Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi 2020-2021

Pohjola-Norden Pohjois-Suomen aluelehti Norra Finlands regiontidning Päätoimittaja Michael Oksanen puh. 0400 795 235 michael.oksanen@pohjola-norden.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi

Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Norrbottenin museon yhteisessä Interreg Pohjoinen V -ohjelmaan kuuluvassa Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa kartoitetaan vesivoimarakentamisen aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä Luulajajoella ja Oulujoen vesistössä. S. 12

Lehtityöryhmä Raili Ilola Paula Mikkola Ritva Niemeläinen Asko Pietarila Hannu Pirkola Kirsti Reskalenko Kyösti Satokangas Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2020

Elin Sjöberg

Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen

Painos / Upplaga 3000 kpl

sisällys • innehåll

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset

Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

Pohjois-Suomen alue / Norra Finlands region Barn – Så in i Norden – BSIN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Norden intresserar unga i norra Finland – Pohjola-Norden i Uleåborg. . . . . . . 6 Pohjoismaisen toiminnan uusia muotoja – OSPNN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö toimii Oulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Pohjoista vesivoiman kulttuuriperintöä perkaamassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Pohjois-Suomen nordistit Jokkmokkin markkinoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Elämää rajan pinnassa – Att leva i gränsland. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Legendaren Lassinantti – Haparanda Sommarteater. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tornion Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kuusamon Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kemin Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Rovaniemen Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Pohjola-Norden ry Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti. . . 26 Kielilähettiläät / Språkambassadörerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Barnens rätt på jorden här i Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Isyysvapaat on tasa-arvokysymys – Koti-isät -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

pääkirjoitus • ledare

Uusi Pohjola – Det nya Norden Pohjola tunnetaan demokratian, vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvon mallioppilaana. Pohjoismaat sijoittuvat aina TOP 10 maiden joukkoon tehtäessä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koulujärjestelmästä tai siitä missä onnellisimmat ihmiset asuvat. Pohjola on voinut olla ylpeä passivapaudesta sekä ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Liikkuessa Pohjolassa voi tuntea olevansa turvassa ja joutuessaan onnettomuuteen voi aina olla varma, että saa apua. Mutta miltä tulevaisuus näyttää?

Elämme aikoja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jos joku olisi sanonut minulle uudenvuodenaattona 2019-2020, että toukokuussa istun seitsemättä viikkoa kotona etätöissä, minulla ei ole mahdollisuutta tavata sukulaisiani tai ystäviäni tai mennä edes kahvilaan, olisin vain nauranut ja sanonut, että kuulostaa ihan tieteisromaanilta.

Nyt tämä on totisinta totta. Tulemme näkemään pysyviä muutoksia yhteiskunnissamme. Mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Mitä tapahtuu kaikelle sille, mitä olemme rakentaneet vuosikymmeniä ja miten voimme tulevaisuudessa taata vapaan liikkuvuuden?

Pohjoismaisten päätöksentekijöiden tulee seisoa yhteisenä rintamana ja päättää, että olemme myös jatkossa yhtenäinen alue, jolla on läheistä yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kriisien edessä. Meidän tulee vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä siten, että voimme myös huomenna tarjota kansalaisillemme mahdollisuuden elää yhteiskunnassa, jossa voimme tuntea olevamme turvassa ja tasa-arvoisia. Pohjoismaisilla sisämarkkinoilla on suuri potentiaali ja se voi parhaimmillaan jarruttaa tulevia taloudellisia kriisejä.

Nyt jos koskaan tarvitaan Pohjola-Nordenia. Voimme yhdessä levittää pohjoismaista viestiä ja työskennellä yhdessä – vaikka teemme sen uudella tapaa. Meidän pitää ottaa oppia niistä kokemuksista, joita saamme toimimalla digitaalisesti ja rakentaa uusia, tulevaisuuden toimintamuotoja. Ajatelkaa, miten mukavaa oli laulaa esimerkiksi yhteislauluja yhdessä muiden Pohjoismaiden nordistien kanssa. Meidän tulee kehittää tästä tulevaisuudessa kombinaatio, jossa digitaalinen toiminta ja fyysiset kohtaamiset kulkevat käsi kädessä.

Ystävyyttä ja yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin vain yhdessä tekemällä. Parhain nordisti; sinua tarvitaan rakentamaan tulevaisuuden Pohjolaa!

Norden anses ofta vara en modell för demokrati, frihet, social rättvisa, säkerhet och jämställdhet. De nordiska länderna ligger alltid i topp-10 då man gör olika mätningar av till exempel skolsystem eller vem som är lyckligast. Norden har kunnat stoltsera med passfrihet och fri rörlighet för personer och varor. När man rör sig i Norden känner man sig trygg, och skulle man råka ut för en olycka vet man att man alltid får hjälp. Men hur ser framtiden ut?

Vi lever idag i en tid som ingen kunnat förutspå. Skulle någon ha sagt åt mig på nyårsaftonen 2019–2020 att i maj sitter jag för sjunde veckan hemma och distansarbetar, och att jag inte kunnat träffat min släkt och vänner eller ens gå till ett café, ja då skulle jag ha skrattat och sagt att det låter som en bra ”sci fi-roman”.

Nu är detta ett faktum som kommer att leda till bestående förändringar i vårt samhälle. Vad betyder detta för det nordiska samarbetet?

Hur går det med allt det som man under decennier har byggt upp, och kan man garantera fri rörlighet i framtiden?

Beslutsfattarna i Norden borde nu enas och ta ett gemensamt beslut att Norden skall fortsätta vara en region som har ett nära samarbete, och framförallt en gemensam krisplan för eventuella framtida kriser. Vi bör stärka det nordiska samarbetet så att vi i också fortsättningen kan erbjuda våra medborgare möjlighet att leva i ett samhälle där man kan känna sig trygg och jämlik. En inre nordisk marknad har en stor potential, och kan leda till att en framtida ekonomisk kris kan bromsas. Nu om någonsin behövs Pohjola-Norden.

Vi kan gemensamt sprida det nordiska budskapet och jobba tillsammans, även om vi gör det på ett nytt sätt. Vi skall ta till oss av de erfarenheter vi får av att jobba digitalt, och bygga nya verksamhetsformer för framtiden. Tänk hur trevligt vi haft med till exempel allsångsaftnar där folk från olika delar av Norden har deltagit. Vi skall utveckla detta för framtiden så att vi får en bra kombination med digital verksamhet och fysiska träffar, för vänskap och samarbete utvecklas endast genom att vi gör det tillsammans. Så bästa nordist; du behövs för att bygga det framtida Norden!

Michael Oksanen

Michael Oksanen

Päätoimittaja

Chefredaktör Pohjola-Norden Ry

3

THALIAS TEMPEL SEDAN 1839

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

4

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Barn – Så in i Norden – BSIN Text: Elina Söderström och Esa Rautiainen

Bakgrund

Kaikki Pohjolan Lapset

Barn – så in i Norden är en kulturförening som är ansluten till Föreningen Norden. Föreningen är fristående, partipolitiskt och religiöst obunden. Föreningen har sitt säte i HaparandaTorneå.

• Föreningen Nordeniin ja Pohjola-Nordeniin kuuluva kulttuuriyhdistys • Perustettu huhtikuussa 2014 • Itsenäinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton • Yhdistyksen pääpaikka sijaitsee TornioHaaparannassa.

• Toimitilat Torniossa Studio E-Cityn tiloissa. Tavoitteena kehittää Tornioon yhdistyksen keskuspaikka lapsiperheille. Kursseja, tapahtumia, leirikouluja.

Syfte Barn – så in i Norden är en nordisk barnorganisation som ska bedriva verksamhet i syfte att bredda kulturutbudet samt verka för föreningens medlemmars utveckling.

För hela familjen

Tavoite

Vi arbetar med kultur för barn, med barn och av barn som omfattar hela familjen. Målgruppen är barn och barnfamiljer i hela Norden. Från knattar till far- och morföräldrar.

• Rajat ylittävää kulttuurityötä koko Pohjolassa.

• Työtä lastenkulttuurin edistämiseksi, lapsille, lapsilta ja lasten kanssa.

• Kohderyhmä on koko perhe, vauvasta vaariin.

• Kulttuuria eri muodoissa lapsille ja lasten kanssa.

• Järjestää tapahtumia ympäri Pohjoismaita.

• Vahvistaa Pohjoismaista yhteishenkeä kulttuurin avulla.

• Pohjoismaisen Lastenkulttuurin Foorumi. Leikkisää ja hauskaa, mutta samalla asiallista työtä lasten parhaaksi.

• Edistää tietoisuutta eri Pohjoismaiden kulttuurista, kielistä, historiasta, perinteistä.

Kultur i alla former Våra aktiviteter kan handla om litteratur, musik, dans och bild, teater, film, natur, hantverk m.m. helt enkelt om kultur i alla former för och med barn!

Gemenskap Barn – så in i Norden samlar alla Nordens barn. Vi vill fungera som ett forum för nordisk barnkultur och skapa en starkare nordisk gemenskap med hjälp av kulturen i Norden. Vi tror att genom att barn från hela Norden får träffas och lära sig om/av varandra, prata och leka tillsammans kan vi minska fördomar, skapa ökad acceptans och förståelse för varandra. Barn blir redan vid tidig ålder medvetna om hela den kulturella rikedomen och traditioner som förenar våra nordiska länder trots olika nordiska språk.

Yhteistyökumppanit • Föreningen Norden, Pohjola-Norden, musiikkiopistot, kunnat, kirjastot, eri yhdistykset, kansalaisopistot, taiteilijat, säveltäjät, yritykset ym.

• Tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa.

• Jäseniä jo useita satoja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Var med i ett arrangörsnätverk Vill du veta mer om oss? Hör av dig till oss eller besök vår facebooksida Barn – så in i Norden.

Haluatko tulla mukaan toimintaan tai tietää lisää?

Ota yhteyttä meihin tai lähetä viesti Barn-så in i Norden -Facebook-sivulla!

Elina Söderström elina@e-citylandscape.eu p.+358 (0)440931214 Esa Rautiainen esarautiainen58@gmail.com p.+358(0)40 8366575

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

5

Ordförande Maria Karjalainen arbetat aktivt för att väcka intresse för Norden både nationellt och i sin studiestad Uleåborg.

6

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Norden intresserar unga i norra Finland Pohjola-Nordens ungdomsverksamhet i Uleåborg växer så det knakar. En orsak är en aktiv ordförande.

– Jag har alltid varit intresserad av svenskan och det var mitt bästa ämne i skolan, säger Maria Karjalainen som kommer från julgubbens stad Rovaniemi.

Text: Camilla Lindberg Foto: Magnus Lindberg I januari tillträdde Maria Karjalainen som ny ordförande för förbundsstyrelsen för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund och ansvarar nu för landets åtta lokalföreningar.

Maria Karjalainen är 23 år gammal, men har redan hunnit vara ordförande för Pohjola-Nordens unga i Uleåborgsnejden under de senaste två åren.

Efter att hon nu blivit vald till ordförande på nationell nivå, fungerar hon istället som lokalavdelningens kassör.

Under Maria Karjalainens ledning har lokalföreningen vuxit kraftigt och under åren 2018–2019 har man lyckats välkomna ungefär hundra nya medlemmar. Det är en imponerande insats.

Uleåborg är en helt finskspråkig stad med endast en liten svenskspråkig minoritet. Däremot är stadens historia präglad av goda kontakter till Sverige och ännu i dag är närheten till grannlandet påtaglig.

I dag består lokalföreningen av cirka trehundra personer i åldrarna 15–29 år, men varje år är det ungefär tjugo ungdomar som lämnar föreningen.

– Det beror på att de uppnått en

ålder av trettio år som är gränsen för medlemskap. Vi måste hela tiden jobba hårt och värva nya medlemmar för att föreningen inte ska minska, säger Maria Karjalainen.

Kanelbullar och kräftor

Under de senaste två åren har man arbetat aktivt för att göra föreningen känd bland de finskspråkiga i Uleåborg. Maria Karjalainen studerar idéoch lärdomshistoria vid Uleåborgs universitet och har därför en naturlig kontaktyta till många finskspråkiga ungdomar i staden.

– Många är faktiskt intresserade av nordisk kultur och nordiska språk, men det finns inte så många möjligheter att tala svenska i vår stad. Vi har därför ordnat olika språkkaféer där vi erbjudit den möjligheten, säger Maria Karjalainen.

