Kesä 2020
Julkaisija: Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House -ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.
Sisällysluettelo
Painopaikka Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot Salon Klubitalo Asemakatu 2 24100 SALO puh. 044 727 5150 info@salonklubitalo.fi Kotisivut www.salonklubitalo.fi FB www.facebook.com/salonklubitalo/ Klubitalo avoinna poikkeuksellisesti ma - pe klo 10.00-15.00 Osoite: Asemakatu 2 24100 SALO Päätoimittaja Satu Meriläinen Toimituspäällikkö Matti P Taitto Mediamaja
Pääkirjoitus………………….……….
3
Koronakevät…………...…………….
4
Joonas, Paikka auki –työntekijä..….
5
Pentin tietovisa ………………..…….
5
Niko, Paikka auki kokemuksia……..
6-7
Taidenäyttely Bizarressa……………
8-10
Jannen krypto ..……………………..
11
Harrastuksia, Matias ...……………..
12
Harrastuksia …….…………………..
13
Harrastuksia, Kikka…………….……
14-15
Anne K……………..…………………
15
Yhteystiedot…………………………..
16
Kansikuva Matti Tämän lehden toimittivat Anne, Anni, Hanna, Janne, Jenni, Joonas, Juuso, Kikka, Kirsi, Lotta, Marjo, Matias, Matti P, Mervi, Mikko, Niko N, Pentti O, Saara, Satu L, Satu M, Sauli Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä. Rahoitus STEA:n ja Salon kaupungin tuella
Matti P
2
Pääkirjoitus
O
li alkukevät 2020. Uusi vuosikymmenen alkanut ja ihmisillä uutta toivoa rinnassa tulevaisuuden suhteen. Sitten maailmaa kohtasi kriisi, jollaista ei olla koettu sitten toisen maailmansodan. Koronaviruspandemia pysäytti yhteiskunnat ympäri maailmaa. Koitti kuukausien pituinen aika, jolloin ihmisten normaali arkielämä muuttui täysin. Palveluita meni kiinni ja sosiaaliset suhteet rajoittuivat huomattavasti. Myös monien mielenterveyden henkireikä, Salon Klubitalo, sulki ovensa. Oli elettävä elämää päivä kerrallaan.
Onneksi oli mahdollisuus olla yhteydessä läheisiin sosiaalisen median kautta ja myös Klubitalot hyödynsivät tätä mahdollistaen ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen ja vertaistuen arjen jaksamisessa. Kaikki olivat samassa tilanteessa, joten keskusteltavaa riitti ja ihmiset jakoivat kokemuksiaan. Aika oli rankkaa monelle, mutta toivo tulevaisuuteen ei kuitenkaan hiipunut. Kesäkuu 2020. Yhteiskunta avautuu pikkuhiljaa. Myös Klubitalot avaavat oviaan rajoitetusti. Ihmisillä uutta intoa.
Arki palailee pikkuhiljaa normaaliksi. Tulevaisuus näyttää millaiseksi maailma muotoutuu tämän jälkeen. Olemme oppineet paljon tästä ajasta. Kyllä se tästä. Tsemppiä kaikille ja muistakaa, että onnellisuus koostuu pienistä arjen asioista! Tulevaisuudesta ei tiedä ja menneitä on turha murehtia. Elämä on tässä ja nyt, joten päivä ja hetki kerrallaan säilyttäen silti uskon hyvään tulevaisuuteen. Mukavaa kesänjatkoa! T. Matti P.
Matti P
3
Korona, uhka ja mahdollisuus
E
npä olisi uskonut vielä tammikuussa ollessani lomalla Thaimaassa, että sieltä suunnilta lähtenyt Korona epidemia saa tällaiset mittasuhteet kuin nyt. Maaliskuussa kuitenkin jouduttiin tilanteeseen, jossa hyvin pienessä ajassa täytyi tehdä nopeita päätöksiä Suomen hallituksen suosituksia noudattaen. Suljimme talon 16.3. ja teimme valtaisan digiloikan lyhyessä ajassa. Henkilökunta Salon Klubitalolla näytti ammattitaitonsa varmistamalla jäsenille toimintaa talon sulusta huolimatta. Työtunteja laskematta käynnistettiin e-Klubitalo, opeteltiin Teams- verkkosovelluksen käyttö ja samalla kontaktoimme jäseniä puhelimitse ja viestein.
e-Klubitalo e-Klubitalo ryhmä Facebookissa on ollut positiivista tsemppausta varten ja olemme yrittäneet vellomatta koko ajan koronassa. Siellä päivittäin jaetaan jäsenten ja meidän henkilökunnan kesken päivän kuulumisia. Tehdään päivän pähkinäketjuja, kerrotaan ulkoiluretkistä mm kuvin, vinkkejä jaetaan leivontaan ja ruuanlaittoon, elokuva ja tv-sarja vinkkejä ja kaikkea mitä kukakin keksii jakaa muille, jottei elämä kävisi liian tylsäksi ja raskaaksi. Joka viikko on myös ollut tietovisaa ja hauskoja kevennysvideoita henkilökunnan toimesta. Ryhmään kuuluu 49 osallistujaa ja julkaisuja toukokuun loppuun mennessä oli 544. Myös jäseniä, jotka muuten eivät usein käy talolla on tavoitettu tätä kautta. e-Klubitalo jää ehdottomasti elämään, vaikka talo avataankin. Innokkaille jäsenille löytyy sitä kautta myös tehtävää työpainotteiseen päivään, vaikka etänä!
