Klubilehti - 1/2015 by Salon Klubitalo

SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015 • Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely

• Kehittämispäivä

• Vierailu Eduskuntaan

Sisällysluettelo

Julkaisija

Pääkirjoitus ..... ....................................... 3 Salon Klubitalo

Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.

Klubitalon toiminta 2014.......................... 4 Vierailu Eduskuntataloon ........................ 5 Propelli -vierailu klubilla .......................... 6 Respan kuulumiset ................................. 7 Mirvan terveiset ...................................... 7

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:

salonklubitalo@ssmts.fi

Kotisivut:

www.salonklubitalo.fi

Klubitalo avoinna

ma - pe klo 8.30 - 15.45 Päätoimittaja

Arja Timonen Toimituspäällikkö

Mikko

Kurkistus mielen maailmaan ................... 8-9 Nuorten Netti... ....................................... 10 Kehittämispäivät 2014............................. 11 Köyhyys ja syrjäytyminen ........................ 12-13 Marin näkökulma köyhyydestä ............... 14-15 Potilasopas netissä ................................. 16 Ajan virrassa ... ....................................... 16 Liikkumalla voit parantaa unesi laatua..... 17 Opiskelijoiden haastattelut ...................... 18 Tohtori N ja sisäinen sankari .................. 19 Äijä-perjantai – selityksen makua ........... 20 Velkaneuvontaa Etapista ........................ 21 Infoa talon tapahtumista.......................... 22

Taitto

Muut ilmoitukset ...................................... 23 Kansikuva:

Klubitalon yhteystiedot ............................ 24

Toni M

Ahti, Mari, Maiju, Tomi, Toni M, Sauli, Hannu, Jenni ,Arja, Satu, Suvi, Masa, Mirva, Juho, Tämän lehden toimittivat:

KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä. Rahoitus:

LEHTI 2 LEHTI 3 LEHTI 4 LEHTI 5

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

22.4.2015 30.6.2015 30.9.2015 25.11.2015

Klubitalokummimme tervehdys: Siltoja rakentamaan Erityisesti suomalaiselle miehelle on vuosikymmenten mittaan ollut aina kunnia-asia, että työllä tai yrittämisellä pystyy elättämään perheensä. Naiset ovat monessa asiassa nousseet tasa-arvoisiksi miesten kanssa ja nykyisin kantavat tasavertaisen vastuun perheen elatuksesta. Taloudellisessa lamassa, jolloin monen alan työt siirtyvät pysyvästi kaukaisiin maihin ja työpaikat ovat kiven alla, ihmisen mahdollisuudet ansaita elantonsa ovat heikentyneet. Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu tavan takaa osin tahattomastikin syyllistävän työttömyydestä, vaikka on kiistatonta, että työllistymismahdollisuuksia ei juuri nyt ole. Suomi on maailmantalouden vanavedessä tipahtanut kuoppaan, jossa etenkin vientialojen työllisyysnäkymät ovat heikot. Vaikka merkkejä uusista menestysaloista on näkyvissä, niiden innovaatiot eivät ole vielä sellaisessa vaiheessa, että toiminta voisi laajamittaisesti tarjota töitä. Tämä aika kaipaa siltojen rakenta-

mista. Teiden ja siltojen rakentaminen tuo konkreettisesti työtä rakennusalan ammattilaisille. Toisaalta meidän on kyettävä rakentamaan siltoja työpaikasta toiseen. Kun ihminen jää työttömäksi, tulee hänen työkyvystään pitää huolta ja keskittyä osaamisen päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen kouluttautumisen kautta. Työttömyyden myötä arjen perusrakenteita järisytetään. Silloin tarvitaan turvaverkkoja, ystävien ja läheisten tukea. Välittäminen ja yhteisöllisyys auttavat pahimman yli. Meillä Salossa on nyt tuhansia tarinoita, jotka kertovat kovaa kieltään työttömyyden aiheuttamista kriiseistä. Nämä tarinat ovat totisinta totta ja väitän, että vähintään yksi niistä on koskettanut meistä varmasti jokaisen lähipiiriä. Kolmas paikka, jossa on rakennettava siltoja, on politiikka. Tällä hetkellä vaaliasetelmat alkavat olla jo niin kuumassa vaiheessa, että tuntuu puolueiden polttavan kilpaa keskinäisiä yhteistyön siltojaan. Tämä lietsoo epävarmuuden ilmapiiriä jo valmiiksi hankalina aikoi-

na. Pieni nokittelu kuuluu politiikkaan, mutta silti kannattaisi muistaa, että eteneminen omissa poliittisissa tavoitteissa on mahdollista tapahtua aina vain yhteistyön siltoja pitkin Aina valmiina siltoja rakentamaan, yhdessä, kevätterkuin Taimelan Katja

Tilastotietoa 2014 Salon klubitalon toiminnasta Mielenkiintoinen havainto on, että klubitalo kiinnostaa yhtälailla miehiä kuin naisiakin. Nuoria alle 40- vuotiaita miehiä on toiminnan piirissä jopa hiukan enemmän kuin naisia. 60- vuotta täyttäneistä 7 kävijästä kuusi on miehiä.

Rahoitus vuodelle 2015

Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Salon klubitalon toimintaan 126 000 euroa vuodelle 2015. Lisäksi saimme Paikka auki- hankerahaa työttömän alle 29vuotiaan nuoren palkkaamiseksi 30 000 euroa. Raha -automaattiyhdistyksen rahoituksen ehtona on, että kunnat osallistuvat myös klubitalojen rahoitukseen; Salon kaupunki on myöntänyt klubitalolle 70 000 euroa. Kävijäluvut kasvoivat edelleen

Jäsenkäyntien määrä 4 036 kpl ylitti edellisvuotiset ennätykset. Uusia jäsenyydestä kiinnostuneita tutustujia kävi vuoden mittaan 49 henkilöä, joista 15 liittyi jäseneksi. Päivittäin toimintaan osallistui keskimäärin 17 jäsentä.

Jäsenkäynnit 2012-1014 2014

4036

2013

3568

Yhteenveto klubitalolla vuonna 2014 kokoontuneista ryhmistä

Ryhmän/tapahtuman nimi Kokoontumis- Osallis- Yhteenkerrat sä tujat

3061

2012 0

1000

2000

3000

4000

5000

Käyntien määrä jäsentä kohden vaihtelee vuoden aikana yhdestä käynnistä runsaaseen pariin sataan käyntiin. Aktiivisin jäsen on käynyt klubitalolla vuoden aikana 214 kertaa. Vuonna 2014 aktiivista jäsenistä klubitalon toimintaan osallistui 100 –231 kertaa 11 jäsentä ( 13 % ) , 51 – 100 kertaa kävi 19 jäsentä ( 2 1 % ) , 10 –50 kertaa osallistui 30 jäsentä ( 3 4% ) ja alle kymmenen kerran kävijöitä oli 28 ( 3 2% ) .

