Pohjola-Norden Sisä-Suomen aluelehti Centrala Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Alueen lehtivastaava Leena Lusa
Lapskoussia lempääläisittäin s. 6.
Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2021 Painos / Upplaga 1200 kpl
Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar
sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sisä-Suomen alue / Centrala Finlands region Kaupankäyntiä ja yhteistyön rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Paulina Ahokas Ruotsin uusi kunniakonsuli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Ruotsia puhutaan muuallakin kuin rannikolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Lapskoussia lempääläisittäin – Lempäälän Pohjola-Norden ry. . . . . . . . . . . . . 8 Pohjoismainen kirjallisuusilta rikoksen merkeissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Lasten ja koko perheen pohjoismainen konsertti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kulttuurin valoa ja hämärän hyssyä Tampereella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Nordens dag och Nordisk Gästabud firades i Tammerfors. . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Pohjoismaisia perinteitä ja perinteisiä koristeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Norjaan töihin eli unelmasta mahdollisuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Pohjola-Norden ry Läskistä ayskäriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Kom med och fira Åland 100. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä / Officiella nordiska aktörer. . . . 26
pääkirjoitus • ledare
Pohjola nousee koronasta
Norden repar sig från coronan
Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla Pohjoismaihin keväällä 2020 ajateltiin toiveikkaasti, että kurimus hellittäisi otteestaan kesän aikana, ja syksyllä 2020 voitaisiin palata normaaliin elämään ja pohjoismaiseen kanssakäymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan nyt kesän 2021 kynnyksellä olemme yhä pandemian kourissa. Pitkä poikkeusaika on heittänyt pitkän varjon yllemme. Pohjola on jo pitkään ollut kotimarkkina-alue, meillä on passivapaus ja yhteiset työmarkkinat. Sosiaali- ja lainsäädäntöyhteistyö on laajaa ja yhä useampi yritys on aidosti pohjoismainen. Viime vuosina pohjoismainen yhteistyö on varsinkin maanpuolustuksen saralla ottanut uusia askelia. Vaikka pohjoismaisen kanssakäymisen rajoituksille ei vielä voida antaa päätöspäivämäärää, tunnelin päässä näkyy jo valoa. Pandemian hiipuessa ovat vakaat pohjoismaiset yhteiskunnat hyvissä lähtöasemissa. Väestö on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Poliittiset instituutiot ja hallinto ovat vakaita ja demokratia syvään juurtunutta. Tiedonvälitys on avointa ja luotettavaa. Koronakriisi on aiheuttanut laajaa työttömyyttä kaikissa Pohjoismaissa, mutta yksi pohjoismaisen hyvinvoinnin kulmakivi on korkea työllisyysaste, mikä on mahdollistanut kattavien hyvinvointipalvelujen ja pääasiassa maksuttoman koulutuksen ylläpidon sekä tärkeä julkiset panostukset tutkimukseen. Työllisyysasteessa Suomi on kuitenkin peränpitäjä Pohjolassa. Ripeä työllisyyden kohentaminen onkin keskeistä yhteiskuntien toipumisessa koronasta. Yhtä lailla toipumiselle on tärkeää avointen pohjoismaisten työmarkkinoiden uudelleen avautuminen, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu jarrua myönteiselle kehitykselle. Koronakriisin hoidossa Ruotsista ei tällä erää ole mallimaaksi, mutta tietyissä asioissa meillä on opittavaa muilta Pohjoismailta. Tarvitsemme lisää pohjoismaalaisuutta, emme vähemmän. •
När coronapandemin slog med full kraft mot Norden våren 2020 tänkte man hoppfullt att gisslet skulle lätta under sommaren, och att vi hösten 2020 kunde återgå till normalt liv och nordiskt umgänge. Så skedde inte. Inför sommaren 2021 lever vi fortsättningsvis i pandemins grepp och det långa undantagstillståndet har kastat en lång skugga över oss. Norden har sedan länge varit en hemmamarknad, vi har passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. Samarbete inom sociala sektorn och lagstiftningen är omfattande och allt fler företag är genuint nordiska. Under de senaste åren har det nordiska samarbetet speciellt inom försvaret vunnit ny terräng. Även om det inte är möjligt att ge ett slutdatum för de begränsningar som drabbat nordisk samverkan, kan man skönja ljus i tunneln. I det skedet när pandemin sakta släpper sitt grepp har de stabila nordiska samhällena i ett gott utgångsläge. Befolkningen är välutbildad och språkkunnig. De politiska institutionerna och förvaltningen är stabila och demokratin är djupt rotad i samhället. Informationsflödet är öppet och pålitligt. Coronakrisen har lett till omfattande arbetslöshet i alla nordiska länder. En av hörnstenarna i den nordiska välfärden är den höga sysselsättningsgraden, vilken har möjliggjort omfattande välfärdstjänster, i huvudsak avgiftsfri utbildning och viktiga offentliga satsningar på forskning. Men när det gäller sysselsättningsgraden kommer Finland endast på jumboplats i Norden. En snabb förbättring av sysselsättningsläget är ett centralt element i samhällens återhämtning från coronan. Likaledes är det viktigt för återhämtningen, att den öppna nordiska arbetsmarknaden åter öppnas, så att tillgången till arbetskraft inte blir en bromskloss för positiv utveckling. När det gäller coronakrisen kan inte Sverige denna gång fungera som modell, men vissa andra saker kan vi lära oss av de andra nordiska länderna. Vi behöver mera Norden, inte mindre. •
Juhana Vartiainen
Juhana Vartiainen
Puheenjohtaja Pohjola-Norden
Ordförande Pohjola-Norden Pohjola-Norden Ry
3
Tampereen Pohjola-Norden ry
Kaupankäyntiä ja yhteistyön rakentamista
Tampereen Pohjola-Norden ry:llä oli kunnia osallistua Tampere-talossa 24.11.2020 järjestettyyn seminaariin, Doing Business with Sweden – exchanging ideas and building stronger partnerships. Tapahtuman teemana oli Ruotsin ja Suomen välinen liiketoiminta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuuden ensisijainen kohderyhmä oli paikalliset yrittäjät, mutta tilaisuuteen oli kutsuttu myös alueen toisen asteen ja korkeakoulujen ruotsin opettajia. Teksti: Eija Heikkala Tapahtuman järjestelyistä vastasi
Tampereen Kauppakamari yhteistyössä Ruotsin suurlähetystön, Tamperetalon, Business Sweden, Business Tampere, ja Pohjola-Nordenin kanssa. Tampereen Pohjola-Norden ry:n tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla voisimme edistää lukioiden ja paikallisten yritysten yhteistyön mahdollisuuksia lukion uutta opetussuunnitelmaa (LOPS21) ajatellen. Covid-19 rajoitusten vuoksi seminaariin kutsuttiin Tampereen seudun ruotsin kielen opettajia seuraamaan tilaisuutta etälähetyksenä. Tilaisuus taltioitiin. Tampere-talon tapahtumaan osallistuivat Tampereen Pohjola-Norden ry:n koulumaailman edustajat Eija Heikkala ja Terhi Muuronen. Seminaarin avasi Tampere-talon toiminnanjohtaja ja vasta nimitetty Ruotsin kunniakonsuli Paulina Ahokas. Tapahtumaa seurasi yhteensä noin 70 henkeä, joista iso osa katseli tilaisuutta etälähetyksenä. Tänä syksynä Ruotsin Suomen-suurlähettiläänä aloittanut Nicola Clase kuvasi Ruotsin hyvää taloustilannetta ennen koronarajoituksia. Pandemia on luonnollisesti hankaloittanut monen yrityksen toimintaa ja talouden ennustettavuutta. Kuitenkin ruotsalaiset yritykset ovat selvinneet verrattain hyvin koronakriisin aiheuttamasta epävakaudesta, suhteessa muihin eu-
4
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
rooppalaisiin maihin. Lopuksi hän antoi tunnustusta maidemme yhteistyöstä ja muistutti, kuinka kriisin tuomasta epävarmuudesta selvitään parhaiten yhteistyöllä. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat merkittäviä kauppakumppaneita. Ruotsalaiset yritykset työllistävät 77000 suomalaista maassamme ja vastaavasti suomalaiset yritykset työllistävät 63000 ruotsalaista Ruotsissa. Seuraavaksi Christian Weckman esitteli Business Swedenin laatiman talousnäkymän New Business Landscape. Kartoitusta ovat tehneet heidän toimistonsa työntekijät 40 maassa ympäri maailmaa. He ovat jakaneet selvityksen kolmeen vaiheeseen: nykytilanne, korjausvaihe ja tulevaisuus. Jaottelun pohjalta he ovat kehittäneet Business Ecosystems -mallin talouden kasvulle. Siinä olevat suuntaviivat auttavat ruotsalaisia yrityksiä kasvattamaan markkinoitaan maailmalla ja vastaavasti kansainvälisten yritysten kasvupyrkimyksiä Ruotsissa. Seminaari eteni paneelikeskusteluun, jota veti Markus Sjölund Tampereen Kauppakamarista. Paneeliin osallistujat olivat Matti Joensuu, PEAB, Aleksi Arpiainen, TT Gaskets ja Christian Weckman, Business Sweden. Tampereen kauppakamarin mukaan seudulla on 200 yritystä, jotka käyvät kauppa Ruotsin kanssa. 200 yritystä
vie tuotteita täältä Ruotsiin ja 100 tuo tuotteita Ruotsista Suomeen. Lisäksi on vielä kauppakamarin rekisterin ulkopuoliset vienti- ja tuontiyritykset. Markus Sjölund totesi, että suomalaiset yritykset pyrkiessään laajentaa toimintaansa ulkomaille suuntaavat yleensä ensimmäisinä Ruotsiin ja Saksaan. TT Gaskets:n Aleksi Arpiainen kertoi, että TT Gatskets on kasvattanut markkinoitaan jo 1960-luvulta lähtien ensin Ruotsissa ja sen jälkeen Hollannissa. Hän tähdensi, että asiakkaat Ruotsissa kokivat merkittäväksi tekijäksi sen, että saivat palvelua heiltä ruotsin kielellä. Nykyisin heillä on kaksi toimistoa Ruotsissa, Upsalassa ja Göteborgissa. Nämä auttavat heitä laajentamaan markkinoitaan edelleen Ruotsissa. Matti Joensuu, PEAB:n aluejohtaja, kertoi kokemuksistaan yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa ruotsalaisomisteisessa yrityksessä. Hän puhui ennakkoluuloista, joita meillä suomalaisilla on ruotsalaisten erilaisista kokous- ja päätöksentekotavoista. Ruotsalaisilla on enemmän kokouksia, esimerkiksi premöte (ennakkokokous) tai eftermöte (jälkikokous). Hän totesi kuitenkin oppineensa arvostamaan ruotsalaisten päätöksentekokulttuuria, sen analyyttista osaamista ja riskienkartoitusta ja pitäytymistä tosiasioissa. Business Swedenin Christian
Vientiyritykset ovat palveluyrityksiä, joiden tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Näin ollen on luonnollista, että kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä on hyötyä kielitaidon ja kulttuuritaustan ymmärtämisestä.
