Ponsse News 2/2017, FI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

PONSSE NEWS

PONSSEN 10 VUOTTA KIINASSA VARAOSAT VERKOSTA 24/7:

PONSSE PARTS ONLINE

VÄKIVAHVA PARIVALJAKKO NIKLAS NANNESTAD JA PONSSE BEAR

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017 JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen

9

TOIMITUS & SISÄLTÖ

Ponsse Oyj TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Mainonnan Työmaa KUVITUS

Henna Ryynänen, Ponsse Kids s. 29 PAINO

STORA ENSO GUANGXI

PAPERI

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy seuraavan kerran 12/17. Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa huhti-, syys- ja joulukuussa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com.

Lehti on maksuton.

Juttuideoilla voi voittaa! Ilmoita juttuideoita ja palautetta sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Kaikkien kesken arvotaan jokaisen numeron yhteydessä Ponsse Collection -tuotepalkinto.

Seuraa meitä:

– NIKLAS NANNESTAD JA PONSSE BEAR 14 PALVELUVERKOSTON PARHAITA PALKITTIIN

Sisulla ja pitkäjänteisyydellä tuloksiin.

9 KASVUTARINA PONSSE-PERHEESSÄ

OSOITELÄHDE

11 VÄKIVAHVA PARIVALJAKKO

7 YHTEISTYÖKUMPPANINA

Painotalo Seiska GPrint

2

4 PONSSEN 10 VUOTTA KIINASSA

11

– ASSISTENTISTA VARAOSAPÄÄLLIKÖKSI

Huang Jia Fang vastaa Ponssen varaosapalveluista Kiinassa.

PONSSE-verkoston kehittymistä seurataan sisäisillä auditoinneilla.

16 PONSSE MOMENT 18 PONSSE TRACTION ASSISTANCE

Vinssiratkaisu mahdollistaa jyrkimpien rinteiden puunkorjuun.

TERVEHDYS PONSSELTA! Kuluneeseen kesään mahtui monen muun tapahtuman ohella maailman suurimmat metsäalan messut, joka neljäs vuosi Ruotsissa järjestettävä Elmia Wood. Sateisesta säästä huolimatta messut onnistuivat kannaltamme yli odotusten, ja välittömän tunnelman osastolle toivat ennen kaikkea vieraamme. Yhteenkuuluvuuden tunne porukan kesken oli vahva, kun asiakkaamme kokoontuivat yhteen peräti 20 eri markkina-alueeltamme. Suuret kiitokset myös henkilökunnallemme hienosta osastosta ja järjestelyistä!

24 20 P ONSSE PARTS ONLINE VARAOSAT VERKOSTA 24/7 22 METSÄKONEENKULJETTAJANA SUOMESSA

Osa 1. Sarjassa kerrotaan metsäkoneenkuljettajien työstä eri markkinoilla.

26 S AVOTTAUUTISIA 29 P ONSSE KIDS 30 P ONSSE COLLECTION

4

Koneyrittäjien hyvän työtilanteen ansiosta syksy on lähtenyt käyntiin kiireisenä useimmilla markkina-alueillamme. Metsäkoneiden hyvä kysyntä on näkynyt tehtaalla tiiviinä tuotantotahtina samalla, kun tehtaan laajennusurakka etenee suunnitellusti. Investointi ei tarkoita meille vain mahdollisuutta kapasiteetin nostamiseen vaan ennen kaikkea laadun, joustavuuden ja tuottavuuden selkeää kehitystä. Voimme myös tarjota työntekijöillemme entistä turvallisemman ja nykyaikaisemman työympäristön, mikä on meille merkittävää rekrytointiemme ja työviihtyvyyden näkökulmasta. Uusien tilojen valmistuessa ensi vuoden loppuun mennessä 2,7 hehtaarin tehdas on kasvanut neljään hehtaariin.

Tehdasinvestointi on historiamme suurin ja varmistaa kilpailukykymme maailman metsäkonemarkkinoilla myös tulevaisuudessa. Samalla panostukset huoltopalveluverkoston kehittämiseksi jatkuvat. Olemme alkuvuodesta avanneet uudet palvelukeskukset Uruguayssa ja Ranskassa. Skotlannissa uusien tilojen avajaisia vietetään marraskuussa.

Tuoterintamalla tuomme sarjatuotantoon uusia tuoteominaisuuksia vuoden vaihteessa. Uudet ominaisuudet tekevät PONSSE-metsäkoneista entistä taloudellisempia polttoainekulutuksen suhteen mm. hydrauliikan tehokkaamman hyötysuhteen ansiosta. Digitalisaatio on päivän sana ja mekin olemme siinä rynnistyksessä mukana. PONSSE Parts Online on hyvä esimerkki palvelusta, jolla voidaan helpottaa koneyrittäjien päivittäistä arkea. Sovelluksessa voidaan tehdä varaosatilaukset suoraan netistä ja nähdä muun muassa osien saatavuus ja hintatiedot.

Vahva kehittyminen kaikissa toiminnoissamme on meille oleellisen tärkeää, sillä haluamme olla asiakkaidemme luottamuksen arvoisia. Vuoden jokaisena savottapäivänä.

Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja, Ponsse Oyj

3

REPORTAASI / PONSSE KIINASSA

庞赛

”PANG SAI” ON SUURI KONE JA VAHVA KILPAILIJA

Kiinan kielessä jokaisella nimellä on merkitys. Ponssen kiinalainen nimi Pang Sai kuvaa Ponssen koneita ja toimintaa Kiinan markkinoilla – suuri kone on vahva kilpailija.

P

onssen tarina Kiinassa sai alkunsa, kun Stora Enso valitsi kumppanin puunkorjuun mekanisointiin vuonna 2007. Etelä-Kiinan Guangxi-provinssiin oltiin suunnittelemassa tehdasta, jonka raaka-ainetarpeisiin tarvittiin laajat eukalyptusviljelmät. Sitoutuessaan yhteistyöhön Ponsse sitoutui myös perustamaan alueelle oman tytäryhtiön. Ponssen vastuulle tuli alusta alkaen konetoimitusten lisäksi huolto- ja varaosapalvelut sekä koulutus.

Ponsse Chinan toimitusjohtaja Risto Kääriäinen kuvaa

4

tytäryhtiön perustamispäätöstä esimerkiksi Ponssen asiakaslähtöisestä toimintatavasta. ”Yhteistyön hoitaminen Suomesta käsin ei tullut kysymykseen.”

PIONEERIHENGESSÄ

Yhtiö aloitti kaiken toimintansa tyhjästä aina toimitilojen etsinnästä alkaen. Parhaaksi kanavaksi työvoiman haussa osoittautuivat puskaradio ja paikallisten suositukset.

PONSSE CHINA • perustettu vuonna 2007 Guangxin provinssiin, 28 työntekijää • Kiinassa operoi n. 40 PONSSE Ergo ja PONSSE Buffalo -metsäkonetta, n. 10 H6- ja H7euca-harvesteripäätä ja kaksi simulaattoria, joista toinen on omassa koulutuskäytössä ja toinen Northeast Forestry University:llä.

• yhtiö on myynyt noin 50 metsäkonetta Kiinan ulkopuolella operoiville yrittäjille • paikalliset asiakkaat ovat pääasiassa Stora Ensolle operoivia yrittäjiä • yhtiö on kouluttanut 183 metsäkoneenkuljettajaa • Guangxi Forestry Industry Association -jäsen • China Forestry Machinery Association -jäsen • yliopistoyhteistyötä: Northeast Forestry University, Beijing Forestry University, Nanning Forestry University

”Osaavan henkilöstön merkitystä on vaikea edes sanoin kuvata”, Ponsse Chinan toimitusjohtaja Risto Kääriäinen kiittää.

Tärkeintä oli saada nopeasti kuljettajien koulutus ja huolto liikkeelle. Kun ensimmäiset koneet olivat vielä matkalla Beihain satamaan, kouluttajat hyödynsivät opetuksessa simulaattoria ja pientä maataloustraktoria.

Kuljettajien koulutus lähti liikkeelle täysin nollasta. Opiskelijoilla ei ollut kokemusta metsäalasta, eikä välttämättä edes ajokorttia.

Myös metsäkoneisiin liittyvä sanasto oli luotava tyhjästä, koska koneellista puunkorjuuta ei maassa ollut.

Yhtiön toimintaa pyöritti pieni kymmenen hengen organisaatio. Jokainen joutui ottautumaan kaikkeen mitä eteen tuli, ja kulttuurierot näkyivät erilaisina toimintatapoina. ”Päivät olivat kaikille pitkiä ja raskaita, mutta jokaisella oli kova työinto ja motivaatio olla mukana luomassa jotain aivan uutta”, Risto Kääriäinen muistelee. ”Ensimmäiset kolme muskettisoturia Kiinassa olivat Kalle Mäenpää, Janne Loponen ja Lars Ahlberg, jotka vastasivat huollosta ja koulutuksesta. Miehet saapuivat Beihain helteeseen lokakuisesta Suomesta keskellä yötä pelkät reput selässään. Jokaisella oli kuitenkin takataskussaan pitkä kokemus Ponssesta, huollosta ja koulutuksesta eri puolilta maailmaa. Aamut alkoivat työnjaolla ja illalla Tommyn baarin päivällispöydässä päivän anti koottiin yhteen.”

Viranomaisasioita hoiti Vieremän tehtaalta käsin kiinalaissyntyinen lakinainen Ms Jihua Wang. Jo aiemmin Kiinassa työskennellyt Risto Kääriäinen liittyi joukkoon muutama kuukausi myöhemmin.

Ensimmäiset paikalliset työntekijät olivat

koulutusassistentti Ms Kiddo Jian ja Ms Vanilla Huang, huoltoinsinööri Mr Du Shao Ming ja myyntipäällikkö Samuel Shi. Yhtiön nykyinen kirjanpitäjä Mr Luo Ying hoiti Ponssen asioita paikallisen tilitoimiston palveluksessa. ”Jokaista yhdisti vankka ammattitaito ja uskallus tarttua uuteen haasteeseen. Suurin osa alkuvuosien porukasta on edelleen mukana yhtiön palveluksessa”, Kääriäinen kertoo.

KÄRSIVÄLLISYYS JA ONNISTUMISET PALKITSEVAT

Tänä päivänä Etelä-Kiinan Guangxin provinssiin on syntynyt mekaanisen puunkorjuun kulttuuri ja ammattitaito.

