Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2013 by Suomen sarjakuvaseura ry

Suomen sarjakuvaseura ry TOIMINTAKERTOMUS 2013

SISÄLLYS 1. Perustoiminta................................s.4 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Sarjainfo-lehti 1.3 Puupäähattu-palkinto 1.4 Kokoelma 1.5 Sarjakuva-automaatti 2. Sarjakuvakeskus............................s.8 2.1 Kahvio 2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys 2.3 Tilat ja toimisto 2.3.1 Muut toimijat tiloissa 2.4 Näyttelyt 2.4.1 Galleria Sarjakuvakeskus 2.4.2 Katutaidegalleria 2.4.3 Pylväsnäyttelyt Aralis-kirjastokeskuksessa 2.5 Opetustoiminta 2.5.1 Maksulliset kurssit aikuisille 2.5.2 Maksulliset kurssit lapsille ja nuorille 2.5.3 Avoimet työpajat 2.5.4 Muu opetustoiminta Sarjakuvakeskuksella 2.5.5 Tilauskurssit muualta 2.6 Pop-up Sarjakuvakeskus tapahtumat 2.6.1Pop-up Sarjakuvakeskus @XL Art Space 2.6.2 Pop-up Sarjakuvakeskus @ Turku 2.6.3 Pop-up Sarjakuvakeskus @ Oulu 2.6.4 Ulkomailla 2.7 Muuta toimintaa 2.7.1 Muita tapahtumia Sarjakuvakeskuksella 2.7.2 Helsingin Kirjamessut 2.7.3 Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen 2.7.4 Palvelut ja muita yhteistyöprojekteja

3. Helsingin 28. sarjakuvafestivaalit..........................................s.24 3.1 Pohjoismainen sarjakuvakilpailu 3.2 Ohjelma ja tapahtumapaikat 3.3 Näytteilleasettajat 3.4 Vieraat 3.5 Näyttelyt 4. Kansainvälinen ToiminTA......s.31 4.1 Finnish Comics Annual -vientihanke 4.2 Pop-up Comics Center -tapahtumat 4.2.1 Pop-up Comics Center @ Kiel 4.2.2 Pop-up Comics Center @ Moscow 4.3 Nordicomics-toiminta 4.3.1 Nordicomics Islands 2013 residenssiohjelma ja -näyttelyt 4.3.2 Dreambuddies-antologia ja näyttely 4.4 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma 4.4.1 CUNE CiR Helsinki 4.4.2 CUNE Comics Co-operation Seminar 2013 4.4.3 Suunnitelmat vuodelle 2014 4.5 Edustusmatkat ja näyttelyt ulkomaisilla festivaaleilla 5. JULKAISUT..........................................s.40 6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS..............................................S.43 7. TALOUS...............................................s.45 8. Yhteistyökumppanit.................s.46

ESIPUHE Jälleen kerran vuosi 2013 oli kaikilla mittareilla suurempi kuin edellinen. Kasvu jakautui tasaisesti melkein kaikkeen seuran toimintaan. Suuria muutoksia ei vuoteen kuulunut, vaan pääpaino oli toiminnan vakiinnuttamisessa ja turvaamisessa. Merkittävin uusi hanke oli vuonna 2013 EU-rahoitteinen CUNE Comics-inResidence-sarjakuvaresidenssihanke. Suomen sarjakuvaseura toimii kansainvälisessä hankkeessa päävastuullisena toimijana ja kantaa suurimman budjettivastuun. Tämä on merkittävä päänavaus uusien rahoituskanavien löytämiseen. Hanketta onkin tarkoitus jatkaa ja kehittää. Samalla on tarkoitus tutkia muita mahdollisia EUrahoituskanavia uusille hankkeille. Tämän hankkeen myötä kansainvälinen toiminta on yhä leimallisempi osa Suomen sarjakuvaseuraa. Suomalainen sarjakuva herättää aitoa kiinnostusta maailmalla ja sitä käännetään yllättävän laajasti. Käännösten lisäksi suomalaiset taiteilijat ovat kysyttyjä festivaali- ja näyttelyvieraita ympäri maailman. Tämä on seurausta pitkäjännitteisestä työstä, niin seuran kuin sen yhteistyökumppaneiden ja itse taiteilijoiden puolelta. Lähivuosien yhtenä tärkeänä tehtävänä olisi tämän vientityön vakiinnuttaminen ja virallistaminen. Hyvät toimintamallit ovat jo olemassa, ne pitäisi vain virallistaa. Sarjakuvaseurasta on myös kehittynyt yksi alan merkittävistä työnantajista. Työnantajana toimimista on kehitetty järjestelmällisesti mm. luomalla alan yleiset palkkasuositukset ja ottamalla käyttöön Takun työehtosopimus. Tämä oli keskeisenä ajatuksena Sarjakuvakeskusta perustettaessa ja kehitys on sujunut hyvin. Seuraavana askeleena on vastaavien mahdollisuuksien luominen myös muille paikkakunnille. Vuonna 2014 on tarkoitus käynnistää sarjakuvakeskustoiminta myös Oulussa ja Turussa.

Kalle Hakkola Suomen sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja

1. PERUSTOIMINTA SUOMEN SARJAKUVASEURA RY

1.1 Hallitus ja toimihenkilöt

Suomen sarjakuvaseura on perustamisestaan, vuodesta 1971 asti toiminut sarjakuvan tekijöiden, lukijoiden, keräilijöiden, kriitikoiden, kääntäjien ja tutkijoiden yhdistyksenä. Se toimii asiantuntijaorganisaationa ja tiedottaa sarjakuva-alan tapahtumista niin suurelle yleisölle kuin yhteiskunnan ja kulttuurin hallintokoneistoille.

Puheenjohtaja Otto Sinisalo (lokakuuhun 2013 asti)

Sarjakuvaseura onkin pyrkinyt nostamaan koko alan profiilia jatkuvalla vaikuttamistyöllä. Myös erilaisia yhteydenottoja ja yhteistyötarjouksia tulee jatkuvasti. Sarjakuvaseuran edustajat toimivat asiantuntijatyössä mm. pitämällä alaan liittyviä esitelmiä erilaisissa tilaisuuksia ja antamalla lausuntoja medialle. Suomalaisen sarjakuvan medianäkyvyys onkin kasvussa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kulttuurivienti ja kansainvälinen toiminta ovat seuran toiminnan voimakkaimmin kasvussa olevia osa-alueita. Sarjakuvaseura toimii alan puolesta myös poliittisen lobbauksen alueella. Y-tunnus 0532234-0 Sarjakuvakeskus Hämeentie 150 00560 Helsinki Puh. 09-685 6100 info@sarjakuvaseura.fi www.sarjakuvaseura.fi

Hallitus: Warda Ahmed Vesa Kataisto Ville Manninen Rami Rautkorpi varapuheenjohtaja (pj marras-joulukuun 2013) Pauli Ruonala (sihteeri) Tuomas Tiainen Kati Vuopala Toimihenkilöt: Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola Kokoelmanhoitaja Kari Juhola Sarjakuvakeskuksen toimintavastaava Petri Koikkalainen Sarjainfon päätoimittaja Reetta Laitinen Tiedottaja ja Sarjainfon toimitussihteeri Aino Sutinen Taloudenhoitaja Piritta Naamanka Sarjakuvakeskuksella Antti Hintsa, Lissu Lehtimaja, Jenni Kallionsivu, Karri Lehtonen, Maura Manninen, Johanna Rojola, Pekka Ollikainen ja Kati Vuopala.

työskentelivät

myös

Erilaiset projektit työllistivät myös lukuisia opettajia, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvakeskuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Lisäksi vapaaehtoisten työpanoksella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa.

vafestivaalien kuulumiset sekä Seitti- ja Musta Ritari -pienkustantamoiden esittelyt.

Numero 2/2013:

Pääjutussa haastateltiin sarjakuva- ja kuvataiteilija Hanneriina Moisseista, joka laati myös lehden kansikuvan. Ajankohtaista sarjakuvatutkimusta esiteltiin mm. Leena Romun artikkelissa Kati Kovácsin sarjakuvien ruumiillisuudesta sekä raportista NNCORE-sarjakuvantutkimusverkoston tapaamisesta. Lena Furberg -käännösartikkeli oli osa juttuvaihtoa ruotsalaisen Bild&Bubblalehden kanssa. Muita tekijähaastatteluja olivat SarjakuvaFinlandia -voittajat Jaakko ja Lauri Ahonen sekä pilapiirtäjä Jouni Innanen. 1.2 Sarjainfo Sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2013 neljä kertaa: huhtikuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja tammikuussa (2014). Painosmäärä oli 1000–1100 /numero. Koti- ja ulkomaisten sarjakuvataiteilijoiden haastatteluiden lisäksi lehdessä vierailtiin eri maiden sarjakuvafestivaaleilla, käytiin keskustelua ajankohtaisista aiheista, tarkkailtiin sarjakuvatutkimuksen uusia tuulia ja pohdittiin sarjakuvan näkyvyyttä mm. kustantamoiden ja kirjastojen kannalta. Sarjainfon toimitustyön yhteydessä kehitettiin myös sarjakuva-aiheista mediaseurantaa ja verkkotiedotusta laajemmin.

Numero 1/2013:

Kansikuvataiteilija ja pääjutun aihe oli Nanna-sarjakuvan piirtäjä Tuuli Hypén. Muita aiheita olivat mm. vuoden 2012 parhaat albumit, kanadalainen sarjakuvapiirtäjä Chester Brown, Cowboy Henk -sarjakuvastaan tuttu Herr Seele, Angoulêmen sarjaku-

Numero 3/2013:

Pääjutun aiheena ja kansikuvataiteilijana oli Perkeros-albumin julkaissut JP Ahonen. Helsingin sarjakuvafestivaalivieraista haastateltiin David B:tä, Joost Swartia ja Ulli Lustia. Sarjakuvan asemaa kirjastoissa pohdittiin ja San Diego Comic Conissa vierailtiin. Klassikkosarjakuvaa edustivat artikkelit Asmo Alhosta sekä Jykästä ja Rikestä.

Numero 4/2013:

Vuoden viimeisessä lehdessä pääjutuksi nousi satavuotias Krazy Kat -sarjakuva. Kansikuvan laati Roope Eronen, jota lehdessä myös haastateltiin. Muita haastateltavia olivat Jouko Nuora, Lilli Carré, Kari Korhonen ja Benoît Mouchart. Viimeisessä Pidot Sabassa -keskustelusarjan osassa ruodittiin Helsingin ulkopuolista sarjakuvakenttää. Muita aiheita olivat mm. sarjakuvan tyyppikirjoitus sekä Bartkiraverkkosarjakuva.

Jäsenkortti Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana myös uuden jäsenkortin, jolla saa rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta vuosina 2013–14.Yhteistyöhön lähtivät mukaan Asema Kustannus, Egmont, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Hoitola Hertta, Ippai, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Manga Café, Geezers, Otavan kirjakauppa, Painotalo Miktor, Pieni Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

1.3 Puupäähattu-palkinto Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-tunnustuspalkinnon sai tammikuussa 2013 Heikki Paakkanen. Seuran perustelut valinnalle: “Vuonna 1948 syntyneelle Paakkaselle palkitseminen on tullut tutuksi aiemminkin. Hänen sarjakuviaan on palkittu muun muassa Kemin sarjakuvafestivaaleilla useina vuosina. Paakkasen animaatiotöitä on ylistetty esimerkiksi Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Vuonna 2011 hänen Amerikka-albuminsa voitti jaetun Sarjakuva-Finlandia -palkinnon. Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Paakkanen on somerolais-helsinkiläinen animaatio- ja sarjakuvataiteilija, kustantaja, pilapiirtäjä, kuvittaja ja galleristi. Hänen kuvalliseen tuotantoonsa kuuluu sekä sarjakuva-albumeita että pilapiirroskokoelmia. Tööt-filmiin, suomalaiseen tietokoneanimaation pioneeriryhmään kuulunut Paakkanen on urallaan ohjannut myös Ylelle lasten- ja nuorten valistusanimaatioita sekä esiintynyt ammattimaisesti posetiivarina. Heikki Paakkasen pilapiirroksia on julkaistu jo vuosikymmenien ajan muun muassa Ilta-Sanomissa ja Somero-lehdessä.

Sarjakuvantekijäksi Paakkanen ryhtyi vasta kypsällä iällä, mutta otti ilmaisumuodon haltuunsa samalla varmuudella kuin animaation ja pilakuvat. Vaatimattomuus ei kaunista, joten heti sarjakuvauransa aluksi hän arkailematta tökkäsi kynänsä suomalaisen yhteiskunnan kipupisteisiin, kuten Mannerheimiin ja menetettyyn Viipuriin. Kohua ei syntynyt, mutta Paakkasen paikka onkin takapirun istuin. Hän ei hyväksy “itsestään selviä” asenteita, minkä mustan satiirin mestarityö, Sissi ja Siviilipalvelushenkilö -albumisarja todistaa. Sarjakuvantekijänä hän laajentaa muotoa ruutujen ulkopuolelle. Teos itsessään on vain kokonaisuuden osa. Paakkasen niinsanotut sarjakuvanäyttelyt on työstetty äärimmäisellä tarkkuudella ja nokkeluuksilla pienintä yksityiskohtaa myöten. Yleisö saa nähtäväkseen sarjoissa vilahtavat fantastiset esineet, jotka keräilijäluonne Paakkanen on onnella ja taidolla kyennyt kaivamaan esille historian komeroista ja kellareista. Uusimman kirjansa, japanilais-

tyylisiä puupiirroksia ja haikurunoja sisältävän teoksensa Tee se kotona. Kiitos Paakkanen julkisti viime syyskuussa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla komealla spektaakkelilla, johon kuului esimerkiksi katujyrä, rumpuja ja runonlausujia. Heikki Paakkanen ei rajoita eikä rajoitu. Jos asian voi kuvitella, sen voi myös tuoda todellisuuteen. Yhden miehen kävelevä performanssi on itsekin luita ja ytimiä myöten taiteilija ja sarjakuvahahmo.

arkistoprojektin parissa työskentelevän tutkijan osallistuminen luettelointiin. Kokoelman fyysistä tulevaisuutta pohdittaessa tehtiin alustava päätös lisätä panostusta omakustanteihin ja graduihin. Se palvelisi tutkijoita ja opiskelijoita jotka haluavat päästä selaamaan omin käsin aineistoa josta olisi hyötyä omien tutkielmien tekemisessä. Suurin osa sarjakuvakustantajista lähetti vapaakappaleet seuran kokoelmiin. Myös ulkomaista materiaalia saatiin runsaasti lahjoituksina yhteistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa kokoelman kartuttamista ovat yksityiset lahjoittajat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. Tietokirjallisuutta ja tutkimuksia pyritään myös tarpeen mukaan ostamaan. Tulevaisuutta ajatellen tehtiin alustava päätös omakustanteiden ja gradujen fyysisestä sijoittamisesta kokoelman yhteyteen. 1.5 Sarjakuva-automaatti

