Klubilehti - 5/2014

SALON KLUBITALO Joulunumero 5/2014

•

Selviytymiskeinot arjessa

•

Joulumuistoja

•

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

•

Biljardia Lahdessa

Sisällysluettelo

Julkaisija

Salon Klubitalo

Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.

Pääkirjoitus .... . ...................................... 3 Selviytymiskeinoja arjessa ….. ................ 4-5 Mielenterveysmessut .............................. 6 Salo vanhoissa kuvissa -näyttely ............ 7 Merkittävä palkinto klubitaloyhteisölle .... 8

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:

salonklubitalo@ssmts.fi

Kotisivut:

www.salonklubitalo.fi

Klubitalo avoinna

ma - pe klo 8.30 - 15.45 Päätoimittaja

Arja Timonen

Mielensäpahoittaja .................................. 9 Joulumuistoja …… .................................. 10 - 11 Peetu - Uusi yhteisöavustajammme ...... 12 Biljardia Lahdessa ................................. 13 Kurkistus mielen maailmaan .................. 14 - 15 Opiskelijat haastattelussa ....................... 16 Ruokala Maan vinkit ............................... 17 Joulun ajan ohjelmaa ja Vauvauutisia .... 18 Muut ilmoitukset ...................................... 19 Klubitalon yhteystiedot ............................ 20

Toimituspäällikkö

Mikko Taitto

Mikko, Kikka Tämän lehden toimittivat: Mari, Seppo, Lassi, Hannu, Johku, Sini, Ahti, Tomi, Satu, Mervi, Peetu, Mikko, Nina, Riiko, Charlotte, Mirva, Anniina, Anne T, Jenni

KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄ

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

Rahoitus:

LEHTI 1 LEHTI 2 LEHTI 3 LEHTI 4 LEHTI 5

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

2

25.2.2015 22.4.2015 30.6.2015 30.9.2015 25.11.2015

Hyvä joulupukki!

Pääkirjoitus

iedän, että sadat tuhannet T lapset kirjoittavat teille ennen joulua kirjeen Korvatunturille. Tun-

nen itseni liian vanhaksi toivomaan tavaralahjoja itselleni, joten kerron millaista täällä Klubitalolla on. Olen tänä vuonna ollut niin kiltti kuin olen ikinä osannut.

Olen tehnyt työtä mediamajassa.

Lähinnä olen kirjoittanut jäsenkäyntitilastoja ja lounastilastoja.

Lisäksi olen työskennellyt keittiössä tiskaamalla astiat yhdessä jonkun muun kanssa ruokailun jälkeen. Olen myös osallistunut klubitalon joillekin retkille.

Olen käynyt klubitalolla tiistaisin ja torstaisin. Klubitalon muut jäsenet ovat olleet myös kilttejä. Muun muassa kahvila on toiminut säännöllisesti aamu- ja iltapäivisin tarjoten näin virkistävän juttutauon jäsenille. Siivous on sujunut hyvin.

Klubitalolla on siistiä ja paperit ovat järjestyksessä. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti muutaman aktiivisen jäsenen ja johtajan ansiosta.

Minulla on joulupukki toiveita, jotka liittyvät maailmantapahtumiin.

Toivon, että Ukrainan kriisi loppuisi ja Syyriassakaan ei enää sodittaisi. Toivon, että ebola ei leviäisi laajemmalle. Toivon, että SOTE ei vaikuttaisi negatiivisesti Salon palveluihin. Toivon työttömille työtä ja pienimpiin eläkkeisiin korotuksia.

En tiedä, onko sinulla joulupukki valtaa maailman tapahtumiin. Toivoisin, että olisi.

Joulupukki, tuo klubitalolle rauhaa, joulumieltä ja hyvää tahtoa. Tuo myös tarvittavat rahat retkiin ja hankintoihin ensi vuodeksi. Tarvitsemme yhden uuden tietokoneen.

Toivon, että klubitalon toiminta jatkuu entisellään. Toivon, että ohjaajia palkataan edelleen neljä.

Toivon, että osa-aikainen toimi tehtäisiin täysipäiväiseksi jos kyseisen toimen haltija toivoo niin.

Toivon ohjaajille kärsivällisyyttä ja iloista mieltä. Johtaja on ollut viisas hallinnossa. Toivon, että hän jatkaa samaan tyyliin.

Toivon jäsenille työpainotteisia päiviä, jotka kuntouttavat ja vastapainoksi mielenkiintoisia retkiä.

Tämän vuoden retki Heurekaan oli kiva. Lehmijärven retket kesällä olivat hauskoja. Aulangon kilpailuihin en osallistunut, koska en pärjää tarkkuuslajeissa. He, jotka osallistuivat kilpailuihin, olivat tyytyväisiä suoritukseensa. He olivat neljänsiä.

Uudet jäsenet ovat klubitalolle tervetulleita. Klubitalolla on jäseniä 140. On aina hauskaa nähdä uusi innostunut klubitalon jäsen. Toivon, että he tutustumisjakson jälkeen sopeutuvat talon tavoille ja tuovat uusia ideoita. Toivon, että klubitalolla riittää mielekästä tekemistä meille kaikille.

Toivon, että ruoka on edelleenkin maittavaa ja edullista ( kolme euroa ateria ) . Toivon, että terveelli3

syysnäkökohdat otetaan huomioon. En ole työskennellyt keittiössä, vaikka se kuntouttaisi minua varmasti. Olen kyllä leiponut karjalanpiirakoita mutta muuten en ole osallistunut ruoan valmistukseen.

Ehkä ensi vuonna valmistan ruokaa. Joulupukki, tuo joitakin uusia reseptejä nettiin, joiden mukaan keittiöväki voi laittaa ruokaa.

Hyvä joulupukki, tuo rauhallista mieltä ja sopua meille kaikille. Ulkomaalaiset ja suomalaiset opiskelijat ovat edelleenkin tervetulleita. On hauskaa muistella englannin sanoja ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa puhuessa. Suomalaiset opiskelijat tekevät työtä tosissaan. He ovat innostuneita tehtävistään. Suo, että näin jatkuu.

Tuo mielenkiintoisia uusia projekteja, mitä tahansa ne ovatkin.

Hyvä joulupukki, tuo ennen kaikkea rauhaa ja iloista joulumieltä klubitalolle ja koko maailmaan.

Terveisin Mari

Selviytymiskeinoja arjessa Ihmisen hyvinvointi on monimerkityksinen käsite

ateriaalisen perustan hyvinM voinnille rakentavat ihmisen elinolot, esimerkiksi asuinympäris-

tö, työ ja toimeentulo. Hyvinvointiin kuuluvat myös terveys, sosiaaliset suhteet ja oma kokemus elämänlaadusta.

Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee eri asioita. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat eivät myöskään ole muuttumattomia, vaan vaihtelevat elämäntilanteiden myötä.

