Toimintakertomus 2021 by Suomen sarjakuvaseura ry

TOIMINTAKERTOMUS 2o21

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Seuran jäsenyys 1.4. Sarjainfo-lehti 1.5 Puupäähattu-palkinto 1.6 Muita jatkuvia projekteja 2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Galleria 2.2 Opetustoiminta 3. HELSINGIN 36. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Kunniavieraat 3.2 Näyttelyt 3.3 Ohjelma 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Cune Comics-in-Residence -residenssiohjelma 5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 5.1 Julkaisut 5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus 6. KUMPPANIT

ESIPUHE Suomen sarjakuvaseura täytti vuonna 2021 kunniakkaat 50 vuotta. Juhlavuoteen sisältyi sekä valoa että varjoa. Koronapandemia jatkui koko vuoden ajan ja sarjakuvaseura joutui varautumaan ja reagoimaan toiminnassaan nopeasti muuttuviin rajoituksiin. Tämä vaikutti kaikkiin yleisö tilaisuuksiin ja galleriatoimintaan. Etenkin opetustoiminta joutui tasapainottelemaan kokoontumisrajoitusten, etäopetuksen, sairauspoissaolojen ja sijaisuuksien sekä vähentyneen kurssimyynnin kanssa. Korona-aikana vähentynyt myynti vaikutti myös Sarjakuvakeskuksen tiloissa Porthanin kadulla olleisiin kirjakauppoihin. Turun Sarja kuvakauppa ja Rosebud lopettivat kumpikin toimintansa ja uutta vuokralaista ei löytynyt. Helsingin sarjakuvafestivaalit pyrittiin järjes tämään alkuperäisen aikataulun mukaan syyskuussa. Nopealla aikataululla tiukentuneet kokoontumisrajoitukset kuitenkin peruivat syyskuun tapahtuman Suvilahdessa ja festivaalit järjestettiin Kaapelitehtaalla marraskuun puolivälissä. Tämän vaihdoksen toteuttaminen rasitti seuran työntekijöitä kuitenkin kohtuuttomasti ja ongelmat kasautuivat loppuvuotta kohti. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain haettu ja saatu yleisavustus on ollut seuran toiminnan perusta. Syksyllä 2021 avustusta valmisteltiin kuten edellisinä vuosina, mutta useat poikkeuksellisen kuormittavat sattumukset johtivat siihen, ettei hakemusta saatu lähetettyä järjestelmässä. Näin ollen sarjakuvaseuran vuodesta 2022 on tulossa taloudellisesti erittäin tiukka. Tilanne on johtanut jo irtisanomisiin, työntekijöiden toimenkuvien muuttamiseen, galleriatoiminnan lakkauttamiseen sekä Sarjakuvakeskuksen muuttoon halvempiin tiloihin. Työntekijät ja hallitus ovat joutuneet venymään tilanteen korjaamiseksi. Vuoden

2022 yleisavustusta paikkaavia tulonlähteitä etsitään useista pienemmistä puroista. Vaikeaan juhlavuoteen sisältyi onneksi ilonkin hetkiä. Tietokirjailija Satu Jaatinen kirjoitti seuran 50-vuotishistoriikin Hauskaa mutta raskasta. Kirjaa esiteltiin niin sarjakuvafestivaaleilla kuin perustamispäivänä 23.11. Kirjan Talolla Helsingissä järjestetyssä juhlaseminaarissakin. Pandemiasta huolimatta vuoden 2021 kohokohdaksi nousi jälleen kerran Helsingin sarjakuvafestivaalit, joka keräsi marraskuussa Kaapelitehtaalle runsaasti myyjiä, sarjakuvataiteilijoita, näyttelyitä, pienlehteilijöitä, kustantajia ja festivaalivieraita. Festivaalien yksi teema oli ”Yhdessä”, joka on kantanut myös sarjakuvaseuraa läpi viidenkymmenen vuoden laihojen ja lihavien aikojen. Omalta osaltani vuosi 2021 jää vuonna 2018 alkaneen puheenjohtajuuteni viimeiseksi. Kiitän kaikkia hallitustovereita, työntekijöitä ja sarjakuvaseuran jäseniä yhteistyöstä ja luottamuksesta! Helsingissä 12.4.2022 Reetta Laitinen

Puheenjohtaja Reetta Laitinen luovuttaa puheenjohtajannuijan H-P Lehkoselle joulukuussa 2021. Kuva: Aino Sutinen.

1. PERUSTOIMINTA 5o vuotta • 5oth anniversary

50-VUOTISJUHLAVUOSI JA SEMINAARI Vuonna 2021 vietettiin sarjakuvaseuran 50-vuotis juhlavuotta. Lisäksi syyskuussa ilmestyi Satu Jaatisen kirjoittama seuran historiikki Hauskaa mutta raskasta. Seuran perustamisen vuosipäivänä 23.11.2021 pidettiin juhlaseminaari Kirjan Talolla Helsingissä. Ohjelma sisälsi paneelikeskusteluita, luentoja ja cocktail-tilaisuuden. ESIMERKKEJÄ SEMINAARIN OHJELMASTA: Kuvitus: Petteri Tikkanen

Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laajaalaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaalit ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille koti- ja ulkomailla. Seura toimii myös alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana Suomessa. ARVOT Seuran toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Siinä pyritään myös kulttuurin saavutettavuuteen, mahdollisuuksien mukaan esteettömyyteen ja noudattamaan tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan turvallisemman tilan periaatteita. Kulttuurin itseisarvo tunnustetaan ja sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä pyritään kaikin keinon parantamaan. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa: sarjakuvaseura.fi/fi/suomen-sarjakuvaseura-ry/sarjakuvaseuran-arvoista. 4

• Hauskaa mutta raskasta – 50-vuotishistoriikki • Vuoden 2021 uudet sarjakuvaneuvokset • 49 vuotta Sarjainfoa • Syväluotaus Puupäähatun historiaan • Sarjakuvafestivaalit ja kansainvälisyys • Sarjakuvaseura 100 vuotta – nykypäivä ja tulevaisuus Lisäksi historiikista oltiin puhumassa lokakuun Helsingin Kirjamessuilla Kultti ry:n lavalla.

