Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2020 by Suomen sarjakuvaseura ry

TOIMINTAKERTOMUS 2o2O

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Seuran jäsenyys 1.4. Sarjainfo-lehti 1.5 Puupäähattu-palkinto 1.6 Muita jatkuvia projekteja 2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Näyttelyt 2.2 Opetustoiminta 3. HELSINGIN 35. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Kunniavieraat 3.2 Näyttelyt 3.3 Ohjelma 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Nordic Alley 2020 – Suomalaisen sarjakuvan ohjelmakokonaisuus Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla 4.2 Cune Comics-in-Residence -ohjelma 5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 5.1 Julkaisut 5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus 6. KUMPPANIT

ESIPUHE S

Kuva: Valtteri Nevalainen.

uomen sarjakuvaseuran vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen, kuten kaikkialla,mutta myös innovatiivinen ja toiveikas. Koska ihmisten fyysinen kohtaaminen ei yhtäkkiä ollut mahdollista, piti seuran ydintoiminnot, kuten sarjakuvakurssit, -työpajat ja -kerhot, nopeasti keksiä uudestaan uudessa muodossa. Luovissa etä- ja striimausratkaisuissa onnistuttiinkin erinomaisesti,eikä toimintaa tarvinnut ajaa alas. Sarjakuvaseura opetti, innosti, havainnollisti ja kannusti sarjakuvan pariin myös koronavuonna. Korona mullisti myös Sarjakuvafestivaalit. Monien vaiheiden ja pohdintojen jälkeen päädyttiin siihen, että Kallion kirjastossa järjestettiin live-haastatteluja, jotka striimattiin ammattilaisvoimin nettiin. Paikalla oli myös kaksi pientä myyntipöytää. Toteutustapa osoittautui sekin luovaksi ja varsin toimivaksi. Kaikkein tärkeintä oli, ettei festivaaleja tarvinnut kokonaan peruuttaa pandemian vuoksi. Myös talouden osalta vuosi 2020 oli epätavanomainen. Edellisen vuoden tilinpäätöksen suuri ylijäämä asetti kysymyksiä siitä, miten hyvin seuran taloutta on mahdollista ennustaa. Samalla tilanne soi mahdollisuuden tehdä toimintaedellytyksiä vahvistamia toimia, kuten uusia laitteistoja, parantaa huolenpitoa henkilöstöstä ja vahvistaa monen vuoden ajan jälkeen jäänyttä palkkatasoa. Luonnollisesti koronatilanne uhkasi myös opetustoiminnasta saatavia tuloja. Pahin romahdus pystyttiin onneksi innovatiivisilla etäopetusratkaisuilla torjumaan. Koronavuodesta jää elämään vahva selviytymisen ja uudistumisen tunne. Seura kykeni luomaan itseään uudelleen, vastaamaan ennennäkemättömiin haasteisiin ja pitämään kiinni olennaisesta. Mistään todella merkittävästä ei tarvinnut luopua, vaikka melkein kaikki tehtiin toisella ja usein vaatimattomammalla tavalla. Yhteisö on säilynyt pandemiasta ehjin nahoin, ja nyt voimme jäädä odottamaan, millaisia sarjakuvia tästä kaikesta aikanaan syntyy. Helsingissä 31.5.2021 Utu Förbom toiminnanjohtaja

1. PERUSTOIMINTA 1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUKSEN JÄSENET Reetta Laitinen (puheenjohtaja), Ainur Elmgren, Vesa Kataisto, Ville Manninen, Heta Nääs, Pauli Ruonala (sihteeri), Jaakko Seppänen, Arvi Tammi, Sara Valta. Varajäsenet: Jarmo Laakso, Reine Palmqvist, Rami Rautkorpi.

Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laajaalaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille kotija ulkomailla. Seura toimii myös Suomessa alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana. ARVOT Toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Siinä pyritään myös kulttuurin saavutettavuuteen, mahdollisuuksien mukaan esteettömyyteen ja noudattamaan tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan turvallisen tilan periaatteita. Kulttuurin itseisarvo tunnustetaan ja sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä pyritään kaikin keinon parantamaan. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi/fi/suomen-sarjakuvaseura-ry/sarjakuvaseuran-arvoista.

TYÖNTEKIJÄT Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti seuraavat henkilöt: Utu Förbom (toiminnanjohtaja), Maura Manninen (tuottaja), Anna Neva (opetuskoordinaattori), Riina Näsi (opetuskoordinaattori), Lauri Pulkkinen (kurssivastaava), Stina Riikonen (iltapäiväkerhovastaava), Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja) ja Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko). Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvaseuralla työskenteli myös useita työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on suuri. 1.2 TALOUS Vuonna 2020 Suomen sarjakuvaseuran talouden kuvaa pyrittiin selkeyttämään. Omarahoitusta lisättiin nostamalla jäsenmaksuja ja kurssien hintoja. Koronapandemia yllätti muun yhteiskunnan tavoin myös Sarjakuvaseuran, ja toimintaa jouduttiin nopealla aikataululla sopeuttamaan keväällä 2020. Erityisen suuri koronan vaikutus oli opetustoiminnassa, jossa oli luovuttava lähiopetuksesta ja siirryttävä etäopetukseen. Muutos onnistui pahimpia pelkoja jouhevammin, ja etenkin kevätkaudella kurssimaksujen menetykset jäivät suhteellisen pieniksi. Syyskaudella ihmisten koronaväsymys näkyi kuitenkin selkeämmin, ja opetuksen tulot jäivät budjetoitua pienemmiksi, mikä käy ilmi myös tilinpäätöksen alijäämäisyydessä. Korona vähensi myös Sarjainfon pääosin kulttuurialan piiristä saatavia ilmoitustuloja.

Kuvitukset: Petteri Tikkanen

Seuran pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä näistä olivat OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (134 000 €), johon on yhdistetty entinen kulttuurilehtituki (Sarjainfon tuotantotuki) sekä tapahtumatuki Helsingin sarjakuvafestivaalien tuotantoon. Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä. Muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus (25 000 €) sekä opetustoimintaan kohdennetut avustukset (OKM, AVI, Espoon kaupunki). Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 10. Osa harrastuskerhotoiminnan rahoituksesta jaksotetaan kaudelle 2021 lukukausittaisesti. Koronapandemian vuoksi myös kansainvälisten projektien avustuksien käyttöä siirrettiin kaudelle 2021. Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuk-

sen vuokrat ja sarjakuvafestivaalien kulut. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2020 oululainen Talenom Oyj. 1.3 SEURAN JÄSENYYS Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli 35 € aikuisilta, 30 € alle 18- vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 300 € tukijäsenoptio on olemassa. Vuoden lopussa seuralla oli noin 680 jäsentä. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2019 myös Asema Kustannus, Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Rosebud, Snow White, Särö, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa. 5

1.4 SARJAINFO-LEHTI Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy neljästi vuodessa. 84-sivuisessa lehdessä esiteltiin vuonna 2020 kotija ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja analyysein, kirjoitettiin tutkimuksista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. 6

Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, vinjetisti, historianostojen Ajan vangit, sarjakuvan syventävä opas, kirja-arviot, pienlehtiarviot ja Niksiinfo. Kirja-arvioiden merkitys korostuu mediakentässä, jossa ne muutoin vähenevät. Ulkomaisten sarjakuvaotteita julkaistiin lehdessä suomennoksina. Myös lähitaiteita kuten pilapiirroksia ja animaatiota käsiteltiin ajoittain. Vuoden alussa julkaistiin dokumentaarisen sarjakuvan teemanumero. Lisäksi huomioitiin Helsingin sarjakuvafestivaalien teemoja ja vieraita. Sarjainfo järjesti festivaaleille Suomen paras sarjakuvatatuointi -kilpailun. Lehti toteutetaan avustajakunnan voimin, josta osa saa palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään yhä myös vapaaehtoisvoimin. Sarjainfo ilmestyi vuonna 2020 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1150 / numero. Vanhoja Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla. Lehti on kulttuurilehtien järjestön Kultti ry:n jäsen. Laatulehtipalkinto. Sarjainfo sai Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla kunniamaininnan “visuaalisesti elämyksellisimpänä” Kulttuuri- ja mielipidelehtien liitto Kultti ry:n Laatulehtikilpailussa. Kirjailija Risto Isomäen mukaan lehti sisälsi “uudentyyppisiä visuaalisia aineistoja”. Sarjainfo 1/2o2O #186 Teema: dokumentaarinen sarjakuva. Aiheina mm. • Viivi Rintanen • Elina Lahdenperä • True crime sarjakuvassa • Kate Charlesworth ja Britannian LGBT-historia • Guantánamo Kid (Ranska) • Essee: Toisten tarinoiden kertomisesta • Sarjakuvajournalismi • Gianluca Costantini (Italia) • Kriitikon valinta: Parhaat sarjakuvat 2019 • Pohjoismaiden parhaat 2019 • Ajan vangit: Keijo Ahlqvist • Pääarvio: Viktoria Lomasko – Se toinen Venäjä

Sarjainfo 2/2o2O #187 Aiheina mm. • Sami Makkonen • Viima Äikäs, Mitä on terveyssarjakuva / graphic medicine? • Moa Romanova (Ruotsi) • Sophie Labelle (Kanada) • Otava Heikkilä • Luontopilapiirtäjä Seppo Leinonen • Animaatio: Cartoon Movie -festivaali (Ranska) • Arkisto: Sarjakuvavero • Ajan vangit: Ansu • Pääarviot: Tiitu Takalo – Memento mori, Jätti-Kuti Sarjainfo 3/2o2O #188 • Karstein Volle • Tuisku Hiltunen • Essee: Epidemiat sarjakuvassa • Sarjakuva-alan apurahat Suomessa • Yhdysvaltalaiset sarjakuvan aikakauslehdet • Viittomakieli sarjakuvassa • Aku Ankan taskukirja 50 vuotta • Suomen paras sarjakuvatatuointi • Arkisto: Pekka Puupää -päivät • Tove-elokuva • Ajan vangit: Lars Jansson • Edullisia välineitä digikuvittamiseen • Pääarvio: Kaisa & Christoffer Leka – Russian Diaries Sarjainfo 4/2o2O #189 Aiheina mm. • Matti Hagelberg • Muistokirjoitus: Quino (Argentiina) • Cyril Pedrosa (Ranska) • Blueberry (Ranska) • Edith Hammar • Nina Mutik • Ville Hytönen / Joonas Sildre (Viro) • Pienlehtikollektiivit • Ajan vangit: Reijo Piippo • Arkkityypit kerronnan työkaluna • Pääarviot: Pauli Kallio – Ammattina käsikirjoittaja, Viivi Rintanen – Sarjakuvaterapiaa 7

Kuva: Henry Söderlund.

1.5 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan. Seura myönsi 23.1.2020 Puupäähattu-palkinnon iisalmelaiselle Petteri Tikkaselle, joka on sarjakuvaja äänitaiteilija sekä kuvittaja. Tikkasen tuotanto esittelevä näyttely oli auki Kansalliskirjaston Rotundakahvilan näyttelytilassa 31.5.2020 asti.

Perustelut palkinnolle: “Taiteen maisteri, vuonna 1975 syntynyt Petteri Tikkanen on jo yli 20 vuoden ajan tehnyt vaikuttavaa jälkeä kaikilla sarjakuvan osa-alueilla. Hänen kynistään ja siveltimistään on syntynyt 14 sarjakuvateosta ja lukuisia pienlehtiä. Hänen sarjakuviaan ja kuvituksiaan on ilmestynyt useissa eri lehdissä, minkä lisäksi Tikkasen töitä on ollut esillä kymmenissä eri näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Sarjakuvakirjoja on käännetty muun muassa ranskaksi ja saksaksi. Kemin valtakunnallisen sarjakuvakilpailun Tikkanen voitti kahdesti peräkkäin. Taideteollisen korkeakoulun Masters of Arts -palkinto, paras graafikko, myönnettiin 2006. Sarjakuva-Finlandian hän sai 2010 albumista Eero. Muista Tikkasen meriiteistä mainittakoon vielä 9

Kuva: Henry Söderlund.

toinen sija ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisoissa. Tikkasen sarjakuvatuotannossa keskeisen osan muodostaa Kanerva ja Eero -sarja. Kanerva alkoi lapsista kertovana, absurdin huumorin sävyttämänä strippisarjakuvana, josta kehittyi albumisarja. Ajan myötä lapsuudenystävät ovat kasvaneet, Kanervasta on tullut määrätietoinen nuori nainen ja Eerosta hämmentynyt teini, ei poika mutta ei ihan vielä mieskään. Osittain omaelämäkerrallisissa tarinoissa kuvataan muutostiloja, mielikuvituksen ja todellisuuden kohtaamista. Kerronta on avaraa, lukijan tehtäväksi jää täydentää omassa mielessään, miten hahmot kokevat eteen tulevat tilanteet. Meksikolainen vapaapainija-muusikko Black Peider on Tikkasen alter ego, itseään kaikin puolin muhkealla volyymilla esiin tuova hahmo. Black Peider käsittelee niin sarjakuvissa kuin elävissä esiintymisissään rouheitakin aiheita herkästi, eikä jää tupeksimaan. Tikkasen töissä korkea ja matala ovat samalla viivalla. Hänen kasvuvuosinaan lukemansa kaiken tasoiset sarjakuvat ovat suodattuneet omaperäiseksi ilmaisuksi. Tikkasen aiheissa kauhu, erotiikka, huumori ja pohdiskelu vuorottelevat sopusuhtaisesti. Piirrosjälki on hyvin voimakasta, hän ei piirrä kuvia täyteen vaan suosii ilmavampia ratkaisuja. Viivankäyttö on harkiten työstettyä, sulavaa ja lennokasta. Tikkanen on myös suosittu ja taitava sarjakuvanteon opettaja. Hän on erinomainen esimerkki oman uransa avaajasta, positiivisesta hengen nostattajasta, jonka teot kantavat pitkälle tulevaisuuteen. “ 10

1.6 MUITA JATKUVIA PROJEKTEJA KOKOELMA Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuvaaiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon. Kokoelmaa kartutettiin aiemmin muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on silloin jäissä. Seura jatkaa uuden paikan, rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimistä. SARJAKUVA-AUTOMAATTI Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2020 Sarjakuvakeskuksen tiloissa.

