SALO ja NEET-NUORET - 3/2019 by Salon Klubitalo

SALO ja NEET-NUORET Salon Klubitalon alueellinen rooli NEET-nuorten tukijana tänään ja huomenna

Sosped säätiö 3/2019

JOHDANTO

1. NUORTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN 1.1. NEET-NUOREN MÄÄRITELMÄ 1.2. SALO 1.3. VARSINAIS-SUOMI 1.4. PALVELUIDEN KÄYTTÖ

5 6 7 10 12

2. SALON KLUBITALO 2.1. KLUBITALON ARVIOIDAAN TAVOITTAVAN 3-5 % SALON NEET-NUORISTA 2.2. KLUBITALON ARVIOIDAAN TAVOITTAVAN 29 % SALON MIELENTERVEYSSYISTÄ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ TAI KUNTOUTUSTUKEA SAAVISTA 18-35-VUOTIAISTA 2.3. KLUBITALON 18-35-VUOTIAISTA KÄVIJÖISTÄ 91 % KOKENUT KOULUKIUSAAMISTA 2.4. KLUBITALON ARVIOIDAAN VÄHENTÄVÄN RAHA- JA DIGIPELAAMISEN HAITTOJA 2.5. KLUBITALO TUKEE SOSIAALISTA KUNTOUTUMISTA

13 13

2.6. KLUBITALON ARVIOIDAAN PARANTAVAN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LÄHEISTEN HYVINVOINTIA 2.7. KLUBITALON ARVIOIDAAN VÄHENTÄVÄN ITSETUHOISIA AJATUKSIA 2.8. KLUBITALON ARVIOIDAAN VÄHENTÄVÄN ERIKOISSAIRAANHOIDON MIELENTERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖÄ 2.9. KLUBITALO TUKEE KUNTOUTUJIA POLULLA TYÖELÄMÄÄN 3. ANALYYSI 3.1. SALON KLUBITALON ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS 3.2. POHDINTAA 3.3. MUUT MUUTOKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT

15 15 16 17 17 18 18 19 19 19 20 20

4. NUORTEN HYVINVOINTI VUONNA 2023 4.1. ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄ KEHYS

21 22

4.2. VIISI SKENAARIOTA 4.2.1. Skenaario 1: Perheriippuvainen yhteiskunta 4.2.2. Skenaario 2: Yksilökeskeinen kilpailuyhteiskunta 4.2.3. Skenaario 3: Paikallisyhteisöjen yhteiskunta 4.2.4. Skenaario 4: Digitaalisten verkostojen yhteiskunta 4.2.5. Skenaario 5: (EU) Luottamuksen yhteiskunta 5. YHTEENVETO

25 25 28 31 34 37 40

Kansilehden piirustukset ovat marraskuun 2018 Mielenterveysmessujen kävijöiden tekemiä.

Johdanto Tämä raportti perustuu Sosiaalipedagogiikan säätiön, Salon Klubitalon ja Salon kaupungin yhteistyöhön syksyllä 2018. Yhteistyössä arvioidaan Salon alueen nuorten aikuisten vointia nyt ja viiden vuoden päästä ja Salon Klubitalon roolia alueen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukijana. Klubitalon kohderyhmä on yli 18-vuotiaat mielenterveyteensä tukea tarvitsevat aikuiset, mutta tässä raportissa kohderyhmäksi rajautuvat Klubitalon 18-35-vuotiaat kävijät. Nuorten syrjäytyminen on ilmiö, johon Salon Klubitalo haluaa puuttua ja olla vaikuttamassa omalla toiminnallaan. Nuorten mielenterveysongelmista ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista NEET (not in employment, education or in training) -nuorista tehdään paljon tutkimusta, tilastointia, arviointeja ja ennakointeja. Kuitenkin harvoin näitä kaikkia yhdistetään. Kaupungit, järjestöt ja erilaiset toimijat tekevät arviointia omilla mittareillaan, minkä tuloksena järjestötoimijoiden arviointitiedot ovat usein toisistaan ja virallisista tilastoista irrallisia, eivätkä ne ole näin ollen vertailukelpoisia. Sirpaleisen tiedontuotannon lisäksi 3. sektorin yleisenä haasteena on myös kauaskantoisuuden puute. Jos järjestötoimijat arvioivat toimintaansa vain omasta näkökulmastaan vain jo tapahtuneiden asioiden mukaan, tiedontuotanto tulee myös pysymään lyhytjänteisenä ja sirpaleisena. Tämä raportti pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen niin sanotun alueellisen vaikuttavuuden arvioinnin avulla. Sisältö toimii keskustelun avauksena toisenlaisen tiedon yhdistämisen kulttuurin edistämisessä. Selvityksellä pyritään tuottamaan koko Salon alueellista verkostoa hyödyttävää tietoa. Alueellisen vaikuttavuuden arviointia ei ole aiemmin tehty, minkä vuoksi menetelmässä on käytetty luovuutta. Sosped ja Salon Klubitalo ovat yhteistyössä valinneet NEET-nuorten elämään viittaavia indikaattoreita, joiden kautta arvioidaan NEET-nuorten tilannetta Salossa tänään ja viiden vuoden päästä. Valitut indikaattorit yhdistävät eri aineistoja ja niitä kutsutaankin tässä raportissa siltaindikaattoreiksi. Aineistoina on käytetty kansallisten tilastopankkien tilastoja ja tutkimustietoa nuorten ja salolaisten nuorten aikuisten tilanteesta sekä Salon Klubitalon kävijöille tehtyjä vuosittaisia jäsenkyselyjä sekä kävijöistä kerättyjä seurantatietoja. Siltaindikaattorit yhdistävät Salon nuoria aikuisia koskevat tilastot Klubitalon vastaavan ikäisistä kävijöistä saatavilla oleviin tietoihin. Arvioinnissa on käytetty varovaisuusperiaatetta ja menetelmä on pyritty pitämään mahdollisimman läpinäkyvänä. Raportti jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan Salon Klubitalon roolia alueen NEET-nuorten tukijana tänä päivänä. Salon Klubitalon arvioidaan tavoittavan vuosittain 3-5 % Salon NEET-nuorista ja auttavan siirtämään vuosittain Salon NEET-nuorista 1-2 % eteenpäin palkkatyöhön tai opiskelemaan. Klubitalon arvioidaan tavoittavan 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista nuorista aikuisista. Klubitalon arvioidaan siirtävän vuosittain 4-7 henkilöä pois erikoissairaanhoidon piiristä ja tavoittavan 4 % sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä nuorista aikuisista Salossa ja helpottavan heidän ahdistustaan sosiaalisissa tilanteissa.

Raportin toinen osio käsittelee NEET-nuorten tilannetta vuonna 2023 viiden erilaisen suomalaista yhteiskuntaa kuvaavan skenaarion valossa ja Klubitalon roolia Salon alueen NEET-nuorten tukijana vuonna 2023. Skenaariot perustuvat Capful Oy:n tekemiin tulevaisuuden skenaarioihin, joita työstettiin nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta salolaisten ammattilaisten kanssa työpajassa marraskuussa 2018. Noin 20 ammattilaista pohti, minkälainen kunkin skenaarion mukainen yhteiskunta olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille. Skenaarioita on työstetty aikaisemmin myös Porin ammattilaisille järjestetyssä työpajassa 10.10.2018 ja skenaariotyötä on esitelty Kuntaliiton Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin suurten kaupunkien seminaarissa Helsingissä 1. marraskuuta 2018. Skenaariokuvaukset perustuvat sekä Salon että Porin työpajojen tuloksiin. Kaikki tässä raportissa esitellyt skenaarioiden luvut perustuvat salolaisten ammattilaisten arvioihin, eli ne ovat määritelty salolaisten näkökulmasta juuri Salon alueen tulevaisuutta ajatellen. Skenaarioiden avulla Salossa voidaan varautua erilaisiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään liittyviin ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Lisätietoja: Miikka Vuorinen miikka.vuorinen@sosped.fi +358 40 164 6411 Sanni Naukkarinen sanni.naukkarinen@sosped.fi +358 44 7202572

1. Nuorten hyvinvointi tänään Nuorten mielenterveys järkkyy yhä pahemmin. Koko maassa nuorten mielenterveysperusteisten niin työkyvyttömyyseläkkeiden kuin sairauspäiväetuuksien määrät ovat olleet pitkään kasvussa ja nuorten osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeiden saajista on suurentunut selvästi.1 Lisäksi täyttä kansaneläkettä saavien nuorten määrä on kasvanut 10 vuodessa 20 % ja kahdeksan kymmenestä alle täysistä kansaneläkkeistä on myönnetty nimenomaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin.2 OECD on julkaissut huolestuttavia arvioita syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. Ryhmään viitataan termillä NEET (not in employment, education or training), mikä sisältää ne nuoret, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eivätkä kurssikoulutuksessa. Kun vuonna 2007 OECD:n arvio Suomen 20-24-vuotiaiden NEET-nuorten osuudesta oli vielä 13,3 %, oli se 2016 noussut 18.3 prosenttiin, jonka jälkeen vuonna 2017 arvio pieneni 17 prosenttiin. Suomen NEET-nuorten osuus olisi edelleen EU:n ja OECD-alueen keskiarvoa (15,6 %) korkeampi ja erityisesti verrattuna muihin pohjoismaihin.3 Muun muassa Tilastokeskus ja Etla ovat kritisoineet OECD:n lukuja siitä, että ne sisältävät myös asevelvollisuutta suorittavat, jolloin luvut saattavat olla määritelty yläkanttiin. Muutenkin työn ja koulutuksen ulkopuolella voi olla monenlaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, joten kaikkien tähän ryhmään kuuluvien ei voida katsoa olevan syrjäytymisvaarassa. Etla on esittänyt maltillisemman arvion Suomen NEET-nuorten määrästä, jonka mukaan työn tai koulutuksen ulkopuolella olisi noin kymmenen prosenttia nuorista tai hieman vähemmän.4 Suomen nuorisotyön tilastojen arvio koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista 15-28-vuotiaista Suomessa vuonna 2017 oli 7,5-12,6 % ikäryhmästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuskohortti -87 osoittaa, että suurimmat riskitekijät syrjäytyneiden nuorten taustassa ovat lastensuojelun sijoitus 12-16 vuoden iässä ja ei toiseen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä. ME-säätiön ja THL:n yhteistyössä syrjäytyneeksi määritellään henkilö, jolle on kasautunut vähintään kaksi syrjäytymisen riskitekijää. Riskitekijöiksi lasketaan työkyvyttömyyseläke, pitkäaikainen työttömyys (kahden vuoden aikana yhteensä 12 kk), tulottomuus (ei tuloja 2 kk:een), ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lisäksi ovat kadonneet, eli ne syrjään jääneet nuoret, jotka eivät näy missään rekisterissä. 7 %:lla vuonna 1987 syntyneistä eli tämän hetken kolmekymppisistä oli perhetaustassaan vähintään kaksi riskitekijää. Heistä 18 % jäi ME-säätiön ja THL:n määritelmän mukaisesti syrjään. Perheen huono-osaisuus muodostaakin noin kolminkertaisen riskin jäädä syrjään aikuisena. Erityisesti pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, pitkäaikainen työttömyys ja vanhempien matala koulutustaso ovat riskejä ylisukupolviselle syrjäytymiselle.5 Siitä, kuinka moni työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista jää tilanteeseensa ja syrjäytyy pysyvästi, on myös tehty arvioita. Pekka Myrskylän6 laskelmien mukaan samassa tilanteessa on

Kela. Suomen työkyvyttömyyseläkkeen saajat. Kela. ”Yhä useampi alle 40-vuotias saa täyttä kansaneläkettä”. Tiedote 15.11.2018. 3 OECD Koulutusvertailu 2017 ja 2018. 4 Etlan muistio ”NEET-nuorten tulkinnassa korjattavaa” 21.12.2016. 5 ME-säätiö. Data.mesaatio.fi. 6 2012, EVA. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. 2

viiden vuoden kuluttua noin kolmannes ja Etlan7 arvion mukaan kymmenen vuoden päästä 39% joukosta. Syrjäytyminen on Suomessa yleisempää miesten kohdalla ja Evan8 mukaan Suomessa on 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat jääneet pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Evan selvityksessä todetaan, että juuri alle 35-vuotiaiden miesten työttömyys kasvoi jyrkimmin vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen talouskriisin aikana ja vaarana on, että pitkään kestänyt taantuma on syrjäyttänyt osan nuorista pysyväisluontoisesti työmarkkinoilta. NEET-nuoret voidaan jakaa kolmeen joukkoon. Osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista on työttömiä työnhakijoita, jotka ovat te-palveluiden piirissä. Osa on kolmannen sektorin, kuten Klubitalon toiminnan piirissä, ja osa taas ei ole minkään palvelun piirissä. Jälkimmäiset ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Tutkija Juho Saaren mukaan kohorttitutkimuksista nähdään, että syrjään jääneet nimenomaan ovat monien palveluiden piirissä. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että palvelut eivät ole tarpeeksi vaikuttavia. Tutkimusaineistot kuitenkin perustuvat palveluiden käyttöön, joten ne eivät tavoita palveluiden tavoittamattomia nuoria. Syrjäytyneissä on vielä se joukko, joka ei ole minkään palveluiden piirissä. Heihinkin voidaan olettaa pätevän Juho Saaren arvio syrjään jääneitä yhdistävästä tekijästä - toivottomuudesta tulevaisuutensa suhteen.9

1.1.

NEET-nuoren määritelmä

NEET-nuoresta on käytössä useampia määritelmiä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ”ei työssä, koulutuksessa, eikä asepalvelusta suorittamassa olevien nuorten osuus” kuvaa niitä 15-24vuotiaita, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa. Se eroaa hieman Eurostatin käyttämästä vastaavasta NEETasteesta (rate), johon lasketaan myös varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat.10 Tässä raportissa NEET-määritelmä on laajennettu 18-35-vuotiaisiin, sillä myös yli 24-vuotiailla on elämässään merkittäviä haasteita. Nuoret aikuiset ovat usein väliinputoajien joukossa, sillä heille ei ole tarjolla tukea ja palveluja niin kuin nuoremmille. Monissa tilastoissa myös käytetään 18 ja 35 ikävuoden rajauksia. Tämän hetken 13-30-vuotiaat mahtuvat tarkasteluvuonna 2023 vielä kyseiseen ikäryhmään.

Etlan muistio ”NEET-nuorten tulkinnassa korjattavaa” 21.12.2016. 2017 EVA. Kadonneet työmiehet. 9 Juho Saaren esitelmä ME-säätiön seminaarissa Syrjäytymisen riskit ja ratkaisut Helsingissä 28.9.2018. 10 Tilastokeskus. Stat.fi. Käsitteet. Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus. 8

1.2.

Salo BKT asukasta kohg 2000-2015

70 000,00 60 000,00 50 000,00 40 000,00 30 000,00 20 000,00 10 000,00 0,00 2000 20012002 20032004 2005 2006 2007 2008 20092010 20112012 20132014 2015 Salo

Koko maa

Kaavio 1. Bruttokansantuote asukasta kohti Salossa ja koko maassa 2000-2015. Tilastokeskus.

Salossa on tapahtunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2009 yhdeksän lähikuntaa liittyi Salon kaupunkiin muodostaen Suomen suurimman kuntaliitoksen ja samana vuonna Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Elektroniikkayhtiö Nokialla on ollut suuri rooli kaupungissa. Nokia työllisti parhaimmillaan 7000 ihmistä Salon alueella, kunnes se vähensi paikallista alihankintaansa vuosina 2008-2010. Salon seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohti nousikin voimakkaasti 2000 -luvulla kunnes notkahti vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2012. Vuonna 2015 Salon seutukunnan BKT oli 24 281,1 euroa asukasta kohti, mikä oli 63 % koko maan BKT:sta ja 71 % Varsinais-Suomen BKT:sta.11 Elektroniikkateollisuuden murros iski Varsinais-Suomessa juuri Salon seudulle, jonka tuotannosta hävisi vuosina 2007-2013 yli puolet, kun tarkastellaan arvonlisäyksen volyymin muutosta. Arvonlisäys viittaa alueen tuotannon synnyttämään arvoon.12 Vuonna 2012 Nokian tehtaan lopetettua yli 5000 ihmistä menetti työpaikkansa ja 2015 Microsoftin tuotekehityksen lopettaessa vielä lisää. Vuonna 2009 Salo määriteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jolle on maksettu Euroopan globalisaatiorahaston tukea. Tuki on tarkoitettu globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneiden työllistämiseksi ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Salossa otettiin käyttöön äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli, jolla pyrittiin tukemaan työttömiksi jääneitä, kehittämään yrityksiä ja toimintaympäristöä.13 Salon vaikeudet näkyvät väkiluvun laskussa vuodesta 2011 lähtien. Työttömyys oli huipussaan vuonna 2015, jolloin kaupungin työttömyysaste oli 18.3 %.14

Tilastokeskus. Kansantalous. Aluetaloudenpito. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2000-2015. Lounaistieto.fi. Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea. Arvonlisäys eroaa bruttokansantuotteesta niin, että siihen ei lasketa tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita. 13 Ylikännö, Pallasvuo & Kehusmaa 2016. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016): 3. Äkillisen rakennemuutoksen Salo. 14 Yrityssalo.fi Salon polku läpi Suomen teollisen historian rankimman rakennemuutoksen. Prezi-esitys. 12

Salo on päässyt eteenpäin vaikeista vuosista. Yritysten investointien ja toimintaedellytysten tukeminen nostettiin Salossa strategiseksi painopisteeksi heti rakennemuutoskauden alussa ja yritykset alkoivatkin investoida Saloon saamillaan tuilla. Vuonna 2012 Saloon perustettiin ennätysmäärä uusia yrityksiä. Microsoftilla työskennelleet ovat korkeasti koulutettuja IT-osaajia, joille uudelleen työllistyminen on helpompaa, ja Saloon onkin perustettu uusia ohjelmistoalan yrityksiä. Salon kaupunki osti Microsoftin tilat, joihin muutti vuonna 2017 50 yritystä.14 ITammattilaisia on kuitenkin muuttanut pois kaupungista töiden perässä ja ELY-keskuksen ammattibarometrin mukaan Varsinais-Suomessa on jo pulaa ohjelmoijista.15 Äkillisen rakennemuutoksen kausi päättyi vuoden 2017 lopussa ja työttömyys on Salossa selvässä laskussa.14 Nuorten aikuisten osalta työttömyys lähes kolminkertaistui kymmenen vuoden aikana Salossa ja vuonna 2015 16,6 % 17-34-vuotiaista sai työttömyysturvaetuuksia.16 Perustoimeentulotukea saavien nuorten aikuisten määrä oli huipussaan vuonna 2012, jolloin Salossa jopa 14.5 % 18-24 vuotiaista sai perustoimeentulotukea. Luvut olivat samaan aikaan tosin koko maassa korkealla, mutta muualla huippu osuu vasta seuraaviin vuosiin.17 Vuoden 2012 muutokset Salossa näkyvät seuraavassa vuodessa 2013, jolloin Salossa 4,6 % 18-24 -vuotiaista sai pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea. Vuoden päästä luvut alkoivat jo laskea, ja vuonna 2017 toimeentuloa sai Salossa pitkäaikaisesti 3,4 % 18-24-vuotiaista. Se on lähellä koko maan keskitasoa, 3,6 %.18 Myös työttömyys lähti laskuun vuoden 2015 huipusta ja vuonna 2017 14 % 17-34-vuotiaista sai työttömyysturvaetuuksia, mikä on kuitenkin korkeampi luku kuin koko maassa, jossa keskimäärin 10 % saman ikäisistä sai työttömyysturvaetuuksia.19 Pitkäaikaisesti (yli 400 päivää) työttömyysturvaetuuksia Salon 17-34-vuotiaista sai vuonna 2017 2 %, koko maassa 1,6 %.20

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyiömyyseläkkeet 16-34-vuogailla 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Salo Kaavio 2. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet (kuntoutustuki sisältyy), pois lukien älyllinen kehitysvamma, 16-34 -vuotiailla Salossa vuosina 2007-2017. Kela.