Juhlaseminaari

1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUKSEN JÄSENET. Reetta Laitinen (puheenjohtaja), Ainur Elmgren, Vesa Kataisto, Ville Manninen, Heta Nääs, Pauli Ruonala (sihteeri), Jaakko Seppänen, Arvi Tammi, Sara Valta. Vara jäsenet: Reine Palmqvist, Rami Rautkorpi. TYÖNTEKIJÄT. Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti seuraavat henkilöt: Utu Förbom (toiminnanjohtaja), Maura Manninen (tuottaja), Anna Neva (opetusvastaava), Lauri Pulkkinen (kurssivastaava), Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja) ja Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko). Erilaiset projektit ja hankkeet työllistivät lisäksi sarjakuvaopettajia, taidekasvattajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvaseuralla työskenteli myös useita työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuva festivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on suuri. 1.2 TALOUS Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti muun yhteiskunnan tavoin myös sarjakuvaseuraan, ja toimintaa jouduttiin nopealla aikataululla jälleen sopeuttamaan pitkin vuotta. Opetustoiminnassa oli jatkettava sopeutumista aina kulloisenkin ohjeistuksen puitteissa. Kursseja siirrettiin lähiopetuksesta etäopetukseen keväällä 2021, ja koulujen harrastustoiminnan aloitus viivästyi rajoitusten tiukennuttua. Sekä kevät- että syyslukukaudella opetuksen tulot jäivät budjetoitua pienemmiksi, mikä käy ilmi myös tilinpäätöksen alijäämäisyydessä. Korona vähensi myös Sarjainfon pääosin kulttuurialan piiristä saatavia ilmoitustuloja. Seuran pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä näistä olivat OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (134 000 €), johon on yhdistetty entinen kulttuurilehtituki (Sarjainfon tuotantotuki) sekä tapahtumatuki Helsingin sarjakuvafestivaalien tuotan toon. Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta

Kuva: Henry Söderlund

jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä. OKM:n yleisavustus vuodelle 2022 jäi ikävien sattumusten vuoksi hakematta, ja tähän jouduttiin reagoimaan jo heti marraskuussa irtisanomalla kaksi henkilöä sekä Porthaninkadun tilan vuokrasopimus. Vuonna 2021 muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus (27 000€) sekä opetustoimintaan kohdennetut avustukset (OKM, Espoon kaupunki ja AVI). Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin kahdeksan. Osa harrastuskerhotoiminnan rahoituksesta jaksotetaan kaudelle 2022 lukukausittaisesti. Koronapandemian vuoksi myös kansainvälisten projektien pienten avustuksien käyttöä siirrettiin kaudelle 2022. Loppuvuodesta saatiin myös OKM:n korona-avustus 6000 euroa paikkaamaan koronan takia hankaloitunutta festivaalien tilannetta. Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen vuokrat ja sarjakuvafestivaalien kulut. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2021 oululainen Talenom Oyj. 5

syventävä opas, kirja-arviot, pienlehtiarviot ja Niksi-info. Perusteellisten kirja-arvioiden merkitys k orostuu muuttuvassa mediakentässä, jossa ne muutoin vähenevät. Ulkomaisten sarjakuvaotteita julkaistiin lehdessä suomennoksina. Myös lähitaiteita kuten pilapiirroksia ja animaatiota käsiteltiin, ja pilapiirroskulttuurista tehtiin JOKESsäätiön tuella myös oma artikkelisarja ja teema numero.

Sarjakuvahuutokauppaa vuodelta 1980. Kuva: Esa Koistinen.

1.3 Seuran jäsenyys Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli 35 € aikuisilta, 30 € alle 18-vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 300 € tukijäsenoptio on olemassa. Seuran jäsenmäärä nousi vuoden aikana ilahduttavasti: jäsenmäärä oli vuoden alussa 680 ja vuoden lopussa 752. Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2021 myös Asema Kustannus, Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Rosebud, Snow White, Särö, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

1.4 Sarjainfo-lehti Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpito väline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy neljästi vuodessa. 84-sivuisessa lehdessä esiteltiin vuonna 2021 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja reportaasein, kirjoitettiin tutkimuksista ja tapahtumista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, vinjetisti, historianostojen Ajan vangit, sarjakuvan 6

Lehti toteutetaan avustajakunnan voimin, josta osa saa palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään yhä myös vapaaehtoisvoimin. Sarjainfo ilmestyi vuonna 2021 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1150 / numero. Vanhempia Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla. Lehti on kulttuurilehtien järjestön Kultti ry:n jäsen. Sarjainfo 1/2o21 #190 Sisältää mm.: • Hanneriina Moisseinen • Heidi Lintula • Essee: Isien varjot • Tuomas Koivurinne • Stan Sakai: Usagi Yojimbo • Kriitikon valinta 2020 • Pohjoismaiden sarjakuvalistat 2020 • Pääarvio: Katkenneita lankoja – Tarinoita loppuunpalamisesta Sarjainfo 2/2o21 #191 Sisältää mm.: • Kansi ja pääjuttu: Juliana Hyrri • Pentti Järvelin • Essee: Tosipohjaisuus sarjakuvassa • Derf Backderf • Sarjakuvien myynnistä • Arkisto: Huutokaupat • Ajan vangit: Antonia Ringbom • Vieraskynä: Sarjakuvakritiikistä ja kuvasta • Pääarviot: Will Eisner, Kati Kovács, Jouko Ruokosenmäki

Sarjainfo 3/2o21 #192 • Kansi ja pääjuttu: Ville Tietäväinen • Juho Sihvonen • Essee: Mykkäsarjakuva • Sara Valta • Pilapiirrokset yhdysvalloissa • Roz Chast • Sarjakuvayhteisöllisyys verkossa • Ajan vangit: Veli Ahonen • Ruotsin sarjakuvahistoria • Sarjakuvaseura 50 vuotta • Arviot: Pääarviossa Tiitu Takalo • Pienlehdet

Sarjainfo 4/2o21 #193 Teema: Pilapiirrokset. Sisältää mm.: • Kansi ja pääjuttu: Jyrki Vainio • Pilapiirrosten esihistoria • Pertti Jarla ja Mauri Kunnas • Ville Ranta • Kianoush • Essee: Kari Suomalainen nykysilmin • Miksi pilapiirros ei ole sarjakuvaa? • Arvioissa mm.: Pentti Otsamo: Välittäjä • Sarjakuvaseura 50 vuotta • Pienlehdet

1.5 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO

Seura myönsi 5.3.2021 Puupäähattu-tunnustuspalkinnon monipuoliselle taiteilija Hanneriina Moisseiselle. Hän on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan. Moisseisen näyttely oli avoinna Galleria Sarjakuvakeskuksessa huhti-toukokuussa, mutta poikkeusolojen takia se jouduttiin sulkemaan osaksi aikaa.