2. SARJAKUVAKESKUS Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1, Perustoiminnat ja arvot). Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus on toiminut Helsingin Kalliossa osoitteessa Porthaninkatu 9. Tiloissa on toimintaa neljässä tasossa. Ylimmässä kerroksessa toimi syyskuun loppuun asti Turun Sarjakuvakaupan Helsingin toimipiste ja loppuvuoden ajan Rosebudin sarjakuvakauppa. Katutasossa toimii Galleria Sarjakuvakeskus, pihatasossa on Sarjakuvakeskuksen opetustila, ja kellarissa sijaitsevat Seuran toimistotilat. Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Kalliossa, Arabiassa, Vuosaaressa, Roihuvuoressa, Tapiolassa ja Karakalliossa.

Kuvitus: Reetta Niemensivu.

2.1 NÄYTTELYT Galleria Sarjakuvakeskus esitteli poikkeuksellisesti yhdeksän eri näyttelyä kaudella 2020, joista kahdeksan gallerian seinillä ja yhden digitaalisena Sarjakuvakeskuksen nettisivuilla. Korona pandemia vaikutti pitkälti gallerian toimintaan kevään ja kesän aikana, jolloin uusia varattuja näyttelyaikoja siirrettiin eteenpäin ja osin peruttiin. Helmikuussa alkanutta näyttelyä jatkettiin tuona aikana, jotteivat seinät olisi olleet täysin tyhjät. Toukokuussa julkaistiin Sarjakuvakeskuksen aikuisten kurssien oppilaiden teoksia esittelevä näyttely Isolation comics. Tommi Musturi: Future-näyttely jatkui edelliskaudelta 1.2. asti. Reetta Niemensivu: Maalarisiskot 2.2.–11.7. Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen kuvataiteilijan Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Helena Westermarckin ja Ada Thilénin opiskeluajoista Pariisissa 1880-luvulla. Näyttely esitteli Niemensivun printtejä ja originaaleja. Anna Haifisch: The Artist 12.7.–1.8. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2019 vierailleen Anna Haifischin printtejä esiteltiin heinäkuun ajan uusintana.

Kuvitus: Aino Sutinen.

Janne Parviainen Post Man -teostensa ympäröimänä.

Janne Parviainen: Works of the Old Masters From the Post Galleries on Post Man 5.–29.8. Näyttelyssä Parviaisen Post Man sarjakuvan henkilöhahmot seikkailivat taidehistorian klassikkopiirustuksissa ja maalauksissa jatkaen sarjakuvan tarinaa eteenpäin. Näyttelyssä nähtiin versioita mm. Arthur Rackhamin, Alfonse Muchan, Gustave Doren, M.C.Escherin ja Akseli Gallen Kallelan teoksista. Tiitu Takalo: Muista kuolevaisuutesi 3.9.–3.10. Helsingin sarjakuvafestivaalien 2020 festivaalitaiteilijan Tiitu Takalon näyttely pureutui graphic medicine -teemaan, esitellen Memento mori -teoksen sarjakuvaoriginaaleja ja sen teemaan liittyviä upeita grafiikan vedoksia sekä festivaalin kuvitusten originaalitaidetta.

A Comics Strip Tour of Belgium - Sarjakuvamatka Belgiaan 8.–29.10. Näyttelyssä ansioituneet sarjakuvataiteilijat, kuten Franquin, Tibet, Servais, Merho ja Jef Nys tutkivat sarjakuvien avulla omaa kansallista perinnettään Vallonian, Flanderin ja Brysselin alueilta. Näyttely asettaa rinnakkain valokuvia kuuluisista belgialaisista nähtävyyksistä sekä kyseiseen paikkaan sijoittuvan sarjakuvan. Näyttelyn tuotti Belgian sarjakuvakeskus, ja Suomeen sen toi Belgian suurlähetystö. Terhi Adler: WHATEVER 16.–28.11. Terhi Adlerin taiteen maisterin opinnäytetyönäyttely Aalto yliopistoon tutki, miten toteuttaa sarjakuvaa uudella tavalla: kolmessa ulottuvuudessa. Galleriatilan valtasivat sarjakuvainstallaatiot erilaisissa kokeellisissa muodoissa.

Kuva: Henry Söderlund.

Tiitu Takalo maalasi gallerian seinään näyttävän muraalin.

Juliana Hyrri & Pauli Kallio: Kalle, pallo ja sello 1.12.2020–7.1.2021. Juliana Hyrrin ja Pauli Kallion Kalle, pallo ja sello -näyttely raotti samannimisen lastensarjakuvakirjan maailmaa. Näyttelyä jatkettiin vuoden vaihteen ylitse. NÄYTTELYT MUUALLA Monia Sarjakuvakeskuksen näyttelyitä saivat yhteistyötahot myös tilata ilmaiseksi eri paikkoihin. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen ja sarjakuvafestivaalien näyttelyt levittäytyivät yhteistyökumppaneiden tiloihin. Petteri Tikkanen 23.1.–28.8.2020. Puupäähattupalkitun Petteri Tikkasen tuotantoa esittelevä näyttely oli esillä Café Rotundassa Kansalliskirjastolla. Näyttelyä jatkettiin koronapandemian vuoksi elokuun loppuun saakka näyttelyn oltua kiinni keväällä poikkeusolojen vuoksi.

Kuva: Aino Sutinen.

Terhi Adlerin kolmiulotteinen sarjakuvateos The House of Wonder.

Muumien jäljillä -näyttely 2.–30.11. Ravintola Sörkan ruusu, Pääskylänrinne 3. Sarjakuvaseuran tuottama näyttely Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotena (2014) esitteli 10 taiteilijan kunnianosoituspiirroksia Toven muumihahmoille. Kukin taiteilija sai luoda Tove Janssonin inspiroimana omanlaisen fiktiivisen hahmon, joka heidän mielestään sopisi Muumilaaksoon seikkailemaan. Näyttely on ollut aiemmin esillä mm. Helsingin kirjamessuilla sekä eri puolilla Suomea kirjastoissa. Näyttelyn taiteilijat: JP Ahonen, Terhi Ekebom, Petri Hiltunen, Tuuli Hypén, Aapo Kukko, Joonas Lehtimäki, Maura Manninen, Christer Nuutinen, Tea Tauriainen ja Emmi Valve.

