Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2018

TOIMINTAKERTOMUS 2o18

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Sarjainfo-lehti 1.4 Puupäähattu-palkinto 1.5 Muita jatkuvia projekteja 2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Näyttelyt 2.2 Opetustoiminta 2.3 Muut tapahtumat 3. HELSINGIN 33. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Kunniavieraat 3.2 Näyttelyt 3.3 Ohjelma 3.4 Näytteilleasettajat 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Kansainväliset vierailut 4.2 Cune-residenssit 4.3 Lore-kansantarutyöpaja 4.4 Venäjä-ohjelma 5. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 5.1 Julkaisut 5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus 6. KUMPPANIT

ESIPUHE Suomen sarjakuvaseuran vuosi 2018 on ollut sekä muutoksen että toiminnan vakauttamisen aikaa. Seura sai uusiksi keulakuvikseen puheenjohtaja Reetta Laitisen ja toiminnanjohtaja Aino Toiviainen-Koskisen. Toiminta on saanut vakautta pitkän aikavälin työllä niin Helsingin sarjakuvafestivaaleissa, Sarjakuvakeskuksen toiminnassa kuin sarjakuvaseuran taloudessa. Henkilökunta, Suomen sarjakuvaseuran hallitus, festivaalien työryhmä ja muut aktiivit ovat tämän edelleen jatkuvan työn korvaamaton ydin.

Kuva: Henry Söderlund

Sarjakuvakeskus on vuoden 2018 aikana juurtunut uusiin tiloihinsa Porthaninkadulle, jossa kurssitoimintaa ja galleriaa vetää ammattitaitoinen henkilöstö.

Toista kertaa Suvilahdessa järjestetyt Helsingin sarjakuvafestivaalit vaikuttavat niin ikään tavoittaneen yleisönsä. Kaunis syyskuinen viikonloppu kokosi paikan päälle runsain mitoin sarjakuvan ystäviä ja harrastajia.

Muutama vuosi sitten uudistunut Sarjainfo-lehti pyörii yhdistyksen tiedottajan ohjauksessa vakituisten ja vaihtuvien avustajien voimin. Sarjainfo tunnetaan tasaisen laadukkaana kulttuurilehtenä ja sen merkitys alalla on kasvanut entisestään samalla kun sarjakuvajournalismi ja -kritiikki on muussa mediassa vähentynyt.

Vuoden 2018 kokonaiskuva on varovaisen optimistinen. Seuran haasteellisimmat vuodet vaikuttavat olevan takanapäin ja tulevaisuus näyttää kirkastuvalta. Suunta on eteenpäin, kohti vuotta 2021 ja sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlia.

Reetta Laitinen Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja

3

1. PERUSTOIMINTA Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn merkeissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laaja-alaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille koti- ja ulkomailla. Seura toimii myös Suomessa alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana.

ARVOT Sarjakuvaseura julkisti vuonna 2018 verkkosivuillaan arvonsa, joiden mukaan kaikkea toimintaa linjataan.

Toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Siinä pyritään kulttuurin saavutettavuuteen, mahdollisuuksien mukaan esteettömyyteen ja noudattamaan tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan turvallisen tilan periaatteita. Kulttuurin itseisarvo tunnustetaan ja sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä pyritään kaikin keinon parantamaan.

TYÖNTEKIJÄT Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti: Maura Manninen (tuottaja), Riina Näsi (opetuskoordinaattori), Lauri Pulkkinen (kurssivastaava), Hannele Richert (opetusvastaava), Stina Riikonen ja Saara Pirhonen (iltapäiväkerhovastaavat), Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja), Aino Toiviainen-Koskinen (toiminnanjohtaja) ja Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko).

Järjestöaktiivi Aino Toiviainen-Koskinen rekrytoitiin uudeksi toiminnanjohtajaksi keväällä.

Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvaseuralla työskenteli myös useita työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on suuri.

Maura Manninen

1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Reetta Laitinen Varapuheenjohtaja Rami Rautkorpi Sihteeri Pauli Ruonala HALLITUKSEN JÄSENET Vesa Kataisto, Tiina Laine, H-P Lehkonen, Ville Manninen, Rami Rautkorpi, Jaakko Seppänen, Sara Valta. Varajäsenet: Ainur Elmgren, Jonna Karvinen, Heta Nääs. Tutkija ja sarjakuvataiteilija Reetta Laitinen aloitti puheenjohtajana vuoden 2018 alusta.

Riina Näsi 4

Lauri Pulkkinen

Aino Sutinen

Aino Toiviainen-Koskinen

Stina Riikonen

Hannele Richert

Kati Vuopala 5

1.2 TALOUS Vuonna 2018 Suomen sarjakuvaseuran talous pyrittiin saamaan yhä enenevässä määrin tasapainoon. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä näistä olivat OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (132 000 €), jossa yhdistyivät entinen kulttuurilehtituki (Sarjainfon tuotantotuki) ja tapahtumatuki (sarjakuvafestivaalien tuotantoon). Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä kurssien tuotoilla.

Muita merkittäviä ja seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä kehittämisavustus 2017–19 ja pohjoismaisiin hankkeisiin kohdennetut avustukset.

Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 10. Osa projektirahoituksesta jaksotetaan tulevalle kaudelle 2019.

Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen vuokrat, sarjakuvafestivaalien kulut, kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut.

Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2018 oululainen Talenom Oyj. 6

1.3 SARJAINFO-LEHTI Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Se on ilmestynyt vuodesta 1972, neljästi vuodessa.

84-sivuisessa lehdessä esiteltiin vuonna 2018 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja analyysein, oli tutkimusta, kritiikkejä kirjoista ja pienlehdistä sekä alan uutisia. Myös lähitaiteita, pilapiirros- ja animaatioaiheita käsiteltiin.

Vuonna 2018 jatkettiin myös ulkomaisten sarjakuvanäytteiden julkaisemista lehdessä suomeksi.

Sarjainfo on ainoita medioita, joissa julkaistaan jatkuvasti pitkiä kritiikkejä sarjakuvakirjoista. Lehti sai paljon hyvää palautetta sisällöstään.

Vanhoja Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla.

Sarjainfo ilmestyi vuonna 2018 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1200 / numero. Tilaajien määrä nousi hieman. Tilausmaksut (seuran jäsenmaksu) olivat 30 € aikuisilta, 25 € alle 18-vuotiailta ja 43 pelkälle tilaukselle vuodessa. Lehti on kulttuurilehtien järjestön, Kultti ry:n jäsen. Se sai kulttuurilehtitukea Opetusja kulttuuriministeriöltä.

#178, 1/2018: Lehdessä oli teemana virolainen sarjakuva ja siihen liittyen oli aiheina muun muassa virolaisen sarjakuvan historia, Priit Pärn sekä Veikko Tammjärv, jolta julkaistiin suomennettu sarjakuvanovelli. Aiheina olivat mm. Puupäähattu-palkittu Martti Sirola, Aulikki Oksanen, Juliana Hyrri, Angoulêmen festivaalit, sarjakuvaneuvokset Timo Ronkainen ja Ilkka U. Pesämaa, typografia, sadan vuoden sarjakuvat- juttusarja, amerikkalaisten sarjakuvakauppojen historia -juttusarja, parhaat albumit 2017, Riitta Uusitalo ja Jesse Matilaisen Suomen suurin kommunisti. #179, 2/2018: Strippisarjakuvan teemanumero.

Aiheina olivat mm. Pertti Jarla, Johanna Jasmine, sarjakuvasyndikaatit Suomessa, Ilta-Sanomien Kuukauden kotimainen, Kuinka Nancyä luetaan, sarjakuvatutkimus, Sarjakuvaelämää-TV-dokumentti, Pii Anttonen, Gilbert Shelton, Bianca Bagnarelli (jolta julkaistiin suomennettu katkelma), Ursula Haarlaa, Keräilijän tunnustusten päätösosa ja Sisaret 1918. #180, 3/2018: Aiheina olivat mm. Tommi Musturi, Sira Moksi, Francesco Tullio Altan, Tampere sarjakuvakaupunkina, sarjakuvapedagogiikka, suomalaisugrilainen sarjakuva, Viktoria Lomasko (ja suo-

mennettu journalistinen sarjakuva Dagestanista), Sarjakuva-TV & Sarjakuvapoliisit, Herra Kerhonen, Keski-Suomen sarjakuvaseura, Mari Ahokoivun Oksi ja Altanin Ada viidakossa. #181, 4/2018: Miniteemoina lehdessä olivat Norja ja kauhu. Aiheina mm. Jyrki Nissinen, Antti Kurvinen, Stan Lee, kauhusarjakuvan historiaa -kirjoitussarja, Marie Severin, Patrick Wirbeleit, Lise Myhre, pohjoismaiset sarjakuvat -kirjoitussarja, sarjakuvakaupunki Bryssel, Rymy-Eetu ja Leena Romun väitöskirja Kati Kovácsin sarjakuvista.

Suomen Sarjakuvamuseo julkaisi Usko Laukkasen (1930–2000) uraa esittelevän pienlehden, joka julkaistiin lukijoille Sarjainfon liitteenä.