taan, voidaan käyttöä myös opettaa talolla. Teamsin kautta pidimme myös talokokouksen ja lehtipalavereita. Talokokoukseen pystyi myös osallistumaan livelähetyksenä eKlubitalon ryhmässä. Henkilökunta on osallistunut myös Klubitalojen yhteisiin koulutuksiin ja palavereihin, mm. Paikka auki- hankkeen tapaamisiin, Salesforcekoulutuksiin ja palavereihin ja Klubitalojen johtajapalavereihin on osallistuttu. Osallistuipa allekirjoittanut päivän kestäneeseen työsuojelupäällikkö koulutukseenkin. Teamsin avulla on myös tehty Klubilehteä ja jatkossakin sen välityksellä voi osallistua, ellei pääse talolle. Reachoutia on tehty koko tämän ajan. Näin myös niiden jäsenien, jotka eivät käytä Facebookia tai nettiä, kuulumiset on vaihdettu. Tänä aikana olemme tavoittaneet 85 eri jäsentä ja yhteydenottoja on ollut huikeat 408 kappaletta. Usein puhelut ovat olleet pitkiä ja tarve niille on ollut suuri. Olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että olemme olleet yhteyksissä tänä Korona-aikana. Monella jäsenellä riskiryhmään kuuluminen on rajoittanut kontaktin todella minimiin ja juttuseuraa on tarvittu.
kasvotusten. Etätyö (osa henkilökunnasta on tehnyt töitä sovitusti talolta käsin) on ollut meille kaikille uudenlainen kokemus. Olemme saaneet omaan työhön uudenlaisia välineitä ja keinoja tavoittaa jäseniä, mutta olemme myös huomanneet, kuinka paljon mukavampaa tämä työ on, kun voidaan nähdä kaikkia kasvotusten. Mikään ei voita kohtaamista talolla ja vuorovaikutusta, jossa ilmeillä, eleillä ja kehonkielellä on merkitystä. Olemme myös muiden toimijoiden kanssa keskustelleet etätyöstä ja viesti on sama kuin omat kokemuksemme. Työskentely puhelimen ja netin kautta on vaikeampaa ja kommunikointi vajavaisempaa kuin face to face työskentely. Ei olisi aikaisemmin uskonut kuinka paljon väsyneempi on etätyöpäivän jälkeen kuin normaalin kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen jälkeen. Henkilökunta on tehnyt paljon myös työtä, joka ei näy ulospäin. Tilastoja, raportteja, hakemuksia, siivousta, ”mööbleeraamista”, suunnittelua, kehittämistä, kouluttautumista, verkostoitumista…valtavasti ns. näkymätöntä työtä. Lopuksi
Etätyö Me henkilökunta olemme halunneet tarjota jäsenille samanlaista tukea, kuin normaalioloissakin. Ainoa ero on ollut, ettemme ole voineet nähdä
Verkkokokoukset ja Reachout Teams- verkkokokous on myöskin tullut jäädäkseen. Sen avulla olemme voineet juoda aamukaffet yhdessä jäsenten kanssa ja vaihtaa kuulumisia. Asennukseen on saanut apuja henkilökunnalta, jos ei ennen ole käyttänyt. Jatkossa, kunhan pääsemme normaalimpaan toimin-
Loppuyhteenvetona voisi palata tämän kirjoituksen otsikkoon. Korona on ollut uhka ja mahdollisuus. Vaikka huoli kaikkien terveydestä onkin ollut taustalla, voin näin rajoitusten väljentämisen kynnyksellä olla äärimmäisen iloinen Salon Klubitalon mehengestä. Toiminnassa kiteytyy hienosti oma sloganimme, Yhteisössä on voimaa. Olemme toinen toisiamme tukien tehneet valtavan digiloikan, josta on hyvä jatkaa ja kehittää myös tätä puolta entisestään. Talolla on myös ”sisustustiimi” kehittänyt ja muokannut huonejärjestyksiä talon toimintaa eli työpainotteiseen päivään sopivaksi. Tästä on hienoa jatkaa kohti uutta normaalia!! Haluan kiittää tässä myös henkilökuntaa jaksamisesta ja valtaisasta joustosta koko tänä aikana. On huikea olla osa tätä porukkaa!!! By Satu Meriläinen
4
Joonas, Paikka auki -työntekijä
K
un minua pyydettiin kirjoittamaan itsestäni artikkeli Klubilehteen talon oltua vain vajaan viikon verran auki, ensimmäinen ajatukseni oli että mitä ihmettä näin lyhyellä kokemuksella osaisin kirjottaa. Jäseniä olen tavannut vasta muutamia ja todellista klubitalon arkea en ole vielä edes nähnyt, kiitos korona-viruksen. Vaikka rajoituksia on jo lievennetty, vanhaan normaaliin arkeen ei vieläkään ole päästy kiinni. Olen siis Joonas, Klubitalon uusi lisäys henkilökuntaan, Paikka aukihankkeen kautta. Minulla on monipuolista kokemusta liikunnasta ja urheilusta: pallopelejä olen harrastellut pikkupojasta lähtien, voimaharjoittelua ja kamppailulajeja nyt viime vuodet. Kiipeily, uinti ja sukellus sekä frisbeegolf ovat viime aikoina alkaneet kiinnostaa. Klubitalon teemavuosi ”Liikkuen läpi vuoden” onkin hieno mahdollisuus itse kullekin aloitella vanhoja liikuntaharrastuksia uudestaan. Monelle liikkumisen ilo on jäänyt jo alakoulun liikuntatunneille, mutta vuosienkin jälkeen on mahdollista oppia pitämään liikunnasta, missä muodossa se sitten onkaan. Mitä uutta tuon yhteisöön? Ruokavalio ja ravinto ovat myös minua kiinnostavia aiheita. Olen kokeillut monenlaisia ruokavalioita, ketosta ja carnivoresta vegeruokavalioon. Varsinkin keto-dieetti ja vegaaniruokavalio ovat tällä hetkellä kovin suosittuja, ja ihmiset ympäri maailman ovat onnistuneet ruokavaliota muuttamalla selättämään erinäköisiä sairauksia ja vaivoja. Opastan mielelläni kaikkia
jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan uusia juttuja, niin liikunnan kuin ravitsemuksen suhteen. Alun perin minun piti aloittaa työt huhtikuun alussa, mutta edellä mainittu virus muutti suunnitelmia ja pääsin aloittamaan vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Ensimmäiset kaksi viikkoa tutustuin talon tapoihin Satu L:n ja Mervin ohjatessa, osallistuin eKlubitalon toimintaan ja ylipäätään yritin saada ymmärrystä mikä tämä Klubitalo oikein on. Ensimmäisellä viikolla osallistuin myös tiistain Teams-kahvilaan, sekä keskiviikon livetietovisaan. Niissä pääsin ensikertaa kontaktiin jäsenien kanssa. Etänä tutustuminen tuntuu ainakin allekirjoittaneesta haastavammalta kuin kasvokkain tapahtuva jutustelu, joten talon aukeaminen 2. kesäkuuta oli mukava päivä. Alkuun kävijöitä oli vielä aika niukasti, mutta heidän kanssa jotka paikalle uskaltautuivat, oli kiinnostava vaihtaa kuulumisia pitkän ja hiljaisen kevään jälkeen. Miten tästä eteenpäin? Päivä päivältä väkeä alkaa näkyä enemmän talolla, ja alan itsekin ymmärtää Klubitaloa paremmin.
