1/2009
Salon Klubilehti
Sivu 2
Sisällysluettelo Mustaa ja aurinkoista ……………………………..… 3 Valmistaudu vastaanotolle……………………….….. 4 Jäsenkäynnit ……………………….…………….….. 4 FH- koulutus …………………………………….….. 5 Tanjan runoja ……………………………....……….. 6 Yleisesti pyöräilystä ……………………………….... 7 Tutustu jäseneemme ……………………………...… 8 Työpainotteinen päivä ……………….…………….... 9 Nettiketti ……………………..…………………….. 10 Lasten suusta …………………...……...……….…... 11 Mistä saat voimaa?.....................……………...……… 12 Kiitos ”Pullakummille”……………………………….13 Tutustu jäseneemme ………………..……………...... 14 Ilmoituksia …………………………………………. 14 Tapahtumat Klubitalolla ………………………..…. 15 Syntymäpäiviä ………………………………...…… 16 Kannen kuva: Jaana Lehden toimittivat: Päivi-Marika, Jenni, Saara, Arja K, Anne, Markku, Ritva, Tanja, Arja, Kirsi
Sivu 3
MUSTANHARMAITA AIKOJA, VÄLISSÄ AURINGON PILKAHDUKSIA Salo on vientivoittoista teollisuusaluetta ja maailmantalouden heilahdukset näkyvät meillä rankkoina aikoina. Lisäksi meillä on takana suuri kuntamuutos, jossa 10 kuntaa yhdistyi Suur-Saloksi. Työttömyysasteemme on noussut viime vuoden tammikuusta 2,1%, mikä tarkoittaa 672 työtöntä enemmän. Ryhmälomautukset ovat koskeneet 840 ihmistä, eikä tässä luvussa ole Nokian Salon tehtaan lomautuksia. Tehdas lomauttaa vuoden 2009 aikana koko henkilöstönsä, 2500 ihmistä, asteittain. Tämä kaikki tulee koettelemaan kaupungin taloutta työmarkkinaja toimeentulotukien kasvuna. Mietinpä, miten työttömyys ja lama tulevat vaikuttamaan mielenterveyspalveluiden tarpeeseen. Paradoksaalistahan on, että silloin kun palveluja eniten tarvitaan, rahan löytyminen palveluiden järjestämiseen on kiven alla. Terveyden ja hyvinvoinnin-laitoksen tekemässä tutkimuksessa Suomi on mielenterveyspotilaille kova paikka elää. Juuri valmistuneesta selonteosta ilmenee, että joka toinen mielenterveyskuntoutuja on kokenut fyysistä syrjintää, kuten pahoinpitelyjä. Myös syrjintä työelämässä oli Suomessa yleistä ja se oli usein myös työhön tai koulutukseen hakeutumisen este. Syrjintä johtaa eristäytymiseen. Onneksi meillä on näiden tummien sävyjen keskellä suuri aurinkoinen valopilkku, nimittäin Klubitalo. Suomen Klubitalot vievät yhdessä sanomaa eteenpäin mielenterveysongelmien stigman vähentämiseksi, sekä pyrimme työllämme avaamaan jäsenillemme ovia työ- ja koulumaailmaan. Ansaitsemme suuren olkaan taputuksen, HYVÄ ME!! Jenni
Sivu 4
Tee lista kysymyksistä, joita haluat esittää lääkärille. Tärkeimmät ensiksi. ValKäykö joskus niin, että lääkäristä palattua- mistaudu kuvailemaan pääasiallinen vaivasi lyhyesti ja yksinkertaisesti. si harmittelet, ettet muistanut sanoa sitä tai huomannut kysyä tuota. Lääkärillä saattaa olla kiire ja tilannekin on usein jän- Kysy itseltäsi: Missä kipu on? Milloin se alkoi? Milloin se tulee? Onko se terävä nittävä. Kun valmistaudut etukäteen, asiat vai tylppä, pinnallinen vai syvä, polttava, tulevat paremmin selviksi puolin ja toisin. pistävä, puuduttava, sähköiskumainen,
Valmistaudu vastaanotolle
Tee kotona muistilista oireista ja vaivoista ,joiden vuoksi menet lääkäriin. Esitä asiasi mahdollisimman selkeästi ja perusteellisesti. Ota mukaan kaikkien lääkkeidesi reseptit ja kirjoita paperille myös käyttämäsi käsikauppalääkkeet ja luontaistuotevalmisteet. Kerro lääkärillesi elämäntavoistasi, kuten nautintoaineista ja liikunnasta. Muista, että vastaanotolla teitä on kaksi. Jos et ymmärrä, esitä lääkärille lisäkysymyksiä. Ota mukaan kynä ja paperia ja tee tarvittaessa muistiinpanoja, niin asiat voi kerrata vielä kotonakin.