JÄSENKORTTI Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana jäsenkortin, jolla sai rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta.

Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2018 myös Asema Kustannus, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Geezers, Mister Easy Business, Otavan kirjakauppa, Pieni Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

Vuoden Puupäähattu palkittu Martti Sirola.

Kuva: Henry Söderlund.

8

1.4 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO Puupäähattu on arvostetuin suomalainen sarjakuvapalkinto ja se on jaettu elämäntyöstä vuodesta 1972.

Martti Sirola Tammikuussa sarjakuvaseura myönsi Puupäähattupalkinnon pitkän linjan sarjakuvataiteilijalle ja kuvittajalle, Martti Sirolalle (s. 1947). Sirolan töitä oli esillä Puupäähattu 2018 -näyttelyssä Kansalliskirjaston Café Rotundassa.

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: “Vuodesta 1980 lähtien vapaana taiteilijana toimineen Sirolan tuotantoon kuuluu parikymmentä enimmäkseen lapsille ja nuorille suunnattua sarjakuvateosta.

--- Sirolan piirrostyyli on hyvin tunnistettavaa ja ilmeikästä. Hänen huumorintajunsa on pääosin lempeää ja ymmärtäväistä, mutta ei särmätöntä. Sirolan teosten antama esimerkki muistuttaa, miten huolella ja ajatuksella tehty sarjakuva voi sekä tallentaa kansakunnan kokemuksia että opastaa suuntaa tulevaisuuteen.”

9

Sarjakuvaneuvokset 2018 Timo Ronkainen ja Ilkka U. Pesämaa. Kuvat Henry Söderlund

SARJAKUVANEUVOKSET Sarjakuvaneuvoksen arvonimi myönnettiin sarjakuvakulttuurin eteen tehdystä elämäntyöstä sarjakuvapiirtäjä, graafiikko, kirjoittaja ja ankisti Timo Ronkaiselle sekä piirtäjä, tekstaaja ja kääntäjä Ilkka U. Pesämaalle.

Perusteluissa todettiin mm. seuraavaa: “Ronkaisen huumori on karjalaisen elämänmakuista ja ronskia, kuvia kumartelematonta. Hän hallitsee sujuvasti useita piirrostyylejä, ja on tunnettu myös mainos- ja infosarjakuvien tekijänä. --- S[arjakuva]seuratoiminnan ohessa syntyi myös Barks- ja Disney-fanzine Ankkalinnan pamaus, jota on kahdenkymmenen vuoden aikana ilmestynyt 37 numeron verran.”

“Klassista kreisihuumoria arvostava Pesämaa ropistaa pilakuvansa täyteen hiuksenhienoja viivoja. Niiden aihepiireissä slaavilaisen haalea huumori nappaa poliisiotteen film noirin hengestä. -- Suomentajana Pesämaa hallitsee kieliopin ja osaa eläytyä kulloinkin käsillä olevan sarjakuvan henkeen täysin, oli sitten kyse Mustanaamion seikkailuista tai Joakim Pirisen maailmantuskahupailuista. Niin ikään Pesämaan tekstaajan taidot ovat ensiluokkaiset.”

10

1.5 MUITA JATKUVIA PROJEKTEJA KOKOELMA Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuvaaiheisia julkaisuja, tutkimusta, medialeikkeitä ja muuta. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon. Kokoelmaa kartutettiin muutamilla lahjoituksilla, mutta sen kartutukseen uhkaa tulla suurempi ajallinen aukko kokoelman tilanteen vuoksi. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on silloin jäissä. Sarjakuvaseura jatkaa uuden paikan, rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimistä.

SARJAKUVA-AUTOMAATTI Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti muutti 2018 vuoden keväällä väliaikaisvarastoista takaisin Sarjakuvakeskuksen tiloihin.

2. SARJAKUVAKESKUS ● GALLERIA ● KAUPPA ● KURSSEJA ● TOIMISTO KAIKKI JÄLLEEN SAMAN KATON ALLA KALLIOSSA!

KATU 9, PORTHANIN

00530 HELS

Tämä on sinulle kirje 19.1.–3.2. Näyttely esitteli satoa sarjakuvakirjeenvaihdosta, jota käytiin syksyllä 2017 kuudessa Sarjakuvakeskuksen opetusryhmässä.

Kirjeenvaihto oli osa Suomi 100 -juhlavuotta, ja sen tarkoituksena oli mahdollistaa eri ikäisten suomalaisten kohtaaminen hauskalla ja oivaltavalla tavalla.

Kirjeenvaihtoa kävivät keskenään Sarjakuvakeskuksen seniorien, lasten ja aikuisten ryhmät.

Apila Pepita: Queerinnuendoes 8.2.–2.3. Kaksiosainen sarjakuva- ja kuvitusnäyttely Kallion kirjaston sarjakuvahuoneessa ja Galleria Sarjakuvakeskuksella esitteli queer- ja feminismiaiheisia teoksia viime vuosien varrelta, teemoinaan sukupuolen moninaisuus, feminismi ja seksuaalisuus.

INKI

Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna WWW.SARJAKUVAKESKUS.FI 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1, Perustoiminnat ja arvot). Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus on toiminut Helsingin Kalliossa (Porthaninkatu 9). Tiloissa on toimintaa neljässä tasossa. Ylimmässä kerroksessa toimiii Turun Sarjakuvakaupan Helsingin toimipiste, katutasossa Galleria Sarjakuvakeskus, pihatasossa Sarjakuvakeskuksen opetustila ja kellarissa sijaitsevat Suomen sarjakuvaseuran toimistotilat.

Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Kalliossa, Arabiassa, Vuosaaressa, Sörnäisissä (seniorikurssit), Tapiolassa ja Karakalliossa.

2.1 NÄYTTELYT Galleriayhteistyöprojektin päätyttyä Kuvittajien kanssa jatkui sarjakuvanäyttelytoiminta itsenäisenä Galleria Sarjakuvakeskuksen alla.

Juliana Hyrri: Leikkikenttä 8.–31.3. Näyttelyssä lähestyttiin viatonta ja tahatonta pahuutta. Missä on tahallisen ja tahattoman pahuuden raja? Mikä on lapsen suhde luontoon? Mitä kuolema merkitsee lapselle?

11

Kuva: Henry Söderlund

Sisaret 1918 5.4.–5.5. Näyttely esitteli samannimisen sarjakuva-antologian tulkintoja kymmenen naisen tai lapsen kokemuksia vuoden 1918 tapahtumista. Valitut tositarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1918-kokoelmasta. Näyttelyn taitelijat: Warda Ahmed, Mari Ahokoivu, Ainur Elmgren, Annukka Leppänen, Reetta Niemensivu, Emmi Nieminen, Elina Ovaskainen, Hannele Richert, Aino Sutinen ja Tiitu Takalo.

Viuh! 7.5.–6.6. Näyttely esitteli Sarjakuvakeskuksen kursseilla kevään aikana tehtyä taidetta. Näyttely jakautui kahteen tilaan, Galleria Sarjakuvakeskukseen ja Harjun nuorisotalolle. Taideteosten yhteisenä teemana oli liike ja vauhti ja esillä oli eri tekniikoin piirrettyä ja maalattua sarjakuvaa, sarjakuvakirjoja ja animaatioita.

12

Tarmo Koivisto 70 v. juhlanäyttely 7.6.–5.7.

Laajapohjainen näyttely esitteli Koiviston töitä koko uran mitalta. Koiviston yli 40-vuotisen uransa aikana tuotti useita merkittäviä kulttuuriteoksia, joista tunnetuin on ikoninen Mämmilä, kuvaus pienen keskisuomalaisen kaupungin muuttumisesta maatalousyhteisöstä teknologiavetoiseksi somekyläksi.

Liisa ihmemaassa 2.–25.8. Näyttelyssä oli esillä 14 sarjakuvavariaatiota pohjautuen Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -teoksen mielikuviin. Näyttelyn taiteilijat: Mikko Annila, Emmu Johansson, Pyramantacle/Juhani Johansson, Juulia Jurvanen, Laura Kolehmainen, Mari Kopteff, Verna Meriläinen, Apila Pepita, Artturi Nokelainen, Milla Paloniemi, Henrik Pathirane, Sakari Saaristo, Sami Vaahterus, Tiina Vanhapelto.

Mari Ahokoivu: Oksi 1.–24.11.2018 Oksi on Mari JP Ahonen: Belzebubs 31.8.–29.9. Helsingin sarAhokoivun tähänastisen uran pääteos, scifiä, fantajakuvafestivaalien ja Tuskan yhteistyönäyttely esitteli Helsinki Comics Festivalsiaa ja1.–2.9.2018 Suvilahti suomalaista mytologiaa sekoittava eeppinen festivaalitaiteilija JP Ahosen humoristisia metallimusarjakuvaromaani. Näyttely esitteli sarjakuvaromaasiikkiaiheisia Belzebubs-sarjakuvastrippejä Tuskanin originaaleja, luonnoksia sekä uusia teoksia. festivaalin aikanaelsingin 29.6.–1.7.2018.

