Festivaalikatalogi 2012 by Suomen sarjakuvaseura ry

FESTIVAALIKATALOGI 2012 Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit 7. – 9.9.2012 Lasipalatsin aukio Festivaalien pääteltta on avoinna seuraavasti: Pe 7.9. klo 14–20 La 8.9. klo 11–20 Su 9.9. klo 12–18

YHDEKSÄN Helsingin 27. sarjakuvafestivaalien teemaksi valittu “sarjakuva taiteena” on saanut yhden jos toisenkin pyörittelemään silmiään. Tavallaan se on perusteltua, varsinkin sarjakuvakentän sisällä toimivilta. Onhan alaa tunteville tuskallisen ilmeistä, että sarjakuva on paitsi taidetta, myös kokonainen ilmaisumuoto, oma kielensä. Sarjakuva ei ole taidetta tai viihdettä tai kiviä tai kantoja: sarjakuva ON. Ei ole olemassa ajatusta, tunnetta tai tarinaa, jota sarjakuvan keinoin ei voisi välittää. Silti sarjakuvan asema taiteena kyseenalaistetaan tämän tästä. Ilmaisumuodon juuret kertakäyttöviihteenä edelleen sokaisevat monia näkemästä sarjakuvan potentiaalia ja sarjakuvataiteen kentän laajuutta ja ansioita. Täten onkin luontevaa tai jopa välttämätöntä tuoda nämä kysymykset pohjoisen Euroopan suurimpien sarjakuvajuhlien keskiöön. Vuoden 2012 sarjisfestareilla nähdään ennennäkemätön kattaus maailmanluokan sarjakuvanäyttelyitä, yli 20 sukellusta sarjakuvan ja näyttelytaiteen rajankäyntiin. Sarjakuvan suhdetta muihin kahdeksaan taiteeseen käsitellään laajalti festivaalien lavaohjelmassa. Kiasma teatterin Comics in Concerts -sarjassa, festivaaliklubeilla ja -keikoilla sarjakuva kohtaa musiikin; lukuisissa performansseissa ja erikoisnäytöksissä taas sarjakuva sekoittuu tanssiin, videotaiteeseen ja animaatioon. Yhdeksäs taide paitsi seisoo omilla jaloillaan, myös koettelee ilmaisumuotojen rajoja ennakkoluulottomasti. Festivaalien teemamaa Belgia on syleillyt sarjakuvan mahdollisuuksia läpi sen historian. Siksi onkin ilo ja kunnia nostaa festivaaleilla esiin belgialaisia veteraanitekijöitä kuin myös Belgian uutta taiteilijasukupolvea. Belgia on ollut ja on edelleen esimerkki koko maailmalle, siitä kuinka sarjakuva voi tarjota paitsi iloa ja viihdettä, myös olennaisen palan identiteettiä kokonaiselle kansakunnalle. Suomen sarjakuvaseuran festivaalityöryhmä on koonnut Helsingin 27. sarjakuvafestivaaleille kansainvälisen koosteen siitä, mikä tällä hetkellä on kiinnostavinta sarjakuvan kentällä. Astu siis sisään galleriohin, tutki festivaaliteltan antimia, syvenny lavaohjelmaan – ja avaa silmäsi sarjakuvalle! OTTO SINISALO Puheenjohtaja, Suomen sarjakuvaseura ry

ÂŠ Pieter de Poortere / Hitlerin poika

SARJAKUVA – YHDEKSÄS TAIDE? Teksti: Janne Vainio

Mikä oikeuttaa sanavalinnan? Eikö sarjakuvaa pidetäkään taiteena? Vielä puoli vuosisataa sitten se ei ollut itsestään selvää, kuten se ehkä on jo tällä vuosituhannella syntyneille lukijoille. Perinteinen taiteiden jako kuuteen käsitti kuvataiteen, runouden, kuvanveiston, tanssin, musiikin ja arkkitehtuurin – sekä seitsemäntenä näyttämötaiteen, jossa kuutta ensimmäistä dramaturgisesti yhdisteltiin.

Kahdeksanneksi taiteeksi on esitetty joko valokuvausta tai multimediavälineitä, joiden asemasta suhteessa kuva- ja näyttämötaiteisiin on aikanaan kiistelty. Mutta mikä tekee sarjakuvasta erityistä suhteessa tähän rajankäyntiin? ”Sarjakuvalla voi tehdä ja kertoa tarinoita tai tunnelmia tavalla, jota muilla taiteilla ei voi tehdä,” toteaa sarjakuvafestivaalien vastaava tuottaja Otto Sinisalo. Olennaista ovat

siirtymät ruudusta ruutuun ja erityisesti tyhjä valkoinen palkki niiden välissä, joka mahdollistaa lukijan luovan mielikuvituksen. ”Sarjakuvan valtti on välittömyys,” luonnehtii Sinisalo. Se on ”nopea taide” joka kykenee kommentoimaan ajankohtaisia aiheita. Kertakäyttöisyys ei välttämättä ole heikkous esimerkiksi poliittiselle sarjakuvalle, joka elää hetkessä. Keskusteltaessa sarjakuvailmaisusta taiteena on usein noussut esille jako taiteeseen ja viihteeseen sekä kysymys koko tämän jaon oikeutuksesta. Myös sarjakuvataiteilijat itse ovat usein taipuvaisia puhumaan taidesarjakuvasta omana lajityyppinään erottuakseen viihteentekijöistä. Mick Jaggerin mukaan rock ei ole taidetta vaan käsityötä. Miten tämä tulisi ymmärtää, jollei ole kyse tietyn taidelajin vähättelystä? Taiteet ja käsityötaidot Taiteiden jaon esihistoria piilee antiikin jaossa seitsemään vapaan miehen älylliseen taitoon (artes liberales) erotuksena orjien hallitseKati Kovács / Kiasma

mille käytännön taidoille (artes mechanicae). Esittävä taide kokonaisuudessaan jäi näiden ”vapaiden taiteiden” ulkopuolelle: se oli käsityötaitoa kuten pellon viljely tai ruoanlaitto. Platonin mukaan esittävä taide on vain aisti-ilmiöiden jäljittelyä, kun taas filosofia edustaa ideoiden syvempää totuutta. Teoksen hetkellisyys on merkinnyt taiteellisen arvon puutetta, joka ei ilmennä ajattomia ideoita. Joitakin jäänteitä tästä ajattelusta lienee mm. kulttuuriministeriön luokituksessa, jossa sarjakuva nähdään osana muotoilua. Keskiajalla tämä käsityötaito ei ollut pelkästään viihdettä. Ikonimaalaus toteutti tuonpuoleisen sanomaa tarkkojen rituaalisten kaavojen mukaisesti; se oli silti käsityötaitoa suhteessa vapaisiin taitoihin, joiden perustana oli filosofia. Ajatus esittävistä taiteista yksilön luovana ilmaisuna antoi länsimaissa odottaa itseään renessanssiin. Vanha jako ”vapaisiin” taitoihin ja käsityötaitoihin kummittelee myös tässä uuden ajan alussa muotoutuneessa uudessa jaossa seitsemään eri taidelajiin. Renessanssiajalla muotoutunut taidekäsitys olettaa, että korkeakulttuurinen taide voi tavoittaa jotakin edellä mainitusta syväl-

lisemmästä totuudesta vaihtuvien aistivaikutelmien takaa. Näin syntyi nykyaikainen jako taiteeseen ja viihteeseen: ensin mainittu oli älyllisesti haastavaa tai jalompia tunteita herättävää, jälkimmäinen ei. Viimeistään 1800-luvun romantiikan myötä ”syvälliSarjakuvan juuret ulottuvat jo luolamaalauksien seksi” kelpuutettiin myös, ja kuvasarjoihin. erityisesti juuri mestariteoksia jäljittelemältunnereaktiot. Liikkeenä lä (”aito kopio” oli nimitys romantiikka oli pakoa teokselle, jonka oppilas oli valistuneen järjen rajoiosannut jäljentää virheettötuksista. Taiteen rajat – jos mästi). niitä saattoi asettaa – jäivät nyt ainakin järjen rajojen Sarjakuva taiteena ja ulkopuolelle. viihteenä Ajatus taiteesta sääntöjä Sarjakuvan esihistoria ulotrikkovana, kaavoista vatunee jo kivikaudelle, mutta pauttavana, jopa kumoukmoderni sarjakuvailmaisu sellisena periytynee tästä. sai alkunsa amerikkalaisen Viihde nähtiin kaavamaisanomalehtiteollisuuden sena, ulkoa opittuna ja nousun myötä 1800-luvun siksi epäaitona suhteessa lopulla. Sen vuoksi sarjataiteeseen. Romantiikan kuva asemoitui selkeästi muovaamassa käsityksessä viihteen puolelle. on valtava kontrasti esimerSamaa voisi sanoa elokukiksi vanhaan kiinalaiseen van asemasta 1900-luvun taidekäsitykseen, jonka puoliväliin saakka. Elopuitteissa maalaustaito kuva oli viihdettä, teatteri opittiin suoraan tunnettuja

kulttuuria. Keskustelua elokuvan asemasta taiteena käytiin tosin jo aikana, jolloin taiteen ja viihteen rajanvetoa ei yleisesti oltu kiistanalaistettu. Ajatus populaarikulttuurin ilmiöistä omaleimaisina taidelajeina antoi vielä odottaa itseään 1900-luvun loppuvuosikymmeniin. 1960-luvun lopulta esimerkiksi underground-sarjakuva pikemminkin haastoi vallitsevat populaarikulttuurin kaavat kuin sopeutui kitkatta osaksi niitä. Taidetta tai ei, enää ”sarjakuvan” ja ”populaarin” välille ei voitu varauksetta vetää yhtäläisyysmerkkejä. Samoihin aikoihin sarjakuvaa ilmaisumuotona vähättelevä kritiikki alkoi yhä enemmän muistuttaa ampumista poikkisahatulla haulikolla. Lähtökohtaisestihan sarjakuvaa oli älymystöpiireissä arvosteltu siitä, että kaikkien muiden viihdeteollisten tuotteiden tavoin oli ”harmitonta” eikä uudenlaisiin ajatuksiin haastavaa. Nyt elettiin tilanteessa, jossa sarjakuvan samanaikaisesti pelättiin horjuttavan kaikkia perinteisiä arvoja. Sama kaksijakoinen asenne heijastui myös keskustelussa rock-musiikin asemasta populaarikulttiin ilmiönä ja taidemuotona – tai yhtä hyvin esimer-

kiksi 1900-luvun lopulla kuumana käyneessä pornografiakeskustelussa. Leimallista oli, ettei oikein osattu päättää, olivatko nämä viihdekulttuurin ilmiöt liian sopeuttavia ja siksi vahingollisia – vai kasvavien nuorten sopeutumiskykyä hankaloittavia ja siksi vahingollisia.

ei enää arvioida taiteen ja viihteen akselilla, vaan kyse on korkeintaan viihtymisestä väärällä tavalla, lukijan kieroutuneesta addiktiosta. Roska ei viihdytä ketään säädyllisesti ja on vailla taiteellista tulkintaarvoa. Kun sarjakuvaa vastaan ei enää keksitty mitään muuta, sen väitettiin

”Sarjakuva on se kulttuurin ja taiteen muoto, josta ihmiskunta on kyennyt säilyttämään vanhimmat luotettavat todistukset. Luolamaalaus. Kalliomaalaus. Paljon vanhempia kuin pyramidit.” Arvo Salo Pohjoismaissa 1970-luvulla herätettiin henkiin peikko nimeltä uuslukutaidottomuus, jonka syntipukiksi nimettiin sarjakuvat. Diskurssi yhdisti kätevästi arvokonservatiivien ja autoritaarisen vasemmiston yhteisen tavoitteen päästä lisäämään poliittista kontrollia ja laajentamaan sen piiriin kuuluvia elämänalueita. Viihdettä vai roskaa? On sanottu, että viihde viihdyttää mutta taide voi olla myös vastenmielistä, shokeeraavaa. Kuinka moni silti on ollut valmis allekirjoittamaan Kalervo Palsan sarjakuvateokset taiteeksi nimenomaan tällä perusteella? Teoksia, jotka horjuttavat tulkitsijoiden pyhiä arvoja

edustavan roskaviihdettä. Kuvan pitää todistaa olevansa ajatuksia herättävä tai mieltä ylentävä siinä missä teksti jo olemassaolollaan todistaa ainakin ensin mainitun.”Kirjallinen kenttä pelkää, paheksuu ja väheksyy kuvaa,” kirjoittaa sarjakuvataiteilija Tiina Pystynen (Kiiltomato 22.9.2005). ”Kirjat, kirjallisuus ja teksti (eliittikulttuuri) asetetaan vieläkin vastakkain kuvan, sarjakuvan, television (massakulttuurin) kanssa. Meidän pelätään hukkuvan visuaalisten ärsykkeiden tulvaan.” Jean Baudrillardin mukaan korkeakulttuurin tavoissa vartioida omia toteemejaan ei kyse niinkään ole kuvan vastaisuudesta, vaan monopolista viette-

lyyn. Se, joka haluaa päästä etuoikeutetuksi objektiksi muiden katseille vastustaa luonnollisestikin kaikkea muuta kilpailevaa viettelyä ja pelkää sen horjuttavan omaa viettelyasemaa. Kuvien uhka piilee niiden kyvyssä vietellä harhaan ilman että niiden tulkintaa on mahdollista tekstin tavoin vartioida; symbolisin termein kyse on niissä piilevästä pyhäinhäväistyksen uhkasta. Pelkistäen taide on nähty tulkittavana – jonakin, josta voi kirjoittaa taidearvostelun. Taidesarjakuva on laajemmin otettu käyttöön uusterminä 1990-luvun murroksessa, jolloin sarjakuvaa ryhdyttiin valtalehdistössä(kin)

käsittelemään taidekritiikin perinteisin termein. ”Tapa, jolla sarjakuvasta kritiikissä puhutaan, on jo sinänsä omiaan muokkaamaan sarjakuvasta taidetta,” kuvailee Ralf Kauranen tätä murrosta (Kritiikin uutiset 2/05). Postmodernisti voitaisiin väittää, että sarjakuva kirjoitettiin taiteen piiriin; se on taidetta, koska siitä kirjoitetaan taidearvosteluja. Postmodernin filosofian tieto-opillisia ylilyöntejä on arvosteltu ehkä syystäkin – mutta yksi asia, jonka postmoderni sai aikaan oli muutamien perusteettomien (jopa kehämäisen maagisten) vastakkainasetteluiden romuttuminen kulttuurifilosofisessa

keskustelussa. Enää ei ole ennalta selvää, mikä on taidetta ja eroaako se viihteestä, tai mikä on ala- ja korkeakulttuurien välinen raja. Myöskään tiedon tai tulkittavuuden asema ”taiteen” mittana ei ole enää kiveen hakattu. Taiteen historia käsitteenä on lyhyt verrattuna kaikkien niiden ilmiöiden esihistoriaan, joita myöhemmin on päätetty ryhtyä tulkitsemaan taiteena. Siksi on oikeutettua väittää, että taiteiden rajat ovat nykyisinkin yhä jatkuvasti muotoutumassa. Näin sanoaksemme meidän ei tarvitse edes romantisoivasti väittää, että taiteelle ei ylipäätään voisi asettaa mitään rajoja.

Kalervo Palsa (1947–87) oli kansainvälisesti tunnettu pyhien arvojen rienaaja. Sarjakuvasta Eläkeläinen muistelee.

BELGIA – SARJAKUVAN PIENI SUURVALTA Belgia on eurooppalaisen sarjakuvasivistyksen kehto. Kärjistetysti voidaan sanoa, että ilman Ranskaa ja Belgiaa Euroopassa ei juuri sarjakuvaa luettaisi. Tintin kotimaana tunnettu Belgia on perinteisen “selkeän viivan” seikkailusarjakuvan menestyksen myötä luonut rikkaan kasvualustan monipuoliselle ja valtaisan suositulle sarjakuvakulttuurille. Belgialaisen sarjakuvan historia on monin osin myös eurooppalaisen sarjakuvan historiaa. Ranskalaisen sarjakuvan rinnalla belgialainen sarjakuva on aina muodostanut kuvamme eurooppalaisesta sarjakuvasta. Jaottelu ei ole tietenkään ole näin yksinkertaista, eikä sitä

ole Belgian, flaameihin ja vallooneihin jakautuneen maan, sarjakuvakaan. Vain pitkät perinteet eivät tee Belgiasta kiinnostavaa sarjakuvamaata. Maan uudet tekijäsukupolvet tuntuvat aika ajoin onnistuvan myös selkeästi uudistamaan ilmaisumuotoaan. Juuri tällä hetkellä uusi belgialainen sarjakuva on taas kerran pienimuotoinen ilmiö – jännittävä, kokeileva ja antoisa löytöretki vastaanottavaiselle lukijalle. Uusien tekijöiden töissä maan vahva sarjakuvaperinne näkyy herkullisina vivahteina, viitteinä, ja satiirina, mutta myös selkeänä tietoisuutena taiteenlajin mahdollisuuksista. Sarjakuvan laajempi kansainvälinen vaikutus

on keskittynyt Belgian ranskankieliseen alueeseen – arvatenkin mm. siksi, että ranskan kielellä on laajempi lukijakunta. Vuonna 2010 neljä kymmenestä Ranskassa suosituimmasta sarjakuvataiteilijasta ja kuusi kymmenestä suosituimmasta sarjakuvasta oli belgialaisia. Flaamilaisten tekijöiden vaikutuskin on ollut merkittävä, joskin julkaisukieli on usein ollut ranska. Ensimmäisenä flaaminkielisenä sarjakuvataiteilijana pidetään jo ennen Tinttiä uransa aloittanutta poliittisen sarjakuvan mestari George van Raemdonckia (1888–1966), jonka nimissä on vuodesta 1986 pidetty kolmivuosittainen sarjakuvakilpailu. Vanhemmat

Tintti neuvostojen maassa (alkup. teos 1929–30) sai odottaa suomenkielistä julkaisuaan 80-luvulle, koska sen oli katsottu vaarantavan Suomen ulkopoliittista linjaa.

muistavat myös jo vuodesta 1945 ilmestyneen Anu ja Antti -lastensarjakuvan, jonka tekijä oli flaaminkielinen Willy Vandersteen (1913–1990). Ranskankielisen Hergén (1907–1983) ja Tintin merkitystä myöhempään kehitykseen ei voi yliarvioida. Juuri Hergén käsistä on katsottu muodostuneen ligne clairen eli selkeän viivan perinne. Monet toisen polven belgialaiset sarjakuvataiteiljat aloittivatkin Hergén studiolla – tunnetuimpina Yoko Tsunon tekijä Roger Leloup (1933-) sekä Barellin luoja Bob de Moor (1925–1992). Vuodesta 1938 lähtien Dupuisin julkaisema Spirou-lehti muodostui tärkeäksi julkaisukanavaksi erityisesti uudemmille sarjakuvatekijöille, jotka jatkoivat mallikkaasti ligne claire -perinnettä. Raymond Leblancin vuonna 1946 perustaman Tintinlehden ohella Spirou lienee myös tunnetuin belgialainen sarjakuvaan keskittynyt aikakausjulkaisu. Spiroun nimisarjaa (Piko & Fantasio) piirsi aluksi Haikaralaivueesta paremmin tunnettu Jijé (1914– 2000) ja myöhemmin Niilo Pielisen ja Marsupilamin luoja André Franquin

(1924–1997), joiden töitä julkaistiin Suomessa mm. Zoom- ja NonStop -lehdissä. Leloupin Yoko Tsunon ohella muita kansainvälisesti tunnetuimpia Spiroun sarjoja ovat olleet mm. Morrisin (1923–2001) piirtämä ja ranskalaisen René Goscinnyn (19261977) käsikirjoittama Lucky Luke, François Walthéryn (1946-) Nataša sekä Peyon (1928–1992) strumffit (tai nyttemmin smurffit). Uudemman polven belgialaisista sarjakuvantekijöistä tunnetuimpiin kuuluu tarkastaja Ankardon luoja Benoît Sokal (1954-), joka on tämän festivaalin vieraana. Muita Suomessakin tunnettuja nimiä ovat mm. Didier Comès (1942-) (Silence, Lumikko) ja käsikirjoittaja Jean van Hamme (1939-), jonka luoman Thorgalin on sanottu olevan suosituin belgialainen sarjakuva Tintin jälkeen. Myös flaamilaista sarjakuvaa on viime vuosina noussut pintaan. Suomessakin on julkaistu mm. Pieter de Poorteren (1977-) Hitlerin poika ja Olivier Schrauwenin (1977-) Mies joka antoi partansa kasvaa. Nykypäivän belgialainen sarjakuvaperinne elää, voi hyvin ja uudistuu jatkuvasti.

Smurffit elokuvaversioineen kuuluivat kaupallisesti menestyneimpiin belgialaisiin sarjakuvahahmoihin.

Perjantai 7.9. 19:00–20:00 Kiasma-teatteri Belgialainen sarjakuva, mitä se on? Sarjakuvafestivaalien vieraaksi kutsutun luennoitsija ja tietokirjailija Gert Meestersin luento luo katsauksen Belgian sarjakuvahistoriaan, Hergén Tintistä 2000-luvun pienkustantamoihin. Lauantai 8.9. 12:00–13:00 Belgialaisia nykysarjakuvantekijöitä -luento Belgialaisia nykysarjakuvataiteilijoita ja heidän työtään käsittelevä luento pureutuu niihin viimeaikaisiin teoksiin ja tekijöihin, joiden työt on huomioitu kautta maailman.

TOMMI MUSTURI Taiteellisen linjan takana Helsingin 27. sarjakuvafestivaalien taiteellisesta linjasta vastaa tänä vuonna sarjakuvataiteilija ja kustantaja Tommi Musturi, joka haluaa nostaa laadukasta eurooppalaista ja kotimaista sarjakuvataidetta esille monipuolisen näyttelykokonaisuuden ja vieraskattauksen avulla. Juupajoelta kotoisin oleva, nykyään Tampereella vaikuttava Musturi (s. 1975) on tuottelias sarjakuvaammattilainen. Musturi käsittelee sarjakuvissaan usein yksilöä, yksinäisyyttä, luontoa ja vapautta. Hän ei ole sidoksissa yhteen tekniikkaan, vaan sovittaa tyylinsä tarinan mukaan. Vuonna 2011 Musturi palkittiin Suomen sarjakuvaseuran myöntämällä Puupäähatulla. Musturin tähänastisena päätyönä voidaan pitää sanatonta Samuelin matkassa -sarjakuvakirjaa (Huuda

Huuda, 2009), joka on toteutettu ilakoivan elastisella mutta omassa säännöstössään kurinalaisella tyylillä. Viidessä maassa yhtäaikaa julkaistun teoksen pääosassa on ilkikurinen valkoinen humanoidi. Samuel toimii värikkäässä fantasiamaailmassa kuten haluaa, ja saattaa esimerkiksi loikata kuun selkään ratsaille tai kaivaa kaksoisolennoltaan sydämen rinnasta. Toivon kirjat (Like, 2005-) on viisiosainen albumisarja keski-ikäisestä suomalaismiehestä, joka tarkastelee elämää hämäläiseltä maaseudulta käsin. Neljänteen osaan ehtinyt sarja ilmestyy myös Ranskassa ja Englannissa. Musturin vaikutus suomalaiseen sarjakuvakenttään on huomattava. Sarjakuvaja taideprojektiensa ohella Musturilla liikenee aikaa Huuda Huuda -sarjaku-

vakustantamon pyörittämiseen. Lisäksi hän on toimittanut kymmenen osaa palkittua Glömp-sarjakuvaantologiaa sekä ollut yksi Kuti-sarjakuvalehden toimittajista. Mainitsemisen arvoista on myös Musturin laaja näyttelytoiminta. Hän on osallistunut Suomessa ja ulkomailla lähes sataan sarjakuvanäyttelyyn. Niistä huomattavimpia lienee kolmiulotteisen sarjakuvan mahdollisuuksia luodannut Glömp X, joka kiersi kymmenessä Euroopan kaupungissa. Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä Musturin taidetta on nähtävillä Kiasman Päin näköä! -näyttelyssä.

