Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2017 by Suomen sarjakuvaseura ry

suomen sarjakuvaseura ry TOIMINTAKERTOMUS 2017

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Sarjainfo-lehti 1.4 Puupäähattu-palkinto 1.5 Kokoelma 1.6 Muita jatkuvia projekteja 2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Näyttelyt 2.2 Opetustoiminta 2.3 Muut tapahtumat 3. HELSINGIN 32. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Taiteilijavieraat 3.2 Ohjelma 3.3 Näyttelyt 3.4 Näytteilleasettajat 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Kansainväliset vierailut 4.2 Residenssit 5. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 6. KUMPPANIT

1. PERUSTOIMINTA Suomen sarjakuvaseuran perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja aseman parantaminen. Tässä mainittujen aktiviteettien lisäksi seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn merkeissä.

1.2 Talous

Vuonna 2017 Suomen sarjakuvaseuran talous pyrittiin saamaan yhä enenevässä määrin tasapainoon. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä näistä OKM:n yleisavustus valtakunnallisten 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt sarjakuvajärjestöjen toimintaan (76 000 €). Lisäksi pyrittiin kasvattamaan omarahoitusta jäsenmaksutuotoilla sekä Sarjakuvakeskuksen Puheenjohtaja: Jonna Kuitunen. Hallitus: kurssien tuotoilla. Lisäksi Arabianrannan Vesa Kataisto, Hanna-Pirita Lehkonen, Reetta Laitinen, Merja Lundén, Ville Manninen, Onni toimitiloista luovuttiin ja muutettiin Mustonen, Severi Nygård, Rami Rautkorpi, Pauli edullisempiin tiloihin Kallioon ja Teurastamolle. Ruonala (sihteeri). Varajäsenet: Hannele Richert, Arabianrannassa säilytettiin kellaritila sarjakuvaseuran varastotilana. Aino Sutinen, Kati Vuopala. Loppuvuodesta valittiin vuodelle 2018 uusi puheenjohtaja, Muita merkittäviä ja seuran toiminnan Reetta Laitinen. jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat OKM:n kulttuurilehtituki (18 000 €), Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina tapahtumatuki (30 000 €), kuten myös Helsingin koko- tai osa-aikaisesti: Kalle Hakkola kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä (sarjakuvafestivaalit), Verna Kuutti toiminta-avustus sekä kehittämisavustus 2017– (opetusvastaava), Maura Manninen 19. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin (kansainvälisten projektien vastaava), Hannele 10 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin Richert (opetusvastaava), Aino Sutinen (21000€). Tästä osa käytettiin jo vuoden 2016 (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja) ja Kati takautuviin kuluihin ja osa jaksotetaan tuleville Vuopala (tuottaja ja graafikko). kausille 2018–19. Erilaiset projektit työllistivät myös useita Suurimpina menoerinä olivat palkat opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja Sarjakuvakeskuksen vuokrat sekä ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvaseuralla sarjakuvafestivaalien kulut, kansainvälisten työskenteli myös useita harjoittelijoita ja projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi vapaaehtoisia. muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon painokustannukset. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Talouteen vaikutti myös jonkin verran seuran hakeutuminen alv-piiriin aikuisten kurssitoiminnan, tilattavien kurssien ja kirjamyynnin osalta 1.1.2017 alkaen. Seura otti myös käyttöön tilitoimiston, jotta seuran 4

Sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2017 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1100 / numero. Tilaajien määrä nousi hieman. Tilausmaksut olivat 30 € aikuisilta, 25 € alle 18-vuotiailta ja 43 pelkälle tilaukselle vuodessa. Lehteä tehtiin osin sekä palkkiopohjaisesti että vapaaehtoistyönä vakinaisten ja vierailevien avustajien avulla. Lehden ytimessä oli ajankohtaisia koti- ja ulkomaisten ajankohtaisten sarjakuvataiteilijoiden ja ilmiöiden esittely. Lisäksi lehdessä arvosteltiin kotimaisia ja käännösalbumeita sekä pienlehtiä ja kirjoitettiin palstoilla mm. sarjakuvalla toimeen tulosta, sarjakuvan tekemisestä ja keräilystä. #174, 1/2017: Mm. Tiitu Takalo, Marko Turunen, Rontticomics, parhaat albumit 2016, Jesse Matilainen. talouden ja kirjanpidon seuranta ja hallinnointi olisi ajantasaisempaa ja vähemmän yhden toimihenkilön varassa. Tilitoimistoksi valittiin kilpailutuksen ja monipuolisen sähköisen onlinekäyttöliittymän perusteella oululainen Talenom Oyj.

1.3 Sarjainfo-lehti Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa. Se on ilmestynyt vuodesta 1972, neljästi vuodessa. Aiheina ovat koti- ja ulkomaiset tekijät, haastatteluja, analyysiä, tutkimusta, arvosteluja ja uutisia. Myös pilapiirros- ja animaatioaiheita sivutaan. Lehti on kulttuurilehtien järjestön, Kultti ry:n jäsen. Se sai kulttuurilehtitukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

#175, 2/2017: Mm. Petri Hiltunen, Sarah Glidden, Digitaalinen sarjakuva, Poika Vesanto, Kätsy. #176, 3/2017: Mm. Emmi Valve, sarjakuvabloggaamisen terapeuttinen vaikutus, Hannu Lukkarinen & Pekka Lehtosaari, Moritz Stetter, sarjakuvakauppojen historia. #177, 4/2017: Suomen Kulttuurirahaston tuella toteutettiin kattava lastensarjakuvan erikoisnumero, jossa oli mukana liitteenä erikoislehti: Lasten Sarjainfo. Se valmistui samalla Sarjakuvakeskuksen opetuskäyttöön. Mm. Mari Ahokoivu, Anne Muhonen, Muumimuseo, Aku Ankan suosio Suomessa, Anouk Ricard, Sami Aho, Krazy Kat. Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana jäsenkortin, jolla sai rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta 5

sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2017 myös Asema Kustannus, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Geezers, Mister Easy Business, Otavan kirjakauppa, Pieni Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