Heikki Paakkanen

1.4 Kokoelma Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjaston tiloihin Helsingissä. Vuonna 2013 kokoelmanhoitajalle suunnattujen kysymysten määrä kasvoi. Kysymykset tulivat lähinnä alan opiskelijoiltaja muilta sarjakuvien tutkijoilta. Tästä voidaan päätellä että sarjakuvantutkimus on Suomessa kasvussa. Tämä näkyi myös uusien gradujen määrässä. Suurin muutos kokoelmaan liittyen oli tutkimuksellisen aineiston luetteloinnin aloittaminen. Erityisesti gradujen ja väitöskirjojen sekä muiden tutkielmien lisäämisen kokoelman tietokantaan mahdollisti yhteistyö sarjakuva-

Seura ylläpitää piensarjakuvalehtien myyntiautomaattia Lasipalatsin Mbarissa Helsingin keskustassa. Automaatti tarjosi vuonna 2013 sarjakuvantekijöille ja harrastajille mahdollisuuden myydä erilaisia piensarjakuvalehtiä, julisteita ja muita tuotteita aivan Helsingin ydinkeskustassa. Automaatti tarjosi hyvin monipuolisen kattauksen harrastajien ja ammattilaisten kokoamia erilaisia pienlehtiä ja muita tuotteita. Helmikuussa Sarjakuva-automaattiin lanseerattiin Runoboksi, kokoelmia nuorten nykyrunoilijoiden ja sarjakuvataiteilijoiden yhteisteoksia. Samalla julkaistiin Sarjakuva-automaatin uusi ilme. Automaatissa oli läpi vuoden useita kotija ulkomaisten taiteilijoiden pienlehtiä

2. SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallinnoima, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2013 sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, kaksi työpaja- ja kurssitilaa sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Yhdistämällä alan voimat saman katon alle Sarjakuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katukuvaan uudenlaisen kulttuuritilan. Näin sarjakuva on saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuritarjonnassa. Katutason toiminta toi vuonna 2013 sarjakuvan laajaa kirjoa tunnetummaksi sekä sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille että muille toimijoilla. Myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja vilkasta. Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailuita. Lisäksi jalkauduttiin muualle Suomeen sekä Venäjälle ja Saksaan asti. Pop-up Sarjakuvakeskus -toiminta täydentää sarjakuvaseuran kansainvälistä toimintaa järjestämällä tapahtumia. Kotimaassa pop-up-toiminta vie sarjakuvaa Helsingistä muihin kaupunkeihin ja vahvistaa yhteistyöverkostoja.

2.1 Kahvio Sarjakuvakeskuksen kahvio on vakiintunut yhdeksi alueen suosituista kohtaamispaikoista. Vuonna 2013 asiakaskunta koostui kaikenikäisistä ihmisistä, lapsiperheistä eläkeläisiin. Kahvio on vakiinnuttanut paikkansa etenkin lähiympäristön opiskelijoiden olohuoneena. Kahviossa oli tarjolla mm. reilun kaupan kahvia ja teetä sekä pientä naposteltavaa. Vuonna 2013 lisättiin luomu- ja kasvisruokavalioon soveltuvien tuotteiden valikoimaa. Valikoimissa oli myös kausituotteita. Kahvion ulkoasua, yleisilmettä ja asiakaspalvelun laatua kehitettiin.

2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys Sarjakuvakeskuksen kauppa pyörittää voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota erityisesti kotimaisille ja kansainvälisille pienkustantajille levityskanava alan tapahtumien ulkopuolella. Myös sarjakuvaseuran omat julkaisut ja tuotteet ovat aina saatavilla omasta kaupasta. Vuonna 2013 valikoima tarjoili laajasti kotimaisia sarjakuvateoksia sekä merkittäviä ja vä-

laisten toimijoiden käyttöön esimerkiksi seminaarikäyttöön sekä lisäksi yksityisille ihmisille mm. perhejuhlien pitämiseen. Useiden yksityisten tapahtumien yhteydessä oli myös Sarjakuvakeskukselta tilattua toimintaa, kuten sarjakuvatyöpajoja ja pientä ruokatarjoilua.

hemmän tunnettuja ja ulkomaalaisia albumeja. Sarjakuvakeskuksen kauppa on myös monille kansainvälisille toimijoille lähes ainoa reitti saada töitään tarjolle Suomessa. Kaupassa myydään paljon omakustanteita ja pienlehtiä. Näiden valikoima karttui reilusti vuoden aikana. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja, julisteita ja näyttelyprinttejä. Kauppaan on mahdollista tuoda tuotteita myyntiin tilimyynnin periaatteella. Myyntihinnasta tulee tällöin 30% sarjakuvaseuralle. Monet Sarjakuvakeskuksen tuotteet ovat saatavilla myös keskuksen verkkokaupasta, jonka kautta moni tilasi tuotteita kauemmaskin. Kaupan valikoimaa vietiin myös aktiivisesti myyntiin erilaisiin tapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla. Sarjakuvakeskuksen originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden originaalitaidetta. Originaalien välityksen avulla seura helpottaa originaalien leviämistä ja näin luo sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää. 2.3 Tilat ja toimisto Katutasossa sijaitsee kahvio, kauppa, galleria ja opetustilat. Opetustiloja remontoitiin entistä paremmin opetuskäyttöön sopivaksi ja huonejärjestystä uudistettiin. Samalla galleria siirtyi osittain eri huoneeseen ja valoisimpiin tiloihin. Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten ja eri-

Suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen alakerrassa. Yhdistyksen työntekijöiden työskentelytila toimi myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä ja luontevana tapaamispaikkana. Toimistotiloja kehitettiin läpi vuoden ja Sarjakuvakeskus sai toiminnan tueksi mm. tietotekniikkatarvikkeita lahjoituksina eri tahoilta. Samassa tilassa sijaitsee myös Sarjainfon arkisto. Sarjakuvakeskus käynnisti vuonna 2013 alustavasti uusien tilamahdollisuuksien kartoittamisen, sillä tilat ovat potentiaalisesti jäämässä pieniksi kaikelle tämänhetkiselle toiminnalle. 2.3.1 Muut toimijat tiloissa Palikka ry Palikka ry on 1999 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää animaatiokulttuuria sekä koota alan harrastajia yhteiseen toimintaan. Palikka ry järjestää kursseja ja tapahtumia, joista suurin on vuotuinen Animatricks-festivaali. Vuonna 2012 Palikka ry:n työntekijät siirtyivät työskentelemään Sarjakuvakeskuksen toimistolle ja tuottivat vuoden 2013 Animatricksfestivaalia Arabianrannasta käsin. Yhteistyötä järjestöjen välillä syvennettiin, tavoitteena luoda laajempaa ja monipuolisempaa kurssi- ja tapahtumatoimintaa kahden läheisen taiteenalan välille. Huuda Huuda Sarjakuvakustantamo Huuda Huudan kirjavarasto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen arkistotiloissa.

2.4 NÄYTTELYT 2.4.1 Galleria sarjakuvakeskus Suomen sarjakuvaseuran oma galleria esittelee monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa ja sarjakuvataiteeseen liittyviä poikkitaiteellisia töitä. Tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Vuonna 2013 seura järjesti paikalle omia näyttelyitä ja lisäksi galleria oli vuokrattavissa taiteilijoille ja toimijoille kohtuullista, kulut kattavaa vuokraa vastaan. Osa töistä oli myynnissä ja näyttelyihin liittyviä sarjakuvakirjoja nostettiin esille kaupassa.

4.–30.3. Originaalien ja julisteiden myyntinäyttely

Sarjakuvaoriginaaleja, printtejä ja maalauksia muun muassa Ville Piriseltä, Pertti Jarlalta, Mari Ahokoivulta ja JP Ahoselta.

15.–26.4. Animatricks: Kuubalaiset karikatyyrit

Animatricks-animaatiofestivaalin Kuuba -elokuvasarja toi Sarjakuvakeskukseen kuubalaisen Ramiro Zardoyan (Zardoyas) karikatyyrinäyttelyn.

Näyttelyt vuonna 2013:

7.1.–2.2. Maria Björklund: Planeetta Z

Maria Björklundin Planeetta Z kertoo oudon planeetan monimuotoisista olioista ja eliöistä. Näyttelyssä nähtiin Planeetta Z:n olioita sarjakuvastrippien lisäksi muun muassa maalauksina.

4.-29.4. Harri Piispanen: Omakuvia?

Harri Piispasen koostama installaatio on osa Identity Wanted-katuteosten sarjaa. Omakuvia?installaatio koostui muokatuista esineistä, jotka liittyvät identiteettiin. © Aino Sutinen

4.2.-1.3. Nordicomics Islands uutta sarjakuvaa pohjoisesta

Nordicomics Islands esitteli pohjoismaista nykysarjakuvaa mannermaiden lisäksi Islannista, Grönlannista ja Ahvenanmaalta. Näyttelyn taiteilijat: Mari Ahokoivu (Suomi), Eeva Meltio (Suomi), Josefin Svenske (Ruotsi), Lene Ask (Norja), Søren Mosdal (Tanska), Hugleikur Dagsson (Islanti), Nuka K. Godtfredsen (Grönlanti), Linus Strandberg (Ahvenanmaa). Näyttely oli osa kevään Nordicomics Islands -residenssiohjelmaa (ks. kohta 4.3.1)

29.4.–8.5. Croquis-näyttely

Näyttely esitteli tiistai-iltojen avoimen croquispajan (ks. kohta 2.5.3) osallistujien töitä.

3.5.–31.7. Kristel Maamägi: Art Farming

Virolaisen monialataiteilijan Kristel Maamägin näyttely Art Farming kokosi näyttelyynsä isoäitinsä tarinoita, muistoja ja valokuvia usean vuoden ajan. Näyttely koostettiin toukokuun aikana osana CUNE Comics-In-Residence -ohjelmaa (ks. kohta 4.4).

22.11.–20.12. Amigos Connected: Still Trapped

Still Trapped oli Amigos Connected -kollektiivin ensimmäinen ryhmänäyttely, joka päätti Sarjakuvakeskuksen katuaiheteemaisen vuoden. Näyttely koostui maalauksista, valokuvista, graafisista töistä ja audioteoksista.

5.–31.8. Matt Boyce: Everyday Monsters

Englantilainen Matt Boyce on keskittynyt erityisesti viittomakielen esitystapoihin sarjakuvissa. Robotti- ja hirviöaiheinen näyttely oli osa Boycen residenssiprojektia CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa (ks. kohta 4.4).

1.9–7.10. Joost Swarte: Is That All There Is?

Näyttely oli osa Helsingin Sarjakuvafestivaalien ohjelmaa (ks. kohta 3). Esillä oli korkealaatuisia vedoksia Swarten sarjakuvista sekä valikoima silkkipainotöitä ja piirrosoriginaaleja.

21.10.–16.11. Max Baitinger: Circle Pit

Saksalaisen Max Baitingerin esikoissarjakuvateos Heimdall viittaa skandinaaviseen mytologiaan ja Ebba-teokseen. Circle Pit -näyttelyssä oli esillä vedoksia Heimdalliin ja muihin Baitingerin töihin liittyen sekä taiteilijan tilaan toteuttamia seinämaalauksia. Osa CUNE Comics-inResidence -ohjelmaa (ks. kohta 4.4)

2.4.2 Katutaidegalleria Katutaidegalleria oli Sarjakuvakeskukselle helmikuussa 2013 avattu ikkunagalleria, joka esitteli katutaidetta eri muodoissaan. Näyttelyt vuonna 2013: Skeittilautoja-näyttelyssä oli esillä Skeittilauantain lautatuunauspajan satoa, yhteistyössä Tyttörullalautailijat ry.

29.7.–31.8. Cloud Five

Visuaaliseen kommunikaatioon ja graafiseen suunnitteluun keskittyvän Flukso-studion näyttely.

7.–30.9. Crack: Horde

Italialaisen Crack-kollektiivin HORDE-julkaisun töistä koostuva näyttely oli osa Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa.

30.9.–2.11. Suvi Ermilä ja Miissa Rantanen: Pidetään hauskaa

Suvi Ermilän ja Miissa Rantasen skeittausaiheinen maalausnäyttely.

2.4.3 Pylväsnäyttelyt Aralis-kirjastokeskuksessa Läheisessä Aralis-kirjastokeskuksessa (Hämeentie 135) oli nähtävänä Suomen sarjakuvaseuran järjestämiä näyttelyitä. Vaihtuvilla näyttelyillä oli tarkoitus nostaa erityisesti nuorten tekijöiden profiilia. Näyttelyt vuonna 2013:

13.10.12–10.3.13 Erakko Martin Ernstsenin teosnäyttely

Norjalaisen Martin Ernstsenin näyttely Erakkoteoksesta.

19.3.–29.6. Yllättävä tapaaminen – Sarjakuvia Pietarista

Sarjakuvakeskus järjesti marraskuussa 2012 viikon mittaisen pop-up-tapahtuman Pietarin Kurjohin-kulttuurikeskuksessa. Näyttelyssä esillä Pietariin sijoittuvia sarjakuvia nuorilta venäläisiltä ja suomalaisilta tekijöiltä. Taiteilijat: Mari Ahokoivu, Yeka Haski, Filippa Hella, Ilja Obuhov, Jekaterina Potapova, Aino Sutinen.

1.–30.11. Outi Debnam & Susan Wilander: Kaverit maalasi taloa

Taiteilijayhdistys Helsinki International Artists’ Association ry:n 3D- ja valokuvaryhmänäyttely.

1.8.–31.10. Sarjakuvakeskuksen lasten sarjakuvakurssien yhteisnäyttely

Arabianrannan kirjaston pylväsnäyttelyssä on esillä 5-12-vuotiaiden lasten iltapäiväkursseilla tekemiä sarjakuvia. 23.8.–31.12. Anna Fiske: Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa

2.5.1 maksulliset kurssit aikuisille Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden 2013 aikana reilut 80 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistuneita opettajia Sarjakuvakeskuksen laajasta opettajaverkostosta. Sarjakuvailmaisu 1 & 2 sekä Kuvituksen jatkoja peruskurssi ovat saavuttaneet eräänlaisen kestosuosion. Myös uusia kurssi-ideoita etsitään ja toteutetaan jatkuvasti. Kevät 2013

Norjalainen lastenkirjailija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja Anna Fisken Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa kertoo Anna-tytöstä ja hänen hieman erikoisesta mummostaan Reetasta. Näyttelyssä oli printtejä kirjan sarjakuvista. 2.5 opetustoiminta Sarjakuvaopetus ja sen jatkuva kehittäminen ovat yksi keskuksen toiminnan ydinalueista. Sarjakuvakeskuksella järjestettävää opetusta kehitettiin vuonna 2013 laajemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Eripituisia kursseja järjestettiin eri ryhmille Sarjakuvakeskuksella sekä muualla Helsingissä, Suomessa ja ulkomaillakin. Sarjakuvakeskus tarjoaa peruskurssien ja työpajojen lisäksi erilaisille toimijoille teemoitettuja non-stop-pajoja, luentoja sekä räätälöitäviä pajoja. Sarjakuvakeskuksen kautta tilattavien kurssien tarjontaa lähdettiin laajentamaan ja lokeroimaan selkeämmin vuonna 2013. Opetuskokonaisuuksia tilataan niin yksittäisiin tapahtumiin kuin kouluille, kirjastoihin ja yrityksille. Vuonna 2013 eri alojen opettajia koulutettiin käyttämään sarjakuvaa työvälineenä apuna nuorten ja esimerikiksi maahanmuuttajien ja lukihäiriöisten kanssa työskennellessä.