BENOÎT SOKAL Ankoista ja ihmisistä Belgialaisen Benoît Sokalin tunnetuin luomus on epäilemättä tarkastaja Ankardo, viinanmenevä ja kyyninen ankkaetsivä. Sekä eläinsarjakuvien että dekkarien konventioita kierrättävässä Ankardo (ransk. Canardo) yhdistää luontevasti kaksi toisilleen vierasta maailmaa. Enimmäkseen kahdella jalalla kulkevat eläimet juonittelevat, juopottelevat, sikailevat ja käyttäytyvät muutenkin epäilyttävästi – toisin sanoen aivan kuin ihmiset. Brysselissä vuonna 1954 syntynyt Sokal opiskeli maineikkaassa SaintLucin taidekoulussa, jonka sarjakuvalinjan oppilaista noin puolet päätyy ammattilaisiksi (festivaalivieraista myös François Schuiten on saman instituutin kasvatteja). Ankardon Sokal kehitti kaksikymppisenä koulusta valmistuttuaan ja sai myytyä sarjan belgialaiselle

À Suivre -sarjakuvalehdelle tuoreeltaan. Ankardo, joka oli aluksi yksi maatilan eläin muiden joukossa, ratkoi trenssitakissaan farmin mysteereitä lyhyissä undergroundhenkisissä tarinoissa. Ne päättyivät usein joko päähenkilön tai tämän rakastajattaren Klaran kuolemaan. Yli kolme vuosikymmentä vanhoja alku-Ankardoja saatiin vihdoin suomeksi viime vuonna albumissa Ensimmäiset tutkimukset (Jalava). Vuonna 1981 ilmestyi ensimmäinen pitkä Ankardo-albumi Koiran paluu (Jalava, 1981). Siitä lähtien Tarkastaja Ankardon tutkimuksia on ilmestynyt lähes vuosittain. Albumi albumilta Sokal syvensi luomaansa maailmaa kehitellen värikkäitä lisäyksiä hahmokaartiin ja poistaen lopulta ihmiset

sarjasta kokonaan. Rasputinin merkki (Jalava, 1982) esitteli Ankardon arkkivihollisen, väkevän ja irstaan Rasputin-kissan. Ankardon nuoruudenrakastettu Klara esiintyy sarjakuvassa taajaan ja myöhempinä vuosina Sokal toi mukaan märkäkorvaisen komisario Puputin. Sokal on jatkanut Ankardoalbumien tuottamista tasatahtiin jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tuorein seikkailu, jo yhdeksästoista pitkä Ankardo-tarina, Erään komisarion tarina ilmestyi suomeksi Jalavalta tänä vuonna. Tuottelias Sokal on toiminut myös pelisuunnittelijana. Tällä saralla hänen tunnetuin luomuksensa on useille eri alustoille toteutettu Syberia-seikkailupelisarja.

JYRKI NISSINEN Ammattina anarkia

Suomen tuotteliaimmaksi sarjakuvataiteilijaksi kutsuttu Jyrki Nissinen (s. 1982, Vieremä) edustaa punk-johdannaista tee se itse -kulttuuria hersyvimmillään. Nissisen mustavalkoiset sarjakuvat ovat näennäisen karusti piirrettyjä ja ne sisältävät seksiä, väkivaltaa, tajunnanvirtaa ja absurdeja juonenkäänteitä. Totuus rujon ulkokuoren alla on monisyisempi. Nissinen on tarkkanäköinen ihmisluonteen nyanssien tulkitsija ja taiturimainen piirtäjä. Nissisen aloitti sarjakuvauransa omakustanteisilla Vainajan velat ja Vierailuni italialaisessa kodissa -lehdillä, jotka on myöhemmin koottu kokoelmiksi. Varsinaisia pitkiä tarinoita

Nissinen on tähän mennessä tehnyt neljä: Kiimaiset maantiesuolan imeskelijät (2005), Yli 10,000 koiran koiranäyttely (2008), Viihdealus Dream Zone (2010) ja Tylsät ritarit (2011). Nissisen tunnetuin hahmo, epäonninen Borgtron-mutantti, on seikkaillut omassa lehdessään vuodesta 2006. Helsingin Sanomien Nytliitteessä ilmestynyt strippisarja Auttaja hai sai oman albumin vuonna 2009. Nissisen tarinat venyttävät todellisuutta, mutta pysyvät omassa kontekstissaan loogisina. Oli kyse sitten varhaisten pienlehtien mielikuvituksellisesta ilotulituksesta tai Viihdealus Dream Zonen sysimustasta nihilismistä, mikään poikkeava ei tunnu vieraalta tai pakotetulta. Anarkistisuus on normi, mutta se ei tarkoita päämäärätöntä

kohellusta tai laimeaa rankkuuden tavoittelua. Nissinen saa toimimaan niin äärimmäisen väkivallan kuin naistenlehden kyselyn täyttämisenkin. Sarjakuvan ohella Nissinen tekee kuvataidetta. Lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa yhtyeissä Seksihullut, Gunpowder Power and Gold ja Laskettuaika, vastaten myös yhtyeiden julkaisujen graafisesta ilmeestä. Nissinen on myös tehnyt levynkansia punkyhtye Kakka-hätä 77:lle. Jyrki Nissisen näyttely Järkytys on avoinna XL Art Space -galleriassa (Vuorikatu 22) 1.–22.9. Järkytys-näyttelyssä XL Art Spacen intiimi tila muuttuu tekijänsä näköiseksi tunkeutuen katsojan turvallisuusalueelle. Tervetuloa viihtymään joutomaalle!

GERT MEESTERS Syvällä sarjakuvassa Akateeminen sarjakuvantutkimus on kansainvälisestikin melko tuore ja harvinainen ilmiö, joten Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit hemmottelee yleisöään todellisella erikoisherkulla tuodessaan esiintymään alan huomattavimpiin eurooppalaisiin tutkijoihin lukeutuvan Gert Meestersin. Belgialainen Meesters (s. 1972) opiskeli alunperin pääaineinaan saksaa ja sen sukulaiskieliä sekä kielialueen kirjallisuutta, mutta otti jo pro gradussaan aiheeksi sarjakuvassa esiintyvän onomatopoetian, eli ääniä jäljittelevät sanat ja merkit. Vaikka mies 2000-luvun alussa väitteli hollannin kielen morfologiasta ja opettaa töikseen kyseistä kieltä ja kulttuuria Liegen yliopistossa, kiinnostus sarjakuvaan on pysynyt. Sarjakuvantutkimuksen kenttä on houkuttelevan neitseellinen, joten aiheita riittää – alkaen siitä, miten sarjakuva ylipäätään on

määriteltävissä. 2000-luvulla julkaisuympäristöjen ja itse ilmaisumuodon raisu uudistuminen tekee kysymyksestä erityisen monitahoisen. Meesters on tutkinut myös valtavirta- ja avantgardisen sarjakuvan välillä vallitsevaa dynamiikkaa kansainvälisestä katsannosta, samoin kuin maailmankirjallisuuden klassikoista tehtyjä sarjakuvasovituksia. Myös onomatopoetian analysointi jatkuu ja syvenee entisestään. Erityinen asema tutkijan sydämessä on eteläafrikkalaisella, apartheidin jälkeen alkunsa saanella Bittercomix-undergroundjulkaisulla. Meestersin edelläkävijäluonteeseen sopien hän oli viime vuosikymmenen lopulla mukana perustamassa sarjakuvaan keskittyvää poikkitieteellistä tutkimusryhmää, Acmea. Parhaillaan se valmistelee ensimmäistä julkaisuaan aiheenaan legendaarinen avangardistinen ranskalaiskustantamo L’Association.

Helsingin luennossaan Meesters luo katsauksen Belgian sarjakuvahistoriaan. Vaikka maa helposti assosioituu Hergéen ja toisaalta karrikoituja hahmoja hyödyntävään pottunokkahuumorisarjakuvaan, maa on luonut monenlaista sarjakuvakulttuuria. Koska perinteet kahden kielen jakamassa maassa ovat hyvinkin erilaiset, Meestersin luento Kiasman Suuressa salissa perjantaina 7.9. klo 19-20 tutkii myös flaamilaisen ja vallonialaisen sarjakuvan yhtäläisyyksiä. Luennossa käsiteltävien sarjakuvataiteilijoitten kirjo antaa kuvaa siitä, mitä tuleman pitää: analyysiä saavat esimerkiksi Hergén, Jacobsin, Franquinin, Vandersteenin, Sleenin, Bob De Moorin ja Herr Seelen työt.

HERR SEELE Kummia kuvia

Kulttiklassikko-sanaa käytetään usein väärin, mutta Cowboy Henkiin ilmaisu sopii. Kamagurkan ja Helsingin sarjakuvafestivaalille saapuvan Herr Seelen sarjakuva alkoi ilmestyä vuonna 1981. Vuosien mittaan sitä on julkaistu mm. Vooruit- ja Humo-lehdissä sekä lukuisissa ulkomaisissa julkaisuissa.

kun legendaarinen Rawantologia julkaisi sarjaa. Cowboy Henkin vaikutus näkyykin esimerkiksi Pentti Otsamon sarjakuvissa. Belgialaisten Kamagurkan ja Herr Seelen yhteistyö on kuitenkin ollut yhtä sarjakuvaa monipuolisempaa. He ovat tehneet muun muassa teatteriesityksiä ja televisio-ohjelmia.

Kansainväliseen tietoisuuteen Cowboy Henk nousi,

Kamagurka ja Herr Seele asettuvat Cowboy Henkillä osaksi pitkää (sarja-)kuvakerronnallista perinnettä, kuten avantgardistiset uudistajat lähes aina. Niin kauan kuin on kerrottu kuvilla, on myös kerrottu nyrjähtäneesti, ”väärin”. Rube Goldbergistä Bill Holmaniin, Milt Grossista J. Tilsaan: kajahtaneisuuden polku on pitkä, mutkikas ja nousee päin seinää. Cowboy Henkissä on samanlaista kuvallista anarkismia kuin amerikanhollantilaisessa Gustave Verbeekissä. Hän teki jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä The Upside Downs of Little Lady Lovekins and Old Man

Muffaroo -sarjakuvastripin, jota oli mahdollista lukea myös kääntämällä lehti ylösalaisin. Puhdaslinjaisuudessaan ja ajoittaisessa ronskiudessaan Henk tuo mieleen myös undergroundin pohjalta aloittaneen Joost Swarten. Hollantilaisen mestarin tavoin kerronta on selkeää, perinteitä kunnioittavaa – mutta erikoislaatuista. Etenkin Suomessa on perinteisesti arvostettu vähän tavallisesta poikkeavaa, melkein daniilharmsilaisia sävyjä saavaa huumoria, joten Cowboy Henk löytää toivottavasti yleisönsä uuden käännöskokoelman myötä. Vuonna 2010 ilmestyi ensimmäinen kokoelma, sarjakuvafestivaalille on luvassa Cowboy Henk ja lahjahevoset (Huuda Huuda).

FRANÇOIS SCHUITEN François Schuiten (s. 1956) sai ensimmäisen sarjakuvansa julkaistuksi 17-vuotiaana Pilote-lehdessä. Hänen molemmat vanhempansa olivat arkkitehteja, joten kiinnostus piirtämiseen ja rakennusten kuvantamiseen syttyi varhain. Schuiten tutustui tulevaan kirjoittajakumppaniinsa Benoît Peetersiin jo koulun alaluokilla. Uran alkuvaiheessa Schuitenin käsikirjoittajana toimi hänen veljensä Luc. Yhdessä he kehittivät Carapaces- ja Terres Creuses -sarjat. Vuonna 1982 A Suivre alkoi julkaista Peetersin ja Schuitenin Hämärän kaupungit -sarjaa. Sarjasta on suomennettu yksi albumi, Kuumetta Urbicandessa (Like, 1991) Tekijät palkittiin Angoulêmen sarjakuvafestivaalien Grand Prix -palkinnolla 2002. Peetersin ja Schuitenin työ on tuottanut kaikenkokoisia ja -muotoisia sarjakuvateoksia, joissa arkkitehtoniset muodot ovat oleellinen osa unenomaiseksi kehittyviä fantasiatarinoita. Kaunokainen (La Douce, 2012) on Schuitenin ensimmäinen sooloteos.

Se on cyberpunk-henkinen kertomus veturinkuljettaja Léon Van Bellistä, jonka työura lähestyy loppuaan. Hän on erityisen kiintynyt työvälineeseensä, 12.0004-sarjaa edustavaan ‘Kaunokaiseen’, yli 20-metriseen höyryveturiin, jonka kanssa Van Bel on matkannut tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä yli 30 vuoden ajan. Nyt molemmat aiotaan romuttaa modernien köysiratavaunujen tieltä. Van Bel ei voi hyväksyä tätä. Hän päättää uhrata koko lopun elämäänsä rakkaan veturinsa pelastamiseen. Kaunokainen on tarina määrätietoisuudesta, Don Quiote -henkisestä kamppailusta vääjäämätöntä vastaan.

Sarjakuvia rakkaudesta arkkitehtuuriin

Sarjakuvien ohella François Schuiten on suunnitellut myös massiivisia näyttelyitä, elokuvalavastuksia sekä toteuttanut sisustusprojekteja. Pariisin Arts & Métieres -metroasema on hänen käsialaansa. Parhaillaan Schuiten työstää rautatiemuseota Schaerbeekin asemarakennukseen Brysselissä.

“Vaistoan, mitä tämä veturi tarvitsee. Tiedän, miten sille puhutaan. Olen ylpeä, kun se pitkästä iästään huolimatta painaa menemään 160 km/h. Sillä on takanaan 2 500 000 km, 60 kertaa maapallon ympärys…”

MATTI HAGELBERG 20 vuotta valkoista mustalla Matti Hagelberg (s. 1964) on tunnettu erityisesti raapetekniikastaan. Tällä tekniikalla sarjakuvan luominen on pitkällinen prosessi, joka voi viedä monta vuotta. Se ei ole estänyt taiteilijan tuotteliaisuutta, joka ulottuu ensimmäisestä B.E.M.-albumista (1992) Silvia Reginaan (2010). Hagelbergin mukaan siinä on ”jotain mystistä” että alussa on mustaa, jonka takaa paljastuu valkoinen. ”Raapekartonki materiaalina herättää ajatuksia, jotka voi liittää uskontoon. Raapekartongille tekeminen on myös matka pimeydestä valoon.” Jo ensimmäisten B.E.M.kirjojen kautta Hagelberg sai Ranskassa kulttimaineen. Taiteilija kertoo, ettei näe elämää elokuvana, ”vaan joukkona still-kuvia,” josta muodostuu hänelle ominainen ”sirpaleinen” tapa rakentaa tarinoita. Mukaan otetaan vain avainruudut. ”Haluan, että lukija lukee tarinat valmiiksi. Siksi ne ovat avoimia, katkelmallisia.”

Hagelbergin sarjat ovat usein omaelämäkerrallisia ja täynnä symboliikkaa. Niissä seikkailevat mm. hänen kaksoisolentonsa Lauri Kenttä (Teräsmiehen alias suomeksi) ja hän itse tämän pimeää puolta edustavana superroistona. Ensimmäinen suuri kirja Holmenkollen (2000) oli symbolinen siirtymä ulkoavaruudesta arkitodellisuuteen: taiteilija itse kokee safariseikkailun siivotessaan kämppäänsä. Seuraava suurteos oli Kekkonen (2004), jossa Kekkonen tapaa mm. Elviksen. Viimeisimmän suuren työn Silvia Regina (2010) nimi tulee ruotsinlaivasta. Yksi albumin tarinoista on tulkinta Minna Canthin romaanista Köyhää kansaa siirrettynä tälle vuosituhannelle. Tarinat ennakoivat hyvinvointivaltion ja kapitalismin romahtamista; loppuruuduissa pääministeri joutuu giljotiiniin, eduskuntatalo palaa ja Sanomatalo on pirstottu lasimurskaksi.

Hagelberg näkee sarjakuvan ”kenttämäisenä” kokonaisuutena. ”Ei ole mielekästä käsitellä erikseen sarjakuvan kuvaa ja tekstiä. Sarjakuvien piirtäminen muistuttaa kuvilla kirjoittamista. Se on lähempänä kirjoittamista kuin piirtämistä.” Taiteilijan sitaatit teoksesta Päin näköä! (Hänninen & Römpötti (toim.), Like 2011)

ARNE BELLSTORF Itseä etsimässä

Saksalainen Arne Bellstorf (s. 1979) nousi nopeasti yhdeksi uuden saksalaisen sarjakuvan merkkitekijöistä valmistuttuaan Anke Feuchtenbergerin kuvituslinjalta Hampurin ammattikorkeakoulusta 2005. Jo opinnäytetyönä tehty esikoisalbumi acht, neun, zehn (2005, Reprodukt) nappasi ICOMin parhaan indiesarjakuvan palkinnon vuonna 2006, ja Bellstorf itse palkittiin Frankfurtin kirjamessuilla vuoden 2005 tulokkaana. acht, neun, zehn kertoo luokalleen jääneen ja itseään etsivän Christophin lamaantuneesta lähiöelämästä. Bellstorf kuvaa kokemusta väliinputoamisesta ja aikuiseksi kasvamisen hankaluutta myötätun-

nolla. Keskeisiksi teemoiksi nousevat murrosikäisen ihmisen keskeneräisyys persoonaana ja nuoren pojan kyvyttömyys toimia sekä hyvässä että pahassa. Perinteinen ligne clairepiirrosjälki ja hahmojen ilmeettömyys korostavat Christophin pysähtynyttä sisäistä elämää hienovaraisesti. Bellstorfin sarjakuville onkin tyypillistä päähenkilöiden tunteiden pidättynyt tulkinta. Kansainväliseen menestykseen Bellstorf ponnisti vuonna 2010 julkaistulla Baby’s in Black -teoksella, joka kertoo hampurilaisen valokuvaajan Astrid Kirchherrin ja “viidennen beatlen” Stuart Sutcliffen välisestä suhteesta. Albumi kuvaa epäonnisen rakkaus-

tarinan lisäksi Kirchherrin roolia Beatlesin läpimurtotyylin löytymisessä ja Hampurin alakulttuuria 60-luvulla. Baby’s in Black ilmestyi tänä vuonna vihdoin suomeksi Sammakolta. Bellstrof on myös piirtänyt vuodesta 2006 lähtien Der Tagesspiegel-sanomalehteen kuukausittain ilmestyvää Vom Leben gezeichnet -strippiä. Hän toimittaa yhdessä Sascha Hommerin kanssa Reproduktin julkaisemaa Orang-antologiaa.

ÉMILE BRAVO

Uusperinteistä lastensarjakuvaa Émile Bravon (s. 1964) tie piirtäjänä on kulkenut 90-luvun vaihtoehtosarjakuvaliike l’Associationissa osaksi ranskalaista mainstreamia. Yhtenä harvoista sukupolvensa nykypiirtäjistä hän on erityisesti keskittynyt tekemään sarjakuvia lapsille. Bravon mukaan uusille lastensarjoille oli tarvetta, sillä vaikka maailma on muuttunut paljon, nykyajan lapset Euroopassa lukevat silti edelleen pitkälti samoja sarjakuvia, jotka julkaistiin jo heidän isovanhempiensa ollessa lapsia. Bravon sarjakuvat ovat samaan aikaan sekä hyvin perinnetietoista, että myös perinteiden uudelleenar-

viointia nykyajan näkökulmasta. Hänen viivansa on klassista ligne clairea, mutta höystettynä sitä rikkovalla karheudella ja katkonaisuudella, joka tuo siihen myös säväyksen nykyaikaista hermostuneisuutta ja neuroottisuutta. Hänen tarinansa käsittelevät perinteisiä koko perheen sarjakuvan teemoja, mutta lisäävät niihin nykyaikaisempia, monivivahteisempia näkökulmia elämästä ja yhteiskunnasta. Perinteisiin nojaaminen on Bravolle ennen kaikkea viestinvälityksen tehokkuutta: tekijän on helpompi sanoa sanottavansa lukijalle käyttämällä tälle jo ennestään tuttua kuvakieltä ja merkistöä. Hänelle kuvissa tärkeintä on yleinen tunnelma, eivät tarkat yksityiskohdat. Sarjakuvassa piirrokset eivät saa vetää liiaksi huomi-

ota pois tarinasta ja niissä pitää jäädä tilaa myös katsojan omalle tulkinnalle. Bravon mukaan ei ole syytä tehdä liian suurta eroa aikuisille ja lapsille suunnattujen sarjakuvien välillä. Hän on todennut, että kyllä myös hyvän aikuisille suunnatun tarinan pitäisi olla sellainen, että lapsetkin voivat sen lukea. ”Ei aikuisuuden tarvitse olla pelkkää seksiä ja väkivaltaa.” Suomeksi Bravolta on julkaistu perinteisiä satuaiheita irrottelevasti luotaavat kirjat Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua, Seitsemän nälkäistä kääpiökarhua ja Kaunotar ja kääpiökarhut (WSOY 2010, 2011 ja 2012), sekä belgialaisen klassikkosarjakuvan uustulkinta, Brysseliin toisen maailmansodan aattona sijoittuva Piko – nuoren sankarin päiväkirja (Egmont 2010).

DOMINIQUE GOBLET Intiimejä tarinoita

Belgialainen Dominique Goblet (s. 1967) on uuden ranskankielisen sarjakuvan suurimpia mestareita, jota ei ole suomennettu. Monen nykysarjakuvataiteilijan tavoin sarjakuva on vain Goblet’n tuotannon yksi säie: hänen maalauksiaan ja veistoksiaan on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä. Lisäksi hän on tehnyt kuvituksia ja valokuvia.

Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2000. Goblet’n tuotannon avainteos on L’Associationin julkaisema Faire semblant c’est mentir (2007). Intiimi, erilaisia tekniikoita sekoitteleva tarina on omaelämäkerrallisen sarjakuvan lajin

merkkiteoksia. Lapsuuttaan ja suhdettaan vanhempiin kuvaava Goblet koettelee alituiseen sarjakuvakerronnan rajoja ja mahdollisuuksia. Viime vuonna Goblet’lta ilmestyi upea kuvakirja Chronographie.