Tärkeintä olisi löytää jokaisena ikäkautena ja elämänvaiheessa itselleen miellyttäviä, kehittäviä ja eteenpäin vieviä positiivisia kannusteita. Ihminen ei voi vaikuttaa nopeasti esim. yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin, mutta jokapäiväisessä elämässä tapahtuviin asioihin paljonkin. Näihin asioihin voi meistä jokainen vaikuttaa:

Ravinto ja ruokailu

Harrastukset ja luovuus

Terveellinen ruokavalio ja ruokailurytmi, seurassa syöminen mahdollisuuksien mukaan, kiireetön ateriointi

Löytyisikö sinulle jokin mukava harrastus, millaisesta tekemisestä sinä nautit? Mikä on sinusta hauskaa ja tuottaa sinulle iloa. Muista rajoittaa aikaasi tietokoneella ja television ääressä!

Uni ja lepo

Päivärytmin ylläpitäminen, riittävästi nukkuminen, myös päivän mittaan lyhyet, mukavat rentoutumishetket Ihmissuhteet ja tunteet

Sosiaalisten suhteiden ylläpito, ihmisten ilmoille hankkiutuminen, perheen kanssa yhdessä tekeminen, vuorovaikutteinen kommunikointi, ilo ja suru ja niiden jakaminen Liikunta ja yhdessä liikkuminen

Hyötyliikunta, yhteisöliikunta, kävely, metsään meno.. Etsi itsellesi luontevin ja mukavin tapa liikkua ja liiku mielellään päivittäin edes vähän

Arvot ja päivittäiset valinnat elämän eri ympäristöissä

Mitä arvostat ja pidät tärkeänä elämässäsi? Tee päivittäin sellaisia asioita ja valintoja, jotka edesauttavat hyvinvointiasi.

Karila-Hietala, Mielenterveys elämäntaitona, 2013 Lähde:

Mielenhallintaa liikunnasta Ollessani kuntoutuskeskuksessa viime vuoden syksyllä ja tänä keväänä sain näin jälkeenpäin ajatellen huomaamattani keinoja arjen selviytymiseen. Sain fysioterapeuteiltani ohjeita lisätä liikuntaa arkeeni.

Jokin loksahti alitajunnassani paikoilleen kuntoutusjakson päätyttyä. Aloitin aluksi 4 kertaa viikossa kävelylenkin joka oli pituudeltaan 2-3km. Aika on kulunut ja paino tippunut ja nyt pystyn kävelemään jopa yli 10km lenkkejä.

Kävelemisestä on tullut minulle tapa. Siinä voi samalla purkaa mahdollista vihaa tai aggressiota ihmisiä tai asioita kohtaan. Lenkin jälkeen voi nauttia hyvästä olosta ja murheet ovat jääneet taakse.

Mikko

4

Ihmissuhteista voimaa

K

oti on meille rakas ja turvallinen paikka olla, mutta yksinäiselle ihmiselle seinät voivat helposti kaatua päälle. On tärkeää ettei jää yksin murehtimaan asioita vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja lähtee tuulettamaan ajatuksia. - En halua olla tyhjänpanttina kotonani, joten olen pyrkinyt pitämään arkisen toiminnan yllä.

Olen keksinyt harrastuksia ja käyn klubitalolla kaksi kertaa viikossa, kertoo Seppo. –Minulle sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, muiden auttaminen ja tukeminen antaa myös itselle voimia. Moni pyytää minulta esimerkiksi apua tietokoneiden kanssa, muutenkin sosiaalinen kanssakäyminen on mukavaa kun tapaa erilaisia ihmisiä ja pärjää heidän kanssaan.

Maailma pysähtyi

Seppo koki oman maailmansa pysähtyvän lopullisesti kun hänen äitinsä menehtyi äkillisesti vuonna 2010. Voimat menivät, mikään ei enää kiinnostanut, alkoi tulla erilaisia kipuja, sairauksia ja painajaisia. Lopulta Seppo sai lähdetyksi lääkäriin ja hän sai lääkkeet vaikean masennuksen hoitoon. Hän nostaa tärkeäksi asiaksi myös oikeanlaisen lääkityksen. – Sen on oltava tasapainossa oman tilanteen kanssa. Välillä on ollut vaikeaa puhua muutoksista asiantuntijoiden kanssa, mutta yleensä asiat on saatu sovittua, Seppo summaa.

toiminnassa. Salmi ry:llä käyn opiskelemassa englantia ja Invalidiyhdistyksellä on viikoittain iltatoimintaa. Minulla on paljon erilaista sosiaalista toimintaa ja olen tyytyväinen siihen. En ole jäänyt vanhaan kiinni, olen kokeillut uusia asioita. Enkä ole murehtinut vanhoja tekemisiä ja menoja, elän tätä päivää. Uskon vahvasti, että ihminen voi ennaltaehkäistä osan mielenterveysongelmista itse ja jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Tunnustan toki, että on aikoja milloin mikään ei kiinnosta ja haluaisin vain jäädä nukkumaan kotiin. Mutta silti pakotan itseni mukaan viikoittaiseen toimintaan, kuten klubitalolle, se tuo sisältöä päivään.

-Elämäni on monipuolista entiseen verrattuna. Olen mukana Salmi ry:n ja Invalidiyhdistyksen

Seppo ja haastattelijana Mikko

Sosiaalista elämää

Salmi ry juhli 40-vuotista taivaltaan

otilasyhdistys Salmi ry.llä on P jo kunnioitettava historia: alun vaatimattomasta ryhmätoiminnas-

ta on kehkeytynyt vuosien saatossa säännöllistä viikkotoimintaa järjestävä itsenäinen, aktiivinen yhdistys. Salmi ry. on Mielenterveyden Keskusliiton jäsenyhdistys. Yhdistys toimii Salon ja ympäristökuntien mielenterveyskuntoutujien etujärjestönä.

Salmi ry toimii testamenttilahjoituksena saadussa toimitilassa Salonkadulla.

Salon Klubitalo onnittelee hyvää yhteistyökumppaniaan Kuva: Salmi ry.n puheenjohtaja Juha Kalevo ja varapuheenjohtaja Pirjo Kiiskinen tervehtivät kansanedustaja Katja Taimelaa.

5

O

maiset mielenterveystyön tukena ry:n järjestämä matka Helsingin Mielenterveysmessuille keräsi nelisenkymmentä osallistujaa. Tapahtuma oli henkilökohtaisesti ensimmäinen, enkä tiennyt mitä sieltä ylipään olin hakemassa. Muut kuitenkin tiesivät ja heti aluksi kiinnostusta klubitalolaisten keskuudessa herätti Myllyhoitoyhdistys Ry:n Sanna Runsalan luento ruokariippuvuudesta. Luennolla kerrottiin ruokariippuvuuden mekaniikasta ja hoidosta sekä miten se eroaa esimerkiksi ahmimishäiriöstä.

