TEKSTI: Aaro Rytky, rakennusinsinööri AMK, työpäällikkö Jatke Pirkanmaa Oy KUVAT: Jatke ja HAMK
KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA RAKENNUSALAA Hämeen ammattikorkeakoulun selvityksessä tiedusteltiin rakennusalan toimijoiden motiiveja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Näkemykset perustuvat yli 50 henkilön tilaajista, rakennuttajista ja opiskelijoista koostuneen asiantuntijaraadin vastauksiin. Näistä tilaajaorganisaatiot pitivät kestävän kehityksen potentiaalia liiketoiminnassa tärkeämpänä kuin muut vastaajaryhmät.
Aaro Rytky rakennusinsinööri AMK, toimii työpäällikkönä Jatke Pirkanmaa Oy:ssä Tampereen seudulla. Hän on pe rehtynyt rakennustuo tantoon 20 vuoden ajan, ja nyt myös am matilliseen opetuk seen.
34 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021
KESTÄVÄN kehityksen edistäminen on mahdollista nähdä rakennusalan tuottavuutta parantavana toimena, mutta se vaatii nykyisten toimintatapojen kyseenalaistamista ja rohkeita uusia avauksia. Kestävällä rakentamisella ei ole toistaiseksi virallista määritelmää. Sillä voidaan kuitenkin tarkoittaa energia- ja materiaalitehokasta rakentamista, jolla tuotetaan pitkäikäistä, mahdollisimman vähän energiaa, huoltoa ja korjausta vaativaa rakennuskantaa. Kestävät rakennukset ovat käyttäjilleen terveellisiä ja viihtyisiä, säilyttäen hyvin arvonsa. Ne kestävät aikaa myös siksi, että ne ovat joustavasti muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. On tärkeää muistaa, että tuotantoprosessin ympäristövaikutukset ovat alle kymmenen prosenttia. Yli 90 prosenttia ympäristövaikutuksista muodostuu rakennuksen käyttöaikana. Siten elinkaariratkaisut suunnitteluvaiheissa ovat keskeisiä muun muassa huollon ja ylläpidon näkökulmista. Asia on varsin ajankohtainen aikana, jolloin paitsi rakennetaan uutta, myös puretaan vanhaa. Itä-Pasilan 1970-luvun kerrostalojen purkamisen kantavana periaatteena on kiertotalous (Helsingin Sanomat 15.4.2021). Purettavien rakennusten betonirungoista voidaan säästää 90 prosenttia, ja lisäksi purettavia rakennusosia hyödynnetään mahdollisimman paljon.