Weckman painotti, että stereotypiat kannattaa unohtaa ja keskittyä asiaan, sillä suomalaiset tuntevat Ruotsin ja ruotsalaisuuden yllättävän hyvin, sillä yritysrakenteemme ovat melko samankaltaiset. Samankaltaisuutta ajatellen ei ole yllättävää, että suuret yritysfuusiot ovat olleet juuri Suomen ja Ruotsin välisiä, esimerkiksi Tieto-Enator, TeliaSonera, Stora-Enso ja Merita-Nordbanken. Markus Sjölund pyysi vielä kommentoimaan stereotyyppistä väitettä, jossa ruotsalaiset ovat meitä suomalaisia etevämpiä markkinoimaan tuotteitaan. Christian Weckman koki vertailun historialliseksi. Hän totesi, että kyse ei ole osaamisesta, taidosta, kunniahimosta tai eteenpäin pyrkivyydestä. Eroa ei ole tänä päivänä. Kyse on yksilöistä. Lopuksi paneelissa keskityttiin yritysten kielitaitoon. Yleisöllä oli tilaisuus esittää panelisteille kysymyksiä. Vastauksissa korostui kielitaito ja koh-
demaan kulttuurin monipuolinen tuntemus. Aleksi Arpiainen painotti, että vientiyritykset ovat palveluyrityksiä, joiden tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Näin ollen on luonnollista, että kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä on hyötyä kielitaidon ja kulttuuritaustan ymmärtämisestä. Eija Heikkala välitti ruotsin opettajien yhteistyötoiveen koulujen ja paikallisten yrittäjien välille. Aloite sai hyvän vastaanoton ja sitä lähdetään kehittämään. Yhteistyön kehittämiseen on lupautunut muun muassa Tampereen Kauppakamari ja Tampereen Pohjola-Norden ry. Päivä päättyi iloisissa merkeissä. Tampereelle 24.11.2020 nimitetyn Ruotsin kunniakonsulin Paulina Ahokkaan vastaanotolle osallistuivat Tampereen Pohjola-Norden ry:n edustajina puheenjohtaja Leena Lusa ja varapuheenjohtaja Markus Sjölund. •
Kuva: Tampere-talon kuvapankki / Pasi Järvelä Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
5
Paulina Ahokas Ruotsin uusi kunniakonsuli Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas nimitettiin Ruotsin uudeksi kunniakonsuliksi Tampereelle – illalla juhlava tilaisuus myös Tampereen Raatihuoneella Teksti: Leena Lusa Kuva: Mikael Ahlfors (Tampere-talon kuvapankki) Ruotsi nimitti Tampere-talon toimitusjohtajan Paulina
Ahokkaan uudeksi Ruotsin kunniakonsuliksi Tampereelle. Kunniakonsulaatin toimitilat sijaitsevat Tampere-talossa, johon myös Ruotsilla ja ruotsalaisuudella on vahvat yhteydet. Paulina Ahokas otti tehtävän vastaan Tampereen raatihuoneella 24.11.2020 järjestetyssä juhlavassa tilaisuudessa, johon toi tervehdyksensä myös Ruotsin Suomen suurlähettiläs Nicola Clase. Paulina Ahokas on korostanut toimintansa tavoitteina elinkeinoelämän, kulttuurin, tieteen ja yhteiskunnallisen toiminnan edellytysten parantamista sekä mahdollisuutta tiivistää näiden sektoreiden yhteistyötä Ruotsin kanssa. Lisäksi tavoitteina on tukea myös maakunnassa asuvien ruotsalaisten ihmisten ja yritysten toimintaedellytyksiä Pirkanmaalla. Tampereen Pohjola-Norden näkee Paulina Ahokkaan nimityksen merkittävänä myös pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta, erityisesti yhteistyönä Ruotsin elinkeinoelämän, yhteiskunnallisen toiminnan ja kulttuurin alueilla. Erityisen tärkeänä pidämme toimintaa myös ruotsin kielen kehittämiseen liittyen. Tällä hetkellä Tampereella ja Tampereen kaupunkiseudulla on Pohjola-Norden nostanut myös toimintansa uudeksi tärkeäksi tavoitteeksi kehittää Tampereella ja Tampereen kaupunkiseudulla yhteyksiä erityisesti Ruotsissa toimivien yritysten ja ruotsin kielen edistämisen välillä paikallisissa oppilaitoksissa. Näemme Ruotsin uuden kunniakonsulin ja kunniakonsulaatin merkittävänä ja tarpeellisena yhteistyön kehittäjänä myös pohjoismaisen yhteistyön ja Pohjola-Nordenin kannalta Tampereella – kaupungissamme, josta on kehittymässä lujaa vauhtia merkittävä elinkeinoelämän, kulttuurin ja muun toiminnan kasvukeskus. Toivotamme Paulina Ahokkaalle lämpimästi onnea uudessa tehtävässään Ruotsin kunniakonsulina Tampereella! •
Näemme Ruotsin uuden kunniakonsulin ja kunniakonsulaatin merkittävänä ja tarpeellisena yhteistyön kehittäjänä myös pohjoismaisen yhteistyön ja PohjolaNordenin kannalta Tampereella.
Paulina Ahokas
6
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Ruotsia puhutaan muuallakin kuin rannikolla Teksti ja kuvat: Maritta Könönen
Muistan, että äitini kertoi minun
opetelleen ruotsia alle kaksivuotiaana asuessani Jyväskylässä. Hänen isänsä oli ruotsinkielisestä perheestä, mutta ei ollut puhunut ruotsia omille lapsilleen, joten siksi hän halusi testata kuinka nopeasti pikkuinen voisi oppia sitä. Asuimme naapuritaloissa ja hän haki minua töiden jälkeen kävelylle. Ulos lähtiessä sanoin äidille, että lähden ukin kanssa rantaan katsomaan moottorbååtteja. Äiti, missä on minun skoot? Unohdin tämän asian vuosiksi, kunnes meidän ensimmäinen lapsenlapsemme Iiris, joka on suomalais-espanjalainen, oli vanhempineen käymässä Suomessa noin kolmevuotiaana. Kysyin mitä hän haluaisi iltapalaksi ja hän vastasi: yo quiero jogurttia = haluan jogurttia. Näköjään kieli kuin kieli, niin sitä voi taivuttaa suomeksi. Vietin perheeni kanssa lapsena ja nuorena osan kesästä Högsårassa Turun saaristossa ukin siskon luona. Saarella oli 60-luvulla paljon ikäisiäni lapsia Ruotsista viettämässä isovanhempiensa luona kesää. Silloin puhuttiin ruotsia, pelattiin korttia ruotsiksi ja opettelin lintujen ja kukkien nimiä ruotsiksi. Muistan, että veljeni kävi siellä uimakoulun ja hänen seinällään oli pitkään Simmbetyg. Omat lapsemme ovat oppineet ruotsia koulussa. Vanhempi poikamme Juho suoritti varusmiespalveluksen Dragsvikissa, rannikkojääkärinä – hänet valittiin sinne siksi, että hän on lintuharrastaja, eli pystyy pitkään kiikaroimaan vaikka vihollisia rannikolla.
Ulos lähtiessä sanoin äidille, että lähden ukin kanssa rantaan katsomaan moottorbååtteja.