Näyttely jakautui sarjakuvafestivaalit juhlistaa vuonn 2018, Helsinki Comics Festival celebrates sarjakuvafestivaalin aikana kolmiosaiseksi, ensimmäiKuva: Sutinen na 2018 italialaista sarjakuvaa, strippejä ja Italian comics, strips and metal music.

TheAino festival nen osa esillä Kallion kirjaston sarjakuvahuoneessa metalli-musiikkia.

Festivaalit järjestetään takes place in Kattilahalli at Suvilahti, and also fea13.8.–30.9., toinen osa Galleria Sarjakuvakeskuksestoistamiseen Suvilahden Kattilahallissa, ja sen yhteytures the popular Helsinki Zine Fest, representing fresh sa 31.8.–29.9. ja kolmas Helsingin sarjakuvafesdessä järjestetään myösosa pienlehtiin keskittyvä Zine Fest. self-publishers from Finland and abroad. Helsinki Comtivaaleilla 1.–2.9.

Suvilahden Kattilahallissa.

Vuoden 2018 festivaalitaiteilija on tamperelainen JP Ahoics Festival is happy to collaborate with Tuska Festival

H

I

nen. Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Tuskan yhteistyö-

this year. Festival Artist JP Ahonen’s art will be featured in both Helsinki Comics Festival and Tuska’s visuals and exhibited during both events.

Sira Moksi: kuvia 1.–27.10.

Oululaisen näyttelyAjan esittelee Ahosen Belzebubs -sarjakuvastrippejä molempien festivaalien aikana. pilapiirrokset kuvantekijän ja kansalaisaktivistin ovat raakojakin visuaalisia reaktioita ajasta, jossa JPNäyttelyn Ahonen (1981) kohosi kansainvälisen yleisönhallitus, suosioon elämme. piirroksissa saivat kyytiä vuonna 2017,äärioikeisto, kun netissä ilmestyvä Belzebubs nostettiin puoluepolitiikka, hyvinvointiyhteiskunesille ja useilla viihdesivustoilla.

Mokumenttimuotoon nan alasajo niissä näkyi huoli mm. työttömistä, toteutettu strippisarja seuraa tavallisen kultistiperheen eriarvoistumisesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.ar-

kea sekä perheenisän black metal -bändin urakehitystä, ja sarja on kasvanut tavanomaisesta nettisarjakuvasta laajemmaksi, poikkitaiteelliseksi konseptiksi. Bändin ensimmäinen levy ilmestyy helmikuussa 2019 Century Medialta.

Tampere-based JP Ahonen (b. 1981) rose to international fame in 2017 with his online series Belzebubs, when the comic was featured on numerous entertainment sites.

Belzebubs is a trve kvlt mocumentary in comic strip form, which follows the everyday life of an occult family and the career progress of a family man’s black metal band.

The series has grown from a traditional web comic into a larger, cross media concept. The band’s first album will be released February 2019 by Century Media Records.

www.sarjakuvafestivaalit.fi www.jpahonen.com | www.belzebubs.com

Kuva: JP Ahonen

NÄYTTELYT MUUALLA Monia Sarjakuvakeskuksen näyttelyitä saivat yhteistyötahot myös tilata ilmaiseksi eri paikkoihin. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen ja sarjakuvafestivaalien näyttelyt levittäytyivät yhteistyökumppaneiden tiloihin.

Puupäähattu 2018 16.1.–9.3. Puupäähattu palkitun Martti Sirolan tuotantoa esittelevä näyttely oli esillä Café Rotundassa Kansalliskirjastolla.

Jon Karvinen: Äänetön, Sanaton, Suruton 25.6.–14.7.

Näyttely oli osana Helsinki Pride -kuukauden tapahtumia Kallion kirjaston Kupolisalissa.

Patrick Wirbeleitin ja Uwe Heidschötter: Loota 1.–14.10. Näyttely oli sarjakuvafestivaalien jälkeen esillä myös Espoon kulttuurikeskuksella. Se esitteli Sarjakuvakeskuksen suomeksi julkaisemaa saksalaista lastensarjakuvakirjaa.

Kuti kuš! spotlight Zane Zlemeša 19.10.–25.11. Latvialaisen taiteilijan sarjakuvanäyttely oli esillä sarjakuvafestivaalien lisäksi Ravintola Sörkan Ruusussa Helsingissä.

Taas senioreita viedään 30.11.–30.12. Sarjakuvanäyttely esitteli Kinaporin palvelukeskuksen seniorisarjakuvakurssin syksyn satoa Ravintola Sörkan Ruusussa.

Erikoisnostona näyttelyssä nähtiin myös Kaija Salosen metsäaiheisia lyijykynäpiirroksia.

14

Kuva: Zane Zlemeša

2.2 OPETUSTOIMINTA Kuvitus: Milla Paloniemi

Sarjakuvaopetus on ollut alusta lähtien Suomen sarjakuvaseura ry:n toiminnassa merkittävällä sijalla.

Opetus kattaa sarjakuvan lisäksi lähitaiteita (animaatio, kuvitus, mediailmaisu) ja eri ikäryhmiä (lapset, nuoret, aikuiset, seniorit). Vuonna 2018 keskityttiin oman kurssitoiminnan lisäksi edellisenä vuonna alkaneiden iltapäiväkerhojen jatkamiseen ja kehittämiseen. Elokuussa aloitti työskentelyn useampaa ryhmää itse opettava kerhokoordinaattori.

Opetustarjonta monipuolistui senioritoiminnan laajentuessa. Helsingin kaupungin kehittämishankkeen turvin pystyttiin jatkamaan lähiöissä pidettäviä kursseja ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja kaupunkia kiertäneen Sarjisfillarin ja Annantalolla toteutetun lastennäyttelykokonaisuuden muodoissa.

Matalan kynnyksen helposti saavutettavana harrastustoimintana sarjakuva taipuu moneen.

Opetuksen kivijalan muodostivat Sarjakuvakeskuksen tiloissa ja harrastuspisteissä järjestetyt kurssit, koulujen tiloissa järjestetyt iltapäiväkerhot sekä tilauskurssit, joita toteutettiin esimerkiksi erilaisissa oppilaitoksissa ja yleisötapahtumissa. Opetusta suunnittelivat kuukausipalkkaiset opetusvastaavat, minkä lisäksi tuntiopettajina toimi ammattitaitoisia kuvataidekasvattajia sekä sarjakuvataiteilijoita.

Sarjakuvaseuralla on pitkä kokemus erityisryhmien

opetuksesta ja opetusvastaavat kehittivät tapoja siihen, kuinka kurssien saatavuutta voisi parantaa ja huomioida erityisoppijoita entistä paremmin.

Lokakuussa palkattu kehittämiskoordinaattori on jatkanut hyvien käytäntöjen kartoitusta ja kehittämistä.

KURSSIT Kurssien toimipiste 2018 oli Porthaninkadulla Kalliossa, mutta pääosin opetus toteutettiin hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena oli mennä lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa, animaatiota tai muita lähitaiteita.

LASTEN JA NUORTEN KURSSIT 7–15-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi sarjakuvapisteissä Arabiassa, Vuosaaressa, Espoon Tapiolassa ja Karakalliossa sekä Vantaan Tikkurilassa. Pidempien harrastekurssien lisäksi oli leirejä ja lyhyempiä lomakursseja. Lasten sarjakuvaopetuksessa noudatettiin Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelmaa, joka täyttää valtakunnalliset taiteen perusopetuksen kriteerit, muttei vielä kuulu virallisesti sen piiriin.

15

AIKUISTEN JA SENIORIEN KURSSIT Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden aikana reilut 100 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin, mutta toimintaa kehitettiin etenkin ammattilaisten ja pitkään harrastaneiden osaamisen syventämiseksi. Sarjakuvakeskus jatkoi myös englanninkielisten sarjakuvakurssien tarjoamista vastatakseen kysyntään. Seniorien sarjakuvakurssit/projektit tapahtuivat Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissa ja Riistavuoren palvelukeskuksessa Etelä-Haagassa. Joulukuussa 2018 tehtiin ennakoivaa markkinointityötä myös Kampin palvelukeskuksessa.

SARJAKUVAKIRJEENVAIHTO Vuonna 2017 aloitettu lasten, aikuisten ja senioreiden sarjakuvaryhmien välinen yhteistyöhanke, jossa eri-ikäiset oppilaat kävivät keskenään kirjeenvaihtoa sarjakuvin, jatkui keväällä 2018. Hankkeeseen osallistuivat Söderkullan lasten ja senioreiden ryhmät, Vuosaaren lasten ryhmä ja aikuisten Sarjakuvailmaisu 1&2 -ryhmä sekä Kinaporin senioriryhmä ja nuorten sarjakuvaryhmä. Kirjeenvaihto onnistui yli odotusten ja projektista koottiin tammikuussa 2018 näyttely Galleria Sarjakuvakeskukseen. Senioritoiminta huomioitiin myös Yleisradion valtakunnallisessa uutisoinnissa.