Liikuntatapahtumat Hevosfarmitoiminta

71 21

23 11

368 77

Bänditoiminta

Retket

108

Juhlat

135

Talokokoukset

209

MHAW Elokuvaesitys

Klubitalolla kävijöistä korkeintaan 30-vuotiaita on 15 ( 1 7 % ) , alle 40-vuotiaita 33 ( 38 % ) , ja 41– 50vuotiaita 19 ( 22 %) sekä yli 50-vuotiaita 21 ( 2 3 % ) , heistä 60 vuotta täyttäneitä on 7. Kävijöiden laskennallinen keski-ikä on 41- vuotta, yli puolet aktiivisesti osallistuvista on alle 40-vuotiaita. 4

Valokuvausryhmä

Keittiö (lounaat)

245

2839

300

Reach out

Jäsenten ikäjakauma

Hallinnon työryhmät

110

Henkilökohtainen apu ja tuki

215

Työ- ja opintovalmennus (yks.) Lehtityöryhmä

Iltatoiminta

262

Koulutustapahtumat

Kehittämispäivä

MT ensiapu I

Unelmakeidas työpaja

Vierailu eduskuntataloon lubitalo toteutti yhdessä SalK mi ry:n kanssa tutustumismatkan eduskuntatalolle. Paikan-

päällä meidät otti vastaan klubitalokummimme, Salosta valtakunnanpolitiikkaan ponkaissut Katja Taimela, SDP:n eduskuntaryhmästä. Eduskuntatalo itsessään esiteltiin oman aikansa viimeisenä suuren kokoluokan rakennusprojektina Suomessa, joka on valmistunut kokonaan ilman konetyövoimaa. Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelutyö laajuus näkyy rakennuksesta omana kokonaisuutenaan aina sen pieniin yksityiskohtiin, kuten kalusteiden ja ovenkahvojen suunnitteluun. Kierroksella opas selvitti valtiosalin roolia median ja kansanedustajiemme kohtauspaikkana. Valtiosali tunnetaan myös paikkana jossa pääministeri ottaa vastaan valtiovieraita. Istuntosalin lehterillä selvisi ajatus eduskunnan ranskalaisesta istumajärjestyksestä, sekä virkamiesten sihteereiden ja entisaikojen pikakirjoittajien tehtävänkuvasta istunnon aikana. Kyselytuntia seuraamassa

Eduskunnan kyselytunti piti sisällään kiivasta keskustelua hallituksen perhepaketista, jonka siirtämisestä eduskunnan käsittelyyn hallitus päätti muutamaa päivää myöhemmin luopua. Hallitusta haastettiin myös kysymyksillä osallistumisesta Viron ja Yhdysvaltojen ilmasotaharjoitukseen, sekä valtion toimista Talvivaaran ympäristövahinkojen torjunnassa. Katja Taimelan vieraana

SDP:n eduskuntaryhmän kokoushuoneessa tarjoiltujen kahvin ja Kuiron leipomon luumupullien

Vasemmistoliiton Martti Korhonen kovistelee hallitusta ilmasotaharjoituksista

ohessa, energinen Katja kävi läpi tehtäviään ja kuvaili omaa näkemystään kansanedustajan haastavasta roolista monien alojen asiantuntijana. Kahvittelu sai lähes kyselytuntimaisia piirteitä, mielenterveyskuntoutujien tukimuotojen herättäessä runsaasti keskustelua. Taimela vastaili kysymyksiin eläkkeistä ja kuntoutuksesta, sekä osaaikatyötä tekevien ja pienyrittäjän tukimuodoista. Tapaamisen päätteeksi edustaja Taimela lupasi kirjoittaa nyt ilmestyvään klubilehteemme pääkirjoituksen köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Kiitoksena vieraanvaraisuudesta, Salon klubitalon Arja Timonen ja Salmi ry:n puheenjohtaja Juha Kalevo ojensivat illan emännälle Marimekon pienimuotoisen lahjan.

Teksti: Ahti Kuvat: Tomi

Propelli-vierailu klubilla: Omat etuudet kannattaa tarkistaa! Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellien työhön/ toimintaan mm. kuuluu antaa tietoa, tukea, ja neuvontaa Kela - etuuksista mielenterveyskuntoutujille sekä mt- kuntoutuksen palvelumuodoista - mahdollisuuksista, kursseista kuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Vammaisetuja kuntoutujalle?

Vammaisetuuksista lyhyesti: henkilöt, jotka ovat työssä, työttömänä, sairauslomalla tai opiskelevat ja heillä on lääkärin toteamana ollut sairautta vuoden, sekä sairaudesta on haittaa JA menoja, heille saattaa syntyä oikeus vammaistukeen. ( m enojen ” pakko” - osuus poistuu 6/15 ) . Perusvammaistuki vuonna 2015 on 93,28e/ /kk. /kk Tuen saamiseksi tarvitaan lääkäriltä Clausunto. Henkilöt, jotka ovat kuntoutustuella määräajaksi tai toistaiseksi, työkyvyttömyyseläkkeellä, varhaiseläkkeellä, tai vanhuuseläkkeellä ja sairaudesta on menoja TAI haittaa , saattaa syntyä oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen. Perushoitotuen määrä on 62,48e/kk.Tuen saamiseksi tar62,48e/kk vitaan lääkäriltä C- lausunto. Tukiasioissa tietämättömyyttä

Tukiasiat eivät ole ollenkaan selviä kuntoutujille, omaisille, läheisille eikä aina edes hoitotaholle. Ne ovat kuitenkin ensi

Vertsikka eli vertaisohjaaja Tuula ( v as ) ,

Milla Ristolainen ja Pirjo Metsäranta

kertoivat mm. Mielenterveyden keskusliiton järjestämistä kursseista.

sijaisia etuuksia ja niitä on oikeus hakea.

Etuuksien saamiseen ei vaikuta omaisuus tai puolison tulot, tuesta ei makseta veroa eikä sitä oteta huomioon toimeentulolaskelmissa. Päätökset tekee ja maksaa Kela, ei kunta. Tukea on mahdollisuus saada taannehtivasti 6 kk ajalta. 16v. täyttäneen Vammaistuki / eläkkeensaajan hoitotukilomake, jonka saa Kelasta, on pitkä ja moni kysymyksinen lomake. Lomake on sama kaikille sairauksille. Kannattaa pyytää apua

Mielenterveyskuntoutujan täytyy kuvata monesta eri näkökulmasta haittaa, mitä sairaus pahimmillaan tuo jokapäiväiseen elämään. Menot kirjataan vuositasolla. Lomakkeen täyttä6

miseen kannattaa pyytää apua, että muistaisi kuvailla kaiken tuen ja avun tarpeen ja sanoittaa kaikki asiat, minkälaista elämä on sairauden kanssa omassa arjessa. Nämä asiat kannattaa kirjata erilliselle paperille ja laittaa liitteeksi lomakkeeseen, kun menee lääkärin vastaanotolle hakemaan Clausuntoa

Mielenterveyden Keskusliiton Tietopalvelu Propelliin valtakunnallinen ohjaus- ja neuvonta nro 020391920 TAI

Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propelli Turku p. 040 3502680.

Mukavaa kevään odottelua kaikille lehden lukijoille! Terveisin Pirjo Metsäranta, Kuntoutusneuvoja

Yksikkökuulumiset Respasta

iksun tarina kertoo tyypillisestä päivästä Salon klubitalon vastaanottopisteen eli respan toiminnassa. Mikään päivä ei ole samanlainen, toki tietyt rutiinitoiminnat toistuvat päivästä toiseen. Näitä toimintoja on kävijöiden merkitseminen reachoutjärjestelmä Welmuun. Welmusta tarkistamme päivittäin, onko joku jäsenistä syrjäytymisvaarassa klubitalon toiminnasta. Järjestelmän meille kehitti talomme taitava koodaaja Teemu. Ruokalippujen myymistä, sähköpostien valvontaa, puhelimeen vastaamista ja ulkooven avaamista on päivittäin.

Laaja tarjonta työtaitoja

Respassa hoidetaan moni tärkeä asia esim. lounaslipukkeiden osto.

u mai gaad mitä hommaa, tässä hommassa olis hyvä olla viis kättä ja kaks päätä! Kun puhelin soi, täytyy avata samaan aikaan ovi, kirjata jäsenkäyntejä Welmuun ja myydä ruokalippuja. Olen silti selvinny tähän asti hyvin, mutta nyt täytyy koputtaa puuta

ja laittaa rasti seinään ;) No ei kait. Totta puhuen tämä respan homma on tosi kivaa ja mielenkiintoista, enkä haluais tehdä just tällä hetkellä mitään muuta! – Kiksu

Mirvan terveiset työelämästä

irva oli puolisen vuotta työvalmennuksessa Respassa ennen siirtymistään takaisin työelämään. Tärkein anti oli omien voimavarojen testaaminen tulevaa varten. Tässä hänen terveisensä:

se, että saa itsetunnolleen kunnon tuuppauksen. On hienoa saada tehdä työtä joka on näkyvää, konkreettista. Se tekee työn minulle mielekkääksi.