Dessutom har man arbetat aktivt för att öka kunskapen om föreningen och dess verksamhet via sociala medier. Bland övriga populära evenemang som man ordnat finns till exempel Våffeldagen och Kanelbullens dag, då studerande dagen till ära, kunnat äta gratis bullar vid universitetet.

– Vi har också ordnat olika filmkväl-

– Min uppfattning är att medlemmarna blivit mer aktiva och att många fler känner till vår verksamhet nu.

– Maria Karjalainen

I historisk tid förenades Uleåborg och Stockholm via havet. I dag kommer det också mycket turister från Nordnorge.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

7

”Många är faktiskt intresserade av nordisk kultur och nordiska språk, men det finns inte så många möjligheter att tala svenska i vår stad.”

– Maria Karjalainen

lar och en traditionell kräftskiva. Min uppfattning är att medlemmarna blivit mer aktiva och att många fler känner till vår verksamhet nu. Ändå är det endast en liten del av medlemmarna som är riktigt aktiva, men det bekymrar inte Maria Karjalainen.

Det finns andra nyttoeffekter.

– De som kanske inte deltar aktivt i alla evenemang, får ändå information om oss till exempel via sociala medier.

Det är också viktigt.

Norden lockar

Resor till de övriga nordiska länderna är populära inslag i verksamheten och för några år sedan ordnade föreningen en resa till Island och senare till norska

Bergen. Resenärerna fick ta del av en kortkurs i norska innan man åkte iväg.

– Det är väldigt viktigt att ungdomar i Uleåborg och norra Finland får fina och positiva erfarenheter av Norden, säger Maria Karjalainen.

Hon är själv uppvuxen i Rovaniemi och redan i de yngre tonåren började hon intressera sig för musik från Sverige och nordisk kultur. Men det var först

Uleåborg är en stad som expanderar kraftigt och överallt byggs det nya fastigheter.

när hon började studera i Uleåborg som hon kom i kontakt med Pohjola-Nordens ungdomsverksamhet. Den var tidigare helt obekant för henne.

– Jag var intresserad av Nordjobb och gick med på ett möte. Kort därefter blev jag medlem i föreningen, sedan styrelsemedlem och ett år senare vald till ordförande.

Språk öppnar dörrar

Maria Karjalainen har också hunnit sommarjobba på Åland och varit på utbytesstudier i Stockholm. Hon har också jobbat som guide vid Tavastehus slott och är övertygad om att hon fick jobbet eftersom hon kunde erbjuda guidningar också på svenska.

– Att kunna något av de skandinaviska språken öppnar nya dörrar. Jag har haft stor nytta av svenskan också i nordiska sammanhang, säger Maria Karjalainen som själv är helt finskspråkig från början.

När hon nu börjar leda ungdomsverksamheten också på nationell nivå vill hon arbeta för att kunna aktivera alla lokala föreningar.

– Jag är övertygad om att det finns många därute som är intresserade av Norden, men de vet bara inte om att vi finns. •

8

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Pohjoismaisen toiminnan uusia muotoja Kuten moni muukin järjestö, on OSPNN joutunut luomaan uusia toimintakeinoja poikkeuksellisen kevään myötä. Tapahtumien puuttuminen ei kuitenkaan ole estänyt pohjoismaisuuden lisäämistä pohjoissuomalaisten nuorten elämään.

Teksti ja kuvat: Maria Karjalainen Oulun Seudun Pohjola-Nordenin

Nuoret, eli OSPNN, järjestää aktiivista toimintaa oululaisille nuorille Pohjoismaihin liittyen. Poikkeuksellinen kevät on kuitenkin muuttanut suunnitelmia, ja samalla haastanut järjestömme kehittelemään uusia toimintamuotoja.

Toisaalta netissä toimimisen myötä yhä useampi jäsenistämme on voinut saada toiminnastamme enemmän, koska jäseniämme löytyy Oulusta ja sen lähialueita, mutta myös ympäri Lappia ja muuta Pohjois-Suomea. Toki myös yhteistyö muiden PNN:n paikallisosastojen kanssa luo uusia mahdollisuuksia, kun toimintaa siirretään esimerkiksi eri somekanaviin.

Vaikka emme ole pystyneet kokoontumaan jäsentemme kanssa, niin se ei

vähennä halua jakaa tietoa ja kokemuksia pohjoismaisista kulttuureista ja kielistä. Olemme jakaneet jäsenillemme paljon erilaisia vinkkejä siitä, mitä kaikkea pohjoismaista voi tehdä tapahtumiemme ulkopuolella. On olemassa niin paljon esimerkiksi pohjoismaista musiikkia, kirjallisuutta, tv-sarjoja ja leffoja, joiden kautta voi nauttia ja oppia Pohjoismaista. Olemalla somessa aktiivisena ja tuomalla esiin erilaisia mahdollisuuksia, voimme jakaa tietoa laajemmin kuin vain tapahtumissamme.

Odotamme kuitenkin jo innolla syksyä, jolloin toivottavasti pääsemme palaamaan myös tapahtumiemme pariin.

Vaikka vinkkien jakaminen on hienoa, on yhteiset kokemukset muiden pohjoismaista kiinnostuneiden nuorien kanssa vielä hienompaa. Alkuvuodesta olemme kerenneet alkaa suunnittelemaan syksynkin toimintaa, ja luvassa olisi kaikkea kanelbullens dagista pohjoismaiseen mysteeri-iltaan ja Nobel-juhlintaan. Toivon mukaan saamme järjestettyä myös jäsenmatkamme, joka varmasti kiinnostaa monia.

Kulttuurin ohella OSPNN näkee tärkeäksi jakaa tietoa muista pohjoismai-

OSPNN järjesti HOPNin kanssa matkan Färsaarille viime vuoden elokuussa.

sista mahdollisuuksista nuorille ja tuoda yhteen Pohjoismaista kiinnostuneita nuoria. Kun pääsee kuulemaan kokemuksia toisilta nuorilta, saattaa itsekin inspiroitua ja lähteä hankkimaan uusia pohjoismaisia kokemuksia. Esimerkiksi Nordjobb ja pohjoismaiset kesätyöt voivat olla upea kokemus ja antaa paljon nuorelle niin oppimisen kuin uusien yhteyksien ja ystävien kautta. Vaikka tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, niin kannattaa pitää mielessä pohjoismaiset mahdollisuudet ja pitää positiivinen mieli tulevaisuuteen katsoessa. •

Muutama pohjoismainen vinkki • Musiikki: Molly Sandén (Ruotsi), Ingi Poulsen (Färsaaret), NOAH (Tanska) • TV-sarjat: Öljysäätiö (Norja), Loukussa (Islanti), Heikolla jäällä (Ruotsi/Grönlanti) • Youtube-kanavat: Hrafna (Islanti), Therese Lindgren (Ruotsi), Johannes Høsflot Klæbo (Norja)

Kanelbullens dagin juhlinta lokakuussa on tullut perinteeksi OSPNN:lle.

TUOREET LEIVÄT LÄHELTÄ SINUA

Pohjois-Suomalaista leivontaa jo vuodesta 1958

Lepolantie 17, 90410 Oulu

www.pullapirtti.com

Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö toimii Oulussa Teksti: Kai Latvalehto

Ruotsissa asuu yli 720 000 ihmistä,

joilla on sukujuuret Suomessa. Meillä Suomessa asuu lisäksi satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat asuneet Ruotsissa.

Faktisesti ruotsinsuomalaisen taustan omaavia ihmisiä on yli miljoona. On toki huomattava, että ruotsinsuomalaisuus on 2000-luvulla jotain aivan muuta kuin 1970-luvulla, kun Volvojen armadat toivat nuoret (pääosin) työläisperheet synnyinsijoilleen Suomeen kesälomille. Valtaosa Ruotsiin 1960- ja

Ensimmäinen residenssivieras Thella Jonsson

10

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

70-luvuilla muuttaneista on nyt eläkeiässä. Aina kun puhutaan näin suurista väestöryhmistä ja historiallisesti pidemmän aikavalin tapahtumista, on varottava yleistämisiä ja tasapäistämisiä, mutta nykyään voidaan toki todeta, että useimmat ruotsinsuomalaisen taustan omaavista yksilöistä ovat asuneet ikänsä Ruotsissa, pääosin ruotsinkielisinä ja suhteet Suomeen ovat useimmiten peräisin lapsuudesta ja oman perheen sisäpiirin parista. Lisäksi juuret ovat usein pohjoisessa tai itäisessä Suomessa. Suhde Suomeen, suomalaisuuteen ja myös ruotsinsuomalaisuuteen on erilaista, jos olet asunut lapsesta saakka Ruotsissa.

Omat, henkilökohtaisesti solmitut Suomeen saattavat olla hyvinkin niukkoja.

Vahva sisäinen tunneside saattaa silti olla olemassa, Suomi saattaa tuntua kadotetulta mantereelta tai puuttuvalta palapelin palaselta identiteetissä.

Tämän tyhjiön täyttämiseksi on perustettu Ouluun Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö eli Sverigefinska kulturambassaden. Keskiössä on residenssitoiminta Oulussa, jossa ruotsinsuomalaiset kulttuurialan toimijat voivat vierailla, työskennellä ja samalla saada ns. kotisataman Suomeen. Yleisötapahtumilla saadaan myös paikallista näkyvyyttä. Tästä esimerkkeinä kulttuurilähetystön avajaiset loppuvuonna 2019, johon osallistuivat toimittaja/kirjailija Thella Johnson sekä muusikko Love

Antell. Kirjoittamishetkellä kesän ja loppuvuoden 2020 tapahtumat ovat vielä avoinna, mutta residenssivierailut sekä yleisötapahtumat jatkuu ennen pitkää. Suunnitteilla yhteystyössä Oulun kaupungin kanssa on mm. ruotsinsuomalaisen Tony Sjömanin toteuttama muraali eli seinämaalaus erittäin näkyvälle paikalle Oulun keskustaan kesäksi 2021.

Toimiessani viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaisissa tehtävissä Suomen, Ruotsin ja ruotsinsuomalaisuuden välisissä verkostoissa eräs kysymys on noussut toistuvasti esille: käytännön instanssien ja resurssien puute, joilla tuettaisiin spesifisesti ruotsinsuomalaisuutta. Kulttuuripuolella eräs tekijä on rakenteiden puute, Hanasaaren kulttuurikeskus Espoossa ja Tukholman Suomi-instituutti ovat lähes ainoita toimijoita. Pohjola-Nordenin toiminnan parissa on ilahduttavasti

Vahva sisäinen tunneside saattaa silti olla olemassa, Suomi saattaa tuntua kadotetulta mantereelta tai puuttuvalta palapelin palaselta identiteetissä.

näkynyt viimeisinä vuosina myös uutta ruotsinsuomalaisuutta, kuten kirjailija Eija Hetekivi Olsson. Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö tekee läheistä yhteistyötä Pohjola-Nordenin ja Oulun Pohjola-keskuksen kanssa. Myös kaksikielisessä Suomessa ruotsinsuomalaiset on pitkälti ollut käyttämätön kortti, joka tarjoaa uuden näkökulman ruotsin kieleen ja vähemmistökulttuuriin myös itäisen ja pohjoisen Suomen lähtökohdista, jotka ovat myös keskeisiä ruotsinsuomalaisuuden lähtöalueita.

Ruotsinsuomalaisten toisesta sukupolvesta on noussut lukuisia eturivin taiteilijoita ja kulttuurialan vaikuttajia, kuten Kent-yhtyeen jäsenet ja kirjailija Susanna Alakoski. Sortumatta yleistämisiin voidaan todeta, että toiselle sukupolvelle, etenkin luovilla aloilla työskentelevillä on voimakas sisäinen, subjektiivinen tunne omasta taustasta ja tarve työstää ja ylläpitää yhteyttä myös Suomeen ja omaan (ruotsin)suomalaisuuteen. Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö toivottaa tervetulleiksi myös ensimmäisen sukupolven ruotsinsuomalaiset kuin myös Suomessa asuvat ruotsinsuomalaisen taustan omaavat.