Kuvitus: Max Sarin

16

KURSSIT– KEVÄT JA KESÄ ● Sarjakuvailmaisu 1&2 ● Sarjakuvailmaisun jatkoryhmä ● Comics 101 short course (in English) ● Kuvituksen peruskurssi ● Dokumentaarisen sarjakuvan lyhytkurssi ● Nuorten sarjakuvakurssi ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla ● Lasten ja nuorten animaatiokurssit Kirjaverstaalla ● Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssiSaseka-kerhotalolla ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Tapiolassa ● Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karatalolla ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Vernissassa ● Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa ● Lasten ja nuorten kesäkuun sarjakuvaleirit Helsingissä KURSSIT– SYKSY ● Sarjakuvailmaisu 1&2 ● Kuvituskurssi ● Comics 102 short course (in English) ● Comics and journalism short course (in English) ● Verkkosarjakuvakurssi edistyneille ja ammattilaisille ● Käsikirjoituspiiri edistyneille ja ammattilaisille ● Nuorten sarjakuvakurssi ● Animaation perus- ja jatkokurssi lapsille leikkipuisto Arabiassa ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla ● Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Saseka-kerhotalolla ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa ● Lasten ja nuorten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karatalolla ● Lasten ja nuorten sarjakuvakurssi Vernissassa ● Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa Sarjakuvaopetuksen yhteistyökumppaneita ja rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, SKR, Saseka-kerhotalo, Arabian asukastalot, Leikkipuisto Arabia, Vernissa-kulttuurikeskus, Kinaporin palvelutalo ja Sarjakuvantekijät ry.

KEHITTÄMISHANKE – SARJISFILLARI 2O18 Sarjakuvakeskuksen kesäpajoja kuljettava Sarjisfillari kiersi Helsinkiä koko kesäkauden (Harjun nuorisotalo 20.5., Malmitalo 5.6., Kanneltalo 12.6., Malmitalo 15.6., Annantalo 6.8.). Työpajoissa pääsi tutustumaan sarjakuvan ja lähitaiteiden tekemiseen.

Työpajat olivat avoimia eikä ennakkoilmoittautumista vaadittu. Ohjaajina toimivat Sarjakuvakeskuksen taiteilijat ja kuvataidekasvattajat avustajineen.

Sarjisfillari on osa Helsingin kaupungin tukemaa kehittämishanketta Sarjakuvakeskuksella.

Kuvitus: Emmi Loijas

Kuvat: Henry Söderlund

ANNANTALON TYÖPAJAKOKONAISUUS Annantalolla järjestettiin elämyksellinen lasten sarjakuvanäyttely Seuran suomentaman ja julkaiseman Loota-lastensarjakuvan pohjalta. Esillä oli näyttelyt Patrick Wirbeleitin ja Uwe Heidschötterin Lootakirjan suomennettuja printtejä, kolmiulotteisia patsaita ja lukumajoja sekä seinämaalauksia. Myös sarjakuvataiteilija Karri Laitisen tekeillä olevaa lasten sarjakuvakirjaa esiteltiin näyttelyssä. Sen yhteydessä pidettiin sekä avoimia työpajoja että koululaisryhmille varattavia työpajoja. Loota-näyttelyn kokonaiskävijämäärä oli 6175. Se siirrettiin pienemmässä muodossa myös Espoon Kutitus-festivaaleille ja Kirjamessujen yhteyteen. Yhteistyökumppani Goethe-Institutilla järjestettiin lapsille suunnattu julkistustilaisuus.

ILTAPÄIVÄKERHOT Harrastustoiminnan saavutettavuus oli avainasemassa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa Sarjakuvakeskus jatkoi mukanaoloaan.

Hankkeessa toteutettiin iltapäiväkerhotoimintaa vuonna 2018 kuudessa helsinkiläisessä, kahdessa vantaalaisessa ja kolmessa espoolaisessa koulussa.

Toiminta alkoi vuonna 2016 Helsingissä kahdessa koulussa ja laajeni syksyllä 2017 viiteen uuteen kouluun pääkaupunkiseudulla sekä kolmeen kouluun Espoossa. Espoossa osana Espoon kaupungin kulttuuritoimen harrastehanketta toimineet kerhot sisällytettiin Sarjakuvaseuran omaan toimintaan lisääntyneen rahoituksen turvin vuoden 2018 syksyllä.

Kerhopaikkoja muutettiin kysynnän mukaan: vähäisen kiinnostuksen kouluista siirrettiin ryhmiä uusiin toimipaikkoihin, joissa kiinnostusta oli runsaasti.

18

Sarjakuvakeskuksen iltapäiväkerhoja pidettiin vuoden 2018 kevät- ja syyslukukaudella seuraavasti (kerhojen koulukohtaiset määrät perustuivat kysyntään): ● Espoonlahden koulu Espoossa, yksi kerho ● Kaisaniemen ala-aste Helsingissä, yksi kerho (kevätlukukausi 2018) ● Kartanonkosken ala-aste Vantaalla, yksi kerho ● Kuitinmäen yhteinäiskoulu Espoo, yksi kerho ● Lehtikuusen ala-aste Vantaalla, yksi kerho ● Oulunkylän/Veräjälaakson koulu Helsingissä, kolme kerhoa ● Roihuvuoren ala-aste Helsingissä, neljä kerhoa ● Ruoholahden ala-aste Helsingissä, yksi kerho ● Soukan koulu Espoossa, yksi kerho ● Suutarinkylän/Töyrynnummen koulu Helsingissä, kaksi kerhoa ● Vallilan ala-aste Helsingissä, kaksi kerhoa

VIIKOTTAISET AVOIMET TYÖPAJAT

YHTEISTYÖTAHOJA JA ASIAKKAITA: Goethe-Institut Finnland, Espoon kaupungin kulttuuritoimi, Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Lasten ja nuorten säätiö, Jätkäsaaren kirjasto, Performance Circus, Vantaan Nuorisotoiminta, Euroopan komission Suomenedustusto.

TIISTAIN CROQUIS-PAJA Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka torstai kello 17.45–18.45. Pajoja pidettiin Kohtauksella ja myöhemmin Kulttuurikeskus Caisassa.

PERJANTAIPAJA Kaikille avoimia, ilmaisia piirtoiltoja järjestettiin joka perjantai klo 15–18 Sarjakuvakeskuksen tiloissa.

Vakioryhmä loi myös oman pienlehden ja ylläpiti omaa blogia.

LASTEN LAUANTAI Kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset, teemoitetut pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja eri-ikäisten lasten ja nuorten keskuudessa.

Lasten lauantaihin saavuttiin usein koko perheen voimin, joten teemojen kehittämisessä keskityttiin koko perheen huomioimiseen. Lasten lauantain kautta Sarjakuvakeskukseen ja Suomen sarjakuvaseuraan kävi tutustumassa vuoden aikana arviolta n.

240 ihmistä.

ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖNÄ TOTEUTETUISTA TYÖPAJOISTA: ●Sukukieliä ja sarjakuvaa, Lukuviikon kouluyhteistyö Goethe-Institutin kanssa, aiheinta suomensukuiset kielet 17.4. ja 19.4. ●Unelmafoorumi Torstai, 24.5. Non-stop-hahmotyöpajoja nuorille osana tapahtumaa ●Nuorisotoiminta Nupin työpaja nuorille Tikkurilassa 10.7. ●Euroopan komission Suomen-edustuston tilaama mediakriittinen työpaja lukioikäisille Taiteiden yössä 23.8. ●Monikieliset työpajat Stoalla Lasten Runokuu -tapahtumassa ja rakentelutyöpajat Annantalolla Taiteiden yössä 23.8. ●Kutitus-festivaali Espoon kulttuurikeskuksella 6.–7.10., Loota -näyttelyn sarjakuvatyöpajoja lapsille ●Lasten sarjakuvatyöpajat Goethe-instituutilla 16.-12.10. Sarjakuvasyksyn yhteydessä pidettiin syyslomalla työpajoja myös lapsille ●Performance Circuksen kautta tilattu, koululaisten sarjakuvatyöpaja Järvenpääläiselle Jopo-luokalle ●Jätkäsaaren kirjasto tilasi Lasten lauantai -tapahtuman: 15.12. toteutettiin lapsille heijastinpaja.

Kuva: Kati Vuopala

KURSSIEN MYYNTI JA YHTEISTYÖT Sarjakuvakeskus käytti osaamistaan myös tilauskursseissa ja -pajoissa. Kursseja tilasivat niin koulut, kunnat, yritykset kuin yksityishenkilötkin.

Esimerkiksi toukokuussa toteutettiin Nokia Campuksella järjestettyyn Unelmafoorumiin työpajoja, joissa nuoret saivat pohtia avulla unelmiaan ja piirtämällä tulevaisuuden minänsä ja asettamalla sen yhteiseen taustaan.

19

Kuvat: Kati Vuopala

2.3 MUUT TAPAHTUMAT

TAPAHTUMAT MUUALLA

Tässä mainittujen julkisten tapahtumien lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli yksityisiä tapahtumia, kokouksia ja työpajoja. Myös näyttelynavajaiset keräsivät yleisöä ja Turun Sarjakuvakaupalla oli useita julkaisutilaisuuksia ja myyntitapahtumia yhteisissä tiloissa Kalliossa.