Jokaiselle löytyy jokin tehtävä, ja kaikenlaisia yhteisiä projekteja on olemassa ja uusia keksitään. Vaikka talon tavat ovat poikkeusolojen vuoksi päivittyneet vanhasta, turvaväleistä huolimatta porukassa tekeminen tuntuu erityisen hyvältä. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tuleva kesä ja vuoteni Klubitalolla tuo tullessaan! Joonas
Pentin tietovisa
2. Keneltä vei keihäänheittäjä Jorma Kinnunen maailmanennätyksen vuonna 1969?
3. Kuinka monta sekunnin sadasosaa Juha Mieto on hävinnyt Suurkilpailussa?
5. Kuka voitti Suomen ensimmäinen F1-mestaruuden?
4. Kuka oli Peter Kolben voittaja olympialaisten soudun yksiköissä? Oikeat vastaukset. 1: Al Oerter, 2: Terje Peterseniltä, 3: Yhden, 4: Pertti Karppinen, 5: Keijo ”Keke” Rosberg
1. Kuka voitti 4 kertaa olympiakultaa kiekonheitossa?
5
Kokemuksia Paikka auki -hankkeesta
L
oppukesästä 2019 sain kuulla Salon Klubitalon työ- ja opintoohjaajalta, että hänellä olisi tiedossa eräs työpaikka, josta voisin olla kiinnostunut. Kyseessä oli STEAN:n rahoittama Paikka Auki nimellä kulkeva hanke, joka tukee nuorten ja osatyökykyisten työllistymistä. Ehdotus jäi mieleeni sen verran mielenkiintoisena mahdollisuutena, että päätin ottaa selvää, mistä oikein on kyse. Avoimena oleva paikka oli FinFami- Salon seudun mielenterveysomaiset ry:ssä. Luettuani millaisesta paikasta oikein on kyse, kiinnostuin siitä. Tuen ja rohkaisun avulla päätinkin lähettää hakemuksen ja toivoa parasta. Kun sain kuulla, että pääsisin työhaastatteluun, heräsi siitä monenlaisia tunteita; miten siellä kuuluu toimia, mitä minun kuuluu sanoa, miten siitä selvitään? Kun haastattelupäivän aika koitti, oli vatsa täynnä perhosia ja mieli täynnä jännitystä. Läheisten ja talon jäsenten tuella suuntasin kuitenkin
rauhallisin mielin kohti haastattelua sillä mielellä, että ei se ota jollei anna. Saanhan siitä ainakin tärkeää kokemusta tulevaisuutta varten. Haastattelu oli kuitenkin nopeasti ohi, ja kotiin lähdin positiivisin sekä jännittynein mielin. Kun sitten eräänä perjantaiaamuna sain soiton, että minut on valittu tähän työhön, mieleni täyttyi monenmoisista tunteista, päällimmäisenä kuitenkin ilosta. Ajan henki Aikamme on täynnä ahdistusta ja masennusta, ja tällöin tärkeään rooliin nousevat perheen ja ystävien lisäksi onnistumisen tunteet ja tulevaisuudenusko, varsinkin meillä aikuisuuden kynnyksellä oleville. Työssäni olen kohdannut ihmisiä, joiden taustalla on niin monenmoista selviytymistarinaa, että väistämättä siinä tulee oppineeksi jotain mieltemme synkemmistä vesistä, vaikka onhan minulla siitä omaakin kokemusta. On hienoa ollut nähdä
ja kuulla myös kuinka tärkeässä roolissa on omaisten ja läheisten hyvinvointi ja heidän tukemisensa. Miten voit auttaa läheistäsi jollet ensin auta itseäsi? Työnkuvaani on kuulunut muun muassa tilastointia, yhdistyksen esittelyä erilaisissa tilaisuuksissa, kaupassa asiointia ja ryhmien tarjottavien järjestelyä, suunnittelua sekä tietenkin kahvien keittämistä. Yhdistyksen tarjoaman matalan kynnyksen tuen ja keskustelun merkitys omaisille on asia, jota ei voi koskaan korostaa liikaa. Tunteiden auki kirjoittaminen ja sanoiksi pukeminen on välillä vaikeaa, ja siksi yhdistyksen tarjoamissa ryhmissä saatava vertaistuki näyttelee suurta roolia omaisten tilanteen ja arjen jaksamisen tukemisessa. Virkistystä unohtamatta. Mutta mitä sitten tällä alalla työskenteleminen vaatii? Se vaatii nöyryyttä ihmisyyden ja elämän haasteiden kohtaamisen keskellä. Ihmisten kohtaaminen ei koskaan ole samanlaista ja jokaisella meistä onkin oma uniikki tarinamme kerrottavanaan. Koenkin että sitä kautta olen oppinut valtavasti näiltä ihmisiltä, joiden elämästä olen täällä saanut kuulla. Kun huomaan, miten nämä selviytyjät ovat elämässään edenneet, antaa se yhden syyn lisää uskoa hyvään ja siihen, että kyllä täällä lopulta selvitään. Työ vaatii myös herkkyyttä tunnistaa erilaisia ihmisiä ja tunteita sekä kaiken vastaantulevien tilanteiden ja kertomusten ottaminen juuri sellaisena kuin ne ovat koetut. Näin koen saaneeni parhaimman mahdollisen opin siihen, kuinka minä voin olla avuksi juuri sinulle. Tärkeimmän avun olen saanut kuitenkin itselleni. Henkisen kasvun ja itsevarmuuden lisääntyminen ovat olleet tärkeitä oppimiani asioita. Niiden avulla uskon voivani ehkä taas hiukan suuremmalla toiveikkuudella, sydän täynnä iloa ja uskoa suunnata kohti aikuisuutta ja sen tuomia tilanteita ja mahdollisuuksia. Kaikesta alun epävarmuuden tunteista huolimatta muistiin jäävät kuitenkin ne hyvät muistot, joiden uskon tuovan iloa sitten joskus, kun elämä on lahjoittanut taas hiukan lisää kokemuksia itsestään.
