Toimintakertomus 2023

TOIMINTAKERTOMUS 2023

1.1 Hallitus ja toimihenkilöt

1.2 Talous

1.3 Seuran jäsenyys

1.4 Sarjainfo-lehti

1.5 Puupäähattu-palkinto 1.6 Muita projekteja

2.1 Opetustoiminta

2.2 Kurssit

2.3 Koululaisten harrastusryhmät

2.4 Opetuksen hankkeet

38.

3.1 Kunniavieraat

3.2 Näyttelyt

3.3 Ohjelma

3.4 Näytteilleasettajat

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

4.1 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma

4.2 HCF GOES LDN

4.3 Verkkosarjakuvan kansainvälinen yhteistyöhanke EU Webtoons

4.4 Muu kansainvälinen yhteistyö

5.1 Julkaisut

5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus

1. PERUSTOIMINTA

Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat ovat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laaja-alaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaalit ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille Suomessa ja muissa maissa. Seura toimii myös alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana Suomessa.

Arvot

Seuran toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Seura puolustaa kulttuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä, ja sen tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kulttuurilla on Seurassa itseisarvo, ja se haluaa kaikin keinoin vahvistaa sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi.

1.1 Hallitus ja toimihenkilöt

Hallitus 2023

H-P Ontto-Panula (puheenjohtaja)

Nika Kiiskilä (varapuheenjohtaja)

Pauli Ruonala (sihteeri)

Hannele Richert (taloudenhoitaja)

Heta Nääs (häirintäyhdyshenkilö)

Arvi Tammi (hallituksen jäsen)

Vesa Kataisto (hallituksen jäsen)

Jaakko Seppänen (hallituksen jäsen)

Reine Palmqvist (hallituksen jäsen)

Maryam ”Mellu” Abuzaid-Ryu (hallituksen jäsen)

Anna Oikarinen (varajäsen)

Saija ”Saiccu” Ketola (varajäsen)

H-P Ontto-Panula jatkoi Seuran hallituksen puheenjohtajan tehtävässä.

Kuvassa Seuran työntekijöitä. Vasemmalta: Oona Heinänen, Kalle Keinonen, Aino Sutinen, Ella Tahkolahti, Lauri Pulkkinen & Athanasía Aarniosuo. Kuva: Henry Söderlund.

Työntekijät

(palkkasuhteessa koko- tai osa-aikaisesti):

Athanasía Aarniosuo (toiminnanjohtaja ja Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellinen johtaja)

Ella Tahkolahti (tuottaja)

Kalle Keinonen (opetusvastaava)

Lauri Pulkkinen (opetusvastaava)

Anna Neva (opetusvastaava ja graafinen suunnittelija)

Hannele Richert (toimistosihteeri)

Oona Heinänen (tiedottaja ja järjestösihteeri)

Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja)

Samuli Kaipiainen (verkkosivuvastaava)

Työharjoittelussa Sarjakuvaseuran tehtävissä toimivat Vanessa Mäkeläinen, Ninke Naujoks, Selma Sahin ja Aarni Saksholm, jonka harjoittelu jatkuu vuonna 2024. TET-harjoittelunsa suoritti Sarjakuvakeskuksella Pavlo Horovits.

Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Seurassa työskenteli myös vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on perinteisesti suuri.

1.2 Talous

Vuonna 2023 Sarjakuvaseuran taloudellinen tilanne oli useamman vaikeamman vuoden jälkeen parempi ja vakaampi talous näyttäytyi toiminnan monipuolistamisena ja lisähenkilökunnan rekrytoimisena.

Seuran pääasiallinen rahoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka yleisavustus vuodelle 2023 oli 132 000 euroa. Helsingin kaupungin toiminta-avustus (30 000 €) kohdistettiin pääasiassa Helsingin sarjakuvafestivaalien kustannuksiin, mutta myös avoimen yleisötoiminnan järjestämiseen.

Seura aktiivisesti haki ja myös sai muita avustuksia eri hankkeisiin. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin vuodelle 2023 kuusitoista kappaletta. Lisäksi vuodelta 2022 vuodelle 2023 siirtyi suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön 15 000 €:n avustuksesta, jonka avulla suunniteltiin ja toteutettiin Seuran graafisen ilmeen uudistus.

Vuonna 2022 muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurihyvinvoinnin avustus 50 000 €, jonka Seura kohdisti senioritoimintaan Espoossa ja Helsingissä, EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoitus EU Webtoons -yhteistyöhankkeelle (54 502,40 €), Taiteen edistämiskeskuksen erityisavustus yhteistyöhön Fumetto-sarjakuvafestivaalien kanssa (10 000 €), Pohjoismaisen kulttuuripisteen avustus residenssiohjelman ylläpitoon (17 876 €), opetusja kulttuuriministeriön kulttuurivientiavustus HCF GOES LDN -hankkeelle (20 000 €) sekä opetustoimintaan kohdennettu avustus Taikelta (10 000 €).

Helsingin kaupungin toiminta-avustuksen lisäksi Helsingin 38. sarjakuvafestivaalit rahoitettiin seuraavien tahojen tuella: opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomalais–norjalainen kulttuurirahasto, Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, FILI, AUE-säätiö, Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä, Pro Helvetia ja Goethe-Institut Finnland.

Vuoden aikana tehtiin myös joukkorahoitushanke Sarjainfon kuluihin Kulttuurilahja-palvelun kautta, mikä tuotti 2 400 €. Lisäksi Seura kasvatti omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä.

Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen ja Seuran varastotilan vuokrat, sarjakuvafestivaalien ja näyttelyiden kulut sekä kansainvälinen toiminta: HCF goes LDN -tapahtuma ja CUNE CiR -residenssiohjelma. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät Seuran tilinpäätöstiedoista.

Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2023 oululainen Talenom Oyj. Kirjanpitäjänä toimi Mari Virkkula ja palkalaskijoina Johanna Pulliainen sekä Heidi Matkaselkä. Tilintarkastajina toimivat BDO Oy:n Risto Ekholm ja Pasi Hartikainen. Tilintarkastustapaaminen järjestettiin 20.4.2023. Toiminnantarkastajana tilikauden 2022 tilinpäätöksessä toimi Vesa Peltola. Tilinpäätös allekirjoitettiin sähköisesti.

1.3 Seuran jäsenyys

Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli 35 € aikuisilta, 30 € alle 18-vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 350 euron kannatusjäsenoptio on olemassa. Seuran jäsenmäärä oli vuoden alussa 839 ja lopussa 791 henkilöä. Uusia jäseniä liittyi mukaan 68.

Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2022 myös Asema Kustannus, sarjakuvien erikoisliike Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Pieni Limonaaditehdas, kirjakauppaketju Rosebud, taidetarvikeliikkeet Snow White ja Tempera sekä Turun Sarjakuvakauppa. Vuoden 2023 lopussa Seura lähetti vuoden 2024 jäsenkortit ensimmäistä kertaa sähköisinä, muun muassa ekologisista syistä.

Seuran kevätkokous järjestettiin 21.4.2023 Herttoniemen kirjastossa ja etäyhteydellä sekä syyskokous 3.11.2023 Oodissa ja etäyhteydellä. Kokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus, jonka aiheena olivat sarjakuvabloggaaminen ja sarjakuvablogit.fi-palvelun tulevaisuus.

Kuva: Henry Söderlund

1.4 Sarjainfo-lehti

Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja Sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy neljästi vuodessa.

Sarjainfo sai Tampere Kuplii -tapahtumassa 25.3.2023 Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko -palkinnon. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.

Palkinnon perusteluissa kirjoitetaan näin:

”Suomen sarjakuvaseura ry:n julkaisema Sarjainfo on käytännössä ainoa sarjakuva-alan lehti Suomessa, ja kansainvälisestikin katsottuna laadukas ja pitkäikäinen julkaisu.

Sarjainfo juhli 50-vuotista taivaltaan vuonna 2022. Lehti on kehittynyt fanzinesta eli pienen piirin harrastajien alakulttuurilehdestä todelliseksi kulttuurilehdeksi. Sen päätoimittajina ja toimituskunnassa on ollut melkoinen Suomen kuka kukin on -kattaus maan sarjakuvaelämästä. Nykyinen päätoimittaja

Sarjainfolle Vuoden sarjakuvateko -palkinto

Sarjainfo #198, 1/2023

• kansijuttu: Kati Rapia

• parhaat sarjakuvat 2022

• sarjakuvien markkinointi

• Heikki-Pekka ”Heinari” Miettinen

• Jukka Rislakki

• Miguel Vila

• Islannin sarjakuvaseura

• 23 arviota, mm. Petri Hiltusen Praedor; Tessa Astren, Aapo Kukon ja Niko-Petteri Nivan Uhma on Jumalasta.

Sarjainfo #199, 2/2023

• kansijuttu: Tuomas Myllylä

• Tessa Astre

• Miila Westin

• Heikki Valkaman Manga, ykköslajini

• sateenkaarihylly

• joukkorahoituskampanjat

• 17 arviota, mm. Pentti Otsamon Tapio Tomsten.

Aino Sutinen on myös lehden pitkäaikaisin päätoimittaja (seitsemän vuotta), ja hänen aikanaan lehti on edelleen uudistunut sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan.

Suomen sarjakuvaseura on perustettu vuonna 1971. Seuraavana vuonna, helmikuussa 1972 yhdistys julkaisi Sarjainfo-lehden ensimmäisen numeron kymmensivuisena monisteena. Nimen keksi toimittaja Jukka Rislakki. Ensimmäiset numerot olivat vahamonistuskoneella kopioituja, joten kuvitus oli hyvin rajallista. Alkuvuosina Sarjainfo ilmestyi epäsäännöllisesti, mutta vuodesta 1977 alkaen se on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Lehden painosmäärä kasvoi ja painatus siirtyi kirjapainoon. Aluksi Sarjainfo oli mustavalkoinen, 1990-luvun alussa kannet muuttuivat värillisiksi ja 2000-luvun kuluessa lehti on muuttunut kokonaan neliväriseksi. Myös lehden muoto ja sivumäärä on muuttunut aikojen saatossa moneen kertaan.

Sisältö on kaikissa lehden vaiheissa pysynyt laadukkaana ja avarakatseisena, ja sarjakuvaa on tarkasteltu monista näkökulmista. Myös pilapiirrokset, animaatio ynnä muut sarjakuvaa enemmän tai vähemmän sivuavat aiheet ovat näkyneet lehden sivuilla. Vuonna 2009 Sarjainfo palkittiin opetusministeriön myöntämällä kulttuurilehtien laatupalkinnolla.

Sarjainfo #200, 3/2023

• kansijuttu: Jiipu Uusitalo

• Niko-Petteri Niva

• sarjakuvan lukutaito

• vanhoja pohjoissuomalaisia sarjakuvantekijöitä

• Ahmed Ahne

• italialainen kioskisarjakuva

• tilallinen sarjakuva

• 17 arviota, mm. Ulla Donnerin Luonnollinen näytelmä ja

Liv Strömquistin Peilisalissa.