viiltävä? Mitä sanaa käyttäisit? Mikä helpottaa, mikä pahentaa kipua? Miten itse helpotat sitä? Kirjoita vastaukset paperille. Kirjoita ylös, mitä lääkkeitä otat, millaisin annoksin ja kuinka usein. Jos mahdollista, palauta mieleesi myös aikaisemmin käyttämäsi lääkkeet, niiden teho, haittavaikutukset ja syy niiden lopettamiseen. Selvitä itsellesi, mitä odotat lääkäriltäsi. Haluatko tietoa vaivastasi, ihmettä, diagnoosia, hoito-ohjelmaa vai ennustetta?
Sivu 5
Kolme viikkoa FH- koulutusta Olipa se aikamoinen rutistus pieneltä, uudelta taloltamme, että työntekijät Arja ja Jenni sekä Markku-jäsen viettivät tiiviisti aikansa Helsingin Klubitalon koulutuskeskuksen järjestämässä Klubitalokoulutuksessa. Kolmannelle koulutusviikolle osallistui lisäksi emojärjestön, Salon Mielenterveysseuran hallituksen sekä samalla talomme Neuvoa- antavan hallituksen jäsen Ritva Jokinen. Salon Klubitalon toiminnasta vastasivat koulutuksen aikana sijaiset. Sosionomiopiskelija Liina Rantanen vastasi toimisto-hallintoyksiköstä ja moniosaaja Sari Kuusinen huolehti keittiöyksikön toiminnasta. Koulutus pidettiin kansainvälisen FH-mallin mukaisesti. Osa koulutuksesta oli Helsingin Klubitalon työpainotteiseen päivään osallistumista. Päivittäin oli sekä aamu– että iltapäivisin keskustelutilaisuudet, joita varten valmistauduttiin lueskelemalla keskusteluun liittyviä artikkeleita.
Mitä jäi käteen? - Hyvä mieli, mukavat ihmiset sielläkin, hyvää ruokaa...Markku luonnehtii . - Paljon tuli tärkeää asiaa yksiköissä työskentelystä sekä keskusteluista, joita ei pään sisälle tahtonut jäädä. Mutta hyvä, että materiaalit jaettiin kirjallisena. - Kolmen viikon asuminen huoneistohotellissa oli itselleni suurta luksusta, koska olen tavanomaisilla omilla lomillani nukkunut rutiininomaisesti metsässä, Markku veistelee . - Paljon kehittämisideoita sekä mukavia ystäviä ja varmuus siitä, että olemme lähteneet oikealla tavalla työstämään tätä Klubitaloamme eteenpäin, sanoo Jenni. - Syventävät keskustelut eri aiheista olivat antoisia. Erityisesti siksi, että jokaisessa tilanteessa oli jäseniä mukana. On innostavaa kuulla jäsenten tarinoita omasta kuntoutumisestaan, Arja kertoo.
Mitä seuraavaksi? Ritva kiteyttää koko porukan yhteisen havainnon ja toiveen: - Kyllä Salon Klubitaloon pitää saada kolmas työntekijä, jotta päästään käynnistämään työ– ja koulutusyksikkö. Siirtymätyö tarvitaan ehdottomasti osaksi toimivaa Klubitaloa. Lämpimät kiitokset Helsinkiin koko Klubitalon väelle sekä erityiskiitos Koulutustiimille! Arja, Jenni, Markku ja Ritva
Sivu 6
Purkutuomio Kuljin pimeydessä kuin haalea haamu. Vuosia näkemättä, tuntematta. Hajotti Jumala elämättömän elämäni -kuin purkutuomion saaneen tornin minut. Alkoi tuskallinen, mutta niin armollinen matka itseeni. Nyt tunnen -suurta iloa tyytyväisyyttä, että purkutuomio toteutettiin
Peto Oli peto, sydämessäni en vapaaksi tahtonut päästää. Pelkäsin. Kaltereiden takaa sidottu peto vapautta aneli. Vapisevin käsin, haparoiden portit avasin. Uuden alun saimme, molemmat. Sulatti aurinko pedon pahuuden. ja minä niin vapaana sain matkaa jatkaa.