ELY-keskus. Varsinais-Suomen ammattibarometri, II / 2018. 1. Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 17-34-vuotiaat. 2. Tilastokeskus. Väestörakenne alueittain. 17 Sotkanet.fi, THL. Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä. 18 Sotkanet.fi, THL. Pitkäaikaisesti perustoimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä. 19 Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 20 Kela. Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien kertymä. 16

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Salon nuorista aikuisista on ollut kasvussa koko viimeisen kymmenen vuoden ajan, kuten koko maassa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2017 1,9 % Salon 16-34-vuotiaista, koko maassa hieman harvempi, 1,5 %. Jos otetaan pois älyllisen kehitysvamman osuus, todetaan, että varsinaisia mielenterveyssyistä myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä sai vuonna 2007 0,6 % Salon 16-34-vuotiaista ja kymmenen vuoden päästä vuonna 2017 0,9 %, koko maassa 1 %.21

Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15-28-vuogaiden osuudesta koko ikäryhmässä 15 % 10 % 5% 0% Salo

Koko maa alaraja

yläraja

Kaavio 3. Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15-28-vuotiaiden osuudesta koko ikäryhmässä. Suomen nuorisotyön tilastot.

Suomen nuorisotyön tilastojen arvion mukaan vuonna 2017 Salon 15-28-vuotiaista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia NEET-nuoria oli 579-965 henkeä eli 8-13,5 % ikäryhmästä. Se on enemmän kuin koko maassa, jossa 6-11 % nuorista arvioidaan olevan työn ja koulutuksen ulkopuolella.22 On muistettava, että kaikki työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat eivät jaa samanlaista tilannetta, joten Etlan mallin mukaisesti luvuissa kannattaa noudattaa varovaisuusperiaatetta eli arvioida syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää mieluummin alakanttiin. Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden määrät ovat vaihdelleet Salossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisen asteen opinnot Salossa lukuvuonna 2105/2016 keskeytti keskimäärin 3,9 % opiskelijoista, koko maassa 4,4 %. Osuus on laskenut viimeisinä vuosina. Ammattikorkeakouluopinnot keskeytti samana lukuvuonna Salossa 5,6 % opiskelijoista, koko maassa 6,9 %. Salon koulutusaste on koko maan keskiarvoa matalampi. Vuonna 2017 pelkkä peruskoulututkinto oli 34 %:lla Salon 15 vuotta täyttäneistä, kun koko maassa vastaavasti 28 %:lla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli Salossa 25 % 15 vuotta täyttäneistä, koko maassa 31%.23

21 22

Kela. Suomen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä (muukin kuin Kelan maksama) saavat. Suomen nuorisotyön tilastot

Tilastokeskus. Koulutus. Väestön koulutusrakenne. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, maakunnan, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa %.

Nokian kokoonpanotehtaan sulkeuduttua työttömiksi on jäänyt nimenomaan matalan koulutusasteen ihmisiä. Opetus- ja kuliuuritoimen neiokäyiökustannukset 2 000 € 1 900 € 1 800 € 1 700 € 1 600 € Salo

Koko maa 2017

Kaavio 4. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset vuonna 2017 Salossa ja koko maassa. Kuntaliitto ja Tilastokeskus.

Salossa opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2017 muuta maata alhaisemmat eli 1 748 euroa asukasta kohden24, kun koko maassa 1 924 euroa asukasta kohden25. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2017 Salossa puolestaan muuta maata korkeammat eli 3 472 euroa asukasta kohden, kun koko maassa ne olivat 3 229 euroa.26 Nuorisotoimen menot olivat Salossa vuonna 2017 samalla tasolla kuin koko maassa eli 97 euroa nuorta kohden.27

1.3.

Varsinais-Suomi

Kaavio 5. Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012. Varsinais-Suomen GPI ja BKT asukasta kohti. TEMraportteja 17/2014

Kuntaliitto. Kuntien kustannusrakenne. Tilastokeskus. Julkinen talous. Kuntatalous. Kuntien tunnuslukuja. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset. 26 Sotkanet.fi, THL. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset (pois lukien varhaiskasvatus). 27 Suomen nuorisotyön tilastot 25

Varsinais-Suomen bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla 1960-2010, notkahtaen vuonna 2009 finanssikriisin aikaan.28 Vuonna 2011 BKT lähti jälleen kasvuun ja vuonna 2016 se oli Varsinais-Suomessa 36 149,8 euroa asukasta kohti, mikä on matalampi kuin koko maassa keskimäärin asukasta kohden (39 326,5 euroa/as.).29 GPI (Genuine Progress Indicator) eli aidon kehityksen mittari kohosi Varsinais-Suomessa 1980 -luvun puoliväliin, jonka jälkeen se on tasaantunut. GPI on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari, joka kiinnittää BKT:a enemmän huomiota ihmisen ja luonnon hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olleen vuonna 2017 Varsinais-Suomessa 6-10 % 1528-vuotiaista nuorista aikuisista. Se on hieman vähemmän kuin arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista koko maassa (6-11 %).30 Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaisi 4 673– 7 784 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta aikuista. Työttömyysturvaetuuksia saavien nuorten aikuisten (17-34-vuotiaat) osuus on Varsinais-Suomessa kasvanut reilusti vuodesta 2007 niin kuin koko maassa, mutta vuonna 2017 osuus oli jonkin verran muuta maata matalampi, 9,4 %, kun koko maassa 10,2 %.31 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin työkyvyttömyyseläkettä sai Varsinais-Suomessa 1,5 % 16-34 -vuotiaista, mikä on saman kokoinen osuus kuin vastaavan ikäisillä keskimäärin koko maassa. Osuus on kuitenkin kasvanut kymmenessä vuodessa 0,5 %, samassa tahdissa muun maan kanssa. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä VarsinaisSuomessa on kasvanut vuodesta 2007 6 %. Vuonna 2017 mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa sai 17,3 nuorta 1000 vastaavan ikäistä kohden, mikä on lähellä koko maan lukua 17,5.32 Nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus nousi selvästi vuosina 2009-2011 ja oli VarsinaisSuomessa muuta maata selvästi korkeampaa. Korkeimmillaan 20-34 -vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli Varsinais-Suomessa vuonna 2009, jolloin tehtiin 30,6 itsemurhaa 100 000:a vastaavan ikäistä kohden, kun koko maassa itsemurhakuolleisuus oli korkeimmillaan 24,9 vuonna 2010. Vuodesta 2012 nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus on laskenut koko maan keskiarvoa matalammaksi. Vuonna 2016 Varsinais-Suomessa 20-34-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli 16,6 100 000:a vastaavan ikäistä kohden, eli edelleen korkeampi kuin koko maassa 18,6 niin ikään 100 000:a vastaavan ikäistä kohden.33

TEM raportteja 17/2014. Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012: Aidon kehityksen mittari GPI. Tilastokeskus. Kansantalous. Aluetilinpito. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 2000-2015. 30 Suomen nuorisotyön tilastot 31 Kela. Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. 32 Sotkanet.fi, THL. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä. 33 Sotkanet.fi, THL. Itsemurhakuolleisuus 20-34-vuotiailla / 100 000 vastaavan ikäistä. 29

1.4.

Palveluiden käyttö

Aikuisten mielenterveyden avopalveluiden käyttö on Suomessa yleisesti lisääntynyt samalla kun laitoshoitoa on vähennetty. Vuonna 2016 salolaisilla kertyi 543 mielenterveyden avohoitokäyntiä 1000 täysi-ikäistä kohden, mikä on kasvua edellisestä vuodesta. Koko maassa käyntejä kertyi samana vuonna keskimäärin jonkin verran enemmän, 561 käyntiä 1000:a täysi-ikäistä kohden.34 Erikoissairaanhoidon psykiatrian avohoitokäynnit ovat laskeneet Salossa aikuisilla niin kuin koko maassa, mutta Salossa osuus on muuta maata korkeampi, 386 käyntiä 1000:a täysi-ikäistä kohden. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitopäivien määrä sen sijaan on noussut reippaasti kymmenen vuoden aikana niin Salossa kuin koko maassakin: Kun vuonna 2007 hoitopäiviä oli 1317 -vuotiailla Salossa 740, niin vuonna 2017 päiviä oli jo 1288 Salon 1000:a vastaavan ikäistä kohden. Salossa luku on vielä muuta maata hieman korkeampi, koko maassa hoitopäiviä oli keskimäärin 1201 niin ikään 1000:a vastaavan ikäistä kohden.35 Psykiatrian laitoshoidon nuorten aikuisten hoitopäivien määrä on vastoin koko maan kehitystä viime vuosina kasvanut Salossa. Vuonna 2014 Salossa 18-24-vuotiaille kertyi 330 psykiatrian laitoshoidon hoitopäivää 1000 vastaavan ikäistä kohden, vuonna 2017 470 hoitopäivää. Koko maassa vuonna 2017 hoitopäiviä oli vain 291 niin ikään 1000 18-24-vuotiasta kohden.36 Päihdehuollon avopalveluissa on ollut Salossa koko 2000-luvun enemmän asiakkaita kuin koko maassa keskimäärin. Asiakkaiden määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina ja vuonna 2017 asiakkaita oli 17,1 Salon 1000 asukasta kohden, koko maassa edelleen selvästi vähemmän, 7,9.37 Päihdepalveluiden laitoshoidossa olleiden 15-24-vuotiaiden määrä on ollut Salossa muuta maata korkeammalla vuodesta 2009, 2,6 potilasta 1000 vastaavan ikäistä kohti.38 Perinteisten mielenterveyspalvelujen rinnalle ovat tulleet digitaaliset palvelut, joista nuorille suunnattu Suomen mielenterveysseuran ylläpitämä Sekasin-chat on noussut nuorten parissa erittäin kysytyksi palveluksi. Vuonna 2017 Sekasin-chatissa käytiin yhteensä 11 898 keskustelua.39 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä Mielenterveystalo tarjoaa nettiterapiaa ja lisäksi tarjolle on tullut sovelluksia, joiden avulla käyttäjä voi arvioida esimerkiksi unen määrää ja laatua, rajoittaa näyttöpäätteen edessä vietettyä aikaa ja muuten tukea käyttäjän hyvinvointia.

Sotkanet.fi, THL. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1000 18 vuotta täyttänyttä. Sotkanet.fi, THL. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13-17 -vuotiasta. 36 Sotkanet.fi, THL. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä. 37 Sotkanet.fi, THL. Päihdehuollon palveluissa asiakkaita / 1000 asukasta. 35

38 39

Sotkanet.fi, THL. Päihdehuollon laitoksissa olleet 15-24 vuotiaat. Suomen mielenterveysseura toimintakatsaus 2017.

2. Salon Klubitalo Salon Klubitalo ry on kolmannen sektorin järjestö, jonka toiminta on kohdistettu aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö ja perustuu kansainväliseen Fountain House -toimintamalliin. Henkilökunnan ja jäsenten suhde on Klubitalossa tasavertainen ja Klubitalo pyrkii tarjoamaan kuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Klubitalolla voi työskennellä esimerkiksi keittiössä, kahvilassa, atk-tehtävissä, hallinnon avustajana, Klubilehden toimituksessa, siivoustehtävien, sisustuksen, ja näyttelyjen pystytyksen parissa. Salon Klubitalolla toimii myös taideryhmä, joka järjestää kaikille kaupunkilaisille avoimia näyttelyjä ja yhteistyötä tehdään paikallisten taiteilijoiden ja kansalaisopiston kanssa. Vuosittain kävijöitä on keskimäärin 100, joista 18-35-vuotiaita keskimäärin 35 henkilöä eli 35 % kävijöistä. Tyypillinen kuntoutujapolku työelämään on osallistuminen Salon Klubitalon työpainotteiseen päivään ja sen kautta sosiaalinen vahvistuminen, ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen, opintoihin haku ja sen jälkeen työllistyminen. Koska Klubitalon kohderyhmää ovat syrjäytymisvaarassa olevat mielenterveyskuntoutujat, heissä on muuta ikäryhmää enemmän mielenterveyspalvelujen käyttäjiä ja sosiaaliturvaetuuksien saajia. Yhdistämällä Klubitalon kävijöistään keräämiä tietoja sekä alueen yleisiin nuorista aikuisista kertovia tilastoja, voidaan arvioida Klubitalon roolia alueellisena toimijana syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukijana. Tässä arvioinnissa on käytetty Salon Klubitalon kävijätietoja ja 18-35-vuotiaiden kävijöiden jäsenkyselyvastauksia usealta vuodelta, sekä tätä arviointia varten syksyllä 2018 toteutettua kyseiselle kävijöiden ikäryhmälle suunnattua sähköistä kyselyä. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä, mikä on 60 % keskimääräisestä Klubitalon 18-35-vuotiaiden kävijöiden määrästä. Otosta voidaan pitää edustavana.

2.1.

Klubitalon arvioidaan tavoittavan 3-5 % Salon NEET-nuorista

Salon Klubitalon 18-35-vuotiaista vuosittaisista kävijöistä keskimäärin 80 % eli noin 28 henkilöä on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Heistä suurin ryhmä on työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevat, joita on noin 74 % kaikista nuorista kävijöistä.40 Kävijöistä noin 11 % on työttömiä työnhakijoita ja yksittäisiä henkilöitä kuntoutuksessa kuntoutusrahaa saavia tai sairauslomalla. Kun Salossa arvioidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen olevan 538-1015 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 18-35-vuotiasta41, Klubitalon voidaan arvioida tavoittavan heistä 3-5 %. Klubitalon NEET-nuorista noin 32 % arvioidaan siirtyvän vuosittain palkkatyön tai koulutuksen 40

Osa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista käy työssä. Suomen nuorisotyön tilastot. Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista 15-28-vuotiaista, sovellettu 18-35-vuotiaisiin laskemalla prosenttiosuuksia 2 %:lla.

piiriin, mikä tarkoittaa yhdeksää henkilöä. Jos Klubitalo tavoittaa vuosittain 3-5 % Salon työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista, niin Klubitalon voidaan arvioida auttavan siirtymään palkkatyön tai koulutuksen piiriin vuosittain 1-2 % Salon NEET-nuorista. Arvio voidaan tehdä myös tulevaisuuden osalta. Pekka Myrskylän arvion mukaan kolmannes tämän hetkisistä syrjään jääneistä on syrjässä vielä kymmenen vuoden päästä, mikä tarkoittaisi Salon tämänhetkisistä NEET-nuorista 178-335 pysyvämmin syrjäytyvää henkilöä. Kun Klubitalo siirtää vuodessa keskimäärin yhdeksän nuorta pois NEET-nuoren asemasta, voidaan arvioida, että Klubitalo katkaisee 3-5 %:n pahimmin syrjäytymisvaarassa olevan nuoren aikuisen pysyvämmän syrjäytymisen Salossa.

Klubitalon tavoittamat

Klubitalon merkitys NEET:n katkaisemisessa

NEET-määritelmä

Lkm. Salo

Suomen nuorisotyön tilastot, keskiarvo42

805

-9 hlöä/vuosi, -1%

Etla43

887

-9 hlöä/vuosi, -1 %

Myrskylä, arvio 5 vuoden päästä syrjäytyneinä 33% tämänhetkisistä44

266

-9 hlöä/vuosi, -3 %

lukumäärä osuus

Kaavio 6. 18-35-vuotiaat NEET-nuoret Salossa ja Salon Klubitalon alueellinen vaikutus NEET-nuorten määrään.