Ponsse Chinan organisaatio on kasvanut 28 työntekijään, joista kaksi ovat suomalaisia. Vastuualueet ovat vuosien varrella selkeytyneet, toiminta on järjestelmällisempää, ja kasvanut konekanta on aktivoinut toimintaa. Puunkorjuu on siirtynyt pääasiassa jyrkille rinteille, minkä vuoksi suurin osa uudesta konekannasta on jyrkille rinteille soveltuvia vinssikoneita. Subtrooppisessa ilmastossa eukalyptus kasvaa hakkuuikään noin seitsemässä vuodessa.

Risto Kääriäisen mukaan oli hyvin tiedossa, että matka puunkorjuun mekanisointiin on Kiinassa pitkä. ”Muutos ja markkinoiden kasvu on kuitenkin ollut yllättävän hidasta.

Olemme edelleen vahvasti sidoksissa ja sitoutuneita yhteistyöhömme Stora Enson kanssa. Toimintamme on ollut monella tavalla pioneerityötä. Voidaan hyvin sanoa, että puhuttaessa Kiinan mekaanisesta puunkorjuusta puhutaan PONSSE-metsäkoneista.

Vastaavia koneita ei markkinalla ole.”

5

REPORTAASI / PONSSE KIINASSA

Toimintaympäristönä Kiina on täysin erilainen kuin länsimaat ja periaatteessa kaikki asiat ovat toisin erityisesti viranomaisyhteistyössä. Paikallinen läsnäolo ja sitoutuminen ovat kuitenkin olleet Ponssen valttikortteja Kiinassakin. ”Osaavan henkilöstön merkitystä on vaikea edes sanoin kuvata. Lähdimme pienellä porukalla luomaan uutta täysin tyhjästä ja nyt meillä on tarjota paikallisiin olosuhteisiin täydellistä teknologiaa ja palvelua.” ”Olemme onnistuneet siirtämään Kiinaan Ponsse-hengen ja yhtiön päivittäisiä toimintoja ohjaavat samat arvot kuin yhtiön syntysijoilla Vieremällä. Kommunikoinnin merkitys on tärkeää. Juha ja Jarmo Vidgrén vierailevat Beihaissa säännöllisesti ja puolet paikallisesta henkilöstöstä on käynyt Vieremän tehtaalla.” ”Suurimpina saavutuksinamme pidän kuljettajien koulutuskonseptia

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Ponsse Chinan myyntipäällikkö Samuel Shi kertoo, että nopeasti kasvavia istutusmetsiä on Kiinassa jo paljon ja hakkuutavoitteet ovat suuret.

Ponsse on kouluttanut Kiinassa ”Puunkorjuun meka183 metsäkoneenkuljettajaa. nisointi on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä manuaalisen korjuun ja kuorinnan kehittämistä. Olemme kustannukset kasvavat ja työvoiman kouluttaneet ja sertifioineet tähän saanti on vaikeutunut. Myös turvallivaltavan suureen ja perinteikkääseen suustekijät ajavat koneellistumiseen. maahan 183 kuljettajaa”, Kääriäinen Koneiden korjuujäljen suhteen ollaan kertoo. hyvinkin tarkkoja, mutta yleisesti Ponsse China on toiminut alusta ottaen Kiinan puunkorjuu on kelähtien samoissa tiloissa Hepun teollihittymätöntä ja koneellistumisaste suusalueella yhdessä Stora Enson kopientä verrattuna esimerkiksi Kiinan netiimin kanssa. Tiloja on remontoitu maatalouteen. Stora Enso Guangxi on useaan otteeseen ja varaosavarastoa on poikkeus ja puunkorjuun edelläkävijä jouduttu laajentamaan. Ponssen siKiinassa. Ponsse on sitoutunut Kiinan säiset laatu- ja turvallisuusauditoinnit markkinoihin ja asiakkaisiimme. Kiiovat osoittautuneet erittäin toimiviksi nan puunkorjuumarkkinat edustavat työkaluksi toiminnan kehittämisessä. väistämättä tulevaisuutta.”

KIINAN METSÄTALOUS LYHYESTI • 21,6 % maan pinta-alasta on metsien peitossa • Kokonaispuuston määrä 15,1 mrd m3, kuudenneksi eniten koko maailmassa • 122 milj. hehtaaria luonnovaraisia metsiä, joissa puuston määrä 12,3 mrd m3 • 69 milj. hehtaaria istutusmetsiä, joissa puuston määrä 2,5 mrd m3 • Vuosittainen teollisen puunkorjuun määrä 80 milj. m³, hakkuumäärä yhteensä 334 milj. m3 • Puolet Kiinassa käytetystä puusta tuodaan ulkomailta • Vuosittainen puuston kasvu 300 milj. m³ • Teollisuusyritykset vuokraavat käyttämänsä viljelymaat, valtio omistaa kaikki maat • Pohjois-Kiinan metsät ovat pääasiassa havupuuta, maan keskiosissa sekametsää, etelä- ja länsiosissa lehtipuuta kuten poppelia ja eukalyptusta • Metsäyhtiöt työllistävät noin 1,5 miljoonaa ihmistä Kuljettajakoulutus lähti liikkeelle nollasta vuonna 2007. Monella tulevalla kuljettajalla ei ollut aiempaa kokemusta konetekniikan perusteista, mutta motivaatio oli korkealla.

6

• 2016 Kiinan metsätaloustuotteiden viennin ja tuonnin arvo oli noin 140 mrd USD • Tärkeimmät vientituotteet ovat huonekalut, paperi, paneelit ja päätuotteet tukit, sahatavara, paperi ja sellu

”Sitoutuminen asiakkaaseen, jälkimarkkinointiin ja tuotteiden jatkuvaan kehittämiseen on se, mitä arvostamme Ponssessa eniten”, Stora Enson Ian Blanden kertoo.

YHTEISTYÖKUMPPANINA

STORA ENSO GUANGXI Stora Enson yhteistyö Ponssen kanssa ulottuu aina vuoteen 2007 saakka, jolloin maan ensimmäiset tavaralajimenetelmän harvesterit ja kuormatraktorit toimitettiin Guangxiin. Puunkorjuu aloitettiin laajemmassa mittakaavassa vasta 2013, jonka jälkeen toiminnot ovat kehittyneet vauhdilla. ”Unelma teollisesta puunhankintaketjusta, joka tuottaa sertifioitua ja kestävän kehityksen mukaisesti kasvatettua puuta Etelä-Kiinan kuluttajapakkauskartonkitehtaan tarpeisiin, on tullut todeksi”, kiteyttää Stora Enson Guangxin toimitusjohtaja Ian Blanden yhtiön tavoitteista.

Ian Blanden tietää mistä puhuu.

51-vuotias Blanden on tehnyt koko työuransa mittavien eukalyptusviljel-

mien parissa. Australialaissyntyinen Blanden on asunut vaimonsa Gianellan kanssa Beihaissa aina siitä lähtien kun Kiinassa aloitettiin laajempi kaupallinen puunkorjuu 2013.

Stora Enso aloitti metsäoperaatiot Manner-Kiinan eteläosissa Guangxissa vuonna 2002. Provinssi on pääosin maaseutua, jossa yhtiö hallinnoi 83 560 hehtaarin aluetta. Alueesta noin 70 000 hehtaaria on eukalyptusistutuksia.

”Kun kuulin mitä sana ”sisu” merkitsee, aloin ymmärtämään mistä Ponssen pitkäjänteisessä sitoutumisessa Stora Ensoon on kysymys.

Sisu on erityislaatuinen suomalainen ominaisuus. Se kertoo kestävyydestä, lannistumattomuudesta, sinnikkyydestä, päättäväisyydestä ja periksiantamattomuudesta. Sisu tarkoittaa sitä, että aloitetut asiat viedään päätökseen.

Periksi ei anneta kesken kaiken, vaan

7

REPORTAASI / PONSSE KIINASSA

asiat viedään loppuun turhia nurisematta”, Blanden kuvailee. ”Huolimatta projektin viivästyksistä ja lukuisista haasteista, Ponsse on pysynyt sitoutuneena yhteistyöhön kanssamme. Ponssen periksiantamattomuus ja päättäväisyys on hieno esimerkki suomalaisesta sisusta. Uskon, että juuri tätä ominaisuutta tarvitaan menestyäkseen metsätaloudessa Guangxin maaseudulla.” ”Juuri sitoutuminen asiakkaaseen, jälkimarkkinointiin ja tuotteiden jatkuvaan kehittämiseen on se, mitä arvostamme Ponssessa eniten.”

Ponssen palvelut eivät rajoitu konetoimituksiin vaan ne kattavat myös kuljettajien koulutuksen, jälkimarkkinoinnin palvelut ja varaosatoimitukset.

Yhteensä Ponsse on kouluttanut Stora Ensolle 176 kuljettajaa vuodesta 2007 lähtien.

MISSIONA KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA

Stora Enson liiketoimintaa Guangxissa ohjaa vahvasti turvallisuus ja kestävä metsätalous. Missiona on varmistaa jatkuva korkealaatuisen, sertifioidun ja koneellisesti korjatun puun saatavuus omista kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista istutusmetsistä Beihaissa. ”Näemme myös roolinamme tukea Kiinan metsätalouden nykyaikaistamista esittelemällä uusinta teknologiaa ja turvallisia työtapoja puunkorjuuoperaatioissamme. Työllistämme suoraan metsätaloudessa yli 650 ihmistä”, Ian Blanden kertoo.

Stora Enso Guangxi käytti vuosia tarvittavan maan hankintaan, metsänistutuksiin ja organisaation rakentamiseen. Ensimmäiset teolliset hakkuut olivat manuaalisia ja perustuivat vanhoihin metsäpalojen ja myrskyjen jälkeisiin korjuutapoihin. Vuonna 2015 metsäoperaatioita tehostettiin ottamalla käyttöön myös vinssiavusteisia PONSSE-metsäkoneita ja keskitetty toiminnanohjaus. Muutos manuaalisesta korjuusta kohti täysin koneellistettua korjuuta alkoi.