Puoli vuosisataa on pitkä aika mille tahansa julkaisulle. Sarjainfo on kulttuurilehti joka yhä jaksaa ponnistella sarjakuvan puolesta, ja todella ansaitsee tulla palkituksi myös Vuoden sarjakuvatekona.”

Lehdessä esiteltiin vuonna 2023 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja reportaasein, kirjoitettiin tutkimuksista ja tapahtumista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, vinjetisti, Ajan vangit, sarjakuvan syventävä opas, kirja-arviot ja pienlehtiarviot. Perusteellisten kirja-arvioiden merkitys korostuu muuttuvassa mediakentässä, jossa ne muutoin vähenevät.

Lehti toteutetaan avustajakunnan voimin. Osa avustajista saa pienimuotoisia palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään yhä myös vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2023 lehti ilmestyi neljä kertaa ja painosmäärä oli 1200 / numero. Osa artikkeleista jaettiin myös ilmaiseksi verkkosivuilla. Sarjainfo on kulttuurilehtien järjestö Kultti ry:n jäsen.

Kulttuurilahja-joukkorahoituskampanja joulu–tammikuussa 2022–23 tuki lehden tekoa hieman. Sarjainfon taittaja Ville Manninen toteutti graafisen ilmeen uudistuksen, johon Seura sai tukea opetusja kulttuuriministeriöltä. Taittaja sai myös henkilökohtaisen apurahan Grafia ry:ltä.

Sarjainfo #201, 4/2023, teemana sota

• kansijuttu: Heikki Paakkanen

• sarjakuvia Ukrainan sodasta

• sotakirjasto

• Mauri Tuure

• supersankarit sotapropagandassa

• EC Comics

• 21 arviota, mm. Sanna Hukkasen Taiga ja Pat Millsin ja Joe Colquhounin Charleyn sota.

Kuva: Henry Söderlund

1.5 Puupäähattu-palkinto

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Vuoden 2023 Puupäähattu myönnettiin 19.1.2023 sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja lastenkirjailija Mari Ahokoivulle.

Ahokoivun töistä avattu näyttely oli esillä 19.1.–28.2.2023 Kansalliskirjaston kahvilassa Helsingissä.

Perustelut palkinnolle

Suomen sarjakuvaseura päätti myöntää Puupäähattu-tunnustuspalkinnon kuvataiteilija ja kuvittaja Mari Ahokoivulle (s. 1984). Oululaislähtöinen Ahokoivu aloitti uransa sarjakuvataiteen parissa kotiseutunsa sarjakuvaseurassa ja julkaisi sarjojaan esimerkiksi internet-projekti Nettinartussa. Sarjakuvan ilmaisuvoima ja sen avulla kertomisen keinot ovat aina kiehtoneet Ahokoivua, joka täydensi osaamistaan opiskelemalla alaa Ranskan Angoulêmesseä sekä Malmön Serieskolanissa.

Ahokoivu on toiminut aktiivisesti myös sarjakuvan opettajana ja rohkaissut kaikenikäisiä kokeilemaan sanan ja kuvan yhteispelillä ilmaisemista. Hänen laatimansa Sarjakuvantekijän opas (BTJ, 2007) kertoo hauskasti ja kannustavasti alan perustiedot. Ranskan kokemuksiin pohjaava taiteellinen esikoisteos Löydä minut tästä kaupungista (Asema) ilmestyi vuonna 2009. Tämän jälkeen Ahokoivu on julkaissut muun muassa Batuman-supersankariparodiaa sekä Kalle Hakkolan kanssa tehtyjä Sanni & Joonas -lastensarjakuvakirjoja.

Ahokoivun tähänastinen pääteos Oksi (Asema, 2018) on tarina äideistä ja tyttäristä, tähdistä ja myyteistä. Oksi on kalevalaishenkistä fantasiaa,

jossa käsitellään kansanperinteessä kiertäviä tarinoita ja perheyksikön sisäisiä suhteita karhuhahmoisten päähenkilöiden kautta. Lähes 400-sivuinen kirja on julkaistu myös englanniksi.

Ahokoivu on myös tuottelias kuvittaja sekä lastenkirjojen tekijä. Teoksia on julkaistu yli kymmenessä maassa. Näistä mainittakoon Ranskaan tehty Lola Olifante -sarja sekä Laura Ertimon kanssa toteutetut ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevät Ihme ilmat ja Aika matka.

Ahokoivun sarjakuvissa ja kuvituksissa on sympatiaa ja runollisuutta. Selkeä piirrostyyli ja rakenteellinen hahmottelu tuovat kuviin syvällisyyttä. Sivellintekniikalla toteutetuissa jaksoissa on unenomaisuutta, tunnelma vie lukijan kuvien sisäiseen maailmaan. Joissakin teoksissa visuaaliset innoittajat ovat aistittavissa, mutta Ahokoivu ponnistaa täysin omaan todellisuuteen.

Mari Ahokoivu on erinomainen esimerkki uuden sukupolven taiteilijasta, joka hallitsee ilmaisuvälineensä suvereenisti ja yllättää lukijansa avaamalla heille tuoreita näkökulmia. Hän tuo arkitodellisuuteen ripauksen fantasiaa.

1.6 Muita projekteja

Suomen sarjakuvaseura Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10

Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10.2023. Osastolla pidettiin avoimia työpajoja (mukana mangapajoja, senioreiden sarjakuvaa ja Sarjakuvakeskuksen Perjantaipaja). Lonna-salin lavaohjelmassa panelistit keskustelivat nykysarjakuvan näkyvyyteen liittyvistä haasteista ja ideoivat ratkaisuja. Keskusteluun osallistuivat Petri Järvinen (Nordic Manga) ja Sanna Hukkanen (Kutikuti ry). Keskustelua moderoi Suomen sarjakuvaseura ry:n hallituksen jäsen Vesa Kataisto. Lisäksi valloittava drag queen Anita Bang luki yleisölle kesäkuussa 2022 ilmestyneen Jukka Tilsan ja Teemu Palosaaren Runoja lapsille ja muil

Ukraina-avustuskampanja

Vuoden 2022 aikana taiteilija Janne Torisevan aloitteesta Facebookiin perustettu sarjakuvantekijöiden yhteinen kampanja ”Auta Ukrainaa, saat sarjakuvaa” jatkui myös vuonna 2023 ja jatkuu yhä niin kauan kuin on tarpeen. Kampanjan tarkoitus on myydä originaalitaidetta Ukrainan hyväksi. Maksut suunnataan kokonaisuudessaan suoraan avustusjärjestöille.

Sarjakuvalla apua Gazaan

Sarjakuvantekijöiden yhteisessä Facebook-ryhmässä sarjakuvantekijät ilmoittavat lahjoituksista, joiden avulla kerätään varoja Gazan tilanteen auttamiseksi. Sarjakuvatekijöiden töitä, esimerkiksi kirjoja ja printtejä, voi lunastaa itselleen tekemällä lahjoituksen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön ja paikallisen hätäapuprojektin keräyksiin.

Sarjakuva-automaatti

Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2023 Sörkan Ruusussa. Se täytettiin tätä tarkoitusta varten vuonna 2023 pidetyn lyhytkurssin aikana tuotetuilla sarjakuvilla.

Kati Vuopala

Janne Toriseva

Mellu Abuzaid-Ryu

Kati Vuopala

Kokoelma

Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon.

Kokoelmaa kartutettiin vuonna 2023 muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on näin ollen jäissä. Seura jatkaa uuden kokoelmapaikan ja -rahoituksen sekä yhteistyötahojen etsimistä.

Sarjakuvien palautepalvelu

Suomen sarjakuvaseura ry aloitti vuonna 2022 yhdessä Sarjakuvantekijät ry:n kanssa sarjakuvien palautepalvelun suunnittelun. Palautepalvelun avulla aloittelevat sarjakuvapiirtäjät voivat saada palautetta töistään kokeneilta tekijöiltä. Palautteenantajat ovat vastaavien kaunokirjallisuuteen keskittyvien palvelujen tavoin alansa ammattilaisia eli piirtäjiä, sarjakuvakäsikirjoittajia ja kustannustoimittajia. Palautepalvelu toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella, ja se käynnistettiin Tampere Kuplii -festivaaleilla maaliskuussa 2023. Palvelu herätti kiinnostusta, ja palautteenantajat saivat useita sarjakuvia arvioitavakseen. Vuoden 2023 loppuun mennessä palvelun kautta arvioitiin yhteensä 211 sivua sarjakuvaa. Hankkeen koordinoinnista vastasi Seuran puolelta Athanasía Aarniosuo. Vuoden 2023 jälkeen palautepalvelu on otettu osaksi Seuran perustoimintaa.

Kuvataiteen talo

Suomen sarjakuvaseura liittyi vuonna 2023 kahdeksantoista organisaation Kuvataiteen talo -yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda kuvataiteen alaa uudistavaa yhteistyötä, toimintamalleja ja palveluita sekä ennen pitkää koota kaikki organisaatiot yhteisen katon alle. Tulevissa uusissa tiloissa Seura pääsee myös käynnistämään uudelleen galleriatoiminnan, jolle on tällä hetkellä sarjakuvakentällä suuri tarve.

Sarjakuvaseura osaksi Kuvataiteen talo -hanketta

Suomen sarjakuvaseura ry odottaa innolla yhteistyötä kuvataideorganisaatioiden kanssa ja jatkaa myös kirjallisuuden puolella aktiivisena toimijana.

Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalit

Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 22.–26.3.2023.

Turvallisemman tilan periaatteet

Vuoden 2023 aikana Seura nimitti häirintäyhdyshenkilön hallituksesta ja kirjasi ja otti käyttöön turvallisemman tilan periaatteet. Osa Seuran työntekijöistä osallistui Javiera Marchant Aedon järjestämään yhdenvertaisuuskoulutukseen.

2. SARJAKUVAKESKUS

Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. luku 1, Perustoiminta).

Helmikuusta 2022 Sarjakuvakeskus on toiminut Herttoniemessä Helsingissä. Keskuksen toiminta on otettu alueella vastaan hyvin. Keskuksen toiminnot, siis sekä opetustoiminta että toimisto, jakavat Herttoniemenrannassa saman tilan.

Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Arabiassa ja Karakalliossa. Syksyllä 2023 aloitimme valmistelut Mukana ry:n Kallion tilojen yhteiskäytöstä, tarkoituksena järjestää siellä kurssi- sekä leiritoimintaa vuonna 2024.