Sovellettu 18-35-vuotiaisiin laskemalla arvioitua osuutta 15-28-vuotiaista kahdella prosentilla matalammaksi. Etlan muistio ”NEET-nuorten tulkinnassa korjattavaa” 21.12.2016. 44 2012, EVA. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. NEET-nuorten määränä käytetty Suomen nuorisotyön tilastosta tehtyä sovellettua arviota 18-35-vuotiaista. 43

2.2.

Klubitalon arvioidaan tavoittavan 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista 18-35-vuotiaista

Mielenterveyssyistä työkyvyiömyseläkeiä saavat 18-35vuogaat Salossa

Tavoitetut 29 %

Tavoiiamaia 71%

Kaavio 7. Salon Klubitalon tavoittama osuus Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä (mukaan lukien kuntoutustuki) saavista 18-35vuotiaista.

Noin 74 % Klubitalon 18-35-vuotiaista kävijöistä saa työkyvyttyömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Se tarkoittaa noin 26 henkilöä vuosittain. Salossa oli vuonna 2017 89 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavaa nuorta aikuista45, joten Klubitalon arvioidaan tavoittavan vuosittain noin 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista 18-35-vuotiaista.

2.3.

Klubitalon 18-35-vuotiaista kävijöistä 91 % kokenut koulukiusaamista

Oletko kokenut itseesi kohdistuvaa koulukiusaamista lapsuudessasi tai nuoruudessasi?

Olen 90,5 %

En ole 9,5 %

Kaavio 8. Kysely Klubitalon 18-35-vuotiaille kävijöille. Oletko kokenut itseesi kohdistuvaa koulukiusaamista lapsuudessasi tai nuoruudessasi?

Kela. Suomen työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauden mukaan. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt pois lukien älyllinen kehitysvamma.

Kokemukset koulukiusaamisesta ovat hyvin yleisiä Klubitalon kävijöiden keskuudessa. 18-35vuotiaista 21:stä kyselyyn vastanneista noin 91 % on kokenut itseensä kohdistunutta koulukiusaamista lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Salon toisen asteen opiskelijoista keskimäärin 4 % kokee itseensä kohdistuvaa kiusaamista, peruskoululaisista keskimäärin 7 %.46

2.4.

Klubitalon arvioidaan vähentävän raha- ja digipelaamisen haittoja

Klubitalon 18-35-vuotiaista kyselyyn vastanneista kävijöistä noin 48 % on kokenut, että ennen Klubitalon toimintaan osallistumistaan päihteiden käyttö, rahapelaaminen tai digipelaaminen aiheuttivat haittoja omaan elämään. 14 %:lla rahapelaaminen ja arviolta 43 %:lla tietokone- ja konsolipelaaminen aiheuttivat haittoja elämään vähintään jonkin verran ennen toimintaan tuloa. Joka kolmannella niistä, joiden elämään rahapelaaminen aiheutti haittoja, haitat ovat vähentyneet Klubitalon toimintaan osallistumisen aikana. 60 %:lla niistä, joilla tietokone- ja konsolipelaaminen aiheutti haittoja elämään, haitat ovat niin ikään vähentyneet Klubitalon toimintaan osallistumisen aikana. Klubitalon osuutta haittojen vähentymiseen on kuitenkin vaikea määritellä, sillä haitoista on kysytty vain liittyen Klubitalon toiminnassa olemisen aikaan ja aikaan ennen toimintaan osallistumista. Salon Klubitalolla ei ole ohjelmia tai toimenpiteitä pelihaittojen vähentämiseksi. Klubitalon toimintaan osallistuminen voi tarjota kävijöille ympäristön ja toimintaa, joka korvaa pelaamisesta haettua sisältöä päiviin. THL:n mukaan rahapelien ongelmallista pelaamista on 4,9 %:lla suomalaisista 18-34-vuotiaista. Klubitalon kohderyhmään kuuluvien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien tai pitkäaikaisesti sairaiden joukossa ongelmallinen rahapelaaminen on tavallista yleisempää, sillä heistä 6,8 %:lla on ongelmallista rahapelaamista.47 Salossa ongelmallista rahapelaamista voidaan arvioida koko maan osuutta soveltaen olevan noin 404 18-35-vuotiaalla. Jos Klubitalon nuorten aikuisten kävijöiden joukosta arvioidaan 6,8 %:lla rahapelaamisen arvioidaan aiheuttavan haittoja elämään, voidaan Klubitalon arvioida tavoittavan 0,5 % ongelmallisesti rahapelaavista 18-35-vuotiaista salolaisista. Suomessa nuorista aikuista (20-29 -vuotiaat) digipelaamista harrastaa viikoittain tai useammin 56 % ja 10 %:lla pelaavista esiintyy ongelmallista digipelaamista.48 Ongelmallista digipelaamista arvioidaan näin olevan noin 6 %:lla nuorista aikuisista, mikä tarkoittaisi Salossa noin 522 18-35vuotiasta. NEET-nuorten parissa ongelmallisen digipelaamisen arvioidaan olevan kaksi kertaa yleisempää49. Jos Klubitalon nuorista aikuisista arvioidaan noin 12 %:lla digipelaamisen aiheuttavan haittoja elämään, voidaan Klubitalon arvioida tavoittavan 1 % ongelmallisesti digipelaavista 18-35-vuotiaista salolaisista.

Sotkanet.fi, THL. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 2017. Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet 15-74-vuotiailla. Raportti 16/15. THL. 48 Kuuluvainen, Soila & Mustonen, Terhi 2017. Digitaalinen viihdepelaaminen ja digipeliriippuvuus. Katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin. Sosped säätiö. 49 Sosped Digipelirajat’on -hanke. 47

Päihteiden arvioidaan aiheuttaneen ainakin jonkin verran haittaa elämässä ennen Klubitalon toimintaan tuloa 9 %:lla nuorista kävijöistä. Kaikilla heillä päihteiden käyttö on aiheuttanut vähemmän haittoja Klubitalolla käymisen aikana.

2.5.

Klubitalo tukee sosiaalista kuntoutumista

Klubitalon tärkeimpiä tehtäviä on kävijöiden sosiaalinen kuntoutuminen. Sitä voidaan arvioida esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja vuorovaikutustaitojen kautta. Voimakasta ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ennen Klubitalon toimintaan osallistumista nuorista, kyselyyn vastanneista kävijöistä koki 52 %:a ja heistä jokaisella ahdistus on helpottanut Klubitalolla käymisen aikana ainakin jonkin verran. Salon nuorista aikuisista arviolta noin 6 % kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta.50 Klubitalon voidaan arvioida tavoittavan näin noin 4 % Salon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä 18-35-vuotiaista ja niin ikään helpottavan 4 %:n sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Vuorovaikutustaitojensa kokee kehittyneen Klubitalotoiminnassa 79 % 18-35-vuotiaista kyselyyn vastanneista kävijöistä ja 82 % on saanut Klubitalolta uusia tuttavia ja ystäviä. 97 % kertoo Klubitalon toimintaan osallistumisen vähentäneen koettua yksinäisyyttä. Salon 18-35-vuotiaista arviolta 7 %:lla ei ole yhtään läheistä ystävää.51

2.6.

Klubitalon arvioidaan parantavan mielenterveyskuntoutujien läheisten hyvinvointia

Klubitalon toiminnan voidaan arvioida vaikuttavan myös kävijöiden läheisiin. 76 % nuorista kyselyyn vastanneista kävijöistä kertoo, että hänellä on läheinen, joka tukee ja auttaa arjessa. Klubitalon nuorilla kävijöillä on siten vähintään 27 lähiomaista tukenaan. Omaisen raskas elämäntilanne heikentää läheisten hyvinvointia ja Mielenterveysomaisten keskusliiton Finfamin mukaan 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Noin 400 000 suomalaista pitää huolta mielenterveysongelmista kärsivästä läheisestään,52 jolloin voidaan karkeasti arvioida noin 9%:n suomalaisista toimivan lähiomaisena mielenterveyskuntoutujalle. 89 % Klubitalon 18-35-vuotiaista kyselyihin vastanneista kertoo psyykkisen hyvinvointinsa kohentuneen Klubitalolla käymisen ansiosta, joten Klubitalolla voidaan arvioida olleen positiivista vaikutusta myös vähintään 24:n 18-35-vuotiaan mielenterveyskuntoutujan omaisen hyvinvointiin. Jos sovelletaan 9 %:n arviota mielenterveysongelmista kärsivästä hoitavasta läheisistä Saloon, Klubitalon voidaan arvioida tukevan vähintään 1 %:a Salon mielenterveyskuntoutujan omaisen hyvinvointia 18-35-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien osalta 50 51 52

Väänänen 2015. 15-17-vuotiaista alakanttiin sovellettu arvio 18-35-vuotiaisiin. THL. Kouluterveyskysely. Toisen asteen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Sovellettu 18-35-vuotiaisiin. Finfami.fi. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu -infograafi.

2.7.

Klubitalon arvioidaan vähentävän itsetuhoisia ajatuksia

Itsetuhoisia ajatuksia ennen klubitalon toimintaan osallistumista

Oli 48%

Ei ollut 52%

Itsetuhoisia ajatuksia viimeisen kk:n aikana

On ollut 5%

Ei ole ollut 95%

Kaaviot 9 ja 10. Kysely Klubitalon 18-35-vuotiaille kävijöille. 1. Muistele aikaa ennen Klubitalon toimintaan osallistumistasi. Oliko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? 2. Entä onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia viimeisen kuukauden aikana, nyt kun olet jo ollut Klubitalon toiminnassa mukana?

Klubitalon 18-35-vuotiaista kyselyyn vastanneista kävijöistä lähes puolella, 48 %:lla, oli ollut itsetuhoisia ajatuksia ennen Klubitalon toimintaan osallistumistaan. Klubitalolla käymisen aikana viimeisen kuukauden sisällä enää vain 5 %:lla oli ollut itsetuhoisia ajatuksia. Vuonna 2016 Varsinais-Suomessa tehtiin 17 itsemurhaa 100 000 20-34-vuotiasta kohti, kaupunkitasolla tietoa ei ole tarjolla.53 Itsemurhien ehkäisykeskuksen mukaan itsemurhaa on joskus elämässään ajatellut 17-30 % väestöstä, vuositasolla 2-10 % väestöstä. Itsetuhoiset ajatukset ovat siis melko yleisiä.54

2.8.

Klubitalon arvioidaan vähentävän erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen käyttöä

Klubitalon 18-35-vuotiaista kyselyyn vastanneista kävijöistä 81 % on käyttänyt erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluja kuuden kuukauden sisällä ennen Klubitalolle tuloaan. Viimeisen kuukauden aikana, kun henkilö on jo osallistunut Klubitalon toimintaan, vastaajista enää 52 % on käyttänyt erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluja. Klubitalolla käymisen myötä 29 % on siirtynyt pois erikoissairaanhoidon piiristä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen Klubitalon voidaan arvioida siirtävän vuosittain noin 4-7 henkilöä pois erikoissairaanhoidosta.55 Vuonna 2017 Salossa kertyi 543 aikuisten mielenterveyden avopalvelujen käyntiä 1000 18 vuotta täyttänyttä kohden. Klubitalon 18-35-vuotiailla kävijöillä oli käyntejä mielenterveyden avopalveluissa keskimäärin 17,5 vuodessa ennen Klubitalon toimintaan osallistumista. Varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioimme nuorten kävijöiden käyntejä kertyneen vuodessa yhteensä noin 552. Tämä on 2,4 % kaikista Salon aikuisten mielenterveyden avopalvelujen käynneistä vuodessa. Klubitalon nuorten kävijöiden mielenterveyden avopalvelujen käynnit ovat vähentyneet Klubitalon toimintaan osallistumisen myötä noin 34 %, joten Klubitalon 53 54 55

Sotkanet.fi, THL. Itsemurhakuolleisuus 20-34 vuotiailla. Itsemurhien ehkäisykeskus. ”Itsemurhat, niiden ennaltaehkäisy ja puheeksi ottaminen” PowerPoint-esitys Oulussa 2018. 29 % 18-35 -vuotiaista kävijöistä on kymmenen henkilöä.

mielenterveyden palveluiden käyttöä helpottava vaikutus Salossa arvioidaan olevan noin 1 % vuodessa. Tämä vaikuttaa hoitoon pääsyn nopeuteen ja jonojen pituuteen. Mielenterveyspalvelujen käytön on lopettanut kokonaan 23 % nuorista kävijöistä Klubitalolla käymisen aikana, ja kaikki olivat käyttäneet jotakin mielenterveyspalvelua ennen Klubitalon toimintaan osallistumistaan.

2.9.

Klubitalo tukee kuntoutujia polulla työelämään

Klubitalon kävijöitä tuetaan kohti työelämää ohjaamalla heitä työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen aloittaa vuosittain keskimäärin neljä nuorta kävijää eli 11 % 18-35-vuotiaista. Kuntouttavan työtoiminnan aloittaa vuosittain Klubitalon 18-35-vuotiaista kävijöistä keskimäärin 3 henkeä eli 10 %. Itsenäisen työn aloittaa vuosittain keskimäärin 3 nuorta kävijää eli 9 % 18-35-vuotiaista osallistujista.

3. Analyysi 3.1.

Salon Klubitalon alueellinen vaikuttavuus

Salon Klubitalon toiminnan vaikutuksia alueen nuorten aikuisten hyvinvointiin voidaan tiivistää seuraavasti: -

Klubitalon arvioidaan tavoittavan 3-5 % Salon työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista NEET-nuorista ja auttavan vuosittain 1-2 % siirtymään työn ja koulutuksen piiriin. Klubitalon arvioidaan tavoittavan 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttyömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista nuorista aikuisista. Klubitalon arvioidaan tavoittavan 4 % sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä nuorista Salossa ja helpottavan heidän ahdistustaan sosiaalisissa tilanteissa. Klubitalon arvioidaan siirtävän vuosittain 4-7 henkilöä pois erikoissairaanhoidon piiristä.

Siltaindikaattori

Määrä Salossa

Neet-nuoret

538-1015

Joista Klubitalon tavoittama osuus 3-5 %

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (pois lukien f70-79)

29 %

530 404 522

4% 0,5 % 1%

Sosiaalisten tilanteiden pelko Rahapelaaminen, ongelmallinen Digipelaaminen, ongelmallinen

Kaavio 11. NEET-nuoriin liittyvien ilmiöiden arvioitu suuruus Salossa ja arvio Klubitalon tavoittamasta nuorten osuudesta indikaattoreittain.

3.2.

Pohdintaa

NEET-nuoren määritelmä on haasteellinen. Eri tilastoissa termin alle voivat sisältyä asevelvolliset, välivuotta pitävät, pääsykokeisiin lukevat tai muut niin sanotusti positiivisessa elämäntilanteessa olevat nuoret. Määritelmään kuuluvat työttömät työnhakijat voivat olla työllistymistä edistävissä palveluissa kuten työkokeiluissa ja työharjoitteluissa, jolloin he ovat tiiviisti palveluiden piirissä. Tässä arvioinnissa näitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei virallisen määritelmän mukaisesti ole otettu huomioon laskelmissa siitä, miten moni siirtyy pois NEET-nuorten ryhmästä, vaan vain palkkatyöhön tai opiskelemaan siirtyminen on laskettu mukaan arvioon. Toisaalta Klubitalon kävijät ovat jo kolmannen sektorin palvelun piirissä, joten he ovat sen kautta osallisia yhteiskunnasta. Heitä syrjäytyneemmässä tilanteessa on ryhmä, joita mikään palvelu ei ole saavuttanut, oikeasti yhteiskunnassa näkymättömät NEET-nuoret. Tämä ryhmä on kaikista vaikeimmassa asemassa. Klubitalon toimintaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista, joten sillä on mahdollisuudet saada ihmisiä mukaan matalalla kynnyksellä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrän ja osuuden kasvaessa on oleellista, että tilanteeseen puututaan. Salon Klubitalo tarjoaa nuorille aikuisille mielenterveyttä tukevaa ja osallisuutta lisäävää toimintaa ja tukee nimenomaan tätä riskiväestöä, jolla on korkeampi todennäköisyys jäädä pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Klubitalon rooli Salon syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten hyvinvointia tukevana järjestönä on oleellinen. Tämän arvioinnin perusteella Klubitalon arvioidaan tavoittavan merkittävän osuuden, eli 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista nuorista aikuisista. Klubitalon arvioidaan onnistuvan kohentamaan nuorista kävijöistä keskimäärin 89 %:n psyykkistä hyvinvointia ja sitä kautta tukemaan myös kävijöiden läheisten hyvinvointia Salossa. Klubitalon tarjoama tuki näkyy konkreettisesti mielenterveyden hoidon tarpeen vähenemisessä ja kävijöiden siirtymisessä pois erikoissairaanhoidon piiristä. Klubitalon arvioidaan helpottavan 4 %:n Salon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivän nuoren aikuisen ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja tukevan näin syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista kuntoutumista. Nuorista kävijöistä keskimäärin 11 % ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen vuosittain. Työn tai koulutuksen piiriin Klubitalon arvioidaan auttavan siirtymään vuosittain 1-2 % Salon NEET-nuorista ja katkaisemaan 3 %:n pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevan NEET-nuoren pysyvämpi syrjäytyminen Salossa.

3.3.