Residenssiin on jatkuva haku avoinna kotisivulla www.ambassaden.fi. Tarkoitus on myös olla aktiivinen toimija Oulu2026-hankkeessa, joka tavoittelee eurooppalaista kulttuuripääkaupungin asemaa. Myös laajemassa eurooppa-

Ruotsinsuomalainen muusikko Love Antell

laisessa kontekstissa toisen siirtolaissukupolven panos on ollut merkittävä, mutta vähemmän noteerattu. Esimerkinomaisesti populaarikulttuurin parista, Englannissa irlantilaisperäiset muusikot ovat Lennon/McCartneystä saakka olleet yliedustettuja ”englantilaisina” muusikkoina. Meillä Suomessa kansainvälisesti merkittävin nykykirjailija on Pajtim Statovci, joka on suomenkielinen kirjailija, mutta jonka tuotannossa ja lähtökohdissa on nähtävissä toisen sukupolven kokemus.

Ruotsinsuomalaisen kulttuurilähetystön tapahtumat ovat aina kaksikielisiä. Loppuvuodelle 2020 on myös luvassa teatteriohjaaja/kirjailija Anna Takasen vierailu, joka on kirjoittanut romaanin isänsä kokemuksista sotalapsena (Sörjen som blev, ilmestynyt suomeksi helmikuussa 2020: Suru joka jäi).

Muita teemoja on tarjolla meänkielisyydestä, ruotsinsuomalaisesta musiikki-ihmeestä, elokuvista, sarjakuvista, ja myös ensimmäisen sukupolven muuttokokemuksista. •

Kirjoittajasta Kai Latvalehto • Syntynyt Oulussa 1967, varttui Göteborgissa, kunnes perhe palasi Ouluun 1980-luvulla.

• Aknestik-yhtyeen kitaristi.

• Päähenkilö Mika Ronkaisen dokumenttielokuvassa Laulu koti-ikävästä (2013).

• Vuoden ruotsinsuomalainen 2013.

• Väitteli tohtoriksi ruotsinsuomalaisesta toisen sukupolven identiteetistä 2018 (Åbo akademi).

• Väitöskirjaan pohjautuva ruotsinkielinen Finskt blod, svenskt hjärta ilmestyi maaliskuussa 2020 Ruotsissa Verbal-kustantamon kautta.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

11

Pohjoista vesivoiman kulttuuriperintöä perkaamassa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Norrbottenin museon yhteisessä Interreg Pohjoinen V –ohjelmaan kuuluvassa Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa kartoitetaan vesivoimarakentamisen aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä Luulajajoella ja Oulujoen vesistössä.

oli osa suurempaa kokonaisuutta. Luulajajoen valjastaminen liittyy kaivosteollisuuden historiaan. Nykyään sen 15 voimalaitosta tuottavat reilut 20 % Ruotsin vesivoimasta. Oulujoen vesistön valjastamisen ensiaskeleet liittyivät paikalliseen puunjalostukseen ja sitten koko maan teollisuuden sähkönhankintaan.

1908 päätettiin sähköistää rataosuus Kiirunasta valtakunnan rajalle Riksgränseniin ja vuonna 1910 tehtiin päätös Porjuksen vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Voimalaitos vihittiin käyttöön 1915 ja sähköjunat Kiirunan ja Luulajan välillä liikennöivät jo vuonna 1922.

Kun Norrbottenin luonnonvarojen hyödyntäminen eteni mallikkaasti ja rautatie yhdisti kaksi merta itärajan tuntumassa, tarvittiin kansallisten etujen puolustamista ja Bodenin linnoitusta, joka oli taisteluvalmis 1909. Mittava tekninen järjestelmä oli valmis.

Luulajajoen muut 14 voimalaitosta rakennettiin 1950-luvulta 1970-luvulle.

Messauren patorakennustyömaasta tuli suurin koskivaljastushanke, sillä patoaltaan täyttäminen vastasi tilavuudeltaan neljää Kheopsin pyramidia. Siihen tarvittiin paljon työvoimaa ja koneita.

Vuonna 1960 käytössä oli 150 konetta ja 270 koneenkuljettajaa.

Kaksi teollista tarinaa

Suomi

Teksti: Kirsti Reskalenko Molempien vesistöjen valjastaminen

Ruotsi

Luulajoen ensimmäinen vesivoimalaitos Porjus vuodelta 1915 on osa Norrbottenin teknistä megajärjestelmää (Norrbottens teknologiska megasystem). Järjestelmän ytimessä ovat malmikentät, -rata ja -satamat sekä Porjuksen voimalaitos ja Bodenin linnoitus. Kokonaisuus on yksi Ruotsin tärkeimmistä teollisuusperintökohteista.

Norrbottenin malmia alettiin hyödyntää jo 1600-luvulla ja kuljetettiin pitkään porokyydillä rannikon sulattamoihin. 1800-luvun jälkipuoliskolla rautamalmin kysyntä ja sen myötä kiinnostus hyödyntää Jällivaaran malmioita kasvoivat. Tätä varten kuljetusjärjestelmää täytyi kehittää ja alettiin rakentaa malmirataa ja -satamia Luulajaan ja Narvikiin. Ensimmäinen malmijuna Gällivaarasta Luulajaan saapui 1888, vuonna 1903 koko 475 km pitkä rata oli valmis. Vuonna 1899 Kiirunan rautakaivos aloitti toimintansa.

Malminkuljetuksen ja kaivostoiminnan tehostaminen edellyttivät höyryvoiman korvaamista sähköllä. Vuonna

12

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Ensimmäinen Oulujoen vesistön voimalaitoksista valmistui vuonna 1903 Oulujoen suiston Lasareetin väylään.

Myös Oulun kaupungin laidalla kuohuneen Merikosken valjastamisesta puhuttiin. Samoihin aikoihin tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa vesivoimala Paltamon Leppikoskeen ja perustaa paperitehdas sen äärelle.

Kainuun ensimmäinen vesivoima-

laitos rakennettiin kuitenkin vuonna 1917 Kajaanin Ämmänkoskeen Kajaani Puutavara Osakeyhtiön tarpeisiin.

Perusteina puunjalostusteollisuuden perustamiselle nimenomaan Kajaaniin olivat havupuumetsät, koskivoima ja rautatie. Kajaani Oy rakennutti vesivoimalaitokset Sotkamon reitin Katermaan vuonna 1950 ja Kallioiseen vuonna 1957. Yhtiö valjasti Leppikosken vasta vuonna 1963.

Myös Oulujoen valjastaminen oli esillä 1900-luvun alussa. Vesivoiman käyttöönottoa edistävän Valtion Koskivoimakomitean tarkastelussa vuodelta 1918 keskiössä oli Imatrankosken rakentaminen. Oulujoen silloiset elinkeinot mukaan lukien matkailu arvioitiin sen sijaan voimatuotantoa arvokkaimmiksi.

Pohjois-Suomen vesivoimakysymys tuli komitean päiväjärjestykseen jo vuonna 1935 ja tarkastelu laajennettiin koskemaan koko Oulujoen vesistöä.

Yhteenlasketuksi pudotuskorkeudeksi saatiin 200 metriä. Samalla syntyi ajatus teollisuuden ja valtion yhteishankkeesta, jossa koskien hajanainen omistus keskitettäisiin yhdelle vahvalle toimijalle. Vuonna 1939 uudistettu vesilaki salli nyt myös lohi- ja siikapitoisten jokiuomien täydellisen sulkemisen.

Oulussa tutkimustyö voimalaitoksen rakentamisesta Merikosken pohjoisrannalle oli aloitettu jo vuonna 1915. Hanke oli vireillä lähes neljännes-

Arkkitehti Aarne Ervin suunnitelmien pohjalta rakentunutta voimalaitoksen asuinaluetta Leppiniemessä Muhoksella. Kuva Hanna-Kaisa Karppinen 2018.

Messauren pato. Kuva Elin Sjöberg 2019.

vuosisadan, kunnes kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 1939 Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta. Sota muutti kuitenkin suunnitelmia ja Merikosken ensimmäinen kone kytkettiin verkkoon vuonna 1948.

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi menetti 80% sähköntuotannostaan. Jälleenrakennus edellytti nopeita toimia ja vuonna 1941 säädettiin poikkeuslaki, joka mahdollisti voimalaitostyömaan aloittamisen väliaikaisella luvalla. Valtion omistama Imatran Voima ja kolme suomalaista suuryritystä perustivat vuonna 1941 Oulujoki Osakeyhtiön. Yhtiö rakensi vesistöön yhdeksän voimalaitosta vuoteen 1961 mennessä ja hankki vuonna 1963 rakenteilla olleen Leppikosken voimalaitoksen.

Sähköistämisen edetessä Kainuun kunnissa oleelliseksi kysymykseksi tulivat sähköntuotannon sekä jakelun varmuusnäkökulmat. Pyhännänkoski tunnistettiin jo 1950-luvun alussa potentiaaliseksi voimantuotantoon soveltuvaksi koskeksi, ja Kainuun Kuntain Sähköosakeyhtiön voimalaitos valmistui vuonna 1957.

Mitä vesivoiman kulttuuriperintö on?

Molemmissa maissa on valtakunnallisesti arvokkaaksi tunnistettua teollista rakennusperintöä. Lisäksi voimalaitosten rakentamiseen liittyy valtavaa kehitystyötä, insinööritieteellisiä innovaatioita. Ja sitten on jokivarsilla elävien, rakentajien ja voimalaitosten henkilökunnan historiaa. Heidän tarinansa ovat aineetonta kulttuuriperintöä.

Teollista rakennusperintöä ja laadukasta asuntoarkkitehtuuria

Ruotsissa valtakunnallisesti merkittävä Porjus on maan ainoa eheänä säilynyt voimalaitosyhdyskunta, jonka vuosina 1910-15 rakennettu maanalainen voimala on merkittävä tekniikan historian kannalta. Kylässä on merkittävää 1910-luvun rakennuskantaa ja 1940-luvun omakotialue.

Oulujoen vesistön 15 voimalaitosta ja niihin liittyvät asuinalueet ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennusperintöä. Näistä ehkä tunnetuin on

Kainuun puromyllyjen kunnostukseen tutustumassa Elin Sjöberg, Marcus Bengtsson, Pekka Elomaa, Visa Veijola, Karolina Kikuchi, Sanna Schroderus ja Liisa Korhonen. Kuva Kirsti Reskalenko 2019.

Suomen suurimpaan koskeen vuosina 1941–51 rakennettu Pyhäkosken voimalaitos. Voimalaitoksen ja sen vieressä sijaitsevan vuosina 1940-44 rakennetun yhtenäisen Leppiniemen asuntoalueen arkkitehtuurista vastasi Aarne Ervi.

Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa kerätään tietoa voimalaitoksia ja asuinalueiden rakennuksista ja arvioidaan niiden alkuperäisyyden säilyneisyyttä. Tavoitteena on myös laatia suositukset kulttuuriperintöarvot huomioivaan korjaukseen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot ovat tehneet aloitteen Oulujoen vesistön vesivoima-arkkitehtuurin liittämisestä maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon. Koska voimalaitosalueiden kokonaisuus on teollista perintöä, hankkeessa selvitystyö kohdistetaan myös insinööritieteisiin.

Standardisointi ja rakennustekniikka vaativat lisätutkimusta osoittaakseen Oulujoen vesistön vesivoimaloiden erityistä arvoa.

Ei sovi unohtaa myöskään puromyllyjä, vaikka ne eivät olekaan hankkeen tutkimuksellisia pääkohteita. Oulujoen latvavesistön erityispiirre on tiheä ja verrattain hyvin säilynyt vesimyllyjen verkosto. Kainuun vesimyllyt ovat myös valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä ja niitä on osin rakennettu vielä samaan aikaan kuin vesivoimalaitoksia. Kolmetoista Kainuun perinteistä vesimyllyä on hiljattain siirtynyt Kainuun Nuotta ry:lle, joka korjaa niitä parhaillaan. Ruotsalaiset yhteistyökumppanimme ovat olleet kiinnostuneita myös puromyllyistä, sillä heidän kertomansa mukaan niitä on säilynyt Norrbottenissa harmittavan vähän.

Muistoja ja tarinoita

Voimalaitosten rakennustyömaat, väliaikaiset tai pysyvät yhdyskunnat ja muuttuvat jokiympäristöt olivat osa tuhansien ihmisten elämää. Muistot yhdistävät monia edelleen molemmin puolin rajaa. Hankkeen kyläilloissa kerätään ja jaetaan muistoja ja tarinoita.