2.1 Opetustoiminta yleisesti

Sarjakuvakeskus on oman kurssitoiminnan sekä erilaisten hankkeiden kautta kehittänyt ja jatkanut sarjakuvan ja sen lähitaiteiden opetusta. Opetusta suunnittelivat vuonna 2023 kuukausipalkkaiset opetusvastaavat Kalle Keinonen sekä Lauri Pulkkinen. Lisäksi opetustoimintaa järjestivät tuntiopettajat ja hanketyöntekijät, jotka ovat ammatitaitoi-

sia taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita. Vuonna 2023 Sarjakuvakeskus on palannut jatkamaan pandemian aikana katkennutta harjoittelupaikkojen järjestämistä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille.

Opetustoiminnan ytimessä ovat syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen. Opetuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla harrastuspisteissä pidetyt sarjakuvakurssit ja -työpajat, kouluissa järjestetyt harrastusryhmät sekä loma-aikojen leirit. Näitä opetustapahtumia täydentämään olemme vuonna 2023 panostaneet tilattaviin pajoihin ja pajakokonaisuuksiin. Tilattavia pajoja olemme toteuttaneet tasaiseen tahtiin pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa. Mittavimpana tilattuna pajakokonaisuutena toteutimme monen vuoden tauon jälkeen nelipäiväiset Kauhajoen sarjakuvasäpinät yhdessä Kauhajoen kaupunginkirjaston kanssa.

Kuva: Henry Söderlund

Avoimet työpajat. Maksuttomat, avoimet croquis-pajat jatkuivat vuonna 2023 Kulttuurikeskus Caisassa. Myös Perjantaipaja kokoontui Sarjakuvakeskuksen tiloissa sekä etänä Discordissa.

Lasten lauantai ja muu ilmainen paikallistoiminta. Kerran kuussa järjestetyt, ilmaiset työpajat tavoittivat etenkin lähialueen lapsia ja nuoria. Toimintaa suunniteltiin koko perhe huomioiden. Lasten lauantai -työpajat tavoittivat vuonna 2023 yhteensä 130 ihmistä. Vuonna 2023 Sarjakuvakeskus oli aktiivisesti mukana lähialuetta koskevissa tapahtumissa tarjoamalla matalan kynnyksen pajatoimintaa Helsinki-päivillä sekä kauppakeskus REDIn Back 2 School -tapahtumassa.

Sarjishaaste Sarjakuu järjestettiin lokakuussa 2023 kolmatta kertaa. Sarjakuu oli lokakuun kestävä avoin sarjishaaste, johon osallistuttiin Instagramissa. Haasteeseen osallistuvia ohjeistettiin liittymään mukaan Instagramissa käyttämällä tageja #sarjakuu ja @Sarjakuvakeskus. Haastoimme mukaan Sarjakuuhun kaikki, jotka halusivat kehittää luovuuttaan ja piirtotaitojaan. Aiheiden ideoinnissa olivat jälleen mukana Sarjakuvakeskuksen perjantaipajalaiset.

2.2 Kurssit

Vuonna 2023 Sarjakuvakeskuksen kursseille ja leireille osallistui kevätkaudella 155 henkilöä ja syyskaudella 176 henkilöä.

Vuonna 2023 koronapandemia ei enää vaikuttanut Sarjakuvakeskuksen opetustoimintaan. Pandemian perintönä osaa kursseista on tarjottu toteutettavaksi myös verkkoympäristössä. Etäopetus koostui opettajan tekemistä ohjevideoista, yhteisistä videopuheluista, itsenäisestä työskentelystä sekä opettajan antamasta henkilökohtaisesta palautteesta. Vuonna 2023 verkkokursseina toteutettuja sisältöjä oli Sarjakuvailmaisu 1 -kurssit sekä Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi -lyhytkurssikokonaisuudet. Näiden lisäksi Sarjakuvakeskuksen suosittu Käsikirjoituspiiri kokoontui osittain verkkoympäristössä.

Lasten ja nuorten kurssit. Lasten kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi Helsingin Arabianrannassa ja Espoon Karakalliossa yhteistyökumppanien tiloissa. Ajatuksena on tuoda toimintaa lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa tai animaatiota. Sarjakuvakeskuksen nuorten kurssi vakiinnutti toimintansa lähiopetuksessa vuoden 2023 aikana.

Aikuisten kurssit. Aikuisten kursseja järjestettiin vuonna 2023 laajasti niin lähi- kuin etäopetukse nakin. Kevätkauden Kuvituskurssi jouduttiin peru maan vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta kurssi teki paluun täyspitkänä kurssina syksyn

2023 kevÄÄn ja kesän kurssit sekä leirit

– Sarjakuvailmaisu 1

– Sarjakuvailmaisu 1 (verkkokurssi)

– Sarjakuvailmaisu 1 Kesäextra -lyhytkurssi

– Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle

– Nuorten sarjakuvakurssi 12–18-vuotiaille

– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 1

– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 2

– Lasten sarjakuvakurssi Pihlajamäessä

– Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi Karakalliossa

– Mangakurssi

– Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi -kurssi (verkko)

– Lasten sarjakuvaleiri

– Lasten sarjakuva- ja animaatioleiri

– Mangaleiri

– Sarjakuvaleiri POC-lapsille

2023 syksyn kurssit

– Sarjakuvailmaisu 1

– Sarjakuvailmaisu 1 (verkkokurssi)

– Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle

– Nuorten sarjakuvakurssi 12–18-vuotiaille

– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 1

– Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla, ryhmä 2

– Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi Karakalliossa

– Mangakurssi

– Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi -kurssi (verkko)

– Pienlehtiä Sarjakuva-automaattiin

– Kuvituskurssi

– Let’s do comics art! -lyhytkurssi

Anna Neva

aikana. Sarjakuvakeskuksen ja Sarjakuvantekijöiden yhteistyö jatkui totuttuun tapaan toteuttamalla Matti Hagelbergin opettamaa Käsikirjoituspiiriä. Suosittu Sarjakuvailmaisu 1 -kurssi järjestettiin sekä keväällä että syksynä lähi- ja etäopetuksessa, ja näiden lisäksi kevään lähiopetusryhmän toiveesta järjestettiin samaa kurssia jatkava Sarjakuvailmaisu 1 Kesäextra -lyhytkurssi.

Loma-aikojen leiri- ja kurssitoiminta. Säännöllisten kurssien lisäksi Seura järjesti loma-aikojen leiritoimintaa lapsille. Vuoden 2023 lasten kesäleirejä järjestettiin kolme kappaletta: Lasten sarjakuvaleiri, Lasten sarjakuva- ja animaatioleiri sekä Mangaleiri. Lisäksi Taiteen edistämiskekuksen tuella järjestettiin ilmainen Sarjakuvaleiri POC-lapsille, osana vuoden 2023 POC-hanketta. Kaikilla loma-aikojen leireillä oli apuna Plan ry:n kautta työharjoitteluun otettu harjoittelija.

2.3 Koululaisten harrastusryhmät

Koulupäivän yhteydessä toteutetut harrastukset ovat olleet osa Suomen sarjakuvaseuran lapsille suunnattua taidetoimintaa vuodesta 2016 saakka. Toimintaa on kehitetty ja laajennettu vuosien mittaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, Aluehallintoviraston sekä eri kaupunkien tuella. Tavoitteena on ollut kehittää ja tuottaa laadukkaita ja innostavia matalan kynnyksen sarjakuva- ja animaatioharrastusmahdollisuuksia peruskoululaisille pääkaupunkiseudulla. Sarjakuvakeskuksen harrastusryhmien opettajina toimivat alan ammattilaiset: koulutetut taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat.

Vuonna 2023 aluehallintoviraston tuella järjestettyjen sarjakuvaryhmien järjestäminen loppui kokonaan. Kouluissa tarjottava harrastustoiminta tehtiin kokonaan osana Suomen malli -hanketta. Seura järjesti toimintaa Helsingissä ja Espoossa, sekä syyskaudesta 2023 alkaen myös Vantaalla. Seuran järjestämien harrastusryhmien teemat ovat (1) sarjakuva, (2) animaatio sekä (3) elokuva ja animaatio. Suomen mallin ryhmät ovat osallistujille maksuttomia. Seura järjesti kevätkaudella harrastuksia 12 ryhmän ja syyskaudella 14 ryhmän verran.

Suomen

mallin harrastukset vuonna 2023

KeväT

Elokuva- ja animaatioharrastus:

- Latokartanon peruskoulu ala-aste

- Pihlajiston ala-aste

- Pohjois-Haagan ala-aste

- Metsolan ala-aste

- Suomenlinnan ala-asteen koulu (ryhmä 1)

- Suomenlinnan ala-asteen koulu (ryhmä 2)

Animaatioharrastus:

- Karhusuon koulu

- Hansakallion koulu

- Kirstin koulu

Sarjakuvaharrastus:

- Soukan koulu

- Kaitaan koulu

- Mainingin koulu

Syksy

Elokuva- ja animaatioharrastus:

- Latokartanon peruskoulu ala-aste

- Metsolan ala-aste

- Suomenlinnan ala-asteen koulu

Animaatioharrastus:

- Martinkallion koulu

- Nauriskasken koulu

- Saunalahden koulu

Sarjakuvaharrastus:

- Eestinkallion koulu (ryhmä 1)

- Eestinkallion koulu (ryhmä 2)

- Espoonlahden koulu (ryhmä 1)

- Espoonlahden koulu (ryhmä 2)

- Ruusutorpan koulu (ryhmä 1)

- Ruusutorpan koulu (ryhmä 2)

- Myyrmäen nuorisotila (ryhmä 1)

- Myyrmäen nuorisotila (ryhmä 1)

Anna Neva

Kuvitus: Ninke Naujoks

2.4. Opetuksen hankkeet

Espoon Kulttuurikurkkaus –Sarjakuvaa päiväkodeissa

Vuonna 2019 aloitettu Kulttuurikurkkaus-toimintamalli jatkui yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2023 Sarjakuvakeskus toteutti lapsille suunnattuja sarjakuvapajoja sekä kasvattajille suunnattuja koulutuksia päiväkodeissa. Pajoja opetti kuvataidekasvattaja Veera Varteva. Kulttuurikurkkauksen myötä Sarjakuvakeskuksen toimintaa toteutettiin vuoden 2023 aikana kolmessatoista eri espoolaisessa päiväkodissa.

Espoon KULPS

2023 Sarjakuvakeskus aloitti mukana Espoon kulttuuripolussa tarjoamalla työpajoja ala- sekä yläkoululaisille. Sarjakuvakeskuksen KULPS-pajojen teemat ovat hahmosuunnittelu, manga, zine sekä piirtotekniikat. Viisi kappaletta manga-pajoja toteutettiin Rastaalan koulussa, ja ne keräsivät kiittävää palautetta. KULPS-hanketta jatketaan sekä kehitetään vuonna 2024.

