1.2.
Salo BKT asukasta kohg 2000-2015
70 000,00 60 000,00 50 000,00 40 000,00 30 000,00 20 000,00 10 000,00 0,00 2000 20012002 20032004 2005 2006 2007 2008 20092010 20112012 20132014 2015 Salo
Koko maa
Kaavio 1. Bruttokansantuote asukasta kohti Salossa ja koko maassa 2000-2015. Tilastokeskus.
Salossa on tapahtunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2009 yhdeksän lähikuntaa liittyi Salon kaupunkiin muodostaen Suomen suurimman kuntaliitoksen ja samana vuonna Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Elektroniikkayhtiö Nokialla on ollut suuri rooli kaupungissa. Nokia työllisti parhaimmillaan 7000 ihmistä Salon alueella, kunnes se vähensi paikallista alihankintaansa vuosina 2008-2010. Salon seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohti nousikin voimakkaasti 2000 -luvulla kunnes notkahti vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2012. Vuonna 2015 Salon seutukunnan BKT oli 24 281,1 euroa asukasta kohti, mikä oli 63 % koko maan BKT:sta ja 71 % Varsinais-Suomen BKT:sta.11 Elektroniikkateollisuuden murros iski Varsinais-Suomessa juuri Salon seudulle, jonka tuotannosta hävisi vuosina 2007-2013 yli puolet, kun tarkastellaan arvonlisäyksen volyymin muutosta. Arvonlisäys viittaa alueen tuotannon synnyttämään arvoon.12 Vuonna 2012 Nokian tehtaan lopetettua yli 5000 ihmistä menetti työpaikkansa ja 2015 Microsoftin tuotekehityksen lopettaessa vielä lisää. Vuonna 2009 Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jolle on maksettu Euroopan globalisaatiorahaston tukea. Tuki on tarkoitettu globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneiden työllistämiseksi ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Salossa otettiin käyttöön äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli, jolla pyrittiin tukemaan työttömiksi jääneitä, kehittämään yrityksiä ja toimintaympäristöä.13 Salon vaikeudet näkyvät väkiluvun laskussa vuodesta 2011 lähtien. Työttömyys oli huipussaan vuonna 2015, jolloin kaupungin työttömyysaste oli 18.3 %.14
11
Tilastokeskus. Kansantalous. Aluetaloudenpito. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2000-2015. Lounaistieto.fi. Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea. Arvonlisäys eroaa bruttokansantuotteesta niin, että siihen ei lasketa tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita. 13 Ylikännö, Pallasvuo & Kehusmaa 2016. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016): 3. Äkillisen rakennemuutoksen Salo. 14 Yrityssalo.fi Salon polku läpi Suomen teollisen historian rankimman rakennemuutoksen. Prezi-esitys. 12
7