Luulajajoella hanke osallistuu Messauren kotiinpaluupäivään (Hemvändardagen) ensi kesänä. Messauressa oli padon ja voimalaitoksen rakentamisen aikaan 1950- ja 60-lukujen vaihteessa 3000 asukasta. Kylällä oli lisäksi kauppoja, posti, kokoontumispaikkoja, bensa-asema ja kirkko. Nyt yhdyskunnasta on jäljellä vain muistot.

Suomessa hankkeen kyläilloissa Oulussa, Muhoksella, Utäjärvellä, Paltamossa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Sotkamossa on kerätty muistoja ja vanhoja valokuvia. Lisää tarinoita kerätään tänä ja ensi vuonna nuorten videotyöpajoissa, haastatteluissa ja yleisötapahtumissa Vaalassa, Kajaanissa ja Kuhmossa. Kertomukset kootaan kirjaseksi ja niitä julkaistaan kesään mennessä avattavilla hankkeen kotisivuilla www.vekuvaku.eu.

Haluatko sinäkin kertoa tai lähettää oman vesivoimaan liittyvän tarinasi tai kuvasi? Ota yhteyttä Kirsti Reskalenkoon kirsti.reskalenko@pohjois-pohjanmaa.fi tai 040 685 4030. •

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

13

Pohjois-Suomen nordistit Jokkmokkin markkinoilla Jåhkåmåhke Márnán, Jokkmokkin markkinat järjestettiin tänä vuonna 415. kerran 6.-8. helmikuuta. Pohjois-Suomen nordistit tekivät näille historiallisille markkinoille päiväretken.

Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Anu Huusko, Mirva Marjeta, Tarja Marjeta, Asko Pietarila & Kirsti Reskalenko Saagatravelin bussi lähti Oulusta lauantaiaamuna seitse-

mältä ja poimi matkan varrelta mukaan osanottajia Kemistä, Tornio-Haaparannasta ja myös Luulajasta, josta mukaan tuli paikallisen kielikahvilan maahanmuuttajia ohjaajineen. Bussi täyttyi niin, että meitä oli kaikkiaan 60 onnekasta, jotka olivat varanneet matkan ajoissa. Monet meistä olivat ensikertalaisia, mutta olipa joukossa joku jo 12. kerran.

Vuoden teemana Arktinen design

Jokkmokkin markkinoilla on monipuolista ohjelmaa oikeastaan koko helmikuun ensimmäisen viikon. Tänä vuonna teemana oli ”Arktinen design”. Teema tuli hyvin esille lukuisissa näyttelyissä, mutta myös myynnissä olleissa tuotteissa.

Markkinat ovat perinteisesti olleet ennen kaikkea tärkeä kokoontumismahdollisuus saamelaisalueen asukkaille ja nykyään yhä laajemmalle kävijäjoukolle ympäri maailmaa. Museoiden, näyttelyiden ja myyntikojujen lisäksi ohjelmassa on lukuisia musiikki-, tanssi- ja muita kulttuuriesiintymisiä sekä

luentoja, käsityötaitojen esittelyjä, saamelaisten perinneruokia ja tarjolla on myös mahdollisuus tutustua saamelaisten tämän päivän arkeen.

Voi hyvällä syyllä todeta, että Jokkmokkin markkinat ovat koko saamaleisalueen merkittävin yksittäinen vuotuinen tapahtuma. Sen merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että saamelaisten kansallispäivänä markkinoilla vieraili Ruotsin kuningas Silviansa kanssa ja seuraavana päivänä paikalla oli meidän kaikkien tuntema ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

Ensi vuonna uudelleen?

Bussimatkamme oli varsinkin Oulusta lähteneille pitkä – reilut kuusi tuntia suuntaansa. Matkaa kevensi Gränslösa Spelmännien mainioiden trubaduurien Jakke Salomaan ja Stefan Wennbergin vetämät pohjoismaiset yhteislaulut. Lisäksi järjestimme bussissa saamelaisaiheisen tietovisan ja arpajaiset. Perillä ehdimme tutustua kukin tahollaan markkinoiden monipuoliseen ohjelmaan 4 tunnin ajan. Paluumatkalla moni totesi, että olisi viipynyt markkinoilla mielellään pitempään. Niinpä nyt on jo suunnitteilla ensi vuodeksi matka, jossa yövymme perillä kaksi yötä perjantaista sunnuntaihin, jolloin matkapäivien lisäksi perillä voi nauttia ohjelmatarjonnasta kokonaisen päivän. Lauantai sattuu olemaan myös saamelaisten kansallispäivä – kenethän kuninkaallisista siellä silloin saattaa bongata?

Kuvakimara kertokoon enemmän kuin tuhat sanaa matkastamme. • Markkinakojut, kuva Tarja Marjeta

14

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Linjuri-autossa on tunnelmaa. Kuva Asko Pietarila

Markkinat ovat perinteisesti olleet ennen kaikkea tärkeä kokoontumismahdollisuus saamelaisalueen asukkaille ja nykyään yhä laajemmalle kävijäjoukolle ympäri maailmaa.

Lähde mukaan meidän

TARINAAN

Anu Huusko

Pororace, kuva Kirsti Reskalenko

us tarjo Kysy lle tai a matk lle! idea

Olemme täyden palvelun matkatalo, joka vie ryhmäsi kohti uusia seikkailuja laadukkaasti, vahvalla ammattitaidolla.

Meiltä saat • bussikuljetukset • matkapaketit avaimet käteen -periaatteella • matkakaupan valmismatkat

Saaga Travel Gold • Laadukkaat VIP-palvelut 1-18 hengelle

Käsityötaitoa, kuva Mirva Marjeta

Saaga Travel myynti myynti@saagatravel.fi 08 655 5100 www.saagatravel.fi

16

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Elämää rajan pinnassa – Att leva i gränsland Teksti: Anneli Mäkinen

Vuonna 2018 käynnistynyt Pajalan Föreningen Nordenin ja Kolarin kulttuuritoimen yhteistyöhanke on nyt loppusuoralla. Edessä on painatus Tunturi-Lapin kirjapainossa. Rajojen sulkeminen hidastaa työtä, kun kenelläkään meistä ei ole ”käyntikorttia” rajan yli.

Hanke pyrki innostamaan kynäilijöitä molemmin puolin ”maailman rauhallisinta rajaa” kirjoittamaan elämästään rajaihmisinä. Kieli sai olla suomi, ruotsi tai meänkieli. ”Suomi” merkitsi käytännössä, että Suomen puolelta tuli tekstejä myös ehjällä Perä-Pohjolan murteella! Meänkielellä, joka siis Ruotsissa on oma kielensä, oli myös joitakin tekstejä.

Suomalaiset kirjoittivat paljon dramaattisesta lähimenneisyydestä: Lapin sota, evakossaolo, joppaus, töitten saanti Ruotsista, ruotsalaisen sulhasen luo muuttaminen jäätä pitkin – yleensä henkiinjäämisen eri muodot. Mutta myös hauska yhdessäolo yli rajan, jos vaikka voi kepeästi soutaa väylän

poikki ja juoda terävöitetyt pannukahvit yhdestä maasta toiseen katsellen.

Ruotsin puolen tekstejä leimaa nostalgisuus, päällisin puolin hyvän elämän taustalla kaivertaa tunne jostain menetetystä, kielestä, jota isovanhemmat puhuvat keskenään, mutta eivät lapsenlapsille. Tätä kieltä monet nuoremmat nyt peräänkuuluttavat vahvoin äänenpainoin, joku myös nimeltä mainitsemattoman maan, eli Suomen historiaa, kun on koulussa lukenut ”Fänrik Ståhls sägner”. Meänkielenliike näkyy siis vahvana vaikkeivat nuoret kielellä paljonkaan kirjoita. Järjestelmällinen suomen kielen vaientaminen kouluissa saa mainion kuvauksen 88-vuotiaan pajalalaisen muistelemana.

Kaikkiaan 44 kirjoittajaa osallistui, tekstejä oli 60. Alkukesälle suunniteltu rajat ylittävä julkaisutilaisuus pidetään, kun maailman terveystilanne sen sallii. •

Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Evakhon tuli määräys, Ruothin lähtö.

Haari mukhansa pakkas poron sarvet ja luut.

Vielä haari kun evhäät, vaatheet mukhan kääri, het matkaan lähit Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari

Sanothin, tämä maa, Ruottin kuninkhan, täälä turvassa oletta tet soalta Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari

Paljon oli lähtijöitä Kylänsakkia ja elukoita.

Tiukasti piti Pikku-Vuokko haaria käestä, ettei vain sekhan katoa, eikä haaria löyvä väestä, jouvu vierhan joukhon, Ties vaikka vievät poies.

Niin matka taittui Tunturikylän Pikku-Vuokon ja Kuoppalan haarin

Siellä hyä oli olla, kuninkhan maila.

Silti kaipaus ja kotimaa Rinnan sisällä riutu Tunturikylän Pikku-Vuokkoa ja Kuoppalan haaria

Hevoskyytilä menthin ja välillä kävelthin.

Matka oli pitkä.

Pikku-Vuokkoa paino pelko ja ikävä.

Haari sylishään kanto, Uni levon anto.

Niin matkasivat Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Ruottin rajalekki viimein tulthin.

Ohjathin venheishin kulkue evakon, saarhen laskethin.

Täisaunhan, ja majottumhan viethin, ishon tuphan Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari

Huusholleihin haari luut ja sarvet vuoli, niitä ympärhinsä myi.

Pysy huoli poissa Tunturikylän Pikku-Vuokon ja Kuoppalan haarin Pikku-Vuokko oppi, kun haari mukhansa kauppa-reissuile otti, sanasen jos toisenki Ruottin kieltä puhumhan ja niiata niksauttamhan.

Niin saathiin äyriä ja ruunuja.

Jäi siittä elämän ylläpithon, ylikki, lettinauhan ja läninkin verta.

Näin toimivat

Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Sota päätty, tuli kothin lähtö.

Heitti naapurin mamma kysymyksen, josko Ruothin jäis tuo pikkuinen, lettipää tunturin.

Sai mietheishin Tunturikylän Pikku-Vuokon ja Kuoppalan haarin Ei mahti mainen erottaa voinut kahta toishinsa kasvanutta.

Kothin lähtivät Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Siinä raunioila seistessä pieni käsi ison käessä.

Voimansa jakanheena Tunturikylän pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Elämä heijät kanto Kotimaahansa, rakhaitten seurhan, Rakentamhan maasta ja pölystä kojin, johon mahtuisi myös Tunturikylän Pikku-Vuokko ja Kuoppalan haari Äitin kertoman mukhan, Päivi Eira-Sirkkala

Viereisen sivun kuva: ”Rundgrenin väkeä Väylänpäässä tulossa naapurimaasta 1920-luvulla. Matkan tarkoi-tus oli varmaankin sukulaisreissu tai kaup-pamatka. Väylä toimi tuolloin luontaisena reittinä palveluiden ääreen, koska muut tie- ja kulkuyhteydet olivat melko alkeellisia.” Kuva: Martti Rundgrenin kotialbumi.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

17

Legendaren Lassinantti Haparanda Sommarteater brukar bygga sina föreställningar kring en person som gjort något bra för Tornedalen. Detta år handlar det om Ragnar Lassinantti som var landshövding, far, granne, Erlanders, Strängs och Palmes förtrogne, politiker, polis och mycket mer.

Text & bilder: Haparanda Sommarteater ”Jag har träffat många av hans vänner som berättat om honom”, säger manusförfattaren Anne Angeria och konstaterar att Ragnar var en legend redan under sin livstid.

Det finns så mycket böcker av, med och om Ragnar så det har inte varit svårt att hitta material. Angeria är tacksam över alla äkta berättelser från hans närmaste medarbetare liksom Riitta Kaipio-Liuhto, Per-Ola Eriksson, Jan-Olof Hedström samt präster, bybor, barn, släkt och vänner som gladeligen berättat om Ragnar. ”Tack vare många möten med hans familj, släkt, vänner och kollegor har jag kunnat skriva ett ärligt manus som visar lite av den makalösa mannen han var”, konstaterar Angeria och fortsätter: ”Vi får inte glömma denna hjälte som varit med och lagt grunden för många samarbeten över landsgränser, han är mannen bakom Luleå Tekniska Högskola och gjorde otaliga radiosändningar och andra viktiga insatser. Med hjälp av teater kan vi gestalta en del av det rika liv han levde.” ”Trots att Ragnar förblir den centrala så berikas föreställningen av många andra från samma tidsepok. Vi vill att fler ska känna till vår historia likaväl som världshistorien, och därför bygger allt på fakta”, berättar Anne.