2.2 OPETUSTOIMINTA

petuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa ja harrastuspisteissä järjestetyt kurssit, koulujen tiloissa järjestetyt harrastuskerhot sekä tilattavat työpajat ja kurssit, joita toteutettiin esimerkiksi erilaisissa oppilaitoksissa ja yleisötapahtumissa. Vaikka opetustoimintaan jouduttiin pandemian vuoksi tekemään nopeita muutoksia keväällä 2020, opetustarjonta pysyi myös koronavuonna vakaana ja kattavana. Etäopetukseen siirtyminen vaati kaikilta osapuolilta kekseliäisyyttä ja sopeutumista, mutta onnistui lopulta paremmin kuin aluksi pelättiin. Sarjakuvakeskus on merkittävästi kehittänyt sarjakuvan ja sen lähitaiteiden etäopetusta suunnittelemalla aivan uudenlaisia opetuskokonaisuuksia sekä erityistilanteen huomioivia lähestymistapoja. Opetustoimintaa järjestettiin pääkaupunkiseudulla ja tilattuna ympäri Suomea. Opetusta suunnittelivat kuukausipalkkaiset opetusvastaavat. Lisäksi tuntiopettajina ja hanketyöntekijöinä toimi useita taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita. 14

Sarjakuvakeskuksen opetustoiminnan ytimessä on syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen. Jatkuvia projekteja ja uusia avauksia. Kinaporin ja Roihuvuoren senioritoiminta yhteistyössä palvelutalojen kanssa jouduttiin pysäyttämään pandemiatilanteen vuoksi. Toiminta pyritään käynnistämään uudestaan heti, kun se on mahdollista. Sarjakuvakeskuksella vieraili erilaisia ryhmiä tutustumassa Suomen sarjakuvaseuraan ja sarjakuvaopetukseen. Kouluvierailuja toteutettiin etäyhteydellä. Jo syksyllä 2019 aloitettiin Kulttuurikurkkaus-toimintamalli yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2020 Sarjakuvakeskus toteutti sarjakuvaja animaatiotyöpajoja yhteensä 13 eri päiväkodissa, ja toiminta piti sisällään myös päiväkodin kasvattajien koulutuksen. Syksyllä 2020 helsinkiläisissä kirjastoissa järjestettiin Helsingin sarjakuvafestivaalien oheisohjelmaa.

Kuvitukset: Heta Huttunen.

Tapahtumassa järjestettiin sarjakuvaluentoja ja työpajoja yhteistyössä esitystaiteilijan ja opettajien kanssa. Helsinki Comics Adventure eli Sarjakuvaseikkailu-hanke toteutettiin loppuvuodesta 2020. Sarjakuvaseikkailussa osallistujat pääsivät etsimään ulkotilaan sijoitettuja QR-koodeja kartan avulla. Jokainen koodi avaa animoidun tehtävävideon, jonka avulla osallistujat voivat suunnitella ja kehittää omia sarjakuviaan. Helsingin kantakaupunkiin ja sen lähiympäristöön sijoitetut paikkasidonnaiset tehtävät suunniteltiin etenkin 13–17-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen suomeksi ja englanniksi.

Lasten lauantai Kuun viimeisenä lauantaina järjestetyt ilmaiset, teemoitetut työpajat tavoittivat etenkin lähialueen lapsia ja nuoria. Toimintaa suunniteltiin koko perhe huomioiden. Koronaoloissa Lasten lauantaita toteutettiin niin etä- kuin lähiopetuksessa sekä erilaisten opetusvideoiden ja tehtävämateriaalien kautta. Aiheina olivat mm. manga, ötökät, 3D sarjakuvat, tarinanopat ja sarjakuvalahjat. Kuvitus: Kati Vuopala.

Sarjakuvaseikkailu-hankkeen rahoitti Helsingin kaupunki. Joulukuun aikana suunniteltiin myös Espooseen lapsille suunnattuja Sarjakuvasuunnistusratoja, joista ensimmäinen ripustettiin Suvelan asukaspuistoon juuri ennen joululomia. Sarjakuvasuunnistus oli osa Espoon kaupungin Oma kurkkaus -hanketta. 15

KURSSIT Kurssien toimipiste 2020 oli Porthaninkadulla Kalliossa, mutta pääosin opetus toteutettiin hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena oli mennä lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa, animaatiota ja kehittyä kuvantekijöinä. Etäopetukseen siirryttiin ohjeiden mukaan kevätkaudella 16.3.2020 sekä syyskaudella 30.11.2020.

LASTEN JA NUORTEN KURSSIT 7–15-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi sarjakuvapisteissä Helsingin Arabiassa ja Vuosaaressa sekä Espoon Tapiolassa ja Karakalliossa. Kurssitoimintaa toteutettiin sekä lähi- että etäopetuksena. Etäopetus koostui opettajan tekemistä ohjevideoista, yhteisistä videopuheluista, itsenäisestä työskentelystä sekä opettajan antamasta henkilökohtaisesta palautteesta. Opettajina toimivat taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat.

Kuva: Pietari Kellokumpu.

AIKUISTEN JA SENIORIEN KURSSIT Vuonna 2020 aikuisille suunnatuille kursseille osallistui noin 150–180 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Sarjakuvakeskus jatkoi myös englanninkielisten sarjakuvakurssien tarjoamista vastatakseen kysyntään. LOMA-AIKOJEN LEIRI- JA KURSSITOIMINTA Pidempien kurssien lisäksi järjestettiin leirejä ja lyhyempiä lomakursseja. Kesällä 2020 leirejä ei koronatilanteen vuoksi järjestetty, mutta syyslomalla leirejä ja lyhyitä työpajoja pidettiin Espoossa ja Helsingissä.

Anna Neva opetti keväällä kahta 6–12-vuotiaiden ryhmää Arabian Kääntöpaikalla. Etäopetuksessa Anna suunnitteli pääasiassa lyhyitä tehtävänantoja, jotka lähetettiin vanhemmille sähköpostitse. Lähiopetukseen suunnitellut tehtävät pystyttiin hyvin muokkaamaan sellaisiksi, että niitä pystyi tehdä myös kotona.

KURSSIT JA LEIRIT - KEVÄT JA KESÄ •Talviloman sarjakuvaleiri alakouluikäisille • Sarjakuvailmaisu 1 & 2 • Kuvituskurssi • Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville • Stop motion -animaation intensiiviviikonloppu • Metacognitive comics 2.0 • Nuorten sarjakuvakurssi • Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla (2 ryhmää kevät 2020) • Animaation peruskurssi • Nuorten animaatiokurssi • Lasten sarjakuvaja animaatiokurssi Sasekakerhotalolla • Lasten sarjakuvaja animaatiokurssi Karakalliossa • Lasten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa • Sarjakuvan perusteet -verkkokurssi (KESÄ 2020)

#ETÄOPETUS

Jesse Matilainen omaksui etäopetustekniikat käyttöönsä nopeasti Sarjakuvailmaisu-kurssille. Hän on tehnyt livesuoratoistona videoita, joissa piirtää ja puhuu kuvankäsittelyohjelmassa. Näin oppilaat voivat katsoa videot kun haluavat, tai seurata livenä ja kysyä kysymyksiä. Kurssin lopuksi järjestettiin vielä yhteinen videokonferenssi ja annettiin palautetta töistä kaikille oppilaille erikseen.

KURSSIT- SYKSY • Lasten sarjakuvaja animaatiokurssi Karakalliossa • Lasten sarjakuvaja animaatiokurssi Espoon Kulttuurikeskuksessa • Lasten sarjakuvakurssi Espoon Kulttuurikeskuksella • Lasten sarjakuvaja animaatiokurssi Vuosaaressa • Lasten animaatiokurssi • Nuorten animaatiokurssi • Lasten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla (syksy 2020, 2 ryhmää) • Nuorten sarjakuvakurssi • 25 tapaa tehdä sarjakuvaa -intensiiviviikonloppu • Metacognitive 2-day workshop (Life Coaching with Comics) • Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville • Kuvituskurssi • Sarjakuvailmaisu 1 -verkkokurssi • Sarjakuvailmaisu 1 & 2 • Runosarjakuva/sarjakuvaruno verkkotyöpaja • Comics workshop for kids and youth • Oodi Comics

YHTEISTYÖKUMPPANIT JA RAHOITTAJAT Sarjakuvaopetuksen yhteistyökumppaneita ja rahoittajia kaudella 2020 olivat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, SKR, Saseka-kerhotalo, Arabian asukastalot, Luonto-Liitto, Verke, Leikkipuisto Arabia, Kulttuurikeskus Stoa, Vuotalo, Helsingin keskustakirjasto Oodi, Espoon kulttuurikeskus, Kallio liike ja Sarjakuvantekijät ry.