1.4 Puupäähattu-palkinto Puupäähattu on arvostetuin suomalainen sarjakuvapalkinto ja se on jaettu elämäntyöstä vuodesta 1972. Tammikuussa palkittiin Tiitu Takalo (s. 1976), tamperelainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänen tuotannostaan pidettiin myös näyttely Kansalliskirjastolla. Raati perusteli palkintoa mm. näin: “Hänen työnsä vaikuttaa, voimauttaa ja sivistää. Tekemiseen inspiroivat muun muassa tee se itse -kulttuuri, omaehtoinen taide,

feminismi ja punk, jotka ilmenevät Takalon tuotannossa monipuolisesti. Hän on tehnyt useita sarjakuvakirjoja ja piirtänyt laajasti lehtiin, antologioihin ja pienjulkaisuihin. [...] Takalo on taitava käsityöläinen. Vesiväreillä, musteella, tusseilla, liiduilla ja maaleilla syntyy ilmeikkäitä ihmishahmoja, jotka tuntuvat samaan aikaan uskottavilta ja eläviltä. Anatomia ja valöörit ovat kohdillaan. Takalo tarttuu vaikeisiinkin aiheisiin epäröimättä. Parhaillaan työn alla on omaelämäkerrallinen, aivoverenvuodosta ja potilaana olosta kertova verkkosarja Memento mori. Konfliktien täyttämä todellisuus inspiroi tarkkaan ajateltuja tarinoita, jotka jäsentyvät paperille komeiksi kuviksi. Työn ytimessä ovat ilo ja rohkeus.”

1.5 Kokoelma Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta, medialeikkeitä ja muuta. Kokoelma oli vuonna 2017 pois aktiivikäytöstä ja väliaikaissäilytyksessa kaupunginkirjaston tiloissa. Kokoelman sijoitus ja tulevaisuus olivat vielä vuonna 2017 haussa, sillä kokoelmalla ei ole vakinaista paikkaa, rahoitusta, tietopalvelua tai kokoelmanhoitajaa. Kokoelmaa kartutettiin muutamilla lahjoituksilla, mutta sen kartutukseen uhkaa tulla suurempi ajallinen aukko kokoelman tilanteen vuoksi. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on silloin jäissä. Sarjakuvaseura jatkaa uuden paikan, rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimistä.

Tiitu Takalon Puupäähattu-näyttelystä Kansalliskirjastolla. Kuva: Henry Söderlund

1.6. Muita jatkuvia projekteja Sarjakuva-automaatti. Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti oli väliaikaissäilytyksessä Kirjasto 10:n tiloissa, Mbarin sulkemisen jäljiltä. Sille etsittiin uutta pysyvää paikkaa. Särön residenssi. Sarjakuvaseura jatkoi yhteistyötä kulttuuriyhdistys Särön kanssa näiden hallinnoimasta Saksan residenssiasunnosta. Residenssiin haettiin taiteilijoita, jotka matkustivat paikan päälle omalla kustannuksella.

2. SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Vuonna 2017 Sarjakuvakeskuksen toiminta jatkui ja muuttui.

Teurastamolle Helsingin Kalasatamaan avattiin Kirjaverstas, joka on monitoimijainen kirjakauppa ja tapahtumatila. Sarjakuvakeskus oli siinä mukana yhdessä Kuvittajat ry:n, Toukka Lastenkirjakioskin ja Nide Kirjakaupan kanssa. Paikalla oli myös Sarjakuvakeskuksen osio kirjakaupasta ja aikuisten kursseja sekä kaikenikäisten työpajoja ja tapahtumia.

Uudet tilat. Alkuvuodesta 2017 Sarjakuvakeskus Sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui muutti pois Arabian tiloista ja muutti kahteen uuteen paikkaan: Porthaninkadulle Kallioon sekä Kalliossa, Arabiassa, Vuosaaressa, Sörnäisissä (seniorikurssit), Tapiolassa, Karakalliossa, Teurastamolle, Kirjaverstas-tilaan. Tikkurilassa sekä vuoden ajan Sipoon Söderkullassa. Uusiin tiloihin Helsingin Kallioon (Porthaninkatu 9) avattiin Kuvittajien kanssa yhteinen sarjakuva- ja kuvitustaiteen galleria, 2.1 Näyttelyt joka nimettiin Näkyvyys-galleriaksi edistämään taiteilijoiden näkyvyyttä. Samoihin tiloihin Kallioon avattiin Kuvittajien kanssa yhteinen Turun Sarjakuvakaupan Helsingin toimipiste sarjakuva- ja kuvitustaiteen galleria, joka myös alivuokralaiseksi. Suomen sarjakuvaseuran nimettiin Näkyvyys-galleriaksi edistämään toimisto muutti tänne. taiteilijoiden näkyvyyttä. Vuoden ajan

Näkyvyys-gallerian logon suunnittelija ja suojelija oli Kasper Strömman. Kuva: Kasper Strömman

sarjakuvataiteilijoille ja kuvittajille tarjottiin hakemusten perusteella maksutonta näyttelytilaa.

Näkyvyys-galleria Mitä sä täällä teet? – Tarinoita maahantulosta 2.2.–25.2. 15 eri puolilta maailmaa tullutta eri-ikäistä ihmistä vastasi kysymykseen ja kertoi maahantulokokemuksensa. Jokaisen tarinan oli piirtänyt sarjakuvaksi eri taiteilija. Marko Turunen – Viestejä ADHD-Sheikiltä -näyttely 4.–25.4. Näyttely Turusen kirjasarjan ADHD-Sheikin elämästä avautui uudesta kulmasta isojen piirrosten kera. Näkyvyys-gallerian ryhmänäyttely 29.4.– 27.5. Kutsuvierasnäyttelyn teokset tarjosivat näkökulmia näkyvyys-teemaan ja ottivat kantaa taidealojen yleiseen problematiikkaan: Onko työn tekeminen näkyvyyttä vastaan kannattavaa? I want to break free! Sarjakuvakeskuksen Pride-näyttely 1.6.–15.7. Helsinki Pride 2017 -oheisohjelmaan kuuluvan näyttelyn teokset avasivat kokemuksia muunsukupuolisten ja biseksuaalisten kohtaamista ennakkoluuloista ja muista ongelmista.

Puupäähattu 2017. 17.1.– 20.3. Tiitu Takalon tuotantoa esittelevä näyttely oli esillä Café Rotundassa Kansalliskirjastolla. Nyt riittää! 12.1.–28.2. Monikulttuurisuutta ja ennakkoluuloja kommentoiva näyttely oli esillä Vaasassa: Sweet Vaasa -kahvilassa, Variskan kirjastolla ja Huutoniemen Huudissa. Sanni ja Joonas: Matkalla, 11.2. Sarjakuvakeskus järjesti Porvoon Å-festissä myös kaksikielisen pajan Sanni ja Joonas -lastensarjakuvanäyttelyyn liittyen. Muumien jäljillä. Kymmenen nykysarjakuvatekijän suunnittelemat uudet otukset. Näyttely kiersi vuonna 2017 seuraavasti: Kannuksen kirjasto, Lestijärven kirjasto, Toholammen kirjasto, Kaustisen kirjasto, Sievin kirjasto. Sarjakuvaryhmien töitä, Kutitus-festivaalit, Espoo 4.-8.10. Näyttelytöissä pohdittiin, millaisessa ympäristössä tulemme elämään sadan vuoden päästä.