Muut muutokseen vaikuttaneet tekijät

Klubitalon osuudesta osallistujissa tapahtuneisiin muutoksiin voidaan tehdä arvioita. Otetaan huomioon nollavaikutus, eli mitkä muutokset ovat voineet tapahtua Klubitalon toimintaan osallistumisesta huolimatta ja mitä ihmisten elämässä Salossa olisi tapahtunut joka tapauksessa. Klubitalon 18-35 -vuotiaista kävijöistä noin 82 %:lla on samanaikaisesti jokin mielenterveyttä tukeva hoitosuhde. Myös se on voinut vaikuttaa esimerkiksi psyykkisen hyvinvoinnin kohenemiseen. Hoitosuhteessa olevien kävijöiden kohdalla Klubitalolla ja hoitotaholla voi olla ollut yhteisvaikutusta tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi kävijöiden muut ihmissuhteet ja Klubitalon 20

ulkopuoliseen toimintaan osallistuminen kuten harrastukset, vapaaehtoistoiminta, kuntouttava työtoiminta ja opiskelu ovat voineet vaikuttaa kävijöiden kokemaan muutokseen. Myös internetissä vietetyllä ajalla voi olla ollut vaikutuksia kävijöiden elämään. Ilman Klubitaloa kävijät saattaisivat ohjautua toisten järjestöjen tai hoitolaitosten piiriin, jotka voisivat yhtä lailla aikaansaada muutoksia vastaajien elämässä. Klubitalon rooli puolestaan korostuu niillä nuorilla, joilla ei ole samanaikaisesti minkäänlaista hoitosuhdetta ja jotka eivät ole minkään muun järjestön toiminnan piirissä. Noin 18 %:lla Klubitalon 18-35 -vuotiaista kävijöistä ei ole samanaikaisesti mielenterveyden hoitosuhdetta. Kävijöiden Klubitalon ulkopuoliseen toimintaan osallistumisesta tai Klubitalon ulkopuolisista ihmissuhteista ei ole kerätty tietoja, joten niiden vaikutusta ei voida tässä tarkemmin arvioida. Monet kävijät ovat todennäköisesti osallistuneet myös muiden toimijoiden järjestämään toimintaan, joten osa vaikutuksista voi johtua Klubitalon ulkopuolisista toimijoista. Lisäksi huomioitakoon, että arvioissa on jouduttu soveltamaan olemassa olevaa tilastotietoa Klubitalon kohteena olevaan ikäryhmään. Sovellettaessa tehdään aina valintoja ja esimerkiksi prosenttiosuuksia on arvioitu kohderyhmän suuntaisiksi.

4. Nuorten hyvinvointi vuonna 2023 Tässä osiossa esitellään viisi erilaista skenaariota nuorten hyvinvoinnista vuonna 2023 ja arvioidaan Salon Klubitalon roolia alueen NEET-nuorten tukijana eri skenaarioiden mukaisissa yhteiskunnissa. Skenaarioita voidaan hyödyntää erilaisiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja ilmiöihin varautumisessa. Skenaariot ovat kuvauksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Niillä ei pyritä ennustamaan yhtä todennäköisintä tulevaisuutta, eikä niiden pohjalta pyritä väittämään, mitä tulee varmasti tapahtumaan. Skenaarioiden tarkoitus on esitellä vaihtoehtoisia kehityskulkuja lisäämään ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista, jotta niihin osattaisiin reagoida. Tulevaisuuden tapahtumat voivat todentua yhdistelminä eri skenaarioista.56 Tässä raportissa esiteltävät viisi skenaariota perustuvat Capful Oy:n Uudenmaan liitolle56 ja KeskiSuomen liitolle57 luomilleen tulevaisuuden skenaarioille. Pohjana on käytetty Capful Oy:n skenaariokuvauksia vuosille 2016-2025, joista on nostettu esille sosiaali- ja terveysnäkökulma. Capful Oy:n skenaarioista suoraan lainatut osuudet on merkitty tekstissä alaviitteillä. Sen jälkeen skenaarioihin on työstetty NEET-nuorten näkökulmaa kolmessa työpajassa: Porin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille järjestetyssä työpajassa 10.10.2018, Kuntaliiton Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin suurten kaupunkien seminaarissa Helsingissä 1.11.2018 ja Salon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille järjestetyssä työpajassa 28.11.2018. Sospedin ja Salon Klubitalon yhteisesti järjestämässä työpajassa noin 20 salolaista sosiaali- ja terveysalan ammattilaista pyydettiin pohtimaan, miltä kukin tulevaisuuden skenaario näyttää NEET-nuoren näkökulmasta. Työpajassa määriteltiin NEET-nuoriin liittyvien ilmiöiden painotus kussakin 56 57

Capful Oy ja Uudenmaan liitto 2017. Uudenmaan tulevaisuustarkastelu. Toimintaympäristön skenaariot 2050. Capful Oy ja Keski-Suomen liitto 2018. Skenaariot 2050.

skenaariossa, minkä pohjalta voidaan laskea kunkin indikaattorin ilmiön arvioitu suuruus Salon kaupungissa vuonna 2023 eri skenaarioiden valossa. Kuntien nykytilaa kuvaavien lukujen perustana käytetään alueellista tilastotietoa Salon nuorista aikuisista ja Salon Klubitalon lukujen perustana Klubitalon kävijöistään keräämiä tietoja. Skenaariokuvaukset perustuvat sekä Salon että Porin työpajojen tuloksiin, minkä lisäksi Sospedissa on muokattu sisältöjä sisäisen logiikan vahvistamiseksi. Jotkin ilmiöt, kuten nuorten ahdistuneisuus on arvioitu työpajoissa voimakkaaksi ilmiöksi useammassa skenaariossa, mikä kertoo ilmiön yleisyydestä kyseisessä kohderyhmässä. Tällaisissa tapauksissa on korostettu kunkin skenaarion ominaispiirteitä verrattuna toisiin skenaarioihin, jotta niistä tulisi riittävän erilaisia. Työpajoissa ammattilaisilla oli taipumusta arvioida skenaarioita ilmiöiden todennäköisyyden mukaan, mutta skenaarioissa on pyritty nostamaan esille NEET-nuorten elämään liittyviä uhkakuvia erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Skenaarioiden työstön ajankohta vaikuttaa joka tapauksessa aina arvioihin tulevaisuudesta, esimerkiksi eduskuntavaalien 2019 jälkeen ammattilaisten näkemykset voisivat olla toisenlaisia.

4.1.

Arvioinnissa käytettävä kehys

Salon ammattilaisille järjestetyssä työpajassa osallistujat pohtivat pienryhmissä NEET-nuorten elämään viittaavien indikaattorien avulla nuorten tilannetta ja hyvinvointia viidessä skenaariossa. Skenaarioita on työstetty taulukoiden avulla, joihin Salon työpajan osallistujat ovat määritelleet indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruudesta kussakin skenaariossa kertovat luvut: Osallistujat 1. arvioivat, minkä verran kunkin indikaattorin kuvaama ilmiö painottuu skenaariossa (ilmiön voimakkuus), 2. antoivat valitsemalleen painotukselle perustelut ja 3. määrittelivät prosenttihaarukalla ilmiön muutoksen suuruuden skenaariossa. Taulukon selitteet: Indikaattori: johonkin ilmiöön viittaava tilastotieto, kuten työttömyysturvaetuuksien saajat. Lähde: kunnan nykytilan luvun lähdetieto. Painotus: ilmiön voimakkuus kyseisessä skenaariossa asteikolla -4 – 4 (-4 = ilmiö on erittäin heikko, 4 = ilmiö on erittäin voimakas). Selite: perustelu ilmiön painotukselle kyseisessä skenaariossa. Minimi vaikutus: prosenttimäärä, minkä verran ilmiö kasvaa tai vähenee minimissään kyseisessä skenaariossa. Maksimi vaikutus: prosenttimäärä, minkä verran ilmiö kasvaa tai vähenee maksimissaan kyseisessä skenaariossa. Kunta nykyisin: Salon kaupungin nykytilanne kunkin indikaattorin osalta. Käytetty viimeisintä tilastotietoa. Kunta minimi: indikaattorin ilmiön suuruus Salossa vuonna 2023 minimissään kyseisessä skenaariossa. Kunta maksimi: indikaattorin ilmiön suuruus Salossa vuonna 2023 maksimissaan kyseisessä skenaariossa. 22

Indikaattori Työttömyysturvaetuuksien saajat

Lähde 17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Kela

Painotus Selite

MIN vaikutus

MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

13,97 %

Pitkäaikaistyöttömät

17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela.

2,00 %

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä (muukin kuin Kelan maksama) saavat % vastaavan ikäisistä. Kela.

1,00 %

Työkokeilu

Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 1734v)

2,00 %

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

4,00 %

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin

9,00 %

Itsetuhoisuus/-murhat

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla/100 000 vastaavan ikäistä, VarsinaisSuomi (2016)

0,02 %

Mielenterveyden avopalvelut

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL

543

Mielenterveyden laitoshoito

18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL

470

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

208

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela

Palvelut

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut Medikalisaatio

Pehmeät Yksinäisyys

Ei yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) Sovellettu 18-35-vuotiaisiin

7,00 %

Koulukiusattuna oleminen

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017)

3,50 %

Sosiaalisten tilanteiden pelko

15-17-vuotiaar (2015) Väänänen, sovellettu 18-35-vuotiaisiin prosentteja alentamalla

6,00 %

Päihteet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

Rahapelaaminen

THL 2018 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

4,90 %

Digipelaaminen

2015 20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

5,60 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (koko Suomi 2017)

9,00 %

11,5

Kaavio 12. Esimerkkitaulukko skenaarioille. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Salon Klubitalon toiminnan numeraaliset vaikutukset skenaarioittain esitellään taulukoissa alaluvuissa ”Salon Klubitalon rooli skenaariossa”. Klubitalon luvut perustuvat kävijöille tehtyihin kyselyihin sekä kävijöistä kerättyihin seurantatietoihin. Taulukossa ovat vain ne indikaattorit, joista on olemassa tietoa Klubitalon kävijöiden osalta. Taulukon selitteet: Kunta minimi: indikaattorin ilmiön suuruus Salossa vuonna 2023 minimissään kyseisessä skenaariossa. Kunta maksimi: indikaattorin ilmiön suuruus Salossa vuonna 2023 maksimissaan kyseisessä skenaariossa. Klubitalo nykyisin: indikaattorin ilmiön suuruus Klubitalon kävijöiden osalta. Klubitalo minimi: indikaattorin ilmiön suuruus Klubitalon kävijöiden osalta minimissään vuonna 2023 kyseisessä skenaariossa. Klubitalo maksimi: indikaattorin ilmiön suuruus Klubitalon kävijöiden osalta maksimissaan vuonna 2023 kyseisessä skenaariossa. Klubitalon tavoittama osuus: Klubitalon tavoittama osuus Salon nuorista aikuisista tai palveluiden käytöstä indikaattoreittain, esimerkiksi työttömyysturvaetuuksien saajista. Osuus joissa muutos: osuus Klubitalon kävijöistä, joissa toimintaan osallistuminen on aiheuttanut muutoksen, esimerkiksi yksinäisyys vähentynyt. Palveluiden käyttöön liittyvien indikaattorien kohdalla kävijöiden palvelujen käytössä tapahtunut muutos. Kunta minimi Klubitalon jälkeen: Klubitalon synnyttämän muutoksen jälkeinen tilanne indikaattoreittain kunnassa minimissään vuonna 2023 kyseisessä skenaariossa. Kunta maksimi Klubitalon jälkeen: Klubitalon synnyttämän muutoksen jälkeinen tilanne indikaattoreittain kunnassa maksimissaan vuonna 2023 kyseisessä skenaariossa. Indikaattori Neet -nuorten lkm.

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

Klubitalo min

Klubitalo max

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos

Kunta min klubitalon jälkeen

Kunta max klubitalon jälkeen

80,00 %

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

2208

Pehmeät Sosiaalisten tilanteiden pelko Rahapelaaminen

57,00 % 6,80 %

Digipelaaminen

12,00 %

Läheiset

76,00 %

Kaavio 13. Esimerkkitaulukko Salon Klubitalon vaikutuksesta skenaarioissa indikaattoreittain.

4.2.

Viisi skenaariota 4.2.1. Skenaario 1: Perheriippuvainen yhteiskunta

Nuoren näkökulma: Mikko joutuu asumaan vanhempiensa luona, koska toimeentulo omillaan on epävarmaa. Mikon kodissa on kuitenkin ongelmia. Kotiolojen vuoksi Mikon on vaikea keskittyä opintoihin, mutta kodin tilanteesta ei voi puhua koulussa avoimesti, sillä vanhempien alkoholiongelma on moraalisesti hävettävä asia. Mikko ei saa tarvitsemaansa tukea ja joutuu keskeyttämään opintonsa. Mikko etsii kesätöitä, mutta avustavien töiden vähennyttyä niitä ei ole saatavilla. Mikko masentuu ja hakee apua kunnalta, jossa mielenterveyspalveluja on vähennetty ja tarjolla on vain lääkkeellistä apua terveyskeskuslääkäriltä. Mikko turvautuu ahdingossaan vanhempiensa tapaan alkoholiin. Skenaario yleisesti: Heikko talouskasvu ja Eurooppaan suuntautuva pakolaisvirta ovat siirtäneet huomion globaaleista ongelmista kansallisiin intresseihin. Nationalismi vahvistuu ja protektionismia lisätään, automatisaatio ja robotit kuitenkin vievät työpaikkoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa haetaan kustannussäästöjä toimintoja tehostamalla. Turvattomuus kasvaa terrorismin lisääntyessä myös Pohjoismaissa. Perheyhteisöllisyys, uskonto ja konservatiiviset arvot korostuvat.58 Nuorille sopivia työpaikkoja katoaa, sillä avustavat työt vähenevät ja näin työttömien nuorten määrä kasvaa. Kouluissa erityisen tuen resursseja vähennetään ja koulutuksen keskeyttäminen yleistyy. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvaakin selvästi. Kustannussäästöjen vuoksi mielenterveyspalveluja on supistettu ja työkyvyttömyyseläkkeen kriteeristöä tiukennettu. Nuori on näin riippuvainen omasta perheestään. Jos perheessä on paljon ongelmia, nuori ei saa tukea mistään. Myöskään pakolaisina maahan tulleilla nuorilla ei ole omaa perhettä tukenaan ja he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Ilmapiirin kiristyessä maahanmuuttajat ja muut vähemmistönuoret joutuvat entistä ahtaammalle ja heidän parissaan ilmenee entistä enemmän mielenterveysongelmia. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten ahdistuneisuus lisääntyy tulevaisuuden näköalattomuuden myötä. Mielenterveyden ongelmia keskitytään hoitamaan lääkityksellä, kun palveluita ei ole saatavilla. Nuoret turvautuvat päihteisiin ja itsemurhakuolleisuus kasvaa. Haavoittuvaisin ryhmä kärsii eniten tukiverkkojen vähenemisestä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret keskittyvät gettoutuville asuinalueille.

Skenaariossa korostuu: ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, vähemmistöjen entistä stigmatisoituneempi tilanne

Kolmannen sektorin rooli: voimistuu julkisten palvelujen kustannussäästöjen myötä. Kolmannen sektorin palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä juuri työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ja vähemmistöihin kuuluville nuorille, jotka eivät voi tukeutua perheisiinsä.

Klubitalon haasteet: - maahanmuuttajataustaisten nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen - läheisnäkökulman huomioiminen

Kolmannen sektorin rooli: voimistuu julkisten palvelujen kustannussäästöjen myötä.

Capful Oy. Skenaario ”sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta”.

2010-luvun aktiivisesta taistelusta huolimatta mielenterveysongelmiin liittyvät stigmat eivät ole vähentyneet, vaan ne ovat lisääntyneet samaan aikaan maahanmuuttajavastaisuuden kanssa. Tämä asettaa järjestökentän nykyistä haastavampaan tilanteeseen puun ja kuoren välissä: tarpeen ja entistä voimakkaampien stigmojen väliin. Rahoittaja arvostaa Klubitaloilta entistä vahvempaa läheisnäkökulman huomioimista. Nationalismin ja maahanmuuttajavastaisuuden lisääntyminen haastaa nuorisoa ja mielenterveystoimijoita miettimään, kuinka paljon toimintaa tehdään ennaltaehkäisevästi ja kuinka paljon korjaavasti. Inkluusioajattelu vahvistuu ja ulkomaalaisia pyritään sitouttamaan mukaan erilaisiin toimintoihin nykyistä paremmin.

1. SKENAARIO

Indikaattori

Työttömyysturvaetuuksien saajat

Lähde 17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Kela

Painotus Selite

MIN vaikutus MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

Automatisaatio vie töitä, heikko talouskasvu, avustavat pikkutyöt katoaa

30,00 %

60,00 %

13,97 %

22,35 %

30,73 %

Samat kuin edellä, töitä ei ole tarjolla

30,00 %

60,00 %

2,00 %

3,20 %

4,40 %

0,00 %

1,00 %

30,00 %

60,00 %

2,00 %

3,20 %

4,40 %

50,00 %

85,00 %

4,00 %

10,00 %

14,20 %

30,00 %

60,00 %

9,00 %

17,10 %

25,20 %

30,00 %

60,00 %

0,02 %

0,03 %

0,04 %

652

Pitkäaikaistyöttömät

17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavat % vastaavan ikäisistä. Poislukien älyllinen kehitysvamma. Kela.