Tällä hetkellä Stora Enso Guangxi työllistää 105 metsäkoneenkuljettajaa ja omistaa 34 PONSSE-metsäkonetta, joista 16 on harvestereita ja 18 kuormatraktoria. Yli puolet koneista

8

STORA ENSO GUANGXISSA 2002 Stora Enso aloittaa metsäoperaatiot Guangxissa 2007 Stora Enso Guangxi hankkii ensimmäisen PONSSE-harvesterinsa ja kuormatraktorinsa

Ponsse aloittaa toiminnan Guangxissa

2012 Stora Enso Guangxi saa toiminnalleen CFCC and FSC® sertifioinnin 2013 Laajamittainen ja jatkuva puunkorjuu alkaa 2015 Stora Enso Guangxi hankkii ensimmäiset vinssiavusteiset koneet rinneistutuksille 2016 Stora Enso Guangxi tekee mittavan muutoksen manuaalisesta puunkorjuusta täysin koneelliseen puunkorjuuseen

Stora Enson kuluttajakartonkitehdas aloittaa toimintansa

Ensimmäinen erä kuorittua eukalyptuspuuta toimitetaan Beihain tehtaalle testattavaksi 18.10.2016

2017 Ponsse ja Stora Enso juhlivat yhteistyönsä 10-vuotisjuhlia Guangxissa

on vinssikoneita, joita voidaan käyttää puunkorjuuseen Guangxin jyrkimmillä rinteillä ympäristö- ja turvallisuustekijöiden varmistamiseksi.

Kuorittu eucalyptuspuu toimitetaan Stora Enson Beihain BCTMP-tehtaalle (bleached chemi-thermomechanical pulp).

Blanden kiittää toimitusketjun tehokkuutta. ”Kaikki toimittamamme puu on korjattu ja kuorittu Ponssen harvestereilla. Kollegani teollisissa operaatiossa ovat asettaneet puulle erittäin korkeat vaatimukset esimerkiksi kuoren mää-

rän osalta. Olen erittäin tyytyväinen, että olemme täydellisesti voineet vastata vaatimuksiin kun puu on kuorittu jo korjuuvaiheessa. Vuosittain myymme yli miljoona kuutiota puuta.” ”Guangxin metsäorganisaatio mukaan lukien henkilökuntamme ja ulkopuoliset kumppanit ovat täysin sitoutuneita kehittämään toiminnastamme jatkuvasti entistä turvallisempaa, kannattavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa. Ponsse on luonnollisesti olennainen osa tätä sitoutunutta ja omistautunutta tiimiämme. Yhdessä olemme voittajatiimi.”

KASVUTARINA PONSSE-PERHEESSÄ

ASSISTENTISTA VARAOSAPÄÄLLIKÖKSI Huang Jia Fang on yksi Ponssen ja tavaralajimenetelmän pioneerejä Kiinassa. Lisäksi hän on ensimmäinen nainen Ponssen huoltopalveluverkoston johtotehtävissä.

9

REPORTAASI / PONSSE KIINASSA

S

ympaattinen ja aurinkoinen Huang Jia Fang, länsimaiselta nimeltään Vanilla, on toiminut Ponssen Kiinan tytäryhtiön varaosapäällikkönä kesästä 2016 alkaen.

Ura Ponssella alkoi kuitenkin jo kymmenen vuotta aiemmin, kun Ponsse China vasta aloitteli toimintaansa. ”Aloitin työt Ponssella joulukuussa 2007, kun kuulin opettajaltani, että ulkomainen yhtiö etsii englannintaitoista assistenttia. Ennen Parasta tässä työssä on ehdottomasti työhaastatteluani en tiennyt yrityksestä mitään, eikä minulla ollut aavistustakaan tiimimme, joka on pieni mutta vahmikä on harvesteri. Kun tieto työpaikasta va. Meillä on keskenämme mutkatvahvistui, tiesin että minua odottaa uusi tomat välit ja hyvä yhteishenki. elämä uudessa paikassa.”

Vanillan työympäristönä oli aluksi lähes poikkeuksetta metsä. Hän avusti kouluttajia opettamaan metsäkoneella ajamista ja koneiden huoltamista. Kahden kuukauden koeajan jälkeen päätös työsuhteen jatkamisesta oli molemminpuolinen. ”Kun kuljettajat valmistuivat ja pystyivät itsenäiseen työskentelyyn, olin niin ylpeä heistä jokaisesta!”

Tulkkaus ja avustaminen koulutuksessa opettivat paljon koneiden tekniikasta antaen pohjan tuleviin työtehtäviin. Vuonna 2009 Vanilla siirtyi toimistotehtäviin huoltoassistentiksi ja siitä edelleen jälkimarkkinointiassistentiksi avustaen koneiden huoltoneuvonnassa.

Varaosapäällikkönä Vanilla on toiminut reilun vuoden ajan. Työnsä hän näkee paitsi suu-

”

rena haasteena, myös mahdollisuutena. ”Työni on vaativaa ja siihen liittyy paljon paineita.

On ollut kuitenkin ilo ja etuoikeus oppia niin paljon uusia asioita kuluneen vuoden aikana.”

OSANA PONSSE-PERHETTÄ NIMEÄ MYÖTEN

Huang Jia Fangin nimi osoittautui enteeksi. Sukunimi Huang tarkoittaa keltaista ja Jia perhettä. ”Olen työskennellyt ja kasvanut yhdessä Ponsse Chinan kanssa nyt kymmenen vuoden ajan”, 30 vuotta vastikään täyttänyt Vanilla kertoo. ”Parasta tässä työssä on ehdottomasti tiimimme, joka on pieni mutta vahva. Meillä on keskenämme mutkattomat välit ja hyvä yhteishenki. Näiden ihmisten kanssa työskennellessä opin valtavasti. Arvostan myös suuresti esimiesteni luottamusta, sillä he ovat antaneet minulle tilaa kehittyä ja antaneet vastuuta kannettavakseni.”

Ponssen Kiinan tytäryhtiö sijaitsee kauniissa Etelä-Kiinan rannikkokaupungissa Beihaissa, jonka väkiluku on noin 1,6 miljoonaa. Työmatkaa Ponsselle kertyy päivittäin 45 minuuttia suuntaansa. ”Olen rento ja optimistinen ihminen. Nautin työstäni ja olen tyytyväinen elämääni! Päivittäin töiden jälkeen käyn tunnin kävely- tai juoksulenkillä.

Se pitää minut kunnossa ja paino ei pääse nousemaan. Liikunta on vain yksi lukuisista harrastuksistani. Rakastan lukemista, elokuvia, matkustelua ja luonnossa liikkumista.”

Syitä Vanillan hyväntuuliseen olemukseen löytyy useampiakin, sillä Vanilla vihittiin elokuussa. Lämpimät onnittelut!

PONSSE-HENKEÄ AIDOIMMILLAAN

10

Haimme joulukuussa 2007 kenttätöihin englannintaitoista koulutusassistenttia ja tulkkia. Haastatteluun saapui 12 englantia pääaineenaan opiskelevaa nuorta paikallisesta opistosta. Vanilla erottui joukosta selvästi huolitellun CV:nsä kanssa.

Hän vastaili kysymyksiin vaivatta ja esitti meille omia kysymyksiään mahdollisesta työnkuvasta ja yrityksestä. Valinta tehtiin nopeasti.

kiinankielen termeillä oli haastavaa.

Vanilla pärjäsi hyvin ja oppi jopa ajamaan sekä harvesteria että kuormatraktoria. Eräs koulutusryhmä ei koulutuksen alussa ottanut hommaa tosissaan, eikä kuunnellut annettuja ohjeita. Harmistuneena Vanilla pyysi lupaa voisiko hän näyttää pojille mallia ja ajaa konetta. Koulutettavien ilmeet olivat näkemisen arvoiset ja vaikeudet loppuivat siihen.

Jouluaattona 2007 saimme ensimmäiset koneet ulos Beihain satamasta. Tositoimiin pääsimme tammikuussa kun 12.1.2008 Kiinassa kaadettiin ensimmäinen puu Ponssen harvesterilla. Koulutusassistentin työ erilaisissa olosuhteissa, eri vuodenaikoina, pitkinä työpäivinä ja uusilla

2009 Vanilla siirtyi huoltoassistentiksi ja toimi tärkeänä tukena huoltoneuvonnassa. Siitä hän jatkoi jälkimarkkinointiassistentiksi. Koko ajan hän käytti vapaa-aikaansa erilaisten tietokoneohjelmien opiskeluun. On ollut ihailtavaa seurata sitä omistautumista, kehitystä ja oma-aloit-

teisuutta, mitä hän on kymmenen vuoden aikana osoittanut.

Vanilla on kovalla työllään ansainnut paikkansa Ponsse Chinan varaosapäällikkönä. Hän on alusta alkaen työskennellyt asiakasrajapinnassa ja hän tuntee asiakkaat hyvin.

Puhumattakaan siitä kuinka hyvin hän tuntee koneiden rakenteen ja käytön, Ponssen organisaation ja henkilöstön sekä erilaiset käyttöjärjestelmät.

Vanillasta huokuu aitoa Ponssehenkeä mikä vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin positiivisesti.

Kalle Mäenpää, After Sales Manager, Ponsse China

HENKILÖKUVA / NIKLAS NANNESTAD

VÄKIVAHVA PARIVALJAKKO NIKLAS NANNESTAD JA PONSSE BEAR

28-vuotias kädenväännön maailmanmestari Niklas Nannestad ja hänen PONSSE Bearinsa ovat todella löytäneet toisensa. Se ei ole mikään ihme, sillä tällä miehellä ja koneella on paljon yhteistä. Molemmista löytyy paitsi voimaa myös ketteryyttä.

B

earissa kone ei aseta rajoja. Voimaa ei koskaan tarvitse odottaa. Hydrauliikka toimii tarkasti ja samalla jouhevasti. Koneen ominaisuudet tukevat pyrkimystäni kehittyä aina vain paremmaksi”, kertoo Niklas, joka on ylpeä kolmen lapsen isä, yrittäjä ja urheilija.

”Olisin mielelläni alkanut ajaa koneita heti peruskoulun jälkeen, mutta isä kannusti minua käymään lukion. Se oli tietenkin järkevää, ja olen nyt iloinen siitä.”

Niklaksen vanhemmat omistavat metsäkiinteistöjä, joten hänellä on aina ollut hyvät mahdollisuudet kehittää itseään tämän vihreän elinkeinon parissa.

MUKANA OHJAAMOSSA PIENESTÄ PITÄEN

OSAKKAAKSI ISÄN YRITYKSEEN

Koneilla ajaminen on kiinnostanut Niklasta pienestä pitäen.

Hän vietti lapsena tunnin jos toisenkin isänsä mukana erilaisten metsäkoneiden ohjaamossa.

Niklaksen isä Christian perusti kahden yhtiökumppanin kanssa metsäurakointiyritys WNK Skogsgallring AB:n vuonna 1982. 1990-luvulla Christian hankki yrityksen ko-

11

HENKILÖKUVA / NIKLAS NANNESTAD

”Metsä on mahtava työpaikka, ja pidän siitä, ettei ympärilläni ole jatkuvasti paljon ihmisiä.