Hanneriina Moisseinen – Ihminen katsoo eläintä. Festivaalinäyttely 29.8.–30.9. Sarjakuvafestivaalien virallisen taiteilijan Hanneriina Moisseisen Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttely toi yhteen sarjakuvateos Kannaksen ympärille syntyneitä teoksia.

Näyttelyt muualla

Kuva: Kaisa Leka

Monia Sarjakuvakeskuksen printtinäyttelyitä saivat yhteistyötahot myös tilata ilmaiseksi eri paikkoihin. 9

2.2 Opetustoiminta Sarjakuvaopetus on ollut alusta lähtien Sarjakuvakeskuksen toiminnassa merkittävällä sijalla. Vuosien mittaan opetus on laajentunut kattamaan sarjakuvan lähitaiteita (animaatio, kuvitus, mediailmaisu) ja eri ikäryhmiä (lapset, nuoret, aikuiset, seniorit). Myös erityisryhmien opetuksesta Sarjakuvakeskuksella on paljon kokemusta.

Kurssit Tällä hetkellä opetuksen kivijalan muodostavat Sarjakuvakeskuksen itse järjestämät harrastuskurssit, koulujen kanssa yhteistyössä järjestetyt iltapäiväkerhot sekä tilauskurssit, joita on toteutettu esimerkiksi erilaisissa oppilaitoksissa ja yleisötapahtumissa. Opetusta suunnittelevat kuukausipalkkaiset opetusvastaavat, minkä lisäksi tuntiopettajina toimii ammattitaitoisia kuvataidekasvattajia. Sarjakuvakeskus muutti vanhoista tiloista Arabiasta pois alkuvuodesta 2017. Opetusta järjestettiin vuonna 2017 uusissa omissa tiloissa Porthaninkadulla Kalliossa ja Kirjaverstaalla Kalasatamassa, mutta pääosin opetus toteutettiin hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena on mennä lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat sarjakuvaa, animaatiota tai muita lähitaiteita harrastaa. Harrastustoiminnan saavutettavuus oli avainasemassa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa Sarjakuvakeskus jatkoi mukanaoloaan.

Hankkeessa toteutettiin iltapäiväkerhotoimintaa keväällä 2017 kolmessa helsinkiläisessä koulussa, ja syksyllä 2017 toiminta laajeni viiteen uuteen kouluun pääkaupunkiseudulla. Kärkihanketta jatkettiin edelleen vuodelle 2018. Lasten ja nuorten kursseista. 7–15-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen ja Kirjaverstaan lisäksi sarjakuvapisteissä Arabiassa, Vuosaaressa, Roihuvuoressa, Söderkullassa, Espoon Tapiolassa ja Karakalliossa sekä Vantaan Tikkurilassa. Roihuvuoren tilaongelmien takia ryhmä lopetettiin syksyllä 2017. Suomi 100 -juhlavuoden rahoituksen turvin puolestaan aloitettiin uudet ryhmät Söderkullan kirjastoon Sipoossa syyslukukaudeksi 2017. Syksylllä 2017 aukesi myös uusi sarjakuvapiste Karatalolle. Pidempien harrastekurssien lisäksi oli leirejä ja lyhyempiä lomakursseja. Lasten sarjakuvaopetuksessa noudatettiin Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelmaa, joka täyttää valtakunnalliset taiteen perusopetuksen kriteerit. Vuonna 2017 käytiin läpi seuraavat moduuliopinnot: 1) Havainnoista hahmoihin, 2) Elämää ympäristössä, 3) Kuvat kertovat tarinoita ja 4) Sarjakuvan lajit. Aikuisten ja seniorien kursseista. Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden aikana reilut 100 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin, mutta toimintaa kehitettiin etenkin ammattilaisten ja pitkään harrastaneiden osaamisen syventämiseksi. Sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla noin kymmenen harrastajan ryhmä kehitti omaa sarjakuvateosideaa vertaistukiryhmän muodossa, ja syksyllä starttasi yhteistyössä Sarjakuvantekijät ry:n kanssa ammattilaisille suunnattu käsikirjoituspiiri, jota veti Matti Hagelberg. Sarjakuvakeskus jatkoi myös englanninkielisten sarjakuvakurssien tarjoamista, koska niille tuntuu olevan kysyntää.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi lasten, aikuisten ja senioreiden sarjakuvaryhmien välillä toteutettiin yhteistyöhanke, jossa eri-ikäiset oppilaat kävivät keskenään kirjeenvaihtoa sarjakuvin. Hankkeeseen osallistuivat Söderkullan lasten ja senioreiden ryhmät, Vuosaaren lasten ryhmä ja aikuisten Sarjakuvailmaisu 1&2 -ryhmä sekä Kinaporin senioriryhmä ja nuorten sarjakuvaryhmä. Kirjeenvaihto onnistui yli odotusten, ja projektista koottiin tammikuussa 2018 Sarjakuvakeskuksen galleriaan näyttely. Kutikuti ry julkaisi kesäkuussa Seniori-Kutilehden Sarjakuvakeskuksen senioriryhmän sarjakuvista. Senioreille järjestettiin kesällä näyttely Hampurin sarjakuvafestivaaleille ja pyrittiin kokoamaan matkarahoitus Hampuriin Mesenaatti-joukkorahoituksella. Joulukuussa julkaistiin verkossa joulukalenteri seniorien ja nuorten sarjakuvista.