POC-hanke

Taiteen edistämiskeskuksen myöntämällä avustuksella kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan toteutettiin yksi lasten leiri Sarjakuvakeskuksella sekä työpajojen sarjat Tampereella ja Espoossa. POC-vertaisryhmien työpajoja järjestettiin yhdessä Hervannan

kirjaston, Tampereen tyttöjen talon, Mirsal ry:n, Nauha ry:n ja KÖLVI ry:n kanssa. Pajojen opettajana toimi sarjakuvataiteilija Maryam ”Mellu” Abuzaid-Ryu. POC-hanke osoittautui suuniteltua suuritöisemmäksi, ja toimintaa jouduttiin mukauttamaan projektin edetessä. Haasteita loivat POC-termin ymmärtäminen sekä kohderyhmän tavoittaminen. Haasteista saatiin kuitenkin paljon hyvää oppia tulevaisuuden varalle, ja projektin jatko on suunniteltu POC-tulokulman sijaan sarjakuvaopetukseen vähemmistökielillä.

Senioreiden sarjakuvatoiminta

Sarjakuvakeskus järjesti vuonna 2023 senioreille suunnattua sarjakuvatoimintaa suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin. Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän avustuksen avulla järjestettiin kolme senioriryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain sekä kevätkaudella että syyskaudella. Helsingissä oleva ryhmä jatkoi toimintaansa Kinaporin palvelukeskuksessa, jonka lisäksi Espooseen perustettiin kaksi uutta ryhmää: Merikartanon- ja Omenatarhan palvelukeskuksiin. Kevätkaudella Kinaporin ryhmää opetti Milja-Maaria Terho ja syyskaudella puolestaan Veera Varteva. Merikartanon ja Omenatarhan ryhmistä vastasi kevätkaudella opetusvastaava Lauri Pulkkinen ja syyskaudella Hannele Richert.

Toiminnassa syntyneistä teoksista koottiin näyttely, joka oli esillä osana Helsingin Sarjakuvafestivaalit 2023 -näyttelyohjelmaa Itäkeskuksen kirjastossa syyskuussa. Sama näyttely saatiin esille myös palvekukeskus Merikartanoon joulukuun ajaksi. Näyttely on esillä myös Keravan kirjastossa maaliskuussa 2024.

Kuva: Henry Söderlund

3. HELSINGIN 38. SARJAKUVAFESTIVAALIT

Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin Korjaamolla 16.–17.9.2023. Festivaalitaiteilijana toimi Kimmo Lust, ja tapahtuman teemoina olivat matkustaminen, liikenne sekä saksankielinen sarjakuva. Helsingin 38. sarjakuvafestivaalit toi kaupunkiin näyttelyitä, kansainvälisiä vieraita, tatuointistudion ja Batman-puhekaraokea.

Festareiden arvioitu kävijämäärä oli noin 7 000 henkeä. Festivaalien yhteydessä järjestettiin poikkeuksellinen monta näyttelyä, yhteensä 16. Näyttelyt järjestettiin yhteistyössä helsinkiläisten gallerioiden, kirjastojen ja muiden kulttuuritilojen kanssa, ne olivat kävijöilleen ilmaisia, ja kutsuvieraille maksettiin näyttelypalkkiot. Näyttelyihin todella panostettiin, ja ne keräsivätkin yleisöä päätapahtuman ohessa.

Festivaaliviikonlopun aikana järjestimme myös kustantajavieraiden pitchaus-pajoja, joiden aikana Suomessa työskentelevät sarjakuvantekijät saattoivat esitellä kustantajille töitään ja ideoitaan. Kustantajien kanssa vierailimme FILIn tiloissa festivaalien jälkeisenä maanantaina tutustumassa mahdollisiin rahoitusmahdollisuuksiin.

Festivaaliviikolla julkaisimme katalogin, joka sisälsi ohjelmatietojen lisäksi artikkeleita ja taiteilijahaastatteluja. Katalogia myytiin festareilla ja jaettiin ilmaiseksi myöhemmissä tapahtumissa.

Helsingin 38. sarjakuvafestivaalien kaikki haastattelut, sarjakuvaluennat ja paneelikeskustelut videokuvattiin. Tallenteet ovat katsottavissa Seuran YouTube-kanavan kautta.

Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen kaupunkifestivaali. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. kohta 1).

Helsingin 38. sarjakuvafestivaalien rahoittajat: Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomalais–norjalainen kulttuurirahasto, Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, FILI, AUE-säätiö, Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä, Pro Helvetia, Goethe-Institut Finnland, Taiteen edistämiskeskus.

Kuva: Joonas Kohonen

3.1 Kunniavieraat

Festivaalitaiteilija 2023: Kimmo Lust. Helsingin sarjakuvafestivaalien visuaalisesta ilmeestä vastasi vuonna 2023 sarjakuvataiteilija Kimmo Lust (s. 1986). Lust on Sarjakuva-Finlandialla palkittu kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Kriitikot valitsivat hänen Silmukka-esikoisalbuminsa Sarjainfo-lehden äänestyksessä vuoden 2022 parhaaksi sarjakuvakirjaksi.

Andreas Gefe. Andreas Gefe on kansainvälisesti tunnettu sveitsiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän on kuvittanut viisi alkujaan saksankielistä sarjakuvaromaania, joista Julian Volojin käsikirjoittama (Not) a New York Love Story palkittiin sveitsiläis–saksalaisten kaupunkien sarjakuvapalkinnolla. Gefe on myös intohimoinen maalari. Hänen uusin projektinsa on Carnets de Voyage -sarja, joka on esillä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2023.

Janne Parviainen. Janne Parviainen on helsinkiläinen sarjakuvapiirtäjä, joka työskentelee myös valotaiteen ja maalausten parissa. Häneltä ovat ilmestyneet sarjakuva-albumit Ulkopuolella, Post Man ja viimeisimpänä Rooman rajoilla, joka oli myös vuoden 2022 Sarjakuva-Finlandia-finalistina. Janne työstää parhaillaan uutta Susitaival-sarjakuvateostaan yhdessä kuvataiteilijaveljensä Pekka Parviaisen kanssa.

Mari Lukkari & Hannele Richert. Sarjakuvataiteilija Hannele Richertin ja toimittaja Mari Lukkarin yhteistyöstä syntyi sarjakuva. Miksi äärioikeisto ja oikeistopopulismi kasvattavat suosiotaan kaikkialla? Lukkari lähti Saksaan, etsimään vastausta siihen, miksi näin on tapahtunut erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.

Marijpol. Vuonna 1982 syntynyt Marijpol on Hampurissa asuva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja suunnittelija, jonka sarjakuvia on julkaistu lehdissä ja antologioissa kuten Lagon Revue, Mould Map ja Colorama Clubhouse. Marijpol hyödyntää erilaisia tyylejä ja tarinankerronnan muotoja luoden jännitettä tavallisen ja yllättävän välille. Hänen tuore sarjakuvaromaaninsa Hort (2022) käsittelee ystävyyden, hoivan ja poikkeuksellisten ruumiiden teemoja.

Miguel Vila. Miguel Vila (s. 1993) on Pohjois-Italiasta kotoisin oleva sarjakuvataiteilija. Häneltä on ilmestynyt kolme sarjakuvaromaania, joista Padovaland (Zum Teufel, 2023) on esikoisteos. Vila kuvaa teoksissaan nykymaailmaa monitasoisesti ja kekseliästä kuvakerrontaa käyttäen. Moraalisen rappion kuvaajana hänen töistään henkii sukulaisuus muiden muassa Daniel Clowesin ja Chris Waren sarjakuviin.

Mika Lietzén. Mika Lietzén (s. 1974) on vähäeleisestä dramatiikastaan ja kauniista piirrosjäljestään tunnettu turkulainen sarjakuvataiteilija, jonka aiempia teoksia ovat muiden muassa Tarinoita lännestä (2007), 1986 (2014), Minä olen saari (2018) ja elämäkertasarjakuva Taipumaton Tanner (2021).

Paul Gravett. Paul Gravett (s. 1956) on englantilainen sarjakuvahistorioitsija, freelancetoimittaja ja näyttelykuraattori. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia sarjakuvista ja kuratoinut sarjakuvanäyttelyjä eri puolilla maailmaa.

Samira Belorf. Vuonna 1993 syntynyt Samira Belorf on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän elää ja työskentelee Baselissa Sveitsissä. Belorfin kuvittama, Werner Rohnerin käsikirjoittama lastenkirja Hier bin ich doch! julkaistaan syksyllä 2023 Atlantis-kustantamon toimesta. Hänen tarinoidensa tyypillisiä aiheita ovat arkielämä ja sosiaaliset suhteet. Hän käsittelee töissään ja pedagogisissa sarjakuvissaan myös rasismia ja syrjintää.

Sanna Hukkanen. Sanna Hukkanen on joensuulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänen tuore, viides kirjansa Taiga – EtnoGraafinen matkakertomus vie lukijan suomalais–ugrilaisten kansojen maailmaan Venäjälle, läpipääsemättömän rajan taakse. Hukkanen on tehnyt myös kuvituksia kirjoihin, lehtiin, oppaisiin ja julisteisiin, ja hänen työnsä ovat olleet esillä lukuisissa näyttelyissä. Hän uskoo sarjakuvataiteen voimaan muutoksen välineenä.

Sheree Domingo & Patrick Spät. Sheree Domingo on sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja visuaalinen välittäjä. Hänen repertuaariinsa kuuluvat fiktiiviset ja (auto)biografiset sarjakuvaromaanit, tieteelliseen viestintään liittyvät työt, visuaaliset tallenteet, kuvitukset ja sarjakuvat. Hän julkaisi sarjakuvadebyyttinsä Ferngespräch vuonna 2019, mitä seurasi 2022 Patrick Spätin kanssa tehty Madame Choi und die Monster. Madame Choi und die Monster voitti Berthold Leibinger Stiftungin sarjakuvapalkinnon 2022. Vuonna 1982 syntynyt sarjakuvakäsikirjoittaja Patrick Spät on opiskellut filosofiaa, sosiologiaa ja kirjallisuushistoriaa. Hän julkaisi yhdessä sarjakuvataiteilija Bea Daviesin kanssa sarjakuvan Der König der Vagabunden 2019. Spät rakastaa kissoja, juustoa, kahvia, savukkeita ja sarjakuvia. Sekä Domingo että Spät asuvat ja työskentelevät Berliinissä.

Zoras-kollektiivi. Zoras (FI/BE/DE/UK) on kuvaja äänitaiteilijoiden sekä kirjailijoiden monialainen kollektiivi. Rooting Hope -projektinsa myötä kollektiivi esittelee Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Kuti-lehden syksyn numeroa sekä näyttelyä yhdistellen taiteilijoiden ja aktivistien praktiikoita. He tutkivat, kuinka taiteellisesti kokeilevan sarjakuvan avulla voidaan edistää kollektiivista sosiaalista ja ekologista muutosta.