Aloitin työkokeilun vuodenvaihteessa. Työnantaja on pysynyt samana, työnkuva vain muuttui.

-Mirva

On ollut tosi antoisaa, mutta myös raskasta. Kotona en juuri jaksa tehdä mitään työpäivän jälkeen. Isoin hyöty työkokeilusta on

Kukkaset kuukauden Onnistujalle, Mirvalle!

Respaa käytetään myös työvalmennuspaikkana, silloin kun jäsen on siirtymässä takaisin työmarkkinoille. Respassa harjoitellaan työtaitoina asiakaspalvelua, atktaitoja, tilastointia, laskutuksen valmistelua ja työelämän taitoina keskittymistä, päivärytmin ylläpitämistä, työelämän pelisääntöjä ja monen asian yhtäaikaista hoitamista.

Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely

ma keho on niin arvokas, ettei sitä saisi kukaan vahingoittaa. Silti noin joka kymmenes tyttö ja joka kuudes poika viiltelee ja vahingoittaa itseään, osa useamman kerran päivässä. Viiltely aloitetaan yhä nuorempana, mutta tyypillisintä viiltely on 13-18 vuoden iässä. Osa jatkaa viiltelyä aikuisiässä. Miksi?

Viiltely on tapa purkaa ahdistusta. Vain harvoin viiltäminen on itsemurhayritys. Viiltely on epäsuoraa itsetuhoisuutta ja mikäli siihen ei puututa, itsemurhan riski lisääntyy. Se on vakava oire, jonka syyt pitää ehdottomasti selvittää. Viiltelevällä henkilöllä ei ole keinoa ilmaista pahaa oloaan muulla tavalla tai negatiiviset tunteet on totuttu piilottamaan muilta. Fyysinen kipu helpottaa sisäistä tuskaa ja on helpompaa konkretisoida. Ulospäin ihminen voi olla hyvinkin iloisen ja tasapainoisen oloinen, mutta sisällä on täydellinen kaaos, joka voi johtua elämänhallinnan puutteesta tai traumaattisesta tapahtumasta - kuten koulukiusaamisesta.

Kipu tuottaa kuitenkin vain hetkellisen helpotuksen ja siksi viiltelyyn voi jäädä koukkuun. Fyysinen kipu tuottaa aivoissa endorfiineja, joten kivun vaikutus on huumeaddiktion kaltainen. Viiltämistilannetta kuvataan unen-omaiseksi, josta ei välttämättä muista myöhemmin mitään. Osa viiltelijöistä hakee jännitystä, toiset mielihyvää, muutamat rankaisevat itseään.

Kenen kanssa?

Viiltely saatetaan aloittaa kavereiden kanssa yhdessä. Viiltely ajoittuu yleensä hetkiin, jolloin nuori jää yksin omien ajatustensa kanssa. Koukkuun jäänyt viiltelijä häpeää viiltojaan ja arpiaan ja pyrkii peittämään ne muilta. Nuorten keskuudessa on levinnyt ” viiltelyvillitys ” , jossa vertaillaan esim. blogien sivustoilla

saa itse valita, puhuuko vanhemmille, psykologille vai kouluterveydenhoitajalle, mutta jollekin pitää puhua. Puhumattomuus lisää häpeää. Tärkein ja hyödyllisin kysymys, jonka viiltelijälle voi tehdä on: "Voinko tehdä jotain, mikä auttaisi sinua vähentämään viiltelyä?" Ehkä aluksi viiltelijällä ei ole asiaan mitään sanottavaa, mutta on tärkeää pitää keskusteluväylä avoinna. Viiltelyä ei kannata kieltää, koska kiellot aiheuttavat lisääntynyttä ahdistuneisuutta viiltelijässä, jonka myötä hän viiltelee itseään yhä enemmän. Viiltelijää kannattaa tukea puhumaan, kirjoittamaan, maalaamaan tai muulla tavoin ilmaisemaan henkistä kipua, sisäistä sekasortoa ja tyhjyyden kokemuksia.

arpia. Myös nuorisopsykiatrisilla osastoilla voi olla kilpailu, kenellä on ” hienoimmat” arvet. Arpien ihailu kannustaa jatkamaan viiltelyä. Arvet pysyvät lopunikää ja reiteen puukolla viillelty LÄSKI, tuottaa surua ja häpeää aikuisiällä. Mitä tehdä?

Viiltelijä tarvitsee apua, mutta vain viidesosa heistä hakeutuu ammattiauttajien puheille. Jos viiltelet itseäsi, tiedät, että asiasi on väärällä tolalla ja sinun pitäisi uskaltaa puhua jollekin asiasta. Jos ystäväsi tai lapsesi viiltelee itseään, tartu asiaan ja lähde hakemaan apua hänelle. Nuorelle voi sanoa, että hän 8

Mistä apua?

Apua viiltelyyn on tärkeää hakea heti. Viiltelyyn jää helposti koukkuun ja myöhemmin lopettaminen on vaikeaa. Mikäli nuori hakee itse apua, hän saa sitä helpoiten kouluterveydenhuollosta. Sieltä nuori hoidetaan eteenpäin esim. nuorisopoliklinikalle. Ajan voi varata terveyskeskuslääkärille, joka kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Tukea ahdistukseen saa esim. nuorten kriisipuhelimesta. On hyvä kertoa asiasta myös vanhemmille, mikäli kyseessä on alaikäinen nuori. Viiltelystä toipuminen on pitkä prosessi, mutta siitä on mahdollista päästä eroon.

apsena ja nuorena olin aktiivinen urheilun ja liikunnan harrastaja, mutta murrosiässä tapahtui jotakin, jonka kautta menetin elämänhallinnan ja hallintaa koetin parantaa sillä ainoalla keinolla, johon vain minä pystyin – itseni satuttamisella.

MR. ROTTENIN TARINA suoraa huutoa .Minä en vaan jaksanut, eikä minulla ollut keinoja hallita pahaa oloa. Oli pakko satuttaa itseään, fyysinen kipu poisti psyykkistä kipua. Ei ollut väliä olinko maanisessa vai depressiivisessä vaiheessa, viiltelin kummassakin

Murrosiän ongelmat

Murrosiässä minulla oli ongelmia koulussa, sekä opettajien, että oppilaiden taholta. Minua ei kehuttu, eikä kannustettu niissä asioissa, joissa olin hyvä, vain epäkohtia tuotiin esille. Vanhemmat eivät tuntuneet olevan kiinnostuneilta minusta ja elämästäni, lähinnä huolenpito oli komentelua. Koulussa ja kaupungilla jouduin toisten nuorten kiusaamaksi. Murrosiän paineet, epävarmuus ja tunne ettei kukaan välittänyt minusta ahdistivat minua ja loivat sisälleni kiukkua ja tuskaa. Minulla ei ollut mitään tapaa poistaa tätä kiukkua ja vihaa itsestäni. Ajauduin kaveriporukkaan, missä minut kyllä hyväksyttiin, mutta seura päihteiden käyttämisineen ei ollut nuorelle sitä parasta. Viiltelin itseäni ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, mutta oikeasti homma meni överiksi 18-20vuotiaana. Minulla oli ihmissuhdeongelmia, käytin alkoholia ja lisäksi minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö ja synnynnäinen ADHD/ADD. Vahingoitin itseäni