Kurssit, kevät ja kesä • • • • • • • • • • •

Sarjakuvailmaisu 1&2 Sarjakuvailmaisu 3 My Story – Autobiographical Comics Kuvituksen peruskurssi Kuvituksen jatkokurssi Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla Lasten ja nuorten animaatiokurssit Kirjaverstaalla Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Vuotalolla Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Roihuvuoressa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tapiolassa Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karatalolla

• • • •

Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Vernissassa Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa Lasten ja nuorten kesäkuun sarjakuvaleiri Helsingissä Lasten ja nuorten kesäkuun sarjakuvaleiri Espoossa

Kurssit, syksy • • • • • • • • • • • • •

Sarjakuvailmaisu 1&2 Kuvituksen peruskurssi Comics 202 in English Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville Animaation perus- ja jatkokurssi lapsille Nuorten sarjakuvakurssi Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Vuotalolla Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karatalolla Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Vernissassa Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Söderkullan kirjastossa Seniorien sarjakuvakurssi Söderkullan kirjastossa

Iltapäiväkerhot Sarjakuvakeskuksen iltapäiväkerhoja pidettiin syyslukukaudella 2017 seuraavasti: • • • • • • •

Lehtikuusen ala-aste Kartanonkosken ala-aste Oulunkylän/Veräjälaakson koulu Roihuvuoren ala-aste Ruoholahden ala-aste Suutarinkylän/Töyrynnummen koulu Vallilan ala-aste

Lisäksi kerhoja pidettiin Espoon osana Espoon kaupungin kulttuuritoimen harrastekerhohanketta Soukan koulussa, Espoonlahden koulussa ja Kuitinmäen yhtenäiskoulussa.

Perjantain avoin piirtopaja: Avoimia piirtoiltoja joka perjantai klo 14.30–18. Vakioryhmä loi myös oman pienlehden ja ylläpiti omaa blogia. Lasten lauantai: Kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset, teemoitetut pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa.

Avoimia pajoja Sarjakuvakeskuksella ja muualla • •

Viikottaiset avoimet työpajat

•

Tiistain croquis-paja: Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello 19–20.

• • •

kuva: Henry Söderlund 12

Lasten kaksikielinen Sanni ja Joonas -paja Porvoon Å-festissä 11.2. Sankariaiheinen lasten sarjakuva- ja askartelupaja Espoon Isossa Omenassa 22.–24.2. Sarjakuvapaja Vaasassa Mielenterveysseuran Mental Health Art Weekillä 1.6. Non-stop-paja ja pienlehtipajoja Art Booknique Helsinki -tapahtumassa Helsinkipäivässä 11.6. Lastenpaja Free Fall Festillä Tikkurilassa 6.8 Kulttuurien välinen paja Rikhardinkadun

•

kirjastossa Taiteiden yössä 24.8. Sarjakuvakeskuksen lastenpaja Annantalon Runokuu-festivaalilla 26.8.

Kurssien myynti ja yhteistyöt Sarjakuvakeskus käytti osaamistaan myös tilauskursseissa ja -pajoissa. Kursseja tilasivat niin koulut, kunnat, yritykset kuin yksityishenkilötkin.

yhteistyöprojektia, jossa sarjakuvaopettajat kävivät pitämässä Mitä sä täällä teet -sarjakuvaantologiaan liittyen sarjakuvapajoja yli 10 koulussa ympäri Suomea. Projekti liittyi suvaitsevuutta edistävään Picture Politics -hankkeeseen. Goethe-Institutin mahdollistamia pajoja pidettiin muun muassa Jyväskylässä, Vaasassa ja Tampereella. Pajoissa pyrittiin herättämään mediakriittisyyttä ja tehtiin ratkaisukeskeisiä sarjakuvia ennakkoluulojen hälventämiseksi.

Esimerkiksi toukokuussa toteutettiin Nokia Yhteistyötahoja ja asiakkaita. Espoon Campuksella järjestettyyn Unelmafoorumiin kaupungin kulttuuritoimi, Espoon tyttöjen työpajoja, joissa nuoret saivat pohtia sarjakuvan avulla unelmiaan ja reittejä niiden toteutumiseen. talo, Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kathrin Komp, Keravan kaupunki, Khaos Publishing, Kulttuuriyhdistys Solakallion erityiskoulun kanssa tehtiin autisille lapsille ja nuorille suunnattu työpajakokonaisuus. Kuvio ry, L’Oreal, Laituri / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Lasten ja nuorten Hannele Richert ja Antti Hintsa suunnittelivat pajat yhteistyössä lomatoiminnan henkilökunnan säätiö, Leena Helenius, Nokia, Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto, Punkalaitumen kanssa. Työpajat pidettiin loma-aikoina kesäkunta, Solakallion erityiskoulu, Taiteen joulukuussa 2017. edistämiskeskus / Pohjanmaan aluetoimipiste, Vesilahden kunta, Vuosaaren kirjasto. Loppuvuodesta Sarjakuvakeskus jatkoi Goethe-Institutin kanssa aloitettua mittavaa

Picture Politics -pajoissa käsiteltiin ennakkoluuloja. 13

2.3 Muut tapahtumat

Tapahtumat muualla

Tässä mainittujen julkisten tapahtumien lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli yksityisiä tapahtumia, kokouksia ja työpajoja. Kirjaverstaalla toimi Hehkutusklubi, jossa taiteilijat esittäytyivät ympäri vuoden. Myös näyttelynavajaiset keräsivät yleisöä ja Turun Sarjakuvakaupalla oli useita julkaisutilaisuuksia ja myyntitapahtumia yhteisissä tiloissa Kalliossa.

Pop-up-Sarjakuvakeskus on vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu Sarjakuvakeskuksen perustoiminnan pyörittäminen muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-uptapahtumat järjestetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on kokeellinen ja joustava.

• •

Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muuta Sarjakuvakeskuksen osaamisalaan kuuluvaa. Ohjelma on kaikille avointa ja popupien yhteydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille.

• •

• • • •

•

Kierrätyspäivät 25.2. ja 11.3. Picture Politics – Sarjakuvilla oikeistopopulismia vastaan 28.4, taiteilijat esittelivät projektia ja tuotantoaan. Kirpputoritapahtuma 27.5., Siivouspäivän ohjelmaa Sideways-kaupunkifestivaali 9.–10.6.17., mm.: joukko sarjakuvataiteilijoita ja kuvittajia maalasi 10 m levyisen teoksen yleisön silmien edessä Lastenkirjafestari 17.6., Kirjaverstaan lastentapahtumia Long Playn pop up -journalismikahvila 29.9. Sarjakuvakeskuksen ja Turun Sarjakuvakaupan 1-vuotisjuhla 24.11. Sophie Labelle: Lisää omat värisi sateenkaareen! 8.12., tunnetun kanadalaisen nettisarjakuvataiteilijan queer-aiheisen kirjan julkaisutilaisuus Enostone kustannuksen pop-up-kauppa 9.–23.12., kirjamyyntiä ja useita avoimia kirjallisuustapahtumia.

Pop-up Sarjakuvakeskus @ Murmansk 23.–24.9.2017. Katso osio 4.1 – Kansainväliset tapahtumat.