Valosta valoon Ikää 15o ooo vuotta, vanhan teatterin mustat esiriput silmilläni, tomu kasvoillani. Hälventyy pimeys. Saa teatteri uuden näytöksen, kun väistyy mustan tunkkaisen sametin verho, kalpeilta kasvoiltani. Paljastuu valo uuden, niin tutun elämän sointu silmistäni. Valoa odottaneet, kuin grand finale, säteiden liekkiä ja loimua. Tunnen eläväni taas.
Rukoukseni
Luojani, suo minulle kärsivällisyyttä ja luottamusta elämäni matkalla. Nöyryyttä kohdata elämä sellaisena kuin se minulle on suotu. Aamen.
Sivu 7
Yleisesti pyöräilystä Osa I Terveysliikuntaa parhaimmillaan Pyöräily on terveysliikuntaa parhaimmillaan. Maamme melko tasaiset pinnanmuodot soveltuvat hyvin pyöräilyyn. Monin paikoin kuitenkin kumpuileva maasto tuo sopivasti vaihtelua: ylämäet kohottavat pulssia ja alamäet antavat aikaa hengähtää. Pyöräilyn etuna on esimerkiksi juoksuun ja kävelyyn verrattuna, että siinä jalkojen nivelet eivät joudu tärähdyksille alttiiksi. Kun vielä muistaa verrytellä ja jumpata ennen ja jälkeen pyöräilyn, voi olla varma siitä, että on harrastamassa terveysliikuntaa parhaasta päästä! Pyöräilyssä suuret lihasryhmät tekevät työtä, jolloin sydän pumppaa lihaksiin happirikasta verta ja näin sekä sydän että verenkiertoelimistö vahvistuvat.
Kittilän kirkko kesällä 2008
Pyöräily on: • • • • •
ympäristöystävällistä edullista monipuolista ja tehokasta liikuntaa useimmille sopiva liikuntamuoto (rasitusta helppo säädellä) retkeilymuoto, jossa varusteet kulkevat kätevästi mukana
Siinäpä oli lyhyesti selitys, miten hyödyllistä toimintaa pyöräily mielestäni on. Pyöräily on lajina nivelystävällinen. Minulla ei ole jaloissa mitään vakavia rasitusvammoja, vaikka olen tosi hurjan paljon ajanut elämäni aikana. Venyttelyllä on asiassa vahvasti osuutensa, mikä myös selittää sen, että jalkani ovat ehjät tänä päivänä. Olen panostanut tähän asiaan täydellä olemuksellani aina niin hyvin kuin pystyn. Mutta yhtä tärkeä osuus on myös pyörän säädöillä ja sillä, minkälaisella pyörällä ajaa. Mielestäni venyttely on äärimmäisen tärkeää. Olen lukemattomia kertoja lenkeillä tavatessani jutellut muiden eri lajeilla kuntoilevien ihmisten kanssa tästä aiheesta. Monelta on tullut vastaus että venyttely on unohtunut, se ei kiinnosta, tai ei vaan muuten huvita. On tosi surullista, että eri lajeja harrastavilla, kuntoilevilla ihmisillä on tällaisia mielipiteitä näin tärkeästä asiasta. Lenkkeillessä ja reissatessa Laulan ja puhun itsekseni ääneen, hoen Maijaa ja ujellan, nauran, vakavoidun, pysähdyn aika ajoin, kaahaan, ajan hiljempaa, huudan kovalla äänellä, mietin hiljaa mielessäni, kuvaan kameralla, soittelen akustisella kitaralla, seuraan luontoa ja sen eläimistöä. Kuuntelen lintujen laulua, kun olen saavuttanut rauhalliset tienoot ja asutukset ovat jääneet kauaksi. Liikkuessani luonnossa hakemassa omaa rauhaa, ja joutuessani epäonnisesti törmäyskurssille muiden ihmisten kanssa, muutun nykyään melko pahasti häijyn näköiseksi kasvoistani.