Kuvitusta opiskellut Goblet aloitti sarjakuvien teon 1990-luvun alussa, jolloin hän oli osa Frigo-ryhmää. Frigon pohjalta kehittyi myöhemmin Fréon ja vielä myöhemmin Frémok, joka on ranskankielisen, kuvataiteelliselta pohjalta ponnistavan sarjakuvan tärkeimpiä kustantajia. Goblet’n esikoisalbumi Portrait crachés (1997) oli tarinakokoelma 1990-luvun antologioissa julkaistuista tarinoista. Ensimmäinen pitkä tarina, Souvenir d’une journée parfaite (2001), oli osa Récits de ville -näyttelyä (Kaupunkitarinoita), joka oli esillä

FESTIVAALITAITEILIJA AMANDA VÄHÄMÄKI Oudon arjen kuvaaja Teksti: Tuomas Tiainen

Tämän vuoden festivaalitaiteilija Amanda Vähämäki (s. 1981) on nuoren ja kansainvälistyneen suomalaisen sarjakuvatekijän malliesimerkki. Vähämäen esikoisalbumi Pullapelto (Daadabooks, 2007) julkaistiin italiaksi ja englanniksi jo vuotta ennen suomalaispainosta. Vuonna 2005 Vähämäki voitti

Luzernin kansainvälisen Fumetto-sarjakuvakilpailun. Voiton merkittävyyttä korostaa se, ettei Vähämäen sarjakuvia ollut tuolloin julkaistu Suomessa lainkaan. Vähämäen opiskellessa taidetta Bolognassa hänellä lyijykynällä piirretyt, kopiokoneella monistetut sarjakuvalehtensä päätyi-

vät Canicola-kollektiivin taiteilijoiden käsiin. Se toi kutsun Canicola-lehden perustamiskokoukseen. Yhteyksistä on ollut hyötyä: Vähämäen lyhyitä tarinoita ovat julkaisseet Canicolan lisäksi muun muassa suomalainen Glömp, saksalainen Orang, norjalainen Forresten sekä kanadalaisen Drawn & Quarterlyn uusia tekijöitä esittelevä Drawn & Quarterly Showcase. Tekijän pitkiä sarjakuvia on ilmestynyt suomen ohella myös englanniksi, ranskaksi ja italiaksi. Pullapelto on julkaistu myös serbiaksi. Vähämäki piirtää lyijytäytekynällä, välineellä, jota käytetään harvemmin viimeistelyyn. Toisen pitkän tarinansa, Äitienpäivän (Huuda Huuda, 2009), hän väritti puuväreillä. Näillä “matalan tason” työkaluilla syntyy luonteikasta ja vivahteikasta jälkeä. Luonnosmaiset kuvat ovat syvän

elinvoimaisia, eikä virheitä ja suttua ole piiloteltu. “Piirsin jo lapsena lyijykynällä, varmaankin, koska se oli niitä välineitä, joka oli kaikkein helpoiten saatavilla (esimerkiksi jos piirteli koulussa oppituntien aikana). Jossain vaiheessa aloin käyttämään lyijytäytekyniä, koska niiden jälki oli tarkempaa. Ajatuksena oli aina, että ‘oikeat’ kuvat sitten tussattaisiin loppuun, niin kuin ‘oikeissa’ sarjakuvissa tehtiin.” Omakustannetoimintaa aloittaessaan Vähämäki kuitenkin hylkäsi ajatuksen tussaamisesta huomatessaan kiintyneensä lyijykynän jälkeen. Sarjakuvat syntyivät lyijytäytekynällä spontaanisti ja nopeasti, ja väline jäi käyttöön. Orgaaninen kuvitus sopii Vähämäen kutomiin unenomaisiin kertomuksiin, joissa yhdistyvät arki ja vieraat, joskus pelottavatkin elementit. Ideoidensa lähtökohdista ja kehittelystä hän ei kuitenkaan osaa antaa yksiselitteistä vastausta. “En tiedä miten ideat syntyvät, ne vain syntyvät. Riippuu hyvin paljon sarjakuvasta! Teen yleensä hyvin

ylimalkaisen kuvakäsikirjoituksen, mutta tekstiä yritän yleensä viilata aika pitkään niin, että se tuntuisi aidolta. Sitten vain piirrän. Ja piirrän.” Esikoislbumi Pullapelto pohjautuu Vähämäen opiskeluaikojen kokemuksiin, mutta sisältää esimerkiksi pyöräileviä karhuja ja eläviä pullia. Äitienpäivä puolestaan kertoo saaristossa asuvista pojista, jotka aikamatkailevat television kaukosäätimen avulla. Aikamatkailu, jonka aikana ei varsinaisesti tapahdu mitään jännittävää, vertautuu teini-iän kynnyksellä joskus koettuun kokonaisvaltaiseen tylsyyteen.

tehdä yhtään mitään. Olen nykyään hyvin hidas ja toivoisin voivani tehdä paljon pidempiä tarinoita pidemmillä aikatauluilla.”

amanda1_layout.indd 1

Tällä hetkellä kysyttyä taiteilijaa työllistävät eritoten tilaussarjakuvat. “Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että suurin osa julkaistuksi päätyvistä sarjakuvistani ovat jossain määrin syntyneet jostain tilauksesta. En päätä itse, että nyt alan tehdä sarjakuvaa tästä aiheesta, vaan minulle sanotaan, että haluttaisiin kymmenen sivun juttu. Sitten pitää miettiä, mitä niillä kymmenellä sivulla tehdään. Mitä vähemmän sivuja on pyydetty, sitä vaikeampaa yleensä on

6.8.2011

Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit juhlistaa tämänvuotista festivaalitaiteilijaansa tämän omalla Piilomaanäyttelyllä. Vähämäki on mukana myös Kiasman Päin näköä! -näyttelyssä, jossa on esillä ensi vuonna ilmestyvän uuden teoksen originaaleja. Vähämäkeä on myös pyydetty mukaan lyijykynällä piirtäviä sarjakuvataiteilijoita esittelevään antologiaan, jonka sarjakuvat tehdään parityönä.

NIGHT ANIMALS

9 belgialaista nykysarjakuvantekijää Vain pitkät perinteet eivät tee Belgiasta kiinnostavaa sarjakuvamaata. Maan uudet tekijäsukupolvet tuntuvat aika ajoin onnistuvan myös selkeästi uudistamaan ilmaisumuotoaan. Juuri tällä hetkellä uusi belgialainen sarjakuva on taas kerran pienimuotoinen ilmiö - jännittävä, kokeileva ja antoisa löytöretki vastaanottavaiselle lukijalle. Uusien tekijöiden töissä maan vahva sarjakuvaperinne näkyy herkullisina vivahteina, viitteinä, ja satiirina, mutta myös selkeänä tietoisuutena taiteenlajin mahdollisuuksista.

Galleria G18, Yrjönkatu 18 Avoinna 5.–30.9. g18.webbhuset.fi/fi/yksikot/ galleria_g18

Helsingin 27. sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja Tommi Musturi on valinnut Night Animals -näyttelyyn yhdeksän tämän hetken mielenkiintoisinta uutta belgialaista sarjakuvataiteilijaa. Festivaalilauantaina 8.9. klo 15-16 näyttelyssä järjestetään opastettu kierros, jossa näyttelyn tekijöistä ovat kertomassa Gert Meesters, Els Aerts ja Carmela Chergui. Paikalla myös festivaalivieras ja yksi näyttelyn taiteilijoista Ward Zwart. Näyttelyn taiteilijat: Francesco Defourny, Brecht Evens, Eric Lambé, Alice Lorenzi, Olivier Schrauwen, Brecht Vandenbroucke, Judith Vanistendael, Ward Zwart. © Ward Zwart

NÄYTTELYT

AMANDA VÄHÄMÄKI Piilomaa

Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit juhlistaa tämänvuotista festivaalitaiteilijaansa Amanda Vähämäkeä (s. 1981) tämän omalla näyttelyllä. Vähämäki on Suomen tämän hetken tunnetuimpia nykysarjakuvantekijöitä, jonka teoksia on käännetty lukuisille kielille. Suomeksi Vähämäeltä on julkaistu albumit Pullapelto (2007) sekä Äitienpäivä (2008) ja hänen sarjakuviaan on voinut lukea säännöllisesti Kuti-sarjakuvalehden sivulla.

Galleria Maa-Tila, Albertinkatu 19 Näyttely avoinna 27.8.–9.9. taidekoulumaa.fi/maa-tila

Bolognassa kuvataiteilijaksi opiskelleen Vähämäen työt ovat unenomaisia tarinoita, joissa pääosiin nousevat usein lapset ja oman tiensä kulkijat havaintoineen. Hän on suvereeni piirtäjä, jonka useimmiten lyijytäytekynällä toteutetut kuvat piirtävät hahmot ja maisemat esiin herkästi ja rakkaudella. Amanda Vähämäen Piilomaa sisältää sarjakuvia sekä kurkistuskaappeja tekijän salaisiin maisemiin. Vähämäki on esillä myös Kiasman Päin näköä! -näyttelyssä. Avajaiset 30.8. klo 18–20.

da2_layout.indd 1

6.8.20

DOMINIQUE GOBLET Sarjakuvafestivaalien vieraaksi saapuva Dominique Goblet (s. 1967) on belgialaisen nykysarjakuvan arvostetuimpia tekijöitä. Goblet’n sarjakuvat ovat intiimejä ja kerrontansa omaperäistä. Usein kuva ja teksti kulkevat eri kerronnan tasoissa ja kohtaavat toisaalla - sarjojen jännite syntyykin usein juuri vastakohtaisuuksista. Sarjakuvan lisäksi Goblet’n ilmaisu sisältää mm. maalauksia, piirroksia, valokuvia ja kirjoituksia. Taiteilijan sarjakuvissa eri ilmaisumuodot sulautuvat muodostaen yhden kokonaisuuden. Goblet on osallistunut uransa aikana lukuisiin antologioihin ja näyttelyihin eri puolilla maailmaa. Hänen teoksiaan ovat julkaisseet mm. ranskalainen L’Association sekä belgialainen Fremok. Galleria Myymälä2:n näyttely sisältää tekijän sarjakuvaoriginaaleja sekä piirroksia. Sarjakuvafestivaaleja edeltävällä viikolla Goblet pitää työpajan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sarjakuvaopiskelijoille. Avajaiset 6.9. klo 18–20

Galleria Myymälä2, Uudenmaankatu 23 Näyttely avoinna 3.–16.9. myymala2.com

KAMAGURKA & HERR SEELE: COWBOY HENK Cowboy Henk -sarjakuva syntyi vuonna 1981 belgialalaiseen Vooruit -sanomalehteen, jossa se jatkoi ilmestymistään vuoden ajan, kunnes sarja lopetettiin liiallisen vihamielisen lukijapalautteen vuoksi. Henkin absurdit seikkailut ovat kuitenkin jatkuneet aina tähän päivään asti poikien esim. TV-sarjan sekä patsaan ja tehden sanavalmiista tekijöistään flaamilaisia kuuluisuuksia. Cowboy Henkin absurdin anarkistinen, mutta aina hauska maailma yllättää lukijansa tuon tuosta. Henk on puhdasveristä sarjakuvaa, sillä jo 30 vuotta ilmestyneen hahmon seikkailuja on hankala kuvitella minkään muun ilmaisumuodon tuotteeksi. Cowboy Henkin piirros on yksinkertaisen oivaltavaa istuen selkeästi belgialaiseen perinteeseen. Yksityiskohtana mainittakoot sarjan otsikointien aina-kekseliäät typografiat.

Peter van Heirseele on tavattavissa näyttelyssä festivaaliperjantaina 7.9. klo 15–16.

Galleria Art Kaarisilta, Sanomatalo, 1. krs, Elielinaukio 2 Näyttely avoinna 30.8.–9.9. artkaarisilta.fi

Festivaali- ja näyttelyvieraaksi saapuva Peter ”Herr Seele” van Heirseele (s. 1959) on Cowboy Henk -tekijäparin piirtäjä. Sarjakuvien ohella Herr Seele virittää pianoja, maalaa ja nauttii arjesta ihan tavallisena flaamilaisena julkkiksena. Art Kaarisillan näyttely on pienimuotoinen Cowboy Henk -retrospektiivi sisältäen suurikokoisia sarjakuvaoriginaaleja sekä piirroksia vuosien varrelta. Näyttelyllä juhlistetaan myös festivaaleilla julkaistavaa uutta Cowboy Henk ja lahjahevoset -albumia.

ne n ai Tu ki Ka tja ©

PÄIN NÄKÖÄ!

Sarjakuvan uudet muodot Päin näköä! esittelee 14 suomalaista sarjakuvantekijää. Näyttelyssä he tulkitsevat sarjakuvien maailmaa eri tekniikoin ja tilaa hyödyntäen, usein kolmiulotteisessa muodossa. Näyttelyn teosten lähtökohtina ovat samojen taiteilijoiden tekemät sarjakuvat, joista monet on julkaistu albumeina. Suomalainen nykysarjakuva on puhjennut ennennäkemättömään kukoistukseen viimeisen viiden vuoden aikana. Moni suomalainen nykysarjakuvan tekijä onkin tehnyt läpimurron Ranskassa, mutta ei vielä kotimaassaan. Suomi tunnetaan taidesarjakuvan maana, muualla. Sarjakuvan tekijöiden vaikutteet tulevat laajasti visuaalisen kulttuurin alueelta: toisaalta undergroundin maailmasta, populaarikulttuurin kuvastosta ja muista sarjakuvista, toisaalta yleisesti nykytaiteesta, kuvitustaiteesta, jopa kansanperinteestä. Monet kertovat omannäköistä tarinaansa, ja luovat eräänlaista omaelämänkerrallista fiktiota.

Näyttely tuo sarjakuvaa esiin taiteellisena ilmaisukeinona ja osana ajankohtaista visuaalista kulttuuria. Mukana näyttelyssä ovat Mari Ahokoivu, Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Kati Kovács, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Aapo Rapi, Anna Sailamaa, Ville Tietäväinen, Katja Tukiainen, Marko Turunen, Amanda Vähämäki ja Ville Ranta (osallistui sarjakuvakonsertin muodossa). Nykytaiteen museo Kiasma, Mannerheiminaukio 2 Näyttely avoinna 9.3.–9.9.

NORDICOMICS

Uutta sarjakuvaa Pohjoismaista ja Baltiasta Suomen sarjakuvaseuran Nordicomics-hanke järjesti kuluneena vuonna Nordicomics Baltic -kiertueen, joka alkoi joulukuussa 2011 Tallinnasta ja jatkoi Riikan ja Budapestin kautta Vilnaan. Nyt uutta pohjoismaista ja baltialaista sarjakuvaa esittelevä kiertonäyttely päättyy Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Pohjois-Euroopan sarjakuvayhteisöillä on paljon yhtäläisyyksiä. Joka maassa ala on elinvoimainen, aktiivinen ja enenevissä määrin kansainvälinen, ja uusia taiteilijoita ja kustantajia nousee jatkuvasti. Silti taiteilijat jäävät yhä usein tuntemattomiksi oman kielialueensa ulkopuolella. Nordicomics pyrkii antamaan uusille tekijöille mahdollisuuksia esitellä töitään ja verkostoitua yli kansallisrajojen. Näyttelyn taiteilijat: Emmi Valve (Suomi), Joonas Lehtimäki (Suomi), Joakim Ojanen (Ruotsi), Hanna Gustavsson (Ruotsi), Oskars Pavlovskis (Latvia), Martin Zutis (Latvia), Esben S. Titland (Norja), Kristoffer Kjølberg (Norja), Rikke Bakman (Tanska), Mikkel Sommer (Tanska), Kristel

Maamägi (Viro), Joonas Sildre (Viro), Yoshi (Liettua), Akvile Miseviciute (Liettua). Lisää tietoa projektista löytyy Nordicomicsin sivuilta: nordicomics.info Avajaiset 3.9. klo 18–20. Kulttuurikeskus Stoa, Parvigalleria, Turunlinnantie 1 Näyttely avoinna 4.9.–23.9. stoa.fi

JYRKI NISSINEN: JÄRKYTYS XL Art Space, Vuorikatu 22 Näyttely avoinna 1.–22.9. xlartspace.tumblr.com

Järkytys on tunnelmallinen näytepala Vieremältä helsinkiläistyneen sarjakuvataiteilija Jyrki Nissisen (s. 1982) sarjakuvien kämäsen karusta, mutta kiehtovasta maailmasta. Nissinen on kuvataiteilija ja muusikko sekä tuotteliaimpia suomalaisia sarjakuvantekijöitä. Hänen sarjakuvistaan tunnetuimpia ovat antisankari Borgtron sekä Nyt-liitteessäkin ilmestynyt Auttaja Hai. Nissisen sarjakuvat ovat absurdeja trippejä täynnä yllättäviä käänteitä ja mustaa huumoria. Toisaalta hänen sarjakuvansa ovat arkisia kuvauksia, joissa pääosan saavat yhteiskunnan syrjäytyneet ja arjen surrealismi. Nissisen viimeisin teos Viihdealus Dream Zone on rujo kuvaus todellisen extreme reality show’n kulisseista. Järkytys-näyttelyssä XL Art Spacen intiimi tila muuttuu tekijänsä näköiseksi tunkeutuen katsojan turvallisuusalueelle. Tervetuloa viihtymään joutomaalle! Avajaiset 31.8. klo 18–21.

LEEN VAN HULST: MAITOA JA LUNTA

Moko Market & Café, Perämiehenkatu 10 Näyttely avoinna 6.9.–29.9. moko.fi Antwerpenilainen Leen Van Hulst (s. 1982) on opiskellut maalausta ja kuvittamista sekä Kuninkaallisessa taideakatemiassa että Groten korkeakoulussa. Valmistuttuaan vuonna 2006 hän ryhtyi vapaaksi kuvittajaksi sekä kuvataiteilijaksi. Opintojensa aikana Van Hulst vietti vaihtooppilasvuoden Suomessa, pääosin Turussa. Talvinen Suomi lumosi hänet niin vahvasti, että Van Hulst päätti sjoittaa esikoisteoksensa tänne. Melk & sneeuw (Maitoa ja lunta, 2011) on sarjakuvakirja täynnä näyttäviä aukeamia, intiimejä, luonnosmaisia tunnelmakuvia ja sulavaa pastelliväritystä. Näyttely koostuu albumin originaalisivuista. Kaksiosaisen näyttelyn toista puolta voi ihastella sarjakuvafestivaalien jälkeen Cosmic Comic Caféssa Turussa.

BAARIEN MIEHET JA NAISET

GREGOR HINZ: BERNSTEIN

”Baarissa on totuus”, näin tiesi sanailla M.A. Numminen aikoinaan. Baarissa on myös paljon muutakin, ja tuosta kaikesta on syntynyt myös hyvin paljon sarjakuvia. Baarien miehet ja naiset -näyttelyyn on koottu yhteen sarjakuvia, jotka sijoittuvat ravintoloihin, baareihin, pubeihin, juottoloihin ja illan (tai miksei myös päivän) viettoon. Mukana mm. Maria Björklund, Solja järvenpää, Jupu Kallio, Petri Koikkalainen, Joonas Lehtimäki, Milla Paloniemi, Kari Sihvonen, Tea Tauriainen, Tuomas Tiainen, Miia Vistilä ja Kati Vuopala.

Gregor Hinz on Kielistä kotoisin oleva sarjakuvataiteilija ja graafikko, joka esittelee näyttelyssään 16 tarinaa, jotka kohtaavat loppunsa jo ensimmäisellä sivulla, mutta piirroksellisuudessaan jatkuvat ja täydentyvät mielessämme. Hinz käsittelee töissään elämän katoavaisuutta sekä sen yllätyksellisyyttä. Tarinoissa esiintyy usein koomisia hahmoja, jotka melankoliastaan huolimatta jättävät optimistisen jäljen jälkeensä. Näistä tarinoista on myös hiljattain julkaistu englanninkielinen Bernstein -sarjakuva-albumi.

Ravintola Om’pu, Siltasaarenkatu 15 Näyttely avoinna 2.9.–6.10. ompu.fi

Näyttely avoinna 1.9.–30.9. mbar, Mannerheimintie 22–24 mbar.fi

Näyttely auki joka päivä klo 9–02. Avajaiset 2.9. klo 19 alkaen.

JP AHONEN: PUSKARADIO

Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G Näyttely avoinna 3.–16.9. helmet.fi/kirjasto10 Ajankohtaisiin aiheisiin kuivalla huumorilla pureutuva Puskaradio on ilmestynyt Journalisti-lehdessä vuodesta 2009 alkaen. Arktinen Banaani julkaisee kokoelman strippisarjan parhaimmistosta Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 7.–9.9., minkä kunniaksi Kirjasto 10:ssä on esillä otanta originaaleja ja väriprinttejä. JP Ahonen (s. 1981) on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä/kuvittaja. Puskaradion lisäksi hän piirtää muun muassa Aamulehdessä ilmestyvää Villimpi Pohjola -strippisarjakuvaa. Valmisteilla on ensimmäinen sarjakuvaromaani, joka julkaistaan keväällä 2013. jpahonen.com/puskaradio JP Ahonen haastateltavana Kirjasto 10:ssä sunnuntaina 9.9 klo 15–15.30. Aukioloajat: ma-to 8–22, pe 8–18, la-su 12–18

JOONAS LEHTIMÄKI: ANONYYMIEN ELÄINTEN DIGITAALINEN VALLANKUMOUS Elisa Studio, Mannerheimintie 22-24 Näyttely avoinna 4.9.–6.10. elisa.fi/studio

Käsittämätöntä nykytaidetta? Ei, vaan skannattava sarjakuvateos! Helsingin Sanomien Nyt- liitteen nettisivuilta tutut Joonas Lehtimäen (s. 1981) Anonyymit eläimet piileskelevät nyt täysin digitaalisina Elisa Studiossa. Tästä sarjakuvanäyttelystä et löydä tylsiä originaaleja tai luonnoskirjan suttuisia sivuja, vaan skannattavia koodeja, joiden takaa paljastuu taattua Anonyymit eläimet – materiaalia. Luvassa hervottomimmat ja härskeimmät stripit! Koodeja voi lukea sopivanlaisella älypuhelimella tai tabletilla ja jos sinulla ei ole omaa, niin Elisa Studiolta kyllä löytyy! Näyttely avoinna ma-pe klo 10–19 ja la klo 10–16.

PAULA BULLING: NEARLY THERE

WALLS OF 9 – SEINÄMAALAUKSIA

Paula Bullingin esikoisalbumi Im Land der Frühaufsteher (Avant-Verlag, 2012) on herättänyt suurta keskustelua kotimaassaan. Teos kertoo Itä-Saksan turvapaikanhakijoista, heidän elämästään pakolaisleireissä ja päivittäisistä kohtaamisista rasismin ja väkivallan kanssa.. Tällä hetkellä Bulling työstää novellisarjakuvaa elokuvantekijä Maman Salissou Oumaroun kanssa fleemiläisen Oogachtend-kustantamon Brussels in Shorts -antologiaan. Työn alla on myös Nachtwinkel, joka kertoo 12 tunnista Berliinissä useiden päähenkilöiden kautta.

Sarjakuvataide on useimmiten totuttu kohtaamaan verrattain pienessä koossa julkaisuformaatistaan johtuen, mutta nyt nähdään jotain isoa! Helsingin sarjakuvafestivaalit eivät riko muuria, vaan rakentavat sellaisia: Lasipalatsin aukiolle nousee tapahtuman pääteltan yhteyteen kolme isoa seinämää, joille kuvansa tulevat maalaamaan lukuisat sarjakuvataiteilijat festivaalien aikana. Mukana mm. Martin Ernstsen (Norja), Ingrida Picukane (Liettua), Juliacks (USA), Mattias Elftorp (Ruotsi), Akvile Miseviciute (Liettua), Yoshi (Liettua), Paula Bulling (Saksa) ja Mari Ahokoivu (Suomi).

Goethe-Institut Finnland, Salomonkatu 5 b Näyttely avoinna 5.–10.9. goethe.de/ins/fi/hel/fiindex.htm

Näyttely esittelee Bullingin originaalitöitä näistä projekteista. Molempia niistä yhdistävänä tekijänä on maahanmuuton käsitteleminen eri tasoissa. Piirtäjän ja piirroksen välinen suhde, katse ja liike ovat myös keskiössä.

Lasipalatsin aukio Näyttely avoinna 7.–9.7. sarjakuvafestivaalit.fi

MARTIN ERNSTSEN: ERAKKO

Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 Näyttely avoinna 1.–30.9. sarjakuvakeskus.fi

Galleria Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 Näyttely avoinna 3.9.–29.9. sarjakuvakeskus.fi

Adios on julkaisusarja, joka esittelee taidetta vaihtoehtoisena tapana tehdä asioita, kokea ja elää. Sarjan teokset ovat huolella suunniteltuja ja painettuja teoksia sisällään vapaita kuvia mukaankutsutuilta tekijöiltä. Adios on syntynyt rakkaudesta vapauteen, ilmaisuun ja kirjaan ilmaisuvälineenä.

Galleria Sarjakuvakeskuksen yksi syyskuun näyttelyistä esittelee otteita norjalaisen Martin Ernstsenin Erakko-lastensarjakuvasta. Teos kertoo nuoren pojan vierailusta isoäitinsä luona Pohjois-Norjan syrjäseudulla. Kun kontakti ulkomaailmaan jää yhden TVkanavan varaan, sekoittuvat lapsuuden leikit todellisuuteen erottamattomasti mielikuvituksen päästessä valloilleen. Lopputulos on lämminhenkinen kuvaus isoäidin kanssa vietetyistä päivistä.