Kuvitus: Solja Järvenpää.

HARRASTUSKERHOT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Kuvitukset: Susanna Juntunen.

Harrastuskerhotoiminta Vuodesta 2016 saakka Sarjakuvakeskus on ollut mukana edistämässä taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudun koululaisille osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hanketta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa peruskoululaisille koulupäivän yhteyteen. Sarjakuvakeskuksen harrastuskerhojen opettajina toimivat taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat. Vuonna 2020 eri koulujen kerhotoimintaa on järjestettiin pääkaupunkiseudulla Aluehallintoviraston avustusten, OKM:n hankerahoituksen sekä Espoon kaupungin projektirahoituksen turvin. Harrastuskerhojen määriä ja kerhokouluja vaihdettiin vuoden 2020 aikana tarvittaessa kysynnän mukaan. Jos kysyntää oli koulussa paljon, järjestettiin siellä mahdollisuuksien mukaan useampia ryhmiä. Vähäisen kiinnostuksen kouluista taas siirrettiin kerhoja uusiin toimipaikkoihin: syyskaudella Vantaan Kartanonkosken ja Helsingin Suutarinkylän ryhmät eivät jatkuneet, mutta uusia ryhmiä aloitettiin sen sijaan Vantaan Jokiniemessä, Espoon Iivisniemessä sekä Helsingin Kannelmäessä, Malmilla ja Roihuvuoressa. Toimintaa suunnattiin myös ensimmäistä kertaa yläkouluikäisille ja yläkouluun siirtyville nuorille. Koronatilanteen vuoksi osa opetuksesta toteutettiin sekä kevät- että syyskaudella etäopetuksena. 18

Harrastuskerhotoimintaa järjestettiin seuraavasti: KEVÄT 2O2O • Kuitinmäen koulu Espoossa: yksi ryhmä • Soukan koulu Espoossa: yksi ryhmä • Oulunkylän ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Roihuvuoren ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Vallilan ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Suutarinkylän koulu Helsingissä: yksi ryhmä • Kartanonkosken ala-aste Vantaalla: yksi ryhmä SYKSY 2O2O • Kuitinmäen koulu Espoossa: yksi ryhmä • Soukan koulu Espoossa: kaksi ryhmää • Iivisniemen koulu Espoossa: yksi ryhmä • Oulunkylän ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Roihuvuoren ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Vallilan ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää • Kannelmäen koulu Helsingissä: yksi ryhmä • Malmin peruskoulu Helsingissä: yksi ryhmä • Porolahden koulu Helsingissä: yksi ryhmä • Jokiniemen koulu Vantaalla: yksi ryhmä KURSSIEN MYYNTI JA YHTEISTYÖT Koronapandemia aiheutti huomattavan määrän peruutuksia myytäviin kursseihin. Lähes kaikki yhteistyö palvelukeskuksien, kirjastojen ja perusastetta korkeampien koulujen kanssa jouduttiin peruuttamaan, mikä vaikutti selvästi myös seuran talouteen.

3. HELSINGIN 35. SARJAKUVAFESTIVAALIT

Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin 5.–6.9. poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemiasta johtuen tapahtuma siirrettiin lopulta Suvilahdesta Kallion kirjastoon, josta livenä toteutettu ohjelma striimattiin laajemmalle yleisölle. Zine Fest toteutettiin kokonaan virtuaalisena. Festivaalitaiteilijaksi valittiin tamperelainen Tiitu Takalo, ja tapahtuman teemana oli terveyssarjakuva. Jo varhaisessa vaiheessa festivaalilla luovuttiin kansainvälisten vieraiden kutsumisesta, ja ohjelma keskittyi kotimaisiin tekijöihin. Vaikka myyntitapahtuman peruminen oli harmillinen takaisku, palaute on kautta linjan ollut positii-

vista. Seura oli tyytyväinen siihen, miten yleisö otti vastaan verkko-ohjelman ja osallistui festivaaleille. Viikonlopun aikana ohjelmanumeroita katsottiin yhteensä noin 2100 kertaa. Ohjelman järjestämiseen osallistui myös valtakunnallisia yhteistyökumppaneita Oulusta, Porista ja Turusta. Festivaalikomitea oppi paljon verkossa toteutettavan ohjelman järjestämisestä ja hyödyntää jatkossa sen mahdollisuuksia entistä paremmin. Festivaalien striimatut ohjelmat ja tallenteet ovat katsottavissa Helsingin sarjakuvafestivaalien Youtubekanavalla. 19

Tiitu Takalon haastattelu näyttelyn avajaisista striimattiin suorana festivaalien Youtube-kanavalle. Haastattelemassa kustannustoimittaja Mikael Ahlström.

3.1 KUNNIAVIERAAT Tiitu Takalo (s. 1976) on Tampereella syntynyt, kasvanut ja asuva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja feministi. Usein hän ammentaa sarjakuviinsa aiheita omista kokemuksistaan ja todellisista tapahtumista. Jokainen Takalon sarjakuva olisi voinut tapahtua joskus jossain, ja moni onkin tapahtunut. Memento mori (WSOY 2020) on Takalon yli 200-sivuinen, omaelämäkerrallinen nelivärisarjakuva siitä, miten hän sai täysin odottamatta aivoverenvuodon 38-vuotiaana. Tuisku Hiltunen (s. 1995) muutti 18-vuotiaana neljäksi vuodeksi walesilaiseen Wrexhamin pikkukaupunkiin opiskelemaan taidetta. Tällä hetkellä hän opiskelee Aalto-yliopistossa taiteen maisteriksi ja asuu Espoossa kolmen kämppiksen ja kahden kissan kanssa. Hiltusen esikoisalbumi Kuutamo ja muita kertomuksia (Suuri Kurpitsa 2020) sisältää kolme sarjakuvanovellia. Pauli Kallio (s. 1960) on Nivalassa syntynyt ja Tampereella vaikuttava monipuolinen sarjaku20

vakertoja. Hänen tunnetuimpia lehtisarjakuviaan ovat Kramppeja & nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkonen, Lyhenevä kesä ja FC Palloseura. Kallion sarjakuvakirjoista huomionarvoisimpia ovat Maalaispunkin päiväkirja, Ottopoikia ja työläistyttöjä, Noin seitsemän taidetta, M. A. Castrén ja Siperian kielioppi sekä Huuhkajia ja Helmareita. Emilia Laatikainen (s. 1995) valmistui 2020 taiteen maisteriksi pääaineenaan kuvataidekasvatus, ja työskentelee sarjakuvien lisäksi valokuva- ja videotaiteen parissa. Laatikainen oli mukana arvostelumenestykseksi nousseessa Amos Rexin Generation 2020 -näyttelyssä Helsingissä ja kuuluu Joku muu, mikä -taiteilijaryhmään. Laatikaisen esikoisteos Kadonneet (Suuri Kurpitsa 2020) kertoo katoamistapauksista Suomessa. Sophie Labelle on Quebecista, ranskankielisestä Kanadasta kotoisin oleva sarjakuvapiirtäjä ja transaktivisti. Hänet tunnetaan etenkin verkkosarjakuvastaan Assigned Male, jota hän on piirtänyt vuodesta 2014. Labelle on julkaissut myös useita lastenkirjoja ja hän on aktiivinen julkinen puhuja. Labelle osallistui festivaaleille virtuaalisesti.