Sivu 8
Sitten kun sattuu käymään niin, että minulla on lenkkien varrella häiritsevää seuraa (=autoilijat), niin laitan kuulonsuojaimet päähän. Ne on nykyään hyvä apu, eipä autoilijoiden melu enää häiritse. Kaikkein tärkeintä on kumminkin se, että pidän pääni pystyssä, silmät auki ja pysyn valppaana missä ikinä liikunkin. Nimittäin missä vaan nykyään ajelen, on oltava hirmu varovainen järjettömien autoilijoiden vuoksi. Minulle on esimerkiksi käynyt lukemattomia kertoja lenkeillä, että olen ollut lähellä jotain tieristeystä ja auto on tullut takaa, ohittanut minut ja kääntynyt risteyksestä oikealla tai vasemmalle minun ollessa pyörän kanssa vaan kymmenien metrien päässä. Tällaisten tekojen jälkeen olen näyttänyt kuskin perään merkkiä, jossa kädellä ja etusormella pyöritetään ohimon kohdalla ympyrää… Ymmärrän täysin, miksi liikenteessä sattuu kaikkea pientä ja isompaa. Syynä ovat muiden liikenteessä liikkujien väärät asenteet.
Siinä reissaaja vilkuttaa kameralle iloisesti Siikajoen Luohuan kylällä.
Osa II ilmestyy seuraavassa Klubilehden numerossa
TUTUSTU JÄSENEEMME 1. Mikä mies, mistäpäin? Rauno Itä-Suomesta, Mikkelistä. 2. Mistä tulet, minne menet? Tulin Klubitalolle ja menen kotio. 3. Mitä teet päivisin? Tiskaan, siivoon, käyn Enolan tukiasuntojen yhteisissä Tiloissa. 4. Suhteesi Klubitaloon? Hyvä. Mukava paikka. Käyn täällä 2-3 krt/vko. 5. Mottosi elämässä? Suhtautua elämään myönteisesti. 6. Parasta elämässä? Siskot ja äiti. 7. Teko/asia josta olet ylpeä? Työelämässä olo. 8. Millä mielellä kevättä /kesää kohti? Hyvällä mielellä. Odotellen, että pääsee taas Mikkeliin äitiä katsomaan. 9. Mistä saat voimaa? Harrastuksista (punttisali), ystävistä, luonnosta. 10. Tulevaisuudensuunnitelmasi? Tavoitteena muuttaa 2 vuoden sisällä Mikkeliin. 11. Miksi mielestäsi Klubitalolle kannattaa toistenkin tulla? Täällä kuluu aika hyvin. Saa uusia ystäviä ja hyvää ruokaa. Raunoa haastatteli 9.3.09 sairaanhoidon päivitysopiskelija Arja Kuula
Sivu 9
TYÖPAINOTTEINEN PÄIVÄ
Omanarvontunnon, itseluottamuksen vahvistumiTyö kuuluu olennaisena osana jokaiseen yhteis- sen ja elämän tarkoituksen uudelleen löytäminen kuntaan, olimmepa missä päin maailmaa tahansa, muodostavat sen perustan, jonka pohjalta jäsen halu tehdä työtä on asia, jota kaikkialla arvoste- voi taas aloittaa esim. työllistymistä tai opiskelua koskevien tavoitteiden asettamisen. taan. Kun tapaamme uuden ihmisen, hän yleensä esittää meille hyvin nopeasti tutun kysymyksen ”mitä si- MITÄ KLUBITALON TYÖ ON? nä teet?” Standardeissa yksinkertaisesti kerrotaan, että Klubitalolla tehdään työtä, joka syntyy Klubitalon toiminnasta ja klubiTyöpainotteisen päivän taustalla on ajatus siitä, taloyhteisön kehittämiettä jäsenellä sairauden tilasta riippumatta on aina sestä. sellaista annettavaa, jota Klubitalolla tehtävien Standardi 18: töiden suorittamisessa tarvitaan. Meitä kaikkia arvostetaan enemmän tai vähemmän työmme tai ammattimme perusteella, halusimme tai emme. Se, keitä olemme, määrittyy yleensä työmme kautta.