Funday 25.7. Oranssilla. Tapahtuma oli suunnattu 13-25 -vuotiaille tytöille ja sukupuoleltaan moninaisille nuorille. Sarjakuvaseura tarjosi tapahtumassa Sarjakuvaa omasta elämästä -työpajan.

●Turun Sarjakuvakauppa HKI: Kiroileva siili 8 ja Mutzi -albumien Helsingin julkaisutilaisuus 19.3. ●Aulikki Oksasen kokoelman Outojen kieli – Sarjakuvia vuosilta 1966–2004 -teoksen julkaisu 15.3. ●Ei-binääriset ihmiset sarjakuvissa – keskustelutilaisuus 21.3. ●Turun Sarjakuvakauppa: Timo Ronkainen: Carl Barks – Ankkamestarin salaisuus -julkkarit 12.4. ●Kirjan ja ruusun päivä ja Enostonen pop-up 23.4. ●Turun Sarjakuvakauppa: ADHD-Sheikin ja Futuren julkkarit 24.5. ●Turun Sarjakuvakauppa Helsinki: Taiteiden yö 23.8. ●Siivouspäivä: Comics Swap 25.8. ●Asema Kustannuksen albumien julkkarit: Mari Ahokoivu: Oksi, Mika Lietzén: Minä olen saari, Francesco Tullio Altan: Ada viidakossa 31.8. ●Sarjakuvakeskuksen joulu - Lasten lauantai & Zinemyyjäiset 15.12. ●Enostone-kustantamon pop-up-kauppa Sarjakuvakeskuksella 10.–14.12.

20

Sarjakuvaa ja sukukieliä Runokuussa 23.8.

Runokuu on helsinkiläinen kirjallisuusfestivaali.

Sarjakuvakeskus osallistui tuottamalla Sukukieliä ja sarjakuvaa -työpajan Stoan Taiteiden yöhön ja Lasten Runokuuhun Myllypyron liikuntapuistossa 23.8. Työpajassa tehtiin suomalais-ugrilaisten kielten sukupuu ja kokeiltiin sarjakuvan tekemistä saameksi tai karjalaksi.

Sarjakuvasyksy Goethe-Institutilla ja lukupiiri.

Goethe-Institut Finnland tarjosi Sarjakuvakeskukselle mahdollisuuden vallata kirjastonsa syksyn ajaksi. Sarjakuvasyksyn ajan aina joulukuuhun asti instituutin kirjastossa oli laajennettu sarjakuvatarjonta: sarjakuvia sai lainata Goethe-Institutin kokoelmista ja myös lukea paikan päällä sarjakuvia Suomen sarjakuvaseura ry:n laajasta valikoimasta. Sarjakuvasyksyn aikana Goethe-Institut järjesti yhteistyössä sarjakuvaseuran kanssa instituutin kirjastossa myös lukupiirin, jonka puitteissa sarjakuvan ystävillä oli kolmen tapaamiskerran aikana tilaisuus tutustua uusiin sarjakuviin ja keskustella niistä.

Helsingin Kirjamessut 25.–28.10. Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia. Tarjolla oli yleisölle avoimia sarjakuvapajoja lapsille ja aikuisille, sarjakuvantekijöiden livepiirrosesityksiä ja puheohjelmaa, sekä tietoa seuran toiminnasta pääkaupunkiseudulla ja ympäri Suomea.

Messuosastolla nähtiin myös näyttely sarjakuvaseuran julkaisemasta Loota-lastensarjakuvasta. Osastolla esiteltiin myös monipuolista kotimaista pienlehtiskeneä eri sarjakuvakollektiivien voimin, mukana olivat Late ja kumppanit, Feministinen sarjakuvatoiminta Rock’n’Moll, Mi●Ha●Ri ja Perjantaipaja. Osastolla oli mukana myös Turun Sarjakuvakauppa.

Avoimia sarjakuva- ja animaatiotyöpajoja koko perheelle pidettiin non-stop-periaatteella päivittäin.

Lisäksi oli Late & kumppanien vetämä työpaja kahdeksansivuisen tarinan tekoprosessista, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja ja Sarjakuvakeskus Croquis.

Puheohjelma koostui taiteilijahaastatteluista ja paneelikeskusteluista, aiheinaan mm. nettisarjakuvat ja informativiiset sarjakuvat. Taiteilijat myös signeerasivat kirjojaan yleisölle. Lisäksi pidettiin Kati Rapian Hehkutusklubi ja hän esitteli uutuuskirjaansa.

21

3. HELSINGIN 33. SARJAKUVAFESTIVAALIT Vuoden 2018 Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vallitsi hyvä ja vilkas tunnelma. Vuoden teemoina olivat Italia, strippisarjakuva ja metallimusiikki.

1.–2.9. pidetty festivaali järjestettiin toista vuotta Suvilahdessa. Pienlehtien Zine Fest siirtyi Oranssilta suurempiin tiloihin Tiivistämölle. Lisäksi osana festivaalia oli näyttelyitä, iltaklubeja ja työpajoja eri paikoissa ympäri Helsingin. Seura arvioi, että näyttelyt ja oheistapahtumat mukaan lukien kävijämäärä hipoi 10 000 henkeä.

Kattilahallissa oli selvästi vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna, ja tekijöistä erityisesti JP Ahonen ja Lise Myhre vetivät paikalle pitkiä signeerausjonoja.

Lisäksi festivaalin lava-ohjelmat vetivät pääsääntöisesti koko viikonlopun ajan katsomot täyteen kuuntelijoita.

Sarjakuvafestivaaleille saapuneet kävijät viihtyivät entistä pidempään, mikä nähtiin myös näytteilleasettajien raportoimissa myyntiluvuissa. Useat kotimaiset ja kansainväliset vieraat kehuivat festivaalin tunnelmaa.

Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen 22

kaupunkifestivaali. Sen tarkoitus on edistää sarjakuvan tuntemusta ja se on ainoa tapahtuma joka tuo Suomeen vuosittain useita kansainvälisiä toimijoita.

Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1).

Seura koki saamansa yleisöpalautteen perusteella onnistuneensa tavoitteessa erinomaisesti. Festivaalit ovat asettuneet hyvin Suvilahden alueelle ja tavoitteena on jatkaa tapahtuman kävijämäärän kasvattamista.

3.1 KUNNIAVIERAAT JP Ahonen. Vuoden 2018 festivaalitaiteilija JP Ahonen on erityisesti tunnettu Villimpi Pohjola sekä Puskaradio- ja Belzebubs -stripeistään.

Charlie Adlard. Charlie Adlard (Iso-Britannia) on tehnyt useita eri sarjakuvia Marvelille, DC:lle ja 2000AD:lle. Hänen piirtämiinsä sarjoihin lukeutuu mm. Hittisarja The Walking Dead. Piirtäjäuransa lisäksi Adlard nimitettiin Iso-Britannian sarjakuvalähettilääksi vuosille 2017–19.

Kuva: Joonas Kohonen

Kuva: Henry Söderlund

Francesco Tullio Altan. Altan (Italia) on sarjakuvataiteilija, satiristi, kirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja.

Asema Kustannus julkaisi 2018 uuden käännöksen hänen teoksestaan Ada viidakossa, joka on parodia romanttisista jatkokertomuksista.

Bianca Bagnarelli. Bagnarelli (Italia) on monesti palkittu sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja kirjoittaja.

Monesti palkittu Bagnarelli tekee säännöllisesti kuvituksia The New York Timesille ja The New Yorkerille.

Alexis Beauclair. Beauclairin (Ranska) taiteen tunnusmerkkejä ovat selkeät kuviot, yksinkertaiset väripinnat ja viivat. Beauclair johti vierailunsa yhteydessä sarjakuvatyöpajan Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoille yhdessä taiteilija Matti Hagelbergin kanssa.

Becky Cloonan. Moninkertainen Eisner-ehdokas Becky Cloonan (Yhdysvallat) on amerikkalainen sarjakuvataiteilija ja käsikirjoittaja. Vuonna 2012 Cloonanista tuli ensimmäinen Batmania piirtävä

nainen. Cloonan on piirtänyt useita sarjakuvia DC Comicsille, Dark Horselle ja Marvelille.

Gianluca Costantini. Constantini (Italia) on taiteilija, aktivisti, opettaja ja sarjakuvajournalisti.

Hän tekee yhteistyötä useiden ihmisoikeusorganisaatioiden kanssa, muiden muassa ActionAid, Amnesty International, Cesvi ja Oxfam International.

Anna Deflorian. Deflorianin (Italia) sarjakuvia on julkaistu useissa kokoelmissa, mm. baltialaisessa š!antologiasarjassa. Deflorian tekee kuvituksia useille kansainvälisille asiakkaille, joihin lukeutuu mm. The New York Times.

Tuuli Hypén. Suosittua strippisarjakuvaa citykettu Nannasta tekevä turkulainen Tuuli Hypén oli yksi kotimaisista kunniavieraista.