Lava-ohjelmaa seurasi myös paikan päällä Kallion kirjastossa rajoitettu määrä yleisöä.

Viivi Rintanen (s. 1990) on sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja taidekasvattaja, joka kuvaa töissään mielenterveyttä ja hulluuden teemoja upealla avoimuudella. Festivaalien yhteydessä Rintanen julkaisi uuden sarjakuvateoksen Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta. Kirjan kahdentoista sarjakuvanovellin takana ovat todelliset henkilöt, joiden mielenterveystarinat Rintanen kuvitti Hulluussarjakuvia-blogiinsa vuosina 2015 – 2020. Sami Yaffa (s. 1963) on suomalaismuusikko, jonka elämänpolun paalumerkkeihin kuuluvat Pelle Miljoona Oy, Hanoi Rocks, New York Dolls, Joan Jett & The Blackhearts, Michael Monroe sekä kahdesti Kultaisella Venlalla palkittu tv-sarja Sami Yaffa: Sound Tracker. Like julkaisi 2020 Yaffan ensimmäisen sarjakuva-albumin Punkin seikkailut.

Sami Yaffaa esikoissarjakuva-albumistaan haastatteli Sarjakuvakeskuksen Kinaporin senioriryhmän opettajana ja itsekin rokkimiehenä tunnettu Karri Lehtonen.

21 Kuvat: Joonas Kohonen.

Kuva: Joonas Kohonen.

3.2 NÄYTTELYT Tiitu Takalo: Muista kuolevaisuutesi 3.9.–3.10. Galleria Sarjakuvakeskus. Vuoden 2020 festivaalitaiteilijan Tiitu Takalon näyttely pureutui graphic medicine teemaan esitellen Memento mori -teoksen sarjakuvaoriginaaleja ja sen teemaan liittyviä upeita grafiikan vedoksia sekä festivaalin kuvitusten originaalitaidetta.

Avangarde vekkula: Utopialabra 27.8.– 6.8. Oranssi Ryhmänäyttely esitteli teoksia kuvitteellisen systeemisen romahduksen jälkeen, jossa olemme tilanteessa, missä selviytymiseen ja viihtymiseen tarvitaan mielikuvitusta, kädentaitoja ja uusia sekä uusvanhoja ideoita, joita simuloidaan ilon ja taiteen keinoin. Sarjakuvataiteen puolelta mukana olivat Terhi Ekebom ja Mikko Väyrynen. Rikki- self help 1.–19.9. Alakulttuurikeskus Loukko RIKKI on suomalainen taideprojekti, joka kertoo mielenterveyskuntoutujien kokemuksista erilaisin taiteen keinoin sekä antaa vertaistukea ja apua niille, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. RIKKI pyrkii kertomaan suomalaisten psyykkisistä sairauksista ja avaa luovan terapeuttisen kanavan sen tekijöille ja kohdeyleisölle. Projekti on koonnut yhteen sarjakuvateoksia nousevilta taitureilta ja alan konkareilta. Jokainen taiteilija on tulkinnut näyttelyn teemaa omasta näkökulmastaan. Näyttelyn taiteilijat: Apila Pepita, Eeli Laaninen, Eve Ruottinen, Piri Huhtanen, Kimmo Lust, Nora Lehtopuro, Rosa Rea Karhapää, Sara Valta, Siiri Viljakka, Tiitu Takalo, Viima Äikäs.

Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa 1.–30.9. Ravintola Sörkan Ruusu. Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta (Suuri Kurpitsa 2020, 144 sivua) on kokoelma tositarinoita mielenterveysongelmista. Näyttely esitteli kirjan tarinoita printtivedoksina. Tu felix Austria… PIIRRÄ! 1.–6.9. Kallion kirjasto Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat olleet Euroopan unionin jäseniä vuodesta 1995 alkaen. Itävaltalaisten sanomalehtien pilapiirtäjät laativat maan EU-liittymisprosessin innoittamina suuren valikoiman erilaisia karikatyyrejä ja toimituksellisia sarjakuvia. Nyt yhteensä 38 piirrosta tematisoi esimerkillisesti Itävallan 25-vuotisen EUjäsenyyden virstanpylväitä. Näyttely esitteli teoksia roll up-näyttelyn muodossa Kallion kirjastossa.

Jyrki Nissinen: Koronavirus19 12.8.–30.9. Vallilan panimon myymälä Koronavirus on aikamme vitsaus. Osa näyttelyn töistä on ajalta ennen sitä ja osa korona-ajalta. Katsoja voi peilata omia tuntemuksiaan teoksiin. Jyrki Nissinen on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja muusikko. Kesken- diginäyttely: https://digicomix.org/gallery/ Digitaalinen näyttely kesken jääneistä teoksista ja tarinoista niiden takaa. Näyttelyn taiteilijat: Maryam “Mellu” Abuzaid-Ruy, Warda Ahmed, Mari Ahokoivu, Tessa Astre, Taina Hakala, Sunna Kitti, Nam-Ke, H-P Lehkonen ja J Oldén. Nina Lappalainen: ”Entä sitten kun en itse enää pysty?” -diginäyttely Taidegalleria Käpyrinne.fi Käpyrinne ry:n kanssa yhteistyössä toteutetussa verkkonäyttelyssä käsitellään varautumista vanhuuteen ja suunnataan katse kohti tulevaisuutta.

Festivaalien Youtube-kanavan striimausohjelman starttasi Viivi Rintasen Sarjakuvaterapiaa-kirjanjulkkarit Alakulttuurikeskus Loukolla torstaina 3.9.2020.

Jon Karvinen perehdytti yleisön Karvisen historiaan ja sen käyttöön luovuuden, taideanalyysin ja tekoälyn tutkimisessa.

3.3 OHJELMA Tekijöitä ja teoksia esiteltiin verkossa suorina ja ennakkoon nauhoitettuina lähetyksinä Kallion kirjastosta, Zine Festistä, Oulun sarjakuvakeskukselta sekä Porin sarjakuvayhteisön ja Turun sarjakuvakerhon toimesta. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta.

ZINE FEST Helsinki Zine Fest on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja toimii paikkana, jossa pienlehtien tekijät, lukijat ja muut vastavirtakulttuurista kiinnostuneet voivat kokoontua, myydä teoksiaan ja tavata muita saman henkisiä ihmisiä. Zine Fest 2020 piti ensin järjestää Kalasataman Vapaakaupungissa, mutta se päätettiin koronan vuoksi muuttaa digitaaliseksi tapahtumaksi. Se piti sisällään haastatteluja ja paneeleita sekä muuta ohjelmaa sekä tallenteina että livestriimeinä. Zinemyynti järjestettiin verkossa. Painettujen zinejen myynti toteutettiin yhteistyössä Turun sarjakuvakaupan kanssa, ja virtuaalijulkaisuja myytiin Virtuaali Zine Fest -kaupassa Gumroadin kautta. Zine Fest julkaisi zineistä myös ilmaisen digikatalogin.