Kuvituksen jatkokurssi

Kurssilla syvennyttiin tekstin ja kuvan yhdistämisen mahdollisuuksiin, kokeiltiin erilaisia tekniikoita ja perehdyttiin kirjankuvituksen koko prosessiin.

Sarjakuvailmaisu 1 & 2

Syväluontoinen sarjakuvan peruskurssi kaikille. Opettajina oli vaihtuvia eturivin sarjakuvataiteilijoita.

Perspektiivikurssi

Kurssilla tutustuttiin perspektiiviin sekä käytännön että teorian kautta. Pääpaino oli kuitenkin tekemisessä ja teoria lomitettu monipuolisten piirustusharjoitusten joukkoon.

Pääsykoekurssi

Viikonloppukurssin tavoitteena oli valmentaa oppilaita taiteellisen alan koulutuksen pääsykokeisiin.

Yhesti yhet tyypit Sarjakuvakeskuksella

Sarjakuvapiirtäjä Ville Pirisen vetämällä viikonloppukurssilla tarkoituksena oli tehdä sarjakuvanovelleja aiemmin kuultujen tai kerrottujen tarinoiden pohjalta.

Sarjakuvajournalismi

Sarjakuvailmaisu 3

Syksy 2013

Sarjakuvajournalismi nyt!

Sarjakuvakin voi olla journalismia. Kurssilla tutkittiin miten sarjakuva toimii tiedonvälityksessä ja opeteltiin havaitsemaan ympäristöstä tarinoita, jotka voi kertoa sarjakuvin.

Kokeilevan sarjakuvan kurssi

Kurssin päätavoitteena oli tarjota uusia tekniikoita ja rohkeutta sarjakuvan tekemiseen, luomiseen ja ideointiin. Päätehtävä oli vapauttaa kurssilaiset tarinan keksimiseltä ja siirtää painon tarinan kuvaamiseen tehosteiden, ruutusommittelun ja erilaisten teknisten valintojen kautta.

Kuvituksen peruskurssi

Kurssilla tutustuttiin kuvituksen eri osa-alueisiin lehtikuvituksesta kuvakirjoihin. Lisäksi käytiin läpi kirjagrafiikkaa ja tarkasteltiin kuvan ja sanan suhdetta.

Opi ranskaa sarjakuvan avulla

Kurssille saattoi tulla jatkamaan aiemmin samalla kurssilla aloitettuja opintoja tai tulla uutena. Tavoitteena oli oppia ranskaa helpolla ja mukavalla tavalla sarjakuvan parissa.

Sarjakuvatekstaus (viikonloppuintensiivi)

Kurssilla käytiin läpi sarjakuvatekstauksen perusteet ja oman tekstaustyylin kehittäminen ja variointi sekä tekstauksen huomioiminen jo luonnosteluvaiheessa.

Sarjakuvailmaisu 1 & 2

Sarjakuvailmaisu on pitkä, kolme lukukautta kestävä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Sarjakuvailmaisun opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat.

Sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla keskityttiin syksyn aikana pitkän novellimaisen sarjakuvan luomiseen. Ensimmäisen lukukauden pääteema oli käsikirjoittaminen.

Reportaasikurssi sopi yhteiskunnallisesta sarjakuvasta kiinnostuneille. Sarjakuvajournalismin kurssilla sai apua sarjakuvareportaasin toteuttamiseen aina ideoinnista julkaisuun asti.

Tarinasta sarjakuvaksi

Tarinasta sarjakuvaksi oli kurssi, jonka aikana valmis käsikirjoitus tai idearanka työstettiin sarjakuvaksi. Kurssilla perehdyttiin sarjakuvan työprosessin eri vaiheisiin niin teorian kuin käytännön esimerkkien kautta.

Tietokonevärittämisen ABC (viikonloppuintensiivi)

Tietokonevärittämisen kurssilla keskityttiin pääasiassa elämään skannauksen jälkeen. Kurssi oli suunnattu kaikille, joita ovat joskus askarruttaneet tietokonevärit ja koneella työskentely. 2.5.2 maksulliset kurssit lapsille ja nuorille Lasten iltapäiväryhmissä työskenteli vuoden aikana n. 40 lasta. Ryhmät olivat sekaryhmiä, joissa opiskeli yhdessä uusia ja jo edellisinä lukukausina mukana olleita lapsia. Opetussuunnitelma tähtää tasolta toiselle etenevään opetukseen, jossa oppijan tarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Pidempien kurssien lisäksi Sarjakuvakeskuksella järjestettiin aiempien vuosien tapaan lyhyempiä, teemoitettuja loma-ajan kursseja.

kevät 2013

Lasten ja nuorten iltapäiväkurssit

Kurssilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden.

Lasten ja nuorten katutaidetyöpaja

Käytännön tekemiseen painottuvassa pajassa tutustuttiin katutaiteeseen ja populaareihin taidemuotoihin.

Nuorten hahmokurssi

Milla Paloniemen ja Anni Nykäsen vetämällä kurssilla luotiin hahmoja ja kokeiltiin niiden käyttöä eri tekniikoin toteutettavissa tarinoissa. Piirustustaitoja ei kurssilla arvosteltu.

Toiminnallinen sarjakuva ja luonto -kesälomakurssi lapsille

Kurssin aikana tehtiin retkiä Sarjakuvakeskuksen lähiympäristöön, jossa sijaitsee paljon taidetta ja kaunista syksyistä luontoa. Kurssin aikana suunniteltiin oma ympäristöteos ja tehtiin kantaaottavaa ympäristösarjakuvaa sekä käytiin piirtämässä mallista luontoa ja eläimiä. © JP Ahonen

Kesäinen sarjakuvan erikoiskurssi lapsille

Sarjakuvan erikoiskurssilla tehtiin sarjakuvaa hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Viikon aikana tehtiin sarjakuvaa minipieneen ja suurensuureen kokoon sekä kokeiltiin sarjakuvan tekemistä luonnon omista materiaaleista. Syksy 2013

Lasten ja nuorten iltapäiväkurssit

Kursseilla käydään läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Iltapäiväkursseille voi osallistua koko kurssin ajaksi tai vaikka vain muutamalle kerralle. Kurssi on sopiva sekä uusille tulokkaille että aiemmin sarjakuvakurssin käyneille.

Katutaidetyöpaja lapsille ja nuorille

Katutaidetyöpajassa tutustutaan yleisesti katutaiteeseen ja populaareihin taidemuotoihin. Kurssi on käytännön tekemiseen painottuva johdatus vähemmän tunnetuihin taidemuotoihin ja taiteeseen, jota taiteena ei pidetä.

Animaation peruskurssi

Animaation peruskurssilla opitaan liikkuvan kuvan perusperiaatteet ja käydään läpi animaation kaikki vaiheet: ideointi, käsikirjoitus ja toteutus.

Syyslomakurssi

Toiminnallisen sarjakuvan kurssilla lähdettiin ulos luokkahuoneesta ja leiriydyttiin Arabianrannan ihmeelliseen luontoon. Kurssin aikana rakennettiin hahmoja ja sarjakuvia kivistä, kepeistä ja luonnonmateriaaleista.

2.5.3 Avoimet työpajat

Nuorten maanantaityöpaja

Nuorten ilmainen viikottainen sarjakuvapaja tarjosi matalakynnyksisen mahdollisuuden syventää omaa sarjakuvaharrastusta sekä tavata muita siitä kiinnostuneita helsinkiläisiä ja lähialueiden nuoria. Maanantaiset nuortenpajat pidettiin viikoittain kello 16–19, kohderyhmänään n. 15–18-vuotiaat.

Tiistain croquis-paja

Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello 19–20.45 sekä joka kuun ensimmäisenä lauantaina kello 13–15. Pajassa oli sekä alastonmalleja että erilaisia vaatetuksia ja liikettä. Mallille kerättiin kolehti, muuten pajat olivat maksuttomia. Croquis’ta järjestettiin myös eri tapahtumissa ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Croquis-pajan tuotoksista pidettiin näyttely Sarjakuvakeskuksen kahviossa 29.4.–8.5.

Perjantain avoin piirtopaja

Sarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja kaikille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. Niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuksen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä.

Lasten lauantai

Kaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Lasten lauantaiden teemoina olivat vuonna 2013: 26.1. Musiikki, 2.3. Taikuus, 23.3. Kauhu ja vampyyrit, 27.4. Skeittilauantai lapsille ja nuorille (yhteistyössä Tyttörullalautailijat ry:n kanssa), 25.5. Syntymäpäivät (Sarjakuvakeskus 5 v.), 31.8. Leffalauantai, 28.9. Unet, 26.10 Luonto ja syksy ja 30.11. Joulu.

2.5.4 Muu opetustoiminta Sarjakuvakeskuksella Sarjakuvakeskus panosti vuonna 2013 erityisesti erilaisille kohderyhmille räätälöityyn, soveltavaan opetustoimintaan. Yhteistyötä tehtiin erilaisten toimijoiden kanssa paljon.

Rasisminvastainen sarjakuvatyöpaja

Ei rasismille! –hanke, Suomen Pakolaisapu ja Sarjakuvakeskus järjestävät yhteistyössä erityisesti järjestötyöntekijöille suunnatun avoimen sarjakuvatyöpajan 2.12. ja 9.12.

Tässä mainittujen lisäksi Sarjakuvakeskuksella pidettiin monia tilaussarjakuvapajoja yksityisten asiakkaiden ja firmojen tilaisuuksien ja koulutuksien yhteydessä.

HIV-aiheinen sarjakuvakilpailu ja avoimet pajat

Positiiviset ry:n kanssa järjestetty HIV-aiheinen sarjakuvakilpailu keräsi teemoitettuja sarjakuvia toukokuussa 2014. Sarjakuvia tehtiin myös perjantaipajojen yhteydessä ja Positiiviset ry oli mukana kertomassa HIV:istä.

Sarjakuvaa viittoen (ks. tarkemmin 4.4.1) Feministinen ruohonjuurisarjakuvakurssi (ks. tarkemmin 2.6.1)

2.5.5 Tilauskurssit ja tapahtumat muualla Sarjakuvakeskukselta tilattiin useita opetuskokonaisuuksia eri toimijoiden käyttöön. Myös erilaisissa tapahtumissa oltiin mukana järjestämässä avoimia työpajoja eri kohderyhmille. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen kautta tilattiin opettajia ja puhujia moniin muihin tapahtumiin, mm. kouluille ja kirjastoille.

Sarjakuvakeskus panosti vuonna 2013 erityisesti erilaisille erityisryhmille räätälöityyn opetustoimintaan. Sarjakuva on toimiva väline niin vammaistyössä, lukihäiriötyössä, traumojen käsittelyssä kuin esimerkiksi seniorien muistelutyössäkin.

Sarjakuvaopetusta ja eri tavoin teemoitettuja työpajoja järjestettiin mm. seuraavissa tapahtumissa ja eri yhteistyötahojen kanssa ympäri Suomen. Työpajoihin liittyi usein kurssin töistä koottu näyttely asiakkaan tiloissa. Lapsimessut Skidit Festarit Erilainen torstai ja Erilaisen oppimisen hullut päivät Kotkan Lukirock Jornaankylän koulun sarjakuvapäivä WooDoon nuorten sarjakuvapaja Turun kaupunginkirjaston nuortenpaja Kulttuuritehdas Korjaamon lastenmarkkinat Oranssi ry:n Prosessifestivaali Maailman sarjakuvat -paja Hakunilan peruskoulussa Helsingin kaupungin nuorten metalliverstas Autismisäätiön sarjakuvan peruskurssi Pihlajamäen tuetun asumisyksikön sarjakuvan peruskurssi Espoo-päivä - Karri Asunnottomien yö - Joonas Culture Finlandkatto-organisaation seminaari Mäntässä Kivinokan joulupolun luonnonsuojelupaja

Kesän kirjastokiertue

Kirjastokiertue–tapahtumassa Sarjakuvakeskus kiersi kolmen viikon aikana kesäkuussa neljässä eri kirjastossa Helsingissä. Mukana olivat Jakomäen, Tapulikaupungin, Viikin ja Pitäjänmäen kirjastot. Nuorille järjestettiin avoimia kesäpajoja teemoilla paidan painaminen, katutaide ja valokuvaseikkailusarjakuva. Tapahtumapaikoilla oli myös livemusiikkia sekä mahdollisuus tutustua laajemmin kirjaston sarjakuvavalikoimaan ja viettää aikaa.

Seniorisarjakuvaa Kinaporin palvelutalolla

Syksyllä Kinaporin palvelutalossa järjestettiin syksyllä senioreille suunnattu sarjakuvapaja, joka oli osa Helsingin kulttuurikeskuksen Osaattorihanketta. Teemana oli koominen vanhuus, jota käsiteltiin strippisarjakuvan muodossa, sekä omaelämäkerrallinen sarjakuva. Kokonaisuuden aikana syntyneistä töistä koottiin näyttely, joka oli esillä palvelutalon aulan vitriinissä. Lisäksi kurssin materiaalista kasattiin pienlehti. Sarjakuvakeskus on tehnyt yhteistyötä myös vanhusten päivätoimintapiste Myötätuulen kanssa. Myötätuulessa muistisairaat vanhukset ovat tehneet omia sarjakuvia ja esimerkiksi kuvittaneet vanhoja satuja muutamalla kuvalla. Muistisairaiden vanhusten sarjakuva- ja kuvituspajassa ei olla käsitelty dementia-aihepiiriä itsessään, vaan parannettumahdollisuuksia itsetoteutukseen ja yritetty antaa vanhuksille onnistumisen tunteita.

Kauhajoen sarjissäpinät

Sarjakuvakeskus järjesti Kauhajoen sarjissäpinät -tapahtuman yhteistyössä Kauhajoen kirjaston kanssa. Säpinät kestivät viikon ja pitivät sisällään noin 25 erilaista työpajaa nuorille, lapsille, vauvoilla ja senioreille. Viikon aikana myös suomalaiset sarjakuvapiirtäjät tekivät vierailuja kirjastoon.

Arabian lautassarjakuvapaja

Marraskuussa toteutettiin lautassarjakuvapajan yhteistyössä Arabian taideosastoyhdistyksen ja Jakomäen peruskoulun kanssa. Oppilaat olivat yläasteikäisiä ja heitä oli mukana yhteensä seitsemän. Kokonaisuus huipentui Arabian taideosastoyhdistyksen 1:10-juhlanäyttelyyn, jossa kurssilla syntyneet lautaset olivat mukana.