Lisäksi on mahtavaa saada ajaa suorituskykyistä konetta.”

konaan omistukseensa, ja kaksi vuotta myöhemmin Niklas ryhtyi osakkaaksi. ”Osakkuus on hauskaa ja innostavaa. En ole koskaan arkaillut ottaa vastuuta, mutta vastuun ottaminen muuttui astetta vakavammaksi, kun ryhdyin osakkaaksi.”

Nyt Niklas huolehtii suurimmasta osasta käytännön asioista, jotka liittyvät suunnitteluun, työntekijöihin ja metsäkoneisiin.

PONSSELLA HALLITSEVA ASEMA

Ensimmäinen PONSSE-kone oli kuormatraktori, joka ostettiin 1990-luvun lopussa. Siitä lähtien Ponssella on ollut hallitseva asema yrityksen kalustossa. ”Ponssen koneet ovat puolustaneet värejään erittäin hyvin. Tämä koskee niin tekniikkaa, suorituskykyä ja tuottavuutta kuin huolto- ja varaosapalveluakin.” ”Syksyn uusi Elephant on meidän yhdeksäs Ponsse. Ja jatkoa seuraa.”

MENESTYSTÄ KÄDENVÄÄNNÖSSÄ

”Kiinnostus kädenvääntöä kohtaan heräsi isäni kautta. Aloitin harjoittelun ystäväni kanssa lukioikäisenä, ja nopean kehityksen myötä tunsimme itsemme vahvoiksi. Osallistuimme

12

ensimmäiseen kilpailuumme vuonna 2004, huono menestys kisoissa pudotti meidät takaisin maan pinnalle. Itsetuntoonhan se otti, mutta samalla saimme motivaatiota panostaa lajiin kunnolla.”

Nyt Nannestadilla on takana useista mestaruuksia ja mitaleja. Viime kesänä hän voitti maailmanmestaruuden Las Vegasissa, kädenväännön suurimmassa ammattilaisliigassa.

Kaksi päivää myöhemmin vuodesta 2006 saakka yhdessä olleet Niklas ja Jessica menivät naimisiin. ”Ennen Las Vegasin matkaa me suunnittelimme sekä mestaruutta että häitä. Meistä se oli hyvä yhdistelmä”, Niklas sanoi hymyillen leveästi.

Siksi matkasta Atlantin toiselle puolelle tuli kaksin verroin ikimuistoinen. Maailmanmestaruus muutamaa päivää ennen häitä toi tervetulleen lisän sekä matka- että hääkassaan.

VOIMAA SPONSOROINTIYHTEISTYÖLLÄ

Tämän vuoden Elmia Wood -messujen yhteydessä julkaistiin, että Niklas tekee sponsorisopimuksen Ponssen kanssa.

Erityisen hienoa on tietenkin se, että Niklas itse ajaa yhtä Ponssen koneista, ja mitä osuvimmin vahvinta harvesteria. ”Minulle on todella tärkeää, että Ponsse haluaa olla mukana ja auttaa minua urheiluharrastuksessani. Epäile-

WNK SKOGSGALLRING AB Omistajat: Christian ja Niklas Nannestad.

Toiminta: Harvennus- ja päätehakkuu, toimeksiantoja ensisijaisesti Sveaskogille, Sydvedille ja sen tytäryhtiölle SUSAB (Skogsutveckling Syd AB). Myös omia kohteita ja puutavaran välitystä.

Maantieteellinen toiminta-alue: Pääasiassa Skånen luoteisosa sekä yksittäisiä toimeksiantoja muualla Skånessa sekä Hallannissa ja Smålannissa.

NIKLAS NANNESTAD Ikä: 28 vuotta Asuinpaikka: Bassholma, Munka-Ljungby, Ängelholmin lähellä Skånessa.

Perhe: Vaimo Jessica sekä kolme lasta Ammatti: Metsäkoneurakoitsija, joka pyörittää WNK Skogsgallring AB -yritystä yhdessä isänsä Christianin kanssa. Kädenväännön ammattilainen.

Tärkeitä asioita: Perhe, työ, kädenvääntö ja metsästys.

Ajankohtaista: Moninkertainen Ruotsin mestari kädenväännössä. Osallistunut useisiin ammattilaiskilpailuihin ja voitti viime kesänä suurimman ammattilaisliigan, joka on World Armwrestling League, WAL. Valmistautuu parhaillaan Budapestissa pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin. On aloittanut yhteistyön Ponssen kanssa.

mättä kädenväännössä ja metsäkoneissa on paljon yhtäläisyyksiä. Siksi odotan kovasti pääseväni tapaamaan sekä nykyisiä että tulevia Ponsse-perheen jäseniä ja mielellään myös vääntämään kättä heidän kanssaan.”

PERHEMÄINEN YHTEISÖ

Niklas arvostaa sitä, että kädenväännön kautta hän on saanut ystäviä ympäri maailman. ”Kilpailun aikana olemme kilpailijoita, mutta ennen kilpailua ja sen jälkeen olemme ystäviä. Se on jollain tavalla kuin suuri perhe, jossa kaikille on yhteistä kiinnostus kädenvääntöä kohtaan.”

Niklaksen mielestä myös Ponsse tuntuu eräänlaiselta perheeltä. Yhteydenpidossaan yritykseen hän on havainnut, että yrityksessä sitoudutaan vahvasti asiakkaisiin ja halutaan todella oppia tuntemaan asiakkaat. ”Kaikki ovat todella vieraanvaraisia ja ystävällisiä, asemaan katsomatta. Yrityksen koosta ja menestyksestä huolimatta se tuntuu edelleen perheyritykseltä. Päivitetyistä ja uusista malleista huomaa selvästi, että ideat ja parannusehdotuk-

Työntekijät: 15 henkilöä.

Kalusto: Yrityksen kasvavaan PONSSE-perheeseen kuuluvat yksi Bear-harvesteri sekä yksi kuormatraktori kutakin mallia Elephant, Buffalo ja Wisent. Kahdeksan harvesteria, joista kuudesta seitsemään on päivittäisessä käytössä, ja kymmenen kuormatraktoria, joista kahdeksan on päivittäisessä käytössä. Lisäksi kaksi kaivinkonetta, yksi pyöräkuormain ja yksi lavetti. Yritys hoitaa kaikki koneiden siirrot omalla lavetillaan.

Muuta: Oma korjaamo, jossa kaksi kokoaikaista asentajaa.

set myös meiltä koneenkäyttäjiltä ovat todella menneet perille.”

HALU ONNISTUA ERINOMAISESTI

Koneen valinnassa Niklakselle tärkeitä asioita ovat ergonomia, tuottavuus, luotettavuus sekä huolto- ja varaosapalvelu. Kantavuus, vakaus ja ajokelpoisuus ovat myös tärkeitä. ”Olipa kyseessä metsä tai mestaruuskisat, haluan suoriutua hommasta erinomaisesti. Se vaatii yhteistyötä. Koneen kanssa se tarkoittaa sitä, että eri osat toimivat hyvin yhteen, että toimintojen ohjaus on älykäs ja kätevä ja että työympäristö on sellainen, että voin tehdä hyvää jälkeä koko päivän ajan. ” ”Harvesterissa on tärkeää, että mittaukset menevät oikein myös silloin, kun tahti on kova. Silloin pystyn saavuttamaan hyvän tuoton ja voin olla iloinen ja ylpeä tekemästäni työstä.”

Niklas arvostaa myös sitä, että koneen tietojärjestelmät ovat helppotajuisia ja että niille saa hyvin tukea. ”Ponssessa näen samanlaista intoa, päämäärätietoisuutta ja halua kehittyä paremmaksi kuin mitä itsessäni tunnistan. ”

”

Kaikki ovat todella vieraanvaraisia ja ystävällisiä, asemaan katsomatta. Yrityksen koosta ja menestyksestä huolimatta se tuntuu edelleen perheyritykseltä.

13

VERKOSTO / VUODEN PARHAAT

PALVELUVERKOSTON PARHAITA PALKITTIIN Ponssen kansainvälistä palveluverkostoa arvioidaan ja palkitaan vuosittain. Huoltopalveluissa toimintaa arvioidaan kehittämis- ja auditointijärjestelmän ESW:n (Effective and Safe Workshop) tulosten perusteella. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja työympäristöä sekä kehittää toiminnan ympäristöystävällisyyttä.

”

Paras nyrkkisääntö on, että palvelen asiakkaita samalla tavalla kuin haluaisin itseäni palveltavan tiskin toisella puolella.

- Ville Kautonen

V

uoden 2016 jälleenmyyjäksi valittiin Wahlers Forsttechnik GmbH. Jo neljännen kerran palkinnon voittanut ja vuonna 1935 perustettu perheyhtiö on toiminut Ponssen jälleenmyyjänä Saksassa vuodesta 1993. Vuoden jälleenmyyjä valitaan myynnin ja huollon tulosten perusteella.

OOO Ponsse valittiin vuoden tytäryhtiöksi. Valintaperusteluina olivat hyvät tulokset myynnissä ja huoltopalveluissa sekä toimintojen kehittyminen. Ponsse perusti tytäryhtiön Venäjälle vuonna 2005, mutta ensimmäiset PONSSE-koneet urakoivat maan savotoilla jo 1980-luvulla. Nykyisin Venäjällä urakoi yli 1 500 PONSSE-metsäkonetta.

Vuoden huoltopalvelukeskukseksi valittiin A.L.P.A. Equipment Ltd:n Balmoralin

toimipiste Kanadasta. A.L.P.A Equipment on toiminut Ponssen jälleenmyyjänä vuodesta 2000 Kanadan itäosissa New-Brunswickissä, Nova Scotiassa ja Prinssi Edwardin saarella sekä Quebecin Gaspé Coatissa.

Vuoden Full Service -projektin palkinto myönnettiin Mobilnyi Servicelle yhteistyöstä Mondi Syktyvkarin kanssa Komin tasavallassa Venäjällä. Perusteluina valinnalle oli paras tulos vuoden 2016 aikana tehdyissä Full Service -auditoinneissa.

Vuoden parhaan toiminnan kehittäjän palkinto meni ODO Udarnikille Valko-Venäjälle. Palkinto myönnetään huoltopalvelukeskukselle, joka on parantanut eniten omaa ESW-auditointitulostaan edellisvuoteen verrattuna. ODO Udarnik on perustettu 1988 ja se on toiminut Ponssen virallisena

Ville Kautonen oli kotimaan paras asiakaspalvelija jo toistamiseen.

OOO Ponssen kasvu Venäjällä on ollut vahvaa.

14

Vuoden jälleenmyyjäksi valittiin Wahlers Forsttechnik GmbH.

jälleenmyyjänä vuodesta 2013. Valko-Venäjällä operoi tällä hetkellä noin 50 PONSSE-metsäkonetta.