Kävin tämän jälkeen vielä tutustumassa Hanna Savanan Empaattinen kohtaaminen – Kansalaistaito tietoiskuun. Kysymyksessä oli Amerikan juutalaisen Marshall B. Rosenbergin kehittämä menetelmä empatiasta työkaluna. Ajatuksena oli löytää uutta lähestymistapaa ihmisten kohtaamiseen työssä ja arjessa. Yksinkertaistetusti: huomiota ei tule kiinnittää niinkään päällepäin näkyviin tunteisiin, vaan niiden alta löytyviin tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan erilai-

Mielenterveysmessut 2014 sia luentoja oli tarjolla paljonkin.

Paljon tarjontaa – vähän aikaa

Harmittelen, etten löytänyt ajoissa kaikkia niitä mielenkiintoisia luentoja. Erilaisia ständejä ja niillä krääsää, kuten alennuksella myynnissä olleita kirjoja, oli tarjolla tietenkin riittävästi. Olisin jonkun kirjan ostanutkin, jos varaa olisi ollut. Messujen ehkä tärkeimpänä antina itselleni oli Kiipulan opiston

Ständi. Sieltä kantautui tieto mahdollisuudesta suorittaa ainakin osa datanomitutkinnosta näyttöinä.

Tämä on asia joka vaatii lisäselvittelyä.

Matkalta jäi käteen väsymys ja muutama uusi ajatus, sekä harmitus siitä että olisin messuilta luultavasti saanut enemmänkin irti – kaikki tämä positiivisin mielin.

Ahti

KIITOS kaikille yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta.

Hyvää Uutta Vuotta 2015!

Salon Klubitalon väki

6

Salo vanhoissa kuvissa – näyttely

äyttely sukeltaa muistoihin ja N kadonneen Salon maailmaan vanhojen valokuvien välityksellä.

Salon kauppala perustettiin 1887 juuri ennen Salon paloa. Vanhin tunnettu valokuva Salosta on J.J. Reinbergin ottama näkymä Salon torista ennen paloa. 1900-luvun alussa kuvattiin runsaasti lasinegatiiveille, joita on säilynyt vähän. Keskeinen varhainen toimija oli Salon Uusi Valokuvaamo, jonka toiminta jatkui 1930-luvulla Valokuvaamo Ritvana.

Salo vanhoissa valokuvissa näyttelyn yhteyteen on luotu vanhan valokuvaamon tunnelma. Voit lainata vaatteita, joita löytyy valokuvaamosta ja asettua taustafondin eteen kuvattavaksi. Näyttely Salon Veturitallissa 11.10.201418.1.2015.

Klubitalolta kävimme kahtena erillisenä ryhmänä tutustumassa näyttelyyn ja monet kuvat herkistivät ja toisaalta loivat ihmetystä.

Miten ihmiset olivat kovin lyhyitä vuosisadan vaihteessa, minne on hävinneet puutalojen korkeat kivijalat, miten rakkaasti oli aseteltu kuollut Saimi-lapsi kukkineen arkkuun. Kuvissa oli iloa, ajankuvaa ja ripaus surua. Näyttely oli kerrassaan upea ja mieliin painuva!

Kuva T. Äyräväisen kokoelmasta.

amaan aikaan Salo vanhoisS sa valokuvissa – näyttelyn kanssa julkaistiin Hollmèn, Jyrkkiö ja Nordell: Sillankorvan kauppapaikan vuosisataisia vaiheita-kirja.

Kirja keskittyy Salon torin ympäristöön 1600-luvulta lähtien. Vaikka dokumentoitua tietoa on tuolta ajoilta lähtien, kirja kertoo eniten markkinapaikasta alkaen 1800luvun lopusta 1900-luvun loppuun.

Kirjassa on paljon kuvitusta ja paikallisia kauppiaita. Kerrostalon paikalla, jossa Salon Klubitalo täl7

Satu, Anniina ja Anne studiossa. lä hetkellä sijaitsee, oli Elokuvateatteri Keskus 1911-1936, jolloin se muuttui Tähti-Kinoksi. TähtiKinossa oli puupenkit ja väliaika, jolloin käytiin viereisessä kahvilassa Keskuksessa.

Kotimaiset elokuvat olivat suosittuja ja jonot näytöksiin pitkät. Illassa esitettiin kaksi näytöstä. Legendan mukaan omistaja Jörö-Erik myös opasti teatterikansaa missä kohtauksessa oli sopivaa nauraa.

Rakennus purettiin 1960-luvulla.

Merkittävä palkinto Fountain House/Clubhouse Internationalille

ountain House/Clubhouse F International-järjestö on voittanut vuoden 2014 Hilton Humani-

tarian Prizen ( Hiltonin humaritäärinen palkinto ) . Tämä on ensimmäinen kerta kun palkinto on myönnetty mielenterveysjärjestölle. Se on merkittävin tunnustus mielenterveystyölle kautta aikojen. Tämä palkinto on kaikkien Klubitalojen palkinto.

Tietoa palkinnosta

1,5 miljoonan dollarin suuruinen Hilton Humanitarian Prize on maailman suurin humanitäärinen palkinto. Vuodesta 1996 lähtien se on myönnetty vuosittain sellaiselle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle, joka on merkittävällä tavalla pyrkinyt lievittämään ihmisten kärsimystä.

Palkintoehdokkaat on tutkittu tarkasti monista eri näkökulmista.

Sitten heidät on esitelty kansainväliselle, riippumattomalle jurylle,

joka tekee lopullisen valinnan.

Vuoden 2014 Hilton Humanitarian Prize luovutettiin lokakuussa juhlallisin palkintoseremonioin hotelli Waldorf Astoriassa Fountain

8

House/Clubhouse Internationalin jäsenille.

Mirva Lähde: http:// www.hiltonfoundation.org/prize

Mielensäpahoittaja - Dome Karukoski Iltatoiminnassa katsoimme Dome Karukosken ohjaaman elokuvan Mielensäpahoittaja teatteri Lumossa . yllä minä niin mieleni pahoitin – tätä usein toistamalla ei tietenkään synny uskottavaa elokuvaarvostelua. Mukaillaan siis turvallista hokemahuumorin tyyliä, ja kirjoitetaan kolumni.

Tämän kaltaista herkullisen oivaltavaa elokuvaa olisi tuskin syntynyt ilman kovan linjan työttömyyden, syrjäytymisen, syrjinnän, alkoholismin, asunnottomuuden sekä koulukiusaamisen tuskaa.