Kriteeristö tiukkenee eläkkeelle pääsyyn, mutta ihmiset huonommassa kunnossa ja olisi tarvetta

Työkokeilu

Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 17-34v)

Edullinen työnantajille, mutta paikkoja ei rajattomasti

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin

Itsetuhoisuus/-murhat

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla/100 000 vastaavan ikäistä, Varsinais-Suomi (2016)

Erityisen tuen resurssit (tuki) pienenee, itseohjautuvuus korostuu. Maahanmuuttajilla erityisen vaikea, koulukiusaamista, ennaltaehäiseminen puuttuu Määrä lisääntyy, mutta myös lisääntyneet tukipalvelut. Maahanmuuttajien lisääntyminen. Riittämättömät julkiset palvelut, heikko talous, turvattomuus, jos perhe ei auta niin helpommin päätyy itsemurhaan koska riippuvainen perheestä

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut Mielenterveyden laitoshoito Etsivä nuorisotyö

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL 18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

Tarve lisääntyy, Salossa panostetaan palveluihin

10,00 %

20,00 %

543

597

-2

Tarve suuri mutta paikkoja ei ole ja kallista

30,00 %

60,00 %

470

188

Nuorten työttömyys ohjaa palveluihin nuoria

10,00 %

20,00 %

208

228,8

249,6

Myös muut itsehoidolliset palvelut kasvavat, kaikki eivät pysty hyödyntämään, automatisaatio robotti hoitaa juttelun, digitalisaatio hidastuu

30,00 %

60,00 %

Bulkkidigitalisaatio

10,00 %

20,00 %

9,90 %

10,80 %

Työn ja koulutuksen ulkopuolella ei ole yhteisöä,pakolaisilla yksinäisyyttä, toisaalta uskonto ja perhe tuo yhteisöä

30,00 %

60,00 %

7,00 %

11,20 %

15,40 %

Pahoinvointi lisääntyy, talousongelmat heijastaa, eriarvoisuus kasvaa esim. kiusataan vaatteista

30,00 %

60,00 %

3,50 %

5,60 %

7,70 %

Kiusaaminen, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, perinteiset arvot

30,00 %

60,00 %

6,00 %

9,60 %

13,20 %

Kuten peliriippuvuus, talous heikko, jos ei sovi konservatiivisiin ihanteisiin ja perheeseen

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut Medikalisaatio Pehmeät Yksinäisyys Koulukiusattuna oleminen Sosiaalisten tilanteiden pelko Päihteet

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela Ei yhtään läheistä ystävää 18-35-vuotiaat, sovellettu arvio 15-17vuotiaista.(Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) 15-17-vuotiaat (2015) Väänänen, sovellettu ikäryhmään prosentteja alentamalla. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

50,00 %

85,00 %

11,50

28,75

40,83

Rahapelaaminen

THL 2015 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

Haastava taloustilanne joten ei niin iso painotus, mutta työttömyys lisää

10,00 %

20,00 %

4,90 %

5,39 %

5,88 %

Digipelaaminen

20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

Työttömänä aikaa pelata enemmän, mutta perhekeskeisyys vähentää hieman

30,00 %

50,00 %

5,60 %

8,96 %

11,20 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (koko Suomi 2017) Finfami, Tilastokeskus

Perhekeskeisyys, mutta pakolaisilla ei läheisiä Suomessa, sos. ja terveyspalvelujen huono tila

20,00 %

40,00 %

9,00 %

12,60 %

16,20 %

Kaavio 14. Skenaario 1. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Klubitalon rooli skenaariossa 1 Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden sitoutuminen toimintaan on nykyistä vaikeampaa, sillä he elävät eristyksissä muusta yhteiskunnasta ja maahanmuuttajataustaisten asema on stigmatisoituneempi. Yhä useampi maahanmuuttajataustainen nuori aikuinen on syrjäytynyt, joten heidän tavoittamisestaan tulee entistä tärkeämpää. Pakolaisina maahan tulleilla ei ole läheisiäkään Suomessa eli he ovat täysin riippuvaisia kolmannen sektorin tarjoamasta tuesta. Klubitalon onkin täytynyt huomioida monikulttuurisuuden edistäminen toiminnassaan. Kriisialueilta tulevien pakolaisten traumatausta vaatii henkilökunnalta erityisasiantuntemuksen kasvattamista. Myös muiden nuorten tavoittaminen, joilla ei ole läheisiä tukenaan, on oleellista. Vuosien 2019-2022 aikana tehdyt toimenpiteet monikulttuurisuuden ja läheisnäkökulman lisäämiseksi ovat tuoneet toivottua tulosta. Varautuminen 1: Läheisnäkökulman nousu Varautuminen 2: Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja vähemmistönuorten huomioiminen toiminnassa.

1. SKENAARIO Indikaattori

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos

17,10 %

25,20 %

80,00 %

83,00 %

93,00 %

3,46 %

26 %

16,95 %

24,97 %

597

652

2208

2429

2650

2,36 %

34 %

593

646

Sosiaalisten tilanteiden pelko

9,60 %

13,20 %

57,00 %

80,00 %

90,00 %

3,76 %

92 %

9,27 %

12,74 %

Rahapelaaminen

5,39 %

5,88 %

6,80 %

7,48 %

8,16 %

0,50 %

30 %

5,39 %

5,88 %

Digipelaaminen

8,96 %

11,20 %

12,00 %

19,20 %

24,00 %

0,80 %

60 %

8,92 %

11,15 %

Neet -nuorten lkm.

Klubitalo min Klubitalo max

Kunta min klubitalon jälkeen Kunta max klubitalon jälkeen

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Pehmeät

Kaavio 15. Klubitalon vaikutus Salossa skenaariossa 1.

4.2.2. Skenaario 2: Yksilökeskeinen kilpailuyhteiskunta Nuoren näkökulma: Lauralla on oppimisvaikeuksia, joita ei ole koskaan selvitetty kunnolla. Oppilaitoksessa tuetaan huippulahjakkuuksia ja erityistukea tarvitseva jää huomiotta. Laura joutuu keskeyttämään opintonsa, sillä hän ei saa suoritettua kurssejaan. Töitä ei ole tarjolla kuin huippututkinnolla asiantuntijatehtävissä tai alipalkalla pätkissä. Matala perustulo ei riitä kattamaan elinkustannuksia ja työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet on lakkautettu. Kolmannen sektorin maksullisiin nuorisopalveluihin Lauralla ei ole varaa ja hän syrjäytyy yhteiskunnasta. Ahdistus uhkaa mielenterveyttä, mutta Laura ei pysty maksamaan terveyspalveluista ja hän jää oman onnensa varaan. Lauralla on vaikeuksia saada maksettua vuokransa ja hän alkaa varastella ruokaa. Laura on jäänyt kilpailuyhteiskunnan jalkoihin ja hakeutuu toisten ulkopuolisten nuorten pariin kaduille, jossa pyörii lääkkeitä ja huumeita. Laura yrittää epätoivoisesti parantaa taloudellista tilannettaan rahapelaamisella ja jää koukkuun sen tuomaan jännitykseen. Skenaario yleisesti: Suomen valtiota johdetaan kuin yritystä. Hyvinvointivaltiota puretaan ja verotusta pienennetään. Virkamiesten ja asiantuntijoiden valta kasvaa heikentäen puoluepoliittisten päättäjien asemaa. Yksilön vapauden ja vastuun ideologia vallitsee yhteiskunnassa ja yksilöiden välinen kilpailu ulottuu koko elämään.59 Lahjakkaimmille oppilaille perustetaan omat koulunsa, mikä vahvistaa eriarvoistumista entisestään. Työmarkkinoilla kilpaillaan huippuosaajista ja perinteiset työtehtävät ovat vähentyneet digitalisaation myötä.5959 Yhä useampi jääkin työn ulkopuolelle ja moni nuori keskeyttää opintonsa, kun resurssit on suunnattu parhaisiin oppilaisiin ja erityistukea tarvitsevia oppilaita ei huomioida. Kouluissa kiusataan huonommin pärjääviä oppilaita huonosta menestyksestä ja merkkivaatteiden puutteesta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvaa, kun eriarvoisuus ja tiukentuva kilpailu heikentävät jo valmiiksi heikossa asemassa olevien nuorten tilannetta. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saanti vaikeutuu, kun yksilöllä katsotaan olevan vastuu omasta toimeentulostaan. Terveyspalvelut muutetaan markkinaehtoisiksi ja julkisia palveluja kuten asumispalveluja kavennetaan merkittävästi. Yksilö vastaa itse käyttämiensä palveluiden rahoittamisesta ja vakuutusten merkitys kasvaa. Teknologiakehitys uudistaa Skenaariossa korostuu: palvelujen terveydenhoitoa – yksilö mittaa ja monitoroi omaa terveyttään yksityistäminen, lääkkeiden ja itsehoito ja etähoito yleistyvät. Yksilö on vastuussa omasta väärinkäyttö ja huumeet, toiminnalliset terveydestään. Kun työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien riippuvuudet, yksinäisyys, nuorten määrä kasvaa, kasvavat myös kansalaisten terveyserot. koulukiusaaminen NEET-nuorella ei ole varaa maksaa terveyspalveluista tai Kolmannen sektorin rooli: voimistuu ja terapiasta ja hän joutuu turvautumaan halvemmalla saataviin palvelut muuttuvat osin maksullisiksi lääkkeisiin. Samalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeiden käyttö yleistyvät, kun kilpailuyhteiskunnan jalkoihin jäävä nuori Klubitalon haasteet: hakee helpotusta yksinäisyyteensä ja ahdistukseensa. - toiminnallisten riippuvuuksien huomioiminen - uudenlaiset päihteet 59

Capful Oy. Skenaario ”polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta”.

Katujengeistä ei löydy oikeita ystäviä. Rahapelaamisesta haetaan taloudellisia pikavoittoja ja sisältöä elämään. Kolmannen sektorin rooli: Julkista nuorisotyötä kavennetaan ja kolmannelle sektorille siirretään vastuuta nuorisopalvelujen tuottamisesta. Järjestöjenkin palveluista osa muuttuu maksullisiksi. Tämä asettaa eri 3. sektorin toimijat toisaalta mahdolliseen kilpailuasetelmaan keskenään sekä toisaalta tekee kaupungista entistä riippuvaisempia 3. sektorin toiminnasta. Isona haasteena ovat uudenlaisten päihteiden käyttö sekä siihen reagointi.

2. SKENAARIO Indikaattori Työttömyysturvaetuuksien saajat Pitkäaikaistyöttömät

Lähde 17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Lähde: Kela 17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela.

Painotus

Selite

MIN vaikutus MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

Kilpailu kiristyy, hyvät pärjäävät, moni toimeentulotuella

20,00 %

50,00 %

13,97 %

22,35 %

34,92 %

vaikea arvioida, mm. pätkätyöt

20,00 %

40,00 %

2,00 %

2,80 %

3,60 %

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä Poislukien älyllinen kehitysvamma. Lähde: Kela.

-1

eläkkeen saanti vaikeutuu, ei varaa erikoislääkäriin, monta eri ryhmää

15,00 %

25,00 %

1,00 %

0,75 %

0,85 %

Työkokeilu

Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 17-34v)

riskinä paikkojen puute; väärinkäyttöriski firmoilla

20,00 %

40,00 %

2,00 %

3,60 %

5,20 %

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

nuori ei saa riittävää tukea, ei itse kykene ratkaisemaan ongelmia; mutta henk kohtaiset urapolut lisääntyneet; koulutuksen arvostus vähentyy,

20,00 %

40,00 %

4,00 %

5,60 %

7,20 %

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin alennetuilla prosenteilla

yksinäisyys, kriminalisaation lisääntyminen, näköalattomuus

20,00 %

40,00 %

9,00 %

16,20 %

23,40 %

Itsetuhoisuus/-murhat

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla/100 000 vastaavan ikäistä, Varsinais-Suomi (2016)

syyt ed. mainitut kehitykset

20,00 %

50,00 %

0,02 %

0,03 %

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL

konsultaatiot, oikea aikaisuus

25,00 %

60,00 %

543

950

1520

Mielenterveyden laitoshoito

18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL

-3

avopalveluihin suuntaaminen, laitokseen pääsee vain äärimmäisissä tapauksissa

10,00 %

20,00 %

470

188

329

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

-2

julkiset palvelut muuttaa muotoaan; nuorisotyö tarpeellinen mutta muuttaa muotoaan! Kolmannelle sektorille vastuuta lisää?

10,00 %

40,00 %

208

41,6

166,4

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut

itsehoidolliset palvelut lisääntyvät, yhteiskunnallinen kehitys

30,00 %

50,00 %

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela

yhteiskunnallinen muutos; hoito ja lääkitykset

20,00 %

60,00 %

14,40 %

25,20 %

Yksinäisyys

Ei yhtään läheistä ystävää, sovellettu arvio 18-35-vuotiaisiin (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017)

oman vastuun kasvu lisää yksinäisyyttä, itsekeskeisyyden lisääntyminen; netti mahdollistaa asioiden hoidon kotoa

20,00 %

50,00 %

7,00 %

12,60 %

21,00 %

Koulukiusattuna oleminen

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017)

eriarvoisuus

20,00 %

60,00 %

3,50 %

5,60 %

9,80 %

Sosiaalisten tilanteiden pelko

15-17-vuotiaat (2015) Väänänen, sovellettu 18-35-vuotiaisiin alennetuilla prosenteilla

tilanteiden välttely helppoa digiaikana

20,00 %

40,00 %

6,00 %

9,60 %

13,20 %

Päihteet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

Lääkkeiden väärinkäyttö sekä huumeiden käyttö lisääntyy, alkoholi vähenee

30,00 %

60,00 %

11,5

14,95

18,4

Rahapelaaminen

THL 2015 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

Ajanviete

30,00 %

60,00 %

4,90 %

6,38 %

7,85 %

Digipelaaminen

2015 20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

Yhteiskunnallinen kehitys, voi tuoda uudenlaisen verkoston yksilölle. Arvomaailman muutos: on laitteet vähävaraisellakin mutta ei rahaa ruokaan

20,00 %

50,00 %

5,60 %

10,08 %

16,80 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (arvio koko Suomen osuudesta sovellettu Saloon 2017)

vastuu jää läheisille

20,00 %

40,00 %

9,00 %

14,40 %

19,80 %

Medikalisaatio Pehmeät

Kaavio 16. Skenaario 2. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Klubitalon rooli skenaariossa 2 Lisääntyvä tarve perinteiselle, ongelmakeskeisemmälle vertaistuelle. Klubitalon henkilöstö joutuu valitsemaan pitääkö se toiminnan yhtä avoimena ja maksuttomana kuin nykyään, koska painetta tulee niin toiminnan kustannusten kuin lisääntyvien riippuvuuksien kautta. Nämä haastavat työntekijöiden osaamisen sekä Klubitalon periaatteet päihteettömyydestä, matalakynnyksisyydestä ja maksuttomuudesta. Henkilöstön lisäkoulutukset ovat kuitenkin taanneet melko hyvän reagoimisvalmiuden riippuvuuksiin ja viikossa pyörii kaksi perinteisempää vertaisryhmää, toinen A-klinikalla ja toinen Klubitalolla, joihin henkilöt saavat tulla lievästi päihtyneinä. Klubitalon rooli oikeiden palvelujen löytämisessä kuntoutujalle korostuu, kun julkiset 29

palvelut on ajettu alas. Klubitalolle tulee ajankohtaiseksi perustaa oma asunto-ohjelma tuettua asumista tarvitseville jäsenilleen julkisten asumispalveluiden yksityistyttyä. Varautuminen 1: Toiminnallisten riippuvuuksien nousu. Ongelmakeskeisten ryhmien tarve. Varautuminen 2: Työntekijöiden osaamisessa tulee entistä tärkeämmäksi myös päihteiden ja riippuvuuksien syvempi ymmärtäminen. Varautuminen 3: Toiminnan vaikuttavuuden arvioiminen Varautuminen 4: Asumispalvelujen tuottamisen mahdollisuus

2. SKENAARIO Indikaattori

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

16,20 %

23,40 %

80,00 %

83,00 %

93,00 %

3,46 %

26 %

16,05 %

23,19 %

950

1520

2208

3864

6182,4

2,36 %

34 %

943

1508

Sosiaalisten tilanteiden pelko

9,60 %

13,20 %

57,00 %

70,00 %

80,00 %

3,76 %

92 %

9,27 %

12,74 %

Rahapelaaminen

6,38 %

7,85 %

6,80 %

8,84 %

10,88 %

0,50 %

30 %

6,37 %

7,83 %

Digipelaaminen

10,08 %

16,80 %

12,00 %

21,60 %

36,00 %

0,80 %

60 %

10,03 %

16,72 %

Neet -nuorten lkm.

Klubitalo min Klubitalo max

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos Kunta min klubitalon jälkeen Kunta max klubitalon jälkeen

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Pehmeät

Kaavio 17. Klubitalon vaikutus Salossa skenaariossa 2.