Savi ja puu kaupungissa

Jakomäen peruskoulun ja Savi ja puu kaupungissa -hankkeen kanssa toteuttettiin yhteistyössä projekti, jossa nuoret saivat itse muuttaa omaa elinympäristöään Jakomäessä taiteen avulla. Hankkeeseen kuului rumpu-, runous-, piirustus- ja veistotyöpajoja sekä sarjakuvatyöpaja. Sarjakuvapajassa nuoret tekivät lyhyiden käsikirjoitusideoiden pohjalta, sarjakuvatarinat, jotka käsittelivät Jakomäen muuttuvaa ympäristöä. Sarjakuvat julkaistiin kirjana Broda – Jakomäestä Kuuhun ja muita tarinoita. Sarjakuvakeskus oli mukana tuottamassa kirjaa.

SARJAKUVAA ERITYISRYHMILLE Sarjakuvakeskus on jatkanut ja syventänyt sarjakuvan moninaista käyttöä sarjakuvaopetuksessa. Sarjakuvaa voidaan käyttää muun muassa eri kielten oppimisen apuvälineenä, itsetutkiskelun ja identiteetin löytämisen tukena sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Erilaisia kursseja ja pajoja on räätälöity erilaisten ryhmien tarpeiden ja toiveiden mukaan painottaen muun muassa elämänhallintaa, päihdevalistusta ja tulevaisuuden suunnittelua. Lisäksi sarjakuvaa on käytetty maahanmuuttajien kanssa työskentelevien apuvälineinä sekä sosiaalisten taitojen ja ryhmäyttämisen apuvälineinä. Sarjakuvakursseja on järjestetty sekä erityisryhmien työpajoina että © Antti Hintsa opettajien ja ohjaajien koulutuspajoina ja osallistavina luentoina. Sarjakuvakeskuksella on ollut pajoja yhteistyössä esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton kanssa. Sarjakuva kielten opetuksessa -kurssilla käytiin läpi, miten englannin alkeita voi opiskella hyödyntäen sarjakuvaa ja visuaalisia vihjeitä tekstin ymmärryksen apuna. Opettajina toimivat Lissu Lehtimaja ja Joonas Lehtimäki. Lisäksi Erilaisten oppijoiden toimintakeskuksessa pidettiin keskustelutilaisuus nuorille sarjakuvan mahdollisuuksista, ja esimerkiksi siitä, miten lukihäiriöinen voi hyödyntää sarjakuvaa. Sarjakuvakeskus on pitänyt myös useita päihdevalistavia ja elämänhallintaan liittyviä pajoja

nuorille ja nuorille aikuisille Turussa yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa ja Helsingissä useassa eri paikassa. Sarjakuvan avulla ja hahmon kautta etäännyttämällä pajoissa pystytään käsittelemään omaa tulevaisuutta, urahaaveita ja arkipäivän ongelmia, sekä keskustelemaan sarjakuvien tekemisen lomassa. Tarkoituksena on esimerkiksi ottaa glamouria pois päihteistä ja käsitellä erilaisten hahmogallerioiden kautta, millaisia ongelmia päihteet aiheuttavat. Sarjakuvakeskus toteutti myös autismisäätiön kanssa omaelämäkerrallisen kurssin. Kurssilla paneuduttiin oman elämän ongelmakohtien pohtimiseen sarjakuvan keinoin ja lähestyttiin kuvan kautta omassa arjessa hankalilta tuntuvia teemoja. Arjessa hankaliksi asioiksi koettiin erilaiset sosiaaliset tilanteet ja sosiaaliset kontaktit muihin henkilöihin. Vetäjänä toimi Jenny Eräsaari. Antti Hintsa veti vankilatyöpajan Vaasassa. Työpajassa oli yhdeksän osallistujaa, jotka olivat vankilahistorialtaan ja tuomioiltaan hyvin erilaisia, mutta tällä hetkellä suurin osa istui elinkautista tai pitkää tuomiota. Sarjakuvaryhmään he olivat päätyneet vankilan Kulttuurista hyvinvointia - hankkeen kautta. Työpajassa tehtiin sovelletun ruohonjuuritason metodin kautta omakuva ja tarina omasta elämästä. Kaikki osallistujat ehtivät tekemään molemmat tehtävät ja sarjakuvat onnistuivat hienosti. Palaute vankilalta oli ylistävää, sillä

yleensä laitostuneet vangit eivät pysty keskittymään 45 minuuttia kauempaa. Nyt luokka oli hiljainen ja kaikki antoivat täyden panoksen. Kurssia esiteltiin myöhemmin SPR:n Suomen piirien sosiaalihuollosta vastaavien henkilöiden kokouksessa Helsingissä tänä keväänä. Kurssi herätti kiinnostusta ja saanee jatkoa syksyllä 2014. Lisäksi SPR:n työntekijöille ja vapaaehtoisille pidettiin työpajoja Seinäjoella vankilaprojektin yhteydessä. Näissä työpajoissa opiskeltiin itse käyttämään ruohonjuuritason sarjakuvametodia omassa työskentelyssä. Pajoissa teemana oli rasismin vastainen työ. Pajoihin osallistuneet henkilöt olivat pääasiassa paikallisia opettajia ja muita vapaaehtoisia. Sarjakuvakeskus pyrkii osoittamaan, että sarjakuva voi olla yksi mahdollisuus itsetoteutukseen ja oman jutun löytämiseen. Sarjakuva voi sysätä myös laajemmin kulttuuritoiminnan pariin. 2.6 Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtumat Sarjakuvakeskus jalkautti toimintaansa moniin paikkoihin yhä useamman Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtuman voimin. Pop-up Sarjakuvakeskus on vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu Sarjakuvakeskuksen perustoiminnan pyörittäminen muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-up-tapahtumat järjestetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on kokeellinen ja joustava. Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muuta Sarjakuvakeskuksen osaamisalaan kuuluvaa. Ohjelma on kaikille avointa ja pop-upien yhteydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille.

Vuonna 2013 Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtumien tavoitteena oli myös vahvistaa suomalaisten sarjakuvaseurojen verkostoa ja yhteistyötä ja pohjustaa sarjakuvakeskusten perustamiseen liittyvää työtä muissa suomalaissa kaupungeissa. Sarjakuvaseura pyrkii aktiivisesti auttamaan paikallisia toimijoita aloittamaan omaa vastaavaa, ympärivuotista toimintaa. 2.6.1 Pop-up Sarjakuvakeskus @ XL Art Space Sarjakuvakeskus järjesti pop-up-tapahtuman Helsingissä sijaitsevassa XL Art Space -galleriassa 2.2.–2.3.13. Myynnissä oli sarjakuvia, originaalitaidetta ja julisteita eteenkin taiteellisen kotimaisen ja eurooppalaisen sarjakuvan puolelta. Tapahtumaan kuului runsaasti avointa ohjelmaa eri kohderyhmille: mm. croquis-piirustusta, katutaidetyöpaja Kaisaniemen puistossa, Ville Pirinen -teemapäivä, levynkansitaidetyöpaja, muovailuvahakorupaja, runonlausuntaa ja musiikkiohjelmaa. Gallerian sisään perustettiin Kultaturbogallerianäyttelytila, jossa oli esillä Ville Pirisen ja Petri Hiltusen näyttelyt.

2.6.2 Pop-up Sarjakuvakeskus @ Turku Sarjakuvakeskus järjesti kesäisen pop-up-tapahtuman Turun keskustan eri tapahtumapaikoilla 12.–15.6.13. Tapahtuman tavoitteena oli ensisijaisesti aktivoida yhteistyötä Suomen sarjakuvaseuran ja turkulaisen sarjakuvayhteisön välillä ja pohjustaa tulevaa Turun sarjakuvakeskus -projektia. Pop-up Sarjakuvakeskukseen kuului Lasten salapoliisisarjakuvakurssi, teemoitettuja avoimia työpajoja eri-ikäisille, Sarjakuvaklinikka ja vinkkausta, Ruutusuunnistus, Sarjakuvaa laineilla, croquis-piirustusta ja iltaklubi Dynamolla. Sarjakuvakeskus järjesti tapahtuman yhdessä Turun Sarjakuvakerhon, Turun Sarjakuvakaupan ja Turun kaupunginkirjaston kanssa. Tapahtumapaikkoina olivat Turun Sarjakuvakauppa, Turun kaupunginkirjaston piha, eri paikat keskusta-alueella ja Dynamo-klubi. 2.6.3 Pop-up Sarjakuvakeskus @ Oulu Kulttuuritalo Valveen ala-aulassa toimi Oulun sarjakuvafestivaalin yhteydessä 15.–20.10.13 Pop-up Sarjakuvakeskus. Tapahtuman tavoitteena oli ensisijaisesti aktivoida yhteistyötä Suomen sarjakuvaseuran ja Oulun sarjakuvaseuran välillä sekä pohjustaa perusteilla olevaa Oulun sarjakuvakeskus -projektia. Oulun sarjakuvakeskus saikin tiedon vakituisten tilojen löytymisestä Valveelta pop-up-tapahtuman aikana. Tavoitteena oli myös viedä sarjakuvaopetusta paikallisille toimijoille. Ohjelmassa oli CUNE Comics-in-Residence-

taiteilijan, saksalaisen Max Baitingerin vierailu ja näyttely, Joost Swarten näyttely, Dreambuddiesnäyttely, teemoitettuja non-stop-työpajoja, nuorten työpajoja ja tilattavia kursseja erityisryhmille.

2.6.4 Ulkomailla

Pop-up Comics Center @ Kiel (ks. tarkemmin kohta 4.2.1) Pop-up Comics Center @ Moscow (ks. tarkemmin kohta 4.2.2) 2.7 Muuta toimintaa 2.7.1 Muita tapahtumia Sarjakuvakeskuksella

Sarjakuvatutkijoiden verkoston seminaari

NNCORE 2013 oli pohjoismaisten sarjakuvatutkijoiden verkoston järjestämä sarjakuvatutkimuksen konferenssi joka kokosi yhteen akateemisia tutkijoita eri maista. Sarjakuvaseminaari pidettiin Helsingin yliopistolla ja Sarjakuvakeskuksella toukokuussa 2013.

Arabian Katufestivaali

Sarjakuvakeskus teki 18.5.13 yhteistyötä Artova-kaupunginosayhdistyksen kanssa Arabian Katufestivaalin yhteydessä järjestämällä paikan päällä useita avoimia sarjakuvapajoja.

Koko perheen pajoissa tehtiin sarjakuvia ja katutaidetta. Mukana oli myös Tyttörullalautailijat ry. Katufestivaalin aikaan keskuksella oli myös esillä CUNE CiR -residenssitaiteilija Kristel Maamägin Art Farming -näyttely.

24 tuntia sarjakuvaa

24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma toi lokakuussa yhteen joukon eri-ikäisiä piirtäjiä vuorokauden mittaiselle piirrosmaratonille. Tapahtuman jälkeen sarjakuvat koottiin sarjakuvaseuran ylläpitämään 24tuntiasarjakuvaa.info-galleriaan.

Apurahapaja sarjakuvataiteilijoille

Sarjakuvakeskus auttoi taiteilijoita ja muita toimijoita kertomalla apurahoista ja auttamalla syksyn hakemusten teossa syyskuussa pidetyissä koko päivän työpajassa.

Feministinen sarjakuvasyksy

Feministinen sarjakuvasyksy oli sarja tapahtumia syksyllä 2013. Sarjakuvakeskuksella oli elolokakuussa ohjelmaa Pohjoismaisen feministisen verkostotapaamisen, Feministisen ruohonjuurisarjakuvakurssin ja vapaamuotoisten tapaamisten yhteydessä. Myös ruotsalainen Dotterbolagetnaissarjakuvaverkosto oli vierailulla. Muualla Helsingissä ja Espoossa, mm. Villa Salinissa ja Hanasaaren kulttuurikeskuksessa oli paljon sarjakuvateemaista ohjelmaa. Feministisen sarjakuvasyksyn myötä syntynyt verkosto jatkaa toimintaansa nimellä Feministinen sarjakuvatoiminta. Yhteistyökumppaneita olivat Suomen sarjakuvaseuran lisäksi Tulva, Astra, Naisasialiitto Unioni, Hanasaaren kulttuurikeskus ja Tanskan ja Ruotsin suurlähetystöt.

2.7.2 Helsingin Kirjamessut Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa 24.– 27.10.13 luettiin ja vinkataan sarjakuvia. Paikalla pidettiin useita avoimia non-stop-työpajoja, joissa saattoi tehdä vinkkauksia omista lempisarjakuvistaan sarjakuvan tekstin tai videoesittelyn muodossa. Vinkkauksia julkaistiin verkossa. Myynnissä on messujen ajan myös runsas valikoima sarjakuvia ja oheistuotteita. 2.7.3 Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminenhankkeessa pyrittiin selvittämään millaisia mahdollisuuksia sarjakuva- ja matkailualojen yhteistyö voi tarjota. Hankkeen tavoitteena oli luoda verkostoja sarjakuva- ja matkailualojen välillä ja luoda pohjaa laajemmalle jatkohankkeelle. Erityisesti matkailualalla ovat herättäneet kiinnostusta erilaiset sarjakuvallista ilmaisua hyödyntävät ohjelmapalvelut. Hankkeen tuloksista ilmestyi kirjallinen selvitys alkuvuonna 2014. 2.7.4 Palvelut ja muita yhteistyöprojekteja Sarjakuvakeskus pyrkii aktiivisesti toteuttamaan erilaisia sarjakuvateemaisia yhteistyöprojekteja ympäri vuoden. Tässä mainittujen lisäksi keskus välitti työtä eri tahoille ja taiteilijoille sekä toteutti sarjakuvateemaisia julkaisuja, kuvituksia, infosarjakuvaa, strippisarjakuvaa, karikatyyrejä, verkkosivuja ja tapahtumia myös monien yksityisten tilaajatahojen kanssa. Sarjakuvakeskus kehittää jatkuvasti palveluntarjoamiseen ja työnvälitykseen liittyviä toimintojaan. Palveluita onkin löydetty hyvin aktiivisen promoamisen ja suositteluiden kautta.

Vantaan Hyvis

Sarjakuvakeskus toteutti tilaustyönä Vantaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointioppaan Vantaanhyvis.fi-verkkosivut. Projekti oli verkkomuotoisena pilottihanke ja toteutuksessa hyödynnettiin sarjakuvamaisen kuvituksen keinoja.

Hyvinvoinnin palveluopas

Sarjakuvakeskus toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Hyvinvoinninpalveluopas.fiverkkopalvelun sivut. Projektiin kuului yhteistyössä myös sarjakuvamuotoista seminaarikuvitusta.

3. HELSINGIN 28. SARJAKUVAFESTIVAALIT Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen sarjakuvaseuran suurin yksittäinen hanke. Sarjakuvafestivaalit oli vuonna 2013 pohjoisen Euroopan suurin sarjakuvatapahtuma, keräten 28 000 kävijän ennätysyleisön. Tapahtuma järjestettiin 6.–8. syyskuuta Lasipalatsin aukiolla ja muissa kaupungi tapahtumapaikoissa. Festivaalit säilyi pääsymaksuttomana ja tapahtuma tuotettiin edelleen lähes täysin vapaaehtoistyön pohjalta, ilman erillistä toimeen palkattua henkilöstöä. Festivaalien teemana oli lastensarjakuva. Teema näkyi muun muassa festivaalien perjantain lastenohjelmassa, lapsille suunnatuissa sarjakuvanäyttelyissä ja pohjoismaisen sarjakuvakilpailun teemassa. Vuoden 2013 festivaalitaitelija oli Katja Tukiainen. Tukiainen on paitsi sarjakuvataiteilja, myös Suomen tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Tukiaisen taide paitsi määritti festivaalien ilmettä myös nivoutui lastensarjakuvateemaan.