Armeijan jälkeen hän kävi korottamassa ruotsin arvosanaansa. Sen jälkeen hän oli seitsemänä kesänä Gotlannissa Uppsalan yliopiston palkkaamana lintututkijana ja -rengastajana. Siellä hän tapasi puolisonsa, joka työskenteli luontokeskuksessa ja matka jatkui Malmöhön ja Falsterbon lintuasemalle Lundin yliopiston palkkaamana. Juho on harrastanut lintujen piirtämistä ja maalaamista noin viisivuotiaasta. Harrastuksensa takia häneltä pyydettiin lintumaalausta Birdlife Swedenin vuositarraa varten (tarralla kerätään varoja toimintaan). Hänen työnsä valittiin sitten vuoden 2016 tarraan. Hän oli ensimmäinen ei-ruotsalainen, jonka työ tuli valituksi. Palkkioksi Juho sai myyntitaidenäyttelyn Ottenbyn luontokeskukseen Öölantiin. Nykyään he asuvat Gotlannin eteläosassa ja työskentelevät ympäristö- ja lintutehtävissä. Ruotsinkielestä on ollut hänelle hyötyä. Muut lapsemme ymmärtävät ruotsia ja puhuvat sitä jonkin verran, vaikkakin puhuvat mieluummin englantia. Esimerkiksi joulupöydässä meillä puhutaan sujuvasti englantia, espanjaa, ruotsia ja suomea. Ongelmia ei pääse syntymään, kun aina joku voi tulkata avuksi. Myös seuraava sukupolvi on kiinnostunut ruotsin kielestä ja he haluavat usein kirjoittaa viestejä ja kortteja ruotsiksi. Olen itse työssä ruotsalaisomisteisessa yrityksessä ja minulla on mahdollisuus ylläpitää ruotsin kielen taitoani. Kun koronaongelma ratkeaa, pääsemme taas käymään Gotlannissa. Silloin myös yhdistyksemme suunnittelema matka sinne tulee jälleen ajankohtaiseksi. Saamme Juhon ja Agnetan oppaiksi muutamiin saaren kohteisiin. He ovat auttaneet suunnittelemaan matkaa alusta alkaen. Ilmoittelemme siitä sitten tarkemmin, kun ajankohta selviää. • Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
7
Lempäälän Pohjola-Norden ry
Lapskoussia lempääläisittäin Teksti ja kuvat: Riitta Mäkinen
Kaikeksi onneksi joitakin yleisötapahtumia, kaikin varotoi-
min, voitiin pitää loppukesällä 2020. Lempäälässä Työväen sivistysliiton paikallisyhdistys kutsui muita järjestöjä ja yksityisiäkin Ruokakulttuuritapahtumaan. Tarkoitus oli tehdä pieniä, kolikon hintaisia annoksia maisteltaviksi eri kojuilla. Lempäälän Pohjola-Norden päätti liittyä mukaan ja valitsi ruokalajiksi lapskoussin. Sehän on tunnettu suunnilleen samalla nimellä pitkin Pohjois-Euroopan rannikoita, Suomessa erityisesti raumalaisten perinneruokana. Me etsimme norjalaisen reseptin. Ainekset oli helppo kerätä juuripersiljaa lukuunottamatta. Ainekset pilkottiin talkoilla yhden jäsenen kotona ja pantiin hautumaan. Pitopalveluyrittäjältä saatiin lainata lämpökattilaa ja ei kun telttakatoksen alle. Täytyy tunnustaa, että lapskoussi loppui kesken. Se nimittäin oli yleisön makuun! Samalla oli hyvä tilaisuus jakaa aluelehtiä ja kehua itseämme! Sama tapahtuma toistettaneen ja hyvä ehdokas tarjoiluksi on ruotsalaiset perunamunkit, samalla reseptillä, jonka PohjolaNordenin liitto jakoi vuoden 2021 Pohjolan pitoja varten. •
8
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Täytyy tunnustaa, että lapskoussi loppui kesken. Se nimittäin oli yleisön makuun!
Lempäälän Pohjola-Norden ry
Pohjoismainen kirjallisuusilta rikoksen merkeissä Teksti: Marja Sundström • Kuvat: Ilkka Mäkinen ja Myllylahti Oy
Pohjoismaisen
kirjallisuusviikon
merkeissä Lempäälän PohjolaNordenissa päätettiin sukeltaa kuvitteellisten rikosten maailmaan ja selvittää, kuulummeko me Suomessa maailmankuuluun ”Nordic Noir” -rikoskirjallisuusgenreen. Tyylilaji on hyvin tunnettu etenkin anglosaksisella kielialueella ja se kytketään tyypillisesti ruotsalaiseen, norjalaiseen sekä tanskalaiseen rikoskirjallisuuteen. Vaan miten on Suomen laita, löytyykö tyylilajin edustajia meiltä? Kutsuimme asiasta keskustelemaan rikoskirjailija Pertti Laineen, jonka komisario Simpan ja hänen tiiminsä tutkimuksia on saatu seurata jo kolmen teoksen verran ja lisää on tulossa. Tilaisuus järjestettiin Vesilahden kirjastossa, jossa teeman mukaisesti oli tehty esillepanoja pohjoismaisista rikoskirjoista. Tarjolla oli muun muassa Jo Nesbøn, Camilla Läckbergin, Stieg Larssonin sekä Sjöwall & Wahlöön tuotantoa. Osanottajamäärä oli rajattu kahteenkymmeneen, mikä oli marraskuun alkupuolella Pirkanmaan koronanyrkin ohjeistuksen mukainen yleisömäärä. Sekä yleisö että esiintyjät käyttivät tietenkin asianmukaisia suojavarusteita. Pertti Laine on hyvin leppoisan oloinen herrasmies, joten hänen ”rikollista” ammattiaan ei ensinäkemältä arvaisi. Mikä siis on saanut miehen tarttumaan raakaan ja veriseen aiheeseen? – Olen aina tykännyt lukea dekkareita, kertoo Pertti. – Pitkäaikaisia suosikkeja ovat olleet etenkin Sjöwall & Wahlöö -parin teokset, jotka on tullut luettua tarkoin ja jotka herättivät kiinnostuksen rikoskirjallisuuteen. Olen harrastanut kirjoittamista jo pitkään mutta vasta eläkkeellä aikaa kirjoittamiseen on löytynyt riittävästi. Ennen dekkareita olen ehtinyt julkaista jo yhden kaunokirjallisen teoksen. Ensimmäinen rikoskirjani ja Simppa-sarjan alkuteos Pisto sydämeen ilmestyi 2018. Päähenkilösi Simppa on tamperelainen rikoskomisario. Hän on kes-
ki-ikäinen perheenisä, joka pukeutuu poliisilaitoksella Reino-tohveleihin ja mökkeilee vapaa-ajallaan. Simppa ei kuitenkaan ole ihan tavallinen tamperelainen, sillä hän on vasta toisen polven suomalainen. Simpan lähes kaksimetrinen, harteikas olemus on perua hänen koripalloilijavanhemmiltaan, amerikkalaiselta isältä ja nigerialaissyntyiseltä äidiltä, kuten hänen ihonvärinsäkin. Miten päädyit juuri tähän päähenkilöön? Pertti miettii hetken. – Halusin luoda henkilöhahmon, joka kiinnostaisi lukijaa. En kuitenkaan halunnut tehdä hänestä kliseistä dekkaria, viinaanmenevää naistenmiestä. Halusin hänelle kunnioitusta herättävän ulkomuodon ja koska olen ollut aina urheilumiehiä, mieleeni tuli oitis koripallo ja siitä Simppa sitten kehkeytyi. Simpan selvittämissä rikoksissa on tyypillisesti runsaasti kerroksellisuutta. Henkirikostutkinnan ohessa on nähty muun muassa ihmiskauppaa sekä vainoamista, narsismia ja alaikäisten hyväksikäyttöä. Mistä aiheet löytyvät? – Aiheista ei ole pulaa, pikemmminkin päinvastoin. Aiheet ja teemat löytyvät helposti uutisista, ne ovat useimmiten ajankohtaisia ilmiöitä. Romaaniesi tapahtumat sijoittuvat Tampereen seudulle. Paikallisia lukijoita viehättävät etenkin teostesi tarkat miljöökuvaukset. Miten onnistut näissä? – Olen asunut koko ikäni Tampereen seudulla. Kun saan idean tapahtuma-
paikasta, käyn tutustumassa paikkaan lähemmin joko kävellen, pyöräillen tai autolla. Kameralla tallennan helposti yksityiskohtia. Ulkopuolisesta toiminta voi vaikuttaa hieman epäilyttävältä, onneksi kukaan ei ole vielä hälyttänyt poliisia perääni, Pertti naurahtaa. Nordic noir -tyylin teoksille on tyypillistä, että niiden yleistunnelma on melko ahdistava. Päähenkilökin usein kohtaa tai on aiemmin kohdannut työn ulkopuolisen, vakavan kriisin. Sinun teoksistasi löytyy paljon valoa ja lämpöä ja päähenkilökin on tähän asti elänyt seesteistä perhe-elämää. Onko tähän tulossa muutos? Pertin vastaus tulee nopeasti: ei muutu. – Vaikka Simpan kotielämä ei ole aina silkkaa auvoa, niin mitään kovin dramaattista muutosta siihen ei ole tulossa. Välillä nahistellaan, kuten pitkissä liitoissa aina. Komisario Simpan tutkimukset jatkuvat Pirkanmaalla tuttuun tapaan. Pertti Laineen uusin teos Koston oikeutus julkaistaan syyskuussa 2021. Palataan vielä alun kysymykseen eli ”Nordic noiriin”, olemmeko täällä Pohjolan itäisessä kolkassa myös mukana genressä? Vastaus on helppo, tottahan toki olemme, sillä tyylin keskeiset piirteet löytyvät kiistatta myös kotimaisesta tuotannosta, vaikkakin suomalaittain maustettuina. Joten, kenties, ”Finnish noir” tulee olemaan rikoskirjallisuuden uusi musta. • Pertti Laine kirjallisuusillan haastattelussa.