Zoras-kollektiivi:

Sanna Hukkanen, sarjakuvataiteilija, kuvittaja, yhteisötaiteilija (Suomi)

Rona Kennedy, monialainen taiteilija, tutkija, kirjailija (Belgia/Iso-Britannia)

Inez Louwagie, kuvataiteilija, visuaalinen tarinankertoja, aktivisti (Belgia)

Silvana Mammone, monialainen taiteilija (Saksa)

Charlotte Peys, kuvataiteilija, kuvittaja, kirjailija (Belgia)

Muut vieraat

Edellä mainittujen lisäksi festivaaleille kutsuttiin useita muita vieraita yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tai kustantajien suosituksesta. Heitä haastateltiin festivaalien lavoilla yksin tai paneeleissa.

Muita vieraita olivat:

• Aapo Kukko

• Alexandros Kyparissis

• Anja Dahle Øverbye

• Edith Hammar

• Heikki Paakkanen

• Henriikka Palva

• Ivanda Jansone

• Juliana Hyrri

• Jyrki Nissinen

• Maija Louhio

• Matti Hagelberg

• Milla Paloniemi

• Johanna ”Roju” Rojola

• Saskia Gullstrand

• Siiri Viljakka

• Tiitu Takalo

• Willem

Kutikutin avajaiset. Kuva: Henry Söderlund

Henna Räsänen ja Kimmo Lust näyttelyn avajaisissaan. Kuva: Henry Söderlund

Henna Räsäsen töitä Love, Logic & Horror -näyttelyssä.

3.2 Näyttelyt

Vuoden 2023 Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä Seura järjesti poikkeuksellisen monta yksityis- ja ryhmänäyttelyä, yhteensä 16 näyttelyä, yhteistyössä helsinkiläisten gallerioiden ja muiden näyttelytilojen kanssa. Näyttelyiden kesto vaihteli festivaaliviikonlopusta kahteen kuukauteen, ja kaikissa juhlittiin avajaisia festivaaliviikolla syyskuussa. Kaikki näyttelyt olivat kävijöille ilmaisia. Taiteilijoilta ei peritty galleriavuokria. Kansainvälisten vieraiden ja festivaalitaiteilijan näyttelyistä maksettiin näyttelypalkkiot.

Kimmo Lust & Henna Räsänen (HX): LOVE, LOGIC & HORROR

Molotow concept store, Helsinki

Sarjakuvanäyttely tutki aivojen vasemman ja oikean puoliskon, tunteiden ja logiikan sekä itsetuhoisten alloseksuaalisten halujen ja hirviömäisen lesbisen läheisriippuvuuden yhteentörmäystä – sekä muita queer-narratiiveja.

Ryhmänäyttely: SENIORIT

Itäkeskuksen kirjasto, Helsinki

Tässä näyttelyssä pääsivät esiin sarjakuvasta kiinnostuneet seniorit! Kaikki näyttelyn teokset saivat alkunsa kevätkauden 2023 aikana kolmessa Sarjakuvakeskuksen järjestämässä sarjakuvaryhmässä pääkaupunkiseudulla. Kursseilla on kokeiltu erilaisia tekniikoita, tehty vierailuja kulttuurikohteisiin ja vastaanotettu taiteeseen vihkiytyneitä vierailijoita. Taiteellisessa työskentelyssä on kannustettu kokeilemiseen sekä omien tarinoiden ja kokemusten hyödyntämiseen. Tästä syystä näyttely olikin mitä erilaisimpien taiteilijoiden ja lopputulosten hauska viidakko.

Sanna Hukkanen: ETNOGRAAFIN KIERTÄVÄ KOTIMUSEO

Espresso Edge, Helsinki

Matkoilta suomalais–ugrilaiseen maailmaan on tarttunut mukaan monenlaisia aarteita: lahjaksi saatuja esineitä, taika-amuletteja ja suurta johtajaa ivaavaa krääsää. Etnograafin kiertävä kotimuseo -näyttely on rakentunut Sanna Hukkasen Taiga – EtnoGraafinen matkakertomus -sarjakuva-albumin ympärille.

Ryhmänäyttely: SARJA/KUVA/TAIDE

Om’Pu galleria, Helsinki

Niin sarjakuvan kuin kuvataiteenkin parissa sekä näiden välimaastossa työskentelevät taiteilijat Siiri Viljakka, Roju, Juliana Hyrri, Ivanda Jansone ja Athanasía Aarniosuo keskustelivat aiheesta Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Korjaamolla lauantaina 16.9. Om’Pu gallerian yhteisnäyttelyssä oli esillä tämän viisikon teoksia, joissa kerronnallisuus kohtasi Om’Pun välittömän tunnelman.

Tommi Musturi: MYRSKYÄ

Vallilan Panimon galleria, Helsinki

Tommi Musturin Vallilan Panimolle toteuttama näyttely sisälsi maalauksia, grafiikkaa sekä piirroksia. Sekatekniikoin toteutetut työt pakenevat tyylejä muodostaen oudolla tavalla järjestäytyneen, omalakisen energisen myrskyn – värit ja muodot muuntuvat näkökulmiksi tekijän maailmaan ja kutsuvat katsojan kohti tuntematonta, kadonnutta. Näyttely luotasi jokaisessa yksilössä piileviä kokemisen alueita, jotka pakenevat sanallistamista.

Samira Belorf: ON TOUR – WITH ZEAL & ARDOR

Kalasataman seripaja, Pajagalleria, Helsinki

Samira Belorf kulki metalliyhtye Zeal & Ardorin matkassa kolme viikkoa heidän Euroopan-kiertueellaan talvella 2022. Julkaisu koostettiin hänen kuvittamistaan vaikutelmista matkalta. Piirrokset ja lyhyet sarjakuvat valaisevat kiertue-elämää ja näyttävät, mitä vaatii, että kukin konsertti saadaan rullaamaan kuin hyvin öljytty kone.

Sheree Domingo & Patrick Spät: MADAME CHOI AND THE MONSTERS

Käpylän kirjasto, Helsinki

Sarjakuvassaan Madame Choi and the Monsters (Edition Moderne, 2022) Berliinissä toimivat taiteilijat Sheree Domingo ja Patrick Spät kertovat tarinan todesta rikoksesta: eteläkorealaisen näyttelijätär Choi Eun-heen kaappauksesta Pohjois-Koreassa 1978. Tämän ohessa sarjakuva kertoo tarinan rautaa syövästä ja alati kasvavasta hirviöstä nimeltä Bulgasari. Näyttelyssä oli esillä alkuperäispiirroksia sarjakuvasta sekä käsintehtyjä keraamisia veistoksia hirviöstä. Yhteensä

Andreas Gefe: CARNETS DE VOYAGE Kulttuurikeskus Stoa, Parvigalleria, Helsinki

Andreas Gefe on kansainvälisesti tunnettu sveitsiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän on julkaissut viisi sarjakuvanovellia saksaksi, ja kolme niistä on käännetty myös ranskaksi. Vuonna 2019 Gefe vietti neljä kuukautta New Yorkissa, missä hän tapasi Julian Volojin sattumalta. Teokselle (Not) a New York Love Story myönnettiin sveitsiläis–saksalaisten kaupunkien sarjakuvapalkinto. Myös maalaaminen on Gefen intohimo. Gefe luo kuvituksensa akryylillä pahville, ja hän työstää usein henkilökohtaisia projektejaan. Uusin on Carnets de Voyage -sarja, joka oli originaalien ohella esillä Sarjakuvafestivaaleilla.

Ryhmänäyttely: MATKALLA

The Store, Hakaniemi, Helsinki

Hakaniemen The Store -liikkeen alakerran ryhmänäyttelyssä teoksiaan esittelivät seuraavat taiteilijat: Eetu Stenberg, Isla Antikainen, Maria Leskinen, Linda Karjalainen, Linnea Kilpi, Haltijakäpälä ja Nina Lappalainen. Matkailuaiheisen ryhmänäyttelyn kuratoi Sarjakuvafestivaalien tuotantotiimi, Ella Tahkolahti ja Athanasía Aarniosuo.

Milla Paloniemi: KIROILEVA SIILI 20 VUOTTA –KASVUKIPUJA

Bar 10, Helsinki

Kiroileva siili on ollut pieni piikikäs oman tiensä kulkija jo 20 vuoden ajan. Se kiroili itsensä suomalaisten sydämiin ensin internetin ja sittemmin sanomalehtienja sarjakuva-albumien sivuilta. Siili on monille tuttu myös oheistuotteista, joita löytyykin lähes jokaisesta taloudesta. Kiroileva siili 1 -albumi (Sammakko, 2007) voitti Suomen ensimmäisen Sarjakuva-Finlandian vuonna 2008. Näyttelyssä oli esillä harvemmin esillä nähtyjä originaaleja Suomen tunnetuimman ja tunteellisimman siilin alkuajoilta. Mukana mm. Milla Paloniemen graafisen suunnittelun opintojen aikana luentomuistiinpanojen sekaan syntyneitä varhaisia siilisarjakuvia.

Zoras-kollektiivi: TOIVOA JUURRUTTAMASSA

Malmitalo, Helsinki

Monikansallinen ZORAS-kollektiivi tarkasteli näyttelyssään taiteen ja aktivismin yhteisiä pintoja. Näyttelyn tarkoituksena oli kutsua vieraat sulattelemaan maailmaa yhdessä kollektiivin jäsenten kanssa ja tutkimaan yhdessä juurisysteemejä, jotka mahdollistavat yhteiskunnallisen ja ekologisen muutoksen.

Marijpol: HORT

Goethe Institut – Finnland, Helsinki

Näyttelyssä on esillä suuria vedoksia Marijpolin uusimmasta sarjakuvasta Hort, jota hän työsti usean vuoden ajan, sekä tekstiiliesineitä. Hort on tarina ystävyydestä, välittämisestä ja vaihtoehtoisista perhemalleista. Kolme alle nelikymppistä naista asuu yhteisessä asunnossa. Denise on muokannut ruumistaan käärmeraajoilla, Petra on äärimmäisen lihaksikas kehonrakentaja, ja Ulla on jättiläinen. Tarina alkaa siitä, kun kolme ystävystä tapaavat sisarukset Ilsen, Jörgin ja Dieterin. Vanhempiensa ennalta määrittämättömäksi ajaksi hylkäämät kolme lasta elävät keskenään ahtaassa asunnossa naapurustossa.

Janne Parviainen: SARJAKUVASTA KUVIKSI Myymälä2, Helsinki

Näyttelyssä oli esillä kuvituksia Janne Parviaisen sarjakuviin perustuen, sekä hänen Post Man -sarjakuvaansa liittyvä teossarja, jossa tarinan henkilöhahmot seikkailevat taidehistorian klassikkopiirustuksissa ja -maalauksissa. Post Man -teossarjaan sisältyy versioita muiden muassa Alfonse Muchan, Gustave Doren, M. C. Escherin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksista.

