1.2. SALO

1.2. Salo

BKT asukasta kohg 2000-2015

70 000,00 60 000,00 50 000,00 40 000,00 30 000,00 20 000,00 10 000,00 0,00

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Salo Koko maa

Kaavio 1. Bruttokansantuote asukasta kohti Salossa ja koko maassa 2000-2015. Tilastokeskus.

Salossa on tapahtunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2009 yhdeksän lähikuntaa liittyi Salon kaupunkiin muodostaen Suomen suurimman kuntaliitoksen ja samana vuonna Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Elektroniikkayhtiö Nokialla on ollut suuri rooli kaupungissa. Nokia työllisti parhaimmillaan 7000 ihmistä Salon alueella, kunnes se vähensi paikallista alihankintaansa vuosina 2008-2010. Salon seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohti nousikin voimakkaasti 2000 -luvulla kunnes notkahti vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2012. Vuonna 2015 Salon seutukunnan BKT oli 24 281,1 euroa asukasta kohti, mikä oli 63 % koko maan BKT:sta ja 71 % Varsinais-Suomen BKT:sta.11 Elektroniikkateollisuuden murros iski Varsinais-Suomessa juuri Salon seudulle, jonka tuotannosta hävisi vuosina 2007-2013 yli puolet, kun tarkastellaan arvonlisäyksen volyymin muutosta. Arvonlisäys viittaa alueen tuotannon synnyttämään arvoon.12 Vuonna 2012 Nokian tehtaan lopetettua yli 5000 ihmistä menetti työpaikkansa ja 2015 Microsoftin tuotekehityksen lopettaessa vielä lisää. Vuonna 2009 Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jolle on maksettu Euroopan globalisaatiorahaston tukea. Tuki on tarkoitettu globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneiden työllistämiseksi ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Salossa otettiin käyttöön äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli, jolla pyrittiin tukemaan työttömiksi jääneitä, kehittämään yrityksiä ja toimintaympäristöä.13 Salon vaikeudet näkyvät väkiluvun laskussa vuodesta 2011 lähtien. Työttömyys oli huipussaan vuonna 2015, jolloin kaupungin työttömyysaste oli 18.3 %.14

11 Tilastokeskus. Kansantalous. Aluetaloudenpito. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2000-2015. 12 Lounaistieto.fi. Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea. Arvonlisäys eroaa bruttokansantuotteesta niin, että siihen ei lasketa tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita. 13 Ylikännö, Pallasvuo & Kehusmaa 2016. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016): 3. Äkillisen rakennemuutoksen Salo. 14 Yrityssalo.fi Salon polku läpi Suomen teollisen historian rankimman rakennemuutoksen. Prezi-esitys.

7

Salo on päässyt eteenpäin vaikeista vuosista. Yritysten investointien ja toimintaedellytysten tukeminen nostettiin Salossa strategiseksi painopisteeksi heti rakennemuutoskauden alussa ja yritykset alkoivatkin investoida Saloon saamillaan tuilla. Vuonna 2012 Saloon perustettiin ennätysmäärä uusia yrityksiä. Microsoftilla työskennelleet ovat korkeasti koulutettuja IT-osaajia, joille uudelleen työllistyminen on helpompaa, ja Saloon onkin perustettu uusia ohjelmistoalan yrityksiä. Salon kaupunki osti Microsoftin tilat, joihin muutti vuonna 2017 50 yritystä.14 ITammattilaisia on kuitenkin muuttanut pois kaupungista töiden perässä ja ELY-keskuksen ammattibarometrin mukaan Varsinais-Suomessa on jo pulaa ohjelmoijista. 15 Äkillisen rakennemuutoksen kausi päättyi vuoden 2017 lopussa ja työttömyys on Salossa selvässä laskussa.14