Detta år har huvudrollsinnehavaren Lars Suo varit sär-

skilt engagerad kring teatern då han träffat Ragnar, minns honom mycket väl och beundrar hans livsverk. ”Ett underbart gäng är med och skapar tillsammans”, säger ledaren Anne Angeria.

De vill hylla Tornedalen och framställer Ragnar på ett humant och informativt sätt. Teatern visas i Övertorneå och Haparanda.

Jan-Olof Hedström som vikarierade som landshövding och var en av Ragnars närmaste medarbetare har besökt teater träningen och hans betyg är följande: ”Ett mycket lyckat resultat och mycket troget originalet.

Vilket enormt arbete. Jag är full av beundran. Ragnar är värd detta.”

Gruppen meddelar att de skapar och siktar på att kunna göra denna teater enligt plan men dagens oklara läge kring Coronan styr dem, som alla andra. ”Det är inte helt fel att göra en mysig höst-teater heller för allas hälsa är viktigast och vi anpassar oss efter läget kring Coronan”, säger manusförfattaren. •

Ragnarin aidot lakit

Ragnarin lasten kanssa Ragnars böcker

18

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Det är svårt att finna en varmare tillskyndare av ett nära samarbete mellan länderna på Nordkalotten.

Ragnar Lassinantti, Nordkalottens gudfader, 1915–1985 Text: Lars Suo

Ragnar Lassinantti var Norrbottens landshövding under hela 16 år. Han växte upp i ett barnrikt arbetarhem i Neistenkangas i svenska Tornedalen. Tack vare en ovanligt rik begåvning, litteratur- och kulturintresse och en enastående förmåga att vinna inflytelserika vänners förtroende blev han en person vars betydelse för Tornedalen, Norrbotten och Nordkalotten inte kan överskattas. Genom sina nära personliga kontakter med inflytelserika personer som statsminister Tage Erlander m.fl. har han haft avgörande inflytande på att Luleå Tekniska Högskola, senare Universitet, grundades vilket är av oskattbart värde för norra Sverige.

Lassinanttis betydelse inskränker sig ingalunda till bara svenska intressen. Det är svårt att finna en varmare tillskyndare av ett nära samarbete mellan länderna på Nordkalotten. Han arbetade bland annat för det finska språkets ställning i Sverige och fick tidvis kritik för det från landsmän med sämre insikt i betydelsen av att människor kan kommunicera med varann.

Ragnar Lassinanttis personliga vänskap med president Urho Kekkonen men också hans samtida landshövdingekollegor i Lapplands län, Martti Miettunen, senare statsminister, och Asko Oinas med flera medverkade till hans populäritet i breda kretsar i Finland.

Denne Tornedalens store son vill Haparanda Sommarteater hedra genom teaterpjäsen ”Legendaren Lassinantti”.

Haparanda Sommarteater: ”Legendaren Lassinantti” Följande rollbesättning Ragnar Lassinantti: Lars Suo Gottfrid-kompisen + Pajalabo: Kurt Westman Kyllikki Kenttä, radioreporter: Monica Westman Jan-Olof Hedström: Stefan Wennberg Statssekreteraren och Filip Johansson: Sebastian Isaksson Ella, en flicka på byn: Elsa Asplund Hilda, en kvinna på byn + Eva, en kvinna från Finland: Seija Satokangas Jemina, en kvinna på byn och Ellas mamma: Anne Angeria Niko Mäenalanen, musiker.

Manus och regi: Anne Angeria

”Legendaren Lassinantti” Tisdag 21/7 Premiär kl:18 Taavolagården Onsdag 22/7 kl:18 Taavolagården Torsdag 23/7 kl:18 Taavolagården Lördag 25/7 kl:15 Taavolagården Söndag 26/7 kl:15 Taavolagården Lördag 1/8 Neistenkangas kl:15 Lördag 8/8 Taavolagården kl:15 med PirttiFästi

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

19

Tornion Pohjola-Norden

Teksti: Raili Ilola

Vuosittain toteutamme

Stipendi

• Jäsenmatkat muihin Pohjoismaihin • Olemme järjestäneet suosittuja jäsenmatkoja jo useamman vuoden ajan eri pohjoismaisiin kohteisiin. Vuoden 2020 kohde on elokuussa Ahvenanmaa.

• Aikaisemmat paikkakunnat ovat olleet Reykjavík, Tukholma, Oslo, Kööpenhamina. Ovatko tulevaisuuden kohteet Färsaaret, Öölanti, Gotland, Grönlanti, Huippuvuoret, Jyllanti, Göreborg?

Jäsenet päättävät!

Jaamme joka vuosi 100 euron stipendin ruotsin kielessä ansioituneelle opiskelijalle tai koululaiselle. Grattis!

Jäsenmatkat lähialueelle Jokkmokk on jokavuotinen perinne. Se on muutakin kuin markkinat. Jokkmokkin seutu ja asukkaat järjestävät yhdessä kulttuuritapahtuman, jossa vierailee vuosittain yli 40 000 ihmistä. Vuoden 2021 ajankohta 4. - 6.2. Sinne!

Pohjolan pidot, Vuoden nordisti

Yhteistyö Läheisimmät yhteistyötahot ovat Pohjola-Nordenin Pohjois-Suomen alue, Aineen taidemuseo, Språkskolan - Kielikoulu, Föreningen Norden i Haparanda, muut alueen Norden-yhdistykset sekä Tornionlaakson museo. Tillsammans är vi starkare!

Some Facebook: Tornion Pohjola-Norden (julkinen). Gilla på oss!

Kotisivu: https://tornio.pohjola-norden.fi/start/ Liity jäseneksi: https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/jasenille/liity_jaseneksi/

Pohjolan päivän tienoilla maaliskuussa on vuorossa pohjoismaiset pidot. Tanskalaista olutta, skagenröraa jne. Tilaisuudessa julkistetaan myös Vuoden nordisti edellisen vuoden pohjoismaisuuteen liittyvästä teosta. Heja Norden!

Pohjoismaiset elokuvat Aineella Yhteistyössä Aineen taidemuseon, Walhallan ja Svenska nu:n kanssa näytämme vuosittain kahdeksan pohjoismaista elokuvaa. Näytäntöihin on vapaa pääsy kaikilla alueemme asukkailla. Fritt inträde!

Ensimmäinen Vuoden nordisti Mitä tarkoittaa Vuoden nordisti? Pohjola-Norden Lapin piiri valitsi ensimmäisen Vuoden nordistin vuonna 2007. Vuotta aikaisemmin oli piirin hallituksessa herännyt ajatus palkita diplomilla edellisen vuoden pohjoismaisesta yhteistyöstä ansioitunut henkilö tai taho Lapin maakunnasta.

Jokaisella Lapin Pohjola-Norden yhdistyksellä oli mahdollisuus nimetä ehdokas ja piirin hallitus päätti valinnasta seuraavan vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Vuoden nordisti haluttiin julkistaa yhteisissä Pohjolan pidoissa.

Ensimmäinen Vuoden nordisti 2006 valittiin ja valinta kohdistui Tornion kaupungin nuorisotoimelle. Ehdotus tuli Tornion Pohjola-Nordenilta. Palkinnolla haluttiin osoittaa, miten luontevasti pohjoismaisuus nivoutuu nuorisotoimen arkipäivään. Rajanaapureiden nuorisoneuvostojen ja nuorisotoimien tavoitteena oli perustaa yhteinen nettikahvila raja-alueen nuorisojoukoille ja nuorisotoimet olivat tehneet yhteisen nuorisopoliittisen ohjelman.

Vuoden nordisti -palkinnon vastaanottivat nuorisosihteeri Auli Pietikäinen, nuorisoneuvoston jäsen Heikki Pärssinen ja nuorisoneuvoston sihteeri Eleonoora Väänänen.

Valtakunnan rajoja ylittävä yhteistyö Haaparannan kunnan kanssa kelpaa malliksi muillekin rajakunnille. Nuorten yhteiset tapahtumat jo vuosien ajan ovat liittyneet muun muassa nuorisokulttuuriin, liikuntaan, nuorisopolitiikkaan ja nuorisoneuvostoihin.

20

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Torniolainen 29.3.2007

Teksti: Raili Ilola

Kuusamossa kokkaillaan yhdessä

Teksti: Ritva Niemeläinen Kuvat: Ritva Niemeläinen ja Jari Karjalainen Kuusamon Pohjola-Norden koki uudestisyntymän kymmenen vuotta sitten, kun Anne Sjöberg käynnisti uudelleen hiipuneen yhdistyksen toiminnan.

Saman tien alettiin järjestää Pohjolan pitoja ja Runberginpäivän torttukahveja vierailevine tähtineen. Pohjolan pitojen menu on noudattanut valittua teemaa ja vuosien mittaan on käyty läpi kaikkien Pohjoismaiden ruokakulttuuria. Lisäksi teemoina on olleet Suomen sodan 200-, Suomen 100- ja Kuusamon 150-vuotisjuhlat. Kun Kuusamoon saapui kongolaisia pakolaisia, nautittiin yksissä pidoissa afrikkalaisia herkkuja.

Yhdistyksen vakituinen tapahtuma on ollut myös kaikille jäsenille avoin kokkausilta. Kokkausilta on ollut tavallisesti tammikuussa ja menun on hallitus suunnitellut useimmiten Pohjolan pitojen teeman mukaan. Hallituksen väki on hankkinut etukäteen tarvittavat raaka-aineet ja kokkauspaikkana olemme saaneet käyttää paikallisen yläasteen opetuskeittiötä. Olemme sitten yhdes-

sä valmistaneet teeman mukaisen neljän ruokalajin päivällisen.

Näihin kokkausiltoihin on osallistunut vuosittain toistakymmentä jäsentä. Olemme jakautuneet ryhmiin, jolloin yksi ryhmä on valmistanut alkuruoan, toinen pääruoan jne. Joukossamme on kokeneita kotitalousihmisiä, jotka ovat ottaneet ohjat ja kun tiimityöskentelykin on luonnistunut hienosti, olemme tuloksena saaneet nauttia yhdessä mitä maittavimpia päivällisiä. Aterioidessa on kukin ryhmä esitellyt valmistamansa ruokalajin ja reseptit on olleet jaossa. Lopuksi olemme yhdessä tiskanneet ja siivonneet keittiön.

Viime tammikuun kokkausillassa valmistimme yhteispohjoismaisen päivällisen. Alkupalana oli saaristolaisleipä ja skagenröra, vihersalaatti ja purjo-juustokeitto. Pääruokana nautimme hunajaista uunilohta ja uunijuureksia sekä poronkäristystä pottumuusin kera. Jälkiruokana isoäidin mokkavaahto sekä kvaefjordkake kahvin kera veivät kielen mennessään. •

Koulutus Nord

Avain pohjoismaisille työmarkkinoille

Ainutlaatuinen pohjoismainen oppimisympäristö Ruotsin Övertorneålla

www.utbnord.fi

Kuulumisia Kemistä Teksti: Hannu Pirkola Kuva: Asko Pietarila Kemin Pohjola-Norden -yhdistyksen taival on yli seitsemänkymmenen vuoden mittainen (yhdistys on 9.1.1947 rekisteröity yhdistysrekisteriin). Vuosikymmeniin on sisältynyt monenlaisia tapahtumia ja yhdistysaktiiveja on ollut mukana toiminnassa kymmeniä, jollei satoja. Tiettävästi kuitenkin ensimmäistä kertaa vuosikokous ei vuonna 2019 pystynyt valitsemaan yhdistyksen hallitukseen sääntöjen edellyttämää 10 jäsentä, koska riittävästi halukkaita jäseniä ei löytynyt.