Näkemys siitä, että jokaista jäsentä tarvitaan ja ”Jäsenet voivat osallistua odotetaan, pitää sisällään ajatuksen: Klubitalolla kaikkiin klubin töihin, myös hallinto- ja tutkion tekemistä kaikille, jotka sitä haluavat! mustyöhön, jäseneksi ottoon ja uusien jäsenten Juuri tunne siitä, että kuuluu johonkin, on tärkeää ohjaukseen, reach-out toimintaan ( yhteyksien pija viime kädessä auttaa jäsentä parantamaan tämiseen toiminnasta pois jääneisiin jäseniin), henkilökunnan työhönottoon, valmennukseen ja arviomanarvontuntoaan ja itseluottamustaan. ointiin, suhde- ja tiedotustoimintaan sekä klubin tehokkuuden arviointiin. Standardissa 17 sanotaan: ”Klubityön tarkoituksena on auttaa jäseniä saamaan omanarvontuntonsa takaisin, auttaa heitä löytämään elämälleen tarkoitus ja auttaa heitä saavuttamaan itseluottamus. Sen tarkoituksena ei ole olla ammatillista koulutusta.”
Työpainotteisen päivän tulee olla merkityksellinen ja siihen kuuluvan työn täytyy tuntua tärkeältä. Työn on oltava todellista ja Klubitalon vaatimaa, ei sellaista, jonka henkilökunta synnyttää vain pitääkseen jäsenet työn touhussa ja saadakseen ajan kulumaan paremmin.
Miksi työ ei sitten tähtää mihinkään erityiseen Mikäli työtä ei koeta merkitykselliseksi, eivät jäsetehtävään? net perustellusti myöskään ole kiinnostuneita sen Yksi tärkeimmistä syistä on se, että useilla mielen- tekemiseen, vaan pitkästyvät ja jättävät usein työn terveysongelmien kanssa painiskelevilla ihmisillä kesken. on monipuolista ammattitaitoa, mutta sairaus on vienyt mukanaan heidän omanarvontuntonsa ja Yksi henkilökunnan suurimmista haasteista onkin merkityksellisten tehtävien löytäminen jäsenille hämärtänyt elämän tarkoituksen. sekä jäsenten mukaan ottaminen näiden tehtävien ”Aivokirurgin taidoista ei ole mitään hyötyä, jos tunnistamisessa. puuttuu rohkeutta astua ulos ovesta tai olla tekeMikäli jäsenillä on mahdollisuus olla mukana kaimisissä muiden kanssa.” kessa Klubitalon toiminnassa, seuraa tästä, että Työpainotteisen päivän keskeinen tarkoitus on mielekästä tekemistä on yllin kyllin. auttaa jäseniä ensin tuntemaan olonsa paremmakMelanie Sennett, Stepping Stone Clubhouse si, jonka jälkeen henkilö voi miettiä mitä seuraavaksi haluaa tehdä.
Sivu 10
Olemme sopineet talokokouksessa näin:
NETTIKETTI
•
AIKUISVIIHDE,- EROTIIKKA,- VÄKIVALTA JA PELI SIVUSTOT KIELLETTY
•
KAHVILAN LÄPPÄRI VAPAA-AJAN KÄYTÖSSÄ, MUUT KONEET OVAT ENSISIJAISESTI TYÖKÄYTÖSSÄ
•
MUUT KONEET TYÖKÄYTÖSSÄ KLO 9.00 – 12.00 JA KLO 12.30 – 15.00
•
OMIEN MUISTITIKKUJEN KÄYTTÖ KIELLETTY
•
TYÖPAIKKOJEN ETSINTÄ TUKEE KUNTOUTUMISTA
•
JOS KAHVILAN KONEELLE TULEE RUUHKA, NIIN VARAUSLISTA
•
KAHVILAAN HANKITAAN KAKSI BAARIJAKKARAA
•
AAMULLA, LOUNAS- JA KAHVITAUOILLA SEKÄ KLO 15.00 JÄLKEEN VAPAANA OLEVAT TYÖKONEET KÄYTETTÄVISSÄ ”OMIIN TARKOITUKSIIN” .