KOTIMAAN OSAAJIA PALKITTU JO VUODESTA 2004

Kotimaassa Ponssella valitaan vuosittain Paras asiakaspalvelija ja Paras PONSSE-huoltopalvelukeskus.

Asiakkaiden valinta vuoden 2016 asiakaspalvelijaksi oli jo toistamiseen huolto-osamyyjä Ville Kautonen. Kautonen on ollut 13 vuotta töissä Mikkelin huoltopalvelukeskuksessa. ”Asiakkaan pitää palvelutilanteessa kokea, että hänet huomioidaan aidosti ja ongelmien ratkaisemiseksi nähdään vaivaa. Paras nyrkkisääntö on, että palvelen asiakkaita samalla tavalla kuin haluaisin itseäni palveltavan tiskin toisella puolella. Avainasemassa hyvään asiakaspalveluun on työyhteisön tuki ja osien saatavuus”, Ville jatkaa.

Vuoden 2016 kotimaan asiakaspalvelukeskukseksi valittiin Tampere, jossa myynnin, huollon ja varaosapalveluiden lisäksi toimii käyttökoulutus ja tietojärjestelmähuolto. Tampere on yksi Ponssen 14 omasta palvelukeskuksesta Suomessa. Rinnalla toimii 10 PONSSE-sopimushuoltoa ja yhdessä verkosto palvelee yli 2 300 koneen konekantaa. Huoltoesimies Tuomas Kirjavainen lupaa, että alueen asiakkaat saavat jatkossakin parhaat mahdolliset palvelut. ”Täällä on hyvät edellytykset toiminnan kasvulle”, Kirjavainen sanoo.

SUKUPOLVET VAIHTUVAT, MUTTA PALVELUASENNE PYSYY Vuoden huoltopalvelukeskus oli A.L.P.A. Equipment LTd:n Balmoralin toimipiste, jossa työskentelee 45 henkilöä. Yhteensä yhtiössä on 125 työntekjää neljällä eri paikkakunnalla.

Ponssen yhteistyö A.L.P.A Equipmentin kanssa alkoi vuonna 2000, jolloin solmittiin jälleenmyyntisopimus Armand Landryn vuonna 1976 perustaman yhtiön kanssa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen johtoon siirtyivät Armandin poika Serge Landry ja tytär Linda Landry-Firth.

Yrityksessä on jo kolmannenkin polven työntekijä, kun Sergen poika Francis Landry aloitti työt yrityksessä. ”Huoltopalveluidemme tavoitteena on aina saada koneet nopeasti takaisin kentälle. Jokainen hetki, jonka kone seisoo vian vuoksi, on asiakkaalle kallista.

Siksi olemme tavoitettavissa 24/7 ja varaosavarastomme ovat suuria”, kertoo palkitun Balmoralin huoltopalvelukeskuksen toiminnasta vastaava Francis Landry. ”Olemme myös panostaneet henkilökunnan koulutukseen. Työntekijöiden ammattitaito ratkaisee aina palvelun laadun ja meillä on ollut onni saada sitoutuneita työntekijöitä. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä vaan asiakkaita on haluttava palvella parhaan taidon mukaan.” ”A.L.P.A. on kasvanut yhdessä asiakkaidemme kanssa kuten minä itsekin. Usein tuntuu, että olemme heidän kanssaan yhtä perhettä”, Francis Landry jatkaa.

Ponssen kotimaan paras huoltopalvelukeskus oli Tampere.

PONSSE-metsäkoneiden lisäksi A.L.P.A. myy, asentaa ja huoltaa PONSSE-harvesteripäitä tela-alustaisiin puunkorjuuratkaisuihin ja toimii maanrakennuskoneiden jälleenmyyjänä. Toimialueena on Atlantin puoleinen Kanada ja Gaspén niemimaa sekä Lower-Saint-Laurentin alue Québecissä.

15

PONSSE MOMENT

PONSSE MOMENTS

KIINASSA ON 208 MILJOONAA HEHTAARIA METSÄÄ eli

viidenneksi eniten koko maailmassa. Istutusmetsät sijaitsevat usein jyrkillä rinteillä, joissa maanviljely on mahdotonta. Näiden eukalyptusistutusten taustalla alkavat Etelä-Kiinan kuuluisat sokeritoppavuoret.

16

17

INNOVAATIO / PONSSE TRACTION ASSISTANCE -VINSSI

TRACTION ASSISTANCE

V

PONSSEN INNOVATIIVINEN VINSSI

iime vuosina kumipyöräiset tavaralajimenetelmän (CTL, cut-to-lenght) koneet ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi myös jyrkkien rinteiden puunkorjuussa. Perinteisesti rinnekorjuuta on tehty kalliilla erikoiskoneilla tai vaarallisilla käsityövaltaisilla menetelmillä. Avainsana on nyt traction assistance -vinssi, joka yleistyy maailmalla kovaa vauhtia.

Muutosta on ajanut erityisesti kustannusten karsiminen yhdessä yritys- ja ympäristövastuun tarpeiden kanssa.

Jyrkkien rinteiden korjuut ovat lisääntyneet erityisesti istutusmetsien myötä.

Suurin tarve vinssiratkaisulle on KeskiEuroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Uusimpana markkina-alueena on Venäjän Kaukoitä.

YKSINKERTAISTA JA LUOTETTAVAA TEKNIKKAA

Traction assistance -vinssi ei tarkoita, että kone roikkuisi rinteessä vaijerin varassa vaan se pysyy paikoillaan omien jarrujensa ja kitkan avulla. Ratkaisu nimensä mukaisesti avustaa koneen liikkumista jyrkissä

18

paikoissa. Pelkkä vinssi ei kuitenkaan vielä riitä tekemään koneesta täysiveristä rinnetyökalua. Lisäksi tarvitaan sopiva telavarustus, kallistuva kuormainjalusta, kallistuva istuin nelipisteturvavöillä sekä peruutuskamerat. Kaikki nämä yhdessä parantavat koneen suorituskykyä vaikeissa olosuhteissa ja tekevät koneesta turvallisen ja miellyttävän työympäristön kuljettajalle.

Vinssiavusteisessa puunkorjuussa kuljettaja kiinnittää vinssin joko puuhun, kantoon tai toiseen raskaaseen koneeseen käyttäen vinssin kaukosäädintä. Vaijerin esikiristyksen jälkeen kuljettaja siirtyy koneen ohjaamoon, asettaa tarvittavat vetovoimat ja kytkee vinssin automaattiasentoon. Tämän jälkeen automatiikka huolehtii vaijerin kireydestä. Vinssi joko kelaa vaijeria sisään tai ulos koneen liikkeiden mukaan, eikä kuljettajan tarvitse kuin seurata näytöltä vinssin toimintaa. Olosuhteiden muuttuessa kuljettaja voi lisätä tai vähentää vetovoimaa tarpeen mukaan.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ TUOTTAVUUTTA

Oikein säädettynä vinssin vetovoima auttaa konetta liikkumaan rinteessä juohevasti ja ”sutimatta”. Lista saavutetuista hyödyistä on pitkä. Maaperävauriot ja sitä kautta eroosioriski pienenee, voimansiirron komponenttien rasitus ja polttoaineen kulutus vähenevät. Puhumattakaan kuljettajan ajansäästöstä ja turvallisuudesta.

Traction assistance -vinssin merkitys korostuu erityisesti kuormatraktorityössä, kun korjattu puu pitää saada tien varteen turvallisesti ja tehokkaasti. Ratkaisulla päästään eroon vajaista kuormista ja koneella voidaan ajaa rinnettä molempiin suuntiin ylös ja alas ilman, että koneen tarvitsisi ajaa takaisin mäen päälle kiertoreittiä. Näin myös tuottavuus nousee lähelle tasamaalla saavutettavaa

tasoa. Kuljetussuunta on vinssiavusteisella koneella vapaa ja pinon paikka voi sijaita kaukokuljetuksen kannalta optimaalisimmassa paikassa mäen päällä tai alla.

Helpoissa maastoissa vinssikonetta käytetään samalla tavalla kuin normaalia konetta.

Tämä on iso etu alueilla, joilla maanpinnan muodot ja rinteen jyrkkyys vaihtelevat. Korjattavan leimikon jyrkimmät kohdat voidaan korjata samalla koneella samanaikaisesti ilman että paikalle on tuotava erillisiä rinnejärjestelmiä.

Vinssi on ollut tehdasasenteinen lisävaruste PONSSE-metsäkoneisiin vuodesta 2013 alkaen. Vinssi voidaan asentaa PONSSE Bear ja Ergo 8w -harvestereihin sekä PONSSE ElephantKing, Elephant ja Buffalo 8w -kuormatraktoreihin.

PONSSE TRACTION ASSISTANCE -VINSSI Tekniset tiedot:

Harvesterivinssi

Kuormatraktorivinssi

Paino:

1 950 kg

1 900 kg

Vaijerin pituus:

350 m (ø 14,5 mm)

350 m (ø 14,5 mm)

Vaijerin vetolujuus:

min 20 tonnia

min 20 tonnia

Vetovoima:

max 7–7.5 tonnia

max 10 tonnia

”

CTL-metsäkoneet ovat selkeästi turvallisempia, ergonomisempia, tuottavampia ja kustannustehokkaampia rinnekoneita.

19

PALVELUT / PONSSE PARTS ONLINE

PONSSE PARTS ONLINE Varaosat verkosta 24/7 Ponssen digitaalisten palveluiden tarjonta laajenee.

P

onssen asiakkailla on nyt mahdollisuus tilata varaosat suoraan internetistä PONSSE Parts Online -varaosatilauspalvelun kautta.

Tällä hetkellä ilmainen palvelu on käytössä Suomessa ja Ruotsissa, ja seuraavaksi se otetaan käyttöön Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Järjestelmä tullaan laajentamaan myös muille markkina-alueille.

PONSSE Parts Onlinessä varaosatilauksen voi tehdä mihin kellonaikaan tahansa ja valita mistä PONSSE-huoltopalvelukeskuksesta tai sopimushuoltajalta osat tilataan. Varaosatilausten lisäksi järjestelmästä näkee reaaliaikaisena osien hinnat ja saatavuuden, oman koneen varaosa-, käyttö- ja huolto-ohjekirjat.

Järjestelmään voi myös kirjata ylös konekohtaisia muistiinpanoja.

Nettiselainpohjainen PONSSE Parts Online -palvelu voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 ja sitä uudempiin PONSSE-metsäkoneisiin. Asiakas näkee palvelussa kaikki omat koneensa PC:llä tai mobiililaitteissa.