Festivaalien teemamaat vuonna 2013 olivat Yhdysvallat ja Kanada. Teemamaat näkyivät ohjelmassa pohjoisamerikkalaisten kutsuvieraiden ja näyttelyiden muodossa. Sarjakuvafestivaalit sai Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumatukea. 3.1 Pohjoismainen sarjakuvakilpailu Sarjakuvafestivaaaleilla järjestettiin ensimmäistä kertaa pohjoismainen sarjakuvakilpailu. Kilpailu on aiemmin järjestetty Kemin sarjakuvapäivillä, mutta Kemin lopetettua sen järjestämisen, kilpailu siirtyi kiertämään kotimaisia sarjakuvatapahtumia. Kilpailun teemana 2013 oli sarjakuva lapsille. 2500 euron pääpalkinnon sai Reetta Laitisen ja Elina Ovaskaisen sarjakuva “Nallen seikkailut”. Toiselle sijalle tuomaristo nosti liettualaisen Luka Van “Ruokakomeron salaisuudet” (1000 euroa) ja kolmanneksi ruotsalaisen Anna Åhlénin “Kiwa ja äiti joka katosi” (500 euroa). 3.2 Ohjelma ja tapahtumapaikat Festivaaliohjelmisto oli vuonna 2013 totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia ja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, performansseja ja musiikkiohjelmaa.

Lasipalatsin aukio

Festivaalien päätapahtumapaikka oli Lasipalatsin aukio. Aukiolle pystytetyssä pääteltassa nähtiin tekijöihin ja julkaisuihin keskittyvää lavaohjelmaa, kotimaisten kustantamojen ja kauppojen myyntipisteitä sekä yli 20 kansainvälistä näytteilleasettajaa. Lisäksi aukiolla sijaitsi erillisessä pikkuteltassa sijaitseva Pienlehtitaivas, josta festivaalit antavat myyntipisteitä ilman korvausta kotimaisille oma- ja pienkustajille sekä järjestöille.

Vuonna 2013 otettiin käyttöön myös Lasipalatsin aukiolla sijaitsevan Mbar-ravintolan terassilava, jossa nähtiin perjantaista sunnuntaihin haastatteluja ja elävää musiikkia.

Kirjasto 10

Ohjelma kaupunginkirjasto Kirjasto 10:ssä jakautui kahteen teemapäivään, lännensarjakuvapäivää sekä sarjakuva ja rock -päivään, edellisen sisältäessä tietovisailua ja keskustelua, jälkimmäisen mm. musiikkiesityksiä ja haastatteluja. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Uuden taiteen edistämiskeskuksen ja Uudenmaan sarjakuvan läänintaiteilijan kanssa.

Annantalo

Helsingin kaupungin lasten ja nuorten taidekeskus Annantalolla järjestettiin kaikille avoimia lasten sarjakuvatyöpajoja perjantaista sunnuntaihin.

Sanomatalon mediatori

Sanomatalon mediatorilla järjestettiin yhteistyössä Sanoma-konsernin kanssa sarjakuvantekijöiden haastatteluja perjantaina 6.9.13.

Dubrovnik

Perjantaina 6.9.2013 järjestettiin Dubrovnikissa ilmaista seminaariohjelmaa ennen festivaalien iltaklubia. Seminaariohjelmassa nähtiin keskustelua sarjakuvan joukkorahoituksesta ja lasten sarjakuvasta sekä Patrick McDonnellin luento.

Suomenlinna (ks. kohta 4.4.2)

Iltaklubit

Perjantaina festivaalien avajaisklubina toimi Dubrovnik Bar & Loungessa järjestetty festivaaliklubi. Klubilla järjestettiin sarjakuvakonsertti, sarjakuva-maaottelu sekä dokumenttielokuvanäytös yhteistyönäAnimatricks-festivaalin kanssa. Lauantaina iltaklubina toimi Tappajamummo-sarjakuvarunokirjan julkistusjuhlat Café Mascotissa. Klubin järjesti Uudenmaan läänintaiteilija ja Uudenmaan taiteen edistämiskeskus.

3.3 Näytteilleasettajat Kaupalliset näytteilleasettajat Seuraavat kustantjat ja liikkeet olivat vuokranneet näytteilleasettajatilan Helsingin sarjakuvafestivaaleilta vuonna 2013. Vuokraamalla näytteilleasettajatilaa sarjakuvafestivaalit kattoivat menojaan. Apollo-kustannus Arktinen Banaani Asema Kustannus Daada Daily Hero Press Egmont Fantasiapelit Huuda Huuda Jalava Kreegah Bundolo Kustannusyhtiö Kumiorava Kristian Huitula Kutikuti Lehmäoja Manga Café Markku Tanttu Musta Ritari Punainen Jättiläinen / Sangatsu Manga Rosebud Seitti Kustannus SS Libricon Suuri Kurpitsa Turun sarjakuvakauppa WSOY Zum Teufel

Kansainväliset näytteilleasettajat Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. Seuraavat kansainväliset tekijät osallistuivat Helsingin sarjakuvafestivaaleille vuonna 2013: Alizée De Pin (Ranska/Yhdysvallat) Boomfest (Venäjä) C’est Bon Kultur (Ruotsi) Canicola (Italia) Centrala / Ligatura (Puola) Conundrum Press (Kanada) Crack! / Fortepressa (Italia) David Kerr (Skotlanti) David Kerr (Skotlanti) Dotterbolaget (Ruotsi) Drops (Saksa) Eesti Koomiksiselts (Viro) Ephameron (Belgia) Juliacks (Yhdysvallat) Kolik Förlag (Ruotsi) kuš! (Latvia) Lille Carré ja Alexander Stewart (Yhdysvallat) Naturegraffix (Viro) Nobrow / Flying Eye Books (Iso-Britannia) PURE FRUIT Magazine (Saksa) Seriefrämjandet (Ruotsi) Thaumatropical (Tanska) Alizée De Pin (Ranska/Yhdysvallat) Tieten met haar (Belgia) TONTO Comics (Itävalta) Watdafac (Espanja)

Pienlehtitaivas

3.4 Vieraat

Pienlehtitaivaassa oli kymmeniä yksityisiä omakustantajia ja pienlehtien ja oheistuotteiden tekijöitä. Tapahtuma on erityisesti nuorten suosiossa. Lisäksi paikalla olivat mm. Suomen eri paikallisten sarjakuvaseurojen edustajat sekä feministisen sarjakuvatoiminnan ryhmän suomalais-ruotsalainen Femidistro.

Festivaalien ohjelmaan osallistuivat seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtaisia tekijöitä. Tapahtuma on Suomen tärkein uusien julkaisujen ajankohta, joten paikalla olivat perinteisesti useimmat nimekkäät suomalaiset taiteilijat.

David B. (Ranska) Lilli Carré (Yhdysvallat) Fabio Civitelli (Italia) Michael Deforge (Kanada) Julie Delporte (Kanada) Howard Chackowicz (Kanada) Philippe Girard (Kanada) John Martz (Kanada) Joe Ollmann (Kanada) Hunt Emerson (UK) Anna Fiske (Norja) Kari Korhonen (Suomi) Jarno Latva-Nikkola (Suomi) Ulli Lust (Itävalta) Matt Madden (Yhdysvallat) Patrick McDonnell (Yhdysvallat) Moga Mobo (Saksa) Hanneriina Moisseinen (Suomi) Martin Romero (Espanja) Viviane Schwartz (UK) Dace Sietina (Latvia / Alankomaat) Joost Swarte (Alankomaat) Katja Tukiainen (Suomi)

3.5 Näyttelyt Vuonna 2013 sarjakuvafestivaalien yhteydessä järjestettiin merkittävä määrä näyttelyitä ympäri kaupungin. Suomen sarjakuvaseura järjesti seuraavat näyttelyt festivaalien yhteydessä:

2.9.–8.9. Patrick McDonnell: Kamut – Kissa, koira ja kaikenkarvaiset kumppanit, Sanomatalo

Sanomatalon Kamut-näyttely sisälsi sarjakuvaprinttejä sekä Patrick McDonnellin alkuperäispiirroksia.

27.8.–8.9. Katja Tukiainen: Kisu ja Neiti Hyvät Hyssykät, Art Kaarisilta

Festivaalitaiteilija Katja Tukiaisen KISU-sarjakuvaoriginaali- ja festivaalimaalausnäyttely.

23.8.–8.9. Quebec, Montreal, Toronto – Contemporary Comics from Canada, Galleria Nunes

Näyttely esitteli kanadalaista nykysarjakuvaa Quebec–Ontario-akselilta. Alue on tunnettu kaksikielisyydestään, joka on myös osana näyttelyn teemaa. Mukana taiteilijat Marc Bell, Howard Chackowicz, Philippe Girard, Michael DeForge, Julie Delporte, John Martz, Joe Ollmann ja Seth.

26.8.–15.9. Lilli Carré: Debris, Lasipalatsin aukio

Yhdysvaltalaisen sarjakuvatekijän Lilli Carrén abstrakti muotokuvanäyttely oli esillä Lasipalatsin aukion näyttelytelineissä.

26.8.–15.9. Matt Madden: kokeellinen sarjakuva ja koulutus, Lasipalatsin aukio

Matt Maddenin näyttely koostui kahdesta osasta ja keskittyi kahteen toisiinsa sidonnaiseen linjaan: sarjakuvan opettamiseen ja kokeellisten sarjakuvien tekemiseen.

5.–8.9. Dace Sietina: The Study of My Mindfeeders, Lasipalatsin aukio

Alankomaissa uransa tehnyt latvialaistaiteilija Dace Sietinan installaatio kertoi taiteilijan mielenmaisemasta. Näyttely oli osa Sietinan taiteilijaresidenssiä CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa, johon on saatu tukea EU:n Kult-

tuuri-ohjelmalta, Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta sekä Taiteen edistämiskeskukselta.

6.–8.9. Moga Mobo: Morgenstadt, Lasipalatsin aukio

Yli 20 artistia Japanista, Etelä-Koreasta, Taiwanista, Kiinasta ja Saksasta kertoivat tarinoitaan Huomisen kaupungista ja ihmisen epäekologisesta vaikutuksesta tulevaan. Näyttelyn hengen mukaisesti teoksiin oli käytetty kierrätettyä paperia ja pahvilaatikkomallennuksia.

1.–30.9. Joost Swarte: Is that all there is?, Galleria Sarjakuvakeskus

Mestaripiirtäjän klassikkostrippejä esittelevässä näyttelyssä oli esillä korkealaatuisia vedoksia Swarten sarjakuvista sekä valikoima silkkipainotöitä ja piirrosoriginaaleja.

22.8.–22.9. Unikaverit – uutta lastensarjakuvaa pohjoisesta, Annantalo

Suomen sarjakuvaseuran koostamassa näyttelyssä on esillä tarinoita ja uusia hahmotuttavuuksia suomalaisilta, ruotsalaisilta, norjalaisilta, virolaisilta ja latvialaisilta tekijöiltä. Mukana olevat tekijät: Mari Ahokoivu (Suomi), Anna Fiske (Norja), Annika Giannini (Ruotsi), Henri Gylander (Ruotsi), Aarni Korpela (Suomi), Ann-Christine Magnusson (Ruotsi), Anete Melece (Latvia), Reetta Niemensivu (Suomi), Joonas Sildre (Viro) ja Ana Udovic (Ruotsi).

30.8.–30.9. Ulli Lust Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä, mbar

Näyttelyssä oli esillä printtejä Ulli Lustin palkitusta Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä -albumista.

7.–30.9. Crack: Horde, Katutaidegalleria, Sarjakuvakeskus Italialaisen Crack-kollektiivin HORDE -julkaisun töistä koostuva näyttely.

2.–13.9. Norjalaista sarjakuvaa lapsille, Pohjoismainen kulttuuripiste Ruotsin sarjakuvaseura (Seriefrämjandet) ja norjalainen sarjakuvafoorumi Norsk Tegneserieforum esittelivät uutta norjalaista lastensarjakuvaa. Näyttely sisälsi töitä yhdeksältä sarjakuvataiteilijalta: Bård Lilleøien, Andreas Iversen, Elisabeth Høyer, Aleksander Kirkwood Brown, Tore Strand Olsen, Alexandra Mei Leong, Anders Sekanina, Katarina Caspersen ja Robin A. Olsen.

20.8.–21.10. Anna Fiske: Bingo, Aralis-kirjastokeskus

Norjalainen lastenkirjailija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja Anna Fisken Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa kertoo Anna-tytöstä ja hänen hieman erikoisesta mummostaan Reetasta.

26.8 - 30.9. Jukkapalmun salaisuus – Pohjoismaisen lastensarjakuvakilpailun parhaimmistoa, Vuosaaren kirjasto

Näyttely esitteli pohjoismaisen lastensarjakuvakilpailun 2013 parhaimmistoa printteinä. Mukana: Mari Ahokoivu, Jutta Kivilompolo, Verna Kuutti, Reetta Laitinen, Jonna Markkula, Maarika Martins, Akvilé Miseviciute, Elina Ovaskainen, Katri Sipiläinen, Luka Va, Anna Åhlén. Lisäksi sarjakuvafestivaalien aikaan nähtiin Helsingissä seuraavat sarjakuvanäyttelyt, jotka saatiin mukaan festivaaliohjelmistoon satelliittinäyttelyinä:

satelliittinäyttelyt

26.8.–30.9. Neljä Tornia, Pub Porthan 18.–8.9. Kirjasto 10:n sarjakuvanäyttelyt: Jouko Nuora Tex Willer - Kivi Larmola, Kirjasto 10 4.–29.9. Suuren Kurpitsan naiset, Rööperin taidesalonki 1.9.–5.10. Tean ja Kaltsun Mad Party, Om’pu 6.–15.9. Hunt Emerson Kevin Jackson: Danten Inferno, Kaiku-galleria 28.8.–15.9. Jyrki Heikkinen: Kollaaseja, Galleria Jangva Studio

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta jatkui kunnianhimoisena ja oli keskeisessä osassa järjestön toimintaa. Sarjakuvan vientityö jatkui Finnish Comics Annual -kattohankkeen tiimoilta. Vuonna 2013 tehtiin projekteja paitsi ranskankieliseen Eurooppaan ja Kanadaan, myös valmisteltiin vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessuihin tähtäävää Saksa-kokonaisuutta. Uudeksi osaksi kansainvälistä toimintaa tulivat pitkään valmistellut residenssihankkeet, CUNE CiR ja Nordicomics Islands. 4.1 Finnish Comics Annual -vientihanke Suomalaista sarjakuvaa esittelevän antologiasarjan kolmas osa La bande dessinée finlandaise (ks. kohta 5) julkaistiin tammikuussa Euroopan merkittävimmän sarjakuvatapahtuman, Angoulêmen kansainvälisen sarjakuvafestivaalin yhteydessä. Antologian toimittivat Seuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola ja sarjakuvataiteilija Johanna Rojola ja se kustannettiin tällä kertaa yhteistyössä ranskalaiskustantamo Éditions Rackhamin kanssa. Suomalaisiin naissarjakuvataiteilijoihin keskittyvä teos oli näkyvästi esillä festivaalien ohjelmassa ja etenkin FILI:n messuosastolla. Vuonna 2013 teosta ja mukana olevia tekijöitä edustettiin Angoulêmen lisäksi muualla ranskankielisessä Euroopassa sekä Kanadassa. Teoksesta tuotettiin yhteisnäyttelyt toukokuussa Toronto Comic Arts Festivalin yhteyteen ja marraskuussa Brysseliin MOOF - Museum of Original Figurines -sarjakuvamuseoon. Teoksen taiteilijat tekivät myös useita vierailuja kansainvälisiin tapahtumiin sarjakuvaseuran kanssa.