4.2.3. Skenaario 3: Paikallisyhteisöjen yhteiskunta Nuoren näkökulma: Ville on alkanut pohtia opintojensa mielekkyyttä, sillä palkkatyöpaikkoja on niin vähän tarjolla laman ja robotisaation myötä. Naapurustossa tarvittaisiin ihmisiä hoitamaan lapsia, jolloin saisi ilmaiset ateriat yhteisökeittiössä ja pääsisi mukaan joogaryhmään. Ville päättää jättää opinnot, sillä ne eivät tunnu johtavan työpaikkaan. Yhteisössä on kuitenkin kuultu, että Villellä on ollut mielenterveysongelmia, ja häntä ei uskalleta ottaa hoitamaan lapsia. Yhteisössä olisi tarjolla luontaisparantajien hoitoja, mutta ne eivät riitä tueksi Villen vakaviin ongelmiin. Lääkevastaisessa yhteisössä edes lääkitystä ei ole saatavilla ja Ville polttelee päivittäin kannabista oloaan helpottaakseen. Ville eristyy vähitellen yhteisön ulkopuolelle omaan yksinäisyyteensä. Skenaario yleisesti: Suomessa on laajan valtioiden velkakriisin myötä vaikeita rahoitusongelmia. Julkista sektoria pienennetään, julkista sääntelyä vähennetään ja valtaa siirretään paikallistasolle. Kiihtyvä robotisaatio lisää selvästi työttömyyttä, mutta valtio leikkaa laman myllerryksissä sosiaaliturvasta. 60 Kansalaiset turvautuvat ensisijaisesti omiin paikallisiin yhteisöihinsä ja luottamus julkisiin instituutioihin vähenee. Palkkatyöt korvautuvat paikallisyhteisössä tehtävillä kollektiivisilla palveluilla ja yhteisellä tekemisellä.60 Koulutuksen merkitys vähenee ja yhä useampi nuori jättää opintonsa kesken motivaation puutteessa. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä kasvaa. Toisaalta koulutuksen, työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeen merkitys heikkenee työn luonteen muuttuessa. Yhteisöissä korostuvat yhteiset arvot ja viralliseen tietoon ja valtamediaan suhtaudutaan epäilevästi. Julkisen terveydenhoidon sijaan hoitoa tarjoavat yhteisön omat luonnonmukaisuutta korostavat parantajat. Lääke- ja rokotevastaisuus uhkaa kansalaisten terveyttä ja alueelliset erot hyvinvoinnissa korostuvat.60 Nuori on riippuvainen paikallisyhteisöön kuulumisesta, mutta jos paikkaa yhteisössä ei löydy, hän jää yksin. Koska mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla palveluja eikä lääkkeitä, nuoren ahdistus kasvaa ja nuori turvautuu yhteisössä hyväksytympään päihteeseen, kannabikseen. Yli suositusten kannabista käyttävän tilanne voi pahentua entisestään. Kolmannen sektorin rooli: Yhteisöt korvaavat osaksi kolmannen sektorin toimintoja, mutta järjestöjen palvelut ovat erityisen tärkeitä niille nuorille, jotka jäävät yhteisöjen ulkopuolelle. Suhtautuminen laillistettuun kannabikseen jakaa järjestökenttää. Osa järjestöistä suhtautuu siihen positiivisesti ja osa kriittisesti. Samaan aikaan nuorten parissa nähdään selvästi parempivointisempia nuoria sekä heitä, joilla kannabiksen käyttö lisääntyy liikaa. Yhteisöjen nousun kautta järjestöjen rahoitusta 60

Skenaariossa korostuu: opintojen keskeyttäminen, lääkevastaisuus, mielenterveysongelmien stigma Kolmannen sektorin rooli: Osa paikallisyhteisöä, toiminnot siirtyvät osaksi yhteisön järjestämiksi. Toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Klubitalon haasteet: - suhtautuminen kannabikseen - rahoitusleikkaukset

Capful Oy. Skenaario ”turvautuminen paikallisyhteisöihin”

leikataan ja vapaaehtoisten rooli korostuu, koska toiminnalle on vähintään yhtä iso tai lisääntyvä tarve. Yhteistyö ammatillisen verkoston kesken on olennaista kentän jakautumisen estämiseksi.

3. SKENAARIO Indikaattori

Lähde

Painotus Selite

MIN vaikutus MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

Työttömyysturvaetuuksien saajat

17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Kela

Työ kotimaahan, hallitus tukee esim. teollisuutta, robotisaatio vie työpaikkoja -> nuorisotyöttömyys kasvaa, hyvin koulutetut saa työtä, nuorilla ei työkokemusta. Koulupudokkuuteen liittyen fiksut pärjäävät koulumaailmassa ja kouluttautuvat eteenpäin ja saavat työtä. Mutta työttömyysturva heikkenee, koska tukia leikataan, vaikka tarve kasvaa.

Pitkäaikaistyöttömät

17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela.

Työpaikkoja ei ole, joten työttömyys kasvaa. Suorittavan tason töitä ei ole robottien myötä. Onko tässä skenaariossa pitkäaikaistyöttömiä, vai muuttuuko nimitys joksikin toiseksi?

40,00 %

80,00 %

2,00 %

4,40 %

6,80 %

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavat % vastaavan ikäisistä. Poislukien älyllinen kehitysvamma.Kela.

-2

Tarve olisi suurempi, mutta etuuksia leikataan. Kuka arvioi työkyvyttömyyden? Osa ei ole kirjoilla missään. Kuntoutuspalveluita työelämään ei ehkä enää ole. Löytyykö tulevaisuuden työ omasta yhteisöstä?

30,00 %

70,00 %

1,00 %

0,00 %

0,40 %

Nuoren on helpompi saada työkokeilupaikka kuin työpaikka. Pienet yrittäjät nousevat työkokeiluun ottajina., ei välttämättä varaa palkata "oikeaa" työntekijää firmaan.

10,00 %

30,00 %

2,00 %

2,20 %

2,60 %

30,00 %

70,00 %

4,00 %

7,60 %

12,40 %

Työkokeilu

Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 17-34v)

20,00 %

40,00 %

13,97 %

16,76 %

19,56 %

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

Valtion toisen asteen koulutusreformi viimeinen tikki, lisää eriarvoisuutta ja koulupudokkuutta. Ovatko valmistuneet valmiita työelämään? Moni tarvitsee apua kädestä pitäen, opintojen vaatimukset kasvavat yksilöä kohden. Miten nuori ihminen pärjää yksin opintoviidakossa? Opinnollistaminen on hyvä keino koulutukseen. Kiusaamisen vaikutus keskeyttämiseen, ei synny enää luokkayhteisöjä ja sen kautta tuki/vertaisryhmiä?

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin

Perhekeskeisyys, suorittava työ. Nykyisen määritelmän mukaan NEET-nuorten määrä tulee nousemaan valtavasti. Voi onnistua saamaan koulutusammatin, muttei töitä. Suoraan verrannollinen koulupudokkuuteen ja työttömyyteen.

40,00 %

90,00 %

9,00 %

19,80 %

33,30 %

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla / 100 000 vastaavan ikäistä, Varsinais-Suomi (2016)

-1

Pakolaiset, vähemmistönuoret . Yhteisöllisyys auttaa, kaikki samassa veneessä. Toisaalta nuoret voivat eristäytyä digitaalisoitumisen kautta omiin koteihinsa, mutta apua on vahvasti saatavissa netistä. Nuorilla on kuitenkin toive elää.

20,00 %

50,00 %

0,02 %

0,01 %

Mielenterveyden avopalvelut

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL

Kustannussäästöt, lähetteet lisääntyneet hoitotahoille, nuoret käyttävät paljon palveluita ja avuntarvitsijat lisääntyvät, mutta tässä skenaariossa julkiset palvelut heikkenevät. Vanhemmuutta pitää tukea pikkulapsivaiheesta saakka. Helpompi päästä avun piiriin digitaalisesti, mutta se ei korvaa kasvotusten kohtaamista.

60,00 %

80,00 %

543

1195

1412

Mielenterveyden laitoshoito

18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL

-3

Pakolaiset

60,00 %

80,00 %

470

100

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

Kustannussäästöt, perhekeskeisyys, pääseekö nämä nuoret työpajatoimintaan? Mitä uutta kehitetään nuorille?

50,00 %

90,00 %

208

520

769,6

Etähoitojen lisääntyminen, netistä haetaan tietoa. Minkälaista tietoa haetaan? Onko siellä netissä vastassa poppamies vai terveydenhoidon ammattilainen?

60,00 %

100,00 %

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela

Palveluiden priorisointi, säästöt, haetaan diagnoosin päälle toista diagnoosia, haetaan eri selityksiä sairaudelle ja erilaisia hoitotapoja eri toimijoilta, varsinainen lääkekielteisyys nousee. Lääkekielteisyyden vuoksi taudit ja sairastavuus alkavat radikaalisti nousta. Nuorten sairastavuus ja varhainen kuolleisuus voivat lisääntyä.

40,00 %

70,00 %

12,60 %

15,30 %

Yksinäisyys

Ei yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) sovellettu 18-35vuotiaisiin

-3

Pakolaiset, sisäänpäinkääntyneisyys, toisaalta perhearvot, yhteisöllisyys lisääntyy

50,00 %

90,00 %

7,00 %

1,50 %

3,50 %

Koulukiusattuna oleminen

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat 2017)

-2

Yhteisöllisyys auttaa, mutta netissä kiusaaminen helpottuu. Onko ketään enää kiinnostunut tutkimaan kuka sinua kiusaa, puuttuuko siihen kukaan, varsinkaan netissä. Perinteinen fyysinen kiusaaminen vähentyy.

10,00 %

40,00 %

3,50 %

0,70 %

2,80 %

Sosiaalisten tilanteiden pelko

15-17-vuotiaat (2015) Väänänen, sovellettu ikäryhmään alentamalla prosentteja

Turvattomuus, sisäänpäinkääntyneisyys, ei pystytä soittamaan työpaikalle ym.

40,00 %

70,00 %

6,00 %

10,80 %

14,40 %

Päihteet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

Seuraus huonovointisuudesta

60,00 %

80,00 %

11,5

18,4

20,7

Rahapelaaminen

THL 2015 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

-3

Ei ole rahaa, pelaaminen siirtynyt nettiin. Osa pelaa kuitenkin addiktion omaisesti ja velkaantuu pahasti.

30,00 %

60,00 %

4,90 %

0,50 %

1,50 %

Digipelaaminen

2015 20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

60,00 %

100,00 %

5,60 %

19,04 %

28,00 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (koko Suomi 2017)

60,00 %

100,00 %

9,00 %

25,20 %

36,00 %

Itsetuhoisuus/-murhat Palvelut

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut

Medikalisaatio Pehmeät

Pelaaminen kasvaa netissä räjähdyksenomaisesti, lapset ja nuoret ovat myös koukussa erilaisiin sovelluksiin ja sos.mediaan. Netissä toimiminen ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä, mutta onko ystävyyssuhteet aitoja ystävyyssuhteita? Velkaantuminen voi olla entistä helpompaa ja vie entistä syvemmille vesille, lisäten ehkä itsetuhoisuutta. Ylisukupolvisuus, vanhemmille pelaaminen netissä on tuttua, samoin koulussa monet oppimiset tapahtuvat sähköisillä alustoilla, digitaalisten "härpäkkeiden" sekä edut, että ongelmat Jos vanhemmat voivat huonosti, pystyvätkö he auttamaan. Tässä skenaariossa vanhempien apu ja tuki on ensisijaista nuorilleen. Heille suunnatut tukitoimet ja vertaistuki nousevat, tämä palvelu löytyykö kolmannelta sektorilta vaiko julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä esim. ennaltaehkäisevä perhetyö ja vertaistukiryhmät.

Kaavio 18. Skenaario 3. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Klubitalon rooli skenaariossa 3 Vuosien 2019-2022 välillä käydyt keskustelut ja päätökset kannabikseen ja rokotevastaisuuteen liittyen määrittävät Klubitalon kulttuuria vuonna 2023. Klubitalossa vapaaehtoisilla on entistä enemmän vastuuta ja kulttuuri muistuttaa ns. Italian mielenterveysmallia, jossa nuoret saavat merkittäviä määriä vastuuta. Klubitalo on osa paikallista yhteisöä ja vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä. Klubitalon toiminnan avaaminen eri elämäntilanteissa oleville eri ikäisille henkilöille on ollut ensimmäinen askel tähän suuntaan ja toiminnassa joudutaan pohtimaan, miten kävijäryhmää ja toimintaa rajataan - minkälaista vastuuta paikallisyhteisössä otetaan ja minkälaista 32

ei. Klubitalon toimintoja voidaan järjestää myös talon ulkopuolella yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa haastaa Klubitalojen linjauksen työn tekemisestä vain Klubitalon tarpeisiin – paikallisyhteisöt toimivat vastavuoroisuuden ja jakamisen periaatteella, joten Klubitalonkin jäsenten oletetaan osallistuvan yhteisiin työtehtäviin. Koska työ määrittyy paikallisyhteisöissä uudelleen, myös Klubitalon työtehtävät palvelevat koko yhteisöä. Tämä haastaa Klubitaloa laajentamaan linjausta Klubitalon työtehtävistä jäsenen toimintakykyä tukevana toimintana myös paikallisyhteisöä hyödyttäväksi toiminnaksi. Varautuminen 1: Kannabis, miten suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan. Varautuminen 2: Rokotevastaisuus & somaattisten sairauksien nousu. Miten reagoidaan? Varautuminen 3: Kapenevat resurssit ja vapaaehtoisten entistä isompi rooli.

3. SKENAARIO Indikaattori

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

19,80 %

33,30 %

80,00 %

90,00 %

100,00 %

3,46 %

26 %

19,62 %

33,00 %

1195

1412

2208

4857,6

5740,8

2,36 %

34 %

1185

1400

Sosiaalisten tilanteiden pelko

10,80 %

14,40 %

57,00 %

65,00 %

75,00 %

3,76 %

92 %

10,43 %

13,90 %

Rahapelaaminen

0,50 %

1,50 %

6,80 %

0,00 %

3,00 %

0,50 %

30 %

0,50 %

1,50 %

Digipelaaminen

19,04 %

28,00 %

12,00 %

30,00 %

40,00 %

0,80 %

60 %

18,95 %

27,86 %

Neet -nuorten lkm.

Klubitalo min Klubitalo max

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos Kunta min klubitalon jälkeen Kunta max klubitalon jälkeen

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Pehmeät

Kaavio 19. Klubitalon vaikutus Salossa skenaariossa 3.

4.2.4. Skenaario 4: Digitaalisten verkostojen yhteiskunta Nuoren näkökulma: Sanna viettää suurimman osan ajastaan netissä. Sannalla on ystäviä vain virtuaalisesti ja hänelle on muodostunut nettiin pelikaverien yhteisö. Virtuaalimaailmassa hän tuleekin ihmisten kanssa juttuun, kasvokkain hän ei ole koskaan kokenut osaavansa olla luontevasti ihmisten seurassa. Kasvokkaiskontaktien vähentyessä Sannalle kehittyy suoranainen sosiaalisten tilanteiden pelko. Sanna jättää ammattikoulun oppitunteja väliin ja koulu tuntuu sitä paitsi vanhanaikaiselta, miksei opetusta voida järjestää netin välityksellä, hän ihmettelee. Muut opiskelijat ovat huomanneet Sannan sosiaalisten tilanteiden pelon ja kiusaavat häntä tekemällä loukkaavia nettimeemejä. Sanna ei mene enää kouluun ja eristäytyy omaan kotiinsa. Pelaamalla Sanna pääsee pakoon ahdistusta ja hänelle kehittyy netti- ja digipeliriippuvuus. Netissä Sanna näkee mainoksia digitaalisista mielenterveyspalveluista, mutta ne ovat suuryhtiöiden tarjoamina liian kalliita. Onneksi netistä löytyvät vertaisyhteisöt, joista Sanna saa tukea. Lisäksi bioteknologian ja uusimpien sovellusten avulla Sanna voi viettää useita viikkoja itsekseen ilman yksinäisyyden kokemusta. Koneet reagoivat hänen ruumiintoimintoihinsa ja valitsevat hänelle oikeanlaista musiikkia, elokuvia, sekä pelitilanteita, joiden avulla hän voi pitää itsensä tyytyväisenä rajallisesta toimintakyvystä ja lähes olemattomasta sosiaalisesta asemasta huolimatta. Skenaario yleisesti: Suomessa on tapahtunut odotettua nopeampaa teknologiakehitystä, joka muuttaa työn tekemisen, yhteiskunnan ja yritysten toimintamalleja. Valta keskittyy suuryrityksille, jotka hallitsevat kansalaisia koskevaa dataa. Datan hyödyntämiseen liittyvä osaaminen kumuloituu entistä harvemmalle joukolle ja lähes kaikki toiminta tapahtuu suuryritysten ylläpitämillä ja omistamilla alustoilla – niin myös terveyspalvelut, jotka ovat entistä enemmän ennakoivaa tietoa tarjoavia palveluja. Suomen ja EU:n talouskasvu ei pääse nousevan maailmantalouden imuun ja veropohjaa kutistetaan eikä julkinen sektori kykene ylläpitämään entisenlaista palvelutasoa. Työpaikat vähenevät teknologisen kehityksen myötä ja työelämä pirstaloituu, minkä myötä epävarmuus yhteiskunnassa kasvaa. Järjestelmä ei pysy teknologisen kehityksen perässä.61 Koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy, kun itseohjautuvuus Skenaariossa korostuu: digitaaliset kasvaa ja kaikki eivät pärjää mukana. Näin työn ja koulutuksen mielenterveyspalvelut, netti- ja ulkopuolella olevien nuorten määrä lisääntyy. Henkilökohtaisten vakuutusten ja rahoituksen merkitys kasvaa terveyspalveluissa ja mielenterveyspalvelut muuttuvat digitaalisiksi.61 Terveyserot kasvavat, kun kaikilla ei ole varaa maksaa yritysten tarjoamista palveluista. Nuorisotyö nähdään edullisempana vaihtoehtona raskaille palveluille, joten siihen panostetaan enemmän. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle joutuneet nuoret jäävät kuitenkin helposti yksin kotiin netin ääreen, minkä myötä syntyy peli- ja nettiriippuvuutta. Ihmisten tapaaminen vähenee, mutta nuoren verkostot kasvavat. Kasvokkaiskontaktien puuttuminen synnyttää sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jota vielä pahentaa netissä tapahtuva 61

digipeliriippuvuus, sosiaalisten tilanteiden pelko, digikiusaaminen Kolmannen sektorin rooli: Digitaalisia palveluita kaikista syrjäytyneimmille nuorille

Klubitalon haasteet: - koteihin entistä eristäytyneempien nuorten tavoittaminen -henkilökunnan teknologinen osaaminen -nettiriippuvuuden ja ongelmallisen digipelaamisen kasvu

Capful Oy. Skenaario ”globaali verkostomainen tech-imperialismi”.

kiusaaminen. Toisaalta bioteknologia tunnistaa ihmisen tunteita ja pitää ihmisen tyytyväisenä reagoimalla kuhunkin tunnetilaan. Kotona yksinolo on miellyttävämpää ja hyväksyttävämpää. Enää ei tarvitse käydä edes kaupassa, vaan ruokakin saapuu hyvin edullisesti kotiin. Kolmannen sektorin rooli: järjestökentänkin palvelut siirtyvät nettiin. Erityisesti NEET-nuoret kaipaavat kohtaamispaikkoja, joissa otetaan huomioon sosiaalisten tilanteiden pelko - tavallinen nuorisotyö ei heille välttämättä sovi. Ne järjestöt pärjäävät, joissa on perustasoa syvempää teknologiaosaamista esimerkiksi koodaamiseen, lohkoketjuihin ja big dataan liittyen. Verkoston haasteena on teknologian hyödyntäminen yhteistyön vahvistamiseksi kilpailuasetelman sijaan. Jos STEA tukee järjestöjen palvelujen digitalisoimista, kolmannella sektorilla on vahva asema.