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Hanneriina Moisseinen: Setit ja Pertituurit, Huuda Huuda 2010

Kuva: Henry Söderlund

Perustelut palkinnolle “Vuonna 1978 syntynyt Hanneriina Moisseinen yhdistää töissään erilaisia tekniikoita, joiden kautta esimerkiksi hänen sarjakuvansa tulevat uudenlaisella tavalla lähelle lukijaa. Taiteen maisteri Moisseisen esikoisteos Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita (Arktinen Banaani, 2005) kuvitti Markku Niemisen keräämiä kansanperinnetarinoita. Sen synty elvytti ikiaikaisia kansanperinnetarinoita ja välitti tiedon ohella myös tunteita aikojen takaa sensuroimattomina, suorasukaisina versioina. Inhimillisyyden syvimmästä päästä nousevat häpeän ja pelon tunteet ovat pysyneet osana Moisseisen sarjakuvia. Seuraava teos, Setit ja partituurit (Huuda Huuda, 2010) oli katsaus nykyihmisen häpeään. Vuonna 2013 ilmestynyttä Isää (Huuda Huuda) voi pitää hänen läpimurtoteoksenaan. Surua ja yritystä ymmärtää isän äkillistä katoamista kuvaileva teos on erinomainen ja syvästi liikuttava kuvaus lapsen tunnemaailman kautta tulkittuna. Lapsi joutuu kohtaamaan tilanteen johon ei löytynyt selitystä, arvoitusta joka ei koskaan ratkennut. Kannas (Kreegah Bundolo, 2016) laajentaa suru-teeman kansalliselle tasolle. Sodan alta ikuiselle evakkotielle joutuvat niin ihmiset kuin eläimetkin, eikä taaskaan kukaan pysty vastaamaan miksi. Kannaksen keskeisiä hahmoja ovat järkensä menettänyt sotilas sekä karjakko ja hänen lehmänsä. Todellisuus murtuu, vain haamut jäävät paikoilleen. Ne kummittelevat muistoina suomalaisissa mielissä edelleen. Sarjakuvien ohella Moisseinen on tehnyt myös ympäristötaidetta ja elokuvia. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa ja museoissa yli viidessätoista eri maassa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Moisseinen sai sarjakuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2016.

Hanneriina Moisseinen rakentaa sarjakuvansa kokeellisesti, etsien tapoja joilla päästä lukijan pään sisälle. Hän yhdistää kuvakerronnassaan esimerkiksi ommeltua kangasta, pitsiä, valokuvia ja herkkää lyijykynäpiirräntää. Taiteilijana hän on uudistaja, jonka kaltaisia ei monia löydy edes maailman tasolla. “

Sarjakuvaneuvokset Puupäähattu-palkinnon yhteydessä Seura jakoi 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä: Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle. Otteita perusteista sarjakuva neuvosten valinnalle: Kulttuurintuottaja Kalle Hakkola (s. 1971) on koulutukseltaan kirjastonhoitaja. Hakkola on toiminut Suomen sarjakuvaseura ry:n ja Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana, aluksi kokelmanhoitajana. Hän on ollut aktiivinen muun muassa perustamassa Sarjakuvakeskusta ja laajentamassa sen ja Helsingin sarjakuvafestivaalien toimintaa vilkkaaseen ja kansainväliseen suuntaan. Tietokirjailija Ville Hänninen (s. 1976) on sarjakuviin ja kirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Hänninen on toiminut Suomen sarjakuvaseura ry:n puheenjohtajana sekä Sarjainfon päätoimittajana. Hän on aktiivinen sarjakuva-aatteen opettaja, luennoitsija ja puolestapuhuja. Hänninen on kirjoittanut aiheesta satoja artikkeleita sekä toimittanut useita teoksia sarjakuvista ja pilapiirroksista. Toimitusjohtaja Esko Oksiala (s. 1943) on vaikuttanut sarjakuvia, tehtäviä ja ristikoita myyvässä Tekstikuva Oy:ssä vuodesta 1980 lähtien. Yritys on toiminut julkaisualalla jo yli 75 vuoden ajan. Sarjakuvapuolelta Tekstikuvan valikoimiin kuuluvat Tenavien, Lassin ja Leevin sekä Karvisen kaltaiset kansainväliset hittisarjat, kotimaisista esimerkiksi Petri Hiltusen Kalkkaro ja Milla Paloniemen Kiroileva siili.

Taideterapeutti Susanna Partio (s. 1966) on aktiivinen järjestöihminen niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Hän on toiminut ahkerasti muun muassa Helsingin sarjakuvafestivaalien järjestelyissä, erityisesti lastenohjelman kehittämisessä. Partio toimi vuosina 2006–09 Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi Sarjakuvakeskuksen perustamiseen.

Kustannustoimittaja Saara Pääkkönen (s. 1970) työskentelee WSOY:n käännetyn kaunokirjallisuuden parissa. Sivutyönään hän suomentaa sarjakuvia sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Pääkkönen tunnetaan mainioista Aku Ankka -käännöksistään, joissa hän käyttelee suomen kieltä leikkisästi ja laajaa kulttuurista tietämystä osoittaen.

Kuva: Lasse Hauerwaas

1.6 Muita jatkuvia projekteja Kokoelma. Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarja kuvaseuran omaan varastoon. Kokoelmaa kartutettiin aiemmin muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on silloin jäissä. Seura jatkaa uuden kokoelmapaikan ja -rahoituksen sekä yhteistyötahojen etsimistä. Sarjakuva-automaatti. Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2021 Sörkan ruusussa. Automaatti meni loppuvuodesta epäkuntoon ja se odottaa nyt korjausta.