Toki tiedämme, että emme ole ainoa yhdistys, jonka toimintaa uhkaa pula aktiivisista jäsenistä. Pitkin vuotta mietimme kokoontuessamme huolestuneina tilannetta, lisäsimme tiedottamista ja kuulutimme jäsentiedotteissamme jäseniä mukaan, jotta toiminta ei kokonaan hiipuisi, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet ratkaisua, jolla saisimme väen liikkeelle, ei pelkästään tapahtumiin vaan myös niitä järjestämään.

Totaalisesti emme kuitenkaan masentuneet ja tässä pari esimerkkiä tapahtumistamme vuoden 2019 aikana.

Pohjoismainen kirjallisuusviikko

saamme iloita Norrbottenin alueen nordistitien kanssa. Erityisen lämmintä yhteistyö on vuosien ajan ollut Haaparannan paikallisyhdistyksen kanssa, eikä vähiten yhdistyksen puheenjohtaja Ola Backen ansiosta. Hän on myös tarvittaessa ”potkinut” meitä vuorollaan liikkeelle järjestämään tapahtumia, joihin he ovat aina innokkaita osallistumaan, niin kuluneenakin vuonna.

Joulujuhla pidettiin 23.11.2019 Kemissä, Vähämaan leirikeskuksen Savotta-ravintolassa. Aluksi nautittiin perinteinen ja todella maistuva jouluateria suomalaiseen tapaan, sitten kuultiin Lauri Myllymäen musiikkiesitys, laulettiin yhdessä joululauluja sekä suomeksi että ruotsiksi, saatiin seurata Kalixista saapuneen tanssiryhmän hieno kansantanssiesitys.

Myös osallistujille annettiin oppia tanssin saloihin. Eikä joulujuhla ole mikään oikea juhla, ellei tilasuuteen saada vierailemaan myös joulupukki. Väki oli ollut kilttinä pitkin vuotta, koska lahjoja saivat kaikki osallistujat, jotka kiittivät pukkia lahjoista useamman laulun kera. •

Useiden vuosien ajan olemme yhdessä Kemin kaupunginkirjaston kanssa järjestäneet syksyisin kirjailijatapahtuman kirjaston tiloissa. Vuoden 2019 tapahtuma 12.11. liittyi samalla osaksi Kemin kaupungin 150-vuotisjuhlintaa ja vieraaksemme saimme kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, jota haastatteli illassa rehtori Heli Veijola. Kirjasto järjesti vierailun yhteyteen myös kahvitarjoilun. Tyytyväisinä kirjasimme ylös tapahtuman osallistujamäärän: 72 innokasta kuulijaa.

Joulujuhla

Meidän kemiläisten ei tarvitse etsiä pohjoismaista yhteistyötä kovin kaukaa, sillä Ruotsin rajalle on matkaa vain noin 25 kilometriä. Se ei ole matka eikä mikään ja henkisesti matkaa lyhentää vielä se mutkaton ja aktiivinen yhteistyö, josta

Virpi Hämeen-Anttilan vierailu Kemin kirjastossa pohjoismaisen kirjallisuusviikon aikana.

22

Kemin Pohjola-Norden ry (2019) Puheenjohtaja Rita Rantamo-Mikkola Varapuheenjohtaja ja aluetoimikunnan jäsen Riitta Vallin Muut hallituksen jäsenet: Anja Holpainen, rahastonhoitaja Marja Ketola Marja Kynsijärvi Mervi Matinlauri, jäsenvastaava ja aluetoimikunnan varajäsen Jari Myllymäki Hannu Pirkola, sihteeri

Yli 100

ajoneuvoa! www.procaravan.fi

www.procaravan

PROCARAVAN YLIVIESKA Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska myynti@procaravan.fi PROCARAVAN NUMMELA Hiidenmäentie 268 03100 Nummela myynti.nummela@procaravan.fi

E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita alennetuin hinnoin.

Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään. Sitten jatka suoraan jonon ohi kassalle, valitse sinulle sopiva toimitustapa (kotiovi tai lähin noutopiste) ja viimeistele ostoksesi. Siinä se. Me alamme pakkaamaan lähetystäsi ja sinä voit fiilistellä hetken sitä, miten yhdellä ja samalla teolla säästit sekä ympäristöä että omaa lompakkoasi.

Toimitamme koko Suomeen!

: A L L I D O O K 10 A L O J H O P

*: Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 24 Pohjola-Norden Ry 35 eurolla.

Voimassa 1.11.2020. 1 per asiakas.

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

TA ALENNUS

10%*

Lapset ja nuoret paikallisyhdistykselle tärkeitä, mutta tarjontaa kaikille

Rovaniemen Pohjola-Norden Rovaniemen Pohjola-Nordenin paikallisyhdistys täyttää 67 vuotta kevään 2020 aikana, mutta yhdistystä ei ikä paina. Vuosittaisessa toiminnassamme lapset ja nuoret ovat tärkeitä kohderyhmiä. Paikallisyhdistys valitsee vuosittain toiminnalleen myös jonkin teema-alueen. Vuonna 2019 toimintamme kohdistui Grönlantiin ja vuonna 2020 kiinnostuksemme kohteena on Ahvenanmaa.

Teksti: Paula Mikkola Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kirjaston kanssa lap-

sille järjestetään pohjoismaisesti värittynyttä ohjelmaa syksyisen kirjallisuusviikon aikana ja nuoret toteuttavat itse viikon avaavan tapahtuman, jossa luetaan ääneen pohjoismaisia teoksia. Kirjastoyhteistyöhön kuuluvat olennaisesti myös kuukausittain järjestettävät teemaluennot, joihin paikallisyhdistyskin saa ehdottaa aiheeksi ajankohtaisia kysymyksiä.

Esimerkiksi syksyllä 2019 esitys Grönlannin itsenäistymispyrkimyksistä herätti laajasti kiinnostusta. Tulevista teemoista voi mainita mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kouluyhteistyön kautta pohjoismaisuus tavoittaa nuoria.

Tiedotamme kouluille yhteistyön tukimahdollisuuksista, vaihto-ohjelmista ja kielikursseista. Järjestämme kouluille pohjoismaisia vierailijoita. Rovaniemen Pohjola-Nordenin stipendeillä palkitsemme keväisin oppilaita, jotka ovat erityisesti onnistuneet ruotsin kielen opinnoissaan. Paikallisyhdistys välittää kouluille myös saapuneita yhteistyöehdotuksia toisista Pohjoismaista.

Norden-yhteistyön parasta antia ovat monen mielestä yhteiset matkat.

Rovaniemen Pohjola-Norden tuo pohjoismaisuutta esille kaupungissa eri tavoin. Syksystä 2019 lähtien olemme esittäneet kuukauden pohjoismaisen elokuvan Lapin yliopistolla.

Ilmaisnäytöksiin osallistuu niin yliopiston opiskelijoita kuin muuta, elokuvista kiinnostunutta yleisöä. Elokuvanäytöksistä on tarkoitus tehdä säännöllisesti, joka kuukausi syksystä kevääseen toteutettuja tilaisuuksia yhteistyössä Walhalla ry:n kanssa.

Norden-yhteistyön parasta antia ovat monen mielestä yhteiset matkat. Rovaniemen Pohjola-Norden jakaa tietoa järjestettävistä matkoista niin Pohjois-Kalotin kuin koko Suomen alueellakin. Vuoden 2020 aikana matkoja järjestetään mm. Jokkmokkin talvimarkkinoille, Ahvenanmaalle ja Kööpenhaminan joulumarkkinoille. Rovaniemen Pohjola-Norden järjestää itse teatteri- ja kulttuurimatkan Luulajaan loppuvuodesta 2020.

Pohjois-Kalotin alueen nordistit kokoontuvat joka toinen vuosi Pohjoiskalottikonferensseihin, joita on järjestetty 1960-luvun alusta lähtien. Tapahtuman järjestelyvastuu vaihtuu vuorovuosin Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Seuraavan konferenssin järjestää Ruotsin Föreningen Norden elokuussa 2021 ja paikaksi on valittu Boden Norrbottenin läänissä. Teemana tulee olemaan ”Rajaton Pohjoiskalotti – houkuttelevampi, liikkuvampi ja turvallisempi Pohjoiskalotti”. Tervetuloa kaikki mukaan tapaamaan nordisteja koko Pohjois-Kalotin alueelta ja pohtimaan yhteisesti alueen tulevaisuutta. •

Kööpenhamina on tunnettu viehättävistä joulumarkkinoistaan eri puolilla kaupunkia.

Rovaniemen yhdistys järjestää Pohjois-Suomen nordistien yhteisen jouluisen matkan Kööpenhaminaan 27.-29.11.2020.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

25

Kuva: Pia Jägstrand

Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti

Lojuuko sinulla jossain varaston nurkissa jokin laite, jonka voisi korjata, jos osaisi? Tarvitsisitko apua vaikkapa pyörän huoltamisessa kesäkuntoon?

Olisitko kiinnostunut tuunaamaan vanhasta farkkukankaasta jotain uutta käyttöä? Onko käsityötaitosi päässyt ruostumaan tai oletko joskus haaveillut korjata tai tuunata käyttämiäsi esineitä?

Et ole kuitenkaan tohtinut, kun ei ole ollut asiantuntevaa apua saatavilla. Nyt tarjoutuu mahdollisuus saada opastusta kaikkeen tähän.

Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Pia Jägstrand & Asko Pietarila

26

Pohjola-Norden Ry

Tee-se-itse-pajoja kuntalaisille Pohjola-Norden on aloittanut yhteistyössä Norrbottenin Föreningen Nordenin kanssa syksyyn 2022 ulottuvan hankkeen nimeltä Folkverkstan, tee-seitse-paja. Hankkeeseen on myönnetty EU:n Interreg Nord rahoitus ja kansallista rahoitusta Suomeen on saatu Lapin liitolta, Pohjoiskalottineuvostolta ja Oulun kaupungilta. Folkverkstan projekti-idean lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen julistus ”Agenda 2030”.

Tämän julistuksen tavoite 12 sisältää muun muassa kotitalouksien kestävät kulutustottumukset. Tiesitkö, että pelkästään yksien farkkujen valmistukseen käytetyllä vedellä (4600 litraa) ihminen pärjäisi kymmenen vuotta. Jos korjaat farkkusi, säästyy tämän verran vettä maapallon rajallisista vesivarannoista.

Tavoitteena on, että tee se itse – paja ”Folkverkstan” sijaitsee helposti saavutettavissa paikoissa, esimerkiksi kirjaston, asukastuvan tai kierrätyskeskuksen yhteydessä. Korjaaminen on tarpeen kaikenlaisille arkipäivän esineille, kuten vaatteille, polkupyörille, kodin pienkoneille ja ulkona käytettäville esineille. Oulussa yhteistyöhön ovat ilmoittautuneet mukaan Kellon ja Haukiputaan asukastuvat ja yhteisöpalvelu MartinRengas Martinniemestä.

Tarkoitus on järjestää asukkaille yhteisiä teematapahtumia kestävän kehityksen periaatteilla.

Käsityötaidot takaisin kunniaan Föreningen Nordenin Folkverkstanin esihankkeessa saatiin ideaa siitä, miten Folkverkstan voi toimia yhteisöpalveluna. Oppiakseen aiemmista samanlaisista hankkeista tehtiin viime vuonna opintomatkoja mm. Göteborgin Fixotekiin ja polkupyörien korjauspalveluun sekä Suomessa Oulun kestävän kehityksen keskukseen ja Iin Micropolikseen, joita täydennettiin myöhemmin myös kontakteilla Pohjois-Norjaan. Osoittautui, että monia hyviä kestävän kehityksen hankkeita on menossa. Useissa ensisijaisena päämääränä on työttömien työllistäminen. Folkverkstan-hankkeessa pyritään palvelemaan kaikkia kuntalaisia.

Oulu-opistolla tulee olemaan keskeinen rooli, kun toimintaa suunnitellaan yhteistyössä asukastupien kanssa. Tee se itse - pajoissa on käytettävissä työkaluja ja tietotaitoa, joiden avulla kaikki voivat itse korjata laitteita. Tarkoituksena on, että meistä jokainen halukas voi saada opastusta, jotta voimme itse korjata tavaroitamme tai vaatteitamme

sen sijaan, että heittäisimme ne menemään. Siten eri alojen käsityöosaajat saavat mahdollisuuden toimia resursseina uuden oppimisessa. Myös kestävän kehitykseen ja kulutukseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja seminaareja tullaan järjestämään projektin aikana.