Wolf Kankare. Kankare tunnetaan kahdesta kirjastaan, erityisesti nuorten suosimasta sarjakuvablogistaan Susi sorakuopassa sekä identiteetin, sukupuolen, masennuksen ja ulkopuolisuuden teemoista.

23

Luke McGarry lavahaastattelussa. Kuva: Joonas Kohonen

Karri Laitinen. Laitinen on pitkän linjan sarjakuvaopettaja ja taiteilija. Vuoden 2018 festivaaleilla hän esitteli vielä toistaiseksi nimeämätön tarinaa, joka pohjautuu omiin 70-luvun lapsuusmuistoihin.

Luke McGarry. Luke McGarry (Iso-Britannia) on erityisesti internetistä ja MAD-lehdestä laajasti tunnettu pilapiirtäjä, kuvittaja ja muusikko.

Lise Myhre. Myhre (Norja) tunnetaan parhaiten goottitytöstä kertovasta Nemi-strippisarjakuvasta, joka on yksi sekä Norjan että Suomen suosituimpia sarjakuvia.

Anni Nykänen. Nykänen tunnetaan erityisesti Mummo-sarjakuvastripistä, jota hän on piirtänyt vuodesta 2008 lähtien.

Anna Volovik, Ilja Obuhov, Olga Posuh. Venäläiset sarjakuvataiteilijat osallistuivat festivaaleille osana Seuran ja pietarilaisen Boomkniga-kustantamon yhteisprojektia, jossa venäläiset ja suomalaiset tekivät loivat historia-aiheisia sarjakuvia Helsingistä ja Pietarista.

Patrick Wirbeleit. Wirbeleit (Saksa) on kirjailija ja kuvittaja. Hän on käsikirjoittanut palkitun Kistelastensarjakuvasarjan (suomeksi Loota) yhdessä kuvittaja Uwe Heidschötterin kanssa. Kiste-sarjaa Seura julkaisi ensimmäisen Loota-albumin suomeksi festivaaleille.

Zane Zlemeša. Zlemeša on latvialainen sarjakuvapiirtäjä. Hän otti Helsingissä osaa CUNE Comicsin-Residence -ohjelmaan.

24

JP Ahosella (yllä) ja Lise Myhrellä (alla) riitti signeerattacaa.

Kuva: Joonas Kohonen & Henry Söderlund.

3.2 NÄYTTELYT JP Ahonen – Belzebubs, eri näyttelypaikkoja.

Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Tuskan yhteistyönäyttely esitteli JP Ahosen Belzebubs -sarjakuvastrippejä molempien festivaalien aikana. Ks. tarkemmin luvussa Galleria Sarjakuvakeskus (2.1).

Bianca Bagnarelli x Anna Deflorian, 17.8.–8.9.

Stoa Galleria. Näyttelyssä oli esillä vedoksia kunniavieraiden Bagnarellin ja Deflorianin sarjakuvista ja kuvituksista.

Loota & Huijaus – Lastensarjakuvaa ja rakentelua Annantalolla, 4.8.–2.9. Annantalo.

Kiste-sarjan (suom. Loota, Sarjakuvakeskus 2018) keskeisiä aiheita ovat ystävyyden lisäksi askartelu ja rakentaminen. Sarjakuvaan perustuvassa näyttelyssä kirjan maailma jatkui tilassa kolmiulotteisena ja osallistavana askartelukokemuksena.

Annantalolla oli samaan aikaan Karri Laitisen näyttely Huijaus. Huijaus oli kohtaus majalla Laitisen tulevasta ja vielä nimeämättömästä lasten ja nuorten sarjakuvaromaanista.

Kuti kuš! spotlight Zane Zlemeša, 1.–2.9.

Tiivistämö. Latvialainen sarjakuvakustantaja kuš! toimitti festivaaleille ilmestyneen Kuti-lehden #49, johon kuš! valitsi 12 latvialaista sarjakuvataiteilijaa edustamaan maan kasvavaa sarjakuvaskeneä. Helsingissä kuš! nosti valokeilaan festivaaleilla vierailleen Zane Zlemešan.

Uutta venäläistä sarjakuvaa – Ilja Obuhov, Olga Posuh ja Anna Volovik, 1.–2.9. Kattilahalli.

Näyttelyssä oli esillä kolmen venäläisen nykysarjakuvan tekijän sarjakuvanovelleja. Obuhovin, Posuhi ja Volovikin töitä yhdistivät kiinnostus historiallisiin teemoihin ja ihmisläheisiin tarinoihin.

Tommi Musturi – Future 21.8.–30.9. Ravintola Sörkan Ruusu. Näyttelyssä oli esillä vedoksia Tommi Musturin uuden Future-sarjakuvalehden töistä, jotka kertovat ihmiskunnan erilaisista tulevaisuuksista. Musturi tarinoi paitsi tulevaisuutta kuvitellen ja nykyhetkestä ammentaen, myös erilaisten historiallisten viittausten sekä utopioiden ja dystopioiden kautta.

Petteri Kantola – Ajan ja hämärän kuvia 31.8– 30.9. Bokvillan. Petteri Kantolan näyttelyssä oli esillä tussi- ja vesivärioriginaaleja kahdesta sarjakuvaromaanista, Kantolan esikoisalbumista Ajan kanssa; kesäni Marcel Proustin seurassa sekä Hämärän prinssi.

Karstein Volle – Comics Politics: Pictures from an East Helsinki Norwegian 17.8.–8.9.2018 Stoa, Parvigalleria. Norjalainen taiteilija Karstein Volle on tehnyt hauskoja, outoja ja poliittisia sarjakuvia ja kuvituksia Itä-Helsingistä jo 15 vuoden ajan.

25

Kuva: Henry Söderlund

3.3 OHJELMA Tekijöitä ja teoksia esiteltiin lavaohjelmistossa sekä Kattilahallissa että Tiivistämöllä, ja haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta. Lavaohjelmien lisäksi festivaalialueella järjestettiin myös työpajoja sekä popup-henkisiä ohjelmanumeroita. Festivaalien yhteydessä palkittiin Vuoden sarjakuvablogi ja järjestettiin perinteinen Kylli-täti-piirroskilpailu.

LAVAOHJELMA Lavaohjelma oli jälleen festivaalin keskiössä. Yhteensä Kattilahallin ja Tiivistämön lavoilla kuultiin 29 tunnin edestä puheohjelmaa. Lavoilla haastateltiin kotimaisia ja ulkomaisia kunniavieraita sekä muita ajankohtaisia taiteilijoita ja esiteltiin syksyn uutuuskirjoja. Erilaisia kollektiiveja, projekteja ja ilmiöitä esiteltiin sekä pidettiin teemoitettuja paneelikeskusteluja. Puheohjelmaa oli päälavalla Kattilahallissa sekä Tiivistämön Zine Festin lavalla.

Esimerkkejä ohjelmistosta: ●Feministisen sarjakuvan vuosikymmenet Suomessa ●Strippisarjakuva ilman sanomalehteä -paneeli ●Pertti Jarlan autokoulu – keskustelua sarjakuvan graafisesta toteuttamisesta Signeeraukset. Festivaalien aikaan Kattilahallissa järjestettiin 45 erillistä signeeraustilaisuutta. Pisimmät jonot kerääntyivät tänä vuonna JP Ahosen ja Lise Myhren signeerauksiin.

26

Kuva: Henry Söderlund

ZINE FEST Zine Fest oli oma pienlehtikulttuuria esittelevä minifestivaalinsa sarjakuvafestivaalien sisällä, Tiivistämön tiloissa. Erityisesti nuorten suosiossa oleva tapahtuma keräsi 48 näytteilleasettajaa ja järjesti omaa puheohjelmaa läpi viikonlopun.

Näytteilleasettajahakemuksia tuli ennätysmäärä, noin 80, joista päädyttiin valitsemaan tänä vuonna ensisijaisesti ryhmiä ja kollektiiveja sekä hakijoita, jotka eivät aiemmin ollut olleet näytteilleasettajina.

Myös hakemukseen panostusta arvostettiin: laadukas portfolio vaikutti myös valintoihin. Tekijöiden moninaisuutta haluttiin myös tuoda esiin ja päästää esille erilaisia näkökulmia ja erilaisista taustoista tulevia tekijöitä. Näin haluttiin mahdollistaa, että mahdollisimman laaja kirjo saisi pienjulkaisunsa esiin viikonlopun aikana.

Zine Festin lavaohjelmassa painottuivat pienjulkaisijataiteilijoiden haastattelut sekä paneelikeskustelut.

Viikonlopun aikana Tiivistämön työpajatilassa pidettiin myös avoimia tapahtumia: ●Sarjisbloggaajien tapaaminen ●Minizine Workshop – Identity ●Kehomyönteinen sarjakuva -työpaja PALKINNOT JA KILPAILUT Seura palkitsi festivaalilauantaina Vuoden sarjakuvablogi -palkinnolla Jelden-blogin ja sen pitäjän Jenna Oldénin. Oldén käsittelee blogissaan arkeaan, anarkismia, mielenterveyskysymyksiä ja queeriutta.