2. SARJAKUVAKESKUS

Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1, Perustoiminnat ja arvot). Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus on toiminut Helsingin Kalliossa osoitteessa Porthaninkatu 9. Tiloissa on ollut toimintaa neljässä tasossa. Ylimmässä kerroksessa toimi keväällä Rosebudin 2021 sarjakuvakauppa, myöhemmin tilaa hyödynnettiin galleriatilana. Katutasossa toimi Galleria Sarjakuvakeskus, pihatasossa oli Sarjakuvakeskuksen opetustila ja kellarissa sijaitsivat Seuran toimistotilat.

Kuvitus: Aino Sutinen.

Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Kalliossa, Arabiassa, Vuosaaressa, Tapiolassa ja Karakalliossa. 2.1 GALLERIA SARJAKUVAKESKUS Galleria Sarjakuvakeskus esitteli poikkeuksellisesti kymmenen eri näyttelyä kaudella 2021, joista kahdeksan gallerian seinillä ja yhden digitaalisena Sarjakuvakeskuksen nettisivuilla. Korona-pandemia vaikutti pitkälti gallerian toimintaan kevään ja kesän aikana, jolloin uusia varattuja näyttelyaikoja siirrettiin eteenpäin ja osin peruttiin. Maaliskuussa alkanutta Hanneriina Moisseisen näyttelyä jatkettiin tavallista pidempään, sillä koronarajoitusten vuoksi galleriatila jouduttiin sulkemaan yleisöltä näyttelyn alussa.

Terhi Ekebom rakentamassa näyttelyä. Kuva: Bo Haglund.

Galleria Sarjakuvakeskuksen näyttelyt vuonna 2021

Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa 8.–29.1.2021. Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta (Suuri Kurpitsa 2020) on kokoelma tositarinoita mielenterveysongelmista. Kirjan kahdentoista sarjakuvanovellin takana ovat todelliset henkilöt, joiden mielenterveystarinat Viivi Rintanen kuvitti Hulluussarjakuvia-blogiinsa vuosina 2015–20.

Lasse Hauerwaas & Iina Silventoinen: Bobby 8.–27.2.2021. Helmikuun näyttely Galleria Sarjakuvakeskuksessa esitteli Lasse Hauerwaasin ja Iina Silventoisen Bobby-runosarjakuvateoksen originaaleja ja printtejä. Bobby on runosarjakuva, joka sijoittuu kaksi- ja kolmetasoisten aikaan, tuntemattomaan sotaan. Hauerwaasin sukupuolirooleista vapaat rakkausrunot ja Silventoisen voimakkaat kuvat antavat toisilleen tulisuojaa ja muodostavat eri tavoin avautuvia kerrostumia. 12

Hanneriina Moisseinen: Puupäähattu 2021 -retrospektiivinäyttely 5.3.–30.4.2021. Hanneriina Moisseisen retrospektiivinäyttely juhlisti Moisseisen 20-vuotista työtä taiteilijana sekä vuoden 2021 Puupäähattu-palkintoa. Se sisälsi poimintoja Moisseisen teoksista vuosilta 2005–20 sekä toistaiseksi julkaisematonta, uutta tuotantoa. Piirrettyjen sarjakuvien lisäksi näyttelyn erikoisuutena oli useampia ommeltuja sarjakuvia eri ajoilta. Lauri Pulkkinen: Scifisalonki 8.6.–2.7.2021. Lauri Pulkkisen Scifisalonki-näyttely esitteli abstrakteja piirustuksia. Sarja käsitteli monilajisuutta, moniaikaisuutta sekä muodonmuutosta – kuvitelmia eräänlaisista teknojumalista tai sääilmiöistä.

Emmi Valve: Dream House Art Letter 6.– 30.7.2021. Emmi Valveen Dream House Art Letter on taideprojekti joka yhdistää pienlehtiä, sarjakuvaa

ja kirjemuotoa. Se on intiimi teos joka elää tässä hetkessä ja luo suhdetta taiteen ja sen kuluttajan välille. Pienlehti eli zine on DIY-kulttuuria aidoimmillaan. Se on sensuurista ja turhasta kritiikistä vapaa ilmaisumuoto joka on kaikkien saavutettavissa. Näyttely esitteli DIY-ideologiaa ja henkilökohtaisen tarinan voimaa. Perjantaipaja – Sketsi 4.–27.8.2021. Aikuisten avoin työpaja Sarjakuvakeskuksella, Perjantaipaja, julkaisee puolivuosittain omakustanteisia sarjakuvaantologioita tai zinejä, joita myydään erinäisissä sarjakuvatapahtumissa. Paja oli mukana myös tämänvuotisten Helsingin sarjakuvafestivaalien Zine Festissä.. Viimeisin antologia Mytologia julkaistiin keväällä 2021 ja seuraava, Salaliitto, ilmestyi Helsingin sarjakuvafestivaaleille. Perjantaipajan ensinäyttelystä Sketsistä oli esillä osia näiden vuosien helmistä. Esiteltävät työt on tuotettu 2018–2020 pajan viikoittaisissa kokoontumisissa, jotka nojaavat

ex tempore -luovuuteen matalalla kynnyksellä. Emmi Nieminen: Villiinnytys – Rewilding 3.9.–1.10.2021. Näyttelyssä Helsingin sarjakuva festivaalien virallisen taiteilijan Emmi Niemisen piirrokset käsittelevät suomalaisten syntyvyyteen liittyvää julkista keskustelua nuoren, lapsettoman naisen näkökulmasta yhdistettynä luontosuhteeseemme ja toisiin lajeihin. Naiseus, luonto ja eläimellisyys ovat kietoutuneet yhteen tuhansia vuosia vanhojen tarinaperinteiden kautta: nainen on toinen siinä missä eläin, hallittava ja kesytettävä kuin luonto

ja olemassa miestä varten. Realm of Owls - Five Years of Winging it 5.-29.10.2021. Realm of Owls on nettisarjakuva pöhelöstä pöllökansasta, joka elää eriskummallisessa keskiaikaistyylisessä fantasiamaailmassa. Pöllöjen elämän keskus on Buffet’n suurkaupunki, jonka he ovat rakentaneet ehtymättömän rotta-apajan päälle. Realm of Owls sai alkunsa kokeellisena maailman-

