1.3. VARSINAIS-SUOMI

Nokian kokoonpanotehtaan sulkeuduttua työttömiksi on jäänyt nimenomaan matalan koulutusasteen ihmisiä.

2 000 € 1 900 € 1 800 € 1 700 € 1 600 € Opetus- ja kuliuuritoimen neiokäyiökustannukset

Salo

2017 Koko maa

Kaavio 4. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset vuonna 2017 Salossa ja koko maassa. Kuntaliitto ja Tilastokeskus.

Salossa opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2017 muuta maata alhaisemmat eli 1 748 euroa asukasta kohden24, kun koko maassa 1 924 euroa asukasta kohden25 . Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2017 Salossa puolestaan muuta maata korkeammat eli 3 472 euroa asukasta kohden, kun koko maassa ne olivat 3 229 euroa.26 Nuorisotoimen menot olivat Salossa vuonna 2017 samalla tasolla kuin koko maassa eli 97 euroa nuorta kohden.27

1.3. Varsinais-Suomi

Kaavio 5. Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012. Varsinais-Suomen GPI ja BKT asukasta kohti. TEMraportteja 17/2014

24 Kuntaliitto. Kuntien kustannusrakenne. 25 Tilastokeskus. Julkinen talous. Kuntatalous. Kuntien tunnuslukuja. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset. 26 Sotkanet.fi, THL. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset (pois lukien varhaiskasvatus). 27 Suomen nuorisotyön tilastot

10

Varsinais-Suomen bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla 1960-2010, notkahtaen vuonna 2009 finanssikriisin aikaan.28 Vuonna 2011 BKT lähti jälleen kasvuun ja vuonna 2016 se oli Varsinais-Suomessa 36 149,8 euroa asukasta kohti, mikä on matalampi kuin koko maassa keskimäärin asukasta kohden (39 326,5 euroa/as.). 29 GPI (Genuine Progress Indicator) eli aidon kehityksen mittari kohosi Varsinais-Suomessa 1980 -luvun puoliväliin, jonka jälkeen se on tasaantunut. GPI on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari, joka kiinnittää BKT:a enemmän huomiota ihmisen ja luonnon hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olleen vuonna 2017 Varsinais-Suomessa 6-10 % 15-

28-vuotiaista nuorista aikuisista. Se on hieman vähemmän kuin arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista koko maassa (6-11 %). 30 Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaisi 4 673–7 784 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta aikuista. Työttömyysturvaetuuksia saavien nuorten aikuisten (17-34-vuotiaat) osuus on Varsinais-Suomessa kasvanut reilusti vuodesta 2007 niin kuin koko maassa, mutta vuonna 2017 osuus oli jonkin verran muuta maata matalampi, 9,4 %, kun koko maassa 10,2 %.31

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin työkyvyttömyyseläkettä sai Varsinais-Suomessa 1,5 % 16-34 -vuotiaista, mikä on saman kokoinen osuus kuin vastaavan ikäisillä keskimäärin koko maassa. Osuus on kuitenkin kasvanut kymmenessä vuodessa 0,5 %, samassa tahdissa muun maan kanssa.

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä VarsinaisSuomessa on kasvanut vuodesta 2007 6 %. Vuonna 2017 mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa sai 17,3 nuorta 1000 vastaavan ikäistä kohden, mikä on lähellä koko maan lukua 17,5.32

Nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus nousi selvästi vuosina 2009-2011 ja oli VarsinaisSuomessa muuta maata selvästi korkeampaa. Korkeimmillaan 20-34 -vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli Varsinais-Suomessa vuonna 2009, jolloin tehtiin 30,6 itsemurhaa 100 000:a vastaavan ikäistä kohden, kun koko maassa itsemurhakuolleisuus oli korkeimmillaan 24,9 vuonna 2010. Vuodesta 2012 nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus on laskenut koko maan keskiarvoa matalammaksi. Vuonna 2016 Varsinais-Suomessa 20-34-vuotiaiden

itsemurhakuolleisuus oli 16,6 100 000:a vastaavan ikäistä kohden, eli edelleen korkeampi kuin koko maassa 18,6 niin ikään 100 000:a vastaavan ikäistä kohden.

33

28 TEM raportteja 17/2014. Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012: Aidon kehityksen mittari GPI. 29 Tilastokeskus. Kansantalous. Aluetilinpito. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 2000-2015. 30 Suomen nuorisotyön tilastot 31 Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 32 Sotkanet.fi, THL. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä. 33 Sotkanet.fi, THL. Itsemurhakuolleisuus 20-34-vuotiailla / 100 000 vastaavan ikäistä.

11