Perinteinen Kylli-täti-piirroskilpailu järjestettiin festivaaleja edeltävänä torstaina Annantalolla. Esikouluikäinen lapsiraati valitsi voittajaksi Kiroileva Siili -piirtäjä Milla Paloniemen.

ILTAKLUBIT 31.8. Kutiklubi 2018, Mascot Bar. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä nykysarjakuvakollektiivi Kutikutin kanssa. Klubilla pidettiin Kutikuti ry:n jäsenten syksyn julkaisujen julkaisutilaisuuksia sekä lanseerattiin Kutilehden numero #49. Esiintyjinä olivat Jukka Herva & Data City ja Kutikuti DJ:t.

1.9. Lauantaiklubi, Dubrovnik Lounge & Lobby.

Lauantaiklubi järjestettiin perinteisessä Dubrovnik Lobby & Loungessa. Andorran salissa järjestetiin festivaalien virallinen valokuvaussessio. Esiintyjinä olivat DJ Kuraattori Paalanen ja Tyrantti.

Kuva: Joonas Kohonen

2.9. Päätösklubi, Ravintola Sörkän Ruusu.

Päätösklubi oli festivaalien viimeinen yleisötapahtuma.

Mukana oli virallinen festivaaliolut. Esiintyjinä olivat DJ Esa Vilectron ja asiallinen message sekä popyhtye Maustetytöt.

MUU OHJELMA Girl Gang Bang Bang Cocktail Hour & Vissyklubi.

Sarjakuvataiteilija Emmi Valve toi Suvilahden kentälle festivaalien ajaksi Girl Gang Bang Bang -bussin. Bussilla oli kumpanakin festivaalipäivänä piknikpöytiä, tuoleja ja vaihtuvaa ohjelmaa kuten julkaisu- ja puhetilaisuuksia.

Meet & Greet: Tapaa The Walking Dead -piirtäjä Charlie Adlard. TV-kanava FOX järjesti lauantaina fanitapaamisen, jossa vierailijat saivat vaihtaa kuulumisia taiteilija Charlie Adlardin kanssa Suvilahden Kattilahallissa. Tilaisuudessa pystyi ottamaan yhteiskuvan Adlardin itsensä ja zombiekävelijöiden kanssa.

Kuva: Eline Buka

27

3.4 NÄYTTEILLEASETTAJAT Kotimaiset kustantajat ja liikkeet vuokrasivat näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestivaalien Kattilahallin myyntialueelta. Tapahtuma on perinteisesti ollut vuoden tärkein julkaisuajankohta monille kotimaisille kustantajille. Kattilahallissa näytteilleasettajia oli 30.

Kaupalliset näytteilleasettajat. Kutikuti, Suuri Kurpitsa, Rosebud, Kustannus Jalava, Kustannusosakeyhtiö Kumiorava, WSOY & Sangatsu Manga, MPA Helsinki Oy – Molotow Finland, JP Ahonen, Asema Kustannus, Antikvariaatti Coppola & Varpainen, Tim ja Tom, Tampereen Sarjakuvaseura ry, Superturunen, Tommi Musturi, Salakirjat, Voima, SS Libricon Oy, Kreegah Bundolo, Kaisa Leka, Turun Sarjakuvakauppa, kuš!, PeneLopez, Markku Tanttu, Brotherhood of Evil Comics & Musta Ritari, Spider Forest, Pokuto ry, Arktinen Banaani, Head Hunter Store, Bard & Jester ja Fennica Comics.

Kansainväliset näytteilleasettajat. Kuš! komikss (Latvia), Kitokia Grafika (Liettua), Ilja Obuhov, Kate Polezajeva, Olga Posuh, Irina Shi ja Anna Volovik (Venäjä).

Zine Festin näytteilleasettajat. The Feminist Library & Rachael House, Feministinen Sarjakuvatoiminta, Ainur Elmgren, Tinet Elmgren & Kaarina Uimonen, Suvi Ermilä & Juulia Jurvanen, Knock! Knock! Books / HomeWork , Söpöeläimet , Guggenheim-projektz, Teponoja, Mäkelä & Nääs, Rocken Moll, Sillanpää + Niva, Pahamaku, Limingan sarjakuvalinja, Turun Sarjakuvakerho ry, Keski-Suomen Sarjakuvaseura KESS, Jiipu Uusitalo, 28

Metalmiku, Haltijakäpälä & Rikkisu, Katya Zenina, Dasha Lebesheva & Wiggly Lines, Tanya Manaeva & Sergey Gudkov, Kuulommo (Jussi Omaheimo & Emma Voutilainen), Heidi Stenberg, Mae Vaan, Tarinoita Muinaisesta Pohjolasta, Onsvaltti, Nikke Lindholm & Onsku Franck, Garama​​& Mimeklou, Terhi Adler, Mikael Heikkanen & Saara Varala, Late ja kumppanit, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja, Henna Räsänen, Sanna Huuhka, Olivia Skoglund, Childish Butt Vomit & Shanefaced, Deathbulge, Catharina Gröndahl ja Teemu Juhani.

Ruokamyyjät. Festivaalialueella toimivat Ravintola Sörkän Ruusu ja Levant.

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

4.1 KANSAINVÄLISET VIERAILUT Festival International de la Bande Dessinée Angoulême, Ranska 25.–28.1. Seura osallistui maailman suurimpaan sarjakuvatapahtumaan, Angoulêmen kansainvälisille sarjakuvafestivaaleilla osana Ruotsin sarjakuvaseuran (Seriefrämjandet) koordinoimaa Gare du Nord -hanketta, joka esitteli pohjoismaista sarjakuvaa ranskalaiselle yleisölle.

Suomen osastoa olivat mukana toteuttamassa myös Kutikuti ry ja Sarjakuvantekijät ry.

Festivaaleilla vierailivat suomalaistaiteilijat Emmi Nieminen, Hanneriina Moisseinen, Ville Ranta, Jussi ”Juba” Tuomola, Ilpo Koskela, Tanja Ruotsalainen, Sara Valta, HP Lehkonen, Marko Turunen, Jarno Latva-Nikkola, Ville Kallio ja Petteri Tikkanen.

Kuva: Kati Vuopala

Stockholm International Comics Festival, Ruotsi 5.–6.5. Seura osallistui Tukholman festivaaleille näytteilleasettajana.

Lakes International Comic Art Festival, IsoBritannia 12.–14.10. Suomen sarjakuvaseura jatkoi kolmatta vuotta yhteistyötä Lakes-festivaalin kanssa.

Yhteistyöhön on kuulunut muun muassa taiteilijavaihtoa puolin ja toisin. Festivaalien ulkoasusta vastaavana taiteilijana toimi suomalainen Petteri Tikkanen ja festivaalien kunniavieraisiin lukeutuivat myös Emmi Nieminen ja Kaisa Leka.

4.2 CUNE COMICS-IN-RESIDENCE POLARIS CUNE Comics-in-Residence Polaris -ohjelmassa järjestettiin syksyllä 2018 taiteilijaresidenssi Helsingissä. Avoin haku ohjelmaan toteutettiin keväällä ja kesällä 2018.

CUNE CiR Helsinki. Helsingissä residenssi toteutettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssimajoitus järjestettiin HIAPin Suomenlinnan studioissa.

Syyskuussa residenssissä oli latvialainen sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja kuvataiteilija Zane Zlemeša.

Zlemešan residenssiprojekti oli sarjakuvakertomus eri liikennevälineistä ja matkustustavoista. Zlemešan projektin pääteemana oli liikkuvuus ja miten ihmiset käsittelevät sen eri keinoja.

Zlemešan töitä oli esillä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla näyttelyn muodossa.

29

4.3 LORE – THAT WHICH IS TAUGHT TO US: SARJAKUVATYÖPAJA TÄMÄN PÄIVÄN POHJOISISTA KANSANTARUISTA Seura järjesti Helsingissä risopainotyöpajan nuorille pohjoismaisille sarjakuvataiteilijoille elokuussa 2018.

Viikon mittaisessa työpajassa osallistujat toteuttivat risolla painettuja sarjakuvanovelleja, joiden teemat keskittyivät nykypäivän pohjoismaisiin kansantaruihin, myytteihin ja urbaaneihin legendoihin.

Hankkeen toteutukseen saatiin tukea NORDBUKkomitealta (Nordic Committee for Children and Young People).

Osallistujien työpajassa toteuttamat sarjakuvat tulivat jakeluun Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 1.–2.9.

Työpajaan osallistui yhteensä 15 taiteilijaa Suomesta, Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista.

Projekti toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kesällä 2018 työpajaan sisältyi etätyöskentelynä toteutettu suunnittelujakso. Jakson aikana osallistujat valitsivat ja kehittivät tarinaideoitaan yhdessä työpajan ohjaajien ja toistensa kanssa sähköpostitse ja Facebook-ryhmän kautta.

Työpaja pidettiin Helsingissä 26.–31.8. Työpajaviikon aikana osallistujat viimeistelivät omat sarjakuvasivunsa ja toteuttivat töiden painoserät Sarjakuvakeskuksen risopainokoneen avulla.