Polttelin itseäni tupakalla, viiltelin, löin rystyseni verille ja huusin

Joku holtti oli kuitenkin alitajunnassa maanisessakin vaiheessa, enkä viillellyt kovin syviä viiltoja kasvoihin, vaikka olo oli sellainen, että olisi tehnyt mieli puhkoa silmätkin. Itsemurhaa en kuitenkaan tietoisesti viiltelyllä hakenut. En pystynyt vaikuttamaan koti- enkä kouluasioihin, itseni satuttaminen oli ainoa mihin pystyin vaikuttamaan. Ehkä se oli myös huomionhakua, olisin toivonut, että joku aikuinen olisi nähnyt minut ja kysynyt miten minulla menee. Viiltelijä tarvitsee apua ja huomiota

Millainen on tyypillinen viiltelijä? Minusta tyypillistä viiltäjää ei ole. Ennen vanhaan viiltely liitettiin gootti-genreen ja saatananpalvontaan. Mutta sekään ei totuus. 9

Minusta tyypillinen viiltelijä on yksinäinen, epäsosiaalinen, vähän depressiivinen henkilö, epävarma itsestään. Mutta kaikki voi olla silattu nauravan ja hyvin toimeentulevan kuoren alle. Kaikilla on kuitenkin sama tarve ja pyyntö – ” Huomatkaa minut! Auttakaa minua! ” Tärkein asia minkä aikuinen voi nuorelta kysyä on: ” Onko sinulla kaikki hyvin, voinko auttaa sinua? ” Nuorta ei saa kieltää, ei saa olla vihainen, vaikka itse pelkäisi. Autoritaarinen asenne vain lisää viiltelyä. Ensin nuori ei välttämättä puhu ja voi olla vihainenkin, mutta on yritettävä rauhassa palata asiaan myöhemmin uudelleen. Tärkeintä on, että nuorelle välittyy tunne aikuisen läheisyydestä ja halusta kuunnella aidosti nuorta. Joskus tarvitaan terapiaa, mutta se on hyvin yksilökohtaista. Joskus auttaa aika. Arvet vaalenevat vaan eivät koskaan poistu

Itse mietin jälkiviisaana, että omat asiani olisin voinut hoitaa toisellakin tavoin. Onneksi olen kuitenkin nyt tässä. Minä viiltelin itseäni viimeisen kerran 31-vuotiaana. Arvet kulkevat muistoina aina mukana. Tiedän nyt, että viiltely ei ole ratkaisu, ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan toisella tapaa. Sitä paitsi viiltely ei auta kuin hetkellisesti. Ongelmat kyllä palaavat ja viiltelyhaavat hävettävät. Viiltely ei ole ratkaisu.

Lasten ja nuorten palvelu

NettikirjeNettikirje-

Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voi kirjoittaa viestin Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseen vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Lasten ja nuorten chat

Lasten ja nuorten puhelin Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta. Puhelimen aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia.

MLL:n aikuiseen päivystäjään voi ottaa yhteyttä myös chatin kautta. •ma ma— 17-20 ma—ke klo 17-

Puhelin, kirjepalvelu ja chat on tarkoitettu kaikille alle 2121vuotiaille. Niihin voi ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa.

V a n h e m p a i n pu h e l i n ja Vanhempainnetin kirjepalvelu Nimetöntä ja luottamuksellista tukea:

Soita tai kirjoita missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa kysymyksiä ympäri vuoden ja vuorokauden. Päivystäjämme vastaavat henkilökohtaisesti viesteihin noin viikon sisällä. Halutessaan voi käydä saman päivystäjän kanssa kirjeenvaihtoa kahden kirjeen verran. Vastausviestit ovat luettavissa kuukauden ajan.

Vanhempainpuhelin 92277 mama-ti

Soita 116 111 mama- pe klo 14 – 20 la ja su klo 17 – 20

klo

1010-13

ke klo 1010-13 to klo 1414-20

Puhelu on maksuton

klo

0800

1717-20

ehittämispäivänä oli esillä parityöskentelyn hyödyntäminen ja töiden jakamista pienempiin osiin. Todettiin on myös että klubilla on jäseniä jotka kuormittavat itseään helposti liikaa eri työtehtävillä. Myös ohjeistusta haluttiin selkeämmäksi.

2014 Kehittämispäivät

Talon perusvalmiuksia

Talon esittely tutustujille on jäänyt muutaman jäsenen ja lähinnä ohjaajien kontolle. Jäsenten olisi hyvä osallistua enemmän talon esittelyyn

Sosiaalisen kanssakäyminen

Klubitalolle on useimpien mielestä kiva tulla ja ilmapiiri koetaan hyväksi. Kotiin vietäväksi jää hyvä mieli. Jäsenet ovat saaneet voimaa toisten läsnäolosta ja puheista. Vaikeistakin aiheista on pystytty puhumaan. TasaTasa-arvoisuus

Lokerointia tai syrjintää ei sallita. Aina tulisi pyrkiä avoimuuteen sekä jäsenten että henkilökunnan taholta. Töiden valinnanmahdollisuudet on huomioitava, sekä pyrittävä jäsenten osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Klubitalolla kaikkien on voitava talokokouksien muodossa osallistua päätöksentekoon. Töitä tehtäisiin rinnakkain yhteisöllisesti, kiinnittäen huomiota käyttäytymiseen toisten kohtelemiseen ja kielenkäyttöön. Klubitalon ansioita

Klubitalo on kannustanut osallistumaan liikunnallisiin tapah-

Kehittämispäivän väliaika tarjosi aikaa vapaamuotoiselle pohdiskelulle tumiin ja yhteisöavustaja on kannustanut aloittamaan uusia harrastuksia, luoden uskoa omiin kykyihin. Talolla tarjoiltu ruoka on antanut hyvän mahdollisuuden päästä kiinni terveelliseen ruokavalioon ja opettanut tervettä ruokarytmiä.

Klubilla opittuja taitoja

Klubilaiset kokevat kehittyneensä monessa elämälle tärkeässä taidossa. Merkityksellisimpänä sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja erilaisten ihmisten kanssa yhdessä työskentely. Tulevaisuuden suunnitelmia

Noin puolet klubilaisista ilmoittaa että heillä on tavalla tai toisella tulevaisuudensuunnitelmia esimerkiksi työn tai opiskelun suhteen. Risuja uskonnosta

Palautteista esille tullut kritiikki uskonnon esilläolosta klubitalotoiminnassa herätti paljon keskustelua. Läsnäolijat kokivat melko yksimielisesti, ettei klubitalo ole tuputtanut uskontoa. Todettiin myös että klubin lehdessä omissa nimissä kirjoitet11

tu aihetta sivunneet artikkelit ovat jatkossakin sallittuja. Uskonnollista mielipiteistä ja ajatuksista voi klubilla myös keskustella, mutta samalla tulee muistaa aiheen vaikea luonne. Tapahtumien kuten Joulun suhteen tulisi myös erotella kulttuuriin muodostuneen traditiot ja uskonnollisuus. Kyselyn palautteesta kävi myös ilmi että meteli klubitalolla on häirinnyt jäseniä. Asiaa tullaan käsittelemään jatkossa talokokouksessa. Kehitysideoita

Jäsenkyselyn palautteissa mainittiin jäsenten jaksaminen, joka tulisi ohjelmaa suunnitellessa ottaa huomioon. Muita esille tulleita ajatuksia olivat; huomion kiinnittäminen toisten huomioonottamiseen, erilaisten yhteisöllisten keskustelutilaisuuksien uudelleen käyttöönotto, eri yksiköiden sisäiset kehityskeskustelut, mahdolliset mielenterveysaiheiset luennot ja kiinnostuneisuus ohjelmoinnin opiskeluun esimerkiksi Teemun johdolla. Esillä oli myös klubitalon jäsenvetoiset viikonlopun aukiolot.