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
9
Tampereen Pohjola-Norden ry
Lasten ja koko perheen pohjoismainen konsertti – striimattuna Pohjola-Norden -terveisin kaikille pohjoismaiden ystäville eri puolella Suomea
Pimeän syksyn iloisena tapahtumana oli Lasten ja koko perheen lasten konsertti Tampereen Kulttuuritalo Laikusta, tosin striimattuna, mutta iloisena syksyisen viikonlopun valopilkkuna. Teksti: Leena Lusa Kuvat: Tuija Laurén Kuvitukset: Canva
10
”Pangatuta, den talande bilen, den
skurrar och puttrarpå vägen fram…” Tampereen Kulttuuritalo Laikun musiikkisalissa kaikuivat iloisten lastenlaulujen sävelet. Mikko Alatalo kitaroineen ja lauluineen sai monien lasten ja vanhempienkin mielen iloiseksi ja olon mukavaksi – tosin kotona etäyhteyksien päässä näytön äärellä. Elimme keskellä korona-aikaa sen mukana tuomine monine rajoituksineen, jolloin pääsy ja mukana olo tapahtumissa ei ollut mahdollista. Kun lapset eivät päässeet konserttiin, niin iloiset ja mukavat lastenlaulut
ja koko perheen mieltä ilahduttavat tutut melodiat tulivat kotiin Laikun musiikkisalista Mikon kautta suomeksi ja ruotsiksi. Tampereen Pohjola-Norden onnistui järjestämään kauan suunnitellun lasten ja koko perheen konsertin etäyhteyksin ja striimattuna Kulttuuritalo Laikusta kuulijoille ja ilahduttavasti suuremmallekin yleisölle: Pohjola-Nordenin kaikille jäsenyhdistyksille ja jäsenille eri puolella Suomea sekä tamperelaisille katsojille ja kuulijoille Tampereen kulttuuritoimen kautta ja Pohjola-Norden liiton avustuksella.
Mikko Alatalo
Leena Lusa Tampereen PohjolaNordenista toivotti kaikki kuulijat kotona tervetulleiksi tapahtumaan ja sen jälkeen Mikko otti näyttämön haltuunsa taustallaan Pohjola-Nordenin eri Pohjoismaiden liput ja lippunauhat. Saimme kuulla tuttuja ja tykättyjä lastenlauluja kuten Pangatuta (Poppaloora), Trompelompe (Känkkäränkkä), Djurens olympiad (Eläinten olympialaiset) ja Kattungen (Kissanpentu), muun muassa. Koko perheen iloksi Mikko johdatti myös meidät vanhemmatkin kaikille tuttujen laulujen sävelmaailmaan: Det betyder sommar (Taitaa tulla kesä), Bastun här i hembygden (Kotisaunan lauteilla), Skyddsängeln (Suojelusenkeli), Stanna lite längre (Viivy vielä hetki) ja lopuksi En lantis är jag (Mä maalaispoika oon). Pyydettynä lisänä vielä muutamia kaikille tuttuja lauluja. Mukana konserttia järjestämässä olivat myös Luckan Tammerfors ja Pohjola-Nordenin Sisä-Suomen alue. Mieltämme myös ilahdutti PohjolaNorden liitolta jälkeen päin Pohjolan Päivässä tullut näkyvä kiitos ja palkitseminen tilaisuuden järjestämisestä ja
Leena Lusa
aktiivisuudesta korona-ajan keskellä. Konsertti jätti mielen iloiseksi ja toi lämpöä ja aurinkoa lokakuun harmauteen, etenkin kun se oli kuultavissa taltioituna myös vielä parin viikon ajan kaikille halukkaille. Kiitosta tuli sitten myös jälkeenpäin vielä muualta Suomesta hauskasta konsertista. Toivottavasti saamme lisää mahdollisuuksia korona-ajan jälkeenkin ilahduttaa pieniä ja vanhempiakin kuulijoita samalla tavalla myös jatkossa! Kokemukset striimatusta konsertin järjestämisestä on tuonut mieleen uusia ajatuksia, sekä innostaa jakamaan omia mukavia tapahtumia muillekin pohjoismaisen yhteistyön ystäville Suomessa ja myös muualla Pohjoismaissa, ystävyyskaupungeille ja yhteistyötahoille. Tulevaa kesää odotamme ilolla Tampereella – toiveena, että pääsemme järjestämään perinteisen pohjoismaisen elokuisen lauluillan ”Allsång i Tammerfors” Tampereen Finlaysonin Tallipihalla. Silloin Mikko hanuristeineen ja uusitun Tampereen Pohjola-Nordenin lauluvihon kera laulattaa jälleen meitä kaikkia suomeksi, ruotsiksi, tanskaa ja norjaa unohtamatta tuttujen sävelien kera! •
Kun lapset eivät päässeet konserttiin, niin iloiset ja mukavat lastenlaulut ja koko perheen mieltä ilahduttavat tutut melodiat tulivat kotiin Laikun musiikkisalista Mikon kautta suomeksi ja ruotsiksi.
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
11
Kulttuurin valoa ja hämärän hyssyä Tampereella Pohjoismainen kirjallisuusviikko on Norden-yhdistysten liiton projekti, jonka tavoitteena on edistää lukemista ja pohjoismaista kirjallisuutta Pohjolassa ja sen lähialueilla. Teksti: Maijaliisa Mattila Kun täällä pohjoisessa on pimeintä, sy-
tytämme valon ja luemme kirjaa. Se on Pohjoismaisen kirjallisuusviikon perusta. Pohjoismaisesta kirjallisuusviikosta on aikojen saatossa tullut onnistunut perinne, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Joka marraskuu sytytämme kynttilän ja luemme ääneen vuoden ajalta valikoituja tekstejä eri pohjoismaisilla kielillä tuhansissa kouluissa ja kirjastoissa ympäri Pohjoismaita Kun pohjoismainen kirjallisuusviikko kääntyi lopuilleen, tamperelaiset Pohjoismaiden ystävät kokoontuivat 15.11.2020 vanhaan kirjastotaloon Laikkuun Maijaliisa Mattilan johdolla esittämään ja kuuntelemaan lukunäytteitä pohjoismaisista kirjoista. Tampereen Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Leena Lusa loihti hyvän haltijattaren tavoin pöydille kukkia, lippuja, makeisia, hedelmiä, toivotti yleisön tervetulleeksi ja lukuharrastuksen kunniaksi myös sytytti (led)kynttilän – ”sytytämme kynttilän valon ja luemme kirjaa” pohjoismaisia tavoitteita noudattaen. Kirjallinen kimara alkoi lähimmästä naapurista eli Ruotsista. Ruotsi on aina ollut se ulkomaa, jossa suomalaista kirjallisuutta on parhaiten ymmärretty ja jonka kautta suomalainen kirjallisuus pitkään löysi tiensä maailmalle. Ny-
12
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
kyään englanniksi ja englannista käännetään eniten, mutta pitkä yhteinen historia ja mentaliteetin samantapaisuus on tehnyt Ruotsista ja Suomesta sisarusvaltioita. Anna-Maija Saari Tampereen Pohjola-Nordenin hallituksesta luki näytteen Karin Alvtegenin romaanista Saknad (2000), joka ilmestyi Jaana Nikulan suomentamana nimellä Tuntematon (2003). Alvtegen on tarkkanäköinen, psykologinen dekkaristi, joka on saanut Lasiavain-palkinnon. Tanska on etäisempi, ”eurooppalaisempi” Pohjoismaa kuin muut. Ovathan tanskalaiset itsekin todenneet, että Aasia alkaa Malmöstä! Käännöksiä ilmestyy tasaiseen tahtiin molempiin suuntiin eikä taida löytyä monta suomalaista, joka ei olisi kuullut rohkeasta kahvifarmarista ja tarinankertojasta Karen Blixenistä. Hänen seikkailullisesta elämästään on tehty elokuviakin. Sara-Lilja Stensig luki näytteen Blixenin kokoelmasta Syv fantastiske fortællinger (2000; ensimmäinen versio ilmestyi 1934 englanniksi salanimellä Isak Dinesen). Suomeksi kokoelman nimi on Seitsemän salaperäistä tarinaa, suomentajana Eija Palsbo (1956). Islannintaitoinen Sara johdatti meidät myös tarujen saaren mytologiaan lukemalla näytteen Sjónin teoksesta Skugga-Baldur (2005). Suomennos on Tuomas Kaukon (2005). Teos on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Norjankieliset näytteet esitti Tarja Valkama, joka osaa sekä kirjanorjaa että uusnorjaa. Kirjanorjaa edusti Karin Fossumin romaani Drapet på Harriet Krohn (2004), suomen-
tanut Tarja Teva (2006) nimellä Harriet Krohnin murha. Uusnorjaa edusti Tarjei Vesaasin teos Is-slottet (1963), jonka Katri Ingman-Palola on suomentanut nimellä Jäälinna (1964). Tampereen Pohjola-Nordenin lukupiirikin on pannut merkille norjalaisen kirjallisuuden laadukkuuden ja taas nousee sama huokaus: voi kun kääntäjiä olisi enemmän! Tarjontaa riittää. 1800-luvulla norjalainen realismi oli todella tunnettua Suomessa ja yksi Ibsenin näytelmistä sai kantaesityksensä Suomessa. Lopuksi tulimme kotimaan kamaralle, kun tamperelaistunut saamelainen Maarit Vuolab luki näytteen Kerttu Vuolabin pohjoissaamenkielisestä teoksesta Bárbmoáirras (2008). Teoksen on kääntänyt Riitta Taipale nimellä Valon airut (2008). Teos on ollut Pohjoismaiden Neuvoston palkintoehdokkaana. Vaikutelmaksi jäi, että elämme varsin rikkaassa kulttuuriympäristössä, vaikka nyt emme kuulleet näytteitä fäärin kielestä, emme Grönlannin inuitista, emme muista saamen kielistä, emme romanikielestä emmekä viron kielestä. Tähän samaan pohjoiseen kulttuuriperheeseen nekin kuuluvat. Ehkä saamme näytteitä toiste? Koronapelon kurittamiin ihmisiin tapahtuma loi elämänuskoa ja toivoa paremmista ajoista. Kun emme voi nyt matkustaa naapurimaihin, kirjallisuus voi antaa varsin syvällistä tietoa niiden mentaliteetista, historiasta, ajattelu- ja kokemistavoista. Nojatuolimatkaajat eivät joudu karanteeniin. •
Nordens dag och Nordisk Gästabud firades i Tammerfors Teksti: Leena Lusa • Kuvat: Tuija Laurén & Leena Lusa Kvällen inleddes med Griegs musik
framförd av en kammarorkester från Pirkanmaan musiikkiopisto. Musiken ledde gästerna i nordiska stämningar med sköna toner, främst skapade av nordiska kompositörer. Orkestern bestod av fem violister: Oona Laine, Hulda Lastikka, Ida Nurminen, Aava Launonen och Merja Ponkala som fungerar som lärare i violin vid musikinstitutet Pirkanmaan musiikkiopisto. Adele Pitkälä stod för ackompanjemang på piano. Ordföranden för föreningen Pohjola-Norden i Tammerfors Leena Lusa berättade om kvällens tema, Nordiskt Gästabud. Nordisk Gästabud firas vanligen i samband med Nordens Dag och samtidigt i olika delar av Norden. Nordens Dag firas till minnet av undertecknandet av Helsingforsavtalet den 23 mars år 1962, då Finland anslöt sig till det nordiska samarbetet såväl på statlig som på andra nivåer. Nordens Dag firas i alla nordiska länder i form av ett Nordiskt Gästabud i slutet av mars. På grund av coronaviruset var man i år undantagsvis tvungen att skjuta upp festen till den 15 oktober. Vi ville ändå fira Nordiskt Gästabud även om det blev sju månader senare än vanligt.