luontityökaluna. Näyttely oli viisivuotisjuhlanäyttely. Terhi Ekebom & Bo Haglund: Metsätutkielmia 9.–26.11.2021. Terhi Ekebomin ja Bo Haglundin näyttely Metsätutkielmia tutki eri lähestymistapojen kautta metsää, metsään menemistä ja metsän siimeksessä olemista. Taiteilijat tarkastelivat metsän valoa ja varjoa, yhteyksiä ihmisen ja luonnon välillä, osasia, kokonaisuuksia, virtaa, liikettä, puita, olotiloja, tunteita, esteettisyyttä, eksistentiaalisia kipupisteitä, tyhjyyttä, kaipuuta, ihmisenä olemista… Terhi Adler: Plant Kingdom / Kasvikunta 10.12.2021–14.1.2022. Terhi Adlerin Plant Kingdom -näyttely on matka kasvien mystiseen maailmaan. Näyttelyssä tutkittiin ihmisen ja kasvien suhdetta.

2.2 OPETUSTOIMINTA Tilattuja kursseja pidettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella muun muassa Hämeenlinnassa ja Nurmijärvellä. Sarjakuvakeskuksen toimintaa ja sarjakuvaopetusta esiteltiin myös erilaisissa verkkotapahtumissa, kuten Lastenkirjainstituutin ja Suomen kirjamuseon Lasten ja nuorten sarjakuva tänään ja huomenna -webinaarissa. Lisäksi toteutettiin Helsingin kaupungille lasten ja nuorten maksuttomia englanninkielisiä sarjakuvaryhmiä.

Kuvitus: Kati Vuopala

petuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla harrastuspisteissä pidetyt sarjakuvakurssit ja -työpajat, kouluissa järjestetyt harrastusryhmät sekä loma-aikojen leirit. Opetus toiminnan ytimessä ovat syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen.

Avoimet työpajat. Maksuttomat, avoimet Croquis-pajat jatkuivat marraskuussa Kulttuurikeskus Caisassa. Perjantaipaja kokoontui koronarajoituksista riippuen etänä Discord-kanavalla tai Sarjakuvakeskuksen tiloissa. Syksyllä järjestettiin myös kolme maksutonta Seikkailusarjispajaa, joista yksi järjestettiin Maunula-talolla syyslomaviikolla ja kaksi Entressen kirjastossa marraskuun aikana. Seikkailusarjistyöpajoja opettivat Seikkailutaide koulun opettajat Ella Kautto ja Verna Kuntsi.

Sarjakuvakeskus on oman kurssitoiminnan sekä erilaisten hankkeiden kautta kehittänyt sekä sarjakuvan että sen lähitaiteiden etäopetusta suunnittelemalla innovatiivisia opetuskokonaisuuksia sekä erityistilanteen huomioivia lähestymistapoja. Opetusta suunnittelivat vuonna 2021 kuukausipalkkaiset opetusvastaavat Anna Neva ja Lauri Pulkkinen. Lisäksi opetustoimintaa järjestivät tuntiopettajat ja hanketyöntekijät, jotka ovat ammatitaitoisia taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita. Vaikka opetustoimintaan jouduttiin pandemian vuoksi tekemään runsaasti muutoksia myös vuonna 2021, opetusta järjestettiin haasteista huolimatta onnistuneesti niin etä- kuin lähiopetuksessa. Koronatilanteen vuoksi Sarjakuvakeskuksella vieraili tavallista vähemmän erilaisia ryhmiä tutustumassa Suomen sarjakuvaseuraan ja sarjakuvaopetukseen. Kuvitus: Geneva Rosett-Hafter

Kerran kuussa järjestetyt, ilmaiset Lasten lauantaityöpajat tavoittivat etenkin lähialueen lapsia ja nuoria. Toimintaa suunniteltiin koko perhe huomioiden. Koronaoloissa Lasten lauantaita toteutettiin niin etä- kuin lähiopetuksessa sekä erilaisten tehtävämateriaalien kautta. Aiheina olivat mm. robotit, pimeässä elävät otukset, manga, avaruusoliot, zinet ja 3D-sarjakuvatalot. Lasten lauantai -pajat toteutettiin syksyllä 2021 Opetus ja kulttuuriministeriön tuella. Sarjishaaste sarjakuu järjestettiin lokakuussa 2021 ensimmäistä kertaa. Sarjakuu oli lokakuun kestävä avoin sarjishaaste, johon osallistuttiin Instagramissa. Haasteeseen osallistuvia ohjeistettiin liittymään mukaan Instagramissa käyttämällä tageja #sarjakuu ja @Sarjakuvakeskus. Haastoimme Kuva: Seikkailutaidekoulu

mukaan Sarjakuuhun kaikki, jotka halusivat kehittää luovuuttaan ja piirtotaitojaan. Aiheiden ideointiavusta kiitos Sarjakuvakeskuksen perjantaipajalaisille. KURSSITOIMINTA Vuonna 2021 Sarjakuvakeskuksen kursseille ja leireille osallistui yhteensä n. 130 osallistujaa, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina. Jatkuneen koronatilanteen takia osallistujia voitiin ottaa kursseille tavallista vähemmän. Myös pandemiatilanteen nopeat muutokset ja niihin liittyvät rajoitukset vaikeuttivat kurssien järjestämistä. Etäopetukseen siirryttiin Aluehallintoviraston ohjeiden mukaan 9.2.2021. Etäopetus koostui opettajan tekemistä ohjevideoista, yhteisistä videopuheluista, itsenäisestä työskentelystä sekä opettajan antamasta henkilökohtaisesta palautteesta. Myöhemmin keväällä osa lasten kursseista siirrettiin mahdollisuuksien mukaan lähiopetukseen. Syyskaudella 2021 aikuisten kurssit jatkuivat etäopetuksessa, mutta lasten ja nuorten kurssitoiminta päästiin jälleen aloittamaan lähiopetuksessa. LASTEN JA NUORTEN KURSSIT 7–16-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi Helsingin Arabianrannassa ja Vuosaaressa sekä Espoon Tapiolassa ja Karakalliossa hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena on tuoda toimintaa lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa, animaatiota ja kehittyä kuvantekijöinä. 15