Sarjan päätoimittaja ja julkaisija on taiteilija Konsta Ojala ja Adioksen viimeisin neljäs numero on toimitettu taiteilija Timo Vaittisen kanssa. Sarjakuvakeskuksella esillä on Ojalan ja Vaittisen installaatio. Adios on milleniumin jälkeistä psykedeliaa, visuaalisia innovaatioita ja kulttuurimutaatioita. Avajaiset 8.9. klo 19–21.

ADIOS!

Ernstseniltä on toistaiseksi ilmestynyt kuusi albumia, joista Ugler (2007, Jippi Forlag) oli ehdolla vuoden 2008 parhaaksi albumiksi norjalaisessa SPROINGsarjakuvakilpailussa. Lisäksi Ernstsenin sarjakuvia on julkaistu useissa kansainvälisissä antologioissa ja sarjakuvalehdissä. Suomen sarjakuvaseura julkaisee Erakon suomalaisen ensipainoksen Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 7.–9.9. Ernstsen on yksi festivaalien kutsuvieraista ja läsnä lauantaina 8.9. pidettävissä avajaisissa. Avajaiset la 8.9. klo 19–21.

SILENCE – INSTALLAATIO Galleria Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 Näyttely avoinna 5.–15.9. sarjakuvakeskus.fi SILENCE on puolalaisen sarjakuvafestivaalin Ligaturan järjestämä kansainvälinen kilpailu sanattomille sarjakuville. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin sarjakuvataidetta, jonka kerronnan tyyli on ainoastaan kuvallinen. Silence – Installaatio esittelee nyt meille menestyksekkäimpiä töitä vuoden

2012 kilpailusta. Kilpailuun saapui 168 työtä yhteensä 39 eri maasta. Kilpailun tulokset: 1. sija: Tšekkiläiset Džian Baban, Vojtěch Mašek ja Jan Šiller työllään THE OYSTERS OF TIME 2. sija: Kanadalainen John Martz työllään HEAVEN ALL DAY 3. sija: Ranskalainen Jonathan Sauvebois työllään CAL 1. kunniamaininta: Alankomaalainen Jeroen Funke työllään VICTOR & WISHNU

TERHI EKEBOM: NATURE MORTE WITH GHOSTS Galleria Ruutu, Hämeentie 150 Näyttely avoinna 30.8.– 29.9. sarjakuvakeskus.fi/galleria/ ikkunagalleria-ruutu Aamuyön valo on utuista. Pieni kummitus tuhisee oksalla, vetää lehteä peitokseen, ynisee itsensä uneen. Pysäytetyn hetken installaatio Terhi Ekebomin työn alla olevasta albumista on esillä Sarjakuvakeskuksen Galleria Ruudussa syyskuussa 2012.

2. kunniamaininta: Alankomaalainen Boris Peeters työllään KAYEKO THE CLAY OF GODS

Avajaiset la 8.9. klo 19–21.

Muut sarjakuvanäyttelyt samaan aikaan Helsingissä:

ROOPE ERONEN: KETTU YMS.

Napa Galleria, Eerikinkatu 18 Näyttely avoinna 4.–29.9. Auki ti-pe 12–18, la 12–16 Avajaiset 5.9. klo 18–20.

TEAM PÄRVELÖ

Manga-café Amailla, Vuorikatu 14 Näyttely avoinna 31.8.–14.9. Auki ma-pe 10-20, la 11-19, su 12-17

SYKSYN UUTUUDET! Kamagurka & Herr Seele COWBOY HENK JA LAHJAHEVOSET - 15 €

THE KASPER STROMMAN ILLUSTRATED DESIGN ENCYCLOPAEDIA - 19 €

Volta Valleyta pitää pelon vallassa bandiittijoukko, joka lahjoittaa pahaaaavistamattomille lehmipaimenille hevosia. Preerian voi näiltä sadisteilta pelastaa vain yksi mies: Cowboy Henk! Mutta ehtiikö Henk opetella aakkoset, ennen kuin joka pilttuussa hirnuu lahjahepo? Pitääkö tulitikkulinnoitus iowat loitolla koko pingisottelun ajan? Miten on intiaanin jazztietämyksen laita? Niin paljon kysymyksiä, että heikottaa. Kädet ylös ja lukemaan!

Tämä ensyklopedia ei sisällä tylsiä yksityiskohtia kuten ”suunnittelijan nimiä” tai tietoa, joka perustuu ”tosiasioihin”. Kasper Strömman ottaa asiallisesti kantaa mullistaen koko suomalaisen design-kentän, sillä miten muutenkaan hyvä suunnittelu erotetaan huonosta kuin osuvin, painokkain mielipitein? Ensyklopedia opastaa lukijansa myös aivan kotikonstein ja ihan itse ”duunaamaan” omat design-klassikkonsa – halpaa ja hauskaa!

Kutikuti SPECTER - 15 €

Edward Gorey SEKOPÄISET SERKUKSET - 25 €

Roope Eronen OFFICES & HUMANS - 12 €

Helsinkiläisen sarjakuvakollektiivi Kutikutin uusin julkaisu Specter pitää sisällään epänormaalia kauhuja tieteissarjakuvaa. Tämän suurikokoisen ja värikkään teoksen 17 taiteilijan käsissä teemat venyvät ja paukkuvat kuin psykedeelinen purukumi – apokalyptiset tulevaisuuden visiot yhdistyvät arjen kauhuun ja paljon muuta. Mukana eetteripyörteissä mm. Aapo Rapi, Amanda Vähämäki, Roope Eronen, Jarno Latva-Nikkola, Anna Sailamaa ja Tommi Musturi.

Edward Gorey oli yhdysvaltalainen kirjailija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Kulttimaineeseen nousseen erakkosieluisen taiteilijan n. 100 teoksen tuotanto kuvittaa riipaisevan kauniisti kuoleman ja yksinäisyyden teemoja. Mm. ohjaaja Tim Burton mainitsee Goreyn yhdeksi tärkeimmistä vaikuttajistaan. Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita on ensimmäinen Edward Gorey -suomennos. Kirja sisältää kahdeksan vuosien 1957-73 aikana julkaistua itsenäistä teosta.

Miltä tuntuisi olla ihminen? Hypätä päivittäin tutun toimistopöydän ääreen ja osaksi kilpailuyhteiskuntaa? Ostamalla tämän kirjan se on mahdollista! Offices & Humans - Tie Customexiin on lohikäärmeille tarkoitettu toimistoroolipeli, jossa pelaaja tavoittelee taloudellista ja sosiaalista menestystä. Roope Eronen taas on Tampereelta helsinkiläistynyt absurdimmanpuoleinen humoristi, jonka uusin teos kutkuttaa jokaisen roolipelaajan nauruhermoja!

WWW.HUUDAHUUDA.COM

SUURI KURPITSA Henri Gylander / Unia ja toiveita ISBN 978-952-9887-80-4, Syyskuu 2012

Henri Gylanderin Unia ja toiveita sisältää kaksi toisiinsa nivoutuvaa pitkää sarjakuvanovellia. Pikkusisaruksen syntymän odotuksesta kertova Ihan uusi ihminen voitti tänä keväänä lyhennettynä versiona Kemin sarjakuvakilpailun. Palkintoraadin sanoin: ”Tunnelmallista, lämmintä ja upeaa kuvitusta yhdistettynä runolliseen kieleen. Rauhallinen kerrontatyyli pehmittää ja herkistää lukijan täysin.” Ville Pirinen / Yhesti yhes kuudennes paikas ISBN 978-952-9887-81-1, Syyskuu 2012

Uskomattomia tositapauksia sarjakuvamuotoon tallentavia Yhestikirjasia on nyt koossa täydet puoli tusinaa. Sarja tallentaa suullista perimätietoa tarinoiden alkuperää kunnioittavaan jutustelevaan tyyliin. Pirisen rento piirrostyö tarjoilee runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia. Arkinen ja absurdi lyövät kättä. Uskomaton ja uskottava heittävät volttia. Ratkiriemukkuus ja sysisynkkyys vaihtavat viestikapulaa. Luultavasti loputtoman sarjan kuudennessa niteessä eritteet roiskuvat, nyrkit heiluvat, kömmähdykset kasaantuvat ja kummitukset kummittelevat.

ZUM TEUFEL Jarkko Vehniäinen / Kamala luonto – Parasta elämässä ISBN 978-952-5754-36-0, Syyskuu 2012

Kymmenen vuotta tänä vuonna täyttävä Kamala luonto on kasvattanut yleisöään kiihtyvällä tahdilla. Se tunnetaan nykyisin mm. Metrolehdestä, Turun Sanomista sekä Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Kamalan luonnon pääkaksikko, Ilves ja Kärppä, miettivät syntyjä syviä sen minkä raatelemiselta ehtivät, ja tietävät myös mikä elämässä on parasta. Tämän albumin sarjakuvia ei ole aiemmin nähty albumeissa, ja mukana on myös reilusti lehdissä julkaisemattomia strippejä.

LEMPO KUSTANNUS P.A. Manninen / Kumma historia (P.A. Mannisen kootut 6) ISBN 978-952-5938-14-2, Heinäkuu 2012

P.A. Mannisella on pakkomielteinen suhde historiaan ja piirtäessään hän kuuntelee historiallista musiikkia, suosikkeinaan sisällissotiin liittyvät laulut. Tämä kokoelma lyhyitä sarjakuvia 30 vuoden ajalta kuvastelee tekijänsä kiinnostusta historiallisiin kummallisuuksiin. Tarinoissa on

SYKSYN JULKAISUJA

mukana kauhua ja fantasiaa. Materiaalin joukossa on 14 ennen julkaisematonta sivua ja paljon kamaa niin hämäristä lehdistä, että niitä ei monikaan ymmärtänyt lukea aikoinaan. Jussi Pakkanen – Mikko Kuitunen / Ilman naista 2 ISBN 978-952-5938-16-6, Syyskuu 2012

Netin suosituin ihmissuhteettomuussarjakuva Ilman naista tekee paluun paperin maailmaan! Tämä toinen kokooma-albumi jatkaa loppuunmyydyn ykkösosan jalanjäljissä tarjoillen pistävän pirullista huumoria yksinäisyydestä ja epätoivosta. Kokonaisuuden kruunaavat tekijöiden kommenttiraita sekä albumin lopusta löytyvä Lopullinen Totuus. Heta Happonen / Harmaan pupun päiväkirja ISBN 978-952-5938-15-9, Syyskuu 2012

Hiphei! Harmaa pupu loikkasi netistä paperille! Se johdattelee ystävällisesti kiskoen lukijansa ihmeestä toiseen. Kun aikaa kuluu, Harmaan pupunkin maailma muuttuu, mikä ei aina ole kivaa. Nuu... Onneksi menneiden tilalle syntyy uusia ilonaiheita. Harmaan pupun päiväkirja on Heta Happosen (s. 1985) esikoisteos, blogisarjakuvista koottu kokoelma hetkiä todellisuuden ja unelmien reunalta. Toni Tirri / Kiikeli ISBN 978-952-5938-19-7, Syyskuu 2012

Kiikeli on elämäniloinen, mulviva veitikka, joka viihtyy pöheiköissä ja naitumilla naiduntamassa. Kiikelin elämässä ongelmia aiheuttaa sen jatkuva halu päteä ja tapa tunkea kuonoaan vähän joka koloon ja onkaloon. Kiikeleitä esiintyy ympäri maan mutta eniten niitä tavataan Turussa ja Oulussa, jossa niillä on oma Kiikelipuistokin. Kiero Dick / Rivo Länsi 2 ISBN 978-952-5938-18-0, Lokakuu 2012

Seksi-westernin uudelleen Suomeen tuonut Kiero Dick ruoskii himokkaan ratsunsa entistä hurjempaan menoon Rivon Lännen kakkosnumerossa ”Rosalie – lännen kuumin huora”. Italialaisten fumettien hengessä liikkuva pokkarisarja on rajuinta sarjakuvaa mitä Suomessa on kuunaan julkaistu. Lue jos uskallat! Jorma Pitkänen / Persupolis 2 ISBN 978-952-5938-17-3, Syyskuu 2012

Vihapuhe jatkuu! Jorma ”Jope” Pitkäsen keväinen Persupolis-albumi sai posket punoittamaan niin persuilta kuin mamuiltakin. Persupolis 2 sisältää lisää laimentamatonta ajankohtaista huumoria suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta.

Milla Paloniemi / Maailman komein karhu ISBN 978-952-5938-20-3, Syyskuu 2012

Milla Paloniemen pieni mutta värikäs tarina rakastamisen vaikeudesta. Mäyrä on koko sydämestään rakastunut karhuun, joka ei kuitenkaan lämpene mäyrälle koska seurustelee kauriin kanssa. Ja sitten kuvioihin astuu lintu. Petri Hiltunen / Kalkkaro ISSN 2242-8089

Kalkkaro on Petri Hiltusen piirtämä ja käsikirjoittama perinnetietoinen lännensarja, joka on ilmestynyt sanomalehdissä vuodesta 2005 alkaen. Lempo alkoi julkaista Kalkkaroa liuskalehtinä toukokuussa 2012. Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa ja sen voi myös tilata kotiin.

SAMMAKKO Arne Bellstorf / Baby’s in Black ISBN 978-952-483-194-9, Elokuu 2012

Valokuvaajan assistenttina työskentelevän Astrid Kirchherrin suhde taiteilija Klaus Voormanniin on kuolemassa pikkuhiljaa. Eräänä iltana, Astridin kanssa riideltyään, Klaus kulkee yksinään Reeperbahnilla. Keskellä yötä hän ryntää Astridin ovelle kertoakseen mitä hän on juuri St. Paulissa kokenut: viisi nuorta brittiä, jotka soittivat rock’n’rollia nimellä The Beatles... Arne Bellstorfin sarjakuvaromaani, joka keskittyy sekä Hampurin 60-luvun alakulttuuriin että nuoren valokuvaajan ja “viidennen beatlen” rakkaustarinaan.

ARKTINEN BANAANI Tuuli Hypén / Nanna 3 ISBN 978-952-270-058-2, Kesäkuu 2012

Nanna joutuu toteamaan, ettei sipsejä sada taivaasta eikä kahvikuppi täyty tuijottamalla. Ihmistyneen ketunkin on tienattava leipänsä pätkätyö kerrallaan. Tuuli Hypénin riemukas cityeläinsarja jatkuu. Mukana myös roteva Ritu, sutki citykissa Misse ja energinen Mummo. JP Ahonen / Puskaradio ISBN 978-952-270-064-3, Syyskuu 2012

Kuka puskassa kähmii ja ketä? Osuviksi eläinkarikatyyreiksi naamioidut poliitikot, julkimot ja tavikset tähdittävät uutisia meiltä ja maailmalta. Sarjakuvantekijä JP Ahosen luoman Puskaradion tulkinnat ajan tapahtumista ovat kaikessa absurdismissaankin huolestuttavan todenmukaisia.

Raimo Tyyskä & Jussi Hukkanen / Api: Viimeinen testamentti ISBN 978-952-270-032-2, Syyskuu 2012

Api on mainosalan huippuosaaja, dynaaminen ja väsymätön ideatykki. Jatkuva stressin hoito alkoholilla vaatii kuitenkin veronsa ja Apin mielenterveys alkaa horjua. Mutta luovan ihmisen mieli ei edes harhoissaan tyydy vaatimattomin hallusinaatioihin. Apille näyttäytyvät toinen toistaan kiehtovammat, enkelimäiset ja demoniset henkiolennot, jotka kilpailevat ihmisen sielusta käyden alituista keskustelua omasta olemuksestaan ja tavoitteistaan. Sairaalan seinät eivät estä näiden raamatullisiin mittoihin kasvavien hahmojen visuaalisesti vaikuttavia ja tarkoitukseltaan yllättäviä vierailuja. Pertti Jarla / Fingerporin kuntauudistus ISBN 978-952-270-059-9, Syyskuu 2012

Fingerporissa puhaltavat uuden ajan tuulet. Tunkkainen Karl-BarksStadt muuntui energiseksi perähikiäksi ja valloitti koko Suomen estottomalla huumorillaan. Kuntauudistus kokoaa yksiin kansiin Pertti Jarlan huiman Fingerporin historian, nykyhetken ja tulevaisuuden. Pertti Jarla / Fingerporin näytelmäkirja ISBN 978-952-270-060-5, Syyskuu 2012

Fingerporin näytelmäkirja marssittaa yleisön silmien eteen Heimo Vesan, Rivo-Riitan, Adolf Hitlerin ja monia muita vekkuleita hahmoja. Pertti Jarlan ja Jussi Helminen ovat kirjoittaneet näyttämöteoksen, joka nauraa niin itselleen kuin koko suomalaisen elämäntavan kummallisuuksille. Fingerporin näytelmäkirjaan on koottu paitsi käsikirjoitus, myös Jarlan sarjakuvia sekä hahmoluonnoksia. Jari Terho / Mukula ISBN 978-952-270‐043‐8, Kesäkuu 2012

Lapsiperheiden vaiheisiin keskittyvät sarjakuvat ovat olleet enimmäkseen amerikkalaista tuontitavaraa, mutta nyt Jari Terho, on tarttunut toden teolla aihepiiriin. Mukula on vielä vauvaikäinen sarjakuvasankari, mutta osaa laittaa asiat parhaaksi katsomaansa järjestykseen. Francois Schuiten / Kaunokainen ISBN 978-952-270-062-9, Syyskuu 2012

Kaunokainen on Francois Schuitenin ensimmäinen sooloteos, huikean visuaalinen sarjakuvaromaani rakkaudesta rautateiden jättiläisiin. Steampunk-hengessä toteutettu tarina kertoo veturinkuljettaja Leon Van Bellin pyrkimyksestä säilyttää yhteys elämäntyöhönsä ja erityisesti Kaunokaiseen, 12004-sarjan höyryveturiin .

MOREENI Jouko Nuora / Kultainen nuoruus ISBN 978-952-254-131-4, Syyskuu 2012

Jouko Nuoran omaelämäkerrallinen sarjakuva-albumi kertoo nuoren miehen kasvutarinan sympaattisen itseironisella tavalla. Koulun penkiltä kohti aikuisuutta hortoileva nuorukainen hakee kokemuksia maailmalta, naisista ja nautintoaineista. Kultainen nuoruus palkittiin Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlakilpailun ensimmäisellä palkinnolla viime vuoden syksyllä, ja tarina on nyt hioutunut lopulliseen muotoonsa.

ASEMA Hanna Koljonen / Sokerihullu ISBN 978-952-5909-07-4, Syyskuu 2012

Pieni makeinen kätkee sisälleen suuren makunautinnon... tai kaiken nielevän riippuvuuden. Hanna on jo lapsena poikkeuksellisen perso sokerille. Aikuisena totuus paljastuu - hänestä on tullut SOKERIHULLU. Hanna Koljosen (s. 1980) toinen teos on omaelämäkerrallinen kuvaus yhden pienen ihmisen taistelusta herkkuja vastaan. Mika Lietzén / Kaksi Pientä Novellia ISBN 978-952-5909-10-4, Syyskuu 2012

Kaupan kassalla työskentelevä Fia kamppailee muistoihinsa uppoutunutta pulimummoa vastaan. Pariskunta viettää kesäiltaa mökillä meren rannalla, mutta kenen mökillä? Mika Lietzénin ensimmäinen suomenkielinen julkaisu neljään vuoteen. Jyrki Heikkinen / Leijonan Veri Velvoittaa ISBN 978-952-5909-09-8, Syyskuu 2012

Tunteikas ja huimaava kertomus, jossa mies saa verensiirron myyttiseltä leijonalta. Leijonan veri suonissa tekee miehestä rautaisin sitein velvoitetun sankarin. Jyrki Heikkinen kertoo jälleen ihmeellisiä asioita, ihmeellisellä tavalla.

DEAD GENESIS Tuomas Tiainen / Man with the Dog ISBN 978-952-67792-0-1, Syyskuu 2012

Mies herää uuteen aamuun hikisenä huutaen. Edessä on taas yksi kuristava päivä tehtaassa, ja vaikka säätiedotus lupaa kaunista, silmänurkassa väikkyy jotain pahaenteistä. Man with the Dog on lähes sanaton

kertomus miehestä, jonka yksinäisyyden rikkoo odottamaton kumppani mielen ja materian tuolta puolen. Onko tämä ystävä kuitenkaan parempi kuin yksinolo? Tuomas Tiaisen esikoisteos on synkeän graafinen kokonaisuus, jossa mustan ja valkoisen väliin ei mahdu häivähdystäkään harmaata.

EGMONT Jaakko ja Lauri Ahonen / Pikku Närhi ISBN 978-952-233-597-5, Syyskuu 2012

Lauri ja Jaakko Ahosen ”Pikku Närhi” on rikas ja ainutlaatuinen sarjakuvaromaani, joka vie lukijan outoon, pelottavaankin maailmaan. Yksityiskohtainen ja ilmeikäs kuvitus luo albumiin aivan omintakeisen tunnelman. Moebius / Arzak - Maanmittari ISBN 978-952-233-599-9, Lokakuu 2012

Moebiuksen luoma erikoislaatuinen sankari seikkailee mielikuvituksen tuolla puolen. Upea, värikylläinen albumi perustuu Moebiuksen aikanaan laatimaan elokuvaideaan, ja huikean seikkailun lisäksi kirja esittelee luonnoksia, maalauksia sekä mestarin selvityksen sarjan taustoista. Alejandro Jodorowsky & Moebius / Kissan Silmät ISBN 978-952-233-595-1, Lokakuu 2012

Jodorowskyn ja Moebiuksen upea, jättikokoinen taidekirja kissasta, miehestä ja tämän linnusta. Incalin luoneiden nerojen tuottama ainutlaatuinen projekti on yhdistelmä yksittäisiä lauseita ja sivunkokoisia kuvia. Kirjasta otetaan vain rajoitettu 300 kappaleen painos. Alan Moore & Kevin O’neill / Kerrassaan Merkillisten Herrasmiesten Liiga: 2009 ISBN 978-952-233-591-3, Syyskuu 2012

Mestarikirjoittaja Alan Mooren uusi albumi päättää tuoreimman Liiga-trilogian. Kuka onkaan pelottava antikristus, ja selviävätkö Allan Quatermain, Mina Harker ja kumppanit hengissä tuomiopäivästä? Bernie Wrightson / Shokki: Tekijänä Bernie Wrightson ISBN 978-952-233-585-2, Syyskuu 2012

Bernie Wrightson on kauhusarjakuvan elävä legenda, jonka hyytävät piirrokset ovat säikytelleet lukijoita jo 70-luvulta lähtien. Nyt Wrightsonin kaikki Creepy- ja Eerie-lehtiin piirtämät tarinat julkaistaan suomeksi upeana kovakantisena laitoksena.