Osallistujat pitivät kaikki oikeudet omiin töihinsä ja niistä tehtyihin painoteoksiin. Työpajassa toteutetut painoserät tulivat jakeluun Helsingin sarjakuva30

festivaaleilla 1.–2.9.. Festivaalit tarjosi yhteisen näytteilleasettajapöydän osallistujille Kattilahallin myyntialueelta.

Osallistujat: Cecilie Maintz Thorsen, Heidi Holmeå Christiansen, Adelaide Rhiannon Tasker, Reetta Kortelainen, Eden Melles, Karoline Stjernfelt, Henri Eskelinen, Alice Möller, Lilja Björg Jökulsdóttir, Jofrid Sandgren Ostenstad, Ahma Hokkanen, Apila Miettinen, Frida Brander, Tommi Ollikainen, Iina Silventoinen.

4.4 NEIGHBOURS – SUOMALAIS-VENÄLÄINEN YHTEISTYÖ Suomen sarjakuvaseura kutsui kolme venäläistä ja kaksi suomalaista sarjakuvataiteilijaa yhteen ja vierailemaan Helsingissä ja Pietarissa syksyllä 2018.

Jokaisella oli tehtävänä luoda tarina liittyen Suomen ja Venäjän yhteyksiin ja historiaan. Kaikilla oli mahdollisuus tehdä tutkimustyötä sarjakuvaansa liittyen, saada tukea ja verkostoitua ammatillisesti.

Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä toteutettiin viikon pituinen residenssijakso, jossa tekijät osal-

listuivat ohjattuihin kuvitus- ja sarjakuvatyöpajoihin muun muassa Galleria Kuvituksen tiloissa, Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Lapinlahden Lähteellä.

Venäläiset esiintyivät taiteilijavieraina Helsingin sarjakuvafestivaalien puheohjelmassa ja heillä oli yhteisnäyttely ja myyntipöytä.

Pietarissa järjestettiin niin ikään viikon mittainen yhteismatka, jonka aikana pidettiin piirrostyöpajoja Suomen Pietarin-instituutilla sekä nuorten kuvitusfestivaalilla Ohta Labissa. Kaksi taiteilijavierasta myös piti yleisölle kuvitusluentoja ja -pajoja kuvitusfestivaalilla ja oli mukana virallisina taiteilijavieraina. Pietarissa ja Viipurissa tehtiin tutkimustyötä historiasarjakuvia varten ja annettiin vertaispalautetta sarjakuvista.

Sarjakuvista tehdyn kirjan (Neighbours – An Anthology of Russian and Finnish Comics, Suomen sarjakuvaseuran ja Boomkniga) ja näyttelyn julkaisutyö jatkui vuodelle 2019.

Mukana olevat taiteilijat olivat Terhi Ekebom (Helsinki) Juliana Hyrri (Helsinki), Ilja Obuhov (Pietari), Olga Posuh (Novosibirsk) ja Anna Volovik (Kaliningrad). Hanke toteutettiin yhteistyössä sarja-

Työskentelyä Galleria Kuvituksen työpajassa. Kuva: Aino Sutinen.

kuvaseuran ja pietarilaisen Boomkniga-kustantamon kanssa. Tavoitteena oli nostaa laadukkaan marginaalitaiteen tekijöitä ja myös tukea itsenäisen Boomkniga/Boomfest-organisaation sarjakuvatoimintaa, joka on ollut paineen alla Pietarin kaupungin leikattua Boomfest-sarjakuvafestivaalin tuen. 31

5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS

5.1 JULKAISUT Patrick Wirbeleit & Uwe Heidschötter: Loota.

Patrick Wirbeleitin käsikirjoittama ja Uwe Heidschötterin piirtämä Loota on sympaattinen tarina rakentamista rakastavasta pojasta ja velhon työkalupakkina toimineesta elävästä pahvilaatikosta.

Loota (alkuperäiskielellä saksaksi Kiste) -sarjan keskeisiä aiheita ovat askartelu ja rakentaminen sekä ennen kaikkea ystävyys. Sarjaa on tähän mennessä ilmestynyt saksaksi neljä nidettä Reprodukt-kustantamolta. Sarjaa on käännetty myös espanjaksi ja englanniksi.

Sarjakuvakeskus julkaisi kirjasarjan ensimmäisen osan suomeksi Helsingin sarjakuvafestivaaleille.

Hankkeen tavoitteena oli osaltaan julkaista laadukasta lastensarjakuvaa, jota julkaistaan Suomessa vain vähän.

ISBN 978-952-5972-24-5, sivut 80, kovakantinen, nelivärinen, 170 x 230 mm.

Making Money from Webcomics. Suomen sarjakuvaseura tuki Webcomic Friends -nimisen ryhmän toimintaa julkaisemalla sarjakuvakeskus.fi-sivustolla verkkosarjakuvan julkaisemiseen ohjeistavan pdfmuotoisen oppaan. Oppaan tuotti Koneen Säätiön residenssissä kansainvälinen ryhmä verkkosarjakuvataiteilijoita.

5.2 VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä.

Tärkeä osa tiedotustoiminta oli myös sosiaalinen media, jossa seuraajamäärät kasvoivat vuonna 2018. Tiedotukseen kuului paitsi seuran omista tapahtumista, myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta sarjakuvasta kiinnostuneelle yleisölle ja alan

artikkeleita tapahtumiin liittyen. Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter ja Instagram) ja sillä oli oma, toimitettu uutiskirje.

Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit. com-sivusto on luotu tarjoamaan kaikille halukkaille ilmaisen alustan sarjakuvabloggaamiselle. Uuden blogin pystyi perustamaan vuonna 2018, jos oli sarjakuvaseuran jäsen. Blogien ympärille on vuosien varrella syntynyt aktiivinen yhteisö ja sivustoa kehitettiin edelleen.

Kuva: HP Lehkonen

toimijoille. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.

Sarjakuvaseura.fi ja sosiaalinen media. Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta.

Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita.

Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan, jossa tiedotettiin Facebookin ja Twitterin kautta lähes päivittäin erilaisista sarjakuva-alan uutisista.

Sivustolla on myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava uutiskirje.

Sarjakuvakeskus.fi ja sosiaalinen media. Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Blogissa julkaistiin

Sarjakuvafestivaalit.fi ja sosiaalinen media.

Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilmettä on uudistettu vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana.

Valokuvia kerättiin galleriaan.

Finnishcomics.info. Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen sivusto tarjosi tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan Facebookissa ja Twitterissä. Sen uudistamista kartoitettiin vuonna 2018.

Nordicomics.info. Sarjakuvaseuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto listasi pohjoismaisiin hankkeisiin liittyviä tapahtumia.

Cunecomics.net. CUNE (Comics Union of Northern Europe) on luotuo järjestämään residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sivusto tiedotti vuonna 2018 tulevista residenssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muista tapahtumista.

Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa, sisällöstä vastaa erillinen vapaaehtoisten tiimi.

6. KUMPPANIT Opetus- ja kulttuuriministeriö NORDBUK-komitea (Nordic Committee for Children and Young People) Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Suomen Kulttuurirahasto Svenska Kulturfonden Kiitokset yhteistyöstä: Annantalo Asema Kustannus Bookvillan Cosa Nostra Crew DLX Empirix.no Enostone Kustannus Espoonlahden koulu Espoon kulttuurikeskus Fantasiapelit Farbe Feministinen sarjakuvatoiminta Festival International de la Bande Dessinée Angoulême Forenom Oy Fox Suomi Geezers Goethe-Institut Finnland Helsingin juhlaviikot Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut HIAP – Helsinki International Artist Programme Istituto Italiano di Cultura Jalava

Kallion kirjasto Kansalliskirjasto Karatalo Kartanonkosken ala-aste Kattilahalli Kinaporin palvelutalo Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Kohtaus ry Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Annantalo Kulttuurikeskus Caisa Kulttuurikeskus Stoa kuš!komikss Kuitinmäen yhtenäiskoulu Kutikuti ry Kutitus-festivaali Kuvittajat ry The Lakes International Comic Art Festival Lasten ja nuorten säätiö Lehtikuusen ala-aste Leikkipuisto Arabia Levant Maailman sarjakuvat ry Mister Easy Business Nikon Norjan Helsingin-suurlähetystö Nummer 9 Nuorisoasiainkeskus Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulunkylän/Veräjälaakson koulu Oulun sarjakuvaseura ry

Ravintola Sörkän Ruusu Roihuvuoren ala-aste Rosebud Ruoholahden ala-aste Ruohonjuuri Runokuu Sarjakuvantekijät ry Saseka-talo Seriefrämjandet Slurp Snow White Soukan koulu Suomen Pariisin suurlähetystö Suomen Sarjakuvamuseo ry Stockholm International Comics Festival Stockholm Serieteket Suutarinkylän/Töyrynnummen koulu Stadin Panimo Suoja-Pirtti Ry / Rukkilan asumisyhteisö Tempera Tiivistämö Turun Sarjakuvakauppa Töölön kirjasto Tuska Open Air Metal Festival Unelmafoorumi Vallilan ala-aste Vernissa Vespa Voima Vuosaaren kirjasto

KIITOKSET TUESTA!

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY 2O19