På Nordens dag önskar man att i städer och kommuner flaggar med de nordiska ländernas flaggor. Nordens Hus var denna kväll också dekorerad med nordiska flaggor. Leena Lusa berättade om temat man valt i Tammerfors för Nordens Dag: ”Puhdasta ruokaa Pohjolasta” – ”Ren, nordisk mat i olika delar av Norden”. Det finns många likheter i matkulturerna i olika delar av Norden. Traditioner, produkter och maträtter har vandrat från ett land till ett annat och blivit en del av den nordiska vardagen: havslax, räkor och andra skaldjur från Norge, köttbullar ursprungligen från Sverige, bröd och piroger från Finland. Ren, hälsosam mat av bästa kvalitet från Finlands, Sveriges och Norges arktiska områden har nått framgång och uppskattning också i andra länder i världen. Matbordet i Nordens Hus bjöd också på ett utmärkt urval av nordiska läckerheter: lax och skärgårdsbröd från Norge, traditionella danska smörgåsar, svenska köttbullar, vars ursprung härstammar från krigen under Karl XII, finska karelska piroger med äggsmör och som närmat kantarellsås och bär. Från arktiska områden kom sallad med rökt renkött och brödost. Till efterrätt
Kvällen inleddes med nordiska stämningar framförda av kammarorkestern från Pirkanmaan musiikkiopisto.
serverades härliga danska wienerbröd, finsk blåbärskräm och svenska punschrullar som fick det att vattnas i munnen. Under kvällen fick vi höra mera violinmusik från olika de nordiska länderna samt av Elgar. Bland styckena fanns också ”Och jungfrun hon går i dansen” som på finska känns igen som ”On neidolla punapaula”. Leena Lusa och Eija Heikkala ledde gästerna på en videofärd till Gotland, dit föreningen PohjolaNorden planerar en resa sommaren 2021 eller så fort det bli möjligt. Vi fick se glimtar av landskap, vyer och sevärdheter på Gotland, bland annat raukar vid havet på norra Gotland och Fårö, arkeologiska fynd, såsom vikingagravar, skeppssättningar och runstenar i olika delar av Gotland. Vi fick se bilder av några av Gotlands närmast 100 medeltida kyrkor, samt vyer och stämningar från gamla Visby omgiven av rosor och omringad av medeltida murar och torn. Kvällen fortsatte med trevlig stämning och i förväntan på att resan till Visby och Gotland ska bli verklighet nästa sommar. •
Gotland och Visby kallar. Kom med på resa med Tammerforsnejdens och Inre Finlands Pohjola-Norden nästa sommar eller inom en nära framtid. Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
13
Tampereen Pohjola-Norden ry
Pohjoismaisia perinteitä ja perinteisiä koristeita – joulukuusessa ja kuusen juurella
Joulun alla sai Tampereen PohjolaNorden olla mukana koristelemassa pohjoismaiselle teemalla oman nimikkojoulukuusensa Tampereen Kulttuuritalo Laikun ala-aulaan. Koronatilanteen vuoksi osa kuusista siirrettiin sittemmin kaupungin virastotalon ala-aulaan, josta pohjoismainen tuulahdus näkyi ikkunan takaa ohitse kulkeville kaupunkilaisille ja virastotalon kävijöille. Mitä perinteitä ja perinteistä pohjois-
maista kuusesta löytyi? Lippunauhat: Suomessa käytettiin heti itsenäistymisen jälkeen mielellään Suomen lippunauhoja. Myöhemmin siirryttiin käyttämään myös pohjoismaisia lippuja kuusessa, muualla pohjoismaissa käytetyn tavan mukaan. Kuusessamme oli lippunauhoja, joissa mukana oli Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Färsaarten ja Ahvenanmaan liput. Lippunauhat muistuttivat myös Tampereen pohjoismaisista ystävyyskaupungeista: Norrköping Ruotsissa, Trondheim Norjassa ja
14
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Odense Tanskassa, Kopavogur Islannissa ja Klaksvik Färsaarilla. Jouluoljet ovat osa pohjoismaista ja suomalaista jouluperinnettä: Ennen jouluoljet levitettiin kuuratulle, puhtaalle lattialle kaikkialla Pohjolassa. Olkimatolla saattoi leikkiä ja nukkuakin. Olkiin liittyi uskomuksia, joiden uskottiin takaavan tulevan vuoden sadon. Samalla oljet edustivat kristillistä perinnettä, joka kertoon Jeesus-lapsen syntyneen talliin olkia pehmikkeinään. Jouluoljet ovat lattioiltamme kadonneet, mutta olkiperinnettä pitävät edelleen yllä olkiset joulukoristeet: olkikoristeet kuusessa, himmeli ja olkipukki. Olkipukki kuului Pohjoismaisen joulun vanhaan jouluperinteeseen, jolloin itse joulupukkikin oli vielä kuin pukki sarvineen. Perinteinen joulupukki on tehty rukiin ja vehnän oljista,
jotka sidotaan tiukasti yhteen narulla. Olkipukki voi olla pieni, kuuseen koristeeksi käyvä, tai suuri, vapaasti lattialla seisova, joita molempia olikin kuusemme oksilla ja kuusen juurella. Muita perinteisiä kuusenkoristeitamme olivat piparkakut, jouluomenat ja karamellit – myös lasten iloksi. Pohjolan talvea kuvaamaan kuusen oksille asettelimme pumpulia, kuvaamaan Pohjolan talvea ja valkoista joulua ja sen valkoisia hankia. Ilahtuneita huomasimme kuusta koristellessamme, että ne kauneimmat koristeet kertovat meille edelleen monista yhteisistä pohjoismaisista perinteistä ja tavoista, sekä tuovat mukanaan parhaan jouluisen mielen – ja samalla myös tunteen kuulumisesta yhteiseen pohjoismaiseen kulttuuriin myös kuusen juurella. •
16
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Norjaan töihin eli unelmasta mahdollisuuteen Sairaanhoitaja Tero Surakalle Norja on aina ollut kiehtova matkakohde. Myös unelma sairaanhoitajan työstä Norjassa on toteutunut. Norjan joustavat työolot ja ystävällinen työilmapiiri saavat häneltä kiitosta. Norjan kielen Tero on oppinut avoimin mielin ja sitkeästi harjoitellen. Teksti ja kuvat: Tero Surakka Ensimmäistä kertaa kävin Norjassa
jo 80-luvun alkupuolella vanhempieni mukana, kun meidän koko viisihenkinen perhe pakkautui pieneen Toyota Corollaan ja suuntasi kohti Hammerfestia. Muistikuvia on noista reissuista vähän, mutta kapeat tiet ja karun kaunis Pohjois-Norjan luonto jäivät sentään mieleen. Uuden kiinnostuksen kipinän Norjaan herätti vuonna 2008 hankkimamme moottoripyörä ja sen myötä alkanut moottoripyörämatkailu. Vaimoni ja kavereiden kanssa kiersimme ensin Suomea ja kun kokemusta mp-matkailusta kertyi, oli aika laajentaa reviiriä useiden motoristituttujen ylistämään Norjaan. Ensimmäinen Norjan mp-reissumme taisi olla vuonna 2010, jonka jälkeen maata on kierrelty vuoteen 2018 mennessä kuusi kertaa. Jostain syystä meillä ei ole ollut mielenkiintoa ajella Pohjois-Norjaan, vaan olemme pysyneet vehreimmillä mailla, eli Mo i Ranan eteläpuolella.
Töihin Norjaan?