Köyhyys ja syrjäytyminen

öyhyys rajoittaa yksilön mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen harrastusten, koulutuksen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kautta. Juha Mikkonen on tutkinut nuorten pienituloisuuden syitä, seuraamuksia ja selviytymiskeinoja ” Selviytyä vai syrjäytyä ” raportissaan ( 2012 ) . Raportti pohjautuu 65:en pienituloisen alta 30-vuotiaan nuoren omaelämäkerrallisiin kirjoituksiin. Raporttiin osallistui yksineläviä ja perheellisiä nuoria. Periytyvä köyhyys

Lapsuuden perheen heikko taloudellinen asema, kuten yksinhuoltajuus, työttömyys tai pienituloisuus estää nuoren mahdollisuuksia harrastaa ja haittaa osallistumista nuorten normaaleihin toimintoihin. Vanhempien sairastaminen ja päihde- ja mielenterveysongelmat aiheuttivat sen, että nuorille kehittyi voimakas velvollisuudentunne ja he joutuivat kantamaan vastuuta perheestä liian varhain. Vanhempien tavat ratkaista ongelmia tuntuivat periytyvän. Jos elämä oli kovin niukkaa ja raskasta, nuori ei osannut ajatella itselleen muunlaista tulevai-

suutta, eikä hänellä ollut keinoja tilanteensa muuttamiseen. Oma koettu köyhyys

Omaan kotiin muutto ja siirtyminen työmarkkinoille ovat kriittisiä vaiheita nuorten köyhtymisessä. Palkkatyö on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä yhteisöön kiinnittymisen lähde. Koulutusta vastaavaa työtä ei kuitenkaan aina löydy ja pätkätyöt sekä epävarmuus tulevasta stressaavat. Äkilliset elämänmuutokset, kuten fyysinen tai psyykkinen sairastuminen tai työpaikan menetys heikensivät kirjoittajien elämänlaatua monella eri osa-alueella. Työhistorian puuttuessa yhteiskunnalliset tuet kuten kuntoutustuki jäivät sairauden sattuessa kovin pieniksi. Lisäksi kirjoittajat nostivat esiin ihmissuhteisiin liittyviä tapahtumia, kuten lapsen syntymä, parisuhteen päättyminen ja yksinhuoltajuus, tai läheisen kuolema. Myös uuteen asuntoon tai uudelle paikkakunnalle muutto koettiin taloudelliseksi riskiksi. Perheellisten taloudellinen tila oli haavoittuvainen, mikäli tulot olivat riippuvaisia vain yhdestä palkansaajasta. Hei-

koimmassa asemassa olivat ne yksinhuoltajat, joilla oli vähän sosiaalisia turvaverkkoja ja aineellista sekä henkistä tukea antavia ihmissuhteita. Tutkimuksen mukaan etenkin lapsiperheiden tukeminen yhteiskunnallisesti olisi tärkeää. Yhteiskunnalliset tekijät

Köyhyyteen vaikuttavat sosiaaliturvan monimutkainen hakuprosessi ja tiedon puute mahdollisista tuista. Toimeentulotuen hakeminen oli koettu monesti nöyryyttäväksi ja vaikeaksi. Nämä tunteet liittyivät taloudellisesti itsenäisen aseman puuttumiseen sekä toisten ihmisten kielteisiin asenteisiin. Lapsiperheet kokivat, että sosiaaliturvassa oli päällekkäisyyksiä: kaikkia tukia piti hakea erikseen ja jokaiseen piti toimittaa samat tositteet, päätöksiä piti odottaa ja toimittaa lisätodisteita. Evätty tai viivästynyt toimeentulo- tai työttömyystuki sekoitti perheen pakan pitkäksi aikaa. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä rahankäyttökohteina mainittiin vuokrakulut, ruoka ja kulkuvälineisiin liittyvät menot. Nykyinen kuluttamiseen keskittyvä elämäntapa vie helposti mukanaan, vaikkei rahaa olisikaan. Pikavippejä ja osamaksuja kertyy helposti. Vaikkei rahankäyttö olisikaan holtitonta, korkeat elinkustannukset kuten vuokrataso, pakolliset vakuutukset, sähkön hinta, lääkkeet ja terveydenhoitokulut, päivähoitomaksut, ruuan ja vaatteiden hinta, matkakulut ja julkisten liikenneyhteyksien suppeus koettiin suhteettomiksi tuloihin nähden. Vasta näiden pakollisten kulujen jälkeen oli mahdollisuus käyttää rahaa omassa sosiaalisessa ympäristössä nor-

maaleiksi katsottuihin asioihin ja tapahtumiin.

Köyhyys luo häpeää

Yleisimpiä nuorten esiintuomia tunteita olivat alemmuuden ja arvottomuuden tunteet, häpeä sekä syyllisyys. Kateus paremmassa

asemassa olevaa kohtaan voi olla suurta ja omanarvontunto minimaalinen. Ympäröivää elintasoa on vaikeaa saavuttaa. Koti on usein huonosti varusteltu vanhoilla ja huonolaatuisilla tavaroilla. Niinpä esim. pesukoneen rikkoontuminen voi kaataa talouden pitkäksi aikaa. Nuori ei kehtaa kutsua ystäviään kotiinsa ja alkaa pikku hiljaa eristäytyä muista. Köyhyyden tuomia lieveilmiöitä on terveyteen vaikuttava liian suppea ja yksipuolinen ruokavalio. Huoli lasten tulevaisuudesta ja kiusatuksi tulemisesta on suurta, koska lapsille ei voida tarjota esim. harrastuksia. Hävetään sitä, että mahdollisesti kirpputoreilta hankitut vaatteet

ovat vanhoja ja käytettyjä, ja sopivien puutteessa niitä joudutaan korjailemaan. Taloudellinen niukkuus ilmenee nuorilla psyykkisinä oireina kuten ahdistuksena, masennuksena, stressinä ja erilaisina turvattomuuden tunteina. Nuori tuntee epäonnistuneensa kaikessa ja kokemus elämästä on negatiivinen. Taloudellinen köyhyys muuttuu helposti henkiseksi toivottomuudeksi ja väsymykseksi ja sitä kautta nuori syrjäytyy yhteiskunnasta. Elämä muuttuu kujanjuoksuksi, jossa arjen kovat vaatimukset tuntuvat mahdottomilta. Työstä ja opinnoista ulkopuolelle jäämisestä seuraa syvempi syrjäytyminen.

Puhetta köyhyydestä: jäsenten ajatuksia

•

Tunnen häpeää etten ole menestynyt paremmin elämässäni. Pyörin vain paikallani, se tekee minut niin väsyneeksi, että tunnen olevani enemmän potilas kuin itsenäinen ihminen.

Rahani loppuvat jo ennen kuunvaihdetta. Olen taakka ystävilleni ja perheelleni. On pakko yrittää lainata tai ” sattua ” ruokaaikaan kylälle. En muista koska olisin käynyt elokuvissa taikka kahvilla. Kyllä minua joku vielä pyytää, mutta keksin jonkun verukkeen etten pääse. Ei tämä itselle, mutta se kirpaisee kun lapsilla ei

ole mitään muuta kuin välttämätön. Kaikki vanhaa ja kirppiksiltä ostettua. Eikä harrastuksiin ole rahaa.

•

Teemme asioita, jotka eivät maksa tai maksavat ihan vähän. Menemme pulkkamäkeen, leivomme pullaa ja otamme kuumaa mehua mukaan.

Nautin arjen pienistä ylellisyyksistä. Suklaapatukasta vaikka. Kahvi ja tupakkakin voi olla ylellisyys, varsinkin ulkona auringon paistaessa. Päivähoito lapsille on tärkeää. Saavat virikkeitä ja lämmintä ruokaa. En pärjäisi ilman sossun tukea. Ensin se tuntui pa13

halta, nyt siihen on tottunut. Töitä ei ole, enkä usko enää olevani työkykyinenkään.