Sillä aivan varmasti ja lukuisia kertoja monet ovat jo ehtineet pahoittaa mielensä ennen kuin elokuva on nähnyt ensi-iltansa. Näitä ansioituneita olisi varmasti enemmänkin, mutta tarkastellaan nyt elokuvan ydinkolmikkoa ja heidän taustojaan.

K

Kyrö ja Karu

Kolmikko on kova, kun Karukoski puhaltaa henkiin Kyrön omintakeisen teoksen isoisän, jota Litja taidolla esittää.

Tuomas Kyrö tunnetusti aloitti uransa nuorisokriminaalina ja sosiaalitoimen rahoittamana skinheadina päätyen kovalla työllä menestyskirjailijaksi. Hieman rankempaa on ollut Dome Karukoskella pikkupaikkakunnan ainoana, isänsä puolelta kyproslaisena, ja äitinsä puolelta suomenruotsalaisena maahanmuuttajana. Näistä lähtökohdista hän oli koulukiusaamiselle helppo uhri.

Jotain vanhaa

Kovimman panoksen elokuvalle tuo Antti Litjan vankka elämänkokemus. Nuorena miehenä ennen uransa alkua hän etsi itseään yksinäisenä ja asunnottomana, työttömänä ja tarpeettomana. Litjan kirjavaan työhistoriaan ehti kertyä yhtä

ja toista, kunnes näyttelijän ura otti tuulta alleen.

Litjan pääroolit elokuvissa Mies, joka ei osannut sanoa ei ja Loma, sekä hänen omaa elämäänsä ajoittain roolittanut alkoholin käyttö, ovat jättäneet oman jälkensä. Aikakautensa erityiseksi legendaksi on muodostunut tunnettu päärooli elokuvassa Jäniksen vuosi. Suomesta olisi tuskin vakuuttavampaa vanhemman polven näyttelijää löytynyt mielensäpahoittajaksi.

Yhteentörmäyksiä

Tämän artikkelin perusteella ei välttämättä tarvitse mieltään pahoittaa, mutta on pelkästään hyvä jos on jo päässyt oikeaan mielentilaan. Kysymys on nimenomaan mielentilasta, mutta se ei ole elokuvan varsinainen teema. Kyrön irvailevalla tarinankerronnalla ja mustalla huumorilla käsitellään korostaen niitä vaikeuksia, joita vanhempi sukupolvi kohtaa nykypäivän yhteiskunnassa.

Samalla tavoin kuin kovaan yksinkertaiseen arkeen tottunut vanhus haluaa pitää kiinni omista arvoistaan, on yhteiskunnalla vaikeuksia ymmärtää tämän turvallisuusha9

kuista arkea. Yhtälailla sama ongelma löytyy myös toisinpäin.

Tarinan alkuasetelmaan päästään, kun vanhan miehen on sairaalapalvelua saadakseen käytävä Helsingissä sukuloimassa. Elokuvan kohtaukset niin levottomasta sähköhammasharjasta kuin hipaisukytkimistä ja Hesburgerin tummaihoisesta kassatytöstä ovat vasta alkusoittoa esiin putkahteleville konflikteille.

Minun eiliseni on heille vain…

Isoisän ja tämän pojan välinen kommunikaatio irvailee rankasti klassiselle sukupolvien väliselle kuilulle ja huipentuu lopussa johonkin, jota voisi ehkä jossain määrin kuvailla yhteisymmärrykseksi. Samalla kun elokuvassa tuodaan esiin ajatuksia maailman muuttumisesta, kuten nykypäivän suvaitsevaisuudesta tai syrjäytymisestä, siinä kerrotaan myös vanhan kansan hiljalleen unohduksiin painuvista taidoista.

Erityisesti herätti ajattelemaan Antti Litjan lausuma sitaatti -” M inun eiliseni on heille vain historiaa ” .

Ahti ja Tomi

Joulumuistoja Jännitystä ja odotusta

S

itä päivää odotettiin lapsena pitkään, jouluaattoa. Joulukalenterikin sen kertoi montako päivää on vielä jouluun. Kertoi se, vaikka söimmekin kalenterista kaikki suklaat pois äidiltä salaa jo etukäteen. Erään lapsuuteni joulun muistan erityisen hyvin.

Meillä oli tapana että joulukuusi haetaan sisälle vasta jouluaattona. Niin tänäkin vuonna. Kun isä oli tuonut kuusen sisälle, me lapset tietysti kinastelimme siitä kuka saa koristella kuusen. ” M inä, ei kun minä ” , tappelimme. No. Lopulta koristelimme kuusen yhdessä. Havunneulaset pistelivät sormia, mutta se ei haitannut yhtään.

Ai että joululahjat polttelivat sormiani. Kiertelin kuusta kuin kissa kuumaa puuroa koko päivän ja kuin ohimennen kokeilin salaa yhtä pakettia jossa oli nimeni. En pitänyt pehmeistä paketeista yhtään. Ja tämä ei ollut pehmeä paketti. Hymyilin tyytyväisenä. Kohta, ihan kohta avataan paketit.

Söin harvoin lautaseni niin tarkkaan tyhjäksi kuin silloin. Mantelin saaja joutuu tiskaamaan isä vitsaili ja saikin mantelin itse. Meitä nauratti.

Puuron jälkeen katselin televisiosta joulupukin kuumaalinjaa ja olisin halunnut soittaa joulupukille itsekin. Mutta en uskaltanut. Ilmassa oli jännitystä ja joululaulut soivat. Kun joulurauhan julistuksen aika tuli, istuimme kaikki yhdessä sohvalle television ääreen ja hiljennyimme katsomaan joulurauhan julistusta. ” Kuulitteko, nyt ei saa sitten enää tapella ” , isä sanoi kun julistus oli luettu.

Joulurauhan julistuksen jälkeen kävimme joulusaunassa ja söimme jouluaterian. Sitten olikin jo joululahjojen vuoro. Teimme joululahjojen jakamisesta leikin. Otimme lahjakasasta yhden lahjan kerrallaan ja arvuuttelimme vuorollamme mitä lahja sisältää. Se oli hauskaa. Minun paketissani oli ihan selvästi miesten kalsarit ja veljeni paketissa oli partakone.

Kun avasin viimein oman pakettini, sain lahjaksi ihka oikean barbien : ) Hyvää Joulua kaikille!

Johku

Kaikki koossa

J

Joulukuusen koristelun jälkeen söimme riisipuuroa. Puurossa olevaa mantelia etsittiin kilpaa ja lautanen kaavittiin tyhjäksi.

oulussa parasta on kun koko perhe on yhdessä. Perinteistä parasta on joulusauna ja syöminen. Joulukinkun kylkeen vaaditaan ehdottomasti rosollia. Joulupukkikin meillä kävi pitkään, kunnes nuorin sisaruksista huomasi, että pukki erehdyttävästi muistutti isoa veljeä.

Peetu

10

Pitkän päivän ilta

A

attoaamuna oli säpinää.