6
Tulevaisuudesta Nämä kuukaudet ovat kuluneet vauhdilla, ja pian onkin jo aika miettiä tulevaa sekä sitä, minne suuntaan työsuhteen jälkeen. Työhön, kouluun, kokonaan uudelle alalle? Vaihtoehtojen kirjo on laaja, mutta jo aikaisemmin olemassa ollut tunne siitä, että ihmisten kanssa haluan toimia, on vahvistunut entisestään. Luotto omaan osaamiseen ja pärjäämiseen on syksyn ja kevään aikana vahvistanut tunnetta, että rakennan tulevaa ammatillista polkua ihmisten kanssa toimimisen pohjalta. Salon Klubitalolla loppusyksystä järjestettyyn Ilmaisupajaan osallistuminen antoi vinkkejä yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja se olikin eräs viikon odotetuimmista hetkistä. Myös työssäni olen päässyt kokeilemaan erilaisia rooleja. Niihin sujahtamainen ei aina ole tuntunut luontaiselta, mutta pikkuhiljaa kokemuksen myötä osaan suhtautua niihin rauhallisemmin. Vaikeana päivänä kun tekemiseni tuntuu merkityksettömältä ja turhalta, ja ahdistuksen tunteet nousevat pintaan, palautan aina mieleeni ne
hetket, jolloin olen saanut onnistumisen tunteita. Tärkeää näiden tunteiden voittamisessa on ollut tunne, että olen tärkeä; minua ja tekemistäni arvostetaan. Se saa aina odottamaan seuraavaa työpäivää. Omalta mukavuusalueelta poistuminen ja itsensä ylittäminen kuuluvat myös tärkeisiin kokemiini tunteisiin. Tärkeässä roolissa työssä jaksamisessa ovat myös työtoverini, ja siitä haluankin heitä kiittää. Huonossa ilmapiirissä työskenteleminen ei ole koskaan mukavaa, ja onneksi siitä ei ole täällä tietoakaan.
Työhön kuuluu olennaisena osana vanhemman kollegan mentorointi ja koen mentoroinnin antaneen hyviä vinkkejä ja tukea erilaisissa tilanteissa toimimiseen. Yhdistyksen moton mukaisesti mentoroinnista saan tietoa, tukea ja toivoa.
”Henkisen kasvun ja itsevarmuuden
lisääntyminen ovat olleet tärkeitä oppimiani asioita.”
Kun aikanaan työsuhteeni päättyy, voin kiitollisin ja varmoin mielin ottaa seuraavan askeleen elämässäni tietäen, että ympärilläni on ihmisiä sekä paikka, jossa voi saada tukea tuleviin askeliin, minne ne ikinä vievätkään. Tämä kirjoitus onkin hyvä päättää Salon Klubitalon sloganiin Yhteisössä on voimaa.
Kokemuksia Paikka auki -hankkeesta, osa 2 Kun edellisen kerran kirjoitin kokemuksiani Paikka auki hankkeesta, oli työsuhdetta vielä noin puolet jäljellä. Tavoitteet oli asetettu ja niitä kohti suunnattiin luottavaisesti. Sittemmin kaikki muuttui. Vuoden 2020 kevät iskostui varmasti meidän jokaisen muistiin. Mennyt kevät voidaan kirjata Suomen historian muistiin aikana, jolloin merkittävä osa yhteiskuntaamme sulkeutui. Maailmalla levinnyt koronapandemia vaikutti niin työhöni, kuin vapaa-aikaankin. Usealla meistä työtehtävät muuttuivat tai loppuivat kokonaan. Myös meidän toimintamme muuttui. Sähköpöytä vaihtui olohuoneen pöytään. Vaihtelevasta arjesta piti tottua olemaan kotona suurimman osan ajasta. Työtehtäväni loppuivat kokonaan. Koronapandemia vaikuttaa valitettavasti myös kolmannen sektorin kenttään, sillä monien yhdistysten toimintaa rahoitetaan Veikkauksen varoja hyödyntämällä. Useat yhdistykset joutuivatkin uuden eteen; kasvokkaiset kohtaamiset vaihtuivat Zoom – ja Teams-tapaamisiin. Kaiken tämän yhteenvedon aika on kuiten-
kin vasta myöhemmin, kun ryhdymme korjaamaan arpia, jotka pandemia meille toi. Toivonkin, että kaiken tämän jälkeen meillä on aikaa sinulle ja minulle. Huomata, mikä meille ihmisille usein on se kaikkein tärkein voimavara- Toinen ihminen. Koronapandemian vaikutuksesta Klubitalon toimintaan ja uudenlaisen yhteisöllisyyden muodoista voitkin lukea enemmän tämän lehden sivuilta.
lessaan, mutta yksi asia on lähes varmaa. Menneeseen emme enää koskaan palaa. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi olla vaikeaa, mutta onneksi ainakin yksi asia pysyy mukana matkalla; se on- Klubiyhteisömme. Niko N
Kaikesta huolimatta koen tämän ajan olevan mahdollisuus. Koko yhteiskuntaa kohtaavien kriisien aikana meillä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ihmisinä sekä työntekijöinä. Työsuhteeni on tulossa elokuun lopussa päätökseen, ja mielestäni on aika kiittää työyhteisöäni sekä kohtaamiani jäsenistöä, siitä kaikesta opista, jonka olen saanut. Toivonkin teille kaikille oikein mukavaa kesää ja terveyttä. Tällä hetkellä vain aika näyttää mitä tämä kaikki tuo tul7
Niko
Taidenäyttely Bizarressa - SAULI Siksi hahmot syntyivät kulloisenkin paikan ehdoilla ja osaksi ympäristöä.