Ryhmänäyttely: WHISPERS IN THE ETHER –KUTIKUTIN RISOGRAFIANÄYTTELY

Sörkan Ruusu, Helsinki

Näyttely Whispers in the Ether juhlisti viittä uutta risozineä, joiden tekijäkaarti koostuu nykysarjakuvayhdistys Kutikutin taiteilijoista. Näyttelyn taiteilijat olivat Terhi Adler, Jyrki Heikkinen, Susanna Kesänen, Reetta Niemensivu ja Kati Rapia.

Mari Lukkari & Hannele Richert: HYVÄ IHMINEN

Itäkeskuksen kirjaston seinägalleria, Helsinki

Hyvä ihminen on toimittaja Mari Lukkarin ja sarjakuvantekijä Hannele Richertin infosarjakuva suomalaisen ja saksalaisen muistamiskulttuurin yhteentörmäyksestä. ”Se, mitä on aina oppinut pitämään oikeana, ei välttämättä olekaan oikein.”

Ryhmänäyttely: ZINETON – TOSI NOPEE PIENLEHTIHAASTEEN POP-UP NÄYTTELY

Vaunusalin lava, Korjaamo, Helsinki.

Zineton – Tosi Nopee Pienlehtihaasteen pop-up-näyttelyssä sai hypistellä lukulampun alla yli sataa zineä, jotka valmistuivat Zineton-haasteessa 2022.

• •

• •

3.3 Ohjelma

Tekijöitä ja teoksia esiteltiin paikan päällä kahdella lavalla, Korjaamon Kinossa ja Vintillä. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta.

Esimerkkejä ohjelmistosta:

• Festivaalitaiteilija Kimmo Lust (haast. Reetta Laitinen)

• Paneeli: Matkat ja liikenne sarjakuvan aiheena (Tiitu Takalo, Janne Parviainen, Sanna Hukkanen, Maija Louhio, Jyrki Nissinen, mod. Jelle Hugaerts)

• Matti Hagelberg (haast. Jelle Hugaerts)

• Sarjakuvaluentaa, Sheree Domingo & Patrick Spät: Madame Choi and the Monsters (ENG)

• Edith Hammar & Saskia Gullstrand (haast. Reetta Laitinen) (ENG)

• Paneeli: Sarja/kuva/taide (Siiri Viljakka, Roju, Juliana Hyrri, Ivanda Jansone, mod. Athanasía Aarniosuo)

• Heikki Paakkanen & Aapo Kukko (haast. Ville Hänninen)

• Paul Gravett (haast. Ville Hänninen) (ENG)

• Paneeli: German Language Comics (Marijpol, Sheree Domingo & Patrick Spät, Andreas Gefe, Samira Belorf, mod. Anna Vuorinne) (ENG)

Zine Fest

Helsinki Zine Fest on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja toimii paikkana, jossa pienlehtien tekijät, lukijat ja muut vastavirtakulttuurista kiinnostuneet voivat kokoontua, myydä teoksiaan ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä.

Myyntitapahtuma järjestettiin Korjaamon Kulmasalissa Sarjakuvafestivaalien yhteydessä. Pienlehtiä oli mahdollista myydä myös Zinefestin verkkokaupan kautta 9.–30.9. Myyntitapahtuman yhteydessä Korjaamolla järjestettiin myös Zine Festin lavaohjelmaa suomeksi ja englanniksi. Esimerkkejä lavaohjelmistosta:

• Paneeli: Limingan taidekoulun sarjakuvalinja (Mikko Jylhä, opiskelijoita, mod. H-P Ontto-Panula)

• Paneeli: Pornosarjis (Sara Valta, Mae Korvensivu, mod. Pii Anttonen), K18

• Taivaallisin pienlehti -kilpailun voittajien julkistus ja haastattelu (mod. H-P Ontto-Panula)

Zine Festissä jaettiin taas Taivaallisin pienlehti ja Taivaallisin verkkosarjakuva -palkinnot. Pienlehtikategorian voittaja oli YesSirLTHR teoksellaan Leather Dream ja verkkosarjakuvan voittaja oli Eppu Wikströmin Kind Regards.

Muu ohjelma

Sarjakuvaluenta. Sheree Domingo ja Patrick Spät lukivat sarjakuvanovelliaan ”Madame Choi

Pii Anttosen juontama piirustuskilpailu. Leikkimieliseen tapahtumaan saivat osallistua kaikki vauvasta vaariin, niin harrastelijat kuin ammattipiirtäjätkin. Kilpailun juonsi Pii Anttonen, joka valitsi etukäteen ilmoittautuneista kahdeksan kisaajaa. Voittajat valittiin huutoäänestyksellä.

Zinejä ja zillailua Zinetonin kanssa! Zineton –Tosi Nopee Pienlehtihaasteen pop-up-näyttelyssä sai hypistellä lukulampun alla yli sataa zineä, jotka valmistuivat Zineton-haasteessa 2022. Sunnuntaina Zineton kutsui sarjisfestarikansan tosi nopealle zinepisteelleen loihtimaan eri materiaaleista minizinen.

Esitys Zon 3D-sarjakuvasta. Zon on periksiantamaton antisankari, joka yrittää parhaansa mukaan sopeutua yhteiskunnan asettamiin sääntöihin ja normeihin sekä löytää paikkansa maailmassa. Zonin tarina on kuvanveistäjä Sakari Peltolan luoma kolmiulotteinen sarjakuvateos, joka on kokonaan veistetty kivestä. Teos sisältää yli 150 kohtausta, joiden yhteispaino on noin 15 tonnia. Zonin tarina julkaistiin kirjana kesällä 2023, ja sarjakuvafestivaaleilla Zon näyttäytyi teoksista koostetun kuvaesityksen muodossa.

Ihotaidetyöpaja. Siirtokuvatatuointeja ja ihomaalausta tatuointi- ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan ohjaamana. Työpajaan osallistuminen oli ilmaista eikä vaatinut aiempaa kokemusta. Kaikki materiaalit sai paikan päältä.

Apila tattoo -pop-up-tatuointistudio. Apila Pepita tatuoi festivaaleilla pieniä sarjakuvatyylisiä tatuointeja piirtämistään flash-malleista.

Karikatyyriautomaatti. Karikatyyriautomaatti tehtaili festivaalilauantaina kävijöistä pikamuotokuvia Korjaamon sisäpihalla. Tempaukseen osallistui joukko kuvataiteilijoita ja kuvittajia pääkaupunkiseudulta. Automaatin tuotto ohjattiin Maailman sarjakuvat -yhdistyksen voimauttavaan sarjakuvatyöpajatoimintaan.

Pitchaus-työpajat. Yhteistyössä FILIn kanssa toteutettiin sarjakuvantekijöille tarkoitetut esittelytapaamiset festivaaliviikonlopun lauantaina ja sunnuntaina. Nordic Manga -kustantamon Petri Järvinen, saksalaisen Reprodukt-kustantamon edustaja Dirk Rehm ja norjalaisen No Comprendo -kustantamon Espen Holtestaul pitivät kukin vastaanottoa Korjaamolla ja antoivat osallistujille neuvoja ja palautetta. Pitchaus-pajat olivat jälleen kerran erittäin suosittuja ja varattiin täyteen ennätysajassa.

Crime Alley -elokuva ja Batman-puhekaraoke. Kansainvälistä Batman-päivää juhlittiin Helsingin Sarjakuvafestivaalien ensimmäisenä päivänä. Pekka Paalasen Batman-fanielokuva Crime Alley (2022) esitettiin kahdesti festivaaliviikonlopun aikana. Kotimaisen, ei-kaupallinen Batman-fanielokuvan (kesto 33 min) rooleissa nähtiin muiden

muassa Mikko Vihma, Anna Easteden, Christopher Killik, Richard Colvin, Alisa Ranta-aho, Stewart Gray ja Juha-Pekka Mikkola. Kuten lukuisissa muissa tuotannoissa, Batmanin ääniroolin teki legendaarinen Kevin Porter. Iltaklubilla puolestaan kävijät pääsivät ilmaisemaan sisäistä Batmaniaan Batman-puhekaraokessa, jonka järjesti Speech Karaoke -työryhmä.

Iltaklubi. Festivaalilauantain iltaklubi Korjaamon Vintillä tarjoili lauantaina 16.9.2023 yhdessäoloa ja ohjelmaa festivaalikansalle. Illan musiikista vastasi DJ Buugiekalle. Klubille oli vapaa pääsy.

Cosvision, Kuva: Jenni Soramo

Sarjakuvaluentaa, Patrick Spät & Sheree Domingo. Kuva: Joonas Kohonen

Kuvat 1. 3. 6. 7. Joonas Kohonen. Kuvat 2. 4. 5. Henry Söderlund

3.4 Näytteilleasettajat

Vaunusali ja Korjaamohallin aula

Andreas Gefe

Antikvariaatti Coppola

Asema Kustannus

Comic Invasion Berlin

Femskt

German Comics Society

Janne Parviainen

JP Ahonen

Kaisa & Christoffer Leka

Kutikuti

Lystring Förlag

Markku Tanttu

Molotow

Nordic Manga

PeneLopez

Pokuto – Pohjoinen kustannustoiminta

Rosebud

Samira Belorf

Saskia Gullstrand & Edith Hammar

SS Libricon

STUFF

SUPERTURUNEN (Marko Turunen, Petteri Tikkanen, Kaltsu Kallio)

Suuri Kurpitsa

Tampereen sarjakuvaseura

Tiitu Takalo

Tim&Tom

Turun sarjakuvakauppa

WSOY & H-town

Zine Fest

LAUANTAI

Aleksis ”Sarracenian” Shi

Alisa Malin & Karoliina Koljonen

Auraboo

Eelis Nilukka & Toni Ahola ellumir & elppidraws

Emmi Nieminen, Eva Mäkelä, Tuukka Teponoja

Graciela Sarabia

Jiipu Uusitalo

KAAOS.KIOSKI

Kartsa & Savi

Kiira Mukka & Iriini Kalliomäki

Kris Keränen

Krottinen

Kryptidi Homot

ManaMonni & Yessirlthr

Mellu

Nam-Ke

Nekioka

Nyyra, Nukkuvalokki, Kiia Kostet, Guev

Piiru

Pilvipalvelu

Rosa Rea & SURKEART

Rosakaz & Heinokai

Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja

Sumusakea

Taneli Kemppi & Ruakku

Tomatowen

Viivi Esmeralda

Vuorovesi-kollektiivi & Avokaadonen

SUNNUNTAI

Ana Pando

AntsuPuff

Betoniaaveet

Broci

Emilia Ojala & Pinja Salmi

Emilis

Essi Välimäki & Karma Lehtinen

Jenni Välikangas, Reetta Kallio, Variable jkmiddlehouse

Kaarinart

Klaudia Denisov & Susanna Kesänen

Lassi Kaikkonen

Limingan sarjakuvalinja

Mirella Aurora Baas

Nemo Koski & Sakari Kyyrönen

Nli

Para Valta & Siiri Viljakka

PawsUpRobbie

Pikku paperi

Rasmus Tiilikka & Leija Reilin

Reunaehto

Rikkisu & Haltijakäpälä

Sanni Laine

Selma Bertell & Elmer Strang

Sophie Labelle & Arvi Tammi

Sotavalta & Vihtoori

Tiitus Niemenperä

Tuisku H.