Saimme pikkuveljen kanssa lämmintä kinkkua näkkileivän päällä ja joulupuuroa. Koristelimme kuusen samalla kun katsoimme Joulupukin kuumaa linjaa.

Saunassa käytiin aamulla ja sitten lähdettiin äidinäidin luo. Siellä oli tosi kivaa, koko suuri suku oli koolla ja serkkuja joiden kanssa leikkiä. Mamman luona syötiin lounasta, jonka jälkeen lähdimme hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä. Iltapäivällä menimme vielä syömään naapuriin isän vanhempien luo. Joulupukin odotus alkoi jo polttaa vatsanpohjaa. Viimein palasimme koko perhe, mummi ja pappa mukana, omaan kotiin ja vihdoinkin se joulupukki tuli lahjoineen. Kyllä oli pitkä päivä!

Satu

Joulut äidin luona

Y

ksi hyvä muisto vuosien takaa oli se kun sain viettää jouluja äitini kanssa. Se on meillä vieläkin perinne että nautimme jouluruoan yhdessä. Silloin kun meitä oli enemmän olimme kaikki yhdessä isommalla porukalla. Nyt meitä on enää vain kolme joulupöydän ääressä. Minä, mieheni ja äitini.

Jouluperinteisiimme kuuluu että katselemme telkkaria, muistelemme menneitä jouluja, syömme jouluaterian ja käymme joulusaunassa. Vaihdamme myös tietysti pienet joulupaketit. Se joulun tunnelma on kuitenkin tärkein asia. Nuorempana kävin jopa joulukirkossa laulamassa kauneimmat joululaulut, mutta nyt se on jäänyt vähemmälle.

Jouluperinteisiini kuuluu myös se että muistan ystäviäni jouluna joulukirjeillä ja joulukorteilla. Se tiivistää mielestäni joulun tunnelmaa, lisää joulun odotusta ja antaa hyvän mielen. Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille : ) Nina

Vapahtajani syntymäjuhla

K

ristillisen joulun vietto alkoi vasta kristinuskon levittyä.

Minulle joulun merkitys tarkoittaa Jeesuksen syntymäpäivää, mutta myös oman syntymäni juhlaa, synnyin 23.12.

Jeesus on meille kaikille elämän ja armon lahja. Useimmille suomalaisille joulusta on tullut lähimmäisten juhla, vietämme joulua läheistemme kanssa ja muistelemme poisnukkuneita viemällä kynttilöitä hautausmaalle. Joulu on myös lasten juhla, jouluna saamme lahjoja. Jouluna julistetaan joulurauha ja ihmisillä on hyvä

tahto. Kirkossa saamme kuulla Jeesus-lapsen syntymän ilosanoman.

Elämä on Herramme Kristuksen kautta voittojuhla.

Hannu

Joulupukin silmät

inua hermostutti ja istuin M lämpimässä tuvassa puusohvalla kuusen vieressä. Sylissä-

ni oli pienin sisarukseni ja vieressä kyyhötti keskimmäinen. Haimme turvaa toisistamme. Joulupukki oli tulossa. Olimme 7-, 3- ja 1vuotiaita.

Valtavalla kolinalla ja nauruntirskahduksin sisään tuli, ei vain yhtä, vaan neljä joulupukkia! Pienimmälle se oli liikaa ja hän purskahti lohduttomaan itkuun.

Kyllä minullekin meinasi pissa lirahtaa housuun, vaikka olin iso tyttö. Pukit lauloivat ja jakoivat lahjoja ja kun tunnelma muuttui hieman vapaammaksi, uskalsimme pukkien syliin. Huomasin parran keskeltä enoni Tuomaksen nauravat silmät. Ja tiesin, että pukit olivat äitini sisarukset Tuomas, Elina ja Lauri sekä Eila-serkku, mutta silti se oli tavattoman jännittävää.

Aikuisena vieläkin kipristää mahanpohjasta kun joulupukki tulee kylään. Parran seasta nauravat

11

edelleen Tuomas-enon vanhemmat silmät ja hänen tärkein asiakkaansa, 2-vuotias kummipoika ei pelkää pukkia ollenkaan. Harvalla on nimittäin oikea joulupukki kummisetänä.

Jenni

Lapsuuden joulu

nsimmäisen jouluni vietin TuE runmaan sairaalassa vatsavaivojen takia. Eikä se vatsa siitä

ole paremmaksi tullut.

Ensimmäisiä joululahjojani olivat sukset ja puuauto. Isäni kuoli kun olin neljävuotias ja meitä kuului perheeseen minun, siskon ja äidin lisäksi isovanhemmat. Isoäidin ja isoisän perheeseen kuuluminen oli mukavaa ja loi turvallisuuden tunnetta.

Lapsuuden joulussa vietiin kynttilä hautausmaalle, kuunneltiin radiosta joulurauhanjulistus ja Taatan joulutarina, syötiin jouluruokaa.

Suosikkejani on aina ollut rosolli ja kinkku.

Aikuisena monet lapsuuden joulun perinteet ovat tärkeitä. Jouluruuat, kynttilän vienti ja joulurauhan julistuksen katsominen teeveestä.

Lahjat ovat vain muuttuneet. Viime vuonna sain sokeritonta suklaata ja tukanleikkuun.

Lassi

Peetu Häggström - uusi yhteisöavustajamme

alon klubitalossa alkoi RAY:n S uusi innovatiivinen projekti ” Paikka auki ” viime maaliskuussa.

Projektin tarkoituksena on työllistää kouluttamaton ja/tai työtön, syrjäytymisvaarassa oleva alle 29vuotias nuori. Salon klubitalossa nuori toimii yhteisöavustajana, osallistuen talon kaikkiin töihin, tarvitsematta kuitenkaan alan koulutusta. Oma into ja tahto tehdä töitä riittää. Ensimmäinen yhteisöavustajamme, Jaakko Hurula, aloitti toivotut kuntosali- ja bänditoiminnat klubilla. Jaakko siirtyi uusiin työhaasteisiin ja toimeen valittiin lokakuun alusta sympaattinen Peetu Häggström.

Pelastusopistoon?

Peetu on 20-vuotias nuori mies, jolla on työkokemusta rakennustyömaalta ja ammattikoulusta on hankittu levyseppähitsaajan paperit, mutta ala ei Peetua kiinnostanut millään tavoin. Armeijan jäl-

keen tulevaisuus oli avoin ja Peetu bongasi avoimista työpaikoista klubitalon yhteisöavustajan paikan, haki ja sai paikan.