Roy Thomas, Barry Windsor-Smith, John Buscema Jne. / Conan Barbaari ISBN 978-952-233-584-5, Syyskuu 2012

Miekan ja magian tunnetuimman sankarin parhaat tarinat klassisen ”Savage Sword of Conan” -lehden ensi numeroista on nyt koottu upeaksi kovakantiseksi kirjaksi, joka kuuluu kaikkien barbaarin ystävien hyllyyn. Tom Tully & Jesus Blasco / Teräsnyrkki ISBN 978-952-233-608-8, Elokuu 2012

Jesus Blascon kuvittama toimintaseikkailu tuli tutuksi suomalaisille 70-luvun pokkareina, nyt tarinan alkuseikkailut on koottu hienoksi kovakantiseksi kirjaksi. Alan Moore & Stephen Bissette, John Totleben Jne. / Rämeen Olento Kirja 3 ISBN 978-952-233-607-1, Syyskuu 2012

Yksi sarjakuvahistorian parhaista kauhutarinoista jatkuu! Alan Mooren kirjoittama klassikko kertoo rämeillä asustavasta hirviöstä, joka joutuu tällä kertaa vastakkain ydinsaasteiden, naisvihan ja rasismin kanssa. Grant Morrison & Frank Quitely / Teräsmies ISBN 978-952-233-594-4, Syyskuu 2012

Maineikkaan Grant Morrisonin ainutlaatuinen tulkinta kaikkien aikojen suurimmasta supersankarista. Kenties paras Teräsmies-tarina ikinä! Robert Kirkham & Charlie Adlard / Walking Dead - Toinen Kirja ISBN 978-952-233-598-2, Lokakuu 2012

Televisiosarjan synnyttänyt zombie-hitti jatkuu uusin ja puistattavin kääntein. Epätoivoiset eloonjääneet ryhtyvät rakentamaan uutta elämää hylätyssä vankilassa, mutta rakennuskolossi kätkee sisäänsä yllätyksen jos toisenkin. Mark Millar & Bryan Hitch / Ylivertaiset 2 ISBN 978-952-233-577-7, Syyskuu 2012

Millarin ja Hitchin radikaali tulkinta klassisista, elokuvista tutuista KOSTAJAT-sankareista on modernin sarjakuvan mestariteoksia. Toinen, 350-sivuinen kokoelma saattaa Ylivertaisten tarinan järisyttävään päätökseen. Edgar P. Jacobs / Blake & Mortimer: Miekkakalan Salaisuus Osa 3: Sx-1:N Vastaisku ISBN 978-952-233-604-0, Syyskuu 2012

Kolmas ja viimeinen osa Edgar P. Jacobsin klassisesta seikkailusta ”Miekkakalan salaisuus”. SX-1:n vastaisku paljastaa viimein, millainen ase Mortimerin suunnittelema salaperäinen ”Miekkakala” oikein on.

Guy d’Artet & Walthery / Natasha: Atolli 66 ISBN 978-952-233-605-7, Syyskuu 2012

Kuvankaunis lentoemäntä uusissa, ennen suomentamattomissa seikkailuissa. Atolli 66 on silkkaa vauhtia alkusivuista räjähtävään loppuratkaisuun asti! Yann & Tarrin / Piko & Fantasio: Sieninevan Sukuhauta ISBN 978-952-233-558-6, Syyskuu 2012

Pikon ja Fantasion keksijäystävän, kreivi Sieninevan kotikartano on kuin pommin jäljiltä, ja itse kreivikin on paketoitu kiireestä kantapäähän, muumion lailla! Jean David Morvan & Philippe Buchet / Sillage 6: Maailmojen Sota ISBN 978-952-233-602-6, Syyskuu 2012

Suosittu scifi-sarja jatkuu. Navis ja Snivel tekevät pakkolaskun planeetalle ARR.501, ja joutuvat kauhukseen keskelle täydellistä hävitystä. Voiko Navis auttaa lopettamaan planeetalla riehuvan sodan, kun osapuolet eivät ole rauhasta kuulleetkaan? René Goscinny & Albert Uderzo / Asterix lyö vetoa ISBN 978-952-233-563-0, Syyskuu 2012

Roomalaiset saartavat voittamattomien gallialaisten kylän, mutta Asterix lyö vetoa, että hänpä kykenee murtautumaan piirityksestä ja hankkimaan juhlaillalliselle kaikkia Gallian herkkuja! Klassinen albumi kovissa kansissa, uudella värityksellä ja ehostetulla tussiviivalla. René Goscinny & Albert Uderzo / Asterix ja Kleopatra ISBN 978-952-233-564-7, Syyskuu 2012

Kleopatra on pulassa, sillä Rooma uhkaa Egyptiä! Kaunisnenäinen hallitsijatar haastaa Caesarin, mutta ilman Asterixin, Obelixin ja Akvavitixin apua tappio on varma! Klassinen albumi kovissa kansissa, uudella värityksellä ja ehostetulla tussiviivalla. G. L. Bonelli & Galep / Tex Willer Kirjasto 15: Kivitiikeri ISBN 978-952-233-549-4, Syyskuu 2012

Noita Na-Ho-Mah ennustaa Texille, Tiger Jackille ja nuorelle Kitille epävarmaa ja salaperäistä tulevaisuutta. Ja todellakin, Tex ja Tiger joutuvat kovan paikan eteen kivitiikerin raunioilla, missä heitä uhkaavat sekä Valkoisen biisonin pojat että näkymätön vihollinen, joka toimii raunioiden sisällä. Lännensankarin seikkailut kronologisessa järjestyksessä, viimeinkin väreissä.

HUUDA HUUDA Kamagurka & Herr Seele / Cowboy Henk Ja Lahjahevoset ISBN 978-952-5724-47-9, Syyskuu 2012

Roope Eronen / Offices & Humans - Tie Customexiin ISBN 978-952-5724-46-2, Syyskuu 2012

Miltä tuntuisi olla ihminen? Hypätä päivittäin tutun toimistopöydän ääreen ja osaksi kilpailuyhteiskuntaa? Ostamalla tämän kirjan se on mahdollista! Offices & Humans on lohikäärmeille tarkoitettu toimistoroolipeli, jossa pelaaja tavoittelee taloudellista ja sosiaalista menestystä. Roope Eronen taas on Tampereelta helsinkiläistynyt absurdimmanpuoleinen humoristi, jonka uusin teos kutkuttaa jokaisen roolipelaajan nauruhermoja!

BOING BEING Tommi Musturi / The Head ISBN 978-952-5783-15-5, Syyskuu 2012

The Head on Tommi Musturin sanaton kuvateos - absurdi sarjakuvallinen ryöppy esittävän kuvan äärille. Janne Tervamäki / Mary Shelley Vs. Dracula ISBN 978-952-5783-10-0, Syyskuu 2012

Mary Shelley vs. Dracula on 80-luvulla mm. Suuressa Kurpitsassa debytoineen Janne Tervamäen pieni apokalyptinen tieteistarina, jossa ihmiskunnan olemassaolo näyttäytyy suhteellisen hankalana.

KREEGAH BUNDOLO & Kustannusliike Hans Nissen Riikka Ala-Harja & Matti Hagelberg / Rakennusohje ISBN 978-952-6646-00-8, Syyskuu 2012

Rakennusohjeessa kuva ja teksti liittoutuvat. Sarjakuvataiteilija Matti Hagelbergin autot rakentuvat pala palalta samalla kun kirjailija Riikka Ala-Harja vie lukijan Normandian maihinnousurannoille. Karri Laitinen / Turha luulo -ja muut kootut kertomukset I (19972002) ISBN 978-952-6646-04-6, Syyskuu 2012

Kokoelma Karri Laitisen oma- ja pienkustanteissa julkaistuja sarjakuvia tuotteliailta 90-luvun vuosilta. Joonas Rinta-Kanto / Fok_It 3 ISBN 978-952-6646-03-9, Syyskuu 2012

Tuttu teksti-TV:stä. Kokoelma Fok_It-blogin tuoretta parhaimmistoa sekä parin vuoden kohokohdat Nyt-liitteestä.

Matti Hagelberg / Läskimooses 6/2012 Syyskuu 2012

Seikkailua ja jännittäviä tilanteita sekä maan päällä että Marsissa. Jännittävä lukupaketti kymmenen kertaa vuodessa. Läskimooses sisältää paljon ennen julkaisematonta, salattuakin tutkimustietoa mm. ihmiskunnan historiasta ja aurinkokuntamme vaiheista.

LIKE Petteri Tikkanen / Black Peider: URA ISBN 978-952-01-0789-5, Elokuu 2012

URA on elämää suurempi CV. Alun perin sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen alter egoksi syntynyt supersankaripainija sukkuloi vaivattomasti kaksi- ja kolmiulotteisten maailmojen välillä. Kirja on pullollaan levottomia aikalaismuistoja ja kiehtovia visuaalisia tallenteita Black Peiderin sykkivän uran varrelta. Black Peideristä kertovat sarjakuvat ovat samalla tavalla suttuisia kuin hänen esittämänsä musiikki – mutta luuytimeen asti inhimillisiä. Maria Björklund / Planeetta Z ISBN 978-952-01-0823-6, Elokuu 2012

Sarjakuvastripeistä koostuva Planeetta Z on kuin Avara luonto neljässä ruudussa. Planeetta Z kantaa päällään monenlaisia kulkijoita, jotka muistuttavat eläimiä ja toimivat saalistusvietteineen ja parinmuodostuksineen hyvinkin arvaamattomasti. Ensimmäinen Planeetta Z -strippi ilmestyi maaliskuussa 2010. Sen jälkeen sarja on kerännyt runsaan fanijoukon Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ja omilla facebook-sivuillaan. Chester Brown / Ed – Iloinen klovni ISBN 978-952-01-0825-0, Syyskuu 2012

Mustalla huumorilla herkutteleva kulttisarjakuva, jossa lapsenkasvoinen ja herttaisen hyväuskoinen klovni Ed joutuu makaaberien rinnakkaistodellisuuksien vuoristorataan. Hän joutuu pakenemaan Jeesuskompleksista talonmiestä, mustasukkaista poikaystävää ja väistelemään samanaikaisesti vampyyreitä, rottia syöviä kannibaalipygmeja ja muita Frankensteinin hirviöitä. Teoksen uudessa painoksessa on Chester Brownin perusteellinen esipuhe, joka avaa niin albumin ilmestymisajan kuin meidänkin aikamme zeitgeistin. Javier de Isusi / Maattomien mailla: Maattoman Juanin matkat IV ISBN 978-952-01-0788-8, Syyskuu 2012

Vasco etsii ystäväänsä Juania, joka on kadonnut salaperäisesti Latinalaiseen Amerikkaan. Aiemmin Vasco on matkannut läpi mantereen ja

eksynyt Meksikon zapatistien joukkoihin sekä törmännyt Nicaraguan veriseen historiaan. Tässä albumissa hän päätyy Brasiliaan, maattomien maille, ja joutuu jälleen vallankumouksellisten käänteiden todistajaksi brasilialaisten maanviljelijöiden vaatiessa oikeuksiaan. Mutta miten kaikki lopulta päättyy, löytääkö Vasco Juanin? Alison Bechdel / Äideistä parhain ISBN 978-952-01-0798-7, Syyskuu 2012

Uudessa teoksessa päähenkilöksi Bechdelin rinnalle nousee lapsilleen etäinen, halauksissa kitsas äiti: kyltymättömästi kirjoja ahmiva ja musiikkia rakastava harrastajanäyttelijä, joka on joutunut vaihtamaan taiteelliset intohimonsa perheenäidin velvollisuuksiin ja onnellisen avioliiton kaappihomoon aviomieheen. Sarjakuvaa tehdessään aikuinen Bechdel pohtii omia rakkauksiaan ja yrittää ymmärtää äitinsä ratkaisuja. Hän kuvaa äidin ja tyttären kipeää suhdetta kyyneliin saakka liikuttavasti ja samaan aikaan nostattavan hilpeästi.

OTAVA Juba / Viivi & Wagner: Sian logiikka ISBN 978-951-1-26516-0, Syyskuu 2012

Sian filosofinen puoli pääsee valloilleen kirjassa, johon mahtuu wagneriaanista pohdintaa mm. elämästä, kuolemasta, naisista, työstä, yhteiskunnasta ja ilmavaivoista. Juba / Minerva: Alajuoksun kelluva pullukka ISBN 978-951-1-25731-8, Elokuu 2012

Arkeensa työlästynyt Minerva päättää suunnata kohti uusia seikkailuja. Tällä kertaa matkustusvälineenä on gondoli ja kohteena Etelä-Amerikkaa, jonne Petra, alajuoksun kelluva pullukka, on salaperäisesti kadonnut. Kolmas albumi päätähuimaaviin seikkailuihin ajautuvasta tytöstä. Minerva ja jääkarhun sydän (2009) oli Finlandia junior -ehdokas. Mauri Kunnas / Piitles ISBN 9789511255420, Lokakuu 2012

Nyrok-sarjakuvan piirtäjä Kunnas palaa kehään! Tajunnan räjäyttävä sarjakuvatapaus! Virtuoosimaisen piirtäjän hillittömästi rokkaava nelivärialbumi liverpoolilaiskoltiaisten uran alkuvaiheista. Tarkasti tutkittua tietoa suosikkibändin ensi vaiheista hulvattoman huumorin värittämänä.

Jii Roikonen / Jasso: Häntää ei jätetä ISBN 9789511264637, Heinäkuu 2012

Arjen supersankari kurittomine häntineen on riemastuttanut lukijoita jo 20 vuotta – ja voittokulku jatkuu. Häntää ei jätetä sisältää sarjakuvia vuosilta 2007-2011 ja Jasson vaiheita valottavan Vesa Kataiston esipuheen.

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY Martin Ernstsen / Erakko ISBN 978-952-5972-05-4, Syyskuu 2012

Uutta norjalaista lastensarjakuvaa! Nuori poika saapuu kylään eristyksissä asuvan isoäitinsä luokse. Tylsä lomareissu Pohjois-Norjan syrjäseudulla muuttuu mielenkiintoiseksi kun mielikuvitus pääsee vähitellen valloilleen, ja laskuvedestä napatuista erakkoravuista kehkeytyy ämpärigladiaattoreita ja E.T.-leluista omia vahtiufoja. Lisäjoukoille tuleekin tarvetta, kun lahdelmasta kömpii jotain uhkaavaa ja suurta kohti isoäidin mökkiä...

WSOY Guy Delisle / Merkintöjä Jerusalemista ISBN 9789510390221, Heinäkuu 2012

Sarjakuvataiteilija-maailmanmatkaaja Guy Delisle siirtyy uuteen polttopisteeseen planeetallamme. Vuorossa on Lähi-itä, jonka 2000-luvun arjesta piirtäjä tarjoaa kiinnostavan, erilaisen ja omakohtaisen näkemyksen. Piirtäjä käsittelee perustavaa laatua olevia kysymyksiä katujen varsilla, pyhien paikkojen uloskäynneillä ja kahvilan terasseilla ja paljastaa meille Jerusalemin, jollaista sanomalehdet eivät näytä. Manu Larcenet / Pyhän Diilerin ilmestys (Blast 2) ISBN 9789510392348, Syyskuu 2012

Mitä tapahtuu, kun ihminen päättää heittäytyä järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle? Polza Mancini jatkaa poliisien kuulusteltavana kertomusta vaelluksestaan. Sarjan kakkososassa hän kohtaa toisen normiyhteiskunnan rajoilla elelevän miehen ja lyöttäytyy tämän kanssa yhteen kohtalokkain seurauksin… Erinomaisen vastaanoton saaneen Blastin toinen osa. Émile Bravo / Kaunotar ja kääpiökarhut ISBN 978-951-0-39230-0, Elokuu 2012

Kun kääpiökarhu lähtee etsimään prinssiä prinsessalle, hän törmää väistämättä useampaankin kaunottaresta kiinnostuneeseen vonkaajaan.

Mitä tapahtuukaan, jos hyvä haltiatar taikavoimineen menettää kylmän järkensä moisessa tilanteessa? Émile Bravo sekoittaa veijarimaisesti tuttuja klassikkosatuja tuloksenaan hervottoman hauska tarina, joka ei välttämättä päätykään onnellisesti. Lauri Ahtinen / Karjala 90210 ISBN 978-951-0-39382-6, Syyskuu 2012

Jokaisessa ihmisessä on puoli, josta muut eivät halua tietää. Lauri Ahtinen tallentaa sarjakuviinsa hetken, jona muuten ihan kivat ihmiset paljastavat tämän puolen itsestään. Kolmen ruudun ajan opettajat, persut, uusnatsit, papit ja teiniäidit ovat täydessä totuudessa, osa kenties hävetäkseen rohkeuttaan jälkeenpäin. Karjala 90210:ssa tehdään henkisyystesti kaksplussan sivulla ja agitoidaan zeitgeist-liikettä koska sitä ei voi vastustaa. Kati Närhi / Mustasuon mysteeri ISBN 9789510392362, Syyskuu 2012

Orpotyttö Agneksen Saniaislehdon salaisuus -kirjassa aloittamat salapoliisitutkimukset jatkuvat nyt sisäoppilaitoksen salaperäisessä kuiskeessa. Agnes saa kuulla koulusta katoavan surullisia tyttöjä. Viimeinkin järkevää tekemistä! hän tuumaa ja saa herkullisia vihjeitä opettajakunnan salaisuuksista sekä vanhempiensa kohtalosta. Vaan lopulta Agnes on itsekin tulla surun – ja kadon – omaksi… Ville Ranta – Ville Hänninen (toim.) / Joku Raja ISBN 9789510393048, Elokuu 2012

Ville Rannan pilapiirrokset osuvat asian ytimeen ja synnyttävät toistuvasti kiivasta keskustelua. Joulun 2011 alla perussuomalaisten puoluejohto suuttui Kirkko & Kaupunki -lehdessä julkaistusta kuvasta, jossa joulupukiksi pukeutunut Timo Soini toivottaa ”hyvää joulua kaikille suomalaisille heteroseksuaaleille valkoihoisille konservatiiveille”. Rannan pilapiirrokset ovat paitsi nostattaneet tunteita myös keränneet kiitosta ja runsaasti faneja. Teoksen kokoaa ja taustoittaa sarjakuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Sylvain Ricard & James / Järjen veit ISBN 9789510392355, Elokuu 2012

Mies ja nainen istuvat samalla sohvalla ja kertovat tarinaansa kumpikin omasta näkökulmastaan: kuinka he tapasivat, menivät naimisiin – ja kuinka mies löi vaimoaan ensimmäistä kertaa… Miten tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan ja suhtaudutaan? Miten siitä selvitään – vai selvitäänkö lainkaan? Piirtäjä Jamesin synkkä kuvitus ja eläinhahmojen valinta ihmisten tilalle etäännyttää lukijaa niin, että arkaan aiheeseen voi syventyä onnistuneesti.

JALAVA Hugo Pratt / Suuren pohjolan mies: Mies ja seikkailu 1 ISBN 9789518874693, Syyskuu 2012

Corto Maltesen tekijän ennen suomentamaton sarja alkaa! Suuren pohjolan miehessä sankarina on kanadalainen Jesuiitta Joe, joka sattumalta löytämäänsä ratsupoliisin punaiseen takkiin pukeutuneena matkaa kauas pohjoisen Kanadan erämaihin etsimään sisartaan. Intiaanien ja villipetojen pohjolaan häntä seuraa kersantti Fox. 1900-luvun vaihteeseen sijoittuva Suuren pohjolan mies on Kanadan erämaaluonnon ylistys, joka kyseenalaistaa eurooppalaisten ihanteiden soveltumisen siirtomaiden olosuhteisiin. Al Williamson – Archie Goodwin / Salainen agentti Corrigan 1 ISBN 9789518874600, Syyskuu 2012

Salainen agentti Corrigan kuuluu sarjakuvahahmojen klassikoihin: hän on agentti, joka saa ratkaistavakseen vaikeita tapauksia ympäri maailmaa ja jonka seikkailut laajenevat usein jopa scifin puolelle. Salainen agentti Corrigan 1 aloittaa sarjan, jossa julkaistaan Al Williamsonin piirtämät Salainen agentti X-9 Corrigan -sarjakuvat kronologisesti vuodesta 1967 alkaen. Roy Thomas – Ernie Chan / Conan – Aarrelaiva ISBN 9789518874594, Syyskuu 2012

Aarrelaiva on Conan-sarjakuvien kokoelma, joka sisältää useita aikaisemmin Suomessa julkaisemattomia seikkailuja. Kokoelman sarjakuvat ovat alun perin ilmestyneet sanomalehdissä 1970-luvun lopulla. Janne Viitala / Täällähän lentää lyijy! - Kaikki Tex Willeristä ISBN 9789518874679, Syyskuu 2012

Kaikki Tex Willeristä kokoaa yksiin kansiin kaiken olennaisen tästä legendaarisesta lännensankarista, joka ratkaisee ongelmansa tehokkaasti kuudestilaukeavallaan. Kirja paneutuu hahmoihin, sarjakuvan käsikirjoittajien ja kuvittajien vuosien saatossa laajaksi kasvaneeseen joukkoon ja lehden julkaisuhistoriaan Suomessa ja maailmalla. Mukana on myös monenlaista tilastotietoa: montako kertaa Carsonin päästä on ammuttu hattu, kuinka usein Tex on tarjonnut koko saluunalle kierroksen ja monestiko Texin alta on ammuttu hevonen?

TURUN SARJAKUVAKERHO RY Maijastiina Vilenius (toim.) / Åbocalypse 2012 ISBN 978-951-95507-7-0, Heinäkuu 2012

Turun Sarjakuvakerhon antologia Åbocalypse 2012 esittelee maailmanlopun visioita 22 sarjakuvantekijältä. Näkemykset apokalypsista vaihtelevat pienestä henkilökohtaisesta maailmanlopusta kokonaiseen maailman tuhoon. Useimpien sarjakuva-apokalypsien keskiössä on kaikkien rakastama vihan kohde, Suomen Turku. Leen Van Hulst / Maitoa ja lunta ISBN 978-951-95507-8-7, Syyskuu 2012

Belgialainen Leen päätyy sydäntalvella vaihto-opiskelijaksi Turkuun. Leen ihastuu pian toiseen vaihto-opiskelijaan, irlantilaiseen Gilliin. Mahdottomaksi osoittautuva rakkaustarina sijoittuu kauniisiin suomalaisiin talvimaisemiin Turussa ja Lapissa. Teoksen paikat ja henkilöt ovat yhtä fiktiivisiä kuin todellisuuskin. Maitoa ja lunta on Leen Van Hulstin esikoisalbumi, joka on julkaistu aiemmin hollanniksi. Turun Sarjakuvakerho julkaisee teoksen suomenkielisenä laitoksena englanninkielisin alatekstein.

APOLLO KUSTANNUS Jacques Martin / Alix 15: Kreikan lapsi ISBN 978-952-5769-18-0, Syyskuu 2012

Alix ja Enak ovat päätyneet myyntiartikkeleiksi Pireuksen orjatorille. Ahne kauppias esittelee foinikialaisilta ostamansa pojat Attikan hienostuneelle ja asiantuntevalle asiakaskunnalle. Paikalle ilmestyy rikas ja salaperäinen ostaja, joka sitoo kaksikon vaununsa perään ja lähtee vetämään heitä kohti Ateenaa. Näyttää siltä, että toverukset ovat itsekkään julmurin kynsissä. Mitä suunnitelmia tällä henkilöllä on heidän varalleen?

KUMIORAVA Pieter de Poortere / Dickie Hollywoodissa ISBN 978-952-67423-7-3, Syyskuu 2012

Belgialaisen Pieter de Poorteren sanattomat huumoripläjäykset saavat jatkoa! Kustannusosakeyhtiö Kumioravan julkaisema Dickie Hollywoodissa pistää poorteremaiseen tyyliin uusiksi nipun elokuvaklassikoita. Hauskuutta ja hekotusta riittää 56 sivun verran. Muista myös aiemmin ilmestynyt Hitlerin poika.