Hankkeeseen sisältyi myös Ranskasta käsin toimivan sarjakuva-agentti Kirsi Kinnusen ranskalaisiin ja muihin eurooppalaisiin kustantamoihin kohdistunut edustustyö yksittäisten tekijöiden ja teosten osalta. Vuonna 2013 FCAhanke ja siihen liittyvät tapahtumat saivat tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, FILIltä ja FRAME-säätiöltä. 4.2 Pop-up Comics Center -tapahtumat Pop-up Sarjakuvakeskus -konseptia (ks. myös kohta 2.6) vietiin vuonna 2013 edelleen myös ulkomaille. Projektin avulla pyrittiin osaltaan vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä eri maiden sarjakuvatoimijoiden kanssa sekä promoamaan suomalaista sarjakuvaa ja opetustoimintaa. 4.2.1 Pop-up Comics Center @ Kiel Maaliskuussa seura toteutti Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtuman Kielissä yhteistyössä Muthesius Kunsthochschulen kanssa. Tapahtumapaikkana toimi viikonlopun aikana kulttuurikeskukseksi muutettu vanha uimahalli. Pop-up Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin tavan mukaisesti koululaistyöpajoja, näyttelyitä sekä iltatapahtuma, jonka ohjelmaan sisältyi mm. Comics Battle -ottelu paikalla olevien sarjakuvataiteilijoiden välillä. Pop-up Sarjakuvakeskus järjestettiin Ars Baltica- ja Nordkolleg Rendsburg -organisaatioiden Baltic Comic -seminaarin yhteydessä. Seminaariohjelma järjestettiin pop-up -tapahtumaa edeltävällä viikolla Rendsburgissa ja sen aiheena oli sarjakuvan kääntäminen. Seminaariin ottivat osaa kääntäjiä ja taiteilijoita Baltian maista, Pohjoismaista, Puolasta ja Saksasta. Kääntäjät työstivät viikon aikana käännöksiä taiteilijoiden olemassaolevista sarjakuvista ja taiteilijat sanattomia versioita toistensa sarjakuvis-

ta. Seminaarin lopputuloksista koostettiin näyttely Pop-up Sarjakuvakeskuksen tiloihin. Pop-up Sarjakuvakeskus Kiel ja Baltic Comic Seminar saivat tukea Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä, Alankomaiden Hollannin kirjallisuussäätiöltä, Puolan kirjainstituutilta, Latvian Saksan suurlähetystöltä, Ruotsin Saksan suurlähetystöltä, K-operatorilta, Schleswig-Holsteinin maakunnan kulttuurisäätiöltä ja NORLAlta. 4.2.2 Pop-up Comics Center @ Moscow Suomen sarjakuvaseuran linjana on ollut viime aikoina tehdä paljon yhteistyötä Itä-Euroopan maiden sarjakuva-ammattilaisten ja harrastajien kanssa alan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja lupaavien tekijöiden esillenostamiseksi. Pop-up Sarjakuvakeskus Moskovatapahtuma järjestettiin 31.10.–6.11.2013 Moskovan Nuorisokirjaston Sarjakuvakeskuksella KoMMissia -sarjakuvafestivaalin yhteydessä. Hanke oli jatkoa Suomen sarjakuvaseuran aiemmille Venäjälle suuntautuville projekteille ja se sai tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön Venäjä-ohjelmasta. Viikon mittainen Pop-up Sarjakuvakeskus sisälsi työpajoja, näyttelyitä, kahvion ja pientä sarjakuvamyyntiä. Pop up Sarjakuvakeskus jakautui käytännössä tällä kertaa kahteen osioon: toimintaan KoMMissia-festivaalin tapahtumapaikalle Flaconin taidehalliin sekä Moskovan nuorisokirjastolle. Kirjastolle pystytettiin pohjoismaista nykysarjakuvaa esittelevän Nordicomics Islands -näyttely. Tapahtuman koulutukseen painottuva osio sijoittui myös nuorisokirjastolle. Festivaaliviikonlopun ajan Pop-up Sarjakuvakeskus tarjosi mm. koululaisryhmille sarjakuvan perusteiden työpajaa, sekä kaikille avoimia työpajoja, joissa opeteltiin yhteisöllistä jatkosarjakuvan tekemistä, supersankarisarjakuvaa ja seikkailusarjakuvaa. Työpajojen ohessa oli myös sarjakuvakauppa ja kahvilatoimintaa. Työpajoissa keskityttiin myös tekemään paljon sanatonta sarjakuvaa. Pop-up-projektiin kuuluu myös

opettajayhteistyötä, venäläisten sarjakuvaopettajien kouluttaminen työpajoin Sarjakuvakeskuksen tietotaidon pohjalta ja molemminpuoleinen oppiminen. KoMMissian festivaalialueella oli myös viikonlopun ajan esillä suomalaista sanatonta sarjakuvaa esittelevä MYKKÄ-näyttely, johon osallistuivat Mari Ahokoivu, Maria Björklund, Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Ari Kutila, Karri Laitinen, Samuli Lintula, Tommi Musturi, Kari Sihvonen ja Jari Vaara. Festivaalin jälkeen ohjelma jatkui nuorisokirjastolla seminaarihenkisenä, teemanaan sarjakuvan opettaminen ja käyttäminen mm. opetus-ja sosiaalityössä. Seminaariin osallistui kirjastotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä sekä eri alojen opettajia.

4.3 Nordicomics-toiminta Sarjakuvaseuran pohjoismaisia sarjakuvatoimijoita yhdistävä Nordicomics-hanke jatkui ja laajeni vuonna 2013, ja hankkeen alaisia tapahtumia toteutettiin Islannissa, Grönlannissa, Färsaarilla ja Ahvenanmaalla. 4.3.1 Nordicomics Islands 2013 -residenssiohjelma ja -näyttelyt Vuoden 2013 suurin pohjoismainen projekti oli Nordicomics Islands, jossa seura toteutti lyhyitä taiteilijaresidenssejä Islannissa, Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla viidelle sarjakuvatekijälle keväällä 2013. Taiteilijavalinnat tehtiin marraskuussa ja kiertueeseen liittyvä näyttely kuratoitiin joulukuussa 2012. Kaikki taiteilijat työstivät lokaatioissa henkilökohtaisia taideprojektejaan ja pitivät myös paikallisiin oloihin räätälöityjä sarjakuvatyöpajoja kiinnostuneille.

Projekti alkoi tammikuussa Reykjavíkissa, jolloin sinne saapuivat residenssitaiteilija Josefin Svenske (Ruotsi) ja Nordicomics Islands -kiertonäyttely, joka oli esillä Reykjavíkin pääkirjastossa. Kuvataidekoulun opiskelijoille järjestettiin Svensken sarjakuvapaja.

Nuukissa yhteistyökumppani oli grönlantilaisen kulttuurin keskus Katuaq, joka toimi tapahtumapaikkana kiertonäyttelylle. NC Islands oli esillä Nuukissa kaksi kuukaut-

ta ennen varsinaista residenssiä. Taiteilijapari Mari Ahokoivu (Suomi) ja Søren Mosdal (Tanska) toteuttivat Nuukin residenssin toukokuussa ja järjestivät kaksi sarjakuvatyöpajaa kaupungin pääkirjastossa. Toinen pajoista oli suunnattu lapsilla ja toinen aikuisille. Maarianhaminassa näyttely- ja työpajapaikkana toimi paikallinen Galleri Kakelhallen. Näyttely avattiin toukokuun alussa ja avajaisviikonloppuna järjestettiin residenssitaiteilija Linus Strandbergin (Suomi/Ruotsi) johtama työpaja. Työpajassa keskityttiin fanzine-julkaisujen tekemiseen ja sarjakuvanteon perusteisiin. Residenssitaiteilija Eeva Meltio (Suomi) keskittyi Färsaarten residenssinsä aikana työstämään pienalbumia valaiden metsästyksestä sekä kokopitkää esikoisalbumiaan. Paikalla pidettiin myös näyttely ja työpaja taideharrastajille. Kohdesaarien lisäksi NC Islands -näyttely oli kuukauden ajan Helsingissä helmikuussa. Alueelliselta kattavuudeltaan projekti oli Nordicomicsille suurin tähän mennessä. NC Islands-näyttelyssä oli mukana taiteilijoita kaikista Pohjoismaista sekä Islannista, Grönlannista ja Ahvenmaalta. Kolmesta jälkimmäisestä ei tätä ennen ole ollut osallistujia aikaisemmissa Nordicomics-projekteissa. Projektin kaikki neljä pääkohdetta olivat myös alueita, joissa projekti ei ollut aiemmin käynyt. Nordicomics-työpajatoiminta on aiemmissa kiertueissa järjestetty pääasiassa ammattilaistaiteilijoille, mutta koska kohdesaarien sarjakuvakontaktit olivat manneralueita heikompia, työpajat suunnattiin nyt myös sarjakuvasta kiinnostuneille harrastelijoille ja lapsille. Projekti sai hyvin medianäkyvyyttä, etenkin Islannissa ja Ahvenanmaalla. Nordicomics

Islands sai rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, Islantilais-suomalaiselta kulttuurirahastolta ja NAPA - Nordic Institute in Greenland -säätiöltä. 4.3.2 Dreambuddies – New children’s comics from the north -antologia ja -näyttely Vuonna 2011 Suomen sarjakuvaseura aloitti pohjoismaisen lastensarjakuvan antologiahankkeen. Suurin osa tällä hetkellä ilmestyvistä lastensarjakuvista tulee Yhdysvalloista tai Japanista, toisin sanoen lasten oman kokemuspiirin ja kulttuurin ulkopuolelta. Vaikka tarve paikallisväriä ja -elämää sisältäville tarinoille on vähitellen tiedostettu ja useissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa onkin julkaistu muutamia uusia lastensarjakuvia, lapsille suunnattuja julkaisuja on vielä varsin vähän. Hanke oli jatkoa sitä edeltäneelle Kolor Klimax -antologialle, joka esitteli pohjoismaista aikuisten sarjakuvaa. Keväällä 2013 julkaistussa englanninkielisessä Dreambuddies – New children’s comics from the north -antologiassa (toim. Kalle Hakkola) seura halusi nostaa esiin juuri lastensarjakuvaan erikoistuneita sarjakuvataiteilijoita. Antologiassa on pohjoismaisten taiteilijoiden lisäksi mukana myös baltialaisia tekijöitä. Antologian sarjakuvat valittiin vuonna 2012 järjestetyn avoimen haun kautta sekä pohjoismaisia kustantajia kontaktoimalla. Pitkästä etsinnästä huolimatta Tanskasta, Latviasta ja Liettuasta ei löytynyt tarpeeksi korkeatasoisia, lapsille suunnattuja sarjakuvia mukaan antologiaan.

Mukaan valittiin seuraavat sarjakuvat ja tekijät: Mari Ahokoivu (Suomi): “Oonaphant” Anna Fiske (Norja): “The Lundgren Sisters, Granma and Me Poodle Watching” Annika Giannini (Ruotsi): “Dreambuddy” Annika Giannini, Ann-Christine Magnusson ja Ana Udovic, Tivoli-sarja: “Villastreet”, “Chatterbox” ja “Cleaning mania” (Ruotsi) Aarni Korpela (Suomi): “Little Nosy and Big Nosy” Reetta Niemensivu (Suomi): “The Ghost Pianist”

4.4 CUNE -ohjelma

Comics-in-Residence

Vuonna 2013 Seura käynnisti sarjakuvataiteilijoille suunnatun residenssiohjelman yhteistyössä kuš! komikss-kustantamon, Viron sarjakuvaseuran ja Ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. CUNE CiR -ohjelmassa järjestettiin 8 taiteilijaresidenssiä Helsingissä, Riikassa, Tallinnassa ja Malmössä kesällä ja syksyllä 2013.

Joonas Sildre (Viro): “The Belly-Button of the World” Kirja julkaistiin Tanskassa Copenhagen Comics -festivaaleilla kesäkuun alussa. Kirjasta tuotettiin myös printtinäyttely, jossa kirjan kokoonpanon lisäksi olivat mukana myöhemmin löydetyt taiteilijat Henri Gylander (Suomi/Ruotsi) ja Anete Melece (Latvia). Vuonna 2013 näyttely oli esillä Copenhagen Comics -festivaalilla, Helsingin sarjakuvafestivaaleilla sekä I Seriernas Värld -lastensarjakuvafestivaaleilla Malmössä. Antologiasta on suunniteltu julkaistavaksi tanskankielinen versio yhdessä tanskalaisen Afartkustantamon kanssa sekä suomenkielinen versio seuran julkaisemana vuonna 2014. Projektiin saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä.

CUNE CiR -ohjelma on ollut palkitseva kokemus sekä kullekin neljälle järjestäjälle että mukana olleille taiteilijoille. Ohjelman EUrahoitus kattaa myös vuoden 2014 toiminnan ja sille on haettu lisärahoitusta muista lähteistä. Lisäksi vuonna 2014 ohjelmassa tulee olemaan kaksi uutta kohdetta Saksassa, Kiel ja Leipzig. Seuran tavoitteena on kehittää residensseistä pysyvä osa kansainvälistä toimintaansa. Avoin haku ohjelmaan toteutettiin syys–lokakuussa 2012 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat:

Helsinki: Kristel Maamägi (Viro), Matt Boyce (Iso-Britannia), Dace Sietina (Latvia) ja Max Baitinger (Saksa) Latvia: James Turek (Yhdysvallat/Saksa) ja Emmi Valve (Suomi) Tallinna: Tommy A (Alankomaat) ja Kathrin Klingner (Saksa) Ruotsi: Valentine Gallardo ja Mathilde Vangheluwe (Belgia) Kaikissa neljässä kohteessa järjestäjät koordinoivat toimintaansa itsenäisesti, Seuran toimiessa toiminnan hallinnoijana. Ensimmäisen toimintakauden aikana järjestäjät tapasivat kolme kertaa keskustellakseen hankkeen kulusta ja jatkotoimista: kesäkuussa Kööpenhaminassa, syyskuussa Helsingissä ja lokakuussa Malmössä. Taiteilijahaku ja valinnat vuoden 2014 residensseihin järjestettiin marras–joulukuussa 2013.