Nuorelle miehelle työn tekeminen on tärkeää, eikä vähiten säännöllisten tulojen vuoksi. Tärkeää on myös oma miettimisaika tulevaisuuden suhteen. Peetu miettii palomiehen ammattitutkintoa, sitä ennen pitäisi ajaa C-ajokortti, jonka saisi maansiirtokoneenkuljettaja tutkinnosta. Klubitalolta Peetu saa kaivattua työkokemusta, hyvän näköalan SOTE -alan järjestöpohjaiseen työhön ja tietenkin yhteistyökumppaneihin. Koulutusasioissa häntä avustaa Kaisa Järvinen Salon Seudun koulutuskuntayhtymästä.

Uusi aluevaltaus

Peetu on reipas ja toimeen tarttuva nuorimies ja klubitalolta hänellä on positiivisia kokemuksia. ” On mukavaa kun saa kokeilla itsenäi-

12

sesti erilaisia töitä, suosikkini on kuitenkin kuntosalilla oleminen ja ohjaaminen. On tärkeää, että klubitalon kaltaisia paikkoja on olemassa, joihin voi tulla omana itseään, eikä jäädä kotiin neljän seinän sisälle.

Yllätyin siitä, että ihmiset ovat niin hyväkuntoisia. En tietenkään tiedä, miten he käyttäytyvät hoitotilanteissa tai kotona ollessaan, mutta täällä kaikki pyrkivät hyvään oloon ja tsemppaavat niitä terveempiä puolia itsessään. Klubitalo on hieno paikka. ” Peetun harrastuksia on jalkapallo ja pleikkarin peluu. Hän tuo toivottua nuorta energiaa työyhteisöömme. Uteluihin mitä hän aikoo tehdä huikealla kuukausipalkallaan, hän naurahtaa ja sanoo lähtevänsä Thaimaahan, jos sukan varteen saa jotain säästymään.

Tervetuloa yhteisöömme, Peetu!

Biljardia Lahdessa

Ahti

L

( y läkuva ) ja Riku

( alakuva ) v almentautuivat pari kuukautta klubitalojen väliseen biljarditurnaukseen.

ahden klubitalo järjesti Suomen klubitaloille biljarditurnauksen 27.11.2014. Turvallisen ( h itaan ) kyydityksen Lahteen järjesti yhteisöavustajamme Peetu.

Sen sijaan pelit 8 Biljardin tiloissa tarjosivat vauhtia. Ensimmäiseen peliin heräillessä tuli hyytävän tylysti takkiin Hämeen klubitalolta

erin 2-0. Vaikka peliote seuraavassa jo alkoi hiukan löytyä, seuraava vastus Helsingin klubitalolta oli vielä entistäkin kovempi erin 21. Kahdella peräkkäisellä tappiolla saimme kunniakirjat käteen ja luvan lähteä ilman selityksiä kotimatkalle. Huolimatta kilpailutilanteesta ja haastavista kilpailusäännöstä, mitään ylimääräistä väittelyä peleistä ei esiintynyt.

13

Pelit sujuivat kaiken kaikkiaan hyvässä hengessä.

Kävimme vielä ennen kotimatkalle lähtöä nopeasti tutustumassa Lahden Klubitalolla. Paikka oli hieman isompi, mutta tuntui kokoluokaltaan hyvin Salon klubitalon kaltaiselta.

Ahti, Riku ja Peetu

Kurkistus mielen maailmaan

Bipolaarihäiriö – mielialojen vuoristorata

aksisuuntainen mielialahäiriö K on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaih-

televasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja. Suurimmalla osalla sairastuneista oireilu on masennusvoittoista, mutta välissä voi olla vähäoireisia tai jopa oireettomiakin jaksoja. Sairaus on useimmiten krooninen ja uusiutuu, joten pitkäaikaisella hoidolla pyritään nimenomaan ehkäisemään jaksojen uusiutumista.

Sairauden puhkeaminen

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan yleensä nuorena, mutta siihen voi sairastua myös missä iässä tahansa. On todettu, että perintötekijöillä on osuutensa kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamisessa. Sairaudelle saattavat altistaa myös lapsuuden traumaattiset kokemukset tai stressaavat elämäntilanteet.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy myös muita sairauksia, ja moni sairastaakin samanaikaisesti myös jotakin muuta psykiatrista sairautta, kuten ahdistuneisuus-, syömis- tai persoonallisuushäiriötä tai on riippuvainen alkoholista.

Mania ja masennus vuorottelevat

Maaninen vaihe alkaa usein äkillisesti ja kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Manian aikana henkilö on yleensä erittäin toimelias, vauhdikas, rauhaton, puhelias ja energinen, ja tarvitsee unta vain vähän, saattaa olla jopa ärtyisä. Tuolloin hänellä voi olla myös aistiharhoja ja harhaluuloja. Manian aikana potilaat tulevat hoitoon yleensä muiden

aloitteesta ja usein myös omasta tahdosta riippumatta.

Manian aikana sairastunut voi aiheuttaa itselleen vakavia ongelmia käyttämällä alkoholia holtittomasti, käyttäytymällä liikenteessä muista piittaamatta, hakeutumalla harkitsemattomiin ihmissuhteisiin tai tekemällä harkitsemattomia taloudellisia päätöksiä.

Masennusvaiheen aikana sairastunut menettää kiinnostuksensa ympäristöön ja saattaa olla poikkeuksellisen väsynyt. Masennusvaiheet kestävät keskimäärin puoli vuotta.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriöön saattaa liittyä itsetuhoista käyttäytymistä.

Hoito on pitkäaikaista ja on tärkeää yhdistää lääke- ja psykososiaalinen hoito toimivaksi, yksilölliseksi kokonaisuudeksi. Onnistunut hoito edellyttää sairauden ymmärtämistä ja hyväksymistä ja lääkehoitoon sitoutumista. Lääkkeiden käyttöön saattaa liittyä haittavaikutuksia.

Myös omaiset ja lähipiiri pitäisi pystyä huomioimaan hoidossa.

Kaksisuuntainen elämäni- Sinin tarina

N

uoresta saakka minulla on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita, toisaalta myös synkempiä, hiljaisempia hetkiä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriö eli bipolaarisen mielialahäiriö diagnoosin sain vasta nelikymppisenä.

Sairaus vei mahdollisuuteni äidin rooliin

Jos jälkikäteen asiaa ajattelen, olisin toivonut, että diagnoosi olisi löytynyt aiemmin. Minua hoidettiin keskivaikean tai vaikean masennuksen takia vuosikausia ja välillä 14

psykoottisten oireiden takia. Olin ongelmatapaus, itsetuhoinen ja masentuneena en kyennyt hoitamaan vanhemman rooliani. Olisin suonut lapselleni normaalin lapsuuden ja olisin niin toivonut, että hän olisi saanut olla lapsi, eikä joutunut ottamaan vastuuta minusta ja itsestään liian aikaisessa vaiheessa.

Yksinhuoltajana ja masennuksen kourissa toivoin vain kuolemaa, ei ollut ketään kelle puhua asioista.