MUSTA RITARI KUSTANNUS Tuomas Myllylä: Pakanat, ensimmäinen kirja Verinen kostotie alkaa! On vuosi 932 jKr. Euroopan kamppaillessa sotien ja kansainvaellusten keskellä, kaukaisessa pohjolassa ikuinen verikostojen kierre on koitunut jälleen yhden suvun tuhoksi. Ainoana perheensä eloonjääneenä nuori Ari Halikko joutuu orjuuteen pitkälle ja vaarantäytteiselle idäntielle, missä hän kohtaa uskollisia ystäviä ja mahtavia vihollisia. Pyhä velvollisuus kostaa sukunsa kohtalo ajaa häntä eteenpäin voitoissa ja tappioissa, tuoden hänet lopulta takaisin metsien ja jään valtakuntaan, Suomeen, jossa vainajat edelleen huutavat kostoa suohautojensa mudasta. Hannu Kesola ja Jussi Piironen: Yö huutaa armoa On vuosi 1972. Murhaaja pitää Länsi-Italialaista kaupunkia kauhun vallassa. Joka aamu kaupungilta löytyy uusi viillelty naisen ruumis. Kokenut etsivä, Claudio Morante, saa jutun tutkittavakseen, mikä osoittautuu luultua hankalammaksi. Pystyykö edes hän pysäyttämään murhaajan ajoissa, kun…yö huutaa armoa? Tämän Italialaisille giallo-elokuville kunniaa tekevän albumin on käsikirjoittanut Hannu Kesola ja piirtänyt Jussi Piironen (Jerry Cotton). Petri Liuhto: Edeline Vankilasta vapauduttuaan merirosvokapteeni Edeline janoaa kostoa kapteeni Victoria kohtaan. Vankilasta vapauduttuaan huomaa merirosvokapteeni Edeline olevansa ilman laivaa, miehistöä ja täynnä kostonhimoa. Mutta kostaakseen kaapparikapteeni Victorille, hänen on valloitettava meri takaisin suurvalloilta. Epäonnisesti mukaan seikkailuun sotkeutuu myös rikas tehtaanomistaja Osric von Duisburg IV, jonka kanssa Edeline matkaa etsimään muinaisia superaseita. Mutta miten käy, kun perässä ovat Victorin lisäksi sekä Käärmevaltio että Kotkavaltio?

TEE SE KOTONA. KIITOS. H. Paakkanen painaa puuta.

PERJANTAI 7.9.2012 PÄÄTELTTA Pääteltta avoinna kello 14–20. 15:00 Anni Nykäsen vasempi käsi Mikä pitää sarjakuvapiirtäjän luovuuden vireessä? Vasurilla piirtäminen, tietty. Mummo-stripistä tunnettu Anni Nykänen on pitänyt vuodesta 2009 lähtien sarjakuvablogia, jonka sisältö on piirretty ”vasemmalla käjellä”. Vasurilla piirrettyä Vähänks ärsyttää -strippiä julkaistiin myös Ilta-Sanomissa heinäkuun kuukauden kotimaisena. 15:30 Martin Ernstsen Norjalaisen Martin Erntsenin uusin albumi, lasten sarjakuvakirja Erakko, julkaistaan kolmena erikielisenä ensipainoksena. Suomen sarjakuvaseura julkaisee teoksen Helsingin sarjakuvafestivaaleilla osana omaa julkaisusarjaansa. 16:00 Maria Björklund: Planeetta Z – Animaattori sarjakuvamaassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessäkin julkaistu Planeetta Z -sarjakuva on hieman kuin Avara Luonto neljässä ruudussa, tosin eliöt ja luonnonilmiöt ovat välillä aika erilaisia kuin kotoplaneetallamme. Planeetan luoja Maria Björklund on ammatiltaan animaattori. Haastattelussa kuulemme Björklundin näkemyksiä kahden sisarlajin – animaation ja sarjakuvan – eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä. 17:00 Jarkko Vehniäinen: Kamala luento Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Jarkko Vehniäinen tunnetaan mm. Metro-lehdessä ilmestyvästä Kamala luonto -stripistä. Vehniäinen on myös piirtänyt jo vuodesta 2007 Suosikkiin Julkimot-sarjakuvaa parhaassa Nyrok City -hengessä. Festivaaleilla Vehniäinen paljastaa, keitä ovat sarjakuvan paparazzaín kätyrit Hollywoodissa. 18:00 Émile Bravo Festivaalien ranskalainen kunniavieras haastattelussa. Suomeksi Bravolta on julkaistu perinteisiä satuaiheita irrottelevasti luotaavat kirjat Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua, Seitsemän nälkäistä kääpiökarhua ja Kaunotar ja kääpiökarhut (WSOY 2010, 2011 ja 2012) sekä belgialaisen klassikkosarjakuvan uustulkinta Piko - nuoren sankarin päiväkirja (Egmont 2010). 19:00 Roope Eronen: Offices & Humans – Tie Customexiin Sarjakuvantekijä, kuvittaja, muusikko ja pienkustantaja Roope Erosen töissä hypitään iloisesti yli genrerajojen. Erosen toisessa pidemmässä albumissa lohikäärmeet pöytäroolipelaavat: toinen johtaa peliä ja toinen pelaa toimistotyöntekijää, joka koettaa vaihtaa nykyiseltä työnantajaltaan salaa työpaikkaa. Eronen työstää myös sarjakuvaa, jossa tulee mukana kasetillinen musiikkia.

OHJELMA

KANSALAISTORI 16:30–17:00 H. Paakkasen katujyrävedostus H. Paakkanen esittelee bisarrien sintoilaishenkisten puupiirrostensa erikoista vedostustekniikkaa. Jättikokoisten painolaattojen yli ajetaan juhlallisesti katujyrällä Kiasman takana, Sanomatalon ja Musiikkitalon välissä Kansalaistorilla. Jyräys juhlistaa Tee se kotona. Kiitos. -kirjan julkaisua. Kirjan puupiirrokset niihin kuuluvine haikuineen ovat tiukka sidos, kinbaku. Jyräys säävarauksella 30 min.

KIASMAN RAVINTOLA 20–23 Belgialainen ilta – Sarjakuvafestivaalien avausklubi Helsingin 27. sarjakuvafestivaalien virallinen avajaisklubi juhlistaa vuoden teemamaata, Belgiaa. Tapaa festivaalivieraat, kotimaiset taiteilijat sekä muu festivaaliväki vapaamuotoisen illan pyörteissä. Klubin musiikista vastaa DJ Pitkämies. Avajaisklubi on kaikille ilmainen.

KIASMA-TEATTERI 15:00–16:00 Päin näköä! Sarjakuvan uudet muodot -paneelikeskustelu Kiasmassa festivaalien sunnuntaihin asti auki oleva näyttely on tähän asti laajin kotimaisen nykysarjakuvan katsaus. Tahtomattaankin se aloittaa myös suomalaisen sarjakuvan toisen vuosisadan. Mitä nykysarjakuva sitten on ja miten tämän ajan sarjakuva lukijansa kanssa kommunikoi? Entä miten sarjakuva suhtautuu kuvataiteeseen ja kuvataide sarjakuvaan? Tästä ja näyttelystä keskustelemassa Päin näköä! -näyttelyn kuraattorin Arja Millerin kanssa ovat taiteilijat Marko Turunen, Hanneriina Moisseinen ja Matti Hagelberg. Sarjakuvan suhde kuvataiteeseen ja muihin taidemuotoihin on myös yksi festivaaleilla esille tuotavista teemoista. 17:00–18:30 Comics in Concerts! -piirroskonserttisarja Sarjakuvafestivaalit tuo Kiasma-teatteriin kahden sarjakuvakonsertin sarjan, jossa kotimaiset ja ulkomaiset sarjakuvataiteilijat kohtaavat nykymuusikoita. Iltojen teemana on improvisointi, joten kuva ja ääni syntyvät yleisön edessä. Molemmissa konserteissa esiintymässä on kolme taiteilijaa ja kolme säestyksestä vastaavaa muusikkoa. Sisäänpääsy 5 euroa. Herr Seele (Belgia) & Amon Düde Adios (Konsta Ojala + Timo Vaittinen) & Kuupuu Ward Zwart (Belgia) & Kiiskinen 19:00–20:00 Belgialainen sarjakuva, mitä se on? -luento Sarjakuvafestivaalien vieraaksi kutsutun luennoitsija ja tietokirjailija Gert Meestersin ensimmäinen luento luo katsauksen Belgian sarjakuvahistoriaan, Hergén Tintistä 2000-luvun pienkustantamoihin. Belgia on pienestä koostaan huolimatta luonut vuosisadassa kaksi toisistaan eroavaa sarjakuvakulttuuria. Vaikka perinteet kahden kielen jakamassa maassa ovat hyvinkin erilaiset, Meestersin luento tutkii myös flaamilaisen ja vallonialaisen sarjakuvan yhtäläisyyksiä. Luennossa käsitellään mm. seuraavien taiteilijoiden sarjakuvia: Hergé, Jacobs, Franquin, Vandersteen, Sleen, Bob De Moor ja Herr Seele.

Perjantai 7.9.

20:00–21:30 Animatricks-animaationäytös Valkokankaan valtaavat mm. italialaisen sarjakuvantekijä Hugo Prattin legendaarinen hahmo Corto Maltese ja espanjalaisen Alberto Vázquez’n sarjakuvaan perustuva Birdboy, joka on herättänyt ansaittua ihastusta. Se on palkittu parhaana lyhytanimaationa Espanjan Goya Awardseissa sekä kymmenillä muilla palkinnoilla kansainvälisillä festivaaleilla viime vuoden aikana. Suomalaisena genren edustajana esitellään Jouni Viljakaisen kokeellinen animaatio Madonreikä, joka perustuu Tommi Hämäläisen sarjakuvaan.

KIASMAN SEMINAARITILA 15:00–15:45 Kati Närhi Kati Närhi (s. 1973) on helsinkiläinen kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja käsikirjoittaja. Närhen töissä yhdistyvät huumori ja jännitys. Närhen uusin albumi Mustasuon mysteeri jatkaa Saniaislehdon salaisuudet -albumissa alkaneen orpotyttö Agnesin tarinaa. Haastattelu. 16:00–16:45 Amanda Vähämäki Amanda Vähämäki (s. 1981) on 2000-luvun käännetyin suomalainen sarjakuvataiteilija ja tämän vuoden festivaalitaiteilija. Haastattelu. 17:00–17:45 Jyrki Nissinen Jyrki Nissinen (s. 1982) on paitsi tuotteliain kotimainen sarjakuvantekijä myös räävitön yhteiskuntakriitikko. Haastattelu. 18:00–19:00 Itse piirretty elämä – Omaelämäkerrallinen sarjakuva Omaelämäkerrallisuus on ollut nykysarjakuvan vahvimpia trendejä 1990-luvulta lähtien, eikä tunnustuksellisuus ota laantuakseen. Sarjakuvapäiväkirjat ovat viime vuosina siirtyneet blogeihin, mutta myös albumirintamalla riittää itse koettua elämää. Miksi juuri sarjakuva sopii hyvin omaelämäkerralliseen kerrontaan? Onko minä-sarjakuvan kaivo ammennettu jo tyhjiin vai vieläkö genre voi uudistua? Mukana paneelikeskustelussa Sanna Ala-Ojala, Henri Gylander, Emmi Nieminen, Milla Paloniemi ja Heta Happonen.

KAMPIN SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA 12:00 Ville Tietäväinen 13:00 Jari Terho 14:00 Tuuli Hypén

Perjantai 7.9.

HENRY’S PUB Perjantaina festarien baarilavalla nähdään Non-Fictional Koikkalainen TALK SHOW! 16:00 Non-Fictional Koikkalainen avaa show’n parilla musiikkikappaleella 16:30 Mitä voimme oppia Salatuista elämistä? 17:00 Viron sarjakuvakulttuuri Haastattelussa Joonas Sildre. 17:30 Animaatio – uusi sarjakuva? Haastattelussa Terhi Väänänen (Animatricks-animaatiofestivaali) 18:00 Runoudesta sarjakuvaan Joonakset Rinta-Kanto (Fok_it) ja Lehtimäki (Anonyymit eläimet) kuvittavat ja runoja esittävät Lasse Hauerwaas, Jussi Wahlgren ja Aura Nurmi. 18.30 Hyvät miehet! Iki-ihanaa musiikkia esittävät Alex Hyvärinen ja Karri Lehtonen. 19:00 Kovaa faktaa Petri Hiltuselta Toni Tirri piirtää graafeja. 19:30 IRSTAIN MIELI -kilpailu! Kisaamassa Pertti Jarla, Jope Pitkänen, Petteri Oja, Susanna Kuisma ja Markku Kesti. Kisassa piirretään, tulkitaan ja ollaan asiallisesti itsensä äärellä! 20:00 Non-Fictional Koikkalainen päättää illan muutaman kappaleen tahtiin Illan juontavat standup-sarjakuvataiteilija ja -koomikko Joonas Lehtimäki sekä julkisuuden henkilö Petri Koikkalainen!

Perjantai 7.9.

LAUANTAI 8.9.2012 PÄÄTELTTA Pääteltta avoinna kello 11–20. 12:00 Taivaallisin pienlehti -kilpailun voittajat 12:30 Nordicomics Islands ja CUNE -residenssiohjelmat Nordicomics Islands ja CUNE ovat perustaneet kansainvälisen residenssiohjelman sarjakuvataiteilijoille. Lyhyen esittelypaneelin jälkeen residenssipaikkojen haut julistetaan auki. 13:00 Henri Gylander: Ihan uusi ihminen Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun tämänvuotisen voittajan Henri Gylanderin työtä kiitettiin tuomaristossa ”mestariteokseksi”. Ihan uusi ihminen julkaistaan nyt Gylanderin omassa albumissa Unia ja toiveita. Omaelämäkerrallisen teoksen esittelyn lisäksi Gylander kertoo myös opiskelustaan Serieskolan-sarjakuvakoulussa Malmössä. 13:30 Hanna Koljonen: Sokerihullu Hanna Koljoselta julkaistiin viime syksynä reportaasikirja Syliinvaellus Intiaan, joka kertoi Äiti Ammasta ja Intiasta. Kuvittajana ja vapaana sarjakuvataitelijana työskentelevältä Koljoselta ilmestyy myös tänä vuonna omaelämäkerrallinen reportaasi. Sokerihullu-albumi kertoo monelle tutusta syömishäiriöstä: sokeririippuvuudesta. 14:00 Mikko Jeskanen Kansanperinteestä ammentavat muhkeat Perkele- ja Santala-teokset ovat vavisuttaneet suomalaista sarjakuvakenttää. Tarinaniskijä Jeskanen piirtää ja kertoo. 14:30 Gary Groth / Fantagraphics Yhdysvaltojen suurimman vaihtoehtokustantamon perustaja ja The Comics Journal lehden päätoimittaja kertoo kustantamostaan ja sen vaiheista. 15:00 Pelaa sarjakuvaa, sarjakuvaa peleistä -paneeli Peliharrastaja ja sarjakuvantekijä Tuuli Hypén, sarjakuvia ja tietokonepelejä käsikirjoittanut Mikko Rautalahti ja japanilaista pelikulttuuria tutkinut Johannes Koski keskustelevat sarjakuvavaikutteista peleissä ja pelien vaikutuksista sarjakuvaan. 16:00 François Schuiten Belgialainen Schuiten on urallaan menestyksekkäästi yhdistellyt arkkitehtuuria ja sarjakuvaa. Tänä vuonna suomeksi ilmestynyt rautatieaiheinen Kaunokainen-albumi on Schuitenin ensimmäinen soolotyö. 17:00 Belgialainen sarjakuva -paneeli Miltä Belgian rikas sarjakuvakenttä ja -historia näyttäytyy tekijöiden mielestä? Paneelissa festivaalin belgialaistaiteilijavieraat.

Lauantai 8.9.

18:00 Benoît Sokal Belgialainen sarjakuvalegenda Benoît Sokal haastattelussa. Sokalin tunnetuin luomus on tarkastaja Ankardo, viinanmenevä ja kyyninen ankkaetsivä. 19:00 Pekka A. Manninen Pekka A. Mannisen Kumma historia on kokoelma lyhyitä sarjakuvia 30 vuoden ajalta. Niissä näyttäytyy Mannisen pakkomielteinen suhde historiaan. Tohtori Manninen kertoo sarjakuvastaan – ja historiasta.

KIASMA-TEATTERI 11:00–12:00 Juliacks Taiteilija ja maailmankansalainen Juliacks kertoo tarinoita sarjakuvan, videon, performanssin ja teatterin keinoin. Kiasmaan Juliacks tuo lyhytelokuviensa lisäksi muusikoita, jotka improvisoivat kuviin taustamusiikin paikan päällä. 12:00–13:00 Belgialaisia nykysarjakuvantekijöitä -luento Belgialaisen luennoitsija ja tietokirjailija Gert Meestersin toinen luento on jatkoa katsaukselle maan sarjakuvahistoriaan. Belgian johtoasema Euroopan sarjakuvamaana loppui 1960-luvun jälkeen. Uusien tekijöiden työ ei enää ylittänytkään maan rajoja, vaan keskittyi kotimaahan. Belgialaisia nykysarjakuvataiteilijoita ja heidän työtään käsittelevä luento pureutuu niihin viimeaikaisiin teoksiin ja tekijöihin, joiden työt on huomioitu kautta maailman. Meesters puhuu sekä flaamilaisesta että vallonialaisesta sarjakuvasta käsitellen taiteilijoita Olivier Schrauwenista Brecht Evensiin sekä Dominique Goblet’sta José Parrondoon. 13:00–15:00 Animatricks-spesiaali: Sarjakuva-animaatiot Sarjakuvat ovat toimineet inspiraationa lukuisiin animaatioihin. Animatricks-festivaali esittelee Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä kattauksen sarjakuviin perustuvia animaatioita näytöksen ja luennon muodossa. Valkokankaan valtaavat muun muassa italialaisen sarjakuvantekijä Hugo Prattin legendaarinen hahmo Corto Maltese ja espanjalaisen Alberto Vázquez’n sarjakuvaan perustuva BIRDBOY, joka on herättänyt ansaittua ihastusta. Se on palkittu parhaana lyhytanimaationa Espanjan Goya Awardseissa sekä kymmenillä muilla palkinnoilla kansainvälisillä festivaaleilla viime vuoden aikana. Suomalaisena genren edustajana esitellään Jouni Viljakaisen kokeellinen animaatio Madonreikä, joka perustuu Tommi Hämäläisen sarjakuvaan. Mikä tekee sarjakuvasta houkuttelevan animoinnin kohteen? Mitä uutta animaatio tuo sarjakuvaan? Millaisia olivat ensimmäiset sarjakuva-animaatiot? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa luennollaan tamperelainen sarjakuvan ja animaation tekijä Marja Siira, joka on opiskellut visuaalista suunnittelua ja tutkinut sarjakuva-animaatioita. Näytös ja luento järjestetään yhteistyössä Animatricksin, Uudenmaan taidetoimikunnan, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Kiasman kanssa.

Lauantai 8.9.

16:30–18:00 Comics in Concerts! -piirroskonserttisarja Sarjakuvafestivaalit tuo Kiasma-teatteriin kahden sarjakuvakonsertin sarjan, jossa kotimaiset ja ulkomaiset sarjakuvataiteilijat kohtaavat nykymuusikoita. Iltojen teemana on improvisointi, joten kuva ja ääni syntyvät yleisön edessä. Molemmissa konserteissa esiintymässä on kolme taiteilijaa ja kolme säestyksestä vastaavaa muusikkoa. Sisäänpääsy 5 euroa. Jyrki Nissinen & Nuslux Amanda Vähämäki & Tsembla (Ruotsi) Emelie Östergren (Ruotsi) & Tomutonttu

KIASMAN SEMINAARITILA 13:00–13:45 Emmi Nieminen Emmi Niemisen (s.1988) debyyttijulkaisu Keskiviikko on tarina isästä ja tyttärestä, yrittämisestä ja epäonnistumisesta, kostonhalusta ja toivosta. Nieminen käsittelee sarjakuvissaan rohkeasti arjen tragediaa. ”Vihainen nuori nainen” Emmi Nieminen on Oriveden opiston sarjakuvalinjan kasvatteja. Haastattelu. 14:00–14:45 Dominique Goblet Dominique Goblet (s. 1967) on yksi Belgian tunnetuimmista nykysarjakuvataiteilijoista. Haastattelu. 15:00–16:00 Herra Matti Hagelberg ja ystävät Matti Hagelbergin B.E.M.-sarja on tullut 20 vuoden kypsään ikään. Juhlavuoden kunniaksi Kiasmaan kutsutaan sarjakuvataiteilijan ja -opettajan ystäviä ja oppilaita vuosien varrelta. Paneelikeskustelu. 16:00–17:00 Saako sarjakuvalla vaikuttaa – Poliittinen sarjakuva Joukko poliittisen sarjakuvan kärkitekijöitä kokoontuu keskustelemaan siitä, miten taiteen ja huumorin keinoin voi nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja globaaleja ongelmia tehokkaasti. Ville Hännisen luotsaamassa paneelikeskustelussa Ville Tietäväinen, Lissu Lehtimaja, Ville Ranta ja Otso Höglund. 17:00–18:00 Stanley Wany ja Paula Bulling: Yksityisestä yleiseen Sarjakuvataiteilijat Bulling (Saksa) ja Wany (Kanada) jatkavat keskustelua sarjakuvasta poliittisen vaikuttamisen välineenä. Paneelikeskustelu.

KAMPIN SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA 13:00 JP Ahonen 15:00 Benoît Sokal 16:00 M.A. Jeskanen

Lauantai 8.9.

HENRY’S PUB 12:00 Tuomas Tiainen Mies herää uuteen aamuun hikisenä huutaen. Edessä on taas yksi kuristava päivä tehtaassa, ja vaikka säätiedotus lupaa kaunista, silmänurkassa väikkyy jotain pahaenteistä. Man with the Dog on lähes sanaton kertomus miehestä, jonka yksinäisyyden rikkoo odottamaton kumppani mielen ja materian tuolta puolen. Tuomas Tiaisen esikoisteos on synkeän graafinen kokonaisuus, jossa mustan ja valkoisen väliin ei mahdu häivähdystäkään harmaata. 13:00 Jouko Nuora: Kultainen nuoruus Itseoppinut sarjakuvapiirtäjä Jouko Nuora on värikkään uransa aikana taiteillut kaikkea karikatyyreista aikuisten sarjakuvaan. Nyt on muistelmien aika: viime vuonna ilmestynyt Kultainen nuoruus on omaelämäkerrallinen teos, joka palkittiin 100-vuotisjuhlakilpailun ensimmäisellä palkinnolla. Villin tarinoinnin lisäksi Nuora piirtää Henkassa karikatyyrejä livenä kaikille halukkaille. 14:00 Mattias Elftorp Haastattelussa dystooppista Piracy is Liberation -sarjaa julkaiseva Mattias Elftorp (Ruotsi). 15:00 Leen Van Hulst Belgialainen Van Hulst vietti vaihto-oppilasvuoden Suomessa, pääosin Turussa. Talvinen Suomi lumosi hänet niin vahvasti, että Van Hulst päätti sijoittaa esikoisteoksensa Maitoa ja lunta Suomeen. 16:00 Tomi Tirri: Kiikeli Aikuisille sopivaa sarjakuvaa! Toni Tirrin uudessa albumissa kaksimieliset kiikelit esittäytyvät ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. 17:00 Petteri Tikkanen: Black Peider Hän on väkevä! Hän on mahtava! Hän on sinun! Petteri Tikkasen Black Peider: URA -teos on elämää suurempi CV. Monilahjakas Tikkanen haastattelussa. 18:00 Åbocalypse Tuho kohtaa Turkua! Turun sarjakuvakerhon uudessa antologiassa entinen pääkaupunki kohtaa loppunsa turkulaisten tekijöiden kynistä.

KIRJASTO 10 Supersankaripäivä 12:15 Profeettoja ja velhoja Miksi suosikkisarjakuvien tekijät näyttävät muuttuvan tämän tästä mielipuoliksi? Otto Sinisalo kertoo ja näyttää mallia. 13:00 Heijastuksia Yön ritarista Mitä Christopher Nolanin Batman-trilogia sanoo lähdemateriaalistaan? Rami Rautkorpi luennoi.

Lauantai 8.9.

14:00 Suomipiirtäjä ulkomailla – Sami Kivelä Amerikkalaisen Moonstonen The Heap - ja Zeroids-sarjakuvien sekä Arktisen Banaanin Lordi-sarjan lisäksi Kivelän kädenjälkeä on nähty lukuisissa eri julkaisuissa, pääasiassa valtameren tuolla puolen. Haastattelijana Rami Rautkorpi. 15:00 Mikael Mäkinen Supersankarisarjakuvapiirtäjä Mäkinen piirtää Suomen Puolustajien Liittoumaa sekä kristillistä sarjakuvaa. Haastattalijana Rami Rautkorpi. 15:30 Black Peider Show! Petteri Tikkasen alter ego, sarjakuvasankari ja vapaapainija Black Peider pistää rokaten.