Kuvitus: Iita Järn

Pop-up-Sarjakuvakeskus Minnan koululla Jokioisilla 13.10. Miinan koululla Jokioisilla pidettiin koulun sisäinen sarjakuvatapahtuma, joka sisälsi useita sarjakuva- ja animaatiopajoja. Helsingin Kirjamessut 26.–29.10. Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia. Ohjelmassa oli mm. sarjakuvaseuran toiminnan esittelyä, avoimia työpajoja, jäsenhankintaa, kirjamyyntiä ja messualennuksia. Työpajoissa korostui vuoden nuorten ja seniorien pajojen teema, keskenäinen sarjakuvakirjeenvaihto johon yleisökin sai osallistua.

Avoimia sarjakuvankirjeenvaihdon pajoja pidettiin non-stop-periaatteella päivittäin ja lisäksi oli seniorien sarjakuvakurssi, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja, Sarjakuvakeskus Croquis sekä Picture Politics -työpaja. Lisäksi messuohjelmassa oli Maailman sarjakuvat ry:n Karikatyyriautomaatti sekä residenssitaiteilija Kolbeinn Karlsson taiteilijavieraana.

Vuosaaren ja Kirjaverstaan ryhmien välinen kirjeenvaihto käytiin aitoja kirjekuoria käyttäen.

3. HELSINGIN 32. SARJAKUVAFESTIVAALIT Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma, Helsingin sarjakuvafestivaalit, järjestettiin 32. kertaa 2.–3.9.2017. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen sarjakuvaseuran suurin yksittäinen hanke. Festivaalien pääteemoina oli eteläamerikkalainen sarjakuva, sarjakuvataiteen monet muodot ja musiikkiteemana tango. Festivaali toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Tapahtuma sai Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumatukea ja oli myös osa Helsingin Juhlaviikkoja. Festivaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa Suvilahden Kattilahallissa. Muita tapahtumapaikkoja olivat Suvilahden Tiivistämö, Oranssi, Kirjaverstas, Näkyvyys-galleria,Turun Sarjakuvakauppa sekä useat näyttelypaikat. Tapahtuma keräsi n. 11 000 kävijää.

3.1 Taiteilijavieraat Hanneriina Moisseinen on suomalainen eturivin sarjakuvataiteilija joka on niittänyt mainetta myös ulkomailla. Hän oli vuoden 2017 virallinen festivaalitaiteilija.

Charlie Christensen on Ruotsin suosituimpia sarjakuvataiteilijoita. Hänen tunnetuimpia töitään on alunperin vuosina 1983–1995 ilmestynyt Aarne Ankka. Sarah Glidden on amerikkalainen sarjakuvataiteilija, joka reportaasisarjakuvan keinoin on käsitellyt muun muassa Lähi-Idän konflikteja. Amanda Baeza on nuori chileläis-portugalilainen sarjakuvataiteilija joka asuu Lissabonissa. Moritz Stetter on saksalainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka aiheissaan sivuaa saksan historiaa ja luterilaisuutta. Berliac on argentiinalainen, Saksassa asuva sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka ammentaa visuaaliselta innoitustaan japanilaisesta populaarikulttuurista ja mangasta. Alice Mak on hongkongilainen animaatio- ja sarjakuvataiteilija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti luomastaan McDull-possuhahmosta.

Jose Muñoz on argentiinalainen pitkän linjan sarjakuvataiteilija, jonka noiria henkivä tyyli on tullut suomalaisille tutuksi Alack Sinner -albumien myötä. Gilbert Shelton on amerikkalaisen vastavirtasarjakuvan todellinen grand old man, jonka sarjakuvat tarttuivat aktiivisesti päivänpolttaviin asioihin ja kritisoivat estotta ajan poliittista ilmapiiriä. Tunnetaan Friikkilän pojat Kuva: Henry Söderlund -sarjakuvasta. 16

Veiko Tammjärv on virolainen sarjakuvataiteilija, joka yhdistelee sarjakuvissaan pop-taidetta, infografiikkaa ja perinteisiä sarjakuvan kerronnan keinoja.

Nacha Vollenweider on saksalaisargentiinalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka on Saksan sarjakuvakentän tämänhetkisiä nousevia lahjakkuuksia.

Dan Berry on brittiläinen sarjakuvataiteilija, Sophie Labelle on kanadanranskalainen kuvittaja ja sarjakuvataiteen opettaja, jonka usein trans-sarjakuvataiteilija joka piirtää internetissä sarjakuvissa on vahva käsityön henki. tunnettua verkkosarjakuvaa Assigned Male. Zine Festin erikoisvieras. Leah Moore on brittiläinen merkittävä taiteilija ja käsikirjoittaja. Yhdessä aviomiehensä John Kati Rapia on suomalainen valokuvaaja sekä Reppionin kanssa hän on tehnyt sarjakuvia kuva- ja sarjakuvataiteilija, joka yhdistelee Britannian suurimmille kustantajille. työssään kollaasia ja animaatiota. Jazmín Varela on argentiinalainen kuvittaja, graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija, jonka työt yhdistelevät digitaalista ja perinteistä painettua sarjakuvaa. Evangelos Androutsopoulos on on kreikansuomalainen sarjakuvataiteilija, jonka sarjakuvia hallitsee mystinen, scifi-väritteinen tunnelma.

Pertti Jarla on Suomen tunnetuimpia sarjakuvataiteilijoita ja suositun Fingerpori-sarjan luoja. Sole Otero on argentiinalainen tarinankertoja joka on tehnyt sarjakuvia ja kuvittanut useita lastenkirjoja.

Miloza MA on honkongilainen kuvittaja ja hahmosuunnittelija, joka ammentaa inspiraationsa kahdesta intohimostaan, universumista ja New Age -teologiasta.

Hanneriina Moisseisen näyttelystä, kuva: Henry Söderlund. 17

3.2 Ohjelma Kilpailut. Vuoden sarjakuvablogiksi valittiin Festivaaliohjelmisto oli totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia Jiipu Uusitalon Tajukankaan kutoja. Kylli-tätipiirroskilpailun voitti Kaisa Leino. ja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, performansseja ja musiikkiohjelmaa. Muu ohjelma. Seuraavat tapahtumat pidettiin oheisohjelmistona: Puheohjelma. Puheohjelma oli festivaalin keskiössä ja ohjelmanumeroita oli useita • Picture Politics – Sarjakuvilla kymmeniä. Lavoilla haastateltiin kotimaiset oikeistopopulismia vastaan – luento, 29.8. ja ja ulkomaiset vieraat sekä muita ajankohtaisia työpaja 3.9. Stoa taiteilijoita ja esiteltiin syksyn uutuuskirjat. • Sarjakuva-agentuurit ja sarjakuvavienti, 1.9. Erilaisia kollektiiveja, projekteja ja ilmiöitä Kirjaverstas esiteltiin sekä pidettiin teemoitettuja paneelikeskusteluja. Puheohjelmaa oli Tiivistämön Voima-lavalla, Kattilahallin Kattilalavalla sekä Zine Festin lavalla Oranssilla.