Lasten ja nuorten kurssitoimintaa toteutettiin sekä lähiettä etäopetuksena. AIKUISTEN KURSSIT Aikuisten kursseista suurin osa järjestettiin vuoden 2021 aikana etäopetuksena pandemiatilanteen vuoksi. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajille. LOMA-AIKOJEN LEIRIT JA KURSSIT Pidempien kurssien lisäksi järjestettiin koulujen loma-aikoina sarjakuvaleirejä ja -työpajoja lapsille ja nuorille. Leireistä osa järjestettiin pandemiatilanteensta riippuen etänä tai lähiopetuksessa. Osa toiminnasta järjestettiin Aluehallintoviraston, Espoon kaupungin tai Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Uudenlainen ulkoilua ja sarjakuvaa yhdistelevä Seikkailusarjisleiri järjestettiin syksyllä 2021 yhteistyössä Seikkailutaidekoulun kanssa. KEVÄÄN JA KESÄN KURSSIT JA LEIRIT •Sarjakuvaleiri 1, 7.6.–11.6.2021 •Sarjakuvaleiri 2, 14.6.–18.6.2021 •Sarjakuvailmaisu 1&2 -verkkokurssi •Kuvituksen verkkokurssi •Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville •Nuorten sarjakuvakurssi •Maksuton sarjakuvan etäkurssi nuorille talvilomalla •Lasten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla (2 ryhmää) •Nuorten animaatiokurssi •Lasten sarjakuvakurssi Espoon Kulttuurikeskuksella •Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karakalliossa SYKSYN KURSSIT •Sarjakuvailmaisu 1 (verkkokurssi) •Sarjakuvailmaisu 2 (verkkokurssi) •Kuvituskurssi (verkkokurssi) •Käsikirjoituspiiri (verkkokurssi) •Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karakalliossa •Lasten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa •Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Vuosaaressa •Lasten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla •Nuorten animaatiokurssi •Nuorten sarjakuvakurssi KOULULAISTEN HARRASTUSRYHMÄT Suomen sarjakuvaseura on ollut mukana edistämässä taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudun koululaisille osana Opetus- ja 16

Kuvitus: Väinä Räsänen

kulttuuriministeriön hanketta vuodesta 2016 saakka. Toiminnan tavoitteena on tuottaa laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa peruskoululaisille koulupäivän yhteyteen. Sarjakuvakeskuksen harrastuskerhojen opettajina toimivat taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat. Koronatilanteen vuoksi osa opetuksesta toteutettiin sekä kevätkaudella etäopetuksena. Osa nuorten harrastusryhmistä kokoontui koronatilanteen vuoksi kokonaan etänä, osa siirtyi rajoitusten salliessa lähiopetukseen. Harrastuskerhojen määrä väheni vuonna 2021, kun uusi Suomen malli -hanke muutti lasten harrastustoiminnan rahoitusmuotoja. Rahoitusta koululaisten sarjakuvaharrastuksien järjestämiseen ei ollut haettavissa 2021-2022 lukukaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriöstä eikä Espoon kaupungilta, minkä vuoksi osa keväällä aloitetuista ryhmistä ei jatkunut enää syksyllä. Syksyn 2021 ryhmät Oulunkylässä, Roihuvuoressa ja Vallilassa toteuttiin Aluehallinto viraston tuella.

Sarjakuvakeskuksen harrastustoimintaa järjestettiin vuoden 2021 kevät- ja syyslukukaudella pääkaupunkiseudun kouluissa seuraavasti: Keväällä 2021 •Kuitinmäen koulu Espoossa: yksi ryhmä •Soukan ala-aste Espoossa: yksi ryhmä •Iivisniemen koulu Espoossa: yksi ryhmä •Kirkkojärven koulu Espoossa: yksi ryhmä •Koivukylän koulu Vantaalla: yksi ryhmä •Oulunkylän ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää •Roihuvuoren ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää •Vallilan ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää •Kannelmäen koulu Helsingissä: yksi ryhmä •Malmin peruskoulu Helsingissä: yksi ryhmä Syksyllä 2021 •Oulunkylän ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää •Roihuvuoren ala-aste Helsingissä: yksi ryhmä •Vallilan ala-aste Helsingissä: kaksi ryhmää Suomen malli -hanke Suomen sarjakuvaseura toteutti harrastustoimintaa kouluissa myös osana Suomen malli -hanketta. Suomen malli -harrastustoiminta on osallistujille maksutonta. Tarkoituksena on tuoda harrastustoiminta koulupäivän yhteyteen ja toteuttaa kouluilla lasten itse toivomia harrastuksia. Seura osallistui keväällä 2021 Suomen mallin -hankkeen pilottiin järjestämällä elokuva- ja animaatioharrastuksia viidessä helsinkiläisessä koulussa: Metsolan ala-asteella, Koskelan ala-asteella, Vesalan peruskoulussa, Latokartanon peruskoulussa ja Yhtenäiskoulussa.

Kulttuurikurkkaus ja Omakurkkaus Vuonna 2019 aloitettu Kulttuurikurkkaus-toimintamalli jatkui yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2021 Sarjakuvakeskus toteutti lapsille suunnattuja sarjakuvapajoja sekä kasvattajille suunnattuja koulutuksia keväällä neljässä ja syksyllä neljässä espoolaisessa päiväkodissa. Vuonna 2021 osana Espoon kaupungin Oma kurkkaus -hanketta toteutettiin viiteen asukaspuistoon Sarjakuvasuunnistusratoja. Radat olivat avoinna yleisölle syyskuun loppuun saakka. Suunnistusradoilla osallistujat pääsivät etsimään ulkotilaan sijoitettuja QR-koodeja kartan avulla. Jokainen koodi avaa animoidun tehtävävideon, jonka avulla osallistujat voivat suunnitella ja kehittää omia sarjakuviaan.