Yhteistyöhanke Folkverkstanin yhtenä päämääränä on rajat ylittävä yhteistyö Pohjoiskalotilla. Tarkoitus on levittää tietoa hyvistä käytännöistä Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja myös Pohjois-Norjan välillä. Vaikka Norja ei ole mukana

EU-rahoituksen piirissä, on siellä jo nyt kiinnostusta osallistua jollain tavalla Folkverkstanin toimintaan. Lapin liitto hallinnoi tässäkin hankkeessa laajaa aluetta Utsjoelta Kokkolan seudulle asti. Tulevaisuus näyttää, saammeko Oulun lisäksi myös muita pohjoisen Suomen kuntia kiinnostumaan ja tulemaan mukaan. Käynnistyviä Pilotti-toimintoja on tarkoitus esitellä ja arvioida projektin kuluessa. Päämääränä on kehittää malli, jota kaikki kiinnostuneet kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää kestävän kehityksen työssään. •

Lisätietoa Folkverkstan – tee se itse paja -hankkeesta Henrik Skarevik, projektikoordinaattori henrik.skarevik@pohjola-norden.fi +358 44 7335777 Asko Pietarila, projektipäällikkö asko.pietarila@pohjola-norden.fi +358 50 5496444 Pohjola Norden Pohjola-Keskus Sepänkatu 9B, 90100 Oulu www.pohjola-norden.fi

Vasemmalta oikealle: Kuva 1: Kankaiset hedelmäpussit Kuva 2: Vanhoista farkuista voi myös verhoilla Kuva 3: Oulun Kestävän Kehityksen keskuksen pyöräpaja Kuva 4: Oulun Kestävän kehityksen keskuksen pienkonekorjaamo

Pohjola-Norden Ry

27

Poikkeusolot ovat antaneet Kielilähettiläille mahdollisuuden kokeilla uusia tapoja inspiroida oppilaita Toisinaan muutokset toimintaympäristössä pakottavat keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Suomessa kevään 2020 vallitsevat poikkeusolot ovat asettaneet myös huhtikuussa 2019 lanseeratun Kielilähettiläät™ uudenlaisen haasteen eteen: koulujen suljettua ovensa jo sovitut 150 vierailua jouduttiin perumaan. Alkushokin jälkeen Kielilähettiläät – monien muiden toimijoiden tapaan – päättivät hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla erilaisten etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia.

Olen toiminut Kielilähettiläänä jo sen pilottivaiheesta lähtien ja tein ensimmäisen vierailuni kotikaupungissani Lahdessa joulukuussa 2018. Ennen koronaepidemiasta aiheutunutta koulujen sulkemista olin ehtinyt tehdä yli 100 kouluvierailua ympäri Suomen.

Kielilähettiläät ehtivät tehdä maaliskuuhun 2020 mennessä yhteensä lähes 500 vierailua ja saatu palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut hyvää. Kielilähettiläät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös Pohjola-Nordenin kanssa ja esimerkiksi Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen on myös Kielilähettiläs.

Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan otti projektijohtaja Jaan Siitonen yhteyttä minuun ja pohdimme yhdessä, miten voisimme korvata peruuntuneet vierailut. Päädyimme kokeilemaan videotervehdyksiä, jotka voisin kuvata omalla tietokoneellani ja opettajan kautta toimittaa oppilaille.

Heti puhelun jälkeen aloin pohtia videotervehdysten sisältöä ja tämän tuloksena syntyi useita 10–20 minuutin mittaisia tervehdyksiä.

Videoissa pyrin käymään tiiviimmässä muodossa läpi normaalin kouluvierailun rakenteen. Kerroin alkuun oman tarinani; miksi halusin oppia ruotsia, miten olen oppinut kieltä, mitä olen opiskellut, ja miten kokonaisuudessaan olen hyötynyt kielitaidosta.

Kerroin muun muassa vaihtovuodestani Malmössä, kitaransoitonopettajana toimimisesta ruotsin kielellä ja nykyisistä valtiotieteen opinnoista Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joiden avulla 28

Pohjola-Norden Ry

kielitaitoa voi parantaa. Tässä osiossa mainitsin muun muassa erilaisia ruotsinkielisiä elokuvia, sarjoja, blogeja, YouTube-kanavia, musiikkia sekä kirjoja, jotka auttavat oppimaan kieltä mielekkäällä tavalla. Vaikka pääpiirteittäin suunnittelin videoiden sisällöt etukäteen, kuvasin videot melko spontaanilla otteella, sillä en halunnut autenttisuuden kärsivän liikaa.

Opettajat kiittelivät lähettämistäni videoista ja vaikuttivat selvästi arvostavan sitä, että huomioin heidät, vaikkemme voineet järjestää vierailuja normaaliin tapaan. Henkilökohtaisesti videoiden tekeminen oli todella opettavainen prosessi, jonka aikana sain mahdollisuuden kehittää omaa esiintymistäni kameran edessä, ja toisaalta sain myös kokemusta videoiden kuvaamisesta sekä peruseditoinnista. Kun lähetin opettajille sähköpostia, joka sisälsi linkin videotervehdyksiin, annoin lisäksi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa minulle kirjeen, joka käsittelisi videotervehdyksen herättämiä ajatuksia.

Pian videotervehdysten jälkeen Siitonen kertoi, että Kielilähettiläät aikovat myös pilotoida etävierailuja kouluissa. Jälleen kerran olin halukas kokeilemaan ja toukokuun alussa vierailen Salpausselän koulussa Lahdessa.

Suunnittelin rakenteet erikseen sekä yläasteille että lukioille. Sisällytin molempiin rakenteisiin ennakkotehtäviä, joiden tarkoituksena on valmistaa oppilaita keskusteluun, joka käytäisiin zoom-sovelluksen välityksellä. Koska ajatuksenamme on jakaa luokka useampaan osaan ja pitää zoom-vierailut 10–15 minuutin mittaisina, näin järkeväksi painottaa vierailuissa keskustelua. Tästä syystä ennakkotehtävät

sisältävät kysymyksiä Kielipodeista ja YouTube-videoista, joissa kerron oman tarinani sekä annan esimerkkejä tavoista opetella ruotsin kieltä vapaa-ajalla, ruotsinkielisistä opiskelumahdollisuuksista sekä ruotsin kielen merkityksestä työelämässä.

Kielilähettiläänä antoisinta on alusta alkaen ollut mahdollisuus nähdä, miten omien kokemusten kautta voin inspiroida ja kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa. Kaksikielisyyden voima on sen ihmisiä yhdistävässä vaikutuksessa, ja siksi edes yhteiskunnan poikkeukselliset olosuhteet eivät voi estää tämän sanoman viemistä eteenpäin. Kannustan lämpimästi myös Pohjola-Nordenin jäseniä ryhtymään Kielilähettiläiksi!

Miska Siilin Kielilähettiläs

Undantagsförhållandena har givit Språkambassadörerna en möjlighet att testa nya sätt att inspirera elever Stundom kan förändringar i verksamhetsomgivningen tvinga en att hitta på alternativa sätt att agera. Undantagsförhållanden som råder i Finland har också satt Språkambassadörerna inför en ny utmaning: efter att skolorna blev stängda var man tvungen att inhibera vårens besök, och såtillvida har man inte haft möjlighet att förverkliga dem enligt den etablerade praxisen. Således har Språkambassadörerna – enligt många andra aktörers sed – strävat efter att utnyttja de möjligheterna som olika distansanslutningar har tagit med sig.

Projektkoordinatorn av Språkambassadörerna Jaan Siitonen tog kontakt med mig och föreslog att jag skulle göra en videohälsning till varje skola, där ett överenskommet besök hade blivit inhiberat eller förflyttat. Jag tog chansen med förslaget med öppenhet, och började fundera på innehållet av videohälsningar. Som resultat kom till stånd flera 10–20 minuters hälsningar.

I videor var mitt mål att mer koncentrerad gå igenom en normal struktur av ett skolbesök. Till början berättade jag min berättelse; varför ville jag lära mig svenska, hur har jag lärt mig språket, vad har jag studerat, och hurdan nytta har jag haft av språkkunskaperna som helhet. Efter detta övergick jag till att behandla olika fritidsaktiviteter genom vilka man kan förbättra sina språkkunskaper. I denna del del nämnde jag bland annat olikartade svenskspråkiga

filmer, serier, bloggar, YouTube-kanaler, musik samt böcker, vilka hjälper en att lära sig språket på ett meningsfullt sätt. Även om jag i huvuddrag planerade innehållen av videor i förväg, filmade jag videor med ett ganska spontant grepp eftersom jag inte ville att autenticiteten skulle lida för mycket.

Lärarna tackade för videorna vilka jag hade skickat och verkade tydligt uppskatta att jag noterade dem, även om vi inte hade möjlighet att ordna besöken enligt vanlig kutym. För mig personligen var göranden av videor en väldigt lärorik process under vilken jag fick möjligheten att utveckla mitt framförande framför kameran, och å andra sidan fick jag också erfarenhet om videobandning samt om grundläggande editering. När jag skickade mejl som innehöll länken till videohälsningarna till lärarna, gav jag ytterligare till elever som uppgift att skriva för mig ett brev som skulle behandla tankar som videohälsningen hade väckt hos dem.

Som språkambassadör har det mest givande redan från första början varit att kunna inse hur man genom sina egna erfarenheter kan inspirera och uppmuntra ungdomar att hitta deras egna starka sidor. Styrkan med tvåspråkighet ligger hos effekten som förenar människor, och därför kan inte ens samhällets extraordinära omständigheter förhindra en att bära detta budskap vidare.

Miska Siilin Språkambassadör

Kielipodi on syksyllä aloitettu podcast-sarja, joka löytyy Kielilähettiläiden verkkosivuilta. Miska Siilin (oik.) osallistui ensimmäisen jakson tekemiseen. Kuva: Jessica Lillbåsk

Kielilähettiläät lyhyesti • Missio: ”Herättää oppilaiden sisäinen motivaatio oppia ruotsin kieltä Kielilähettiläiden inspiroivien tarinoiden avulla” • Kielilähettiläät kertovat oman inspiroivan tarinansa, miten oppivat ruotsin kielen ja miten nämä ovat tästä hyötyneet.

Kielilähettiläs vierailee lähtökohtaisesti kotipaikkakunnallaan • Vuodessa tehty 496 fyysistä vierailua ja 15 etävierailua yli 180 koulussa • Noin 70 Kielilähettilästä mukana verkostossa • Halukkuudestaan ryhtyä Kielilähettilääksi voi ilmaista täyttämällä sähköisen lomakkeen sivulla www.kielilahettilaat.fi Kielilähettilään voi tilata kouluunsa samasta osoitteesta • Syksystä 2020 eteenpäin vierailuja tehdään myös ruotsinkielisten koulujen suomen kielen tunneilla • HundrED verkosto on valinnut Kielilähettiläät vuoden 2020 kansainvälisten koulutusinnovaatioidensa joukkoon • Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen vierailutoiminta on tarkoitus rakentaa pysyväksi osaksi kielenopetusta. Projektin jälkeen on tarkoitus ottaa mukaan myös muita kieliä • Kansalliskielet ry vastaa projektin toteutuksesta ja Svenska kulturfondenin Hallå! -hanke toimii rahoittajana ja syksystä 2020 eteenpäin myös Suomen kulttuurirahasto • Lisätietoja: www.kielilahettilaat.fi Projektijohtaja Jaan Siitonen, 0415305531, jaan.siitonen@kielilahettilaat.fi

Pohjola-Norden Ry

29

Barnens rätt på jorden här i Norden Alla barn har rätt till ett namn, en åsikt och mycket mer.

Traditioner och språk är inte bara en rikedom utan även en mänsklig rättighet. Detta slås fast i FN:s barnkonvention, vars syfte är att garantera alla barn deras mänskliga rättigheter – i Finland, Norden och runt om i världen.

Text: Elin Sundell

Det pedagogiska materialet finns i Luckans materialbank.

30

Pohjola-Norden Ry

Informations-

och

kulturcentret

Luckan ville arbeta med barnkonventionen med en stark nordisk förankring. Idén om en ny nordisk utställning föddes år 2018 och 2019 startade projektet Barnens rätt på jorden här i Norden. Producenterna Anna Keto och Elin Sundell som arbetar med detta barnkulturprojekt vill att både barn och vuxna görs delaktiga i frågor som berör bägge två. Speciellt samhälleliga frågor som berör social och kulturell hållbarhet, eftersom framtiden är barnens.