•
TYÖTEHTÄVÄT AJAVAT KUITENKIN AINA EDELLE
•
KIELLETYILLE SIVUSTOILLE EI OLE LUPAA MENNÄ MILLÄÄN KLUBITALON KONEELLA!!!!!!!!!!
•
MIKÄLI VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ ILMENEE, NIITÄ KÄSITELLÄÄN TALOKOKOUKSISSA
Sivu 11
Ekal u ja se okkalain n Hän jälkeen en Leo t ekee on it arvio suor s ittam e sitä m i oman kouluteh suor miel ieltä tävä inen tä it , ä onni , ettei s onnistui että teht uksensa stun e ny h ä . yvin vän u tn arvio intia t. Tähän iin kauh . Äiti on , m en s i hyv MINÄ a Leo: "Tä ean hyv itä i rvioi in!" – m n ä on n. Kata riina Ja must ITSE a se Olimme uimassa alle kouluikäisen poikamme kanssa. Pukuhuoneessa oli kauhea tugos. Nostaessani poikaa penkille, ympärilläni ollut pyyhe aukesi. Poika ojensi kätensä, taputti Nalle Puh: hellästi rintojani ja sanoi kirkkaalla ää"Tulit juuri ajoissa päinellä: vän parhaaseen het"Äiti, näillä sä voisit vaikka lentää!" – keen." Marita Risto Reipas: "Mikä hetki se on?" Nalle Puh: "Se on hetki, kun sinä ja minä olemme me!"
iitä nssa s en a k ) v i (6 yhd poikan elävät vain s jos e m m t ttele ise steli Kesku otkin hyönte ja sanoi: ”Aja teinen j n i kuinka Poika tuum että olis hyö sattuis . e i, n r s ja päivä huono tuu päivän n n ii e n d h olis i in y lää va äivä!” –Sail e a k jo p huono oleen
Juss "Tie i (11v.) v s ette it sä isk alisti isä i täy änsä delli ä, olem : s t a kosk ssakaa ä ihmis tä vo asio a jos va n, i olla ik i mutt ssa täyd ka on k a via aikis ellin niin e sa ei ol t puuttu n, e täy u, –Ka ti delli nen ."
3-vuotias Hanna oli ollut pahanteossa, ja puuskahdin hänelle: "Mitä ihmettä mä nyt sun kanssa teen".
Hanna pisti toisen käden olemattomalle lanteelleen, asettui mannekiiniasentoon, sipaisi toisella hiuksiaan ja sanoi ystävällisesti, ässää suhistaen: "Kuule, sä voit ihan itte päättää". - Johanna iIhmisen ja eläinten ero on siinä, uo t v 4 että kun siat ovat lihonneet tarin 3 ainen o On n n oli tyhm un aan, i peeksi, ne syödään. – Arvid 6v k n , ei i h a ä tu ka poi isiost unnel mis ä että i p v i Min ä ta täyt ku em ele ä yy k r uor tseli t kansa n n ker olen s vitsisi u eo ran un n ka Ai itä m vaih olla. M s K . ä a olla t aa inu hä iel ett pu an in, as , i har p – Jo niin tä, että koko a sta s a t han tt j olla Vas että soi kysyi: nes ' an jos tää an. ? sitte 8v llä i, on !' hä n n. toi tokais ä ttaa i k i o a ti s i, m oi k i tä 'Äit pu. P o t ä p mit ha r , i o t ku n , i 'E
Sivu 12
Mistä saat voimaa? Tein lyhyen kyselyn Klubitalollamme, mistä kukin meistä saa voimia jaksaa ja jatkaa eteenpäin. Sateinen, pimeä syys-talvi on takanamme ja kuljemme kohti aurinkoista ja lämpöistä kesää ( toivottavasti). •
Voimaa saadaan luonnon rauhasta, lintujen liverryksestä, eväistä kävelyretkillä ja auringon valosta ja lämmöstä. Musiikki ja itse laulaminen tai soittaminen tuovat rytmiä arkeen ja vapaapäivään, huomaamatta voi saada musiikin tahdissa ja rallatellessä paljon aikaan.