Risunaisen syntymä
Ihmisenkuvia luonnon keskellä Mietin viime syksynä mitä voisin tehdä klubitalon taidepiirissä. Maalaaminen ei ollut innostanut pitkään aikaan. Piti keksiä jotain muuta. Minua kiinnosti ulkotilan käyttö taiteen tekemisessä. Halusin valokuvaamisen avulla dokumentoida tekemisiäni, mitä se sitten olisikin. Olin aiemmin hankkinut lakanoita ja muita poistokankaita tehdäkseni niistä taidetta. Vaikka ne suunnitelmat jäivät tauolle, siitä poiki ajatus käyttää vaatteita luodakseni lavastuksia luontoon. Tarkoitukseni oli sitten kuvata aikaansaannokseni. Niinpä aloin tehdä retkiä lähimetsiin kassillinen vaatteita mukanani. Metsään katoaminen Ennakkoon ei ollut suurempaa suunnitelmaa mitä tulisin tekemään. Uskon että tietämättäni hain tekemistä, mikä vaati fyysistä toimintaa raikkaassa ulkoilmassa. Tavakseni tuli tutkia ympäristöä löytääkseni sopivia kuvauspaikkoja ideoilleni. Kävin samoissa paikoissa useita kertoja tutkimassa puita ja maastonpiirteitä. Oli kiinnostavaa huomata että usein alkuun koin oloni hyvin ahdistuneeksi ja turhautuneeksi metsässä. Mielessä pyörivät kaikenlaiset lannistavat ajatukset: Miksi olen metsässä mukanani kassillinen vanhoja vaatteita? Mitä
järkeä tässä on? Huomasin että kun pysähdyin, luovutin kontrollista ja päästin irti, aloin saada vastauksia. Vasta eksyessä aloin löytää suuntaani. Näin puut ja ympäristön täynnä vihjeitä. Tuo puu erottuu joukosta, sille voisi kokeilla hametta tai puseroa ylle. Tähän paikkaan tulee sopivasta suunnasta valo. Näin kävi silloin kun keksin kokeilla koivulle takkia ylle. Aloin käsittää että tarkoitukseni on lavastaa hahmoja käyttäen vaatteita ja kaikkea mitä metsästä löytyy. Sitten tajusin että hahmojen kautta kerron itsestäni itselleni, kokemuksistani, tunteistani, haaveistani.
Aistien herättelyä Usein olin retkilläni pimeän tuloon asti. Uskon että koin tarvetta herätellä aistejani ja koetella kehoani fyysisesti. Tuntea olevani elossa. Monesti olin kotiin palatessa hyvin väsynyt, mutta tiesin tehneeni jotain merkityksellistä. Kuinka usein normaalielämässä saa pukea kuuselle puseroa hämärtyvässä metsässä, sormet kohmeessa ja läpikastuneet tossut jalassa. Tai saa sormensa verille kun repii lakastuneita saniaisia varsineen lavastetun hahmon täytteeksi. Huomasin että tarvittava materiaali löytyi aina lähistöltä. Siihen piti vain luottaa. Saniaisia, heinää, oksia – luonto tarjosi kaiken. 8
Eniten vaivannäköä oli Risunaisen rakentamisessa. Olin usein ihaillut suurta puiden ja risujen muodostamaa kasaa erään matonpesupaikan lähellä. Sinne suuntasin taas viime syksynä. Keksin että valtavan kasan päälle voisi rakentaa jonkin hahmon. MuSauli kanani oli punainen mekko ja löydettyäni kasasta nipun kuivuneita hortensioita lamppu syttyi päässäni. Niistä saisin pään ja hiukset taideteokselleni, mikä onnenpotku! Kaikki muu järjestyisi varmasti. Rakensin hahmoa monen viikon ajan. Välillä otin kuvia ja mekkokin vaihtui välissä. Välillä raahasin naishahmon muutaman metrin korkuisen kasan huipulle koekuvauksia varten. Ja sitten taas alas. Tuntui kuin olisin raahannut oikeaa ruumista. Puuhailin piilossa kasan takana koska en halunnut tulla nähdyksi ja selitellä tekemisiäni. Katselin ympärilleni usein koska tajusin miten epäilyttävältä touhuni olisi näyttänyt ulkopuolisen silmin. Sen takia poistuessani peitin aina ”ruumiin” piiloon heinien ja risujen alle. Se todella näytti ihmisen ruumiilta. Pakkasen jähmettämä punainen mekko päällä, kuin suoraan Alibista! Pelkäsin aina liukastuvani ”naista” raahatessani kasan päälle ja taas alas. Se oli hidasta ja vaati kärsivällisyyttä. Hommassa ei tuntunut olevan mitään järkeä, mutta ehkä mieltä oli enemmän kuin ymmärsin.
Taidenäyttely Bizarressa - SAULI Paluu lapsuuteen Kun hämärä alkoi laskeutua, oli peitettävä jäljet ja lopetettava siltä kerralta. Muistin että tällaista luonnossa seikkailemista olin tehnyt lapsena päivittäin. Aamusta iltaan, kaikki aistit avoinna. Leikin ehdoilla kiipeilyä, majojen rakentelua, lehtikasoissa ”kylpemistä”. Mitä sille kaikelle oli tapahtunut? Mihin ilo ja leikkiin heittäytyminen oli kadonnut? Ehkä tämä oli sisäisen lapsen viisauden ja elämänvoiman herättelyä. Omat ongelmansa toivat loppusyksyn lyhyet päivät. Joulukuussa aurinko näyttäytyi vain muutaman tunnin ajan. Silloin oli oltava kuvaamassa kun aurinko tuli hetkeksi esiin pilvien takaa.