KALLION KIRJASTON OHJELMA Kallion kirjaston lavalla haastateltiin kotimaisia kunniavieraita sekä muita ajankohtaisia taiteilijoita ja esiteltiin syksyn uutuuskirjoja. Ohjelma striimattiin suorana festivaalien Youtube kanavalla. Esimerkkejä ohjelmistosta: • Sarjakuvan luentaesitys: Kalle, Pallo ja Sello Anita Bangin kanssa • Pauli Kallio: Kramppeja & nyrjähdyksiä – Antisankaritarinoita aikuisille; Mutta suurin on rakkaus; Ammatti: Käsikirjoittaja • Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta • Kylli-täti -kilpailu • Sami Yaffa: Punkin seikkailut – Taistelu Plastimiestä vastaan • Karvinen & Karvinen: Mites toi Karvinen? • Teatteri Kultsa: Fok_It – Viides vuodenaika

Esimerkkejä ohjelmistosta: • Sophie Labellen haastattelu • Jesse Matilainen / Nallem sarjakuvakerronnan opetustunti • Turun Sarjakuvakerhon vuoden 2020 antologian Häiriö ja harmonia esittely • 9. Taide -podcastin livenauhoitus • Piirto-ohjelmaa Pii Anttonen • The Dreams of Queer Utopia -sarjakuva-antologian esittely • Suomalaisen nettisarjakuvan buffet - Sara Valta

Anita Bang veti koko perheen sarjakuvaluentaesityksiä Kallion kirjastossa ja Oodissa osana festivaalien lasten ohjelmaa.

SARJAKUVAOULU Helsingin sarjakuvafestivaalien vuoden 2020 Ouluohjelmisto lähetettiin suorana livestriiminä Oulun Sarjakuvakeskukselta lauantaina 5.9.2020 klo 12:00–17:00. Lähetystä pystyi seuraamaan Youtubesta. Esimerkkejä ohjelmistosta: • Strippisarjakuvan MM-kilpailu • Veli-Matti Ural & Matti-Pekka Heikura • Katkenneita lankoja: Karoliina Korhonen (yhteys: Mari Ahokoivu & Niko-Petteri Niva) • Huojuva torni: Tessa Astre & Aapo Kukko (yhteys: Niko-Petteri Niva) •Tampereen linna: Ilpo Koskela PORIN SARJAKUVAYHTEISÖ Helsingin sarjakuvafestivaalien vuoden 2020 Poriohjelmisto sisälsi Porin sarjakuvayhteisön ja Mustari Ritarin virtuaalisia julkistustilaisuuksia. Ohjelmisto: • Kevyt Metalli #7 -julkkarit rinnakkaisulottuvuudessa • Näinkö tehtiin Kersantti Napalm: Sydämen sirpaleet MUU OHJELMA Festivaalien ennakko-ohjelma Kallion kirjastossa ja Oodissa Helsingin sarjakuvafestivaalit tarjosi ennakko-ohjelmana sarjakuvan luentaesityksiä koko perheelle, jossa sarjakuvaa pääsi kokemaan sarjakuvaa uudella tavalla. Sarjakuvaluenta on esitys, jossa sarjakuvaa luetaan dramatisoidusti ääneen. Sarjakuvan kuva-

ruudut projisoidaan valkokankaalle katsottaviksi ja luentaa rikastetaaan äänimaailmalla. Sarjakuvaluennassa esitettiin pätkiä Pauli Kallion ja Juliana Hyrrin Kalle, Pallo ja Sello - sarjakuvasta (Suuri Kurpitsa 2020). Sarjakuva kertoo alakouluikäisen Kallen kommelluksista tämän tasapainoillessa iloisesti harrastustensa jalkapalloilun ja sellonsoiton välillä. Lukijana toimi valloittava drag-queen Anita Bang. Esitykset: torstaina 6.8. klo 18.00 Kallion kirjasto, Kupolisali sekä lauantaina 8.8. klo 12.30 ja klo 14.00 Keskustakirjasto Oodi, Kirjataivas 3. kerros, Minna Canth matto. Koululaisten minisarjakuvafestarit 4.–6.-luokkalaisille Kulttuurikeskus Stoassa 18.–21.8.2020 Festivaalit levittäytyivät myös Kulttuurikeskus Stoassa koululaisille suunnatut työpajat. Työpajan sisältönä oli sarjakuvaluenta työpajan alussa, oman sarjakuvan tekeminen ja osallistuminen yhteiseen virtuaaliseen näyttelyyn omalla sarjakuvalla. Sarjakuvaluennassa luettavana on alakoululaisille suunnattu Kalle, Pallo ja Sello (Suuri Kurpitsa 2020). Työpajaryhmiä oli seuraavasti: Ti 18.8. ryhmä 1 klo 9–10.30 ja ryhmä 2 klo 12.00–13.30 Ke 19.8. ryhmä 1 klo 9–10.30 ja ryhmä 2 klo 12.00–13.30 Pe 21.8. ryhmä 1 klo 9–10.30 ja ryhmä 2 klo 12.00–13.30 Kuvat: Joonas Kohonen.

Tatuointikisan 1.sijan voittaja Jani Heikkilä kertoo tatoinneistaan: “Omalta osalta ‘muutama’ Don Rosa -kuva on ilmestynyt käteen ja kylkeen. Pientä muokkausta on tehty, jotta eri tarinat on saatu mahdutettu mukaan. Innostus Don Rosaan on peräisin vuodelta 1988, jolloin olen oppinut lukemaan. Lisäksi löytyy Lassi ja Leevi jaloista. Aavistuksen lähtenyt lapasesta tämä ‘fanitus’. Toisaalta vaimolla on aavistuksen enemmän legendaarista Miyazakia tatuoituna ihoon.” Kuva: Joonas Kohonen.

Tatuointikisan 2.sija meni Satu Ahon rintakehässä roikkuvalle Spiduäijä-tatuoinnille.

PALKINNOT JA KILPAILUT Yksi vuoden 2020 festivaalien teemoista oli tatuoinnit. Sarjainfo-lehti järjesti teemaan liittyen leikkimielisen kilpailun. Kilpailun raadissa toimivat vuoden Puupäähattu-voittaja, sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen sekä Sarjainfon päätoimittaja Aino Sutinen. 1. sija: Jani Heikkilä: ”Don Rosa” 2. sija: Satu Aho: ”Spiduäijä” 3. sija: Tony Lintula: ”Hopeanuoli” Voittajakolmikko palkittiin Sarjainfon vuosikerroilla, festivaali-T-paidoilla ja -kasseilla. Kaikki kilpailun voittajat ja muut osallistujat kuvagalleriassa Sarjakuvakeskuksen blogissa. Perinteinen Kylli-täti -piirroskilpailu järjestettiin festivaalilauantaina Kallion kirjaston Kupoli-salissa sekä striimattuna . Yleisö valitsi livetarinankerronnan voittajaksi Ahma Hokkasen.

Kylli-tädin voittajan viitan päälleen sai pukea myös tatuoijanakin tunnettu Ahma Hokkanen tarinoimalla ja piirtämällä Krokotiili Krokosta.