En muista tarkalleen, milloin juttelimme vaimoni kanssa ensimmäisen kerran mahdollisuudesta hakeutua töihin Norjaan. Ajatus oli jäänyt kuitenkin kytemään jonnekin alitajuntaan, kunnes vuonna 2019 tuo kyteminen alkoi muuttua liekeiksi oman työpahoinvointini vuoksi. Olin työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2000, ensin Savonlinnan keskussairaalan teho-osastolla (ja hieman dialyysiosastollakin) ja vuodesta 2008 lähtien Joensuun keskussairaalan teho-osastolla. Olin hyvin motivoitunut ja kiinnostunut tehohoidosta
ehkä vuoteen 2017 saakka, kunnes hankalat työolot alkoivat rasittaa ja oli pakko tehdä muutos omaan elämääni. Vuoden 2019 aikana punaiset, siniset ja valkoiset palikat alkoivat loksahdella omituisen hyvin paikoilleen. Olin yhteydessä entiseen työkaveriini, joka oli Norjassa töissä jo neljättä vuotta. Häneltä sain hyviä neuvoja, ja hänellä oli pelkästään positiivisia kokemuksia Norjan sairaaloissa työskentelystä. Lisäksi Joensuun kansalaisopistolla oli vuoden 2019 syksyllä alkamassa hoitotyön norjan kurssi, jonka vetäjänä oli useita vuosia Norjan teho-osastoilla työskennellyt Katja Laakkonen. Kielikurssi sisälsi pääasiassa terveydenhuoltoalan sanastoa sekä motivoivien kokemusten jakamista. Jokaisen tunnin jälkeen löin itseäni nyrkillä rintaan todeten, että nyt ollaan oikealla tiellä kohti parempaa oloa ja työhyvinvointia! Toinen hoitotyön norjan kurssi alkoi vuoden 2020 alussa, mutta ikävä kyllä se jouduttiin keskeyttämään juuri alkaneen koronaepidemian vuoksi. Tämän jälkeen norjan opiskelu oli omatoimista sanaston opettelemista sekä norjalaisten ohjelmien seuraamista ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä. Tässä vaiheessa tein myös päätöksen jättää tehohoitotyön yövuoroineen ja valitsin uudeksi alakseni itseäni kiinnostaneen dialyysihoidon, joka on munuaisten toiminnan korvaushoitoa, eli kansankielellä veren puhdistamista kuona-aineista ja ylimääräisen nesteen poistoa dialyysilaitteen avulla. Alkuperäinen tavoitteeni oli, että olisin aloittanut työt Norjassa vuoden 2021 alussa, mutta jotenkin kaikki
eteni huimaa vauhtia. Tutkintotodistuksieni käännösten hankkiminen, sairaanhoitajan ammatin harjoittamiseen tarvittavan auktorisoinnin hakeminen Norjasta ja monen muun vaadittavan todistuksen hankkiminen vaati hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta kaikki järjestyivät vuoden 2020 maaliskuuhun mennessä. Samaan aikaan tutkiskelin netistä Norjan työpaikkoja ja huomasin, että kesätyöpaikkojen haku olikin jo menossa. Otin yhteyttä suoraan sairaaloiden dialyysiosastoihin sekä pariin rekrytointifirmaan, joista yksi nappasi minut ”talliinsa” parin puhelinhaastattelun jälkeen. Kyseinen rekrytointifirma on hoitanut asioitani erittäin hyvin, joten heidän kanssaan jatkan yhteistyötä edelleen.
Valintoja
Sitten olikin nopean päätöksenteon aika: otanko puolen vuoden keulimisen aikataulussa huolimatta alkeellisesta kielitaidostani ja haen kesätöitä Norjasta vai pysynkö alkuperäisessä aikataulussa ja kehitän kielitaitoani vielä puoli vuotta lisää? Virkavapaan saaminen teho-osastolta kesää vasten ja vieläpä alkaneen koronamyllytyksen aikana oli myös mahdotonta. Hengitys syvään ja päätös: irtisanoin itseni noin 12 vuotta kestä-
Vuoden 2019 aikana punaiset, siniset ja valkoiset palikat alkoivat loksahdella omituisen hyvin paikoilleen. Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
17
neestä työsuhteesta minulle tarjotun kahden kuukauden kesätyön vuoksi. Rekryfirman minulle esittämistä työpaikoista valitsin Lærdalin, jossa olimme käyneet parilla mp-reissullamme ja tiesin sen lähiseudun olevan todella upeaa. Kysyin myös rekryfirmalta mahdollisuutta tehdä työmatkani Norjaan moottoripyörällä. Nuo rekryfirmat maksavat majoituksen lisäksi myös matkat, kuten lentoliput työntekijöilleen, mutta en silti pitänyt moottoripyörällä menoa ihan itsestäänselvyytenä. Mutta lupa tuli ja unelmien kesä Norjassa alkoi olla tosiasia.
Töihin Norjaan!
Ensimmäinen työpaikkani oli pienen Lærdalin pienen sairaalan pienellä dialyysiosastolla. Työsopimus oli kahden kuukauden mittainen, juuri sopiva kaltaiselleni ensikertalaiselle. Osaston toimintatavat, potilaat ja henkilökunta tulivat tutuiksi parin ensimmäisen viikon aikana ja vastaanotto oli erittäin lämmin ja ystävällinen huolimatta alkeellisesta kielitaidostani. Yleensä sijaisille varataan kahden päivän perehdytys, mutta osaston rauhallisen tilanteen vuoksi minulle oli varattu viisi päivää. Onnekseni henkilökunnassa oli mielellään englantia puhuvia hoitajia, joten epäselväksi jääneet asiat saatiin hoidettua tarvittaessa englanniksi. Lærdalin työreissun kruunasivat rekryfirman hankkima mukava, kalustettu asunto, lämmin kesä, lähialueen
18
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
upeat maisemat ja moottoripyörä. Lisäksi vaimoni pääsi koronasta huolimatta viikon lomalle luokseni. Olen jälkikäteen sanonut eläneeni kaksi kuukautta paratiisissa hymyillen sekä nauttien elämästä, työstä ja työhyvinvoinnista. Toinen työpaikkani oli Lørenskogissa sijaitsevassa Ahusissa. Allekirjoitin rekryfirmani kanssa ensin kahden kuukauden työsopimuksen jo kesäkuun lopulla, mutta pian tuli tarjous kahden kuukauden jatkosopimuksesta. Pienen harkinnan jälkeen allekirjoitin tuon toisenkin sopimuksen, sillä vaikka tiedossa oli pitkä aika olla poissa kotoa, niin katsoimme vaimoni kanssa tämän olevan hyvä mahdollisuus kehittää itseäni sekä ammatillisesti että kielel-
Lærdalin työreissun kruunasivat rekryfirman hankkima mukava, kalustettu asunto, lämmin kesä, lähialueen upeat maisemat ja moottoripyörä. lisesti. Kyseessä oli yliopistosairaala ja Norjan suurin dialyysiosasto, joten olin astumassa aivan erilaiseen dialyysimaailmaan kuin pienessä Lærdalissa. Ennen toista työmatkaani olin kotona hieman yli kolme viikkoa, josta 14 päivää meni kotikaranteenissa. Aika meni melko nopeasti editoidessa Lærdalin reissuvideoita ja suorittaessa Ahusin vaatimaa e-læringskurssia, joka osoittautui melko työlääksi, mutta samalla erittäin hyödylliseksi. Kurssi sisälsi mm. turvallisuuskoulutusta, verinäytteiden ottamiseen liittyviä asioita sekä sairaalan potilastietojärjestelmiin liittyviä oppimateriaaleja ja harjoituksia. Suoritin pari tenttiäkin. Kaikki kurssimateriaali on norjaksi. Tuollaisen e-kurssin hyvä puoli on, että uuden työpaikan perehdytysaika voidaan käyttää kokonaisuudessaan potilastyöhön liittyviin asioihin, eikä kurssin sisältämiin yleisiin, mutta erittäin tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Koska työt Ahusissa alkoivat syyskuussa, jätin moottoripyörän Suomeen ja lensin Norjaan. Rekryfirmani järjesti lentojen lisäksi minulle oman kalustetun asunnon, joka oli toiveitteni mukaisesti alle kahden kilometrin päässä sairaalasta.
Aloitin norjan opiskelun kirjaimellisesti nollasta, enkä edes ole kovin lahjakas kielissä. Usein kuulee sanottavan, että kyllä sitä Norjassa ruotsillakin pärjää. Mutta eipä se 80-luvulla opiskeltu ruotsi ollut kovin hyvin muistissani. Ennen töiden aloittamista minun oli annettava koronatesti. Negatiivisen koronatestivastauksen saatuani aloitin neljän kuukauden työskentelyn Ahusin isossa dialyysissä. Vastaanotto oli jälleen mukavan ystävällinen, välitön ja rento, mutta perehdytys oli lyhyempi, koska osasto toimi vilkkaasti. Mukavaa tässä työpaikassa oli myös sen kansainvälisyys. Henkilökunnassa oli 12 eri kansalaisuutta ja potilaitakin oli melkoisen kirjava joukko eri maista. Kielellisesti tämä oli helpompi työpaikka jo bokmålinkin vuoksi, mutta silti jokainen päivä oli melkoista ponnistelua ja jatkuvaa norjan oppimista. Mutta kehitystä tapahtui tälläkin saralla, kuten myös ammatillisesti. Raskaaksi tuon neljän kuukauden työjakson tekivät koronarajoitukset, synkät ja sateiset illat sekä pitkä ero vaimosta, jonka ei ollut järkevää tulla vierailemaan Norjassa keskellä koronaepidemian kiihtymistä. Hieman mielen virkistystä sain lähiympäristössä hölkkäilystä, mukavasta asunnosta, antoisasta työstä, muutamien suomalaisten hoitajien tapaamisesta ulkoilun merkeissä ja Oslon patsaspuistojen kiertelystä. Myös rahallisesti tämä oli hyvä jakso, sillä korona ja lyhyet vapaat rajoittivat matkustelua. Lisäksi missään ei ollut mitään tapahtumia tai konsertteja, joita Oslo tarjoaa normaalioloissa melkoisesti. Vain Neseblod ja muut Oslon levykaupat tarjosivat pienen rahareiän kaltaiselleni musiikin ystävälle.