Projektet har hittills utvecklat en interaktiv verkstad för barn och fem nordiska konstverk med pedagogiskt material. Projektet kommer skapa ytterligare en verkstad, mer material och kommer vid projektslutet ha involverat alla Nordens länder och självstyrda områden. Förutom Sundell och Keto så har Larrie Griffis och Marica Fagerholm-Åsten deltagit i projektet. Griffis träffade daghemspersonal i Nuuk och Reykjavik för att diskutera genuspedagogik och mobbningsförebyggande arbete, medan Fagerholm-Åsten har arbetat med pedagogiskt material. Projektet finansieras av bland annat Svenska kulturfonden och Nordiska ministerrådet.

Nordiska besök inspirerade

Förutom innehållsproduktion möjliggjorde projektet nordiska besök som varit inspirerande och kompetenshöjande. Hittills har projektet besökt Grönland, Island och Norge.

“Besöken har varit berikande för oss som producenter. Det är viktigt att kun-

Karaktären Fine (Anna Keto) träffade barn i Nuuk, Grönland.

na se nya samarbetsmöjligheter inom Norden. Ett starkt intresse för nordiskt samarbete finns inom vår organisation”, säger Sundell.

En känsla av att konst och kultur är av stor betydelse både i större och mindre samhällen växte fram under resorna. Luckan besökte kulturinstitutioner som Oslo Nye Teater, Kulturhuset Harpa, Nordens hus i Reykjavik, Nordens institut på Grönland, Nuuk Kunstmuseum och Vulkanmuseet Eldheimar. De nordiska besöken öppnade upp samhället, naturen och landets historia.

Ny verkstad om rättigheter

Verkstaden som skapades inom projektet är interaktiv och uppmärksammar olika rättigheter.

“Bor du i Norden, eller någonstans på jorden, ska du få ett namn” berättar Fine.

Verkstadens huvudkaraktär Fine hade högläsning ur en bok om barnets rättigheter, och efteråt fick alla barn en egen bok och färgpennor i sin hand. I boken fanns tomma sidor, där barnen fick rita hur de upplever rättigheter i sin egen vardag.

“Det var spännande att dra verkstaden till barn med annat modersmål än en själv. Det gick hur bra som helst och roligt att barnen ivrigt följde med”, säger Keto.

Rättigheter som diskuterades var rätten till att ha ett namn och en åsikt, rätten att leka och ha egna traditioner i sitt hem.

Barngrupper i Helsingfors, Kyrkslätt, Karleby, Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg har fått delta i verkstaden.

De flesta barnen utomlands fick genom verkstaden sitt första möte med Finland och finlandssvenska. I Nuuk och Reykjavik användes på förhand inspelade översättningar under verkstaden.

Med stöd av pedagoger på plats och med konsten som ett gemensamt språk, skapades en spännande inlärningssituation och dialog.

Konstverk om Norden

Ett av projektets främsta målsättning har varit att skapa en nordisk utställning för barn, med ett arbetssätt som involverade barnen i det kreativa arbetet. Keto och Sundell dokumenterade barns teckningar efter verkstäderna i Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg, för att sända till projektets konstnär Linda Bondestam. Bondestam är en prisbelönt finlandssvenskt konstnär Barnen fick rita under den interaktiva verkstaden.

Pohjola-Norden Ry

31

som har en bred erfarenhet av att arbeta med barnkultur. Inom projektet skapade hon fem nordiska konstverk, inspirerad av barnens teckningar.

Konstverken uppmärksammar barnets rättigheter och nordiska landskap, årstider och språk. Finlandskonstverket uppmärksammar rättigheten att ha ett namn, Finlands officiella språk och ett vinterlandskap, medan islandskonstverket uppmärksammar rätten att ha en åsikt, isländska och en sommardag nära en vulkan.

Anna Keto vid operahuset i Oslo, Norge.

Material om barnkonventionen

För att projektet ska kunna nå ut till fler barn skapades slutligen ett pedagogiskt material kopplat till konstverken. Information kombinerades med förslag för diskussion, lek och skapande verksamhet. Materialet är på svenska och riktar sig till pedagoger som vill arbeta med nordiska frågor och barnets rättigheter med sina barngrupper.

“Det pedagogiska materialet ska inspirera till nya arbetssätt”, säger Keto.

Förutom Luckans material, som får användas kostnadsfritt, finns det många andra material om hur man kan arbeta med barnkonventionen. Det som gör Luckans material unikt är den nordiska dimensionen, som involveras på ett lekfullt och kreativ vis. •

32

Elin Sundell i Nuuk Kunstmuseum i Nuuk, Grönland.

Om Luckan • Luckan är ett finlandssvenskt informations- och kulturcenter som finns i Borgå, Helsingfors, Karleby, Kimitoön, Kristinestad, Kyrkslätt, Närpes, Raseborg, Tammerfors, Uleåborg och Åbo.

• Luckan arbetar med information, ungdomsfrågor, kultur och integration på svenska.

• Kulturaktiviteter och föreställningar för barn arrangeras på alla orter där Luckan verkar.

• Förutom lokala tjänster erbjuder Luckan flera digitala tjänster, såsom Fyrk.fi, Kulturforum.fi, Tips om tillgänglighet, Ärligt talat-chatten och Dörren.

• Det nordiska materialet hittas i Luckans materialbank: barnkultur.luckan.fi/materialbank. Mer info om projektet fås via barnkultur@luckan.fi • Mer info om Luckan på luckan.fi

Pohjola-Norden Ry Biblioteket i Nordens Hus i Reykjavik, Island. Huset är designat av Alvar Aalto.

verkkokirjakauppa

Laajasta valikoimasta löydät kaikki koঞmaiset kirjat sekä noin 15 miljoonaa ulkomaista kirjaa.

Tilaa kirjat osoi eesta: www.booky.

Suomalainen perheyritys

Pohjola-Norden Ry

33

@bookykirjat

Isyysvapaat on tasa-arvokysymys Suuri osa Pohjola-Nordenin toiminnasta on suunnattu perheille ja haluammekin edistää perheitä yhdistävää toimintaa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, isien vapaat Suomessa ovat hyvin lyhyitä.

Teksti: Markus Lyyra | Kuva: Katie Emslie / Unsplash Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos

hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä, mutta se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät osallistuisivat entistä enemmän vanhempainvapaiden viettoon. Tietenkään se ei ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä.

Tämän ollessa taustalla, Pohjola-Norden aloittaa projektin, joka nostaa esiin tätä problematiikkaa ja haluaa tukea isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. ”Koti-isät” on projekti, joka kannustaa isiä olemaan isyyslomalla, ottamaan isän roolin ja samalla tapaamaan toisia samassa tilanteessa olevia isiä. ”Koti-isät”-projekti tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja isien oman tiedon ja taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen ja samalla myös kenties oman uran edistämiseen.

Projektin tarkoitus edellä mainitun lisäksi on se, että isät saisivat pitkään kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta. Koti-isät -projektin tavoite on, että lopulta isien varhainen osallistuminen lastensa elämään jatkaisi isien

34

Pohjola-Norden Ry

jatkuvaa osallistumista lastensa kasvattamiseen. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys. ”Koti-isät”-projektin tavoitteena on parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen.

Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen siten, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä myös työelämässä. Pohjola-Norden tulee ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja yrityksiin, jotka haluavat olla mukana tässä projektissa ja jotka tulevat saamaan ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin. Tällä sertifikaatilla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat myös hakea työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin.

Viime aikoina on keskusteltu paljon – eikä pelkästään hallituksen tekemän linjauksen vuoksi – isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin. Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa.

Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin

voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen.

Projektin toinen tärkeä tavoite on myös tarjota turvallinen verkosto koti-isille, jolloin he voisivat vaihtaa ajatuksia myös vanhemmuudesta, mahdollisista turhautumisista, sekä mahdollisuuksista yhdistää koti-isyys uraan/työhön.

Tärkein tavoite kuitenkin on lisätä aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja ennen kaikkea suomalaisten isien halua ottaa vanhempainlomaa.

Haluamme tämän projektin kautta muuttaa nykyistä ajattelutapaamme siihen liittyen, että isät eivät olisi kotona lastensa kanssa. Dokumentoimme jatkuvasti projektin palautetta ja kehitämme projektia näiden vastausten perusteella. Pitkään koti-isänä oleminen lähettää tärkeän viestin muille isille ja isyysvapaata harkitseville. Se auttaa normalisoimaan ja modernisoimaan isän vanhemmuusimagoa. Isät, jotka ovat olleet jo pitkään vanhempainvapaalla ja tuntevat siten olleensa paremmin yhteydessä lapsiinsa, voivat kertoa kokemuksistaan ja suositella myös muille isille pidempää vanhempainvapaata. Projektin loputtua olemme toivottavasti onnistuneet muokkaamaan kuvaa tämän päivän isistä. Tasavertaisempi vanhempienvapaiden hyödyntäminen palvelee sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä perheitä. Tällainen kehitys toivottavasti jatkuu myös samaan suuntaan, mutta meidän kaikkien on otettava vastuu osallistumisesta ja kehityksen vauhdittamisesta projektin aikana ja sen jälkeen. Tässä Pohjola-Norden haluaa olla suunnannäyttäjä muutamaa vuotta ennen yhdistyksen 100-vuotisjuhlia. •

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä.

Pohjola-Norden Ry

35

ELÄMYSTEN KOTI, MYÖS ETÄNÄ.

Tutustu Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoon: teatteri.turku.fi

MYYNTIPALVELU 02 262 0030

Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa!

Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain!

Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

TEAT TER I.TUR KU.FI

PITKÄT LOMAT 2020 Espanjan aurinkorannikko TORREMOLINOS 18.10.-12.11. • alk. 1.190,31.10.-25.11. • alk. 1.090,22.11.-14.12. • alk. 890,FUENGIROLA 15.11.-7.12. • alk. 1.090,-

JOULUN AIKAAN 2020

Katso kaikki matkamme

matka-agentit.fi Lisää matkavaihtoehtoja

www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24h • Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

KESKI-VIETNAM 18.-27.12. • alk. 2.395,ANDALUSIA 20.-28.12. • 1.095,BUDAPEST 22.-26.12. • 895,TALLINNA 23.-26.12. • 240,TARTTO 23.-26.12. • alk. 340,Uuden vuoden juhlaa WIENISSÄ 30.12.-2.1. • 1.075,– sis. myös uuden vuoden konsertti 31.12. Schönbrunnin linnassa Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16

Matka agentit

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem.

Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

V SVERIGEFINSKA FOLKHÖGSKOLAN Välkommen till

En rik och varierad verksamhet mitt i Haparanda!

UTBILDNINGAR — från kortkurser och workshops till yrkesutbildingar VANDRARHEM — prisvärda rum med egna badrum och gratis wifi KONFERENSSALAR — från mysiga rum till stora lokaler, inkl. teknik och värd RESTAURANG — tre rätter (inkl. vegetariskt) med salladsbord och hembakat bröd varje vardag

www.svefi.net Torget 3, Haparanda info@svefi.net +46 922 688 00

YLI 3 000

Rovaniemi

AJONEUVON VALIKOIMA sekä ammattitaitoinen huolto ja varaosat Vaasa osoitteesta RINTA-JOUPPI.COM

Ylivieska Kokkola Tervajoki Jyväskylä Keuruu Pori

Rauma Turku

Oulu Kempele

Lempäälä

Joensuu Mikkeli

Kouvola

Hyvinkää Järvenpää Salo

Porvoo Vantaa Espoo Helsinki

  

FÖRSPRÅNG GENOM SPRÅKET KIELELLISTÄ ETUMATKAA

Svenska Barnträdgården Uleåborg (1-5 åringar)

i

Hos oss börjar lärandet genom leken. Här har barnen rätt att leka, lära sig genom leken och glädjas över sitt lärande. Välkommen!

Svenska Privatskolan i Uleåborg Vi erbjuder en enhetlig lärstig av högsta klass från förskola till gymnasium mitt i Uleåborg.

Välkommen från när och fjärran!

Du hittar oss på www.spsu.fi

Se även

/svenskaprivatskolan