ILTAKLUBIT 4.9. Digi-Kutiklubi 2020. Festivaalien aattona järjestetyllä virtuaalisella Kutiklubilla esiintyi: 64mula (FI), Draama-Helmi & Kuupuu (FI), Fyoelk (BE), Keränen (FI), Lazer Zebras & Goto80 (SE), Marjatta (FI) and Ray Manta (AUS). Osana klubia järjestettiin online sarjakuvanäyttely ja Digi Kuti (#57) -lehden julkkarit. 5.9. Lauantaiklubi,Ravintola Sörkan Ruusu. Sarjakuvafestivaalien pääklubilla esiintyi DJ Karban sekä sarjakuvataiteilijanakin tunnettu Tommi Liimatta. 6.9. Päätösklubi, Ravintola Sörkän Ruusu. Päätösklubin illan musiikkiannista vasta DJ Wet side sorry.

nde tion ublic t et bioexité nce,

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 SUOMALAINEN SARJAKUVA 2O2O ANGOULÊMEN KANSAINVÄLISILLÄ SARJAKUVAFESTIVAALEILLA Suomalaiset sarjakuva-alan järjestöt Suomen sarjakuvaseura, Sarjakuvantekijät ry ja Kutikuti osallistuivat kolmatta kertaa yhteisen pohjoismaisen oheisohjelman tuottamiseen Ranskan Angoulêmen sarjakuvafestivaaleille tammikuussa 2020. Vuonna 2020 päätettiin keskittyä yhteisen myyntiosaston sijasta omaan Suomi-osastoon Foreign Right and Licensing -puolelle. Osastolla suomalaista sarjakuvaa esittelemässä olivat kääntäjät Kirsi Kinnunen ja Claire Saint Germain. Paikalla oli lukuisia suomalaisia sarjakuvataiteilijoita henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen turvin sekä omakustanteisesti.

Yhteispohjoismaisen lavaohjelman lisäksi Suomen edustajat osallistuivat kustantajien iltapäiväohjelmaan, johon oli kutsuttu kustantajia tutustumaan pohjoismaisiin uutuusteoksiin. Finnish Comics Now -zine Angoulêmen yhteyteen julkaistiin ranskankielinen näytekäännöskatalogi Finnish Comics Now vol. 2 suomalaisista uutuusteoksista vientityön tueksi. Pienlehdestä lisää kohdassa 5.1. 4.2 CUNE COMICS-IN-RESIDENCE -OHJELMA CUNE Comics-in-Residence -ohjelman residenssit siirrettiin järjestettäväksi vuodelle 2021 koronapandemian vuoksi.

5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 5.1 JULKAISUT Finnish Comics Now vol. 2 -zine Angoulêmen yhteydessä julkaistiin vientityön tueksi ranskankielinen näytekäännöskatalogi Finnish Comics Now vol. 2 suomalaisista uutuusteoksista. Katalogi tuotettiin Frame Finlandin tuella.

FINNISH COMICS NOW VOL.2

Katalogiin valittiin viisi suomalaistekijää: Ulla Donner, Juliana Hyrri, Mika Lietzén, Hannele Richert ja Mikko Väyrynen. 8–10-sivuisten näytteiden ranskankieliset käännökset teki sarjakuvaneuvos, kääntäjä Kirsi Kinnunen. Zinen ulkoasun ja taiton toteutti Kati Vuopala. Julkaisija: Suomen sarjakuvaseura ry. 60 sivua,169 x 245 mm, nelivärinen Painosmäärä: 300 kappaletta

Näytesivuja Finnish Comics Now vol. 2. käännöszinestä. Sivut Juliana Hyrrin sarjakuvasta Le rossignol ne chantera pas (Satakieli joka ei laulanut). Teos sai julkaisusopimuksen ranskaksi ja ilmestyy Angoulêmen sarjakuvafestivaaleille vuonna 2022.

5.2 VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Tärkeä osa tiedotustoiminta oli myös sosiaalinen media, jossa seuraajamäärät kasvoivat vuonna 2019. Kanavissa tiedotettiin paitsi seuran omista tapahtumista, myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta sarjakuvaa seuraavalle yleisölle ja alan toimijoille. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa. Sarjakuvaseura.fi ja sosiaalinen media. Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita. Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan, jossa tiedotettiin Facebookin ja Twitterin kautta lähes päivittäin erilaisista sarjakuva-alan uutisista. Sivustolla on myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje. Sarjakuvakeskus.fi ja sosiaalinen media. Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Blogissa julkaistiin artikkeleita tapahtumiin liittyen. Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter ja Instagram). Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit. com-sivusto on luotu tarjoamaan kaikille halukkaille ilmainen alusta sarjakuvabloggaamiselle. Uuden blogin pystyi perustamaan, jos oli sarjakuvaseuran jäsen. Blogien ympärille on vuosien varrella syntynyt aktiivinen yhteisö, ja sivustoa kehitettiin edelleen.

Sarjakuvafestivaalit.fi ja sosiaalinen media. Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilmettä on uudistettu vuosittain festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Valokuvia kerättiin galleriaan. Finnishcomics.info. Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen sivusto tarjosi tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan Facebookissa ja Twitterissä. Sen uudistamista kartoitettiin vuonna 2019. Nordicomics.info. Sarjakuvaseuran Nordicomics-hankkeen kansainvälinen sivusto listasi pohjoismaisiin hankkeisiin liittyviä tapahtumia. Cunecomics.net. CUNE (Comics Union of Northern Europe) on luotu järjestämään residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi.

KIITOKSET TUESTA Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Frame Finland KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ Asema Kustannus Belgian suurlähetystö Bookvillan Espoon kulttuurikeskus Espoon kaupungin kulttuuritoimi FILI - Finnish Literature Exchange Feministinen sarjakuvatoiminta Festival International de la Bande Dessinée Angoulême Claire Saint-Germain Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut Iivisniemen koulu Itävallan suurlähetystö Itämeriryhmä Jokiniemen koulu Kallion kirjasto Kannelmäen koulu Kansalliskirjasto Karatalo Kartanonkosken ala-aste Keskustakirjasto Oodi Kinaporin palvelukeskus Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Kirsi Kinnunen Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Annantalo Kulttuurikeskus Caisa Kulttuurikeskus Stoa Kuitinmäen yhtenäiskoulu

Kutikuti ry Kutitus-festivaali Kuvittajat ry Leikkipuisto Arabia Luonto-Liitto Maailman sarjakuvat ry Malmin peruskoulu Musta Ritari Kustannus Nikon Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulunkylän ala-aste (Veräjälaakson sivukoulu) Oulun sarjakuvaseura ry Porin sarjakuvayhteisö Porolahden koulu Pure Waste Ravintola Sörkän Ruusu Roihuvuoren ala-aste Rosebud Runokuu Sarjakuvantekijät ry Saseka-talo Seriefrämjandet Snow White Soukan koulu Suomen Pariisin suurlähetystö Suutarinkylän peruskoulu (Töyrynummi) Taiteen edistämiskeskus Tempera Turun Sarjakuvakauppa Tyttöjen Talo Vallilan ala-aste Verkkokauppa.com Voima WSOY

suomen sarjakuvaseura ry 2o21