Zine Fest

Esimerkkejä puheohjelmistosta: “Play Back and Forth”: Development of Hong Kong Comics since 1960’s, El Volcan: Latinalaisamerikkalaisen sarjakuvan nykytila, Suomi 100 vuotta sarjakuvassa, Trial and Error: Comics of New Styles in a Saturated Market. Lastenohjelma. Kirjaverstaalla pidettiin Kissojen tangokisat -teemainen avoin Lasten lauantai. Ohjelmaan kuului askartelua, lastenmusiikkiesityksiä ja perinteinen Kylli-tätikilpailu. Klubit ja musiikki. Viikonlopun iltaklubit pidettiin Tiivistämöllä festivaalialueella. •

Kutiklubi 2017. Seksihullut, Ghost World, Myttys Tango Night at Tiivistämö. Tangotanssia, DJ TomW, DJ Marcos Almeyda (ARG), Hanneriina Moisseinen, livepiirtämistä, potrettivalokuvausta Sunnuntain päätösklubi

•

• 18

Perinteinen Pienlehtitaivas muuntautui Zine Festiksi, joka oli oma minifestivaalinsa sarjakuvafestivaalien sisällä, Oranssin ja Tiivistämön tiloissa. Erityisesti nuorten suosiossa oleva tapahtuma keräsi useita kymmeniä näytteilleasettajia ja järjesti omaa puheohjelmaa läpi viikonlopun. Ohjelmassa korostuivat sosiaaliset, sukupuoli- ja mielenterveysaiheiset teemat sekä tee-se-itse-eetos. Esimerkkejä ohjelmistosta: Finnish Webcomics in an English-speaking world, Historiaa sarjakuvin, Palvelukodit täynnä tarinoita, Suoraan sanottua – sarjakuvabloggausta sukupuolivähemmistöiltä, Trans activism in comics, ”Epänormaali” – Lyhyttarinatyöpaja. Näytteilleasettajat: Ainur Elmgren & Tinet Elmgren, Anni Keränen, Annika Kiiskilä & Iida Reitti, Antti Ollikainen & Richard Jensen, Apila Pepita Miettinen, Broci, Cupcake Fight Club Emmi Orvokki & Roosa Karjunen, Erittäin

Kari Sihvonen maalasi Suvilahdessa sarjakuvagraffitin. Kuva: Henry Söderlund

Salainen Tissimerenneitoseura, Feministinen sarjakuvatoiminta, H-P Lehkonen, Sara Valta, Maiju Juntunen & Tanja Ruotsalainen, Ina Majaniemi, Joskus-kollektiivi, Jesse Nalle Matilainen & Miia Vistilä, Jukkiksen ja Viljamin sarjakuvat, Kameeellah, KeskiSuomen Sarjakuvaseura KESS, Kimmo Lust, Limingan Taidekoulu, Mia & Jon & Annika, Mustikka, Nam-Ke, Nikke Lindholm, Onerva Franck, Pahamaku, Pohjoinen kustannustoiminta Pokuto, Queerdo Team, SLAP comixzine, Sassa aka Savi & Sotavalta, Sophie Labelle, Suvi Ermilä, Miissa Rantanen & Viivi Rintanen, Tampereen Sarjakuvaseura ry, Tarinoita Muinaisesta Pohjolasta, Terhi Adler, Tiitu Takalo (Hyeena kustannus), Turun Sarjakuvakerho, Tuukka Teponoja, Eva Mäkelä, Heta Nääs & Rami Rautkorpi,

2q4u, Evangelos Androutsopoulos, Muurlan opisto, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja, Late ja kumppanit, AK, Emma Voutilainen, Guggenheim-projektz, Haltijakäpälä ja Rikkisu, Hannu Kesola, Heidi Stenberg, Heikala, Jelena Kivinen & Susanna Ba, Jyrki Nissinen, Kaarlo Stauffer, Söpöeläimet, Sanmagumo, Tarinoita Muinaisesta Pohjolasta, Tero Mäntylä, Toni Karonen, Rektosaurus, Venla Poskela.

3.3 Näyttelyt Jose Muñoz – Pampa, Tango y Jazz 23.8.– 24.9. Galleria Stoa. Helsingin sarjakuvafestivaalien 2017 päänäyttely esitteli retrospektiivisesti kunniavieraan teoksia sarjakuvaoriginaalien ja printtien kera. El Volcán 2.–3.9. Tiivistämö. El Volcán -näyttely esitteli festivaaliteeman mukaisesti nykysarjakuvaa Latinalaisesta Amerikasta. Hanneriina Moisseinen – Ihminen katsoo eläintä 29.8.–30.9. Sarjakuvakeskus. Sarjakuvafestivaalien virallisen taiteilijan Hanneriina Moisseisen Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttely toi yhteen sarjakuvateos Kannaksen ympärille syntyneitä, eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, joita kaikkia yhdisti kysymys ”miten ihminen katsoo eläintä?”.

Kuva: Henry Söderlund 20

Berliac 24.8–30.9. Gastro Café Kallio. Argentiinalaistaiteilijan näyttely esitteli mm. sivuja taiteilijan uutuusalbumista Kaikkimeni. exe. Picture Politics – Sarjakuvalla oikeistopopulismia vastaan 23.8.–24.9. Parvigalleria, Stoa. Eurooppalaiset taiteilijat lloivat internetiin teoksia oikeistopopulismia ja äärinationalismia vastaan. Play! Hong Kong Comics Touring Exhibition 2.–3.9. Kattilahalli. Hongkongilaisen sarjakuvan historiaa ja kehitystä 1960-luvulta tähän päivään kuvaava näyttely. Kutikuti – Uusi Hölmölä – New Hoelmoelae 2.–3.9. Tiivistämö. Kuti-lehden hölmöläistarinat kommentoivat nyky-yhteiskunnan absurditeetteja.