Tähdenetsijät

Lisäksi Zine Fest järjesti yhteismyyntipöydän niille pienkustantajille, jotka eivät syystä tai toisesta voineet pitää omaa myyntipöytää festivaaleilla.

päätöspäivänä.

Näytteilleasettajat Korjaamon Vaunusalissa. Kuva: Jenni Soramo

Vapaaehtosia ja Seuran työntekijöitä festivaalin

Kuva: Henry Söderlund

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen Suomen sarjakuvaseura ry panosti vuoden 2023 aikana merkittävästi sarjakuvavientiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Seuran saamat avustukset mahdollistivat Seuran laajan kansainvälisen yhteistyön ja usean sarjakuvan kansainvälisen kulttuuriviennin hankkeen toteutuksen.

Seura oli mukana kehittämässä sarjakuva-alan järjestöjen yhteistä vientistrategiaa tuleville vuosille. Sarjakuva-alan toimijoista koottiin nyt jo vuoden ajan toiminut työryhmä, jonka tarkoituksena on yhtenäistää Suomen sarjakuvakentän vientitoimintaa, koordinoida kansainvälisiä sarjakuvafestivaalivierailuja sekä pitää kirjaa Suomen sarjakuvantekijöiden sarjakuvien käännöksistä ja ulkomaisista julkaisuista. Suomen sarjakuvaseura on työryhmän keskeinen yhteistyökumppani; alan Suomen kattojärjestönä Seuran on luontevaa koota tarvittavaa tietoa ja esitellä tekijöitä kansainväliselle yleisölle.

Sarjakuva-alan kansainvälisyysstrategian kirjaamisen prosessi on yhä käynnissä. Työryhmään kuuluvat Seuralta Athanasía Aarniosuo ja Vesa Kataisto, Kutikuti ry:ltä Petra Virtanen, Sarjakuvantekijät ry:stä Timo Kokkila sekä sarjakuvaneuvos–kääntäjä Kirsi Kinnunen Siksi-agentuurista. Strategiassa keskitytään toistaiseksi Eurooppaan ja Euroopan isoihin sarjakuvafestivaaleihin, joita ovat Fumetto Comic Festival Luzern, Angoulêmen kansainväliset sarjakuvafestivaalit, Lakes- ja Thought Bubble -festivaalit Lontoossa, Tukholman kansainväliset sarjakuvafestivaalit sekä Comicdom Con Ateenassa.

4.1 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma

CUNE Comics-in-Residence -ohjelman puitteissa Seura toteutti neljä residenssiä vuoden 2023 aikana. Residenssitaiteilijat Jana Ribkina ja Anneli Päivärinta (lokakuu 2023) sekä Søren Mosdal ja Tim Ng Tvedt (marraskuu 2023) viettivät kukin kuukauden residenssiyhteistyökumppanin HIAPin tiloissa Suomenlinnassa.

Riikalainen Jana Ribkina työskenteli residenssinsä aikana puoliomaelämäkerrallisen graafisen romaaninsa ”Riika-Gomel-Kiova” parissa. Tarina seuraa viisivuotiaan Janan kahden päivän pituista junamatkaa Itä-Euroopan halki 2000-luvun alussa, Matkan aikana hän navigoi vanhempiensa epätavallista etäsuhdetta.

Malmölainen Anneli Päivärinta työskentelee kodin teeman parissa. Residenssissä Anneli tutki, mitä koti oikeastaan on, eri menetelmin: haastattelemalla, luonnostelemalla, keskustelemalla muiden taiteilijoiden kanssa, runoilla ja niin edelleen.

Kööpenhaminasta kotoisin oleva Søren Mosdal työskenteli yhdessä helsinkiläisen Sami Ahon kanssa Peacemutant-projektissaan. Peacemutant on feministinen scifi-toimintasarjakuva, jossa keskeisten henkilöiden sukupuoli vaihtuu tarpeiden, intohimon, sosiaalisen aseman tai muuttuvan sijainnin mukaan.

Tim Ng Tvedt, Bergenistä, työsti uutta sarjakuvaansa, jonka Foot Books -kustantamo julkaisee norjaksi. Tim työskenteli residenssijakson aikana myös SNAKKEBOB-sarjakuvansa parissa.

CUNE CiR -residenssiohjelmaa tukee Pohjoismainen kulttuuripiste.

Søren Mosdal and Tim Ng Tvedt Suomenlinnassa.

Toiminnanjohtaja Athanasía Aarniosuo ja tuottaja Ella Tahkolahti tapasivat residenssiläisiä Suomenlinnassa. Vasemmalta oikealle Anneli Päivärinta, Athanasía, Jana Ribkina & Ella.

4.2 HCF GOES LDN

Helsingin sarjakuvafestivaalit esiteltiin lauantaina 25.11.2023 HCF Goes London -tapahtuman myötä yleisölle Isossa-Britanniassa. Samalla luotiin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja avattiin ovia suomalaisille tekijöille. Yksipäiväiseen tapahtumaan mahtui mukaan myyntipöytiä, pienlehtiä, keskusteluja, haastatteluita ja signeerauksia.

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Space Station Sixty-Five -gallerian, The Feminist Libraryn, Comica Festivaalin ja Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin kanssa, ja sitä tuki opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana tapahtumassa olivat muun muassa Kimmo Lust, Max Sarin, Johanna ”Roju” Rojola, Janne Parviainen, Virpi Oinonen, Gareth Brookes, John Allison, Emilia McKenzie, Rachael House, Breakdown Press, Paul Gravett, ja LDComics.

Tuottaja Ella Tahkolahti & Athanasía Aarniosuo Lontoon pop-up tapahtumassa.

Kimmo Lustin toteuttama juliste HCF Goes LDN tapahtumalle.

4.3 Verkkosarjakuvan kansainvälinen yhteistyöhanke EU Webtoons

Verkkosarjakuvan maailma muuttuu jatkuvasti. Erityisesti mobiililaitteilla luettavat webtoon-sarjakuvat ovat saavuttaneet kansainvälistä huomiota. Euroopassa webtoonit ovat kuitenkin vielä marginaalissa. Tästä sai alkunsa EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoittama EU Webtoons -projekti. Kyseessä on koko EU-alueen laajuinen verkkosarjakuvakilpailu, jonka rahapalkinnot vaihtelevat 1 000 ja 15 000 euron välillä. Suomen sarjakuvaseura on yksi järjestäjistä yhteistyössä International City of Comics and Imagen, Varsovan sarjakuvafestivaalin ja italialaisen Lucca-sarjakuvafestivaalin kanssa. Projekti käynnistyi tammikuussa 2023 ja jatkuu vuonna 2024.

4.4 Muu kansainvälinen yhteistyö

Fumetto Comic Festival Luzern. Suomen sarjakuvaseura mahdollisti näyttely- ja festivaalivaihdon Fumetto-sarjakuvafestivaalin ja Helsingin sarjakuvafestivaalien välillä. Suomalaiset sarjakuvantekijät Terhi Ekebom ja Hannele Richert järjestivät yksityisnäyttelyt Fumetton Rotes Haus -galleriassa. Kimmo Lust ja Henna Räsänen osallistuivat Fumetton satelliittiohjelmaan näyttelyn muodossa. Sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja Athanasía Aarniosuo osallistui myös Fumetto-festivaaleille, missä hän tapasi Helsingin sarjakuvafestivaaleille kutsutut taiteilijat: Andreas Gefen, Samila Belorfin, Sheree Domingon ja Marijpolin. Yhteistyöhanke toteutettiin Taiken tuella.

FILI: kääntäjien fellowship-seminaari 25.10.2023. Suomen sarjakuvaseuran edustajat Vesa Kataisto ja Athanasía Aarniosuo osallistuivat FILIn järjestämän seminaarin paneeliin, jossa keskusteltiin sarjakuvan kääntämisesta ja kansainvälisen viennin merkityksestä. Paneelin muita puhujia olivat Kutikutin ja Sarjakuvantekijät ry:n edustajat.

FILI ja Ukrainian Book Institute: Anastasiia Lypska. Sarjakuvaseuran edustajat tapasivat ukrainalaisen sarjakuvakustantajan Anastasiia Lypskan Vovkulaka-kustantamosta.

Stockholm International Comics Festival 2023. Suomen sarjakuvaseura osallistui Tukholman kansainvälisille sarjakuvafestivaaleille 13.–14.5.2023. Festivaaliyhteistyötä tukivat Svenska kulturfonden ja Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto.

Seuran puheenjohtaja H-P Ontto-Panula EU Webtoons -tuotosta. Kuva: Siiri Viljakka

Hannele Richertin teos Fumettossa.

Terhi Ekebomin teos Fumettossa.

5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS

5.1 Julkaisut

Helsingin 38. sarjakuvafestivaalien katalogi. OKM:n tuella toteutettiin 112-sivuinen katalogi, joka sisältää tilattuja artikkeleita, taitei lijoiden haastatteluja, lyhyet biot kaikilta kutsuvie railta, näytesivuja käännöksineen sekä festivaalien ohjelman, kartan ja aikataulun. Markkinointi- ja kulttuurivientityökaluksi suunniteltu katalogi toteu tettiin kokonaisuudessaan kaksikielisenä, suomenja englanninkielisenä. Katalogin päätoimittivat Athanasía Aarniosuo ja Ella Tahkolahti, sen taittoi festivaalitaiteilija Kimmo Lust. Katalogin käänsi ja oikoluki Mauri Aarniosuo. Katalogi oli myynnis sä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ja ilmaiseksi jaettavana festivaaliviikonlopun jälkeen eri tapah tumissa, kuten Helsingin Kirjamessuilla, HCF GOES LDN -tapahtumassa ja Angoulêmen sarjakuvafes tivaaleilla.

Uni. Julkaisu esittelee Perjantaipajan osallistuji en teoksia vuodelta 2023. Sarjakuvia seitsemältä tekijältä: Erkki Waan, Haamu Lehto, Marco Murillo, Pekka Isometsä, Riikka S., Saana ja Vesa Jämsen. Mysteeri. Sarjakuvakeskuksen Perjantaipajan vii destoista julkaisu. Sarjakuvia yhdeksältä tekijältä: Haamu Lehto, Katri Joensuu, Marco Murillo, Pekka Isometsä, Reeti, Riikka S., Saana, Suvi Kyyrö ja Vesa Jämsen.