PONSSE Parts Online -palvelun voi tilata käyttöön Ponssen verkkosivuilta, lähimmästä PONSSE-huoltopalvelukeskuksesta tai sopimushuoltajalta. Varaosamyynti perehdyttää käyttäjät järjestelmän toimintaan.

20

”

Oikea osa on helppo löytää järjestelmästä ilman, että täytyisi yrittää selittää puhelimessa mistä osasta on kysymys.

- Jude Brolly, Colin Brolly Forestry Ltd

JUDE BROLLY, COLIN BROLLY FORESTRY LTD, CAIRNBAAN, ARGYLL, SCOTLAND

Colin Brolly Forestry Ltd:llä on käytössään PONSSE Ergo -harvestereita ja PONSSE Buffalo ja Elephant -kuormatraktoreita.

PONSSE Parts Online -palvelu on ollut käytöstä tämän vuoden helmikuusta alkaen.

Colin Brolly Ltd:n johtaja Jude Brolly pitää palvelun parhaana puolena sitä, että varaosien saatavuuden voi tarkastaa mihin kellonaikaan tahansa. ”Tämä tekee arjesta helpompaa. Enää ei tarvitse odottaa seuraavaan päivään, jotta pääsemme olemaan yhteyksissä Lockerbien varaosamyyntiin. Oikea osa on helppo löytää järjestelmästä ilman, että täytyisi yrittää selittää puhelimessa mistä osasta on kysymys.

Järjestelmä sisältää kaiken koneisiimme liittyvän tiedon ja se antaa automaattisesti päivitetyn osanumeron, vaikka osa olisi muuttunut ajan kuluessa. Osien hintatiedot ovat tilattaessa aina nähtävillä ja osia voi tilata mihin aikaan päivästä tahansa. Tämän nopeuttaa tilausprosessia, jos tilausta ei ehdi tekemään ns. toimistoaikana.”

JUSSI PUOSKARI, MOTOAJO OY, NURMES, SUOMI

Motoajo Oy oli ensimmäisiä PONSSE Parts Online -palvelun testaajia ja mukana järjestelmän kehitystyössä käyttäjäpalautteen antajana. Palvelu on ollut yrityksen testikäytössä huhtikuusta 2012 alkaen.

Toimitusjohtaja Jussi Puoskari kertoo Motoajon käyttävän palvelua päivittäin. ”Kyllä PONSSE Parts Online on helpottanut päivittäistä toimintaamme ja vähentänyt puhelinsoittoja selvästi. Teemme järjestelmän kautta varaosatilaukset ja hyödynnämme varaosa- ja rakennekuvia. Hintoja seuraamalla voimme myös paremmin ennakoida tulevia kustannuksia. Järjestelmä on nyt toiminut kaiken kaikkiaan hyvin ja palvelu näyttää kehittyvän jatkuvasti paremmaksi.”

21

KULJETTAJAT/ SUOMI

OSA 1: SUOMI

METSÄKONEEN KULJETTAJANA

SUOMESSA

V

astuullinen ja itsenäistä päätöksentekoa vaativa metsäkoneenkuljettajan työ on monelle kutsumustyötä. Työmotivaation taustat ovat usealle samat.

Hyvä työnjälki ja vaihteleva työympäristö keskellä luontoa palkitsevat. Metsäkoneiden nopeasti kehittyvä teknologia on tuonut helpotusta työntekoon, mutta työ edellyttää edelleen kuljettajalta nopeaa havaintojen ja liikesuoritusten yhteensovittamista.

Suomessa suurimpia haasteita alalla on kausivaihtelu.

Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten ja touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Metsäteollisuuden investointien toivotaan tasoittavan kausivaihteluita.

Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneellinen metsänhoito työllistää hakkuussa

ja metsäkuljetuksessa noin 6 000 henkilöä. Maassa toimii noin 1 400 puunkorjuuyritystä ja vuosittainen hakkuumäärä on noin 60 miljoonaa kuutiota. Mikäli Suomessa tehdyt metsäalan investointipäätökset toteutuvat, kotimaisen teollisuuspuun käyttö noussee 65 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Metsäkonealan suosio on hyvien työllisyysnäkymien myötä viime vuosina kasvanut. Uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan Suomessa seuraavien 10 vuoden aikana noin 330 henkilöä vuodessa. Polkuja ammattiin on Suomessa useita.

Koulutuksen voi suorittaa kolmevuotisena toisen asteen tutkintona, mutta tutkinnon voi tehdä myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

Tässä juttusarjassa haastattelemme kuljettajia eri puolilla maailmaa.

ITSENÄINEN TYÖ LUONNOSSA MIELLYTTÄÄ Pedersören Forsbyssä asuva Johan Forsman kertoo pitävänsä haastavasta työstä.

Työssä pitää olla itsenäistä päätöksentekoa ja vastaavasti omista ratkaisuista pitää kantaa vastuu. Tästä syystä Johan on ajanut harvesteria jo yli 15 vuotta.

E

vijärvisen Granvikin Metsätyö Oy:n palvelukseen Forsman tuli yrityskaupan myötä kolme vuotta sitten. Keväällä 2012 mies kokeili toista työtä, mutta varsin pian hän huomasi, että metsä on hänen työpaikkansa. ”Luonnossa työn tekeminen on erittäin antoisaa verrattuna vaikkapa tehtaaseen tai toimistoon. Jokainen päivä on erilainen, kun on luonto ympärillä.”

Haittapuolia Forsman ei ihan heti työstään keksi. Perheellisenä on joskus harmittanut työn epäsäännöllisyys.

Työmatkojen pituus vaihtelee ja leimikolla eteen tulee yllätyksiä. Koskaan ei voi olla varma mihin aikaan työstä selviytyy kotiin. Myös istumatyö rasittaa jonkin verran kroppaa, mutta Forsmanin mukaan sopivalla liikunnalla paikat pysyvät kunnossa. ”Olipa homma mikä tahansa, niin huonoja puolia löytyy aina. Onneksi minulla on ollut työssäni pääasiallisesti hyviä päiviä. Enhän muuten koneen ohjaamossa enää istuisi.”

22

Forsmanin savotat ovat olleet viime aikoina päätehakkuita. Junnikkalan saha tarvitsee sekä järeää tukkia että sirompia pikkutukkeja. Johan nauraa, että paras puu olisi sellainen, jossa järeän kuusen latvassa kasvaisi pikkutukiksi menevä mänty. Leimikoiden puiden keskikoko on vain noin 300 litrassa. Rannikollahan puut ovat muutenkin pienempiä kuin sisämaassa.” ”Toukokuussa on hankala saada hakkuut ja kuljetukset toimimaan sujuvasti, sillä kohtuullisen tiukka ötökkälaki painaa päälle. Kevätseisokit kelirikkoaikaan ovat tavallisia, mutta onneksi takavuosien muutaman viikon syysseisokeista on päästy eroon. Koneet saavat käydä lähes ympäri vuoden täydellä teholla.”

KONEIDEN AATELINEN VAATII TAITOA

Hakkuukone on koneena sen verran haastava, että mielenkiinto pysyy korkealla. Kyseessä on Forsmanin mukaan koneiden aatelinen, jonka hallinta vaatii kokonaisvaltaista

”Jokainen päivä on erilainen, kun on luonto ym pärillä.”

osaamista. Ilman koulutusta Johan ei olisi alalle lähtenyt.

Maatalon poikana hän kävi ensin kaksivuotisen maatalouskoulun, jossa moottorisahan käyttö tuli tutuksi. Tämän päälle oli vuorossa Mustasaaren metsäkonekoulu. ”Uravalinta metsäkonekuskiksi selvisi jo pikkupoikana.

Halusin kuitenkin mennä metsäkonekouluun vasta sitten, kun minulla olisi ajokortti. Kyllähän minä ehtisin ohjaamossa istumaan, vaikka valmistuisin vasta parikymppisenä.”

Granvikin koneet huhkivat kahta vuoroa. Johan Forsman on mieltynyt aamuvuoron ajamiseen, jolloin perheelle jää enemmän yhteistä aikaa. Mutta vuoroja vaihdellaan sujuvasti leimikon koon ja sijainnin mukaan. ”Kesäisin iltavuoro on ihan mukava. Talvisin puolestaan aamuvuoro on miellyttävä, kun valon määrä lisääntyy päivän mittaan. Mutta kyllä talven pimeys ja kova pakkanen ovat melkoisia haasteita metsäkoneenkuljettajalle.”

YHTEISIÄ JA YHTEISÖLLISIÄ PONNISTUKSIA

Johanin harrastuksena on autella naapurissa olevaa sikatilallista konetöissä. Naapuri hoitelee myös Forsmanin tilan peltoja, sillä Johanin mukaan pienen peltoalan viljeleminen itse ei olisi ollut järkevää. ”Tavallisella traktorilla ajaminen ja peltotyöt ovat välillä mukavaa vaihtelua.”

Paikallisen kyläseuran puheenjohtajuus on jo muutaman vuoden ollut Johanin vastuulla. Kesälavan pyörittäminen vaatii melkoisesti työtä, samoin kuin vuosittainen tractor pulling -kisan järjestäminen. Noin 1500 katsojaa keräävä vetokisa on yhdistyksen tärkein yksittäinen voimanponnistus. Vetourheilu kiinnostaa ja mies nähdään useissa SM-kisoissa, tosin katsomon puolella.

23

KULJETTAJAT/ SUOMI

OSA 1: SUOMI

METSÄKONEENKULJETTAJANA SUOMESSA

OSKARIN VARMA VALINTA Maaseudulla koneiden parissa kasvaneelle Oskari Huttuselle ammatinvalinta on aina ollut selvä. Jo pikkupoikana Huttunen oli niin kiinnostunut metsäkoneenkuljettajan hommista, ja lopulta se kehittyi ammatiksi.

P

eruskoulun jälkeen Toivalan metsäkonekoulu oli selviö. Harjoittelupaikka järjestyi Koneteko Pitkäseltä, joka on Oskarin nykyinen työnantaja. ”Vaikka minulla ei ollut kotoa minkäänlaista metsäkonekokemusta, sain Toivalasta hyvän opetuksen ja harjoittelumahdollisuudet. Oma into alalle varmasti edesauttoi oppimista.”

Valmistumisen jälkeen työt Koneteko Pitkäsellä jatkuivat armeijaan asti ja sen jälkeen toisen puunkorjuuyrityksen palveluksessa parisen vuotta. Kotinurkilla toimiva Pitkäsen yritys vei kuitenkin voiton.