4.4.1 CUNE CiR Helsinki Helsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen sekä Helsingin kaupungin Eläintarhan huvilan kanssa. Residenssimajoituksista ensimmäinen järjestettiin Eläintarhan huvilassa, ja kolme jälkimmäistä HIAPin Suomenlinnan studioissa. Toukokuussa residenssissä työskenteli virolainen Kristel Maamägi, joka toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan valokuvia ja kuvataidetta yhdistävän sarjakuvanäyttelyn. Art Farming -näyttely kertoi Maamägin isoäidistä ja tämän luovasta elämäntavasta arkipäivän keskellä ja rakentui pala palalta galleriatilaan residenssin aikana. Näyttelyn lisäksi Maamägi työsti isoäidistään kertovaa elämäkerrallista sarjakuvateosta.

CUNE CiR -ohjelma sai vuoden 2013 toimintaansa rahoitusta EU:n Kulttuuri-ohjelmalta, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta, Latvian kulttuuriministeriöltä, Viron kulttuuriministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.

MATT BOYCE VETI ENSIMMÄISTÄ KERTAA VIITTOMAKIELISEN SARJAKUVAKURSSIN Elokuussa residenssissä oli brittiläinen sarjakuvataiteilija ja -opettaja Matt Boyce, joka veti residenssin aikana kahden viikonlopun sarjakuvakurssin kuuroille. Boycen tausta viittomakielen tulkkina mahdollisti uuden kurssiyleisön saavuttamisen. Tapahtuman tiedotuksessa avusti Kuurojen Liitto. Sarjakuvaa viittoen -kurssi järjestettiin yhteistyössä HIAPin kanssa ja toinen viikonlopuista pidettiin Suomenlinnassa HIAPin Augusta-galleriassa. Boyce toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan myös Everyday Monsters -sarjakuvanäyttelyn. Sekä näyttely että kurssi saivat suurta medianäkyvyyttä Suomessa kiinnostavan teemansa ansiosta. Boycen kurssilla tehtiin omaelämäkerrallisia sarjakuvia käyttämällä viittomakieltä apuna. Kurssi järjestettiin kahden viikonlopun mittaisena työpajana, ja se menestyi todella hyvin. Osallistujia tuli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, aina Varsinais-Suomesta saakka. Kaikenlaiset osallistujat, niin kuurot kuin kuulevatkin, olivat tervetulleita kurssille. Kurssilla valmistuneista töistä koottiin kaksikielinen zine eli omakustannelehti Sarjakuvaa viittoen (Comics by Signing), jossa osa sarjakuvista on suomeksi, osa englanniksi. 1-2 sivun mittaiset sarjakuvat kertoivat viittomakielisten elämästä ja kohtaamista ennakkoluuloista Suomessa.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tämäntyyppinen viittomakielinen sarjakuvakurssi pidettiin Suomessa. Boycea haastateltiin Kuurojen liiton TV:hen sekä Yleen. Ylen haastattelussa Boyce kertoi pitävänsä sarjakuvakursseja kuuleville ja kuulevien olevan hitaampia sarjakuvan teon aloittamisessa, kun taas kuurot olivat aktiivisempia ja oma-aloitteisempia, mikä johtuu heidän visuaalisista taidoistaan. Kuuroilla ei ollut samanlaista piirtämisen aloittamiskynnystä ja he osasivat käyttää sarjakuvaa. Boyce kehui kurssilaisia innovatiivisiksi ja luoviksi. Boyce yritti residenssikäynnillään myös opetella suomalaista viittomakieltä, mutta sanoi sen olevan todella vaikeaa. Boyce haluaa sarjakuvillaan ja kursseillaan rikkoa viittomakieleen liittyviä ennakkoluuloja ja virheellisiä oletuksia, sekä lisätä tietoa kuurojen elämästä ja todellisuudesta. Residenssivierailun jälkeen Boyce on pitänyt muun muassa lasten animaatiopajan Englannissa kuurojen päivänä, ja aikoo jatkaa omaelämäkerrallisten kuurojen pajojen pitämistä myös Briteissä. Eurooppalainen Cune- Comics in Residence -residenssiohjelma antaa sarjakuvataiteilijoille mahdollisuuden tutustua naapurimaiden kulttuuriin, ihmisiin ja sarjakuvataiteeseen. Ohjelma toimii tällä hetkellä pääasiassa 11 maassa, Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Saksassa, Alankomaissa ja Venäjällä.

Elo-syyskuu-taitteessa residenssiin tuli latvialainen Dace Sietina, joka toteutti installaatioteoksen The Study of my Mindfeeders osana Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa. Residenssin aikana Sietina teki myös tilateoksen HIAPille Suomenlinnan saarella. Festivaalin myötä Sietinan teos sai paljon näkyvyyttä tapahtumaviikonlopun aikana. Lokakuussa residenssissä oli saksalainen Max Baitinger, joka toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan tuotantoaan esittelevän Circle Pitnäyttelyn. Seura julkaisi Baitingerin teoksen Heimdall Helsingin Kirjamessujen yhteydessä ja järjesti Oulun sarjakuvafestivaalin yhteyteen pienoisnäyttelyn teoksesta. Baitinger myös vieraili festivaalilla ja osallistui tapahtuman puheohjelmaan mm. haastatteluin. 4.4.2 CUNE Comics Co-operation Seminar 2013 Kansainvälisenä tapahtumana Helsingin sarjakuvafestivaalit toimii myös verkostoitumismahdollisuutena sarjakuva-ammattilaiselle sekä Suomen sarjakuvaseuran kansainvälisten hankkeiden veturina. Suomenlinnan Pajasalissa järjestettin CUNE Comics Co-operation Seminar 2013 eri yhteistyöhankkeiden laukaisuun ja CUNE CiR -ohjelman seurantaan 5.9.13. Paikalle saapui noin 50 kansainvälistä vierasta. Päivän ohjelmassa esiteltiin CUNE CiR -ohjelma ja sen toiminta kutsutuille vieraille. Sekä CUNE CiRiin valitut että muissa residensseissä olleet taiteilijat kertoivat kokemuksistaan ja siitä, mikä heidän mielestään on tärkeää residenssissä työskentelyssä. Myös sarjakuva-alan muiden toimijoiden residenssitarpeet otettiin puheeksi keskusteluohjelmassa. Iltapäivällä osallistujat jakautuivat pienenmpiin ryhmiin keskustelemaan eri hankkeista, ja CUNE CiR -ohjelman järjestäjät tapasivat keskenään hankehallinnoinnin tii-

moilta. Tapaamisessa olivat mukana myös vuonna 2014 järjestettävien uusien residenssikohteiden, Leipzigin ja Kielin, edustajat. Muut ryhmät koostuivat FILIn kustantajavieraista ja Ruotsin sarjakuvaseuran Nordic Comics Meetingin osanottajista. Seminaarin järjestämiseen saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä. 4.5 Edustusmatkat ja näyttelyt ulkomaisilla festivaaleilla Sarjakuvaseura pyrkii olemaan paikalla mahdollisimman monessa alan kansainvälisessä tapahtumassa. Edustusmatkoille on lähtenyt seuran edustajia sekä valikoituja taiteilijoita.

Toronto Comic Arts Festival 10.–12.5.13

Seura osallistui ensimmäistä kertaa Kanadan tärkeimpään sarjakuva-alan tapahtumaan, Toronto Comic Arts Festivaliin. Tavoitteena oli käynnistää suomalais-kanadalainen yhteistyö ja etsiä yhteistyökumppaneita pitkäjänteiseen kulttuurivaihtoon. Yhteisen Suomi-pöydän ja kirjamyynnin lisäksi Seura tuotti festivaalien yhteyteen La Bande Dessinée Finlandaise 2013 -yhteisnäyttelyn sekä taiteilija Anna Sailamaan Comics & Drawings -näyttelyn paikalliseen p|m Galleryyn. Molemmat näyttelyt olivat yleisömenestyksiä ja saivat paljon medianäkyvyyttä. Festivaalien Suomi-ohjelmaan ja taiteilijoiden matkoihin saatiin tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja FILIltä. Tapahtumatiedotuksessa ja tuotannossa avustivat Canadian Friends of Finland ja Kanadan Sanomat.

Copenhagen Comics 1.–2.6.13

I Seriernas Värld 24.–27.10.13

Yhteisen myyntipöydän lisäksi seura tuotti festivaaleille Dreambuddies -näyttelyn pohjoismaisesta lastensarjakuvasta ja otti osaa puheohjelmiin. Lisäksi seuran edustajat ottivat osaa festivaaliohjelman ulkopuolella CUNE CiR -hankkeen alkutapaamiseen yhdessä kuš!komikssin, Viron sarjakuvaseuran ja Ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. Tämän lisäksi Seura osallistui Ruotsin sarjakuvaseuran järjestämään Nordic Comics Meetingiin, jossa keskusteltiin mahdollisista uusista yhteispohjoismaisista hankkeista.

Yhteisen myyntipöydän lisäksi seura tuotti festivaaleille Dreambuddies -näyttelyn pohjoismaisesta lastensarjakuvasta. Lisäksi seuran edustajat ottivat osaa festivaaliohjelman ulkopuolella CUNE CiR -hankkeen välitapaamiseen yhdessä kuš!komikssin, Viron sarjakuvaseuran ja Ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. Tämän lisäksi Seura osallistui Ruotsin sarjakuvaseuran järjestämään viimeiseen Nordic Comics Meetingiin, jossa keskusteltiin mahdollisista uusista yhteispohjoismaisista hankkeista tulevina vuosina.

Tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmalta, Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja Suomalais-tanskalaiselta kulttuurirahastolta.

Tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmalta, Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta.

Oslo Comics Expo 7.–8.6.13

La bande dessinée finlandaise 2013 -näyttely MOOFissa

Seura osallistui jälleen vuorovuosittain järjestettävään Copenhagen Comics -festivaaliin (ent. Komiks.dk-festivaali). Tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirjaesittelyjen, myynnin ja näyttelyjen kautta.

Seura osallistui järjestettävään Oslo Comics Expoon. Tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirjaesittelyjen ja myynnin kautta. Yhteisen myyntipöydän lisäksi seuran edustajat ottivat osaa festivaaliohjelman ulkopuolella Ruotsin sarjakuvaseuran järjestämään Nordic Comics Meetingiin, jossa keskusteltiin mahdollisista uusista yhteispohjoismaisista hankkeista. Tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea Ruotsin sarjakuvaseuralta.

Seura osallistui ensimmäistä kertaa vuorovuosittain järjestettävään I Seriernas Värld -lastensarjakuvafestivaaliin Malmössä. Tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirjaesittelyjen, myynnin ja näyttelyjen kautta.

Museum of Original Figurines eli MOOF esitteli marraskuussa avautuneessa näyttelyssä 13 suomalaisen naistaiteilijan töitä. Näyttely perustui La Bande Dessinée Finlandaise 2013 -antologiaan. Näyttelyssä olivat mukana Mari Ahokoivu, Maria Björklund, Terhi Ekebom, Annukka Leppänen, Hanneriina Moisseinen, Reetta Niemensivu, Tiina Pystynen, Kati Rapia, Anna Sailamaa, Tiitu Takalo, Katja Tukiainen, Riitta Uusitalo ja Amanda Vähämäki. Tilaisuudessa juhlittiin myös hollantilaisen Zone 5300 -kulttuurilehden Suomi-numeron julkaisua. Kyseinen numero esitteli erityisesti suomalaisen sarjakuvan nykykärkeä ja sen oli toimittanut sarjakuvataiteilija Marcel Ruijters.

Mukana oli sarjakuvia Tommi Musturilta, Maria Björklundilta, Jarno-Latva Nikkolalta, Emmi Valveelta, Petteri Tikkaselta, Ville Piriseltä ja Terhi Ekebomilta. Näyttely ja tilaisuus saivat tukea FILIltä ja Suomen Belgian suurlähetystöltä.

Stichprobe-näyttely

Suomen Saksan-instituutilla Berliinissä järjestetty Stichprobe-näyttely käynnisti sarjakuvan osalta vuoden 2014 ohjelman. Frankfurtin kirjamessuihin huipentuva ohjelmisto pitää sisällään lukuisia näyttelyitä, julkaisuja, festivaaleja ja taiteilijavierailuita. Berliinin näyttelyn taiteilijat olivat Mari Ahokoivu, Hanneriina Moisseinen, Petteri Tikkanen ja Marko Turunen, joista jokainen toteutti näyttelyyn oman kokonaisuuden. Mukana oli esimerkiksi seinäpiirroksia ja -maalauksia, liinoja, varjoja ja animaatiota. Näyttelyn ohessa järjestettiin kaksi tapahtumaa, joista molemmissa oli monipuolista ohjelmaa. Näyttelyyn saatiin rahoitusta Suomen Saksan-instituutilta.

Nordic Comics Brazil -hanke

Suomen sarjakuvaseura esitteli sarjakuvaa joulukuussa Brasiliassa kahden eri näyttelyn voimin. Riossa järjestettiin Tommi Musturin näyttely ja taiteilijatapaaminen yhteistyössä kustannusyhtiö A Bolha Editoran kanssa. Salvadorin kaupungissa järjestettiin pohjoismaista sarjakuvaa esittelevä Kolor Klimax -näyttely paikallisessa hotelli Mercuressa ja Musturin johtama työpaja RV Galeriassa. Projektiin saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja FRAME-säätiöltä.

Muut festivaalivierailut

Vuonna 2013 Suomen sarjakuvaseura oli läsnä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa: Angoulêmen kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ranska) Fumetto International Comix-Festival Luzern (Sveitsi) Ligatura International Comics Culture Festival (Puola) Tukholman kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ruotsi) Internationales Literaturfestival Berlin (Saksa)

La bande dessinée finlandaise 2013 Toim. Kalle Hakkola ja Johanna Rojola ISBN: 978-2-87827-155-3 Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura ja Édition Rackham Kieli: Ranska Kääntäjät: Jean-Michel Kalmbach, Kirsi Kinnunen, Lucie Labreuille ja Claire Saint-Germain Tammikuu 2013 La bande dessinée finlandaise 2013 on Finnish Comics Annual -sarjan kolmas osa. Ranskankielinen antologia esittelee suomalaisten naissarjakuvataiteilijoiden työtä. Johanna Rojolan ja Kalle Hakkolan toimittama kirja on julkaistu yhteistyössä ranskalaisen Rackhamin kanssa. Tekijät: Mari Ahokoivu, Maria Björklund, Terhi Ekebom, Annukka Leppänen, Hanneriina Moisseinen, Reetta Niemensivu, Tiina Pystynen, Kati Rapia, Anna Sailamaa, Tiitu Takalo, Katja Tukiainen, Riitta Uusitalo ja Amanda Vähämäki.