5.2 Verkkopalvelut ja viestintä

Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja verkko sivuja ja somekanavia. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä ja käydään keskustelua. Vuonna 2023 tavoitimme kohderyhmiämme hyvin muun muassa toimivien digimarkkinointikampanjoiden, medianäkyvyyden ja kiinnostavien monikanavais ten sisältöjen avulla.

Kanavissa tiedotettiin paitsi Seuran omista tapah tumista myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, resi densseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta alan toimijoille ja suurelle yleisölle. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä media talojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.

Työntekijöiden sisäisen viestinnän tueksi avat tiin yhteinen Discord. Työntekijöitä perehdytettiin Canvan, graafisen suunnittelun verkkotyökalun, käyttöön.

Juliana Hyrri

Verkkosivut

Vuoden keskeisenä viestintäprojektina uusimme sarjakuvaseura.fi- ja sarjakuvafestivaalit.fi-verkkosivut. Uudistuksessa pyrimme löytämään pitkäikäisiä teknisiä ratkaisuita, parantamaan sivujen käytettävyyttä, päivittämään sivujen visuaalista ilmettä, huomioimaan hakukoneoptimointia ja lisäämään saavutettavuutta muun muassa englannin kielen avulla. Festivaalisivu julkaistiin elokuussa ohjelman julkaisun yhteydessä, ja Seuran pääsivut julkaistaan keväällä 2024. Verkkosivu-uudistuksen suunnittelu aloitettiin opetus- ja kulttuuriministerön tuella, osana graafisen ilmeen uudistukseen suunnattua avustusta.

Sarjakuvaseura.fi

Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat Seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot Seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita. Sivustolta löytyy myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje.

Sarjakuvafestivaalit.fi

Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ilme, ohjelma, vierasesittelyt, näyttelyt ja muu sisältö. Sivujen kaikki sisällöt tarjottiin myös englanniksi. Vapaaehtoiset tuottivat sisältöjä osana festivaalien viestintätiimiä tuottaen valokuva-, video- ja tekstisisältöjä. Sivustolle kehitettiin festivaaliin historiaan keskittyvää alasivua, ja siellä julkaistiin vapaaehtoisen raportti vuoden 2023 festivaaleilta. Jatkossa pyrimme julkaisemaan raportin vuosittain. Valokuvia kerättiin verkkosivuilta löytyvään galleriaan.

Sarjakuvakeskus.fi

Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä.

Sarjakuvablogit.com

Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen sarjakuvablogit.com-sivusto on tarjonnut Seuran jäsenille alustan sarjakuvabloggaamiselle. Sarjakuvablogit on pitkäaikainen jäsenpalvelu, ja alustalla julkaisee aktiivinen yhteisö. Palvelun ylläpito on kuitenkin muodostunut viime vuosina ongelmalliseksi. Asiasta keskusteltiin ja ratkaisuja pyrittiin löytämään syyskokouksen yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Kvaak.fi

Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Kvaakilla on oma, itsenäinen toimituksensa Seuran omien toimintojen ulkopuolella.

Uutiskirje

Sarjakuvaseuran uutiskirje lähetettiin tilaajille seitsemän kertaa vuonna 2023. Uutiskirjettä tilaa 1 650 henkilöä. Lista koostuu sekä jäsenistä että muista toiminnasta kiinnostuneista. Uutiskirjeessä viestitään seuran ja alan viimeisimpiä kuulumisia.

Sosiaalinen media

Seuran aktiivisessa käytössä olivat Facebook, Instagram ja Twitter. Seura viesti lähes päivittäin näissä kanavissa erilaisista sarjakuva-alan uutisista, jäsenasioista, Sarjakuvakeskuksen kursseista, festivaalin sisällöistä ja Sarjainfon artikkeleista. Viestimme kanavissamme pääosin suomeksi sekä festivaalien yhteydessä myös englanniksi.

Somessa toteutettiin erilaisia tempauksia kuten suosittu Sarjakuu-piirustushaaste Instagramissa lokakuussa.

Keskeiset sosiaalisen median kanavien seuraajatiedot:

Sarjakuvaseuran Facebook 2 432, Twitter 1 624 Sarjakuvakeskuksen Facebook 3 488, Twitter 861, Instagram 2 500 Sarjakuvafestivaalien Facebook 4 916, Twitter 984, Instagram 2 467

Juliana Hyrri

6. KUMPPANIT

Kiitokset tuesta

AUE-säätiö

Espoon kaupunki

Euroopan Unioni (Luova Eurooppa)

FILI

Frame Contemporary Art Finland

Goethe-Institut Finnland

Grafia ry

Helsingin kaupunki

Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä – Istituto

Italiano di Cultura Helsinki

Niilo Helanderin säätiö

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pro Helvetia

Taiteen edistämiskeskus

Suomalais–norjalainen kulttuurirahasto

Suomalais–ruotsalainen kulttuurirahasto

Svenska kulturfonden

Kiitokset yhteistyöstä

Aalto-yliopisto

Angoulême International Comics Festival

Asema Kustannus

Arabian asukastalot

Bar10

BDO Oy

Breakdown Press

Cité internationale de la bande dessinée et de l’image

Comica Festival

Cosvision

DJ Buugiekalle

Eestinkallion koulu

Espoon kaupungin kulttuuritoimi

Espoonlahden koulu

Espresso Edge

The Feminist Library

Feministinen sarjakuvatoiminta

Fumetto Comics Festival Luzern

German Comics Society

Gosh! Comics

Hansakallion koulu

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin keskustakirjasto Oodi

Helsingin kulttuurikeskus

Hertsikanrannassa tapahtuu ry

Helsingin kuvataidelukio

Henry Söderlund

HIAP – Helsinki International Artist Programme

Itäkeskuksen kirjasto

Joonas Kohonen

Kaapelitehtaan Konttori

Kalasataman seripajan galleria

Kalasataman Vapaakaupunki

Kaitaan koulu

Kangasalan kaupunki

Kansalliskirjasto

Karakallion asukaspuisto

Karhusuon koulu

Kinaporin seniorikeskus

Kirstin koulu

Komiksowa Warszawa

Korjaamo

Koskelan ala-aste

Kulku-Katin Poika

Kultti ry

Kulttuurilahja

Kulttuurikeskus Caisa

Kulttuurikeskus Malmitalo

Kulttuurikeskus Maunula-talo

Kulttuurikeskus Stoa

Kutikuti ry

Kuvittajat ry

Käpylän kirjasto

Lastenkirjainstituutti

Latokartanon peruskoulu

LDComics

Lucca Comics & Games

Lumon kirjasto

Lystring förlag

Maailman sarjakuvat ry

Mainingin koulu

Malmin peruskoulu

Malmitalo

Martinkallion koulu

Metsolan ala-asteen koulu

Molotow concept store

Mäntynummen kirjasto

Myymälä2

Myyrmäen nuorisotila

Nauriskasken koulu

No Comprendo

Nordic Manga

Nurmijärven kirjasto

Om’Pu galleria

Otavan kirjakauppa

Oulunkylän ala-aste

Oulun Sarjakuvafestivaali

Oulun sarjakuvaseura ry

Palvelutalo Merikartano

Palvelutalo Omenatarha

Pieni Limonaaditehdas

Pihlajiston ala-aste

Plan ry

Pohjois-Haagan ala-asteen koulu

Poliisien kesäkoti

Polskie Stowarzyszenie Komiksowe

Pure Waste

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Ratikkamuseo

Ravintola Sörkän Ruusu

Reprodukt

Riihimäen kaupunki

Roihuvuoren ala-aste

Rosebud

Ruusutorpan koulu

Sarjakuvamuseo ry

Sarjakuvantekijät ry

Saunalahden koulu

Seriefrämjandet

Snow White

Soukan koulu

Space Station Sixty-Five project space

Speech Karaoke

Stockholm International Comics Festival

The Store – Kellari

Suomenlinnan ala-asteen koulu

Suuri Kurpitsa

Suutarilan ala-asteen koulu

Swiss Comics Artists Association

Talenom Oy

Tampere Kuplii

Tempera

Turun Sarjakuvakauppa

Vallilan ala-aste

Vallilan panimo

Vantaan kaupunki

Vesalan ala-aste

Villa Eläintarha

WSOY

Zineton

Anna Neva

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

Katsoessani viimeisten vuosien toimintakertomuksia oli niissä kaikissa mainittu koronavuosien erikoistilanteet, jotka rajoittivat toimintaamme. Niiden lukeminen ilahdutti minua, sillä tällä kertaa saan kirjoittaa jostain aivan muusta. Vuosi 2023 on ollut Seuralle kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan laajentamisen vuosi!

Kansainvälistymistä on tapahtunut monilla tavoilla, esimerkiksi viemällä Helsingin sarjakuvafestivaalit Lontooseen pop-up-tapahtumana. Sarjakuvayhteisö on myös pyrkinyt tukemaan kansainvälisiä yhteisöjä. Sekä Ukraina että Gaza ovat saaneet apua sarjakuvantekijöiltä erilaisissa varainkeruu- ja sarjakuvamyyntikampanjoissa. Suomessa olemme pyrkineet lisäämään sarjakuvan saavutettavuutta vähemmistöryhmien keskuudessa esimerkiksi POC-lasten sarjakuvatyöpajoilla ja -leirillä sekä senioritoiminnalla. Olemme myös luoneet seuralle uudet turvallisemman tilan periaatteet ja valinneet häirintäyhdyshenkilön helpottaaksemme sääntöjen noudattamista.

Sarjakuva on ilmaisumuotona saavutettava. Itsekin Ikean ilmaislyijykynillä hylättyjen apurahakemusten

taakse sarjakuvia piirtäneenä tiedän, että välineet sarjakuvan tekemiseen voivat olla halvat tai jopa ilmaiset. Sarjakuvaseuran tehtävä on edistää sarjakuvakulttuuria, ja sarjakuvan saavutettavuuden lisääminen on mielestäni yksi parhaita tapoja edistää sitä. Siksi on tärkeää, että Sarjakuvaseura järjestää myös paljon ilmaista toimintaa kuten lasten lauantait, Helsingin sarjakuvafestivaalit näyttelyineen tai verkossakin toimiva Perjantaipaja Sarjakuu-haasteineen!

On hienoa olla tekemässä hommia porukassa, jossa muutkin ymmärtävät, että pelkkä ovien avaaminen ei riitä saavutettavuuteen. Se, mitä tarvitsemme, on aktiivista erilaisten ihmisten kutsumista sarjakuvan pariin, ja on ilo olla tekemässä sitä Sarjakuvaseuran hallituksen, työntekijöiden, aktiivien ja vapaaehtoisten kanssa.

- H-P Lehkonen/Ontto-Panula

Suomen Sarjakuvaseura 2024