Syksyllä 2021 seura aloitti yhteensä 17 Suomen malli -ryhmää kymmenessä helsinkiläisessä koulussa, jotka ovat Latokartanon peruskoulu, Pihlajiston ala-aste, Yhtenäiskoulu, Pitäjänmäen peruskoulu, Suutarilan ala-asteen koulu, Metsolan ala-asteen koulu, Pohjois-Haagan ala-asteen koulu, Pukinmäenkaaren peruskoulu ja Suomenlinnan ala-asteen koulu.

Kuvitukset: Susanna Juntunen

3. HELSINGIN 36. SARJAKUVAFESTIVAALIT Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin 13.– 14.11.2021 poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemiasta ja syyskuuhun ajoittuneista rajoituksista johtuen tapahtuma siirrettiin lopulta Suvilahdesta Ruoholahteen Merikaapelihalliin, josta paikan päällä toteutettu ohjelma striimattiin laajemmalle yleisölle. Zine Festin sisältöohjelma toteutettiin virtuaalisena, mutta pienlehtimyyjien myyntitapahtuma pystyttiin järjestämään fyysisesti. Festivaalitaiteilijaksi valittiin tamperelainen Emmi Nieminen, ja tapahtuman teemoina olivat yhdessä ja espanjalainen sarjakuva. Jo varhaisessa vaiheessa festivaalilla luovuttiin kansainvälisten vieraiden kutsumisesta, ja kohdemaan ohjelma toteutettiin virtuaalisesti ennakkoon nauhoitettujen haastattelujen muodossa.

Emmi Niemisen festuvaalikuvitus vuodelle 2021

Vaikka päätös tapahtuman siirrosta toteutettiin verrattain myöhään, palaute toteutuneesta festivaalista on kautta linjan ollut positiivista. Seura oli tyytyväinen siihen, miten yleisö otti vastaan tapahtumapaikan siirron ja osallistui festivaaleille niin fyysisesti kuin etäohjelman kautta. Arvioitu kävijämäärä oli n. 5000 kävijää. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen kaupunki festivaali. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1).

Tiitu Takalon haastattelu näyttelyn avajaisista striimattiin suorana festivaalien Youtube-kanavalle. Haastattelemassa kustannustoimittaja Mikael Ahlström. Henry Söderlund kuvasi festivaalitaiteilija Emmi Niemisen.

3.1 KUNNIAVIERAAT Emmi Nieminen (s. 1988) on tamperelainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Nieminen on noussut suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden eturiviin varmalla ja omaleimaisella viivallaan. Niemisen tärkeimpiin teoksiin lukeutuu mm. vuonna 2017 ilmestynyt Vihan ja inhon internet, joka perustuu journalisti Johanna Vehkoon käsikirjoitukseen. Nieminen on ollut ehdolla Sarjakuva-Finlandia- palkintoon viidesti ja vuonna 2018 Nieminen palkittiin kyseisellä palkinnolla osana Sisaret 1918 -antologiaa. Tohtori Matti Hagelbergille on uransa aikana myönnetty Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattupalkinto 1997, Seriefrämjandetin Urhunden 2002, Kemin sarjakuvafestivaalien Lempi Grand Prix 2004 ja opetusministeriön Suomi-palkinto 2012. Vuonna 2021 aikana Hagelbergin magnum opus Läskimooses 20

koottiin 1400-sivuiseksi kirjaksi, jonka julkaisi Asema kustannus. Juliana Hyrri (s. 1989) on helsinkiläinen taiteilija, joka keskittyy enimmäkseen nykysarjakuvaan ja maalaukseen. Monesti Hyrrin narratiivit liikehtivät temaattisesti toiseuden, kasvun, seksuaalisuuden ja luopumisen pinnoilla. Aihiot nousevat selkeästi esille erityisesti hänen esikoissarjakuvateoksessaan Satakieli joka ei laulanut, jossa huoleton lapsuus muuntuu hiljalleen makaaberiksi. Vuonna 2020 Hyrri sai esikoisteoksestaan Kritiikin Kannukset -palkinnon. Kati Kovács (s. 1963) on Helsingissä syntynyt ja Italiassa asuva sarjakuvataiteilija. Vuonna 1999 Kovács palkittiin elämäntyöstään Suomen sarjakuvaseuran myöntämällä Puupäähattupalkinnolla ja 2014 hänelle myönnettiin Suomen ensimmäinen sarjakuvan valtionpalkinto.

Janne Kukkonen (s. 1983) on Lybeckerin opistossa ja Turun taideakatemiassa opiskellut animaatioohjaaja, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Fantasiamaailmassa seikkailevasta rämäpäisestä rosvotytöstä kertova Voro-trilogia on hänen ensimmäinen kirjasarjansa. Trilogian ensimmäinen osa palkittiin Sarjakuva-Finlandialla vuonna 2017, minkä jälkeen amerikkalainen First Second Books julkaisi teoksen englanniksi ja jättikustantamo Casterman ranskaksi. Trilogian päätösosa julkaistiin 2021. Iiro Küttner (s. 1966) tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista elokuva- ja televisiokäsikirjoittajista. Küttnerin käsikirjoittama ja Ville Tietäväisen kuvittama Harvennus, dekkarin omainen sarjakuva romaani Nooan arkista, julkaistiin elokuussa 2021. Hannu Leimu (s. 1969) on kokkolalainen kuva taiteilija, jonka esikoissarjakuva Kadonneet ilmestyi 2021 Liken kustantamana. Leimu on aiemmin tullut tunnetuksi hyperrealistisista maalauksistaan, jossa yhdistyvät populaarikulttuurin ja arkipäivän kuvastot. Kadonneet jatkaa Leimun muiden töiden teemoja. Tuomas Myllylä (s. 1986) on sarjakuvataiteilija, jonka työt sivuavat usein historiallisia aiheita. Myllylä tunnetaan parhaiten Pakanat-sarjastaan, joka seuraa Halikkon varjagisuvun vaiheita. Historiallisen sarjakuvan ohella Myllylä on ansioitunut myös muun muassa Syvänne-albumissa ja Kevyt metalli -lehdissä julkaistujen genresarjakuvien parissa. Jenna Oldén (s. 1995) on tamperelainen kuva taiteilija ja sarjakuvablogisti. Oldénin sarjakuva päiväkirja Jelden sai Vuoden sarjakuvablogi -palkinnon vuonna 2018. Oldén hakee teoksiinsa sisältöä milleniaalin kokemusmaailmasta, jossa haisee ontto nostalgia ja peruttu tulevaisuus. Apatiaan ei kuitenkaan ehdi jumittua, sillä vallankumous tapahtuu nyt, kaikkialla ja jatkuvasti. Ville Ranta (s. 1978) on Suomen tunnetuimpia ja palkituimpia sarjakuvantekijöitä. Häneltä on ilmestynyt useita teoksia, joita on käännetty mm. ranskaksi, saksaksi, ruotsiksi ja puolaksi. Rannan teokset ovat keskenään hyvin erilaisia, aiheet vaihtelevat historiallisesta fiktiosta omaelämäkerralliseen tuotantoon ja pohdiskelevaan esseismiin. Rannan viimeisin sarjakuvaromaani Kuinka valloitin Ranskan ilmestyi syksyllä 2021.