sisäiseen että ulkoiseen luontooni. Ja yleisesti ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Tarkoitus on jatkaa projektia vielä jossain vaiheessa. Olin päässyt vasta alkuun tekemisessä. Ottamistani kuvista valitsin kaksi Salon klubitalon näyttelyyn,
joka oli tämän vuoden keväällä. Oli hienoa nähdä omia valokuvia isoon kokoon painettuna Sauli
Olen huomannut että usein ensin syntyy idea ja vasta jälkeenpäin tulee ymmärrys miksi se piti tehdä. Niin tässäkin tapauksessa. Uskon että tiedostamaton tarkoitus oli käsitellä suhdetta sekä
Sauli
Taidenäyttely Bizarressa - ANNI Jokainen meistä on omanlainen sielu. Tapa jolla toteutamme itseämme on tunteiden purkua, elämän eri näkökulmia, tapaamme sanoittaa tai värittää maailmaa paremmaksi. Taiteen avulla hengittäminen tuntuu kevyemmältä, aivan kuin vierellä olisi vartija, joka pitäisi huolta että taakka maailmasta ja tunteista ei kävisi liian suureksi. Nyt te näitte miten tunteeni puhuivat teille, he olivat esillä, aivan avoinna, tunnusteltavissa. Mikä kävi sinun mielessäsi ensimmäisenä kun katsoit minun te-
oksiani, tunsitko minut sillä hetkellä paremmin? Näyttely tarjosi jokaiselle jotakin, näimme sen eri tavoin. Pystyimme puhumaan itsemme kanssa uudella tavalla, löysimme itsestämme erilaisia palasia, jotka voisimme liittää, mutta emme täysin olleet valmiita. Uskalsitko kokeilla, katsella teoksia, ihmetellä kuvia eri kulmista. Huomasitko miten valo muuttaa sävyjä, vivahteita, ehkä jopa tuoksun joka muistuttaa vanhasta, uusikin asia saa mielesi
avautumaan aivan eri tavalla. Paikkana näyttelylle Bizarre mielestäni todella hyvä, sillä teosten värit pääsivät oikeuksiinsa tilassa omalla uniikilla tavallaan, jäämällä mieleemme. Taidepajan taiteilijat kiittävät sinua, että kävit kokemassa tämän. Toivottavasti nautit, sillä tämä oli meillekin iso askel. -Anni
Anni 9
Taidenäyttelyn maistiaisia
Kimmon autoja.
Kiiran työ.
”Valoisa yö”, sekatekniikka Anne
”Jäätynyt soutaja” Jouko
Näyttelyssä oli esillä monen Klubitalolaisen taidetta. Valokuvat: Anni 10
Jannen krypto 8
4
1 3
21
15
2 3
18
17
4
5
5 7
13
6 7
4
7
4 5
17
21
4
17
1
4
10
2
17
3
1 2
5
15
4
1
17
3
7
1
6
13
14
2
4
17
7
4
1 7
17
13
4
17
3
16
1
17
7
18
7
18
4
4
15
17
11
2
7
4
13
5
4
4
21
22
4
21
14
22
6
18
16
7
16
13
13
21
14 18
18
14
7
1 6
5
7
7
15
13
17 7
11
1
17
2
1
1
2
13 1
18
7 18
2
6
5 2
14
13
13
13
16 6
9
11
15
1
15
4
17
15
1 5
17 9
7 7
21
17 4
7 10
1
4
1 1
1 1
1
9
4
17
7 21
18
17 2
18
17
17
17
5
3
7 12
3
2
18
7 1
17
14
4
7
1
4
3
1 9
16
13
4
13
16
22
17
14
17
3
17
4
2
15
7
4
19 4
7
1
3
16 4
3
6 10
4
15 3
6 16
6 22
16
13 13
1
16
4
4
1
16
5
5
1
17
16
13 3
6
10
15
1
13
3
14
5 20
22
13
1
3
10
14
13
6
1
18
4
4 8
2
1
14
7
17
17
13
10
4
13
18
2
18
1
3
1
6
18
4
17
17
13
8 1
13
19
3
1
4
20 15
7
2
18
13
13
8 1
7
13 3
1
8
4
Harrastuksia, Matias
Tässä on kotoisa näkymä! Keilaus Tällä hetkellä pääasiallinen urheiluharrastukseni on keilaus, jota olen harrastanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti kesästä 2016 alkaen. Asuin tuolloin vielä Valkeakoskella, kun sain parhaalta kaveriltani syntymäpäivälahjaksi kaksi keilapalloa. Valkeakosken keilahalli ja sen henkilökunta tuli tutuksi kun silloin tällöin kävin heittelemässä kuuden sarjan sessioita. Ostin eräältä Valkeakoskelaiselta harrastajalta keilapallojen säilytyslaukun ja rannetuen, joka on minulle ehdoton keilaamisessa. Saloon loppuvuodesta 2017 muutettuani rupesin käymään Kasirata -nimisessä keilahallissa Salohallin
kupeessa. Keväällä 2018 liityin Salo Bowlers –keilaseuraan sekä Suomen Keilaliittoon. Olen osallistunut muutamaan paikalliskisaan, ilman mainittavaa menestystä. Mutta siinä pääsi kokemaan kilpailutunnelman. Keilaaminen on fyysinen laji, omat palloni ovat 8- ja 6-kiloiset. Aloittelijalle sopii kuitenkin paremmin kevyemmät pallot. Opiskelujeni takia en ole ehtinyt käymään keilaamassa kerran viikossa, joka olisi ideaali tilanne. Käyn kuitenkin mahdollisuuksieni mukaan heittelemässä kuuden sarjan session; kuusi sarjaa siksi että kilpailuissa heitetään kuusi sarjaa ns ”Amerikkalaisittain”, mikä tarkoittaa sitä että heitän jokaisen sarjan käyttäen kahta vierekkäistä rataa eli ratapareja. Joka sarjan jälkeen rataparia vaihdetaan. Tähän mennessä paras pistekeskiarvoni kuuteen sarjaan on 120,5 mikä on ei-niin-aktiiviselle keilaajalle erittäin hyvin. Alussa saattoi yhden sarjan pistemäärä jäädä jopa 65 pisteeseen, mutta kokemuksen tuoman varmuuden ja oikeanlaisen tekniikan myötä en enää heitä alle sadan pisteen sarjaa. Yhden sarjan pisteennätykseni on 148, ja siitä tavoitteena pikkuhiljaa parantaa muutama piste kerrallaan. Niin sanottu ”Täydellinen sarja” syntyy, kun jokaisella heitolla kymmeneen ruutuun tulee pelkkiä ”täyskaatoja” eli kaikki keilat menevät nurin. Maksimipistemäärä yhteen sarjaan on 300 pistettä.