•
Ystävät auttavat ja tukevat, kuuntelevat hyvät ja huonot asiat puhumattakaan siitä riemusta, kun saamme itse antaa osan itsestämme toisen hyväksi. Muistakaamme kertoa ystävillemme miten arvokkaita he ovat, saamme siitä hyvän mielen myös itsellemme.
•
Mielekästä tekemistäkin saisi olla, että tuntisi itsensä tarpeelliseksi. Sitä tarjoaa Klubitalomme. Täällä saamme tehdä sitä mitä parhaiten osaamme tai vastaavasti opimme uutta. Jokainen varmasti tuntee tunteen, kun heti ovella otetaan vastaan lämpimästi ja töiden teosta saa positiivista palautetta. Kehuista ja rohkaisuista itsetuntomme ja omanarvontunteemme kasvaa ja uskallamme kohta ottaa suurempaa vastuuta. Jossakin vaiheessa saatamme saada siipiemme alle tuulta niin paljon, että uskallamme lähteä kokeilemaan työelämää.
•
Harrastuksista ja huumorista.
•
Eläimet ovat tosi terapeuttisia ja huomaavaisia, tulevat lähelle, kuuntelevat ja vaistoavat koska heitä tarvitaan.
•
Joskus on hyvä olla yksinkin ja kuunnella itseään, kuka sinä olet, mutta palatkaamme silti takaisin toistemme seuraan.
•
Usko, toivo ja rakkaus, siinä kaikki millä pääsee eteenpäin. Uskoa itseensä, uskoa suurempaan voimaan, joka varjelee. Toivoa huomisesta ja toivoa selviytymisestä.
•
Rakkaudesta, jota toinen toisillemme annamme lähimmäistä kunnioittaen. Jokainen meistä saa voimaa erilaisista asioista, silti samat asiat kertautuivat ja osoittivat suosiotaan. Jokainen meistä on eri-ihminen ja silti geenimme ovat melko samanlaiset. Toivottavasti sinäkin saat voimaa ja uskallat kokeilla uusia asioita. Päivi-Marika
Sivu 13
KIITOS ”PULLAKUMMILLEMME”!!!! Klubitalollamme on ollut kunnia saada nauttia mestarileipurin luomuksia. Kummileipurimme toimittaa meille lämmintä leipää ja pullaa pari kertaa viikossa. Kahvilatoiminnallemme ja hyvän pullan ystäville tämä on todellinen ”lotto– Voitto”. Olemme miettineet, miten voisimme pistää tätä hyvää kiertämään. Olemme päätyneet lahjoittamaan kuukauden pullanmyyntitulot hyväntekeväisyyteen. Kohteeksi olemme ajatelleet taloudellisesti heikoimmalla alueella toimivaa Klubitaloa, esim. Afrikassa. Tulothan eivät ole kovin suuria, mutta sikäläisissä olosuhteissa niillä tuotoilla, parilla kympillä, saisi jo jotain kivaa pientä aikaiseksi. Perästä kuuluu, mihin päädymme. Suurkiitokset Kummille yhteistyöstä ja ennen kaikkea maistuvista leivonnaisista!!
Ihme Yritä piilottaa painaa pinnan alle työntää loitommaksi Et onnistu alkaa ahdistaa ottaa rintakehästä kouristaa vatsanpohjassa Ei sitä voi tappaa ei unohtaa ei kahlita Se työntyy esiin kaikkialta Elämä Saara
Sivu 14
TUTUSTU JÄSENEEMME 1. Kuka olet ja mistä kotoisin? Sam ja Särkisalosta
2. Mikä olet koulutukseltasi? Levyseppä-hitsaaja ja CNC -ohjelmoija. Nykyinen ammatti on eläkeläinen.
3. Perhesuhteesi? 2 lasta: tyttö 15-v. ja poika 17-v. Erosin 5v sitten.
4. Mitä olet tehnyt työksesi? Molempien koulutuksien mukaista työtä.
5. Mikä on suhteesi Klubitaloon? Olen ollut jäsenenä jo jonkin aikaa. Vuosi sitten osastonlääkäri kuntoutusjaksolla kertoi, että Saloon on tulossa Klubitalo. Syksyllä teimme kuntoutusjaksolla osaston kanssa tutustumiskäynnin Klubitaloon. Silloin ajattelin, ettei tämä ole minun paikkani. Meni muutama viikko ja huomasin, ettei minulla ole kotona mitään tekemistä. Päätin tulla Klubitalolle tutustumaan uudelleen ja sovin alkuun kahdesta käyntipäivästä. Nyt käyn kolme kertaa viikossa klubilla.