ANNANTALO Lasten sankarityöpaja! Annantalo, Studio Anna pe 7.9. 13–17.30 la 8.9. 11–14 Millainen sankari sinä olet tai olisit? Tule piirtämään ja maalaamaan itsestäsi sankarihahmo! Paja sopii kaikenikäisille. Kaikkein pienimmille on hyvä olla avustava aikuinen mukana. Lastenjuhlat Annantalo, Juhlasali 14:00 Katriinamies Improvisaatioduo Katriinamies (Antti Hintsa & Karri Lehtonen) esittää kappaleita yleisön toiveiden mukaan ja sarjakuvataitelijat (Milla Paloniemi, Tuuli Hypén, Anni Nykänen, Joonas Lehtimäki) kuvittavat niitä. 15:00 Sarjakuvan Kylli-täti Sarjakuvafestivaalien perinteinen kilpailu, jossa kerrotaan tarina live-piirtämällä. Parhaan sadunkertojan valitsee lapsiraati.

GOETHE-INSTITUUTTI Sarjakuva ja musiikki -iltamat 16:00 Juho Juntunen ja Samuli Putro hyvän ja pahan puutarhassa – itsensä uhraaminen taiteelle Sarjakuvan legendaarinen paha poika Juho Juntunen ja epätoivoisten krapula-aamulaulujen asiantuntija Samuli Putro kysyvät toisiltaan, mitä tarkoittaa itsensä likoon laittaminen musiikissa, sarjakuvassa, taiteessa ja elämässä. Sarjakuvantekijä/toimittaja/graafikko/tatuoija Juho Juntusen uusinkin sarjakuva sisältää donitseja. Zen Café -yhtyeen nokkamies Samuli Putro on viime aikoina laulanut soolona aikuiseksi mieheksi kasvamisesta.

Lauantai 8.9.

17:00 Arne Bellstorf ja Mauri Kunnas Arne Bellstorf keskustelee kirjankustantaja Seppo Lahtisen (Sammakko) ja kirjailija/sarjakuvantekijä Mauri Kunnaksen kanssa teoksestaan Baby’s in Black. Saksalainen Bellstorf käsittelee sarjakuvissaan usein kaihomielisesti lapsuutta ja nuoruutta. Hänen oleelliseen keskittyvissä piirroksissaan on samaa selkeälinjaisuutta kuin Hergé’llä ja Chris Warella. Kansainvälinen menestys seurasi vuonna 2010 julkaistulla Baby’s in Black -teoksella, joka on ilmestynyt tänä vuonna suomeksi. 18:00 Mr. Chairman & Combo Tilaisuuden päätteeksi Mr. Chairman & Combo soittaa musiikkia levottoman 60-luvun alkupuolelta, cover-biisejä Little Richardista Chuck Berryyn.

PIENLEHTITAIVAS Pienlehtitaivas on oma- ja pienkustannesarjakuvien myynti- ja esittelyalue. Omakustannetekijät ja sarjakuvaseurat esittäytyvät Pienlehtitaivaan lavaohjelmassa. 13:00 Sari Toivola & Kaarina Uimonen 14:00 Kaisa Niinistö 15:00 Kuvalehti Kullervo 16:00 Joensuun sarjakuvaseura 17:00 Muura Parkkinen & Osma Tarvasneva 18:00 Keski-Suomen sarjakuvaseura

DUBRONIVIKIN BAR AND LOUNGE Tango, cómics y más – klubi

21–03 Dubrovnik Lounge & Lobby (Eerikinkatu 11) Liput 10€ ennakkoon festivaalitoimistosta (Art Kaarisilta, Sanomatalo) ja Sarjakuvakeskukselta tai 12€ ovelta Sarjakuvamaaottelu featuring Black Peider DJ TomW DJ Marcos Almeyda DJ Luja Autogestion Project

Lauantai 8.9.

SUNNUNTAI 9.9.2012 PÄÄTELTTA Pääteltta avoinna kello 12–18 13:00 Geneva Rosett-Hafter – Performance Create and Protect: Moving Human Art. Monimuotoisia materiaaleja käyttäen, yleisö kutsutaan mukaan rakentamaan hahmo, olento tai veistos kahden tanssijan päälle. Teoksen valmistuttua katsoja saa seurata kun hänen luomuksensa herää henkiin, tanssii, muuntautuu, kunnes lopulta materiaalit ovat pudonneet pois ja uuden hahmon rakentaminen voi alkaa. Ohjelmasta vastaavat tanssijat Geneva Rosett-Hafter, Marja Koponen ja Karolina Ginman, jotka luovat ennennäkemättömän sarjakuvan ja tanssin yhdistelmän. 14:00 Mika Lietzén ja Reetta Laitinen – Sarjakuva kirjallisuuden muotona Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Mika Lietzén ja kulttuurintutkija, sarjakuvataiteilija ja Sarjainfo-lehden päätoimittaja Reetta Laitinen keskustelevat sarjakuvakerronnan yhtymäkohdista kirjallisuuteen. Mika Lietzén johdattaa meidät sarjakuvanovellin maailmaan perkaamalla syksyllä ilmestyvää Kaksi pientä novellia -teostaan. Kirjailija ja madame -albumin keväällä julkaissut Reetta Laitinen kuvaa puolestaan, kuinka kirjallinen kulttuurihistoria muuntuu sarjakuvaksi. 15:00 Ville Ranta ja Ville Hänninen – Pilapiirros, nyt! Ville Rannan pilapiirrokset on vihdoin saatu yksiin kansiin ärsyyntymistä ja äkästymistä varten. Joku raja – Valitut pilapiirrokset 2009–2012 -kirjan toimittanut Ville Hänninen ja Ranta keskustelevat pilapiirtäjän uran kehityksestä ja suomalaisesta pilapiirroskulttuurista. Miten sarjakuvalla saa varmimmin herneen nenään? Uhkaako poliittisen korrektiuden aave sarjakuvan sananvapautta? 16:00 Pertti Jarla ja Fingerpori-näytelmä Kuinka Fingerpori taipuu teatteriin? Sarjakuvan ja näyttämötaiteen yhteyksistä sekä 12.9. ensi-iltansa saavasta Fingerpori-näytelmästä keskustelemassa Pertti Jarla ja Espoon kaupunginteatterin teatterinjohtaja Jussi Helminen. 17:00 The Ville Pirinen Show Ville Pirinen on yhesti yhes kuudennes paikassa ja päättää Helsingin sarjakuvafestivaalit itseoikeutetusti yhden miehen musiikillisarjakuvalliseen pläjäykseen.

KIASMAN SEMINAARITILA 13:00–14:00 Emelie Östergren Emelie Östergren on yksi Ruotsin kiinnostavimpia uuden aallon sarjakuvantekijöitä. Östergrenin sarjakuvat heijastavat todellisuutta ja ihmisten tiedostamattomia toiveita surrealististen fantasiamaailmojen avulla.

Sunnuntai 9.9.

14:00–15:00 Sarjakuva-antologia ja kuinka se tehdään Sarjakuvakollektiivi Kutikuti esittelee uusimpia projektejaan: Italiassa julkaistavien Vice-lehden ja Milan Review’n kanssa yhteistyössä tehtyä Kuti Kuti Guide to Finlandia sekä kauhuja sci-fi-antologiaa Specteriä. Kutikutin monitoimimies Roope Eronen avautuu teemallisen antologian iloista ja pulmista. Sarjakuvaneuvos Reija Sann kertoo Finnish Comics Annual 2012 -antologian koostamisesta ja sarjakuva-antologiasta vientituotteena. 15.00–16.00 Edward Gorey – Kummallinen kyläilijä -luento Edward Gorey (1926–2000) oli amerikkalainen kirjailija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä, joka tunnetaan lukuisista synkän makaabereista teoksistaan. Erakkosieluinen Gorey teki elinaikanaan yli sata kirjaa, joista pääosa on pieniä teemallisia kuvateoksia. Hänen työnsä on selkeän omalaatuista – teokset tuntuvat lapsille suunnatulta riimittelyltä, mutta kuoleman ja yksinäisyyden ympärille luodut tapahtumat yhdistettynä viktoriaanisen jylhään kuvastoon kertovat jotain muuta. Ruotsalainen Jens Andersson on Euroopan johtavia Gorey-asiantuntijoita. Hänen luentonsa liittyy sarjakuvafestivaaleilla julkaistavaan ensimmäiseen Gorey-suomennokseen. Anderssonin luento syventyy Goreyn elämäntyöhön, mielenkiintoiseen tekijäpersoonaan ja tämän luomaan omaehtoiseen maailmaan. 16:00–16:45 Herr Seele Herr Seele (s. 1959) on flaamien tunnetuimpia sarjakuvantekijöitä ja täydellisen absurdin Cowboy Henk -sarjakuvan toinen luoja. Haastattelu.

KAMPIN SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA 12:00 Jope Pitkänen 14:00 Heta Happonen 16:00 Matti Hagelberg

KIRJASTO 10 Sunnuntain sarjis-lounge Tervetuloa lepuuttamaan silmiä Kirjasto 10:n sarjis-loungeen. Rentoa olemista ja ohjelmaa! 12:30 Jussi Pakkanen & Mikko Kuitunen: Ilman naista 2 Ilman naista -sarjakuvan ruumiinavaus. Tieteellisesti koulutetut ammattipatologit Pakkanen ja Kuitunen leikkaavat auki sarjakuvansa ja katsovat mistä se on tullut, mitä syönyt ja kenen kanssa hengannut.

Sunnuntai 9.9.

13:00 Pahkasian paluu -paneeli. Mukana Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi sekä joukko piirtäjiä. Paneelin vetäjänä Peräsmiehen piirtäjä Timo Kokkila. 14:00 Kasper Strömman Design Kasper Strömman näyttää miten tehdään tee-se-itse versiot designklassikoista. Esittelyssä myös uusi joka kodin hakuteos The Kasper Strömman Design Encyclopaedia. Luvassa puoli tuntia tiukkaa faktaa, mutta ilman tylsiä faktoja. 14:30 Punk in Fingerpori Pertti Jarla ja Vesa Kataisto esittelevät omat suosikkinsa Punk in Finland -nettiportaalin Fingerpori-strippiväännöksistä. 15:00 JP Ahonen Kirjasto 10:n näyttelyn taiteilija Ahonen kertoo tuoreesta Puskaradio-sarjakuvastaan. Haastattelijana Vesa Kataisto.

PIENLEHTITAIVAS 14:00 Ainur Elmgren ja Tinet Elmgren 15:00 Tuukka Virtaperko 16:00 Katariina Katla

Sunnuntai 9.9.

Tango, C贸mics y M谩s

sarjakuva-

maaottelu featuring black peider

DJ TomW DJ Marcos Almeyda DJ Luja Autogestion Project

8.9.2012 21:00-

Dubrovnik Lounge&Lobby Eerikinkatu 11 Liput 10e ennakkoon festaritoimistosta tai 12e ovelta

KOTIMAISET NÄYTTEILLEASETTAJAT Apollo kustannus Arktinen Banaani Asema kustannus Daada Daily Hero Press Egmont Fantasiapelit Huuda Huuda Jalava Kreegah Bundolo Kustannusyhtiö Kumiorava

Kutikuti Markku Tanttu Musta Ritari Punainen jättiläinen Rosebud Sammakko Seitti kustannus SS Libricon Suuri Kurpitsa Turun sarjakuvakauppa Zum Teufel

HENRY’S PUB

FESTARIKUJA

terassi 16. Belgialainen osasto

tekniikka

13. Kumiorava, Daily

12. Turun sarjakuvakauppa

11. Zum Teufel

10. Daada, Kreegah Bundolo

14. Kutikuti

Arktinen Banaani

info

päälava

katsomo

15. Huuda Huuda

näyttelyitä

9. Asema, Apollo

8. Suuri Kurpitsa

Kansainväliset näytteilleasettajat

Rosebud

7. Egmont

6. Fantasiapelit

SS Libricon

5. Punainen jättiläinen

4. Sammakko

3. Jalava

2. Markku Tanttu

1. Seitti, Musta Ritari

KANSAINVÄLISET NÄYTTEILLEASETTAJAT JA MUUT ULKOMAISET VIERAAT Belgialaiset Tämän vuoden festivaaleilla on esillä suuri belgialaiseen sarjakuvaan keskittyvä osio, jossa on esillä laaja kattaus belgialaisten sarjakuvakustantajien teoksia. Drops (Saksa) Kolmanteen osaan ehtinyt Drops-antologia esittelee uutta ja mielenkiintoista sarjakuvaa Saksasta ja maailmalta. dropscomics.blogspot.com maxbaitinger.de Landfill Editions (Iso-Britannia) Vuonna 2009 Hugh Frostin johdolla perustettu lontoolainen Landfill Editions -pienkustantamo julkaisee sarjakuvia, pienlehtiä, taidekirjoja sekä kaunokirjallisuutta. landfilleditions.com Kuš! (Latvia) Kuš! on Riiassa julkaistava kansainvälinen sarjakuva-antologia, jonka tarkoituksena on tuoda sarjakuvaa tutuksi latvialaisille sekä levittää latvialaisen sarjakuvan ilosanomaa maailmalle. Julkaisutoiminnan lisäksi Kuš! järjestää näyttelyitä ja työpajoja. Kuš!in toimittajat David Schilter ja Sanita Muizniece sekä sarjakuvantekijä Ingrida Picukane osallistuvat festivaaleille. kushkomikss.blogspot.com Chili Com Carne (Portugali) Chili Com Carne on vuodesta 1995 toiminut nuorten taiteilijoiden ryhmä, joka on julkaissut sarjakuvien ja sarjakuva-antologioiden lisäksi kirjallisuutta, esseitä, kuvituksia ja zinejä. Tee-se-itse -filosofian, spontaaniuden ja monimuotoisuuden nimeen vannova CCC ja sitä luotsaava Marcos Farrajota on monessa mukana nykytaiteen ja kulttuurin saralla. chilicomcarne.blogspot.com

David Kerr (Skotlanti) Skotlantilaisen sarjakuvataiteilijan David Kerrin sarjakuvia on julkaistu muun muassa Kuti Kutissa, Variant Magazinessa, Sexy Machineryssä ja LE GUNissa. Kerrin sarjakuvissa tutkitaan niin kustannusalan varjopuolia kuin uusliberalismin vaikutuksia Skotlannissa. davidpeterkerr.com Gregor Hinz (Saksa) Gregor Hinz on Saksan Kielissä vaikuttava kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka haluaa työskennellä paremman maailman ja eläinten oikeuksien puolesta. Hänen kirjojaan ovat julkaisseet muun muassa leipzigilainen The Biblyotek ja stralsundilainen Mückenschweinverlag. Hän on hiljattain julkaissut englanninkielisen Bernsteinalbumin, jonka piirrosmaailmaa on festivaalien aikaan esillä mbarissa. gregorhinz.de Mattias Elftorp (Ruotsi) Ruotsalainen Mattias Elftorp saapuu festivaaleille esittelemään sarjakuvaja taideprojektia Wormgod, jota hän vetää yhdessä Susanne Johanssonin kanssa. Elftorp osallistuu myös festivaalin Walls of 9 -seinämaalausprojektiin. elftorp.com wormgod.net Peow! Studio (Ruotsi) Peow! Studio on Patrick Crottyn, Elliot Alfrediuksen ja Olle Frorrslöfin kollektiivi, joka toimii monipuolisesti animaation, liikkuvan grafiikan ja muiden isojen tiimiprojektien parissa. Soolona kollektiivin jäsenet tekevät ja tuottavat myös uniikkeja ja monipuolisia kuvituksia, sarjakuvia ja taideprinttejä. peowstudio.com

Boomfest (Venäjä) Boomfest on tänä vuonna kuudennen kerran järjestettävä kansainväliset sarjakuvafestivaali Pietarissa, jonka päämiehenä ja alullepanijana toimii Dmitri Jakovlev. Boomfest on kasvanut yhdeksi mielenkiintoisimmaksi kansainväliseksi tapahtumaksi sarjakuvamaailmassa. Jakovlev tulee edustamaan Boomfestiä Helsingin sarjakuvafestivaaleille, joiden jälkeen alkaa heti perään Boomfestin näyttelyohjelma 15.9.–14.10. boomfest.ru/en Éditions TRIP (Kanada) Éditions TRIP on kanadalainen vaihtoehtosarjakuvan pienkustantaja, joka pyrkii lisäämään quebeciläisen sarjakuvan kansainvälistä näkyvyyttä. Trip julkaisee kokeellisia töitä hyödyntämällä niin uusia kuin perinteisiä työskentelytapoja. Sarjakuvakirja taide-esineenä toimii myös inspiraationa. Aiheesta ovat festivaaleilla kertomassa Stanley Wany ja Marc Tessier. editionstrip.com Ward Zwart & Laura Geurten (Belgia) Ward Zwart ja Laura Geurten esittelevät festivaaleilla flaamilaisia pienkustanteita ja teoksia massaa vastaan kulkevilta taiteilijoilta kuten Ephameronilta, Ward Zwartilta, Martha Verschaffelta, Brecht Vandenbrouckelta, Studio Fluitilta, Huis Haasilta ja monelta muulta. flickr.com/photos/ward_zwart mostly-cola.blogspot musmusbooks.blogspot laurageurten.com huishaas.be Cult Pump (Tanska) Zven Balslev esittelee teoksiaan mm. silkkipainettuja taidekirjoja, sarjakuvakirjoja ja äänitteitä omalta Cult Pump -kustantamoltaan. cultpump.blogspot.fi Søren Glosimodt Mosdal (Tanska) Søren Glosimodt Mosdal on ollut kööpenhaminalaisen kuvitusstudio Overflodenin jäsen vuodesta 2006. Søren on työskennellyt alan ammattilaisena viimeiset 10 vuotta niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hän on tehnyt kuvituksia

tanskalaisiin uutis- ja päivälehtiin kuten Politiken, Berlingske, Tidende ja Euroman. Mosdalin viimeaikaisiin teoksiin kuuluvat Lost Highway ja Noise World 2 #, joka on syntynyt yhteistyössä Jacob Ørstedin kanssa. Mosdalin ja Ørstedin kolmas installaatio Copenhagen Rockworld, Boilworld on valmis festivaaleilla esitettäväksi. sm.anport.dk Marcel Ruijters (Hollanti) Marcel Ruijters toimii tällä hetkellä rotterdamilaisen Zone 5300 -lehden toimittajana ja tekee työkseen sarjakuva-arvosteluja hollantilaiseen uutislehteen Dagblad De Limburgeriin. Ruijters tekee myös kuvituksia ja käännöstöitä, ja hänen viimeisimpiä graafisia kirjajulkaisujaan ovat keskiaiseen mystiikkaan pohjautuvat 1348, Bestiarium ja Sine Qua Non yhteistyössä Oog & Blik:in kanssa. troglo.home.xs4all.nl Reprodukt (Saksa) Reprodukt on itsenäinen, kansainväliseen maineeseen noussut saksalainen kustantamo, joka julkaisee sekä saksalaisia että kansainvälisiä sarjakuvateoksia. Reprodukt-kustantamon tavoite on paljon laajempi kuin pelkkä kaupallinen intressi – kustantamo haluaa kehittää sarjakuvakulttuuria eteenpäin maailmanlaajuisten yhteistyökumppaneiden ja sarjakuvantekijöiden avulla. Reprodukt tunnetaan omassa kotimaassaan Saksassa erityisesti nuorten sarjakuvantekijöiden luotsaajana. Kustantamon kautta ovat nimekkäiksi nousseet mm. Arne Bellstorf ja Mawil. reprodukt.com Christian Maiwald (Saksa) Christian Maiwald on kokenut kustannustoimittaja ja saksalaisen Reprodukt-kustantamon kantavia voimia. Tänä vuonna Maiwald oli myös osa Ligatura-festivaalin pitchaus-kilpailun tuomaristoa. reprodukt.com Sanatorium (Ruotsi) Ruotsalaisen Sanatorium kustantamon julkaisemat kirjat ovat sekoitus omalaatuista sarjakuvaa ja ei-sarjakuvaa. Sanatoriumin Jens Andersson on Euroopan johtavia Gorey-asiantuntijoita ja hän

tulee pitämään Kiasmassa luennon festivaaleilla julkaistavasta ensimmäisestä Edward Goreyn suomennoksesta. sanatorium.se

kulttuurikeskuksen Nordicomics Baltic -näyttelyssä ja hän osallistuu Walls of 9 -seinämaalauksien tekemiseen. flickr.com/photos/junk_princess

Juliacks (USA) USA:ssa syntynyt, eri puolilla Eurooppaa asunut Juliacks on maailmankansalainen ja taiteilija, joka kertoo tarinoita yhdistäen ainutlaatuisella tavalla sarjakuvaa ja muita ilmaisumuotoja. Hänen viimeisin teoksensa on Tukholman kuninkaallisen taideinstituutin residenssin aikana valmistunut Invisible Forces, sarjakuvaa, liikkuvaa kuvaa ja performanssia yhdistelevä teos, jonka keskiössä päähenkilö Rody Plane tasapainoilee uhkaavan ulkoisen maailman ja omien hämärään houkuttelevien sisäisten voimiensa kanssa. Tukholmassa valmistui myös pienenä silkkipainoniteenä sarjakuvateos Swell, jossa perhe käsittelee vastikään menehtyneen tyttären ja sisaren kuolemaa. Swell on sittemmin teatterisovituksen yhteydessä julkaistu myös laajempilevikkisenä offsetpainotyönä. juliacks.com

Kitokia Grafika/ Akvile Misevičiūtė (Liettua) Akvilė Misevičiūtė on valmistunut kuvittamisen ja grafiikan kandiksi Vilnan taideakatemista ja sarjakuvakollektiivi Kitokia Grafikan jäsen. Misevičiūtėn töitä on mukana Stoan kulttuurikeskuksen Nordicomics Baltic -näyttelyssä ja hän osallistuu festivaalien aikaan Walls of 9 -seinämaalausprojektiin. magicdust.molestar.org kitokiagrafika.lt

Emelie Östergren (Ruotsi) Emelie Östergrenin sarjakuvat heijastavat todellisuutta ja ihmisten tiedostamattomia toiveita surrealististen fantasiamaailmojen avulla. Debyyttialbumi Evil Dress ilmestyi vuonna 2009 myöhemmin, ja sittemmin Östergreniltä on julkaistu viisi muuta teosta. Hänen kuvituksiaan ja sarjakuviaan on ilmestynyt useissa antologioissa, lehdissä ja kirjoissa Ruotsissa ja ulkomailla. Vuonna 2010 Huuda Huuda kustansi Östergrenin Pikki ja riikkiset suomenkielisenä alkuteoksena. emelieostergren.se Yoshi (Liettua) Taiteilijanimeä Yoshi käyttävä Joskaudė Pakalkaitė (s. 1988) on liettualainen freelance-kuvittaja ja graafinen suunnittelija sekä sarjakuva-, graffiti- ja tatuointitaiteilija. Lontoossa vuodesta 2006 asunut monilahjakas tekijä keskittyy omien sanojensa mukaan työssään sekä erityiseen visuaaliseen kuvataiteeseen että taiteen käsitteelliseen määrittämiseen. Yoshi toimii ajoittain myös DJ:nä ja kirjoittajana. Yoshin töitä on mukana Stoan

Geneva Rosett-Hafter (Suomi/USA) Alkujaan kalifornialainen Geneva Rosett-Hafter kutsuu itseään renessanssinaiseksi. Hän on ammattitanssija, hieroja, malli ja taiteilija, joka ei kavahda erilaisia välineitä. Huomattavimmat Rosett-Hafterin töistä ovat pääasiassa digitaalisesti tuotettu kolmen päivän välein päivittyvä postapokalyptinen internet-sarjakuva The Prophet’s Garden ja täydellisesti käsin tuotettu The Cat of a Madman, jota tehdessään taiteilijalla oli käytössään vain mustaa maalia, paperia, mustetta ja sakset. Rosett-Hafter suoritti tanssitutkinnon Lontoossa, mistä hän muutaman vuoden jälkeen päätyi Helsinkiin. Hän kuvailee itseään hieman sekopäiseksi nauttiessaan kiireisyydestään, mutta rakkaus luovaan työskentelyyn yksin tai yhteistyössä muiden kanssa vie mukanaan. Helsinkiläistynyt Rosett-Hafter tulee esittämään festivaalien aikaan päälavalla tanssiteoksen, johon voi yleisö ja muut vieraat osallistua mukaan piirtämällä. Avant-Verlag (Saksa) Saksalainen sarjakuvakenttä muuttuu ja kasvaa kovaa vauhtia. Avant-Verlag on yksi uudemmista kiinnostavista kustantamoista, jonka taiteilijoista festivaaleilla on vieraana Paula Bulling. avant-verlag.de

Fantagraphics Books (USA) Amerikkalainen Fantagraphics Books -kustantamo on toiminut uranuurtajana sarjakuvien nostossa oikeutettuun asemaansa yhtenä taiteen ja kirjallisuuden muotona aina siitä lähtien, kun se alkoi julkaisemaan kriittistä sarjakuvien uutislehteään The Comics Journal vuonna 1976. Festivaaleille Fantagraphics -kustantamoa edustamaan tuleva Gary Groth on sarjakuvakirjojen toimittaja, kustantaja ja kriitikko sekä yksi kustantamon perustajajäsenistä. fantagraphics.com

Timo Aarnialan kuvitusta B. Travenin romaaniin Kuolemanlaiva.