4. SKENAARIO Indikaattori Työttömyysturvaetuuksien saajat Pitkäaikaistyöttömät Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

Työkokeilu

Lähde 17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Kela 17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela. 16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavat % vastaavan ikäisistä. Poislukien älyllinen kehitysvamma. Kela. Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 17-34v)

Painotus Selite Työttömyys lisääntyy/työpaikat vähenevät teknologian kehittymisen myötä, 3 avustavat työt vähenevät Sama kuin yllä ja alla; toisaalta pyöritetään yhteiskunnan rattaissa korvaavilla 2 toimenpiteillä

MIN vaikutus MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

10,00 %

30,00 %

13,97 %

18,16 %

26,54 %

10,00 %

25,00 %

2,00 %

2,40 %

3,00 %

-1

Nopea tekninen kehitys, kehityksestä putoamisen helppous -> pudokkaat; jos ollut poissa ptkään, vaikea päästä enää takaisin mukaan; eläkkeelle pääsy vaikeutuu

10,00 %

20,00 %

1,00 %

0,80 %

0,90 %

Tarvitsee saada työkokemusta, koska sitä ei muuten saa (oikeitakaan työpaikkoja ei ole); nuorilla osaamista erityisesti digiosaamiseen, mutta toisaalta onko työkokeilupaikkojakaan?

10,00 %

25,00 %

2,00 %

2,40 %

3,00 %

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

itsenäisydeen ja oma-aloitteisuuden vaatimukset, tuen puute; opiskeluongelmat ja työelämän vaatimukset

10,00 %

25,00 %

4,00 %

4,80 %

6,00 %

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin

Kaikki hoituu koneen/netin kautta -> kotiin jääminen -> syrjäytyminen

10,00 %

30,00 %

9,00 %

10,80 %

14,40 %

Itsetuhoisuus/-murhat

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla /100 000 vastaavan ikäistä, Varsinais-Suomi (2016)

Avun hakeminen helpompaa, esim. mielenterveysongelmista ei vaieta niin paljoa, netistä löytyy tietoa ongelmista ja muista samassa asemassa olevista; nettiapu; toisaalta oikean ihmisen löytäminen vaikeampaa, samoin pysyvämmän avun, eristyminen konkreettisesta maailmasta

5,00 %

15,00 %

0,02 %

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL

Väliinputoajien lisääntyminen, palveluiden siirtyminen kauemmas; avopalvelut edullisempia ja helpompi yödyntää digitalisoitumista

10,00 %

30,00 %

543

652

869

Mielenterveyden laitoshoito

18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL

-2

Resurssien puute, teknologisointi, kalliimpia tuottaa kun avopalvelut

10,00 %

20,00 %

470

282

376

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

Digitaalinen nuorisotyö kasvaa; tarve kasvaa, halpa tuottaa, kuitenkin julkista palvelua (resurssit); yhteydenottokanavat lisääntyvät (digiväylät hyväksyttyjä)

10,00 %

40,00 %

208

249,6

374,4

Lisäntyy teknologian kehityksen myötä

10,00 %

35,00 %

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela

Päästään helpommalla + halvemmalla; lääkityskynnyksen madaltaminen, jotta esim. kouluissa/laitoksissa henkilöunta pääsee helpommalla, koska resursseja vähän; korvataan keskusteluavun vähentyminen; toisaalta netin kautta voi olla helpompi jutella asioista, mikä laskee astetta (osa lääkityksistä nouse, osa laskee), mutta ei vaikuta lukuun (tällä hetkellä ollut ilmiönä päihdeongelmaisten hakeutuminen Saloon, koska maine helposta korvauspalveluiden saatavuudesta)

20,00 %

35,00 %

12,60 %

15,30 %

Ei yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) sovellettu 18-35vuotiaisiin

ihmiskontaktit vähenevät mutta verkostot (netin kautta ym.) kasvavat <- mutta mikä on verkoston merkitys ja laatu

10,00 %

40,00 %

7,00 %

8,40 %

12,60 %

10,00 %

40,00 %

3,50 %

4,55 %

7,70 %

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut

Medikalisaatio

Pehmeät Yksinäisyys

Koulukiusattuna oleminen

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017)

Kiusaaminen ei rajoitu pelkkään koulukiusaamiseen, vaan leviää myös nettiin jne, kiusaamisväylät lisääntyvät, anonyymisyys, kiinnijäämisriski pienenee, poissulkeminen, tiedon ulkopuolelle jättäminen <- vaikeasti puututtavissa livekiusaaminen voi vähentyä

Sosiaalisten tilanteiden pelko

15-17-vuotiaat (2015) Väänänen, sovellettu 18-35-vuotiaisiin prsentteja alentamalla

yhteisöllisyyden väheneminen, yksilöllisyys korostuu

10,00 %

40,00 %

6,00 %

7,80 %

13,20 %

40,00 %

80,00 %

11,5

20,7

29,9

Päihteet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

Saatavuuden helppous, halutaan lääkkeeksi muihin lisääntyneisiin ongelmiin hankinta myös darkwebin tapaisten kanavien kautta lisääntyy; toisaalta vastapainona täysin päihteettömät nuoret ja alkoholin käytön vähentyminen joissain piireissä

Rahapelaaminen

THL 2015 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

Helppous

10,00 %

40,00 %

4,90 %

5,88 %

8,83 %

Digipelaaminen

2015 20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

Digilaitteet arkea jo ala-asteella, helppous

10,00 %

40,00 %

5,60 %

7,28 %

12,32 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (koko Suomi 2017)

Yhteiskunnan ottama vastuu vähentyy, esim. kouluissa ei voida puuttua (tietosuojarajoitteet ym); toisaalta onko läheisiä, jotka tukisivat/ehtisivät

5,00 %

15,00 %

9,00 %

9,45 %

10,35 %

Kaavio 20. Skenaario 4. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Klubitalon rooli skenaariossa 4 Teknologian tehokas hyödyntäminen auttaa Klubitaloa ja paikallista verkostoa palvelemaan NEET nuoria nykyistä laajemmin Varsinais-Suomen alueella. Järjestetään etäryhmiä uusien konferenssisovellusten kautta. Klubitalolle saavutaan portaittain: osa nuorista tavataan ensin netin kautta heidän ollessaan kotona, sen jälkeen pienryhmissä maakunnan alueella ja tämän jälkeen Klubitalolla. Rinnakkain Klubitalotoiminnan kanssa pidetään yllä nettiryhmiä, joiden avulla pystytään palvelemaan kasvavaa mielenterveyteensä tukea tarvitsevien nuorten aikuisten 35

joukkoa. Klubitalolla käymisen keskeyttäneisiin jäseniin saadaan pidettyä entistä paremmin yhteys, kun he voivat osallistua toimintaan edelleen nettiryhmien kautta kotoaan. Näin kynnys Klubitalolle palaamiseen madaltuu. Klubitalon henkilökunnan tietotekniikkataitoja vahvistetaan ja henkilökuntaa koulutetaan nettiriippuvuuden ja ongelmallisen digipelaamisen ilmiöistä sekä tehdään yhteistyötä niihin keskittyvien hoitotahojen kanssa. Tietotekniikkaosaamisen vaade asettaa kysymyksen siitä, voitaisiinko yksi henkilö palkata hoitamaan vain tietotekniikkaa, eli erikoistumaan yhteen tehtävään Klubitalojen linjausten vastaisesti henkilökunnan tehtävänkuvan yleisluontoisuudesta. Varautuminen 1: Ongelmallisen digipelaamisen huomioiminen. Varautuminen 2: ”Positiivisen” yksinäisyyden nousu. Miten siihen suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan. Varautuminen 3: Henkilökunnan tietotekniikkaosaamisen vahvistaminen

4. SKENAARIO Indikaattori

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

10,80 %

14,40 %

80,00 %

85,00 %

95,00 %

3,46 %

26 %

10,70 %

14,27 %

652

869

2208

2650

3533

2,36 %

34 %

646

862

Sosiaalisten tilanteiden pelko

7,80 %

13,20 %

57,00 %

70,00 %

85,00 %

3,76 %

92 %

7,53 %

12,74 %

Rahapelaaminen

5,88 %

8,83 %

6,80 %

8,16 %

12,24 %

0,50 %

30 %

5,88 %

8,81 %

Digipelaaminen

7,28 %

12,32 %

12,00 %

15,60 %

26,40 %

0,80 %

60 %

7,24 %

12,26 %

Neet -nuorten lkm.

Klubitalo min Klubitalo max

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos Kunta min klubitalon jälkeen Kunta max klubitalon jälkeen

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Pehmeät

Kaavio 21. Klubitalon vaikutus Salossa skenaariossa 4.

4.2.5. Skenaario 5: (EU) Luottamuksen yhteiskunta Nuoren näkökulma: Marialla on keskittymishäiriö, ja hän ei ole saanut haettua peruskoulun jälkeen opiskelemaan eikä ole keksinyt itselleen sopivaa ammattia. Marian mielenterveys on alkanut rakoilla, kun hänestä tuntuu, ettei mistään tule mitään. Nuorisotyön kautta Maria päätyy nuorten osallisuutta tukevaan kaupungin palveluun, jossa hänelle kerrotaan EU:n rahoittamasta erityistä tukea tarvitsevien ohjelmasta oppilaitoksissa. Maria ohjataan myös adhd-ryhmään, josta hän saa tukea jokapäiväiseen elämäänsä digitaalisen sovelluksen kautta. Marialla on paljon ideoita, joita hän haluaa toteuttaa ja hän keksiikin haluavansa työllistää itsensä ideoitaan toteuttamalla. Yhteiskunta tukee itsensä työllistäviä freelancereita ja Marian itseluottamus kasvaa. Mariasta tuntuu, että yhteiskunnalla on hänellekin tarjolla mahdollisuuksia. Maria aloittaa opinnot ja hänelle herää uutta toivoa tulevaisuuden suhteen. Skenaario yleisesti: Konfliktit, ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi pakottavat valtiot kansainväliseen yhteistyöhön. Liittovaltiokehityksen syvetessä poliittista valtaa siirretään kansalliselta tasolta EU:lle, joka rajoittaa suuryritysten valtaa ja velvoittaa ne avaamaan osan datasta julkisen sektorin ja muiden toimijoiden käyttöön. Kansalaisten turvallisuuden tunne ja luottamus yhteiskuntaan kasvavat. Perinteisten monopolien, kuten Veikkauksen asema heikkenee selvästi. Suomessa työmarkkinalainsäädäntö ulotetaan myös itsensä työllistämiseen ja uusiin työn tekemisen muotoihin.62 Työllistymisvaihtoehtojen monipuolistuessa työttömien määrä vähenee. Työperäinen maahanmuutto keventää Suomen huoltosuhdetta ja resursseja jää paremmin julkisten palveluiden tuottamiseen ja myös yksityisiä toimijoita otetaan tiukoin kriteerein mukaan täydentämään palveluita62. Mielenterveyspalveluissa painotetaan avopalveluja ja Skenaariossa korostuu: NEET-nuorten sairauksien ennaltaehkäisyä62, apua on tarjolla ajoissa. lukumäärän väheneminen, mielenterveyden avopalvelujen Laitoshoitoa voidaan näin vähentää reilusti. lisääntyminen ja panostus Mielenterveyspalveluista on tarjolla kattava valikoima, myös ennaltaehkäisyyn, itsetuhoisuuden lasku julkiset digitaaliset palvelut lisääntyvät ja tulevat helposti saavutettaviksi. Lääkityksen rooli pienenee, mutta säilyy Kolmannen sektorin rooli: Järjestetään kuitenkin osana hoitoa. Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi julkisten ja yksityisten palvelujen rinnalla yhteistyössä nuorisotyötä vahvistetaan voimakkaasti. Oppilaitoksissa tuetaan erityisoppilaita ja yhä harvempi keskeyttää Klubitalon haasteet: opintonsa. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten - rahoituspohjan laajentamisen tarve määrä väheneekin voimakkaasti ja nuorille on tarjolla - yhteistyökumppanuuksien osallisuutta tukevia palveluja. Tämä vähentää nuorten vahvistaminen yksinäisyyttä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yhteiskunnan positiivisten mahdollisuuksien myötä nuorten ahdistuneisuus laskee. Koulukiusaaminen saattaa toisaalta lisääntyä eri kiusaamiskanavien lisääntyessä. Haavoittuvimpia nuoria kuitenkin tuetaan. Kolmannen sektorin rooli: kolmannen sektorin palvelut ovat osa palveluvalikoimaa, tehdään yhteistyötä julkisten ja yksityisten palveluiden kanssa. EU -vetoisuuden vahvistuessa STEA:n 62

Capful Oy. Skenaario ”Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö”.

rahoitukset jakautuvat Veikkauksen muiden päätösten kanssa, kun nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä ei saa enää poikkeuslupia. Kunnat pystyvät reagoimaan vaan osaan rahoituksista, minkä takia järjestöjen rahoituspohjan laajentaminen korostuu.

5. SKENAARIO Indikaattori

Lähde

Työttömyysturvaetuuksien saajat

17-34-vuotiaat 2017, Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat vuoden lopussa. Kela

Pitkäaikaistyöttömät

17-34-vuotiaat 2017 työmarkkinatukea vähintään 400 päivää saaneet. Kela.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat

16-34-vuotiaat 2017 Suomen mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavat % vastaavan ikäisistä. Kela.

Työkokeilu

Kelan työttömyysturvaetuudet korvausperusteen mukaan, työkokeilu (2017, 17-34v)

Painotus Selite nousujohteista, haetaan muulta työtä tarvittaessa, sisäinen liikkuvuus digitalisaation ohella; etätyö lisääntyy, digitaalisuuden hyödyntäminen (toisaalta -1 miten realistista on, että kotipaikasta ollaan työn vuoksi valmiita luopumaan?); digitaalisuus myös työllistää; Salon sijainti hyvä, monimuotoiset työllistymisvaihtoehdot, uudet työntekemisen muodot

MIN vaikutus MAX vaikutus

KUNTA nyk.

KUNTA min KUNTA max

10,00 %

40,00 %

13,97 %

8,38 %

12,57 %

-1

Työn muodot lisääntyvät; Nokian vaikutus vielä Salossa (mutta ei vaikuta nuoriin!)

10,00 %

40,00 %

2,00 %

0,50 %

1,50 %

-1

Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut lisääntyvät, kuntoutuminen helpottuu; huoltosuhde paranee.

20,00 %

40,00 %

1,00 %

0,60 %

0,80 %

Kuntoutumismahdollisuudet lisääntyvät, työkyvyttömyyseläkkeen ja etuisuuksien saajat vähenevät; mutta toisaalta kuka pystyy ottamaan työkokeilijoita, millaisia tehtäviä tarjolla?

40,00 %

70,00 %

2,00 %

3,60 %

4,80 %

40,00 %

70,00 %

4,00 %

1,20 %

2,40 %

Opintojen keskeyttäjät 2. aste

2015/2016 Tilastokeskus

-1

Omat vahvuudet paremmin käyttöön, enemmän mahdollisuuksia, monimuotoiset opiskelumahdollisuudet, ennaltaehkäisevät toimet. Mutta: eriytyminen vaarana, toiset hyötyvät mutta eivät kaikki? (Ehkäisevät toimet -3)

Neet -nuorten lkm.

2017 Suomen nuorisotyön tilastot, arvio sovellettu 18-35-vuotiaisiin

-1

Palveluiden määrä ja laatu lisääntyy, ongelmien ennaltaehkäisy; Varhainen puuttuminen edellytyksenä ala-asteelta asti; yhteisöllisyyden lisääminen!