Alusta alkaen Oskarille oli selvää, että nimenomaan moton ajaminen tulisi olemaan hänen juttunsa. Hakkuukoneella työtä tehdessään kuljettaja näkee nopeasti ammattitaitonsa tuloksen. Itsenäinen työ, omat päätökset ja veitsenterävä ammattitaito antavat lopputuloksen, johon sekä metsänomistaja että kuljettaja voivat olla tyytyväisiä. ”Tyytyväinenhän sitä saa olla, kun tiheästä pusikosta saa peratuksi metsikön, joka lähtee rivakkaan kasvuun.”

Melko usein metsänomistajat poikkeavat katsomaan savottaa.

Oskari toivottaa metsänomistajat tervetulleiksi, sillä yhdessähän tätä työtä tehdään. Usein keskustelujen aikana tehtäväksi tulee myös uusia leimikoita samalla suunnalla.

OMAISUUTTA ON HOIDETTAVA

Nuori mies ei ole aivan tyytyväinen Pohjois-Savon metsien hoitoon. Jotkut metsänomistajat hoitavat omaisuuttaan Oskari Huttunen

24

asiallisesti ja ajallaan. Toisille metsä tuntuu olevan taakka, joka saa olla omissa oloissaan pusikoitumassa. ”Jos hyvin metsiään hoitava saisi hitusen parempaa hintaa motilta, uskoisin harvennusten ja ennakkoraivausten tulevan nykyistä paremmin tehdyiksi.”

Harvennuksen tekeminen raivaamattomassa metsässä on vaikeaa. Työn jälki ei ole paras mahdollinen, kun näkö- ja työesteenä on risukkoa. Hakkuuaikaiset vioitukset jäljellä oleviin puihin lisääntyvät vääjäämättä, jos ennakkoraivausta ei ole tehty asianmukaisesti.

Oskarin savotat ovat olleet sekä harvennuksia että päätehakkuita. Miehellä ei ole suosikkileimikkoa, sillä työssä pitää olla vaihtelua. ”Suosikkisavotta on siinä, kun saa tehdä isoja harvennuksia ja välillä pienempiä aukkoja. Jos joutuu tekemään vain jompaakumpaa, siinä leipääntyy.”

LUONTO KIINNOSTAA

Iltavuorot ovat Oskarin mieleen, sillä niillä vuoron pituutta on helpompi venyttää. Kun ajelee sadankin kilometrin päähän leimikolle, niin sitä tekee mielellään hieman enemmän kuin kahdeksan tunnin rupeaman. Remontit taasen eivät ole miehen mieleen, mutta Koneteko Pitkäsen kalusto on sen verran tuoretta ja hyvässä iskussa, ettei seisokkeja särkymisten takia ole tullut. Seisokit ovat jääneet myös kelirikon takia tänä keväänä olemattomiksi. Syksystä asti kone on saanut huhkia kahdessa vuorossa.

Kun vapaa-aikaa heltiää, Oskari suuntaa mielellään kalastamaan. Kuhan uistelu Kallavedellä on upea tapa rentoutua ja kesälomaviikko vierähti Tenolla lohen uistelussa.

Syksyiset retket hirvikoiran kanssa antavat myös voimaa talven savotointiin. Koiran haukuttaminen ja nuolukivien vienti hirville on enemmän Oskarin mieleen. Perheessä onkin sovittu, että varsinainen hirvenmetsästys on vaimon vastuulla.

KULJETTAJAN TYÖ VAATII OMAA KIPINÄÄ Savonrannasta kotoisin oleva Tomi Uimonen on ajanut hakkuukonetta reilut 20 vuotta.

Metsäkoneet alkoivat kiinnostaa kokiksi opiskellutta miestä 1990-luvun puolivälissä.

"P

oikkesin metsään jututtamaan Motopuun Reijo Leskistä. Hän korjaili konetta ja minä aloin autella siinä jutellessa. Samalla sovittiin, että tulen oppisopimuksella heille harjoitteluun.”

Alkuun Uimonen kertoo tehneensä työtä pienellä palkalla, eikä uskaltanut edes kilometrilaskua kirjoittaa, kun tuotos oli vaatimaton. Mutta Tomi oli päättänyt, että motokuski hänestä vielä tulee.

VASTUU ON KUSKILLA

”Useampi kuukausi siinä meni harjoitellessa, ennen kuin sai jollain lailla puun poikki ja kasaan. Mutta olihan siinä miehekäs tunne, kun ensimmäisen kerran sai pitkäksi venähtäneessä työvuorossa 500 kiintoa nurin.”

Tomia harmittaa, että Suomessa kytätään liian tarkasti ihmisten tekemisiä. Jos jollakin on työhaluja, niin varsin pian työsuojeluviranomaiset tulevat rankaisemaan työnantajaa siitä, että hänen leivissään on liian innokas työmies.

Tomi Uimonen on ajanut hakkuukonetta kahdeksan vuotta ulkomailla. Saksan, Ranskan, Irlannin, Skotlannin ja Ruotsin leimikot ja tuulenkaatosavotat tulivat vuosituhannen alussa tutuiksi. Paikallisten yrittäjien leivissä työskenneltäessä työilmapiiri oli erinomainen eikä ansiotasossa ollut valittamista. ”Skotlannin savotoilla normaali päivä alkoi aamuseitsemältä. Kunnollinen ruokapaussi ja rauhoittuminen iltapäivästä puolitti työpäivän mukavasti. Sitten alkoi ikään kuin toinen työrupeama. Iltasella yhdeksän pintaan alkoi olla valmis levolle. Ei siinä tarvittu virkamiestä toteamaan milloin kuskia alkaa väsyttää. Eiköhän sitä ihminen itse tiedä paremmin.”

SAVOTOINTI ON YHTEISTYÖTÄ

Ulkomailla savotointi oli Tomin mukaan pitkälle samanlaista kuin Suomessa. Vuoristoinen maasto asetti omat haasteensa ja metsurin kanssa tehtävän yhteistyön oli pelattava, jos mieli päästä ansioille. Leimikot olivat koto-Suomea

isommat. Irlannin suurimman leimikon Tomi muistelee antaneen yli 30 000 mottia.

Metsäkoneiden kehitys ilahduttaa Tomia. Hydrauliikkaan on tullut tehoja ja työ sujuu joutuisammin. Ohjaamon ja eritoten kuljettajan istuimen kehitys on ollut todella myönteistä. Nykykoneilla savotoitaessa työ on miellyttävää eikä vartaloon tule iskuja eikä rasituksia takavuosien tapaan.

Tomi Uimosen vuosittain hakkaama noin 50 000 kuution puumäärä jakautuu tasan harvennusten ja päätehakkuiden kesken. Eli harvennusleimikoilla tulee työskenneltyä enemmän. Metsänomistajat tulevat usein leimikolle ja kyytiinkin työtä seuraamaan. ”Tervetuloa vaan ”takapenkille”, mutta Tomi Uimonen konetta sieltä ei saa ajaa.”

Asutuskeskusten lähellä olevien puistometsien hakkuut ja harvennukset vaativat Tomin mukaan suurta tarkkuutta ja esteettistä silmää. Tietty rohkeuskin on kuskilla oltava, kun rakennusten ja sähkölinjojen läheltä poistetaan puita.

ASENNE RATKAISEE

Vaikka Uimonen viihtyy työssään, hän ei ole tyytyväinen alan palkkaukseen. ”Työn vaatimustasoon verrattuna metsäkoneenkuljettajan palkka ei välttämättä ole kilpailukykyinen. Mutta metsäyhtiöiden taksapolitiikka pitää koneyrittäjät niin ahtaalla, ettei palkkoja voi nostaa.”

Kulurakenne yrityksissä on kova ja ala niin tiukasti kilpailtu, ettei harjoitteluunkaan enää oikein ole mahdollisuutta. Tomi muistuttaa, että metsäkonekuskiksi aikovalla on oltava lujasti omaa kipinää. Asenteen on oltava kunnossa. ”Jos metsäkonekoulusta tulevalla harjoittelijalla ei ole ajokorttia, niin pitäisi älytä laittaa mopo alle ja ajaa leimikolle. Ei siitä mitään tule, jos työnantaja joutuu harjoittelijaa edestakaisin kuljettelemaan.”

25

SAVOTTAUUTISIA / 2017

SAVOTTAUUTISIA METSÄKONEENKULJETTAJAN MAAILMANMESTARUUS SAKSAAN Tämän vuoden metsäkoneenkuljettajien MM-voitto meni Saksaan Daniel Bergmanille. Kuormatraktorikisa käytiin kesäkuun alussa Wood Elmia -messuilla Jönköpingissä, Ruotsissa.

Kokemusta metsäkoneista Bergmanilla riittää. ”Olin 7-vuotias, kun aloitin metsäkoneella ajamisen”, nyt 23vuotias Daniel nauraa. ”Silloin ajoin konetta ensimmäisen kerran niin sanotusti itse Ponssen Caribou 10:llä.”

Bergman osallistui Elmia Wood -messuilla Ruotsissa kansainväliseen metsäkoneenkuljettajakilpailuun, jossa oli mukana 20 kuljettajaa 14 eri maasta. Kaukaisimmat kisaajat tulivat Yhdysvalloista ja Australiasta.

Bergman voitti edellisenä vuonna Saksan mestaruuden, minkä perusteella hän sai kutsun vuoden 2017 MM-kisaan. Daniel Bergman ajaa metsäkonetta, PONSSE Buffaloa, työkseen lähellä Hampuria, Claus Rodenberg Waldkontor GmbH:ssa. Bergman on valinnut metsäkonealan isänsä jalanjälkiä seuraamalla, sillä Danielin isä on ollut metsäkoneyrittäjä vuodesta 1992. ”Tykkään todella työskennellä koneilla ja olla metsässä, päivän päätteeksi näkee mitä on saanut aikaiseksi. Tulevaisuudessa haluaisin saada kokemusta metsäkoneella työskentelystä muissa maissa. Eri maiden välillä on suuret erot siinä, miten työt tehdään.”

ANNEGRET WAHLERS-DREEKE ON HANS-JÜRGEN-NARJES-PALKINNON VOITTAJA Annegret Wahlers-Dreeke palkittiin panoksestaan metsätalousalan naisten verkostoitumiseen Hans-Jürgen-Narjes-palkinnolla Ligna-messuilla Hannoverissa. Raati perusteli voittajan valintaa ainutlaatuisella panoksella metsätalousalan ja yrittäjänaisten hyväksi.