Huostaanotto oli kamalaa, mutta lapsen kannalta parasta. En voisi enempää korostaa, että aikuisen sairaus ei ole lapsen vika.

Sairaus vei meiltä toisemme ja minulta ainutlaatuisen mahdollisuuden vanhemmuuteen. En voi kuin pyytää menneisyyttä lapseltani anteeksi, tulevaisuus näyttää paremmalta. Suuri iloni ja onneni on, että suhteeni lapseeni on nykyään hyvä.

Masennusvaihe

Terve ihminen ei voi ymmärtää miltä mania tai masennus oikeasti tuntuu. Voin kertoa, että hyvältä ja aivan järkyttävän pahalta. Pahin tilanne on läheisten suhteen, heille sairaus on todella rankkaa. On vaikea ymmärtää ja nähdä rakkaansa voivan niin huonosti. Tässä hetkessä lähetän ajatuksissani kiitoksen upealle aviomiehelleni, koita jaksaa ja ymmärtää.

Masennus vie sinulta kaiken aloitekyvyn. Tunteet latistuvat, mikään ei tunnu miltään, on täysin välinpitämätön asioiden ja perheen suhteen. Ei yksinkertaisesti tunne mitään muuta kuin suuren ahdistuksen ja tuskan sisällään.

Eläminen ei ole elämisen arvoista.

Sanotaan, että masennusvaiheessa ihminen ei yritä itsemurhaa, minä yritin. Onneksi selvisin.

Maniavaihe

Maniavaiheessa on toisella tapaa itsetuhoinen. Se liittyy kaikkivoipaisuuden tunteeseen, siihen, että minä olen tämän maailman herra ja koko maailma kumartaa minua.

Sitä kävelee holtittomasti auton alle, koska totta kai auto väistää.

Kiipeää liukkaalle katolle talvella.

Mikään eikä kukaan mahda minulle mitään, eikä minulle mitään pahaa satu. Vauhti vain kiihtyy, mania on ihana tunne ja siksi niin vaarallinen.

Maniassa on muutama eri vaihe.

Hypomaniassa voit vielä jollakin tasolla järjellä harkita asioita ja jollakin asteella saattaa asioita loppuun, se on manian lievempi muoto. Maniassa puheeni on valtavan nopeaa, teen montaa asiaa yhtä aikaa, mitään en saa valmiik-

si, teen järjettömiä itselleni vaarallisia asioita ja ennen kaikkea minuun iskee ostovimma.

Ostan tavaraa järjettömästi, ilman mitään ajatusta millä voisin maksaa tai miten tulen toimeen myöhemmin. Maniassa raha-asiat sotkeutuvat pahasti, on vain pakko ostaa. Sitä ei pysty järjellä kieltämään. Maniassa, ” vauhdissa ” , todellisuus häviää ja on äärettömän energinen. Voi tehdä fyysisestikin mahdottomia asioita.

Parantumaton sairaus

Tämä on minulle lopuniän sairaus, en tule parantumaan tästä ikinä.

Mutta sairauden kanssa oppii elämään. Ikä tuo helpotusta tähänkin sairauteen. Olet sairauden kanssa enemmän sujut, tunnistat oireita ja varoitusmerkkejä, osaat hakea ammattiapua.

15

Ja ennen kaikkea ymmärtää, että lääkitys pitää olla kohdallaan. Lääkitystä ei saa jättää pois. Lääkkeiden poisjättö on niin helppoa: masennuksessa ei jaksa eikä välitä ja maniassa olo on niin mahtava ettei tarvitse mitään. Tosiasia kuitenkin on, että olo helpottuu todella paljon kun lääkitys on kohdallaan.

Nuorille, tämän diagnoosin saaneille haluan sanoa, että sitoutukaa lääkehoitoon.

Oikean lääkityksen löytäminen voi olla vaikeaa, mutta se kannattaa ja muistakaa, että vaikka elämä olisi kuinka rankkaa, sieltä noustaan!!

Sini ja Jenni Haastateltava esiintyy nimimerkin suojassa

Opiskelija Riiko haastattelussa Sieltä Riiko lähti Skotlantiin, missä hän teki hotellialan työtä vuoden verran. Palattuaan Suomeen hän jatkoi työskentelyä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sitten kutsui Ruotsi, jossa hän työskenteli ATK/ teknisenä tukena puolisentoista vuotta. Hän palasi Suomeen Wiprolle koneistajaksi ja sieltä ammattitaudin takia eläkkeelle ja uudelleenkoulutettavaksi. Tämän elämänmuutoksen myötä Riiko päätyi opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

MtMt-ongelma ei ole vamma

R

iiko Järviö on 41-vuotias sairaanhoitajaopiskelija sekä kahden pienen lapsen isä, jolla on todella monipuolinen työkokemus.

Hän on ollut ensin useamman vuoden elektroniikkatehtaassa pääluottamusmiehenä.

Vuonna 2016 häämöttää valmistumispäivä. Sairaanhoitajaopinnot hän valitsi alan työtilanteen ja ja sosiaali- ja terveysalan kutsumuksen vuoksi. Vapaa-ajan ongelmia ei kuulemma ole, se kuluu lasten kanssa touhutessa tai Förbyn VPK-toiminnassa.

Klubitalo-harjoittelun päätavoitteeksi Riiko asetti, että oppisi ym-

märtämään, että mielenterveys kuntoutuja/-potilas ei ole vammainen. Hän kertoo oppineensa jäseniltä paljon.

Liikkuva vastaanotto

Tulevaisuudesta hän kertoo, että tavoitteena on syventävät opinnot ensihoitoon. Lisäksi Riiko on kaavaillut yksityistä hoitajan vastaanottoa, joka olisi pääosin liikkuva, eli hoitaja menisi potilaan luo eikä päinvastoin. Yrittäjyyskin siis kiinnostaa.

Riikon henkilökohtainen motto on: ” Elä muutoksessa. ” Hän haluaa myös näin klubilehden kautta välittää isot kiitokset kaikille, että on saanut tuntea itsensä hyväksytyksi yhteisöön.

Mirva

Sveitsiläinen opiskelijavieras klubilla Charlotte Egli, sveitsiläinen viimeistä vuotta opiskeleva sairaanhoitajaopiskelija. Charlotte kertoi aikaisimmista harjoittelukokemuksistaan jo ihastuneensa neurologisten potilaiden kuntoutukseen.

Kahden päivän aikana Charlotte seurasi tiivisti klubimme toimintaa osallistuen lehtipalaveriin ja iltatoiminnan keilailuun sekä muuhun klubin toimintaan. Charlotteen teki vaikutuksen henkilökunnan ja jäsenten kielitaito.