Nuorten aikuisten osalta työttömyys lähes kolminkertaistui kymmenen vuoden aikana Salossa ja vuonna 2015 16,6 % 17-34-vuotiaista sai työttömyysturvaetuuksia.16 Perustoimeentulotukea saavien nuorten aikuisten määrä oli huipussaan vuonna 2012, jolloin Salossa jopa 14.5 % 18-24 vuotiaista sai perustoimeentulotukea. Luvut olivat samaan aikaan tosin koko maassa korkealla, mutta muualla huippu osuu vasta seuraaviin vuosiin.17 Vuoden 2012 muutokset Salossa näkyvät seuraavassa vuodessa 2013, jolloin Salossa 4,6 % 18-24 -vuotiaista sai pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea. Vuoden päästä luvut alkoivat jo laskea, ja vuonna 2017 toimeentuloa sai Salossa pitkäaikaisesti 3,4 % 18-24-vuotiaista. Se on lähellä koko maan keskitasoa, 3,6 %. 18 Myös

työttömyys lähti laskuun vuoden 2015 huipusta ja vuonna 2017 14 % 17-34-vuotiaista sai

työttömyysturvaetuuksia, mikä on kuitenkin korkeampi luku kuin koko maassa, jossa keskimäärin 10 % saman ikäisistä sai työttömyysturvaetuuksia.19 Pitkäaikaisesti (yli 400 päivää) työttömyysturvaetuuksia Salon 17-34-vuotiaista sai vuonna 2017 2 %, koko maassa 1,6 %.

20

200 150 100 50 0

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyiömyyseläkkeet 16-34-vuogailla

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Salo

Kaavio 2. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet (kuntoutustuki sisältyy), pois lukien älyllinen kehitysvamma, 16-34 -vuotiailla Salossa vuosina 2007-2017. Kela.

15 ELY-keskus. Varsinais-Suomen ammattibarometri, II / 2018. 16 1. Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 17-34-vuotiaat. 2. Tilastokeskus. Väestörakenne alueittain. 17 Sotkanet.fi, THL. Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä. 18 Sotkanet.fi, THL. Pitkäaikaisesti perustoimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä. 19 Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 20 Kela. Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien kertymä.

8

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Salon nuorista aikuisista on ollut kasvussa koko viimeisen kymmenen vuoden ajan, kuten koko

maassa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2017 1,9 % Salon 16-34-vuotiaista, koko maassa hieman harvempi, 1,5 %. Jos otetaan pois älyllisen kehitysvamman osuus, todetaan, että varsinaisia mielenterveyssyistä myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä sai vuonna 2007 0,6 % Salon 16-34-vuotiaista ja kymmenen vuoden päästä vuonna 2017 0,9 %, koko maassa 1 %. 21

15 %

10 % Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15-28-vuogaiden osuudesta koko ikäryhmässä

5 %

0 %

Salo Koko maa

alaraja yläraja

Kaavio 3. Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15-28-vuotiaiden osuudesta koko ikäryhmässä. Suomen nuorisotyön tilastot.

Suomen nuorisotyön tilastojen arvion mukaan vuonna 2017 Salon 15-28-vuotiaista työn ja

koulutuksen ulkopuolella olevia NEET-nuoria oli 579-965 henkeä eli 8-13,5 % ikäryhmästä. Se on enemmän kuin koko maassa, jossa 6-11 % nuorista arvioidaan olevan työn ja koulutuksen ulkopuolella.22 On muistettava, että kaikki työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat eivät jaa samanlaista tilannetta, joten Etlan mallin mukaisesti luvuissa kannattaa noudattaa varovaisuusperiaatetta eli arvioida syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää mieluummin alakanttiin.

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden määrät ovat vaihdelleet Salossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisen asteen opinnot Salossa lukuvuonna 2105/2016 keskeytti keskimäärin 3,9 % opiskelijoista, koko maassa 4,4 %. Osuus on laskenut viimeisinä vuosina. Ammattikorkeakouluopinnot keskeytti samana lukuvuonna Salossa 5,6 % opiskelijoista, koko maassa 6,9 %. Salon koulutusaste on koko maan keskiarvoa matalampi. Vuonna 2017 pelkkä peruskoulututkinto oli 34 %:lla Salon 15 vuotta täyttäneistä, kun koko maassa vastaavasti 28 %:lla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli Salossa 25 % 15 vuotta täyttäneistä, koko maassa 31%.23

21 Kela. Suomen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä (muukin kuin Kelan maksama) saavat. 22 Suomen nuorisotyön tilastot 23 Tilastokeskus. Koulutus. Väestön koulutusrakenne. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, maakunnan, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa %.

9