Kiasma-kauppa

Ateneumin kirjakauppa Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7 Kirjakauppa Rosebud, Mariankatu 21 Kurvin kirja, Hämeentie 48 Korjaamo Shop, Töölönkatu 51 Kolmen sepän kirjakauppa, Kaivopiha Rosebud Kauppatori, Katariinankatu 1 Rosebud Kuopio, Kauppakatu 12

Katso hieno sarjakuvatarjous verkosta! 76 www.r o s e bu d. f i

Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta

SARJAKUVAN UUDET MUODOT KIASMASSA Teksti: Lissu Lehtimaja

Kiasmassa on ollut maaliskuun alkupuolelta asti esillä Päin näköä! -näyttely, joka esittelee kotimaista nykysarjakuvaa. Vaikka monet näyttelyn taiteilijoista ovat ulkomailla hyvinkin tunnettuja, löysivät he paljon neitseellistä yleisöä

kotimaan nykytaiteen ystävissä. Näyttelyn kuraattorit Arja Miller, Ville Hänninen ja Harri Römpötti olivat yhdessä taiteilijoiden kanssa yrittäneet miettiä, miten sarjakuvaa voisi tuoda taidemuseon saleihin muutenkin kuin

ripustamalla originaaleja seinille. Monille tekijöille varsinainen teos ei edes ole piirros, vaan valmis kirja esineenä. Sen lukukokemus on luonteeltaan intiimi ja henkilökohtainen, vieras gallerioiden valkoisille kuutioille. Näyttelyssä onkin varsin erilaisia ratkaisuja taideteosten esillepanossa. Kierroksen lopussa, viimeisen salin jälkeen näköalapaikalla on myös sohvia ja lukunurkka. Kiasman Yleisötyön osasto pyysi Sarjakuvakeskusta avuksi järjestämään näyttelyn kylkiäisiksi toimintaa ja erilaisia työpajoja museoon. “Sarjakuvakeskus on tunnettu paikkana, joka tekee hyvää työtä ja jossa on asiantuntemusta juuri opettamisen kannalta”, yleisötyöstä vastaava Minna Raitmaa kertoo. “Kiasmalle on aina ollut luonteva toimintapa etsiä synergiaa ja tehdä yhteistyötä isojen ja pienten toimijoiden kanssa, vaikka ihan näin syvällistä yhteistyötä juuri yleisötyön osalta ei aiemmin ole tehtykään. Tarkoitus oli, että osa Sarjakuvakeskuksen toimintaa muuttaisi sellaisenaan koko kevääksi Kiasmaan.”

Kiasmassa järjestettiin ilmaisia sarjakuvatyöpajoja koululaisryhmille ja maksullisia toiminnallisia pajoja yrityksille. Myös keskukselta tutut Sarjislauantait tuotiin Kiasmaan paneelikeskusteluineen päivineen. Opettajille tarjottiin koulutusta sekä sarjakuvan lukemiseen että tekemiseen, piirtäjille syventäviä iltakursseja ja japanilaista sivellintekniikkaa. Lasten draamallisella sarjakuvasalapoliisikurssilla metsästettiin taidevarkaitakin museon kellareissa. Työpajoissa tehtiin kaikenlaista barbifotonovelleista pinsseihin. Näyttelyn kokemuksia ei ole museossa vielä ehditty summata, mutta tyytyväisiä on oltu. Tuntuu, että sarjakuvan ystävät ovat

löytäneet Kiasmaan ja toisaalta museokävijät ovat ehkä löytäneet sarjakuvan ja saaneet uuden näkökulman siihen. “Kävijöitä on kuitenkin tänä aikana ollut kymmeniä tuhansia. Monet yksittäiset kävijät, turistit ja muut ovat tosi mielellään jääneet toiminnalliseen palautepisteeseen. Kuvan yhdistävä voima tutun välineen kautta on innostanut ilmaisemaan itseään”, kertoo Raitmaa näyttelyn lukunurkasta, jossa tarjotaan myös kyniä ja tyhjiä sarjakuvaruutuja palautetta © Pirje Mykkänen / VTM Kiasma varten. “On tullut aivan palautepisteen helmiä myös mahtavia visuaalisia palautteita, jotka turistiaikaan Twitterissä ja Facebookissa. Keväällä Kiasmassa ylittävät kaikki kieliryhnähtiin myös musiikkia mienkin muurit!” Palauteja fanittamista käsittelevä pisteen seinälle on tosiaan näyttely Thank you for kertynyt valtava kollektiivithe music. Nyt esillä on nen sarjakuva irtoruuduissarjakuvanäyttelyn lisäksi ta, joihin museokävijät ovat muotoilun ja nykytaiteen piirtäneet ja kirjoittaneet välimaastossa liikkuva Capalautetta ja tunnelmia. mouflage. Museon teema Useat niistä myös kommentänä vuonna onkin ollut toivat toisiaan. törmäyttäminen, rajapintoYllätys museoväelle on jen tutkiminen ja eri alojen ollut, kuinka voimakkaasti yhteen tuominen. Ja kuinpalautteessa on noussut kas sattuikin, yksi tämän esille yksi nimenomainen teos. Monet tylsään museo- vuoden sarjakuvafestivaalien teemoista on sarjakuva käyntiin varautuneet olivat kokeneet jotain järisyttävää “yhdeksäntenä taiteena”, eli alan suhde muihin taiteikohdatessaan valtavan siin. vaaleanpunaisen yksisarvisen. Kiasma on postannut

ÂŠ Lissu Lehtimaja

MEKANS

Kaikille lisää – ei keneltäkään pois Eurooppalainen, kansallinen ja yksilön identiteetti liittyy vahvasti vuoropuheluun, jota kansalaiset ja eri ryhmät keskenään käyvät. Eri puolilla Helsinkiä toimiva vertaisoppimisverkosto mekans kannustaa kaupunkilaisia elinikäiseen, yhteisölliseen oppimiseen. Vertaisoppimisverkosto mekans nostaa esiin niitä tietoja ja taitoja, joita yksilöt ovat kartuttaneet uran tai elämän aikana, mutta joista ei välttämättä ole olemassa todistusta. Vuodesta 2011 alkaen Helsinkiin on luotu uudistuvaa, luovaa, lähiyhteisöön perustuvaa elinikäisen oppimisen verkostoa, joka rakentuu kaikenikäisistä kaupunkilaisista. Verkoston toiminta eroaa perinteisestä oppilaitoksiin keskittyneestä koulutuksesta: opetuspaikat ovat kaikkialla kaupungissa, osallistuminen on maksutonta eikä sitä rajoiteta pääsykokein, opettajina toimivat vapaaehtoiset ja heiltä ei vaadita muodollista pätevyyttä. Opetussuunnitelma on joustava: kaikenlainen tieto, taito ja osaaminen halutaan nostaa esiin yhteiseksi hyödyksi. Oppiminen on perustavanlaatuinen inhimillinen ominaisuus. Mekans-

hanke lisää kaikkien kaupunkilaisten tasavertaisia mahdollisuuksia oppia muuttuvassa yhteiskunnassa. Samalla se vahvistaa keskinäistä kunnioitusta erilaisten kulttuurien ymmärtämisen kautta sekä lisää yksilöiden mahdollisuuksia rakentaa uusia ihmissuhteita ja verkostoja. Verkostoituminen ja sähköisten viestintätapojen innovatiivinen käyttö on keskeisessä asemassa Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ohjaamassa mekans-kehityshankeessa. Verkoston verkkopalvelua kehitetään, ja lokakuussa 2012 www.mekans.fi on uudistettu palvelemaan monipuolisemmin kaikkia yhteisöllisestä oppimisesta kiinnostuneita. Lukuisat toimijat Helsingin kaupunginosissa ovat tarjonneet tilojaan oppimisverkoston käyttöön. Opetuksiin on voinut osallistua useissa kaupun-

ginosissa, ja opetuspaikkojen määrä kasvaa koko ajan. Yksilöt ovat jakaneet osaamistaan liittyen taiteeseen, ruoanlaittoon ja viineihin, sukututkimukseen ja tietotekniikkaan. Erilaisten järjestöjen ja kaupunkitapahtumien kanssa on tehty yhteistyötä: elokuussa mekans on esillä mm. Sarjakuvafestivaalilla ja Kontufestarilla. Näin yhä useammat saavat tietoa ja hyötyvät mekans-verkoston lähtöajatuksesta: tietojen ja taitojen kierrättämisestä sekä itsensä kehittämisestä yhdessä muiden kanssa. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla mekans-työpajoja 6.9.2012. Saat festivaaliteltasta myös lisätietoja verkoston toiminnasta.

NOSTALGISTA TAIKAA

Martin Ernstsen ja pohjoinen lastensarjakuva Teksti: Maura Manninen Vaikka Martin Ernstsenin aikaisempi tuotanto on suunnattu pääosin varttuneemmille lukijoille, Ernstsen on jo pitkään halunnut piirtää jotain myös lapsille. Suunnitelma toteutui tänä syksynä uusimman teoksen Erakon myötä, kun sen osittain omaelämänkerrallinen tarina muokkaantui maagisen realistiseksi fantasiaksi. Lopputulos on lämminhenkinen kuvaus lapsuuden kiireettömistä kesäpäivistä ja siitä, kuinka leikit ja pienen pojan mielikuvitus nivoutuvat todellisuuden kanssa saumattomasti yhteen. Erakossa nuori päähenkilö vierailee isoäitinsä luona

Pohjois-Norjan vuonoilla. Eristyksissä vietetty reissu muuttuu mielenkiintoiseksi, kun mielikuvitus pääsee vähitellen valloilleen: ämpäriin kerätyistä erakkoravuista kehkeytyy minigladiaattoreita ja ladosta löytyneistä E.T.-leluista oivia talonvahteja. Todellisuuden ja fantasian raja hämärtyy lopulta täysin, kun lahdesta rannalle jyristää jättiläisrapu mummon mökin kimppuun, ja poika ja isoäiti joutuvat puolustamaan vastapaistettuja leipiä nälkäistä hirviötä vastaan. Erakko kertoo kesäpäivistä sellaisina kuin ne tuntuvat lapsena: pienimmätkin tapahtumat ovat

elämää suurempia, ja aikaa on loputtomasti. Vaikka miljöö on perinorjalainen, kuka tahansa syrjäseuduilla lomia viettänyt voi samaistua leikkeihin, joissa yksinäisestä ympäristöstä muokataan oman mielikuvituksen avulla jännittävä. Tarinan hieman muumimainen päähenkilö perustuu pitkälti Ernstseniin itseensä, ja suuri osa tapahtumista pohjaa todellisuuteen. Muutama kappale E.T.-lelujakin on vielä tallessa. Pohjoismaissa ei julkaista juuri ollenkaan brandeista riippumattomia lastensarjakuvia. Suomessa ovat nousseet näkyvimmin

esille Juban Minerva-sarjakuvat ja Katja Tukiaisen Kisun-kirjat tekijöidensä nimekkyyden avulla. Yksi ongelmista on se, miten vähän lastensarjakuvia markkinoidaan. Esimerkiksi ranskalainen klassikko, Brigitte Lucianin ja Eve Tharletin erinomainen Herra Mäyränen ja Rouva Repolainen (Otava, 2007) hukattiin kaupoissa ja kirjastoissa harhaanjohtavasti kuvakirjojen joukkoon, kun kustantaja ei osannut markkinoida teosta oikein. Kaikesta huolimatta kiinnostus lastensarjakuvien tekemiseen on viime vuosina lisääntynyt ympäri Eurooppaa. Ruotsissa kritiikoiden arvostama, valitettavasti kesän alussa lopettanut Tivoli-lehti ehti kolmen vuoden ajan jakaa uuden ruotsalaisen sarjakuvan iloa nuorille lukijoilleen ja Virossa maan ensimmäinen kotimainen sarjakuvaalbumi oli Joonas Sildren lapsille suunnattu Maailma naba (suom. Maailman napa, Sarjakuvakeskus, 2011). Huhu Keski-Euroopasta kertoo myös, että yksi Saksan suurimmista

sarjakuvakustantajista aikoo käynnistää suuren lastensarjakuvahankkeen vielä tänä syksynä. Vaikka aikuisten sarjakuvissa tekijä pystyy ilmaisemaan itseään kenties vapaammin ja käyttämään monimutkaisempaa kerrontaa, Ernstsenin mielestä lastensarjakuvat palkitsevat tekijäänsä muilla tavoin. Lapset innostuvat ja kiintyvät lukemiinsa tarinoihin syvemmin kuin aikuiset ja seuraavat kerronnan sisäistä logiikkaa näitä ennakkoluulottomammin. Vaikka Ernstsenin seuraava työ suunnataan luultavasti taas vanhemmalle yleisölle, hän uskoo palaavansa lastensarjakuvien pariin myös tulevaisuudessa.

Suomen sarjakuvaseura julkaisee Erakon osana Sarjakuvakeskuksen julkaisusarjaa. Teoksen julkaisutilaisuus ja Ernstsenin näyttelyavajaiset järjestetään lauantaina 8.9. Sarjakuvakeskuksella klo 19.

Birdboy

ANIMATRICKS-SPESIAALI Sarjakuva-animaatiot

Sarjakuvat ovat toimineet inspiraationa lukuisiin animaatiohin. Animatricks animaatiofestivaali esittelee Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä kattauksen sarjakuviin perustuvia animaatioita näytöksen ja luennon muodossa. Valkokankaan valtaavat muun muassa italialaisen sarjakuvantekijä Hugo Prattin legendaarinen hahmo Corto Maltese ja espanjalaisen Alberto Vázquez’n sarjakuvaan perustuva BIRDBOY, joka on herättänyt ansaittua ihastusta. Se on palkittu parhaana lyhytanimaationa Espanjan Goya Awardseissa sekä kymmenillä muilla palkinnoilla kansainvälisillä festivaaleilla viime vuoden aikana. Suomalaisena genren edustajana esitellään Jouni Viljakaisen kokeellinen animaatio Madonreikä, joka perustuu Tommi Hämäläisen sarjakuvaan. Mikä tekee sarjakuvasta houkuttelevan animoinnin kohteen? Mitä uutta animaatio tuo sarjakuvaan? Millaisia olivat ensimmäiset sarjakuva-animaatiot? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa luennollaan tamperelainen sarjakuvan ja animaation tekijä Marja Siira, joka on opiskellut visuaalista suunnittelua ja tutkinut sarjakuva-animaatioita.

Näytös ja luento järjestetään yhteistyössä Uudenmaan taidetoimikunnan, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Kiasman kanssa. Kiasma-teatterissa Lauantaina 8.9: Luento ja näytös klo 14 – 16 Sunnuntaina 9.9: Näytös klo 14 – 15

N:O 155 2/2012 7 €

Suomen sarjakuvaseuran lehti Sarjainfo sukeltaa neljästi vuodessa sarjakuvamaailmaan pinnan alle ja kuohujen keskelle. Alan yleislehdessä luodataan sarjakuvan nykytilaa, arvioidaan uutuusalbumit ja pienlehdet, raportoidaan festivaalikuulumiset ja haastatellaan kiinnostavimmat tekijät kotimaasta ja ulkomailta. Sarjainfon tilaat parhaiten liittymällä sarjakuvaseuran jäseneksi. Jäsenmaksut ovat alle 18-vuotiailta 20€ ja aikuisilta 25€. Irtonumerot 7€ Sarjakuvakeskukselta, verkkokaupasta sekä hyvinvarustetuista kirjakaupoista. www.sarjakuvaseura.ﬁ 87

OHJELMAPAIKAT 1. Päälava, Lasipalatsin aukio 2. Pienlehtitaivas, Lasipalatsin aukio 3. Kiasma, Mannerheiminaukio 2 4. Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G 5. Suomalainen kirjakauppa, Kamppi 6. Goethe Insituutti, Salomonkatu 5b 7. Art Kaarisilta, Sanomatalo, Elielinaukio 2 8. Annantalo, Annankatu 30 9. Henry’s Pub, Lasipalatsin aukio 10. Corona/Dubrovnik lounge, Eerikinkatu 11

FESTIVAALIKARTTA

NÄYTTELYT 11. Mbar, Mannerheimintie 22-24 12. Elisa Studio, Lasipalatsi 13. Festarikontti, Lasipalatsin aukio 14. Lasipalatsin aukion näyttelyt 15. G18, Yrjönkatu 18 16. Myymälä 2, Uudenmaankatu 23 17. MAA-tila, Taidekoulu Maa, Albertinkatu 18. Moko Market, Perämiehenkatu 10 19. Sarjakuvakeskus, Arabia, Hämeentie 150 20. Ompu, Kallio, Siltasaarenkatu 15 21. Stoa/Parvigalleria, Itäkeskus, Turunlinnantie 1 22. XL Artspace, Vuorikatu 22

KIITOKSET

Aalto-yliopisto Animatricks Annantalo Arktinen Banaani Art Kaarisilta CPX Palvelut Dubrovnik lounge Elisa Studio Europcar FILI - Finnish Literature Exchange Flemish Literature Fund G18 Goethe-Instituutti Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Henry’s Pub Hotelli Helka Katriinamies Kiasma Kirjasto 10 Kutikuti ry Lasipalatsin Mediakeskus oy Mbar Moko Market Multicoloured Dreams Myymälä2

Napa Galleria Nokian panimo Om´pu Opetus- ja kulttuuriministeriö Pågå oy / Niila Leppänen Print24 Puolan suurlähetystö Sammakko kustannus Sarjakuvakeskus Sarjakuvan tiedotuskeskus ry Sarjakuvantekijät ry Stoa Suomalainen Kirjakauppa Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Taidekoulu MAA Teknos Uudenmaan taidetoimikunta Voima / Tuomas Rantanen XL Art Space ja kaikki lukemattomat vapaaehtoiset jotka tekevät tämän festivaalin mahdolliseksi.

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY

Suomen sarjakuvaseura ry perustettiin kansainvälisen sarjakuvanäyttelyn yhteydessä Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 1971. Perustamisestaan asti sarjakuvaseura on toiminut sarjakuvan tekijöiden, lukijoiden, keräilijöiden, kriitikoiden, kääntäjien ja tutkijoiden yhdistyksenä. Se toimii asiantuntijaorganisaationa ja tiedottaa sarjakuva-alan tapahtumista niin suurelle yleisölle kuin yhteiskunnan ja kulttuurin hallintokoneistoille. Sarjakuvaseura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sarjainfo-lehteä, joka on ainoa alan toimintaan keskittyvä lehti Suomessa. Syyskuussa järjestettävät Helsingin sarjakuvafestivaalit ovat Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma. Vuosittain jaettava Puupäähattu-palkinto tuo tunnustusta ansioituneille sarjakuvataiteilijoille. Toukokuussa 2008 perustettiin Helsingin Kallioon Sarjakuvakeskus, joka muutti suurempiin tiloihin Helsingin Arabiaan kesällä 2010. Sarjakuvaseura ylläpitää tiloissa galleriaa ja järjestää mm. kursseja ja työpajoja. Lisäksi Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjastossa toimii Suomen sarjakuvaseuran yli 10,000 niteen kokoelma. Sarjakuvaseuran toiminta laajenee ja monipuolistuu, ja viime vuosina on pystytty aloittamaan monia uusia kulttuuri- ja vientihankkeita ja mm. sarjakuvan verkkosivustoja.

FESTIVAALITOIMISTO GALLERIA ART KAARISILLASSA Elielinaukio 2, Sanomatalo, Helsinki Avoinna: TI–PE klo 11–18 LA–SU klo 12–16 MA suljettu Näyttelynä: Kamagurka & Herr Seele (Belgia) - Cowboy Henk Vuoden 2012 festivaalitoimisto avaa ovensa Sanomatalon Galleria Art Kaarisillassa 30.8. Festivaalitoimistolle muuttaa myös osa Sarjakuvakeskuksen toiminnasta. Myynnissä sarjakuvafestivaalien vierailijoiden teoksia, klubilippuja, vanhoja näyttelyvedoksia, sarjakuvaoriginaaleja ja muuta asiaan kuuluvaa. Toimistosta käsin toimii myös sarjakuvafestivaalien infopiste, josta löytyy kaikki tarvittava tieto festivaalien ohjelmasta, vieraista ja näyttelyistä. Festivaalitoimistolta löytyvät myös mediatiedot kaikista vieraista sekä yhteystiedot haastattelupyyntöjä varten. Sarjakuvakeskus on Suomen sarjakuvaseura ry:n ylläpitämä sarjakuva-alan monitoimikeskus Helsingin Arabianrannassa. Toimintaan kuuluu mm. kursseja, galleria, kahvio, kauppa, kansainvälisiä projekteja, julkaisutoimintaa ja erilaisia alan tapahtumia.

SOKAL VIHDOIN SUOMESSA! Benoît Sokal vieraile

e ja signeeraa Ankardo-albumeja Akateemisen kirjaka upan kohtaamispaikalla perjantaina 7.9. klo 18!

tule katsomaan jalavan messuosaston mahtavat tarjoukset!

Janne Viitala signeeraa Täällähän lentää lyijy! Kaikki Tex Willeristä -kirjaansa Jalavan osastolla!

jalava Bulevardi 19 C 00120 helsinki info@jalava.fi www.jalava.fi puh. 09 694 0752

93 www.facebook.com/KustannusJalava

SISÄLLYSLUETTELO YHDEKSÄN 2 SARJAKUVA – YHDEKSÄS TAIDE? 4 BELGIA – SARJAKUVAN PIENI SUURVALTA 8 TAITEILIJAT 10 NÄYTTELYT 24 SYKSYN JULKAISUJA 38 OHJELMA 56 KOTIMAISET NÄYTTEILLEASETTAJAT 72 KANSAINVÄLISET NÄYTTEILLEASETTAJAT JA MUUT ULKOMAISET VIERAAT 73 SARJAKUVAN UUDET MUODOT KIASMASSA 78 MEKANS 82 NOSTALGISTA TAIKAA 84 ANIMATRICKS-SPESIAALI 86 FESTIVAALIKARTTA 88 KIITOKSET 90 SUOMEN SARJAKUVASEURA RY 91 FESTIVAALITOIMISTO GALLERIA ART KAARISILLASSA 92

GalaksIn syntIsIn – ja älykkäIn – kulttuurIlehtI

Scifi ★ Fantasia ★ Kauhu

Ilman on paha elää!

98 www.tahtivaeltaja.com