3.4 Näytteilleasettajat Evangelos Androutsopoulos – Sivuja Häädöstä ja muista tarinoista 5.8.–2.9. Kirjaverstas. Kreikkalaissuomalaisen sarjakuvataiteilijan kuulasta kynänjälkeä. Chicks on Comics 2.–3.9. Kattilahalli. Kansainvälisen feministisen ryhmän näyttely tutki taidemuotojen ja nykykielien välistä suhdetta sekä naisten asemaa taidemaailmassa. Veiko Tammjärv – Kratt 2.–3.9. Kattilahalli. Virolaisessa sarjakuvanäyttelyssä seikkaili Kratttaruolento. Re-Animate Europe 2.–3.9. Tiivistämö. Friedrich Naumann Foundation for Freedomin sarjakuvakilpailun satoa esittelevä kiertonäyttely saapui Helsinkiin. Jorma “Jope” Pitkänen – Juhlanäyttely 31.8.–29.9. Työväenliikkeen kirjasto. Pitkäsen 70-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Sarjakuvamuseo kokosi kiertonäyttelyn ja juhlajulkaisun.

Kaupalliset näytteilleasettajat. Seuraavat kustantajat ja liikkeet vuokrasivat näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestivaalien pääteltan markkinoilta. Tapahtuma on vuoden tärkein julkaisuajankohta ja tärkeimpiä myyntipaikkoja monille kotimaisille kustantajille. Monet kustantajat järjestivät myös signeerausaikoja. Kotimaiset näytteilleasettajat. Kutikuti, Suuri Kurpitsa, Rosebud, Kustannus Jalava, MPA Helsinki Oy – Molotow Finland, JP Ahonen, Asema Kustannus, Antikvariaatti Coppola & Varpainen, Tim ja Tom, Bonnier Books Finland, SS Libricon Oy, Kreegah Bundolo, Kaisa Leka, Turun Sarjakuvakauppa, PeneLopez, Markku Tanttu, Vaasa Energy Institute Comics, Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien Kilta Skarpit (Grafia ry), Arktinen Banaani, Head Hunter Store ja Fennica Comics.

Kansainväliset näytteilleasettajat. Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa vuosittain näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. Karstein Volle – Here We Are – 76 muotokuvaa Festivaaleille osallistuivat kuš!komikss, Chicks on Comics, Jose Sainz, Hong Kong Arts Centre ja tuntemattomista 31.8.–30.9. Bookvillan. “Salaluonnoksia” tuntemattomista kanssaeläjistä. Comix Home Base. Rikkinäisen miehen kuvat 1.–22.9. Kolo. Mielenterveysteemoja käsittelevästä Rikkinäisen mielen kuvat -sarjakuva-antologiasta.

Ruokamyyjät. Festivaalialueella toimivat Stadin Panimo, Lucky Vegan, Lovinghut ja Go Mango.

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Kansainväliset vierailut Stockholm International Comics Festival 20.–21.5.2017. Festivaalien teema juhli Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Seura osallistui festivaaleille näytteilleasettajana. Pop-up-Sarjakuvakeskus @ Murmansk 21.–24.9.2017. Pop-up-Sarjakuvakeskus pidettiin Luoteis-Venäjän Murmanskissa. Kulttuurikeskus Laplandiyassa pidetty Polarcon on pohjoisen napapiirin suurin fantasiaan, elokuviin ja teknologiaan keskittyvä festivaali. Pop-up Sarjakuvakeskuksella oli paikalla suomalaista sarjakuvaa, esillä eri taiteilijoiden töitä sisältävä Mute-näyttely, yleisöluento suomalaisen sarjakuvan kentästä sekä kaikille avoimia sarjakuvatyöpajoja vaihtuvilla teemoilla. Paikallisille nuorille taiteilijoille pidettiin kaksipäiväinen kantaaottavan sarjakuvan työpaja matka- ja mielipideteemoilla ja lapsille ja nuorille oli useita avoimia pajoja kumpanakin conpäivänä.

Pop-up-Sarjakuvakeskuksella Murmanskissa paikalliset nuoret taiteilijat tekivät sarjakuvia omasta elämästä. Kuva: Aino Sutinen 22

Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Murmanskin toimipisteen Suomi-klubilla oli luento suomalaisen sarjakuvan kentästä sekä työpaja omaelämäkerrallisten matkasarjakuvien teosta. Luento pidettiin myös Murmanskin kaupunginkirjaston nuorten tapahtumassa. Murmanskin yliopistossa käytiin luennoimassa ja pitämässä työpajaa paikallisille sosiaalityön opiskelijoille sarjakuvan käytöstä työkaluna sosiaalityössä. Projektia tuki Koneen Säätiö. Golden Comic Awards, Taipei, Taiwan 11.–12.9.2017. Helsingin sarjakuvafestivaalien kansainvälinen koordinaattori osallistui Connection+-konferenssiin, jossa luotiin yhteyksiä eurooppalaisen ja taiwanilaisen sarjakuvakentän välillä. Osana konferenssia oli ”Local is Global: Preserving and promoting local comics cultures” -paneelikeskustelu. Lakes International Comic Art Festival 13.–15.10.2017. Festivaaleilla nähtiin Suomen sarjakuvaseuran tuottama, modernia suomalaista sarjakuvataidetta esittelevä Finnish Comics NOW -näyttely. Emmi Valve, Johanna ”Roju” Rojola sekä Petteri Tikkanen olivat osa ohjelmaa ja Petteri Tikkanen buukattiin vuoden 2018 festivaalitaiteilijaksi. Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi Kendalin collegen ympäristöön rakennettu Suomi-kylä sisälsi mm. saunan, brittiläisen Felt Mistressin Muumi-teoksia ja Suomen kansallismaiseman inspiroiman Archipelagogonäyttelyn. Festivaalialueen Suomi-saunassa pidettiin suosittuja saunaluentoja. Tove Janssonin elämää esittelevän valokuvanäyttelyn lisäksi aiheesta keskustelivat Sophia Jansson ja Janssonin elämäkerran kirjoittanut Tuula Karjalainen.

4.2 CUNE Comics-inResidence Polaris CUNE Comics-in-Residence Polaris -ohjelma (CUNE CiR) jatkui yhteistyössä Viron sarjakuvaseuran (Eesti Koomiksiselts) kanssa. CUNE CiR -ohjelmassa järjestettiin taiteilijaresidenssejä Helsingissä ja Tallinnassa syksyllä 2017. Avoin haku ohjelmaan toteutettiin kevät-kesällä 2017 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat: Helsinki: Lilli Repnau (Viro) ja Kolbeinn Karlsson (Ruotsi) Tallinna: Mika Lietzén (Suomi) Molemmissa kohteissa järjestäjät koordinoivat toimintaansa itsenäisesti, Seuran toimiessa toiminnan hallinnoijana. CUNE CiR -ohjelma sai vuoden 2017 toimintaansa rahoitusta Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta ja Viron kulttuuriministeriöltä.