Sarjakuva – Koulutus Toim. Verna Kuutti ISBN: 978-952-5972-07-8 Kustantaja: Sarjakuvakeskus Kieli: Suomi Helmikuu 2013 Sarjakuva – Koulutus johdattelee sarjakuvaan oppimisen välineenä. Julkaisu on syntynyt pääosin Helsingin Kirjamessuilla vuonna 2012. Lehti on oiva osoitus sarjakuvayhteisön kasvatuksellisesta roolista: lehteä on tehty opettajien, vapaaehtoisten ja harjoittelijoiden voimin, kuvituksena on käytetty mm. messuilla syntyneitä piirroksia. Lehti sisältää artikkeleita, sarjakuvia ja valmiita tehtäviä sarjakuvan käytöstä eri opetustilanteissa ja mm. erityisryhmien kanssa työskennellessä sekä informaation välittäjänä.

Dreambuddies – New Children’s Comics from the North Toim. Kalle Hakkola ISBN: 9-789525-972085 Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura Kieli: Englanti Toukokuu 2013

Jukkapalmun salaisuus Toim. Kalle Hakkola ISBN: 978-952-5972-11-5 Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura Kieli: Suomi Syyskuu 2013

Ihastu uuteen pohjoismaiseen lastensarjakuvaan! Suomen sarjakuvaseuran englanninkielisessä Dreambuddies-antologiassa on esillä tarinoita ja uusia hahmotuttavuuksia niin suomalaisilta, ruotsalaisilta, norjalaisilta kuin virolaisilta tekijöiltä.

Suomen sarjakuvaseura järjesti Pohjoismaisen lastensarjakuvan kilpailun, joka oli jatkoa aiemmin Kemissä järjestetylle pohjoismaiselle kilpailulle. Nyt mukana on myös tekijöitä Baltian maista. Antologia esittelee kilpailun voittajatöitä. Albumi julkaistiin Helsingin sarjakuvafestivaaleilla.

Mukana olevat tekijät: Mari Ahokoivu, Anna Fiske, Annika Giannini, Aarni Korpela, Ann-Christine Magnusson, Reetta Niemensivu, Joonas Sildre ja Ana Udovic.

Mukana: Mari Ahokoivu, Jutta Kivilompolo, Verna Kuutti, Reetta Laitinen, Jonna Markkula, Maarika Martins, Akvilé Miseviciute, Elina Ovaskainen, Katri Sipiläinen, Luka Va, Anna Åhlén.

Festivaalikatalogi 2013 Toim. Verna Kuutti ISBN: 978-952-5972-10-8 Kustantaja: Sarjakuvakeskus Kieli: Suomi Syyskuu 2013 Helsingin sarjakuvafestivaalien katalogi 2013. Sisältää mm. artikkeleita festivaalien teemoista, festivaalivieraiden ja näyttelyiden esittelyjä sekä koko ohjelman.

Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa Tekijä: Anna Fiske ISBN: 978-952-5972-09-2 Kustantaja: Sarjakuvakeskus Kieli: Suomi Kääntäjä: Mikko Huusko Syyskuu 2013 Saavatko isoäiti ja Anna bingon? Löytääkö Anna taas oravan? Mitä Lundgrenin sisarukset ovat virkanneet? Mikä kova tuuli oikeastaan on? Ja miten kävi kun Annan äiti oli kyllästynyt koko jouluun? Lastenkirjailija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja Anna Fiske on pohjoismaiden merkittävimpiä lastensarjakuvan tekijöitä. Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa on Fisken ensimmäinen suomeksi käännetty albumi.

6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Valtaosa sarjakuvaseuran sivustoista sijaitsi vuonna 2013 Säätöyhteisö B2 ry:n ylläpitämillä palvelimilla. Verkkopalveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Sarjakuvaseura tavoitti verkossa laajan yleisön tuottamalla ja jakamalla alaan liittyvää sisältöä. Myös muut mediat olivat hyvin yhteistyössä ja sarjakuva näkyi mediassa.

Sarjakuvaseura.fi Heimdall Tekijä: Max Baitinger ISBN: 978-952-5972-12-2 Kustantaja: Sarjakuvakeskus Kieli: Suomi Kääntäjä: Anne Soininen Lokakuu 2013 Saksalaisen Max Baitingerin esikoissarjakuvateos Heimdall ammentaa skandinaavisesta mytologiasta ja mukailee vapaasti Edda-teosta. Se kertoo Heimdall-nimisestä jumalasta, jonka erityislahjakkuutena on se, että hän näkee kaiken. Heimdall ei ole erityisen rohkea – päinvastoin kuin veljensä Thor, sään jumala, tai isänsä Odin, joka on luonut maailman ja tietää kaiken.

Sarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyy myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitetään ajankohtaisia uutisaiheita. Sivustolla on myös Sarjainfo-lehden digitaalinen arkisto uusimpia numeroita lukuunottamatta. Sarjakuvantekijä Veikko “Joonas” Savolaisen laajan tuotannon keskeinen osuus on tallennettu digitaaliseen muotoon ja julkaistu kuvagalleriana Sarjakuvaseura.fi-sivustolla. Vuoden 2013 aikana arkistohanketta on muutenkin jatkokehitetty kohti kirjastopalvelun tasoista materiaalipankkia, joka palvelisi sarjakuvatutkimusta mahdollistamalla tehokkaat haut sekä täysikokoisten originaalitiedostojen jakelun.

Kirja toteutettiin osana Max Baitingerin Helsingin CUNE CiR -residenssivierailua.

Sarjakuvakeskus.fi

Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita palvelee sivusto Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja näyttelyistä ja siellä toimii keskuksen sarjakuvakaupan verkkokauppa. Myös kurssiilmoittautumiset tulevat tätä kautta. Sarjakuvakeskuksen blogi kertoo tapahtumista syvemmin ja tarjoaa mm. taiteilijahaastatteluja. Vuonna 2013 sivuille lisättiin open source -tehtäväkansio, josta kävijät voivat ladata itselleen mm. Lasten lauantai-tapahtumien tehtäviä. Tehtäväkansiota ja media-arkistoa päivitetään jatkuvasti.

Finnishcomics.info

Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen Finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, vierailuista sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulkomailla. Vuonna 2013 sivusto oli myös osa La bande dessinée finlandaise 2013 -kirjan julkaisuhanketta, ja siitä tehtiin myös ranskankielinen versio. Sivustolta löytyy tekijäesittelyt tärkeimmistä suomalaisista sarjakuvataiteilijoista englanniksi sekä lista eri kielille käännetyistä suomalaisista sarjakuva-albumeista. Sivulla on myös blogi, jossa kotija ulkomaiset kirjoittajat kommentoivat kansainvälisesti kiinnostavia ajankohtaisia aiheita Suomen sarjakuvakentältä. Finnish Comics -Facebook-sivulla tiedotetaan sivuston uusista artikkeleista ja suomalaisen sarjakuvan kansainvälisistä mediaosumista ja tapahtumista.

Sarjakuvablogit.com

Vuonna 2008 perustettu Sarjakuvablogit. com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmai-

sen alustan sarjakuvabloggaamiselle ja on lyhyen olemassaolonsa aikana kerännyt jo suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan joskus intiimejäkin hetkiä elämästään sarjakuvan muodossa. Joukkoon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilaisiakin. Suuren suosion saavuttanutta palvelua kävi vuonna 2013 lukemassa kuukausittain keskimäärin 70 000 vierailijaa, ja sivujen lukukerrat nousivat parhaimmillaan yli kahteen miljoonaan kuukaudessa. Sarjakuvablogit. comin suuri suosio tarkoittaa myös teknisiä haasteita ja sivustoa kehitetään edelleen.

Sarjakuvafestivaalit.fi

Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Itse tapahtuman aikana sivuille päivitettiin tietoa ohjelmamuutoksista ja ajankohtaisista tapahtumista. Festivaalisivustoa kehitettiin vuonna 2013 uuteen muotoon ja vielä paremmin yhteensopivaksi sosiaalisen median kanssa.

Nordicomics.info

Nordicomics.info on seuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä. Tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla oli vuonna 2013 hankkeen julkaisuja myyvä verkkokauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkaisujen tietokanta. Lisäksi sivustolle perustettiin oma blogi Nordicomics Islands -hankkeen ja muiden NC-tapahtumien tiedotusta varten.

Cunecomics.net

CUNE (Comics Union of Northern Europe) järjestää residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sivusto tiedottaa tulevista residenssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muista tapahtumista. Sillä on myös oma blogi.

Sosiaalinen media, Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut mediaseuranta ja tiedotus Kvaak.fi

Kvaak.fi on sarjakuvia asiallisen journalistisella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa.

24tuntiasarjakuvaa.info

Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa. info kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarjakuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sarjakuva yhdessä vuorokaudessa. Piirtotapahtumia Suomessa järjestävät tahot voivat lähettää sarjakuviaan sivustolle, josta ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Vuonna 2013 24-Hour Comics Day tuotti sivustolle sarjakuvaa 45 eri tekijältä, seitsemältä eri paikkakunnalta.

Valistavasarjakuva.info

Syksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tukemaan ja esittelemään sarjakuvaseuran valistavaa nuortentoimintaa sekä esittelemään uusia keinoja sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. Sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja se tarjoaa ideoita, materiaalia ja näytteitä nuorten kanssa tehdyistä töistä, sekä toimii linkkinä eri alan ammattilaisten välillä. Sivusto mahdollistaa vastaavien projektien toteuttamisen valtakunnallisesti.

Sarjakuvantekowiki

Sarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvistin hanke yhteisölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wiki-palvelun muodossa olevasta sarjakuvaoppaasta, joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. Suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston ylläpitoon.

Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta. Sarjakuvaseuralla on useita aktiivisia Facebook-tilejä eri teemoille, Sarjakuvakeskuksen ja sarjakuvafestivaalien Twitter-tilit sekä YouTube- ja Google+-kanavat. Kokeilevaan videotuotantoon lisättiin hieman resursseja vuonna 2013. Eri julkaisuja julkaistiin myös Issuussa. Omien sivustojen blogit olivat ahkerassa ja moniäänisessä käytössä.

Suomalaiseen sarjakuvaan liittyviä mediaosumia kartoitettiin niin puskaradion kuin mediaseurantaohjelmankin avulla. Mediaartikkeleista, omasta sisällöntuotannosta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suomeksi ja englanniksi sarjakuvaseuran sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Sarjakuvaseura pyrkii näin myös olemaan osaltaan helposti lähestyttävä taho. Yhteydenottoja tuleekin paljon. Sarjakuvaseuran toiminta ja suomalainen sarjakuva näkyivät hyvin kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa vuonna 2013. Sarjakuvaseura lähetti useita tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen kanssa. Myös Arabianrannan Kuohu-lehteen toimitetaan vakituista sarjakuvaa.

7. TALOUS Suomen sarjakuvaseuran talous on kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avutukset. Merkittävimpinä näistä olivat ensimmäistä kertaa jaettu OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (85 000 €), sekä EU:n Kulttuuri-ohjelman avustus Seuran hallinnoimaan CUNE CiR-hankkeeseen (85 000 €).

Muita merkittäviä ja seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat OKM:n kulttuurilehtituki (17 000 €), tapahtumatuki (30 000 €), kulttuuriviennin kärkihanke (45 000 €), kuten myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä monet muut kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 30 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin (400 000 €). Tästä osa käytettiin jo vuoden 2012 takautuviin kuluihin ja osa siirtyi tulevalle vuodelle 2014. Suurimpina menoerinä olivat palkat ja Sarjakuvakeskuksen vuokra sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset sekä festivaalien tila- ja laitevuokrat. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuoden tärkein talouteen liittyvä muutos oli valtion budjettiin sarjakuvalle lisätyn oma rivin aiheuttama perusrahoituksen nousu. Tämä luo toimintaan kauan kaivattua jatkuvuutta.

8. YHTEISTYÖTAHOT A Bolha Editora Afart Förlag Alfred Kordelinin säätiö Arabianrannan kirjasto Arabian taideosastoyhdistys Ars Baltica Art Kaarisilta Artova kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry Asema Kustannus Autistisäätiö Bionade B2 ry Canada Council for the Arts

Canadian Friends of Finland Copenhagen Comics Dansk Tegneserieråd Dubrovnik Bar & Lounge Éditions Rackham Egmont Eesti Koomiksiselts Eläintarhan huvila Erilaisten oppijoiden liitto ry Espanjan Suomen suurlähetystö Espoon kaupunki EU:n Kulttuuri-ohjelma Fantasiapelit FILI – Finnish Literature Exchange Fumetto Galleria Jangva Galleri Kakelhallen Galleria Nunes Geezers Goethe-Institut Finnland Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Annantalo Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Malmitalo Helsingin kaupungin nuorten metalliverstas Helsingin kaupunki Helsingin Kirjamessut Helsingin yliopisto HIAP – Helsinki International Artist Programme Hoitola Hertta Huuda Huuda I Seriernas Värld Ippai Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto Itävallan suurlähetystö Jakomäen kirjasto Jalava Jippi Forlag Jornaankylän koulu Kaiku-galleria Kanadan Sanomat Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansalliskirjasto Katuaqin kulttuurikeskus Kauhajoen kirjasto Kinaporin palvelutalo Kirjasto 10

Kitokia Grafika Kivinokkalaiset ry KoMMissia Korjaamo Kulku-Katin Poika Kuohu kuš!komikss Kuurojen Liitto ry K-operator Laatua lapsille Lasipalatsin mediakeskus Latvian Saksan suurlähetystö mbar Maailman sarjakuvat ry Manga Café Matkailun edistämiskeskus MOOF – Museum of Original Figurines Moskovan nuorisokirjasto Muthesius Kunsthochschule Naisasialiitto Unioni NAPA – Nordic Institute in Greenland NNCORE No Comprendo Press Nokian Panimo Nordkolleg Rendsburg NORLA Norske tegneserieforum Nuukin pääkirjasto Om’pu Opetus- ja kulttuuriministeriö Oranssi ry Oslo Comics Expo Oslo Serieteket Otavan kirjakauppa Oulun sarjakuvaseura ry p|m Gallery Painotalo Miktor Palikka ry Pieni Leffakauppa Pihlajamäen tukikoti Pitäjänmäen kirjasto Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuurirahasto Positiiviset ry Positiv Förlag Pub Porthan

Puolan kirjainstituutti Reprodukt Reykjavíkin kaupunginkirjasto Reykjavíkin kuvataidekoulu Rosebud Rotopolpress Ruotsin Saksan suurlähetystö Rööperin taidesalonki Sanomatalo Sarjakuvantkijät ry Savi ja puu kaupungissa Schleswig-Holsteinin maakunnan kulttuurisäätiö Seriefrämjandet Skidit festarit Snow White Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto Suomen askartelu ja kuvataide oy Suomen pakolaisapu Suomen Belgian suurlähetystö Suomen Saksan-instituutti Taiteen edistämiskeskus Tapulikaupungin kirjasto Tavani Tempera Toronto Comic Arts Festival Tórshavnin Pohjola-talo Tulva Turun kaupunginkirjasto Turun Sarjakuvakauppa Turun Sarjakuvakerho ry Tyttörullalautailijat ry Uudenmaan taidetoimikunta Uusix-verstas Vailla vakinaista asuntoa ry Vadelma ry Vakuutuskuntoutus VKK ry Vantaan kaupunki Viikin kirjasto Vuosaaren kirjasto WSOY:n kirjallisuussäätiö WooDoo XL Art Space Zone 5300

ÂŠ Tuomas Tiainen