TEEMA
Häpeä ei kuulu meille Tektsti: Susanne Sininen Kuvitus: @eimeidänhäpeä -tiimi SV: Seksuaalinen väkivalta ja häirintä Muistan kun menimme Nean kanssa ensimmäistä kertaa laulamaan kahdestaan koulumme bänditilaan. Loppuillasta makoilimme bänditilan sohvilla kun Nea kysyi, voisiko hän avautua minulle jostain luottamuksellisesta. Vastasin, että tietysti. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän kertoi, mitä hänelle oltiin tehty eräissä kotibileissä kesällä. Kuinka hän oli juonut itsensä humalaan ja yhtäkkiä tajunnut olevansa alasti pimeässä huoneessa tuntemattoman ihmisen kanssa. He olivat harrastaneet seksiä ilman Nean suostumusta. Huoneeseen oli rynnännyt joukko ihmisiä ja joku heistä oli ottanut tilanteesta videota. Myöhemmin Nea oli saanut kuulla, että kyseinen video oli levinnyt kaikkialle. Hänelle oltiin alettu lähettää viestejä, joissa häntä kutsuttiin huoraksi ja uhkailtiin, että video näytettäisiin koko koululle tulevassa abigaalassa. Nean tuonaikainen paras ystävä oli sanonut hänelle: “Tajuatko edes, mitä olet mennyt tekemään? Kukaan ei tule koskaan ajattelemaan susta muuta kuin että sä olet se huora.” Kuuntelin, kun Nea kertoi asiasta murtuneena, ja sisälläni kiehui. En kyennyt ymmärtämään, minkä takia se oli Nea, joka häpesi itseään ja koki painavaa syyllisyyttä omista teoistaan eivätkä he, jotka olivat toimineet häntä kohtaan väärin. Tuntui kuitenkin vaikealta löytää oikeita sanoja tilanteeseen. Halusin vain, että Nea voisi luottaa siihen, etten ole lähdössä minnekään. Lähdin alkusyksystä 2020 mukaan työstämään #eimeidänhäpeä-kampanjaa yhdessä pienen tiimin kanssa, johon kuuluivat ystäväni Nea Lundströmin lisäksi mm. Sua varten somessa -hankkeen työntekijät Anni
27
Pätilä ja Minerva Kettukuja sekä markkinointitoimisto Måndagin toimitusjohtaja Arto Sivonen. Kampanjaviikko kesti 31.10. - 8.11.2020 ja sen pääasiallisena alustana toimi Instagram. Kampanjan keskeisin viesti oli, että seksuaalinen väkivalta ja häirintä ei ole koskaan sitä kokeneen vika, eikä siitä tarvitse kantaa häpeää. Nea toimi kampanjan keulakuvana omakohtaisella kokemuksellaan - “Kenenkään meistä seksuaalista väkivaltaa tai häirintää kokeneista ei pidä joutua kantamaan syyllisyyttä siitä, että meitä kohtaan on tehty väärin. Aion osoittaa, että se häpeä, jota kerran koin, ei kuulu mun kannettavaksi. Haluan antaa sen vertaistuen, jota olisin itse tarvinnut silloin 16-vuotiaana. Mä puhun, jotta sinäkin voisit puhua”, hän toteaa kampanjaviikon käynnistäneessä julkaisussa.
“
Kampanjan keskeisin viesti oli että seksuaalinen väkivalta ja häirintä ei ole koskaan sitä kokeneen vika, eikä siitä tarvitse kantaa häpeää.
Kampanjan toisena keskeisenä pyrkimyksenä oli kannustaa ja ohjata ihmisiä puhumaan omasta seksuaalisen väkivallan tai häirinnän kokemuksestaan luotettavalle taholle, kuten ystävälle,perheenjäsenelle tai auttavaan palveluun. Kampanja pyrki näin ollen tuomaan häirintää ja väkivaltaa näkyväksi, edistämään avunsaantia ja poistamaan kohteeksi joutuneen turhaan kantamaa syyllisyyttä. Lisäksi