V

Tutustuminen teki vaikutuksen

iikolla 41 Klubitalomme toimintaan kävi tutustumassa

Itse hän lyhyen visiittinsä aikana näki klubitalon paikkana johon 16

turvautua kun henkinen taakka käy liian raskaaksi ja sitä tulee keventää päästäkseen takaisin jaloilleen. Klubitalo luo tähän ympäristön ja jäsenet saavat mahdollisuuden työskennellä voimavarojensa mukaisesti. Klubitalon antaa myös edellytyksiä vastaantulevien ongelmien ratkaisemiseksi. Jäsenet oppivat täällä luottamaan kykyihinsä, kehittävät itselleen itseluottamusta ja pystyvät ottamaan elämänsä taas omiin käsiinsä. Yhteisössä sekä jäsenet että henkilökunta ovat yhtälailla tasaarvoisesti hyväksyttyjä.

Ahti

Ruokala Maan keittokirjasta: Helppo ja kevyt joulukakku Ainekset

2 dl silputtua taatelia, viikunaa tai rusinoita 1 dl Dansukker Tummaa siirappia 1 ½ dl Dansukkker Fariinisokeria 3 dl piimää 1 dl juoksevaa margariinia tms. rasvaa 2 kananmunaa 5 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa 1 tl leivinjauhetta 2 rkl piparkakkumaustetta ( t ai 1 tl inkivääriä, kanelia, neilikkaa, pomeranssinkuorta ja kardemummaa )

Pinnalle

Dansukker Tomusokeria Kuumenna uuni 175-asteiseksi.

Voitele ja korppujauhota rengasvuoka.

Silppua kuivatut hedelmät kulhoon. Mittaa joukkoon siirappi, fariinisokeri, piimä ja rasva. Sekoita joukkoon munat.

Mittaa toiseen kulhoon jauhot, kohotusaineet ja mausteet. Seulo kuivat aineet siivilän läpi kosteiden aineiden joukkoon. Sekoita hyvin ja kaada vuokaan. Kypsennä 175asteisessa uunissa noin 1 tunti.

Anna jäähtyä.

Seulo jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria. Korista vati puolukanvarvuilla .

Lähde: Dansukker.fi

E

Terveysvinkki: Panosta painonhallintaan!

lämäntapamuutos lähtee päätöksen tekemisestä ja selkeiden tavoitteiden asettamisesta.

Päätös elämäntapamuutoksesta kannattaa tehdä heti, mutta toteutus pikku hiljaa.

Kokeile ja toteuta ruokavaliossasi ja liikuntatottumuksissasi asioita, jotka tuntuvat sinusta hyvälle.

Kaikkien ei tarvitse päästä ihannemittoihin, vaan ylipainoisella jo 510 %:n pysyvästä painon alenemisesta on terveydelle merkittävää hyötyä.

Mitä hitaampaa laihtuminen on, sitä varmemmin pudotetut kilot pysyvät poissa. Pienet, askel kerrallaan toteutetut elämäntapamuutokset johdattavat kohti pysyvää painonhallintaa.

Laihduttamisen etuja

Olo kevenee ja jaksaa liikkua ja kuntoilla ihan eritavalla kuin ennen. Yleinen jaksaminen lisääntyy ja ihminen on iloisempi ja energisempi. Unen laatu on parempaa ja ihminen on virkeämpi.

Somaattisten sairauksien hoito tehostuu ja lääkkeitä saatetaan tarvita pienempi määrä. Kaikin puolin laihduttaminen tekee hyvää.

10 askelta kevyempään oloon

•Syö säännöllisesti, vältä napos-

telua

•Kokoa ateriat lautasmallin mukai-

•Syö hitaasti ruuasta nauttien •Älä syö muiden tähteitä •Älä mene nälkäisenä kauppaan,

ota kauppalista avuksi

•Jos käytät alkoholia, muista koh-

tuus

•Varaudu juhlaan ja muihin syömi-

sen riskitilanteisiin

•Lähde liikkeelle ja käytä jalkojasi

aina kun voit

•Muuta elämäntapasi pysyvästi

paremmiksi

•.Hitaasti hyvä tulee!

sesti

Lähde:

17

www.hyvinvointipolku.fi/

Joulunajan ohjelmaa Suomen MielenterveysMielenterveysseuran ylläpitämä VAHVISTAMO - tukee mielen hyvinvointia Vahvistamossa voit perehtyä

mielenterveyteen ja voimavaroihin eri teemojen kautta.

Teemoihin liittyvät testit, tehtävät ja harjoitukset auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa.

To 29.1.2015 retki eduskuntaan. Lisää alkuvuoden

tapahtumista löytyy nettisivuiltamme www.salonklubitalo.fi

VAHVISTAMON Löydät netistä Osoitteesta:

Vauvauutisia

www.vahvistamo.fi

"On lapsi syntynyt maailmaan, tuoden paljon iloa tullessaan.

Hän lahja on kallis ja suloinen, hänen elämänsä olkoon onnellinen."

Lämpöiset onnittelut Kristalle ja Sampsalle pienen prinsessan johdosta!!

18

Muut ilmoitukset RUOKAILUT KLUBILLA ma – pe klo 12.00

Ruokalipun hinta on 3.00 € Muista ilmoittautua klo 9:30 mennessä

FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry

Klubilla on nyt oma blogi.

Käy kurkkaamassa osoitteessa:

www.salonklubitalo.blogspot.fi

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ALENNUKSET JÄSENILLE

-20%

Normaalihintaisista tuotteista

Tutustu toimintaan :

Salon Klubitalon blogi

-20%

Normaalihintaisista tuotteista

Salon Kukkakimppu

Salon kukkakori

Helsingintie 5,

Horninkatu 11 – torin laidalla,

24100 Salo

24100 Salo

www.omtsalo.fi

Mielialojen vuoristorataa

ELOKUVATEATTERI LUMON

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, johon kuuluu eriasteisia mania- ja masennusjaksoja.

http://www.lumoleffat.fi

TARJONTAA OSOITTEESSA

Respasta voi ostaa lippuja 5€/Kpl

www.bipoinfo.fi 19

Vapaalippuja Salon taidemuseo Veturitalliin Saatavana edelleen Klubin respasta, niin kauan kuin lippuja riittää.

Vastaanottaja

POSTIMERKKI

Salon Klubitalo YHTEYSTIEDOT: Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044044-727 5150 salonklubitalo@ssmts.fi www.salonklubitalo.fi

PUHELINNUMEROT:

KLUBITALON OHJELMA:

Johtaja Arja Timonen 040 532 9748

Aukioloajat: ma— ma—pe klo 8.308.30-15.45

Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152

Ruokailut: ma— ma—pe klo 12.00

Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153 Yhteisöavustaja Peetu Häggström 044 727 5154 20

Kahvila auki: ma— ma—pe klo 10.0010.00-10.30 klo 14.0014.00-14.30 Talokokous: joka toinen viikko