6. Miten vietät vapaa-aikasi? Vapaa-aika kuluu välillä lasten seurassa. Talvella ajan jäällä mönkijärallia, niin paljon kuin sielu sietää. Vietän myös paljon aikaa mökillä. Avannossa pulahtelen mahdollisuuksien mukaan. Viime talvena saikin uida läpi talven, kun meri ei jäätynyt. Tietokoneharrastus vie myös paljon aikaa: Skypen kautta keskustelen kavereiden kanssa. Ostin pari viikkoa sitten web-kameran. Perheellisenä harrastin ruoanlaittoa, mutta yksin ei tule juuri kokkailtua. Aion palautella kokkailutaitoja Klubitalon keittiöyksikössä.
7. Mitä tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Hoitomuotoni vaihtuu, kun kuntoutusosasto lakkautetaan. Toivon, että saan toimivan hoitosuhteen. Klubitalolla on aikomus käydä jatkossakin.
8. Mitä toivot elämältä? Saisin säännöllisen elämänrytmin nukkumiseen ja arkiaskareiden tekemiseen.
9. Haluatko sanoa jotakin Klubilehden lukijoille? Jollet ole käynyt täällä Klubitalolla ennen, tule ihmeessä tutustumaan, vaikka vähän epäilisittekin! Kun viettää Klubitalolla päivän, saa kuvaa millainen paikka tämä on. Haastatteli: Arja ja Pekka, kysymykset opiskelija Arja K.
Ilmoituksia! •
Olemme valmistamassa jäsenkortteja, ota yhteyttä klubille, että saat omasi.
Sivu 15
TAPAHTUMIA KLUBITALOLLA Aukioloajat:
ma-to pe
klo. 8:00- 16:00 klo. 8:00- 14:00
Töiden jako aloitetaan aamuisin klo. 8:45 Kahvitauot : ma-to pe
•
•
•
•
•
•
•
klo. 10.15 – 10.45 ja 13.45 – 14.15 klo. 10.15 – 10.45
Tiistaisin talokokous klo. 10:15- 11:00 Talokokouksessa käsitellään klubitalon yhteisiä asioita Tiistaisin keilausta klo. 14:00- 16:00 Toukokuuhun asti keilahallivuoro yhdessä tuetun asumisen kanssa, ILMAINEN Parittomin viikoin keskiviikkoisin Sählyä seurakuntatalolla
klo. 10:00- 11:00
Perjantaisin ”Tähdet ja Hämyt”-hetki klo 12:45-13:30 Jaetaan yhdessä viikon onnistumisia ja harmeja Jenni lomailee
9.4. -24.4
EA- koulutus 25. ja 26. 5. klo. 13:00- 16.00 Ilmainen opetus, rekisteröinti 6€ Seuraa ilmoitustaulua ja nettisivuja, niin pysyt ajan tasalla tapahtumista
Työharjoittelijoita Klubitalolla 2.3. -3.4.09 17.3. -9.4.09 4.4. -28.5.09
Ritala Henna Myllylahti Anu Moretti Katja
www.salonklubitalo.fi
Syntymäpäiviä: 11.5. Kirsi
2.6. Jouko
26.5. Suvi
17.6. Petri
28.5. Mikko
21.6. Sam
31.5. Arto
26.6. Arto
Salon Klubitalo Rummunlyöjänkatu 7 A, 24100 SALO Puh. 02 7275 150 Arja Timonen puh. 040 532 9748 Jenni Salakari puh. 044 532 9740 Sähköposti: salonklubitalo@ssmts.fi RAY:n ja Salon kaupungin tuella.