•

Ruoka-apu on tärkeää. Leipäjonossa ei pidä potea huonommuutta. Hukkaan se ruoka muuten menisi. Kuuntelen kateellisena mitä paremmin toimeentulevat ystäväni tekevät ja minne menevät. Minulla ei ole muuta kuin unelmat, mutta onneksi on nekin.

Ei minusta taida mitään tulla, enkä mihinkään kelvata. Onneksi käyn edes täällä Klubilla. Elämäni on aika yksinkertaista, enkä tiedä muuttuuko se tästä mihinkään.

Köyhyys ja syrjäytyminen jäsen- Marin näkökulmasta sitä herjattiin työpaikallani. Ostin työssä tarvittavan pillin rahoilla, jotka sain myytyäni kirjojani antikvariaattiin.

Söin kaapin tyhjäksi, lopulta paistettuja perunajauhoja. En tajunnut käydä leipäjonossa. Pyörryin kaksi kertaa peräkkäin nälästä ja otin viereisen huoneen tytöltä sokeria. Onneksi olin aikaisemmin antanut hänelle sokeria. Sinä päivänä kun pyörryin, ostin ruokaa juuri tulleella asumistuella. Onneksi en pyörtynyt työpaikallani. Siinä olisi mennyt työpaikka.

Köyhyys kuin sairaus Köyhyys on kuin sairaus. Köyhyyttä ja sairautta on vaikea erottaa toisistaan. Köyhyysraja on 1080 euroa. Osa mielenterveyskuntoutujista on köyhiä. Mielenterveysongelmien syy on joskus köyhyys. Osa mielenterveyskuntoutujista joutuu tarkasti laskemaan rahansa, että saa ne riittämään. Ylimääräinen lasku voi kaataa koko talouden. Töissä ja köyhä Kaikki köyhät eivät kuitenkaan ole mielenterveyskuntoutujia. Osa köyhistä on työssä käyviä. Itse olin köyhempi kuin nyt mielenterveyskuntoutujana työelämän alussa, kun opiskelutuet loppuivat enkä uskaltanut hakea toimeentulotukea, koska

Työni pystyin hoitamaan hyvin. Olin terve ja hyvässä kunnossa. Työskentelin Helsingin kaupungin uimahallissa. Mietin työssäni, jossa monet asiakkaista olivat muusikoita, että joudun todella köyhänä kannattamaan miljoonien eurojen Musiikkitalon rakentamista.

Olen lihonut monta kiloa. Minulla jää rahaa säästöön. Säästöni tosin kuluvat laskuun, jonka tein Helsingissä asuessani työttömänä, kun mielenterveysongelmani alkoivat. Eräs klubitalon jäsenistä totesi, että hinnat nousevat mutta eläkkeet eivät nouse samassa tahdissa. Mielenterveyskuntoutujat jäävät köyhiksi. Paitsi mielenterveysongelmat myös köyhyys syrjäyttää mielenterveyskuntoutujia. Ei ole varaa matkustaa tai esimerkiksi ei pysty matkustamaan aistiharhojen tähden.

”Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus”

Pienet tulot, pienet menot Olen saanut rahani riittämään mielenterveyskuntoutujana sillä tavalla, että en osta kuin ruokaa ja vähän vaatteita. Tilaan sanomalehden. Matkustan lähiliikenteessä halvimmalla lipulla. Siinäpä ne ovatkin pääasialliset kuluni. Elämäni on sosiaalisesti melko köyhää. Asun yksin eikä minulla käy paljon vieraita.

En kuitenkaan koe itseäni nykyisin köyhäksi mutta en rikkaaksikaan. En kärsi nälästä. 14

Köyhyys ja syrjäytyminen Fyysinen ja henkinen köyhyys lisäävät aistiharhoja. Köyhä, aistiharhainen ihminen ei pysty elämään sosiaalisesti mielekästä elämää ja syrjäytyy.

Lukeminen vaikeutuu köyhyyden myötä. Mistä uuslukutaidottomuus johtuu? Köyhyydestä vai mielenterveysongelmista? Nähdäkseni molemmista. Menneisyyden nälkä vie lukutaitoa. Ei pysty lukemaan, kun on niin paljon aistiharhoja ruoasta.

Aivan kuin lukeminen olisi tarkoitettu vain hyvässä työssä käyville ja opiskelijoille. Syrjäytyminen onkin usein seurausta materialistisesta, henkisestä ja sosiaalisesta köyhyydestä. Syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa asunnottomuuteen.

Lisäksi järjestetään mielenkiintoisia ja pienen omavastuuosuuden sisältäviä retkiä, joihin mahdollisimman moni kykenee osallistumaan, sekä valmistetaan arkipäivinä edullisia ja terveellisiä aterioita.

Ilman Aspaa ja vastaavia tuetun asumisen yksikköjä ja ilman halpoja vuokra-asuntoja moni asunnoton olisi pahassa pulassa.

Klubitalo toimii monella tapaa köyhyyden vähentämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Klubi järjestää halukkaille järkevää ja mielekästä työtä talon sisällä.

Uskon, että köyhyys on myös nyt mielenterveyskuntoutujana voitettavissa, aistiharhani hellittävät ja pystyn lukemaan, vaikka en matkustamaan pystyisikään. Uskon, että mielenterveyskuntoutujat löytävät kuntoutuksesta, kuten esimerkiksi klubitalolta, mielekästä tekemistä. Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus. Mari

Miten klubitalo voi vähentää köyhyyttä? Klubitalon toiminta on rikastuttanut minua henkisesti. Klubitalolla on minulle mielekästä tekemistä koko päiväksi. Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä. Klubitalolle saadut ruokaavustukset ovat olleet hyvä lisä ruokapöytään.

Maksoin palkallani opiskeluaikana tulleita laskuja.

Henkistä köyhyyttä voi vähentää ottamalla kunkin jäsenen ja työntekijän kyvyt ja taipumukset huomioon työtä jaettaessa ja järjestettäessä. Näin jäsenillä ja työntekijöillä on tekemistä, jonka kokee mielekkääksi. Klubitalolta löytyy vertaistukea ja klubitalon työntekijöiden tukea. Juttutuokiot jäsenten ja työntekijöiden kanssa ehkäisevät syrjäytymistä. Köyhyys on voitettavissa

Köyhyys oli työelämässä ollessani voitettavissa. Vaelsin Pohjois-Ruotsissa ja Suomen Lapissa, kävin Göteborgissa lentäen ja Tukholmassa laivalla. Vaelsin palkallani n. 700 km:n pyhiinvaelluksen Espanjassa Pamplonasta Santiago Compostelaan. Pyhiinvaelluksella näin todella köyhiä ihmisiä, jotka kerjäsivät.

”Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä ”

Potilasopas netissä Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen internetissä julkaistulla oppaalla. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen .

Vapaaksi viiltelystä-kirja on tarkoitettu itsehoito-oppaaksi viiltelijöille ja heidän omaisilleen. Se on myös käytännönläheinen työkirja terveydenhuollon ammattilaiselle.

THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. www.thl.fi/potilaanopas

oivo on antautumista ajan virT taan, epätoivo puolestaan sen rannalle jäämistä.