Drifting Toinen urheiluharrastukseni, jos autourheilun voi laskea urheiluksi, on drifting. Siinä takavetoista autoa ajetaan moottoriradalla mahdollisimman leveässä luisussa ja mahdollisimman kovaa. Drifting ei ole kovin ympäristöystävällinen harrastus, koska siinä renkaat savuavat – mitä enemmän savua ja luisua, sen paremmat pisteet. Maksimipistemäärä yhteen ajokertaan on 100 pistettä, minkä saavuttaminen vaatii täydellisen suorituksen. En ole vielä itse päässyt ajamaan, mutta haaveena olisi päästä omalla autolla ajamaan kaudelle 2022 tulokasluokkaan, edes vuokra-autolla. Koska haaveenani on rakentaa itse oma kilpa-autoni, niin en aseta niin tiukkaa aikataulua valmistumiselle ettei tule paniikkia, mikä on aina mahdollista autoharrastuksessa. Kuitenkin käyn mahdollisimman usein drifting-kisoja katsomassa ja Youtubesta katselen aiheeseen liittyviä videoita. Haaveita pitää aina olla, ja eräs vielä toteutumaton haave olisi päästä lajin syntymaahan, Japaniin, katsomaan maailmanmestaruusosakilpailua. Matias
Matias 12
Harrastuksia
SINGA– karaoke Singa on karaokeohjelma, joka sisältää yli 80 000 kappaletta. Kokeilimme Singaa klubitalon musiikkiryhmässä. Singan kokeilu musiikkiryhmässä on innostanut ja rohkaissut laulamaan enemmän ja on tullut lisää itsevarmuutta. Ryhmä toi tukea, jonka avulla itsekin rohkaistui kokeilemaan uutta. Musiikkiryhmässä sai kokeilla laulamista mikkiin, jos halusi. Kappaleita löytyy kaikista tyylilajeista ja useammalla eri kielellä. Suomenkielisiä kappaleita olisi tietenkin voinut olla enemmänkin. Lisää lauluja päivittyy viikoittain. Suurimpaan osaan lauluista sai valita laulaako apulaulun kanssa vai ilman. Myös laulun sävelkorkeutta pystyy itse säätämään.
Älä mahdu muottiin 14.2 ystävänpäivän kuvauspäivä Helsingissä.
Eli jos et ole kuullut tästä ennen, niin kyse on vuonna 2017 alkaneesta Älä laihduta päivän kampanjasta, jossa 150 ihmistä osallistuivat kuvaukseen ja heidän kuvansa julkaistiin Etelä-SYLIN Facebook-sivuilla. Kuvauksien tarkoituksena on että kenenkään meistä ei tarvitse kuulua mihinkään muottiin, hyväksymme itsemme, sekä toisemme sellaisina niin kuin he ovat. Tällä tavalla ympäröivä maailmakin muuttuu hyväksyvämmäksi ja edistämme itsensä rakastamista, sillä oman kehon rakastaminen on jo iso asia mielenterveydelle. Sinä olet ihana, juuri tuollaisena.
Singan voi jokainen ladata itselleen ilmaiseksi 7 päivän ajaksi. Singa toimii kaikilla laitteilla mm. kännykällä, älytelkkarilla, tietokoneella. Ohjelman hinta ilmaisen kokeilujakson jälkeen on 9,99 €/kk. Kokemuksia: ”Aiemmin en ollut kuullut tästä ohjelmasta, joten oli kiva tutustua siihen. Ohjelma oli aika helppo käyttää ja siihen oli helppo tehdä tunnukset omalla koneella.”
Minä ja Lotta oltiin siellä paikan päällä. En ole ennen käynyt .
” Kappalevalikoima olisi voinut olla laajempi.”
Kulttuurikeskus Caisassa, joten se oli uusi paikka ja kokemus meille molemmille. Päätimme metron sijaan kävellä navigaattorin avulla ja tulihan siiä muutama askel käveltyä. Päivä oli antoisa ja ilmakin oli todella hieno, onneksi ei tullut vettä. Kuvaajia oli paikan päällä 2 ja tilat olivat suuret. Koko homma toimi sujuvasti ja muutkin paikan päällä olleet vaikuttivat mukavilta. Kaiken kaikkiaan kuvattavana kävi 111 ihmistä. Koko päivästä jäi todella hyvä fiilis ja tuli sellainen olo, että tällaisen jälkeen pystyy ihan mihin vaan.
