1. NUORTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN

Nuorten mielenterveys järkkyy yhä pahemmin. Koko maassa nuorten mielenterveysperusteisten niin työkyvyttömyyseläkkeiden kuin sairauspäiväetuuksien määrät ovat olleet pitkään kasvussa ja nuorten osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeiden saajista on suurentunut selvästi.1 Lisäksi täyttä kansaneläkettä saavien nuorten määrä on kasvanut 10 vuodessa 20 % ja kahdeksan kymmenestä alle täysistä kansaneläkkeistä on myönnetty nimenomaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin.2 OECD on julkaissut huolestuttavia arvioita syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. Ryhmään viitataan termillä NEET (not in employment, education or training), mikä sisältää ne nuoret, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eivätkä kurssikoulutuksessa. Kun vuonna 2007 OECD:n arvio Suomen 20-24-vuotiaiden NEET-nuorten osuudesta oli vielä 13,3 %, oli se 2016 noussut 18.3 prosenttiin, jonka jälkeen vuonna 2017 arvio pieneni 17 prosenttiin. Suomen NEET-nuorten osuus olisi edelleen EU:n ja OECD-alueen keskiarvoa (15,6 %) korkeampi ja erityisesti verrattuna muihin pohjoismaihin.3 Muun muassa Tilastokeskus ja Etla ovat kritisoineet OECD:n lukuja siitä, että ne sisältävät myös asevelvollisuutta suorittavat, jolloin luvut saattavat olla määritelty yläkanttiin. Muutenkin työn ja koulutuksen ulkopuolella voi olla monenlaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, joten kaikkien tähän ryhmään kuuluvien ei voida katsoa olevan syrjäytymisvaarassa. Etla on esittänyt maltillisemman arvion Suomen NEET-nuorten määrästä, jonka mukaan työn tai koulutuksen ulkopuolella olisi noin kymmenen prosenttia nuorista tai hieman vähemmän.4 Suomen nuorisotyön tilastojen arvio koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista 15-28-vuotiaista Suomessa vuonna 2017 oli 7,5-12,6 % ikäryhmästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuskohortti -87 osoittaa, että suurimmat riskitekijät syrjäytyneiden nuorten taustassa ovat lastensuojelun sijoitus 12-16 vuoden iässä ja ei toiseen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä. ME-säätiön ja THL:n yhteistyössä syrjäytyneeksi määritellään henkilö, jolle on kasautunut vähintään kaksi syrjäytymisen riskitekijää. Riskitekijöiksi lasketaan työkyvyttömyyseläke, pitkäaikainen työttömyys (kahden vuoden aikana yhteensä 12 kk), tulottomuus (ei tuloja 2 kk:een), ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lisäksi ovat kadonneet, eli ne syrjään jääneet nuoret, jotka eivät näy missään rekisterissä. 7 %:lla vuonna 1987 syntyneistä eli tämän hetken kolmekymppisistä oli perhetaustassaan vähintään kaksi riskitekijää. Heistä 18 % jäi ME-säätiön ja THL:n määritelmän mukaisesti syrjään. Perheen huono-osaisuus muodostaakin noin kolminkertaisen riskin jäädä syrjään aikuisena. Erityisesti pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, pitkäaikainen työttömyys ja vanhempien matala koulutustaso ovat riskejä ylisukupolviselle syrjäytymiselle.5

Siitä, kuinka moni työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista jää tilanteeseensa ja syrjäytyy pysyvästi, on myös tehty arvioita. Pekka Myrskylän6 laskelmien mukaan samassa tilanteessa on

1 Kela. Suomen työkyvyttömyyseläkkeen saajat. 2 Kela. ”Yhä useampi alle 40-vuotias saa täyttä kansaneläkettä”. Tiedote 15.11.2018. 3 OECD Koulutusvertailu 2017 ja 2018. 4 Etlan muistio ”NEET-nuorten tulkinnassa korjattavaa” 21.12.2016. 5 ME-säätiö. Data.mesaatio.fi. 6 2012, EVA. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret.

5