Ajan virrassa

Ajan virta voi kiihtyä ja rauhoittua, mutta aina se virtaa. Muuten se lakkaisi olemasta. Voimme vain toivoa, että huominen olisi kaiken toivomisen ydin. Epätoivo Monella on myös suuri imu kostamiseen. On ihmisiä ja ryhmiä, joiden halu olla olemassa perustuu ennen kaikkea siihen, että se ehkä tarjoaa heille tilaisuuden kostaa itsensä tai läheistensä puolesta. Toivo ankkuroituu totuuteen ja totuuden kautta on tärkeää nähdä elämä sellaisena kuin se on eletty. Me kaikki olemme tuo elämä. Toivo Hannu 16

Liikkumalla voit parantaa myös unesi laatua

iikunta tekee aivoillesi hyvää. L Liikunnalla voit vaikuttaa myös unen laatuusi. Laadukas uni

puolestaan parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistää muistin toimintaa ja ehkäisee muun muassa muistisairauksia, masennusta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Kaikki vaikeutuu, kun muisti pettää. Tästä syystä muistisairauksia kannattaa ehkäistä ajoissa, sillä aivot kiittävät siitä vuosikymmenten päästä. Elämäntavoillaan voi pyrkiä pienentämään muistisairauden riskiä. Voit tarkistaa oman riskisi sairastua etenevään muistisairauteen yksinkertaisella riskitestillä. Testin löydät muun muassa Muistiliiton sivuilta. Lähes kaikkiin riskeihin pystyy vaikuttamaan omilla aktiivisilla valinnoillaan ja siten pienentämään riskiä sairastua. Aivot rakastavat liikuntaa ja aktiivisuutta

Tiesitkö, että lähes puolet aivosoluista on varattu liikkumiseen? Liikunta auttaa aivoja ottamaan uudet hermosolut käyttöön osaksi hermoverkkoaan. Liikunta auttaa usein univaikeuksissa

Liikunta parantaa myös unen laatua. Univaikeuksista kärsiville suositellaan usein reipasta liikuntaa alkuillasta, jolloin uni nukkumaan mennessä on helpompi saada. Hyvin nukutun yön jälkeen muistikin toimii paremmin kuin huonounisen yön jälkeen. Hyvä uni auttaa ehkäisemään myös sydänja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta. Lisäksi liikunta pitää mielen virkeänä ehkäisten alakuloa ja masennusta. Liikunnan myönteinen vaikutus mieleen vain lisääntyy, kun yhdistät sosiaalisuuden liikkumiseesi: ystävän kanssa harrastettu liikunta on lähes tuplatehokasta. Liikunta toimii aivojen aktivoijana samaan tapaan kuin sanaristikoiden tai sudokujen ratkaise-

Aivojen vaaliminen on pitkäjänteistä hommaa, vuosikymmenien projekti. Tässä projektissa liikunta on tärkeässä roolissa. Liikuntaa siis kannattaa harrastaa riittävästi ja säännöllisesti – vähintään puolisen tuntia viitisen kertaa viikossa. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja myös monien muiden sairauksien ehkäisemisessä, kuten sydän- ja verisuonisairauksien. Liikunta on parasta lääkettä, koska sillä ei ole haittavaikutuksia. Aivot tykkäävät liikunnasta, sillä liikunta parantaa aivojen verenkiertoa. Tällöin aivot saavat paremmin happea ja ravinteita tehokkaammin käyttöönsä. 17

minen. Liikkumalla saat kuitenkin enemmän myös muita terveyshyötyjä. Liikunnan aloittaminen ei koskaan ole liian myöhäistä! Lähde ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen: Huippukuntoon.fi Jäsenen näkökulma liikunnasta ja unesta

Aloitin yli vuosi sitten aktiivisen liikkumisen. Uneni laatu oli huonoa. Heräilin useita kertoja yössä ja unen päästä oli vaikea saada kiinni. Olen huomannut näin jälkeenpäin että aktiivinen liikunta ja painonpudottaminen sekä terveelliset elämäntavat ovat parantaneet uneni laatua huomattavasti. Hyvä yöuni ja liikunta yhdessä on vaikuttanut mielialaani positiivisesti: En ole enää äreä aamuisin ja väsymyksen tunne on vähentynyt. Mikko

Sairaanhoitajaopiskelija Suvi

imeni on Suvi ja olen 35vuotias kolmen lapsen äiti ja sairaanhoitajaopiskelija. Olen työskennellyt siivoojana 14vuotiaasta lähtien ja nyt vaihtamassa alaa. Valmistuminen häämöttää näillä näkymin joulukuussa 2015.

Tämä on neljäs harjoittelupaikkani ja aivan erilainen kuin aikaisemmat. Kaksi ensimmäistä harjoitteluani tein terveyskeskuksen vuodeosastolla ja edellisen harjoittelun tein kirurgisella osastolla. Minua kiinnostaa eniten kirurgisen potilaan hoitotyö ja tulinkin hakemaan tästä mielenterveysharjoittelusta hieman erilaista näkemystä potilastyöhön. Tärkein oppimistavoitteeni tässä harjoittelussa minulle on ollut vuorovaikutustaitojeni parantaminen. Aikaisemmissa harjoitteluissa on tullut piilouduttua hoitajan roolin taakse ja jutustelu potilaiden kanssa on perustunut aika pitkälti tehtyjen toimenpiteiden pohjalle. Tässä mielenterveysharjoittelussa taas olen omana itsenäni ja joutunut pakostakin opettelemaan mitä muuta potilaiden, tässä tapauksessa mielenterveyskuntoutujien kanssa voi jutella. Uskon vieväni täältä mukanani paremmat vuoro-

vaikutustaidot ja toivottavasti osaan jatkossa tehdä hoitajan töitä omana persoonana. Tämä harjoittelu on ollut minulle muutenkin positiivinen kokemus. En ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut Klubitalosta ja hoitotyö mielenterveyden parissakaan ei ole minua aikaisemmin kiinnostanut. Klubitalossa on todella lämmin tunnelma ja ihmiset ovat ottaneet minut avosylin vastaan. Muistelen Klubitaloa mukavien ihmisten talona ja tämän kokemuksen perusteella osaan suhtautua jatkossa mielenterveyspotilaisiin vielä avoimemmin mielin muissakin yhteyksissä. Olen myös huomannut Klubitalon olevan todellinen voimavara jäsenilleen ja on tosi hieno juttu, että tällainen paikka on olemassa. Kiitos kaikille! Suvi

Lähihoitajaopiskelija Maiju

Olen Maiju ja olen ollut klubitalolla työharjoittelussa 7.1-13.2. Opiskelen lähihoitajaksi ja erikoistun mielenterveys ja päihde puolelle. Olen kolmannen vuoden opiskelija eli valmistun tänä keväänä. Lähihoitajaksi sai minut opiskelemaan oma kiinnostukseni ja innostus tätä alaa kohtaan, ajatuksena oli se että pääsisin opiskele

maan alaa joka oikeasti kiinnostaa ja jota tykkään tehdä jossa pääsee auttamaan muita. Tiesin aikaisemmin jo klubitalon olemassaolosta koska olin päässyt aikaisemmassa harjoittelussa täällä vierailemaan. Silti kumminkin alussa kaikki oli aika sekalaista ja uutta, mutta pikkuhiljaa opin mitä tehdään missäkin työpisteessä. Klubitalon mukana olen päässyt tutustumaan sen eri ryhmätoimintoihin kuten kuntosalille, sählyyn ja iltatoimintaan. Harjoittelu aikanani olen päässyt mukaan eduskuntataloreissulle. Kävimme myös muutaman jäsenen kanssa katsomassa veturitallissa Nick Brandtin näyttelyä nimeltä ” On this earth, a shadow 18

falls ” . Sekä yhtenä päivänä pelasimme mielekäspäivä peliä jossa sai nauraa ihan vatsakippurassa. Hyvät fiilikset jäi tästä harjoittelusta! Lämpimät kiitokset kaikille ja kaikkea hyvää klubitalon porukalle! Maiju

Veturitallin näyttelyn mainoskuva

ÄIJÄ PERJANTAI- SELITYKSEN MAKUA

erjantaisin klubin keittiön valP taa äijäporukka, jonka tehtävä on valmistaa lounasta noin 12

hengelle. Äijäkeittiössä saa onnistua ja epäonnistua. Niin pahaa epäonnistumista ei ole tullut, ettei ruoka olisi lounastajille maistunut. Välillä täytyy kyllä hieman arvailla mitä gourmeeta on tarjolla. Mukavinta on yhdessä teko ja letkeä huumori. Ottavatko äijät apua vastaan? Eivät. Äijät pärjäävät keskenään. Joskus mennään kantapään kautta ja joskus ollaan todella metsässä, mutta hauskaa on kaikilla. Lopuksi pidetään analyysi mikä onnistui ja mikä ei ja mikä olisi voitu tehdä toisella tavalla. Ja parhaan selityksen tarjoaja on tietenkin ihan kingi! Tämä on se äijäkeittiön

opettavaisin osuus. Akat voivat yrittää vaivihkaa vihjata tai vinkata oikeaa tapaa valmistaa kulloistakin ruokaa, mutta yleensä sanat helisevät kuuroille

korville. Amatöörit harjoittelevat, äijät rules!!! TERVETULOA MUKAAN!