Kielen opiskelusta
Aloitin norjan opiskelun kirjaimellisesti nollasta, enkä edes ole kovin lahjakas kielissä. Usein kuulee sanottavan, että kyllä sitä Norjassa ruotsillakin pärjää. Mutta eipä se 80-luvulla opiskeltu ruotsi ollut kovin hyvin muistissani. Ja kun olen vielä kotoisin Pohjois-Karjalasta, niin voi vain kuvitella, kuinka vähän ruotsin opiskelu nuorta outokumpulaista edes kiinnosti. Ruotsin opiskelu kun oli itäsuomalaiselle 80-luvun nuorelle sellainen ”pakollinen paha”, jota ei muka tulisi koskaan tarvitsemaan. Päätin heti kättelyssä, että en edes yritä palauttaa ruotsia mieleeni sotkemaan norjan opiskelua. Ennen Lærdaliin menoa ehdin opiskella norjaa hieman yli puoli vuotta. Opinnot sisälsivät aikaisemmin mainitsemani hoitotyön norjan kurssit sekä omatoimista opiskelua ja norjan kuuntelua. Myönnän, että oloni oli melko epävarma kielitaitoni suhteen ennen lähtöä. Muutamien Norjassa työskennelleiden hoitajien sekä Katja Laakkosen rohkaisun ja kannustuksen voimin kuitenkin uskaltauduin matkaan. Lisäksi rekryfirman kanssa käydyt puhelinhaastattelut toivat uskoa asiaan. Ja vastasinpa ainakin rehellisesti puhelinhaastattelussa esitettyyn kysymykseen
heikkouksistani: norsken min. Lærdalissa puhutaan nynorskia, joka saa lisämausteensa erittäin voimakkaasta murteesta. Oma kielikorvani ei tuota tunnistanut, vaan paikkakunnalla yli 20 vuotta asunut suomalaispariskunta valisti minua tässä asiassa. Myönnän rehellisesti, että kielellisesti tuo ensimmäinen työpaikka oli erittäin raskas. Lørenskogissa työskentely oli norjan suhteen hieman helpompaa, mutta silti kielellinen rasitus oli melkoinen. Mutta molemmista selvisin ja kehitystä tapahtui koko ajan. Norjassa työskentely on ollut erittäin antoisaa ja miellyttävän rentoa, joten sinne palaan taas kesällä 2021. Talven työskentelen perhesyistä Suomessa, ja toki jatkuvasti norjaa opiskellen. •
Norjan kieli Norjan kielestä on kaksi virallista kielimuotoa: bokmål ja nynorsk. Näistä bokmål eli kirjanorja on yleisempi kuin nynorsk eli uusnorja. Kirjanorja on lähempänä tanskaa, kun taas uusnorjan tausta on murteissa.
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
19
Läskistä äyskäriin
Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen
Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-
malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.
Lainasanakerrostumat Suomen kie-
len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.
lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla). Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.
kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta. Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).
liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).
Tekstiileistä ja huonekaluista tun-
nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä
Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi
yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe). Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-
Kaupunkisanastoa on muun muas-
sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat
20
Pohjola-Norden Ry
Johannes Jansson / norden.org
Suorat
Pexels
(klänning) ja paitoja (skjorta). On hattuja (hatt) ja myssyjä (mössa).
Käännöslainat Runsaslukuiset kään-
tämällä syntyneet yhdyssanat ovat tuttuja: nenäliina (näsduk), kirjoituspöytä (skrivbord), puutarha (trädgård) tai vaikkapa kuorma-auto (lastbil) ja taskulamppu (ficklampa). Suomalaisia ja ruotsalaisia yhdistävät myös palasokeri (bitsocker) ja pussilakana (påslakan). Edellä mainittuihin huonekaluihin (möbel) voi tehdä tarkennuksia: kirjahylly (bokhylla) ja sohvapöytä (soffabord). Keittiössä on ainakin tiskikone (diskmaskin), tiskipöytä (diskbänk)) ja ehkäpä siivouskaappikin (städskåp). Tarvitaan myös kahvinkeitin (kaffebryggare) ja pakastin (frysbox).
Perheillaliselle (familjemiddag) isoäiti
(mormor) kattaa meille ruokapöytään (matbord) mm. ruisleipää (rågbröd), uunimakkaraa (ugnskorv) ja pääruuaksi (huvudrätt) lohikeittoa (laxsoppa). Jälkiruoakasi napostelemme viinirypäleitä (vindruvor) ja omenapiirakkaa (äppeltårta). Kiitos isoäiti, me olemme nyt aivan kylläisiä (helt mätta)! Mutta nyt tämän kirjoittaja panee suunsa säkkiä myöten (man måste rättä munnen efter). Tänään vietämme viikonpäivistä (veckodag) torstaita (torsdag) eli viikingeiltä perittyä Tor-jumalan päivää. Lisää päivistä ja muista maukkaista (smakfulla) lainasanoista (låneord)) aluelehtemme (regionaltidning) seuraavassa numerossa (nummer). Ai, niin nykyruotsissa äyskäri on (öskar). •
Lähdekirjallisuus • Haapala - - Torkki: SÄRMÄ. Suomen kieli ja kirjallisuus lukiolaisille (Otava 2012) • Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava 1979) • Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117 (SKS 1999) • Vilkko, Marjo: Suomi on ruotsalainen (Schildts&Söderström, 2014)
Pohjola mielessä? Norden i sinne? Info Pohjola opastaa Info Norden guidar sinua matkalla! dig på vägen! Oletko ollut joskus töissä Ruotsissa, ja mietit tuletko saamaan eläkettä maasta? Vai oletko lähdössä Tanskaan opiskelemaan ja mietit, mistä saat hoitoa, jos tulet sairaaksi? Tai ehkä työura uudessa maassa saattaisi olla ajankohtainen?
Har du tidigare jobbat i Sverige och undrar om du kommer att få pension därifrån? Eller ska du börja studera i Danmark och undrar om du får vård när du blir sjuk? Eller kanske karriär i ett nytt land är en möjlighet?
Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Info Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa norden.org/ infopohjola kerrotaan yleisesti eri Pohjoismaiden säännöksistä ja viranomaiskontakteista sekä neuvotaan, kenen puoleen voit kääntyä, jos olet muuttoaikeissa tai haluat opiskella, työskennellä tai perustaa yrityksen toisessa Pohjoismaassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja englanniksi. Jos et löydä sivuiltamme vastauksia kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, voit ottaa meihin yhteyttä kysymyslomakkeella tai olla yhteydessä Info Pohjolan paikallistoimistoihin. Kerromme myös, mistä saat lisätietoa Pohjoismaiden tukijärjestelmistä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ylipäätään. Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. •
Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst för dig som flyttar, arbetar, studerar eller kanske vill starta eget i Norden. På Info Nordens webbsidor norden.org/infonorden hittar du allmän information om de olika ländernas regelverk och myndigheter samt praktisk information om hur du ska gå tillväga om du ska flytta, arbeta, starta eget eller studera i ett annat nordiskt land. Informationen är tillgänglig på danska, finska, isländska, norska, svenska och engelska. Om du inte hittar svar på det du undrar över kan du kontakta Info Norden via ett frågeformulär eller ta kontakt med ett av våra informationskontor. Vi kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och nordiskt samarbete i allmänhet. I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. • www.norden.org/infonorden Telefon: (09) 4542 0818, må-fre kl. 10-14. E-post: finland@infonorden.org
22
Yadid Levy/norden.org
www.norden.org/infopohjola Puhelin: (09) 4542 0818, ma-pe klo 10-14. Sähköposti: finland@infonorden.org
Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr Nordjobb har sedan år 1985 erbjudit unga i åldern 18–30 säsongjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram i ett annat nordiskt land. Programmets målsättning är att främja mobilitet inom den nordiska arbetsmarknaden och ge unga en möjlighet att bekanta sig med ett annat lands kultur och språk samt hitta vänner och ett nätverk i regionen. En ung person kan söka Nordjobb-arbete om personen är en nordisk medborgare eller EU-medborgare och om personen har preliminära språkkunskaper i ett skandinaviskt språk.
Vad för jobb?
Stöder arbetssökande
Kundtjänst på Åland. Flera restauranger, caféer och butiker söker sommarpersonal! Vårdarbete i Sverige. Många öppna jobbplatser inom vårdbranschen bland annat i Stockholm, Borås och Göteborg. Jobba i fjordutsikter i Norge. En campingplats i Geiranger fjorden i Norge söker säsongsarbetare i flera olika arbetsuppgifter. Nu är det möjligt att söka Nordjobb även i sitt eget hemland. Hur låter sommarjobb i Finlands största nöjespark? Och mycket mera! Se alla annonser www.nordjobb.org •
Nordjobb förmedlar säsongsarbete i hela Norden och hjälper nordjobbaren med praktiska saker såsom att hitta en lägenhet och skaffa ett skattekort. Kontakta Nordjobbs personal om du behöver hjälp till exempel med din ansökan!