Wahlers-Dreeke työskentelee perheyritys Wahlers Forsttechnikissä henkilöstöhallinnon tehtävissä. Hän on tehnyt paljon töitä metsätalousalan naisten eteen: retkien ja koulutusmatkojen järjestämistä Suomeen, naisille suunnattu koulutusohjelma, kuormatraktorinkuljettajanaisten Forwarder-Cup sekä ensimmäiset teemapäivät naispuolisille metsänomistajille ja metsätalousalalla toimiville naisille. Lisäksi hän on vastuussa Ponsse Ladyt ja Forwarders’ Ladies -toiminnasta yrityksessään.

Hans-Jürgen-Narjes-palkinnon 2 500 eurolle on jo löytynyt sopiva käyttökohde: Wahlers-Dreeke aikoo tukea summalla naisten

26

Kuvassa vasemmalta: Dr. Stefan Birkner (puheenjohtaja, FDP Niedersachsen), Annegret Wahlers-Dreeke, Michael Haarhaus (puheenjohtaja, AfL Niedersachsen), Christian Meyer (Niedersachsenin osavaltion elintarvike-, maatalous- ja kuluttajansuojaministeri) ja Dr. Andreas Gruchow.

kuormatraktorikoulutuksia ja ForwarderCupeja. Lisäksi suunnitteilla on naisille suunnattu tutustumiskurssi ensi vuonna Ruhpoldingissa järjestettävään ampumahiihdon maailmancupiin.

WAHLERS FORSSTECHNIK GMBH

Johann ja Erna Wahlers perustivat yrityksen vuonna 1934 takomoksi. Seuraavan sukupolven, Hans ja Lola Wahlersin, johdolla yritys siirtyi maa- ja metsätalousalalle. Kumppanuus Ponssen kanssa alkoi vuonna 1993. Nyt yrityksen ohjaimissa on kolmas sukupolvi Annegret Wahlers-Dreeke ja Monika Rathjen yhdessä puolisoidensa Ralf Dreeken ja Michael Rathjenin kanssa.

SLOVENIAAN UUSI JÄLLEEMYYJÄ Uusi jälleenmyyjä Trisa d.o.o. edustaa Ponssea Slovenian lisäksi myös Kroatiassa, Serbiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Vuonna 2008 perustettu Trisa d.o.o. sijaitsee Lescessä Sloveniassa ja yrityksessä on töissä kahdeksan henkilöä. Tällä hetkellä Sloveniassa on viisi PONSSE-metsäkonetta, mutta markkina kehittyy koko ajan positiiviseen suuntaan. Trisalaisten tavoitteena on, että Ponssesta tulee alueen johtava brändi niin metsäkoneissa kuin ajokoneissakin.

FAKTAA SLOVENIAN METSISTÄ

Slovenia on kolmas maa Euroopassa, Suomen ja Ruotsin lisäksi, jonka pinta-alasta yli 60 % on metsän peitossa. Tämä selittää sen, miksi puuteollisuudella on aina ollut maassa suuri merkitys. Kalusteet, puuntyöstö ja puunjalostus ovat paikallisia perinnetaitoja. Puuteollisuus työllistää maassa noin 11 000 ihmistä yli 1 000:ssa yrityksessä.

Yleisimmät puut Sloveniassa ovat pyökki (44 %), jalokuusi (15 %) ja tammi (11 %), joilla kaikilla on suhteellisen vahva tuotantokapasiteetti.

27

SAVOTTAUUTISIA / 2017

SAVOTTAUUTISIA METSÄALAN OSAAJIA PALKITTIIN 157 700 EUROLLA Vieremällä palkittiin ansioituneita metsäalan osaajia. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrén Säätiö jakoi tunnustuksia yhteensä 157 700 eurolla. Säätiön päähuomionosoituksena myönnettävät Einarin Palkinnot myönnettiin pitkän linjan puunkorjuuammattilaisille Kone Annala Ky:n Ahti Annalalle ja Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy:n Jan-Erik Oldenburgille. Ponsse Oyj:n perustaja ja

teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrén Säätiön, jonka tavoitteena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta ja lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä erityisesti nuorten keskuudessa.

PONSSELLE UUSI TYTÄRYHTIÖ IRLANNIN PORTLAOISEEN

Ponsse Machines Ireland Ltd on Ponssen 12. tytäryhtiö. Portlaoisen huoltopalvelukeskuksessa Jani Kärkkäinen vastaa palveluista ja varaosamyynnistä, Eamonn Scanlan puolestaan myynnistä ja huollosta.

Keväällä avatussa huoltopalvelukeskuksessa on täydelliset työpisteet korjaus- ja huoltotöille, sekä kattava varaosavarasto.

Aiemmin metsäkoneet myytiin Irlantiin Ponsse UK:n kautta, mutta nyt asiakkaita voidaan palvella entistä paremmin, niin myynnin kuin huoltojenkin suhteen suoraan paikan päällä.

Maan metsäkonekanta on noin 250 konetta, joista Ponssen osuus on 45 metsäkonetta. Ensimmäinen PONSSEmetsäkone Irlantiin, PONSSE S10, on toimitettu vuonna 1994 ja uusin PONSSE ScorpionKing toimitettiin tänä vuonna, joten metsäkoneita löytyy laidasta laitaan.

Suosituimmat metsäkoneet Irlannissa ovat PONSSE Wisent ja Scorpion sekä Gazelle ja Fox. Irlannissa metsäkoneiden on hyvä olla kahdeksenpyöräisiä suoperäisen maan vuoksi.

28

FAKTAA IRLANNIN METSISTÄ

Yli 11 % Irlannin pinta-alasta on metsän peitossa. Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 17 % pinta-alasta olisi metsän peitossa. Tämä vastaa miljoonaa hehtaaria.

• Metsäala työllistää 11 000 ihmistä • Lähes kolme neljäsosaa metsästä on alle 30 vuotta vanhaa • Yleisimmät puut ovat tammi, saarni, pähkinäpuu, koivu, mänty ja paju • Metsät Irlannissa ovat yleensä turvemailla • Biomassan kysyntä tulee kasvamaan Irlannissa tulevina vuosina

Ponsse News 1/2017

VÄRITYSTEHTÄVÄ

KIlpailun VOITTAJA Piirustuskilpailun voittajaksi valikoitui Patrik Malinen Viitailasta Ponsse Tiger -ehdotuksellaan. Voittajatyö on täynnä villejä yksityiskohtia.

Onnea ja kiitos upeasta piirustuksesta!!

Ponssen tehotiimi on metsänhoitopuuhissa. Väritä kuva syksyn iloisilla väreillä.

Saat kuvasta helposti myös postikortin, kun liimaat sen kartongille.

C.

A.

Kaadetut puut kuljetetaan sahalle.

KURREN

Metsää hoidetaan harventamalla.

B.

Puun taimet istutetaan maahan.

D.

Puut kasvavat useita vuosia.

2.

1.

3.

palkinto-

tehtävä

Puun kiertokulku

Kurrella on mennyt tehtävän faktat sekaisin. Yhdistä puhekuplan kirjain oikeaan numeroon niin saat selville puun kasvun eri vaiheet oikeassa järjestyksessä. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken PONSSE Scorpion -pienoismallin.

E.

Puusta on moneksi.

Siitä tehdään mm. taloja, huonekaluja, leluja ja paperia.

5.

4.

Lähetä vastauksesi numero-kirjain-pareista meille marraskuun 2017 loppuun mennessä joko postitse osoitteeseen Ponsse Oyj/viestintä, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai sähköpostitse osoitteeseen ponssenews@ponsse.com.

Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaisemme oikeat vastausyhdistelmät ja arvonnan voittajan lehden seuraavassa numerossa.

29

PONSSE COLLECTION / SYKSY 2017

KUORIHOUSUT 50 €

Monikäyttöiset kuorihousut ulkoiluun ja retkeilyyn. Materiaalina kevyt ja kestävä stretch-kangas, jonka vedenpitävyys on 5 000 mm ja hengittävyys 5 000 g/m²/24h. Teipatut saumat ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Edessä vetoketjutaskut. Joustava vyötärö ja vyölenkit. Lahkeensuissa säätönyöri.

Miesten koot S–XXL (tuotenro 1218), naisten 36–44 (1220).

PONSSE COLLECTION

LÄMPIMIÄ UUTUUKSIA SYKSY

Tilaa tuotteet www.ponsses hop.com tai tule ostoksille lähimpään PONSSE-huoltopa lvelukeskukseen

30

YYN

FLEECETAKKI 50 €

TOPPALIIVI 60 €

Mustameleerattu ohut ja miellyttävä fleecetakki.

Power Comfort -materiaali toimii eristävänä välikerroksena siirtäen hyvin kosteutta iholta ja lämmittäen tehokkaasti. Elastinen nauha hihansuissa ja säädettävä helmakiristys.

Tuulenpitävä ja vettähylkivä toppaliivi. Selkäosa ja sivut Power Comfort -materiaalia, joka on joustava, lämmin ja siirtää tehokkaasti kosteutta iholta. Malli osittain kevyesti vanutettu ja tikattu. Vetoketjulliset sivutaskut ja helmakiristys.

Materiaali 100 % polyester, 180 g/m2.

Materiaali 100 % polyamidi, 40 g/m2.

Miesten koot S–XXXL (tuotenro 1236), naisten 34–46 (1237).

Miesten koot S–XXXL (tuotenro 1238), naisten 34–46 (1239).

KUORITAKKI 70 €

Monipuolinen kuoritakki ulkoiluun ja retkeilyyn. Materiaalina kevyt ja kestävä stretchkangas, jonka vedenpitävyys on 5 000 mm ja hengittävyys 5 000 g/m²/24h. Teipatut saumat takaavat säänkeston kovillakin keleillä.

Kosteutta siirtävä verkkovuori. Säädettävät hihansuut, helma ja huppu.

Miesten koot S–XXL (tuotenro 1217), naisten 36–44 (1219).

31

#ponsse100 KUVAKILPAILU

Jaa Ponsse-hetkesi ja voita Ponsse Collection -tuotepalkintoja JAA MEILLE KUVASI PONSSESTA maailman savotoilta ja osallistu kilpailuun 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

LÄHETÄ KUVA ponssenews@ponsse.com tai jaa Instagramissa #ponsse100 ja voita Ponsse Collection -tuotepalkintoja. Arvomme tuotteet 30.11.2017.

PONSSEN JUURET ovat syvällä suomalaisella maaseudulla ja suomalaisessa työssä, mutta sydän maailman savotoilla.

ASIAKKAAMME KORJAAVAT Ponssella puuta 40 eri

maassa Siperian pakkasista Brasilian helteisiin.

PONSSE – MA DE I N V I E RE M Ä, F I NLA ND.