Maksutonta Velkaneuvontaa saa Kriisikeskus Etapista Kenelle suunnattu:

Yksityishenkilöt, jotka tarvitsevat apua ja neuvoja velkojen ja talouden hoitoon. Pääsy:

Ottamalla yhteyttä Kriisikeskus Etappiin, ajanvaraus- ja yhteydenottoaika ma-pe klo 10-15 ( ks. yhteystiedot ) tai sähköpostilla/ puhelimitse velkaneuvojaan.

Kustannukset.

Yhteystiedot:

Toiminta:

Velkaneuvoja Pirjo Korpela Puhelin: 02 727 3711

Lakisääteinen, maksuton palvelu

Velkatilanteen kartoittaminen, tukipalvelujen etsiminen, neuvottelut velkojien kanssa, avustaminen maksujärjestelyjen etsimisessä ( mm. järjestelyluotot), käräjäoikeuteen tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa.

Tavoite:

Ajanvaraus:

Kriisikeskus Etapin toimisto puh. 02 727 3700 Käyntiosoite:

Rummunlyöjänkatu 7B, 24100 Salo

Avustaa ja neuvoa asiakasta velkojen järjestelyssä ja taloudenhallinnassa.

asa on keski-ikäinen kuntoutuja, jonka sairaus on olut pitkään mukavasti hallinnassa, vaikka väliin on mahtunut huonompiakin vaiheita. Kun pikavipit tulivat markkinoille, Masa alkoi nostella pieniä vippejä arkeaan helpottaakseen. ” O li mukavaa saada ostettua joskus jotain kivaakin ihan mielen virkistykseksi ” , hän perustelee toimintaansa. Ensi alkuun Masa kykeni makselemaan vipit pois ja osan vipeistä maksoivat läheiset. Jossain vaiheessa homma lipesi hanskasta ja syntyi kierre, jossa hän kuittasi uudella pikavipillä pois vanhan erääntyvän vipin. ” T odellisuuteen herääminen oli karmeaa, kun systeemi ei enää pelittänytkään. Vippejä oli jo kerty-

Sähköposti: pirjo.korpela@ssmts.fi

www.ssmts.fi

Älä sorru pikavippeihin! nyt toistakymmentä tuhatta! ” hän muistelee. Masa kiittelee onneaan, että löysi avun tilanteeseensa Salon Kriisikeskuksen velkaneuvonnasta. Sitä kautta Takuusäätiö tuli kuvioihin mukaan. Hän pyysi henkilökohtaiseksi tuekseen myös ns. uskotun miehen, jotta homma varmasti pysyi kasassa. Masa on lyhentänyt velkojaan kuukausittain jo pari vuotta, silti maksettavaa riittää keväälle 2019. Masan olo on nyt helpottunut, mutta arjesta selviytyminen vaatii todella tarkkaa rahankäyttöä. ” T oivon, että pikavipeistä tulisi laittomia! Ja että kukaan ei ottaisi sitä ensimmäistäkään vippiään, siitä se kierre helposti lähtee. Vaikka tuntuu mukavalta, että on rahaa, niin velat on lopulta aina maksettava, ” Masa toteaa. 21

TOIVON, ETTÄ PIKAVIPIT LOPETETAAN !

Infoa talon tapahtumista Iltatoiminta

Suomen MielenterveysMielenterveysseuran ylläpitämä

19.3. keilaus 26.3. jäsenvetoinen 2.4. ei iltatoimintaa, kiirastorstai.

VAHVISTAMO

Klubi sulkeutuu klo 14.

9.4. opiskelijoiden iltatoiminta

- tukee mielen hyvinvointia -

16.4. keilaus 23.4. Itämainen ilta

Vahvistamossa voit perehtyä

mielenterveyteen ja voimavaroihin eri teemojen kautta.

Bändi Keskiviikkoisin klo 16-18

Teemoihin liittyvät testit, tehtävät ja harjoitukset auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa.

Nuorisotila Steissillä.

Äijäkeittiö

VAHVISTAMON Löydät netistä

Valmistaa lounaan perjantaisin

Osoitteesta:

työnjaon jälkeen n. 9.15 alkaen

www.vahvistamo.fi

Kuntosalivuoro Tiistaisin klo 14:30-15:30. Perjantaisin 14-15.

Poikkeus: Pe 3.4 Suljettu

Salibandy Joka toinen torstai :

12.3, 26.3, 9.4, 23.4

Muut ilmoitukset RUOKAILUT KLUBILLA

Yhdistys on Salon mielenterveyskuntoutujien etujärjestö. Salmi ry on Mielenterveyden Keskusliiton jäsenyhdistys. Kuukausiohjelma löytyy klubin ilmoitustaululta! Tervetuloa tutustumaan! YHTEYSTIEDOT

ma – pe klo 12.00

Ruokalipun hinta on 3.00 € Muista ilmoittautua klo 9:30 mennessä

Salon Klubitalon blogi Klubilla on nyt oma blogi. Käy kurkkaamassa osoitteessa:

www.salonklubitalo.blogspot.fi

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ALENNUKSET JÄSENILLE

Salonkatu 10 a 6 24100 Salo

puh. 044 2955508 http://salmiry.yhdistysavain.fi/

-20%

Normaalihintaisista tuotteista

-20%

Normaalihintaisista tuotteista

Salon Kukkakimppu

Salon kukkakori

Helsingintie 5,

Horninkatu 11 – torin laidalla,

24100 Salo

SYTYn toimitilat sijaitsevat osoitteessa Helsingintie 6, 24100 Salo. Toimisto on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 915, tiistaisin ja torstaisin klo 9-18

Yhdistys on perustettu v.2004 tarkoituksenaan auttaa ja kehittää toi-

ELOKUVATEATTERI LUMON TARJONTAA OSOITTEESSA

http://www.lumoleffat.fi

minta-alueellaan toimivien potilasja vammaisyhdistysten yhteistyötä ja toimia myös tiedonvälittäjänä

Respasta voi ostaa lippuja 5€/Kpl

yksityisille henkilöille ja eri yhteisöille.

Vapaalippuja Salon taidemuseo Veturitalliin Saatavana edelleen Klubin respasta, niin kauan kuin lippuja riittää.

Vastaanottaja

POSTIMERKKI

YHTEYSTIEDOT:

PUHELINNUMEROT:

KLUBITALON OHJELMA:

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044044-727 5150

Johtaja Arja Timonen 040 532 9748

Aukioloajat: ma— ma—pe klo 8.308.30-15.45

Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152

Ruokailut: ma— ma—pe klo 12.00

salonklubitalo@ssmts.fi www.salonklubitalo.fi

Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153 Yhteisöavustaja Peetu Häggström 044 727 5154

Kahvila auki: ma— ma—pe klo 10.0010.00-10.30 klo 14.0014.00-14.30 Talokokous: joka toinen viikko