50,00 %

85,00 %

9,00 %

1,35 %

4,50 %

Itsetuhoisuus/-murhat

Itsemurhakuolleisuus 20 - 34-vuotiailla/100 000 vastaavan ikäistä, Varsinais-Suomi (2016)

-3

Eri toimijoiden tietojen ja rajapintojen avaaminen tuen tarjoamiseen, yhteistyö ja laatu paranee, ennaltaehkäisy ja mt-palvelut (Mt-palvelut paranee, ehkäisevät toimet -3)

50,00 %

85,00 %

0,02 %

0,00 %

Mielenterveyden avopalvelut

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit/1000 18v täyttänyttä (2017) THL

Tarjotaan aiemmin ja matalammalla kynnyksellä, tieto ongelmista lisääntyy ja avunhaun kynnys madaltuu, digitaalisesti tarjottavat palvelut (monipuolinen tarjonta, tavoittaa aiemmin, yhteistyö, matala kynnys, 3)

50,00 %

85,00 %

543

1358

1928

Mielenterveyden laitoshoito

18-24v Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 vastaavan ikäistä (2017), THL

-2

Ei saisi vähentyä mutta tässä skenaariossa vähenee; painoa avohoitoon ja ennaltaehkäisyyn (hyvät ja kattavat peruspalvelut, ennaltaehkäisevä toiminta -4)

70,00 %

100,00 %

470

150

250

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoittamat henkilöt (2017), Suomen nuorisotyön tilastot

Tavoitetaan enemmän nuoria, ennaltaehkäisevät toimet (kehittyneempää, yksilöllisempää, kevyempää 0)

70,00 %

100,00 %

208

353,6

416

Kehitetään näitä voimakkaasti tavoittavuuden ja matalan kynnyksen palveluiden avulla osana avopalveluita

10,00 %

35,00 %

Masennuslääkkeiden käyttö 2017 (sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneet kaikenikäiset, lääkeryhmä NO6A), Kela

-1

Palvelujen ja tiedon liikkuvuuden rajapintojen rikkoutuminen, ennaltaehkäisevät toimet. Todellisuudessa ei voi kovin runsaasti vähentyä 5 vuodessa! Mutta (enemmän vaihtoehtoja -2)

20,00 %

35,00 %

5,85 %

7,20 %

Yksinäisyys

Ei yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017) Sovellettu 18-35vuotiaisiin

yksinäisyys voi myös lisääntyä; palveluita paljon ja erityneesti; "itsenäisyyden" vaatimusten lisääntyminen; alueellinen vaikuttaminen vähenee

50,00 %

85,00 %

7,00 %

10,50 %

12,95 %

Koulukiusattuna oleminen

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (Kouluterveyskysely, lukio ja ammattioppilaitos 1. ja 2. luokan opiskelijat v2017)

Koulunkäynti muuttuu etätyöskentelyksi, mutta toisaalta verkkokiusaaminen voi lisääntyä, uudet kiusaamisen muodot; ennaltaehkäisy, hyvinvoinnin tukeminen, varhainen puuttuminen

10,00 %

40,00 %

3,50 %

3,85 %

4,90 %

Sosiaalisten tilanteiden pelko

15-17-vuotiaar (2015) Väänänen, sovellettu 18-35-vuotiaisiin prosentteja alentamalla

-1

Yhteisöllisyys, toisaalta mahdollista vältellä tilanteita, joissa sosiaalisuutta täytyy harjoitella

50,00 %

85,00 %

6,00 %

0,90 %

3,00 %

Päihteet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (kaikenikäiset 2017) THL

Päihdepalvelut lisääntyvät kun tavoitetaan asiakkaat, päihteiden käyttö itsessään ei; tulevat palveluiden piiriin (kehittyneempi päihdetyö ja -palvelut 1)

20,00 %

40,00 %

11,5

16,1

20,7

Rahapelaaminen

THL 2018 osuus koko Suomen 18-34-vuotiaista sovellettu Saloon

Helpompaa pelata kotona netissä; toisaalta pelaamisesta voi tulla säädellympää; EU

10,00 %

40,00 %

4,90 %

5,39 %

6,87 %

Digipelaaminen

2015 20-29-vuotiaat, Digipelirajat'on hanke Sosped. Koko Suomen osuus sovellettu Saloon.

Digipelaaminen lisääntyy, etätyöskententely, digipalvelut, mahdollisuus työskennellä kotoa käsin, etäpalvelut

20,00 %

40,00 %

5,60 %

7,84 %

10,08 %

Läheiset

Mielenterveysongelmista kärsivää läheistään hoitavien määrä (koko Suomi 2017)

-1

Yhteiskunta ottaa vastuuta enemmän, palvelut lisääntyvät, ihmiset voivat paremmin

10,00 %

40,00 %

9,00 %

5,40 %

8,10 %

Palvelut

Itsehoidolliset palvelut Digitaaliset mt-palvelut

Medikalisaatio Pehmeät

Kaavio 22. Skenaario 5. Indikaattorien kuvaamien ilmiöiden suuruus Salossa vuonna 2023.

Klubitalon rooli skenaariossa 5 Klubitalon kasvu on jatkunut useita vuosia, kunnes STEA:n rahoituksista leikataan merkittävä osa. Menestyksekäs kasvu on onnistunut uusiutumiskyvyn ja luotettavuuden, mutta myös rajaamisen kautta. Klubitalo on osannut kieltäytyä hyvistä projekteista keskittyessään strategisiin yhteistyökumppanuuksiin. Opinnollistamiskulttuurin nousu tuo uudenlaista rahoitusta mm. opetuspuolelta. Vuosittain päivitettävä toiminnan suunnitelma on pitänyt Klubitalon oikeassa kurssissa. Yhteiskunnassa on enemmän mahdollisuuksia osatyökykyisille ja Klubitalossa vahvistetaan yhteyksiä työnantajiin.

Varautuminen 1: Osatyökykyisten ja opinnollistamisen nousu Varautuminen 2: Selkeä 2-3 vuotissuunnitelma konkreettisine tavoitteineen pitää toiminnan kurssissa Varautuminen 3: Rahoituspohjan laajentaminen

5. SKENAARIO Indikaattori

KUNTA min

KUNTA max

Klubitalo nyk.

1,35 %

4,50 %

80,00 %

12,00 %

40,00 %

3,46 %

26 %

1,34 %

4,46 %

1358

1928

2208

5520

7838

2,36 %

34 %

1347

1912

Sosiaalisten tilanteiden pelko

0,90 %

3,00 %

57,00 %

8,55 %

28,50 %

3,76 %

92 %

0,87 %

2,90 %

Rahapelaaminen

5,39 %

6,87 %

6,80 %

7,48 %

8,50 %

0,50 %

30 %

5,39 %

6,86 %

Digipelaaminen

7,84 %

10,08 %

12,00 %

14,00 %

16,00 %

0,80 %

60 %

7,80 %

10,03 %

Neet -nuorten lkm.

Klubitalo min Klubitalo max

Klubitalon tavoittama osuus

Osuus joissa muutos Kunta min klubitalon jälkeen Kunta max klubitalon jälkeen

Palvelut Mielenterveyden avopalvelut

Pehmeät

Kaavio 23. Klubitalon vaikutus Salossa skenaariossa 5.

Yhteenveto Tiedetään, että osa työikäisistä jää avointen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Noin yksi kolmasosaa suomalaisista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä ja 28 % pitkäaikaistyöttömistä ei ole ollut työssä kymmeneen vuoteen.63 Työttömyys taas heikentää yksilötasolla terveyttä ja lisää työkyvyttömyyseläkkeitä. Työttömyysturvaetuudet ja työkyvyttömyyseläkkeet toimivatkin usein toistensa korvaajina, eli ne koskettavat monesti samoja henkilöitä.64 On siis olemassa ryhmä ihmisiä, jotka eivät pääse työn piiriin. Tutkija ja Diakonissalaitoksen työntekijän Atte Rimpin mukaan tällä hetkellä Suomessa tapahtuu paljon asioita, mitkä vaikuttavat nuorten elämään. Ammatillisissa oppilaitoksissa on tehty suuria muutoksia ja opiskelijoilta vaaditaan uudenlaista itseohjautuvuutta, minkä lisäksi korkeakouluhakua on uudistettu. Voidaan pohtia, miten kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret pärjäävät näissä muutoksissa - juuri niin kutsutut nivelvaiheet eli siirtymät elämässä on todettu kriittisiksi siinä, pääseekö nuori mukaan yhteiskuntaan. Suomen hallitus on asettanut kärkihankkeeksi Mindset-toiminnan, jolla pyritään löytämään palvelujen ulkopuolelle jääneet nuoret. Näistä hankkeen kautta tavoitetuista nuorista suurin osa on pelkän peruskoulun varassa ja työkyvyttömiä, ei edes työtä hakevia työttömiä vaan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan varassa, toimeentulotuen asiakkaita tai tulottomia.65 Kohortti 87 -aineiston kohdalla on todettu, että toisen asteen ammatillinen koulutuskaan ei ole enää tae onnistuneelle työelämään siirtymiselle.66 Tampereen yliopiston tutkija Susanna Ågren haluaakin haastaa keskustelua NEET-nuorista, jossa nuoret nähdään ongelmana. Osalla nuorista ei hänen mukaansa ole edes taitoja kiinnittyä yhteiskuntaan. Hän viittaa Marta Nussbaumin ajatukseen siitä, että nuorilla tuleekin olla mahdollisuus hakea paikkaansa yhteiskunnassa. Työelämään kiinnittymisen ei nuorten kohdalla tulisi Nussbaumin mukaan olla itseisarvo, vaan vaihtoehtoisten polkujen tunnistaminen voi vahvistaa nuorten yhteiskunnallista kuulumista. Ågrenin mukaan yhteiskunnassamme tärkein kansalaisuuden ilmenemismuoto on työmarkkinakansalaisuus, mikä tuottaa nuorille painetta, kun he eivät kykene täyttämään velvollisuuttaan yhteiskuntaa kohtaan.67 Kuitenkin myös nuorten hyvinvointia tuottavilla toimilla on yhteiskunnalle positiivisia vaikutuksia. Nussbaum käyttää termiä hyvinvointikansalaisuus, jossa lähtökohtana on yksilön mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa, eikä vain työelämään kiinnittyminen.68 Tulee pohtia, miten voidaan tukea niiden nuorten osallisuutta, kuulumisen tunnetta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, jotka eivät kiinnity työelämään tai joilla työelämään kiinnittyminen jää hataraksi. Ågrenin mukaan tärkeintä on, että jokainen voi kokea merkityksen tunnetta ja että jokaisella on mahdollisuus toimia yhteiskunnassa. Ågren muistuttaa OECD:n tutkimustuloksesta, jonka mukaan Suomessa lannistuneiden nuorten määrä on korkea.69

Aho, Simo. Esitelmä ”Analyzing past, present and future: using longitudinal data and methods in social policy research” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 64 Blomgren, Jenni & Laaksonen, Mikko. Esitelmä ”Miten työttömyyden muutos on yhteydessä̈ työkyvyttömyyden muutokseen? Pitkittäisanalyysi kuntatason aineistolla.” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 65 Rimppi, Atte. Esitelmä ”Haavoittuva yhteiskunta – kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten yhteiskunnallinen asema” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 66 Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Nuorisotutkimusseura ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9/2016. 67 Ågren, Susanna. Esitelmä ”Hyvinvointikansalaisuus ja nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 26.10.2018. 68 Nussbaum 2010 69 Ågren, Susanna. Esitelmä ”Hyvinvointikansalaisuus ja nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 26.10.2018.

Filosofi Amartya Sen määrittelee osallisuuden toimintakyvykkyydeksi, autonomiaksi ja positiiviseksi vapaudeksi. Henkilön toimintakyvykkyyteen kuuluu osallisuuden lisäksi terveys ja taloudellinen vapaus tehdä valintoja.70 Sosiaalinen osallisuus tarkoittaa sosiaalisia suhteita ja sosiaalisia verkostoja, minkä vastakohtana on sosiaalinen marginalisaatio. Työttömyydellä ja sosiaalisella marginalisaatiolla eli sosiaalisten suhteiden puuttumisella on todettu yhteys, jota on selitetty taloudellisilla rajoitteilla ja stigmatisoitumisella.71 Salon Klubitalon tapaisilla toimijoilla on mahdollisuus tukea haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten aikuisten sosiaalista osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa myös työn ja koulutuksen ulkopuolella. Toisaalta Klubitalo myös tukee kävijöidensä polkua koulutuksen ja työelämän pariin. Klubitalon kohderyhmä ei ole rajattu nuoriin, mutta työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrän ollessa korkea tarve nuorten tavoittamiselle Salossa ja nuorten tukemiseen voimistuu. Kun Klubitalon työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus nuorissakin kävijöissä on korkea ja kun nuorten mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät koko maan tapaan Salossakin, nuorten osuuden Klubitalon kävijöissä voidaan olettaa kasvavan. Salon Klubitalon on siten varmistettava, että Klubitalo säilyy edelleen nuoria houkuttelevana paikkana. Se on mahdollista nuorten kävijöiden kuuntelulla, aktiivisella yhteistyöllä alan toimijoiden kanssa sekä kokeilukulttuurin suosimisella. Työntekijöiden on hyvä pysyä ajan tasalla siitä, mitä nuorten parissa tapahtuu ja mitä ajankohtaisia ilmiöitä nuorten parissa ilmenee. On olennaista suunnitella, millaista tukea ja toimintaa erityisesti nuoret tarvitsevat osallisuutensa turvaamiseksi. Nuorten hakiessa vielä paikkaansa yhteiskunnassa Klubitalo voi toimia mielekästä toimintaa ja ihmiskontakteja tarjoavana ympäristönä, jossa nuori saa harjoitella sosiaalisia taitojaan, kokeilla erilaisia työtehtäviä ja näin kartuttaa kokemusta omasta kyvykkyydestään. Nuorten kohdalla on olennaista vahvistaa itsetuntemusta, jossa voivat toimia tukena paitsi työtehtävät myös mahdollisuus erilaisiin harrastekokeiluihin. Klubitalo voi tarjota nuorille osallisuuden kokemusta työn ja koulutuksen ulkopuolella, mutta myös tukea nuorten taitoja kiinnittyä yhteiskuntaan. Mielenterveysongelmien lisäksi nuoret kohtaavat myös muita haasteita: koulutusuudistusten myötä ne nuoret, joille itsenäinen työskentely on vaikeampaa, tarvitsevat entistä enemmän tukea. Lisäksi lukivaikeuksien ja elämänhallinnallisten ongelmien nousu tulevat myös todennäköisesti lisäämään Klubitalon tarvetta palvella nuoria kävijöitä. Klubitalon haasteena on pohtia omaa brändiään – joillain klubitaloilla nuoret ovat saattaneet pelästyä vanhempien kävijöiden huonokuntoisuutta. Pahimmillaan nuorten ja aikaisempien kävijöiden toiminnat ovat eriytyneet täysin erillisiksi hankkeikseen. Tässä raportissa esiteltyjen viiden skenaarion avulla voidaan arvioida Salon Klubitalon roolia erilaisten kehityskulkujen mukaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa ja ne haastavat pohtimaan, miten Klubitalo voi tavoittaa nuoria erilaisissa tulevaisuuden yhteiskunnissa. Skenaarioita voidaan käyttää erilaisiin kehityskulkuihin varautumisessa. Skenaarioihin ja niiden nuorten hyvinvointia koskeviin ilmiöihin varautuminen on oleellista paitsi Klubitalolle myös Salon koko ammatilliselle verkostolle. Niin ammatillisessa verkostossa kuin Klubitalossakin tulisi pohtia, miten erilaisiin ilmiöihin suhtaudutaan ja minkälaista puhetta ilmiöistä pidetään yllä. Salon verkostossa tulisi määritellä, kuka vastaa varautumiseen liittyen tiedon tuottamisesta, seuraamisesta ja

Sen, Amartya 1985 Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen & Antti Kivijärvi. Esitelmä ”Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalinen osallisuus” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018.

suunnitelmien toteutuksesta. Verkoston olisi tärkeää selvittää, miten paljon nuoria jää palveluiden ulkopuolelle sekä suunnitella keinoja sille, miten nuoret tavoitetaan entistä paremmin. Tämä arviointi on pilottiprojekti, jolloin kaikkea ei ole täysin pystytty huomioimaan. Skenaarioiden luvut ovat paikoin turhan äärimmäisiä, mutta toisaalta nostavat skenaarioiden välisiä eroja esille. Vaikka skenaariotyöpajoissa on ollut mukana paikallisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, esimerkiksi liiketalouden asiantuntemusta tai laajempaa yhteiskunnallista näkemystä esimerkiksi sosiaalipolitiikasta ei ole ollut käytössä. Arvioinnissa on jouduttu rajaamaan joitakin merkittäviä nuorten hyvinvointiin liittyviä yhteiskunnallisia teemoja tarkastelun ulkopuolelle. Huomiotta ovat jääneet esimerkiksi nuorisoköyhyys, nuorisoasunnottomuus ja somaattiset ilmiöt kuten ylipaino ja liikkumattomuus. Yleinen keskustelu leipäjonoista, perustulosta ja ylipainon yleistymisestä ovat vilkkaita ja ne olisi ollut tärkeä huomioida. Lisäksi valittujen indikaattorien voidaan nähdä ilmentävän vain negatiivisia ilmiöitä, mikä jättää nuorten parissa nähtävät positiiviset ilmiöt piiloon. Salon Klubitalon roolia arvioidessa henkilökunnan osaamisen tarkastelun rinnalta jää huomiotta henkilökunnan hyvinvointi. Kolmannen sektorin henkilökunnan roolia ei ole käsitelty työpajoissa lainkaan. Arvioinnissa täytyy kuitenkin aina tehdä rajauksia ja valintoja.

SALO ja NEET-NUORET - 3/2019

Articles inside

5. YHTEENVETO

4. NUORTEN HYVINVOINTI VUONNA 2023

2.4. KLUBITALON ARVIOIDAAN VÄHENTÄVÄN RAHA- JA DIGIPELAAMISEN HAITTOJA

1.1. NEET-NUOREN MÄÄRITELMÄ

JOHDANTO

1.3. VARSINAIS-SUOMI

1.2. SALO

1. NUORTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN

1.4. PALVELUIDEN KÄYTTÖ