Nordjobb i Finland: Epost: finland@nordjobb.org Telefon: +358 (0)44 733 5786
Ordnar fritidsaktivitet
Nordjobb i sociala medier: Instagram: @nordjobb Facebook: /nordjobb Twitter: @nordjobb
Nordjobb är inte bara jobb. Nordjobb erbjuder även ett mångsidigt kultur- och fritidsprogram åt nordjobbarna. Meningen med fritidsprogrammet är att nordjobbarna får en chans att bekanta sig med kultur, språk och traditioner i det nordiskt land de jobbar i samt att skapa nya kontakter och skaffa vänner för livet.
23
Kom med och fira Åland 100 År 2022 är det 100 år sedan Åland blev självstyrt. Under jubileumsåret kommer den åländska självstyrelsen att firas, hedras och värnas. Jubiléet startar med självstyrelsedagen den 9 juni 2021 och fortsätter ett helt år fram till den 9 juni 2022, då det är exakt 100 år sedan landstinget (det som numera är lagtinget, Ålands parlament) sammanträdde för första gången. Demokrati, fred och hållbarhet lyfts särskilt fram under jubileumsåret. Även teman som havet och den åländska kulturen berörs. Har du besökt Åland? Hurdana minnen eller tankar har du om öriket? Flera tänker på cykelsemester, lägerskola, idrottsevenemang och chipsfabriken. Även Bomarsunds fästning, Kastelholms slott samt äppelträden och de röda klipporna vid havet dyker upp i tankarna. Under jubileumsåret finns det hundratals orsaker att fira och kanske besöka det unika öriket. Den stora havskappseglingen Tall Ships Races ordnas, en opera om häxprocesserna på Åland under 1600-talet spelas upp och ett nytt besökscentrum invigs i Bomarsund. Kanske du eller din förening vill ordna något som relaterar till Åland och få med jubileumsåret i ert årsprogram? Kanske ni vill lyfta åländsk kultur eller historia och göra Åland mer känt i er region? Ordna en tillställning med Ålandsfika, Ålandspannkaka och äppelmust? Kanske ni gillar att dansa och vill ta del av Åland dansar utmaningen? Ett annat konkret sätt är att delta i strandstädningen under FN:s världshavsdag 8.6.2022 som är dagen innan självstyrelsedagen – ett sätt att ge lite av din tid för ett renare hav som en gåva till öriket. Vi hälsar hela världen välkommen med i firandet! Kolla vår hemsida www.aland100.ax •
24
Text, tekstit: Åland 100, Tiina Björklund & Noora Löfström Bilder, kuvat: Visit Åland
Tule mukaan juhlimaan satavuotiasta Ahvenanmaan itsehallintoa Vuonna 2022 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue. Juhlavuoden aikana ahvenanmaalaista itsehallintoa juhlitaan, muistetaan ja kunnioitetaan. Vuosi alkaa itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta ja jatkuu kokonaisen vuoden 9. kesäkuuta 2022 asti, jolloin on tasan 100 vuotta siitä, kun maakuntapäivät eli Ahvenanmaan parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran. Demokratia, rauha ja kestävä kehitys nousevat erityisesti merkkivuoden aikana. Myös meri ja ahvenanmaalainen kulttuuri on keskiössä. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Millaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on saarilta? Monet muistelevat pyöräretkiä, leirikouluja, urheilutapahtumia ja sipsitehdasta. Myös Bomarsundin linnoitus, Kastelholman linna sekä omenapuut ja punertavat kalliot meren rannalla nousee ajatuksiin. Merkkivuonna on satoja syitä juhlistaa ja vaikka vierailla saarilla. Suurten purjelaivojen kilpailu Tall Ships Races tulee Maarianhaminaan, ooppera 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla saa ensi-iltansa ja Bomarsundiin avataan uusi vierailukeskus. Ehkä sinä tai sinun yhdistyksesi haluaa järjestää jotain Ahvenanmaahan liittyvää ja ottaa merkkivuoden muistamisen mukaan vuosiohjelmaan? Ehkä haluatte nostaa ahvenanmaalaista kulttuuria tai historiaa ja tehdä Ahvenanmaata tunnetuksi alueellanne? Kahvitella Ahvenanmaan pannukakun ja omenamehun kera? Ehkä tykkäätte tanssia ja haluatte osallistua Ahvenanmaa tanssii -tanssihaasteeseen? Yksi konkreettinen tapa on olla mukana rantojensiivoustalkoissa YK:n maailman merien päivänä 8.6.2022, joka on päivää ennen itsehallintopäivää – tapa antaa aikaa puhtaamman meren puolesta, eräänlaisena lahjana saarille. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Käy sivuillamme www. aland100.ax •
Pohjoismaiden pääministerit johtavat pohjoismaiden yhteistyötä, mutteivät muodosta ministerineuvostoa. Heidän apunaan kaikkien maiden hallituksissa yksi ministeri toimii yhteistyöministerinä ja vastaa muun muassa pohjoismaisesta budjetista. Heidän apunaan on kaikissa maissa vastuuvirkamiehet. Pohjoismaiden yhteistyöministerit muodostavat ministerineuvoston, jonka alaisuudessa virkamiehet muodostavat yhteistyökomitean. Yhteistyöministereiden ministerineuvoston ohella ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa sektoriministereiden osallistuessa. Sektoriministereiden apuna ministeriöissä on nimetty virkamiehiä, jotka vastaavat pohjoismaiden yhteistyöstä ja kokoontuvat virkamieskomiteoina. Ministerineuvostojen päätökset perustuvat yksimielisyyteen. Ulkoministereillä ja puolustusministereillä ei ole ministerineuvostoa, mutta he kokoontuvat ja pitävät yhteyttä neuvostojärjestelmän ulkopuolella. Kööpenhaminassa toimiva ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoja. Pohjoismaiden neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikoista sekä hallitusten edustajista. Vain parlamentaarikoilla on äänivalta. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston ja sektorivaliokuntia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvoston päätökset ovat luonteeltaan suosituksia ja maat päättävät itse niiden toteuttamisesta. Jokaisen maan jäsenet muodostavat kansallisia valtuuskuntia, joilla on apunaan kansallisia sihteeristöjä. Kööpenhaminassa toimii Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö ja ministerineuvoston sihteeristön yhteydessä Kööpenhaminassa sijaitsee myös Pohjoismaiden kulttuurirahasto, joka vuosittain tukee yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä. •
26
Pohjola-Norden Ry
Officiella nordiska aktörer Teksti/text: Larserik Häggman De nordiska ländernas statsministrar leder det nordiska samarbetet men bildar inget ministerråd. Till sin hjälp har de ministrar i varje land utsedda att ansvara för det nordiska samarbetet och bland annat svara för den nordiska budgeten. Till sin hjälp har de i alla länder ansvariga tjänstemän. De nordiska samarbetsministrarna bildar ett ministerråd och de ansvarige tjänstemännen en samarbetskommitte. Utöver samarbetsministrarnas ministerråd sammanträder även tio olika ministerråd bestående av sektorministrar. Sektorministrarna har till sin hjälp ansvariga tjänstemän i respektive ministerium. Dessa sammanträder i ämbetsmannakommitteer. Besluten i ministerråden fattas enhälligt. Utrikes- och försvarsministrarna har inga ministerråd men samlas och håller kontakt utanför rådssystemet. I Köpenhamn finns ett ministerrådssekretariat som bistår ministerråden. Nordiska rådet består av parlamentariker och regeringsrepresentanter från alla nordiska länder och självstyrande områden. Endast parlamentarikerna har rösträtt. Parlamentarikerna i Nordiska rådet väljer ett presidium och sektorutskott som möts kontinuerligt. Besluten i rådet är till sin form rekommendationer och länderna beslutar själv om genomförandet. Varje lands rådsmedlemmar bildar nationella rådsdelegationer som till sin hjälp har nationella sekretariat. Hela rådets sekretariat är placerat i Köpenhamn i samband med ministerrådssekretariatet. I Köpenhamn finns också den nordiska kulturfonden som årligen stöder samnordiskt kulturarbete. •
Johannes Jansson / norden.org
Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä
K UN HA LUAT VAIHTAA MAISEMAA,
PARAS LOMA ON LÄHELLÄ. DEN BÄSTA SEMESTERN ÄR NÄRA.
Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.
Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen. Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.
Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi
Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi
scandichotels.fi
LAAJAVUORI
Kesä kutsuu kotilaituria kauemmas
Längre bort än hembryggan i sommar
Kesä on vapautta vaihtaa maisemaa! Risteile Helsingistä romanttiseen Riikaan, viehättävään Visbyhyn tai merelliseen Maarianhaminaan.
På sommaren har du friheten att byta utsikt! Kryssa från Helsingfors till romantiska Riga, charmiga Visby eller maritima Mariehamn.
The Tall Ships Races -risteilyt
The Tall Ships Races-kryssningar
Viking Line vie sinut Helsingistä The Tall Ships Races 2021 isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan. Näe valtamerten majesteetit ja koe koko perheen karnevaalitunnelma.
Viking Line tar dig från Helsingfors till värdhamnarna för Tall Ships Races 2021: Åbo, Tallinn och Mariehamn. Se världshavens majestäter och upplev karnevalsstämningen för hela familjen.
Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi vikingline.fi/edut/pohjola-norden
Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa på vikingline.fi/edut/pohjola-norden
Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor
Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.
Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn
Osoite / Adress
Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.
Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt
Puhelin / Telefon
Sähköposti / E-post
Yhdistys / Förening
Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post
Lisätietoja /Ytterligare uppgifter
(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)
Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.
Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift
Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.
Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.
Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki
PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot
Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop
Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi
E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita aina 20%-90% alennuksella. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään.
Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!
Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •
Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset
: A L L I D O O K A L O J H O P 10
*Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 40 eurolla. Voimassa 31.5.2022 asti. 1 etu per asiakas.
10%L*E LISÄ A