Kirsi N ja Tiina
Anni 13
Harrastuksia, Kikka Harrastuksena Instagram Kun perustin oman Instagram-tilini 2 vuotta sitten, en olisi uskonut millainen vaikutus sillä tulisi olemaan elämääni. Naureskelinkin aluksi hiukan koko touhulle. Ajattelin, että se on vain paikka, jonne laitetaan kivoja kuvia ja sitten niistä vain tykätään. Mutta ei. Instagram ei ole vain kivojen kuvien paikka, siellä voi vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Oma tavaramerkki Kaikki ovat nykyään Instassa ja seuraavat Instaa. Se on tätä päivää. Jos haluat saada töitäsi esille ja luoda omaa tavaramerkkiä, niin se kannattaa tehdä juuri Instagramissa. Blogit ja Facebook ovat jo vähän vanhanaikaisia kanavia. Olenkin itse lopettanut bloggaamisen lähes kokonaan ja keskittynyt Instagramiin. Minulla on Instagramissa siis neuletili. Julkaisen tällä tilillä kuvia kaikesta mitä neulon. Villasukista, lapasista ja pipoista. Päätin heti alussa, että keskityn tilillä vain neulekuviin, sillä ihmiset
ovat kiinnostuneita uusista sukkaideoista. Niitä etsitään ja katsellaan mielellään. Neulominen onkin juuri nyt suositumpaa kuin koskaan. Miten erottua Kun tarkistin äsken, niin minulla on Instagramissa nyt 1036 seuraajaa ja lisää tulee päivittäin. En ole kerännyt näitä seuraajia mitenkään, ihmiset vain pitävät tilistäni. En mainosta sitä missään. Pidän siinä suhteessa matalaa profiilia. Olen joskus miettinyt, mihin neuletilini suosio oikein perustuu, mutta ihmisiä kiehtoo ilmeisesti kaikki uusi ja erilainen. Persoonallisuus on kova sana. Itse julkaisen tilillä kuvia pääasiassa omista sukkamalleistani, mutta sitä ei kannata kuitenkaan mainostaa, ihmiset eivät pidä siitä. Mainostan siis töitäni mainostamatta niitä ja se toimii (?) Seuraajia minulla on käytännössä katsoen kaikkialta maailmasta. Suomalaisten seuraajien lisäksi näitä seuraajia löytyy Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, Norjasta,
Intiasta, Jenkeistä ja monesta monesta muusta maasta. Seuraajia Minulla on myös paljon nimekkäitä seuraajia, mm. eräs kustantaja, ulkomaisia ja kotimaisia neulesuunnittelijoita, Kauneimmat käsityöt lehti ja Suomen suurin lankavalmistaja Novita. Sainkin Novitalta tässä keväällä lankatervehdyksen, jossa oli 8 kerää sukkalankaa. Perusteluna oli se, että tililläni on inspiroivia ideoita ja kuvia. Kuviin kannattaa siis panostaa, sillä Instagramissa sinua voi seurata kuka vain ja Instagramia seuraavat myös nimekkäät tekijät. Nyt viimeisimpänä Suomen world vision pyysi minua mukaan ompelemaan käsinukkeja kehitysmaiden lapsille. Minua on pyydetty myös paljon neulomaan tilauksesta Instagramissa. Eräs kaukaisimmista pyytäjistä oli Jenkeistä asti. Olen kuitenkin kieltäytynyt näistä tarjouksista, sillä en tee tilaustöitä. Neulon vain omaksi ja toisten iloksi. Suositus Jos haluat siis harrastuksillesi tai muille töillesi näkyvyyttä, suosittelen Instagramin käyttöä. Siellä on mahdollista lisätä omien tuotostensa tunnettavuutta. Sen käyttö on myös täysin ilmaista ja sen kautta voi saada jopa tilaustöitä ja luoda suhteita oikeisiin ihmisiin jos haluaa. Sen lisäksi Instagramin päivittäminen on hauskaa ja jännittävää puuhaa. Et voi koskaan tietää, mikä sukkaidea saa ihmiset innostumaan ja mikä ei. Se on aina yllätys. Tässä yksi Instagram-tilini suosituimmista kuvista kautta aikojen. Tämä kuva otettiin Klubitalolla ja mallina toimi ohjaajamme Mertsi. Jokin tässä kuvassa kiehtoo, sillä sukat ovat saaneet 703 tykkäystä Instagramissa tähän mennessä. Jos haluat nähdä lisää sukkakuvia, käy kurkkaamassa Insta-tiliäni. Se löytyy Instagramista nimellä: @kikiliakii_knits Kikka
Kikka 14
Vinkkejä Instagramiin:
Käytä kuvien ottamisessa mielikuvitustasi Julkaise kerralla vain yksi selkeä kuva Pari kuvaa viikossa on riittävä määrä Kirjoita mahdollisimman lyhyt kuvateksti Kirjoita kuvatekstin ydin ensimmäiseen lauseeseen Jos mahdollista, kirjoita teksti suomeksi ja englanniksi Käytä hashtageja eli # risuaitoja riittävästi Kirjoita myös hashtagit molemmilla kielillä Muista itsekin seurata toisia Instagramissa Pidä hauskaa äläkä ota stressiä
Korona-aika Tässä hetkessä - Sinä Mutta jostain syvältä kumpuaa muisti, joka kertoo: "Et ole ensimmäistä kertaa näiden tunteiden saartamana. Tiedät miten toimia, mitä ajatella, minne kulkea vaiko kenties pysähtyä hetkeksi. Olet selvinnyt aiemmin. Selviät myös nyt."
Kuljen ja näen itseni uudelleen. Korona loi eteemme peilin.
Ketä sinä katsot? Tunnistatko edessäsi olevan ihmisen. Puhutko hänelle? Tavoitatko? Annatko rakkauden siirtyä peilissä näkyvään ihmiseen? Otatko vastaan rakkauden? Oletko armollinen tälle ihmiselle? Otatko kädestä kiinni, turvaatko hänen askeleensa, kuljetko vierellä eteenpäin tulevaan?
Sisimpääni oli sanoitettu turvasanat. Minun oli vain tehtävä matka sisimpääni. Kuljettava peilin luokse ja kohdattava tuo rakkaus ja viisaat sanat. Menneiden kokemusten ei tarvitse painaa sinua ahdistuksen ja pelon vankeuteen. Sanoita menneet kokemukset uudelleen voimaksi, turvaksesi tulevaisuuteen. Löydä sisäinen valosi joka johdattaa sinua pois pelosta.
Tässä ajassa minä sain kokea jälleen ihmeen uuden syntymän - lapsenlapseni Mariuksen. Pieni enkeli. Valoa täynnä. Toisaalta pelko, epätietoisuus, ahdistuskin kerääntyi ajoittain ympärilleni.
Anne
15
YHTEYSTIEDOT
PUHELINNUMEROT
Salon Klubitalo Asemakatu 2 24100 Salo 044-727 5150
Toiminnanjohtaja Satu Meriläinen 040 532 9748 Työkykykoordinaattori Jenni Salakari 044 727 5152
info@salonklubitalo.fi www.salonklubitalo.fi
Työhönvalmentaja Mervi Hopia 044 532 9740
KLUBITALO AVOINNA
Työhönvalmentaja Satu Laakso 044 727 5153
MA-PE klo 10.00-15.00 Ilmoittaudu etukäteen p. 044 727 5150
Yhteisöavustaja Joonas Laakso 044 727 5154
Matti P Matti P
16