CUNE CiR Helsinki Helsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssimajoitukset järjestettiin HIAPin Suomenlinnan studioissa. Syyskuussa residenssissä oli virolainen Lilli Repnau, joka työsti Suomenlinnassa Making Off -sarjakuvanovelliaan. Repnau oli vieraana myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Lokakuussa residenssissä oli ruotsalainen Kolbeinn Karlsson. Residenssinsä aikana Karlsson työsti albumiaan Troll King 2, ja vieraili Seuran näytteilleasettajaosastolla Helsingin Kirjamessuilla. Karlssonin messuohjelmaan sisältyi mm. Huuda Huudan kustantaman Peikkokuningas-albumin signeerauksia.

Kuva: Lakes-festivaalilla vierailivat mm. Johanna Rojola ja Emmi Valve. Kuva: Sara Forsius 23

5. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä.

Sarjakuvafestivaalit.fi. Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilme uudistetaan vuosittan festivaaliteemojen Sarjakuvaseura.fi. Sivusto kerää yhteen paikkaan mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median kautta tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen koskevat uutiset. Sivuilta löytyy perustietoa aikana. Valokuvia kerättiin gallleriaan. seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattupalkinnosta jne. Sinne on myös koottu tietoa Finnishcomics.info. Sarjakuvan vientiin eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan keskittyvä englanninkielinen sivusto tarjoaa opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Sivusto päivitetään ajankohtaisia uutisaiheita. Sivusto on on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan ja vuonna Facebookissa ja Twitterissä. 2017 perustettiin uutiskirje. Nordicomics.info. Nordicomics.info on Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan sarjakuvaseuran Nordicomics-hankkeen keskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista kansainvälinen sivusto. ja näyttelyistä. Blogissa julkaistaan artikkeleita tapahtumiin liittyen. Sivusto on yhteydessä myös Cunecomics.net. CUNE (Comics Union of sosiaaliseen mediaan ja sillä on oma, toimitettu Northern Europe) järjestää residenssivaihtoa uutiskirje. sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sivusto tiedottaa tulevista residenssihauista, julkaisuista, Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, työpajoista ja muista tapahtumista. suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit. com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmaisen Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, alustan sarjakuvabloggaamiselle. Blogien arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon ympärille on syntynyt aktiivinen yhteisö ja kuuluu myös keskustelufoorumi. Vuonna sivustoa kehitetään edelleen. Etusivu uudistettiin 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi vapaaehtoisvoimin vuonna 2017. -sarjakuvaportaalin hallintaansa, sisällöstä vastaa erillinen vapaaehtoisten tiimi.

24tuntiasarjakuvaa.info. Galleria kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Sosiaalinen media, mediaseuranta ja tiedotus. Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta. Seuran, Sarjakuvakeskuksen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Finnish Comicsin Facebook-, Twitter- ja YouTube-tilit ovat olleet suosittuja ja kaikkien seuraajamäärä kasvoi. Seuran toimittamia julkaisuja julkaistiin myös Issuussa.

Suomalaiseen sarjakuvaan liittyvistä mediaartikkeleista, omasta sisällöntuotannosta, ajankohtaisista kotimaisista tapahtumista ja esim. taiteilijoille olennaisista resursseista tiedotettiin alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suomeksi ja englanniksi sarjakuvaseuran sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Sarjakuvaseura lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.

Kuvitus: Emilia Alm

6. KUMPPANIT Kiitokset tuesta:

Kansalliskirjasto Kannuksen kirjasto Karatalo Opetus- ja kulttuuriministeriö Kartanonkosken ala-aste Pohjoismainen kulttuuripiste Kattilahalli Helsingin kaupunki Khaos Publishing Koneen Säätiö Keravan kaupunki Espoon kaupunki Kinaporin palvelutalo Uudenmaan liitto Kirjasto 10 Suomen Kulttuurirahasto Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Vantaan kaupunki Kolo Kulku-Katin Poika Kiitokset yhteistyöstä: Kultti ry Kulttuurikeskus Stoa Art Book-nique Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Asema Kustannus kuš!komikss Bookvillan Kinaporin palvelutalo Eesti Koomiksiselts Kuitinmäen yhtenäiskoulu Enostone Kustannus Kutikuti ry Espoonlahden koulu Kutitus-festivaali Espoon kulttuurikeskus Kuvittajat ry Espoon tyttöjen talo Laatua lapsille Fantasiapelit Laituri / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Farbe Lakes International Comic Art Festival Feministinen sarjakuvatoiminta Lasten ja nuorten säätiö Free Fall Fest Lastenkirjafestari Gastro Café Kallio Lehtikuusen ala-aste Geezers Lestijärven kirjasto Goethe-Institut Finnland Long Play Go Mango L’Oreal Hampurin sarjakuvafestivaalit Lovinghut Helsingin Juhlaviikot Lucky Vegan Helsingin kaupunginkirjasto Maailman sarjakuvat ry Helsingin kulttuurikeskus Minnan koulu Helsingin Kirjamessut Mister Easy Business Helsinki Pride HIAP – Helsinki International Artist Programme Murmanskin kaupunginkirjasto Murmanskin yliopisto Hong Kong Arts Centre Nide Kirjakauppa Huudi Nuorisoasiainkeskus Jalava

Aapo Rapi Kutikutin festivaalinäyttelyssä. Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulunkylän/Veräjälaakson koulu Oulun sarjakuvaseura ry Pieni Leffakauppa Polarcon Punkalaitumen kunta Pågå oy Raikastamo Rikhardinkadun kirjasto Roihuvuoren ala-aste Roihuvuoren kylätalo Rosebud Ruoholahden ala-aste Runokuu Sarjakuvamuseo ry Sarjakuvantekijät ry Seriefrämjandet Sideways Snow White Solakallion erityiskoulu Soukan koulu Stockholm International Comics Festival Stockholm Serieteket Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Murmanskin toimipiste

Suutarinkylän/Töyrynnummen koulu Stadin Panimo Söderkullan kirjasto Sweet Vaasa Taiteen edistämiskeskus / Pohjanmaan aluetoimipiste Tempera TNT Tiivistämö Toholammen kirjasto Toukka Lastenkirjakioski Turun Sarjakuvakauppa Työväenliikkeen kirjasto Unelmafoorumi Vallilan ala-aste Variskan kirjasto Vernissa Vesilahden kunta Vinokino Voima Vuokraapaku.fi Vuosaaren kirjasto Vuotalo Å-fest Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto

suomen sarjakuvaseura ry