Riina Tanskanen (s. 1998) on tamperelainen taiteilija. Tanskanen tunnetaan parhaiten Tympeät tytöt -taidetilistä Instagramissa, ja Tanskaselle on kertynyt yli 40 000 seuraajaa. Tussein ja vesivärein luoduissa taideteoksissaan Tanskanen käsittelee yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia, kuten rasismia, seksismiä, seksuaalisuutta ja tyttöenergiaa. Instagram-tilin pohjalta luotu Tympeät tytöt -kirja julkaistiin elokuussa 2021. Ville Tietäväinen (s. 1970) sai vuonna 2006 Taiteen keskustoimikunnalta 5-vuotisen apurahan sarjakuvateokseensa Näkymättömät kädet (WSOY 2011). Teos voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2012. Elokuussa 2021 ilmestynyt Harvennus on Iiro Küttnerin käsikirjoittama huikea arkeologinen dekkari, joka tuo päivänvaloon toisen totuuden Nooan arkista ja ihmisen kyvyttömyydestä oppia virheistään. Syvimpien punk-luolien kätköistä auringon valoon vedetty Jiipu Uusitalo alkoi vuonna 2012 piirtämään Tajukankaan kutoja-nimistä sarjakuvablogia. Hilpeänkiukkuisia omakustanteita on syntynyt läjä, ja myös Täysi Käsi Oy on julkaissut kaksi Uusitalon sarjakuvaa. Uusitalon johtotähtenä näkyy läpi tuotannon surrealistisen infosarjakuvan pehmeästi hehkuva kaksoisaurinko, kuin rehevä voikukka bysanttilaisen virastotalon seinustalla. Taiteilijanimellä Derf tunnetuksi tullut John Backderf (s. 1959) aloitti uransa piirtämällä sarja kuvastrippejä ja omakustanteisia sarjakuvalehtiä. Suuren yleisön tietoisuuteen Derf nousi oma elämäkerrallisella My Friend Dahmer -sarjakuvallaan (2012). Derfin viimeisin teos on dokumentaarinen sarjakuva vuonna 1970 tapahtuneesta Kent osavaltionyliopiston verilöylystä, jossa sotilaat tappoivat neljä Vietnamin sotaa vastustanutta mielenosoittajaa. Derf osallistui festivaaleille etävieraana. Saskia Gullstrand on ruotsalainen sarjakuvataiteilija ja opettaja, jonka tarinat kertovat rakkaudesta, sisaruudesta ja väkivallasta. Gullstrand työskenteli Suomen sarjakuvaseuran järjestämässä CUNEComics-in-Residency -ohjelmassa Helsingissä elo– syyskuussa.

Emmi Nieminen: Khimaira

3.2 NÄYTTELYT Emmi Nieminen: Villiinnytys – Rewilding. 3.9.–1.10.2021 Galleria Sarjakuvakeskus / 13.–14.11.2021 Merikaapelihalli. Vuoden 2021 festivaalitaiteilija Emmi Niemisen piirrokset käsittelivät suomalaisten syntyvyyteen liittyvää julkista keskustelua nuoren, lapsettoman naisen näkökulmasta yhdistettynä luontosuhteeseemme ja toisiin lajeihin. Terhi Ekebom & Bo Haglund: Metsätutkielmia. 5.–26.11.2021 Galleria Sarjakuvakeskus. Terhi Ekebomin ja Bo Haglundin näyttely tutki eri lähestymistapojen kautta metsää, metsään menemistä ja metsän siimeksessä olemista. Ekebom havainnoi valon vaikutusta liikkuvissa paperveistoksissaan ja sarjallisissa luontotutkielmissaan. Haglund esitteli maalaussarjan jonka kuva-aiheet sijoittuvat metsää muistuttavaan ympäristöön. An Equal Future – Inspiring Social Innovations from Finland, The UK and Ireland. 13.–14.11.2021 Merikaapelihalli. Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti julkaisi futuriikin tasa-arvoa edistävistä sosiaalisista innovaatioista juhlistaakseen instituutin 30 toimintavuotta. Kirjan piirrosjäljestä vastasi kolme eturivin sarjakuvataiteiljaa: suomalainen Maria Björklund, englantilainen Darryl Cunningham ja pohjoisirlantilainen PJ Holden. Kumppanina hankkeessa toimi brittiläinen Lakes International -sarjakuvafestivaali. Projisointinäyttely esitteli teosta digitaalisessa muodossa. Mikael Heikkanen & Kristiina Oittinen: Taivaallisin näyttely. 13.–14.11.2021 Merikaapelihalli. Taivaallisin pienlehti -voittaja Mikael Heikkasen ja Taivaallisin verkkosarjakuva -voittaja Kristiina Oittinen esittelivät sekä voittajateoksiaan että muuta taidettaan. Kutikuti: Late Rise. 1.–30.11.2021 Ravintola Sörkan Ruusu. Näyttely Late Rise juhlisti seitsemää uutta, alkusyksystä ilmestynyttä risozineä, joiden tekijäkaarti koostui nykysarjakuvayhdistys Kutikutin taiteilijoista. Kaartiin kuuluivat ovat Evangelos Androutsopoulos, Sanna Hukkanen, Tiina Lehikoinen, Lauri Mäkimurto, Hannele Richert, Tuomas Tiainen ja Amanda Vähämäki.

Terhi Adler: Whatever – Tilallista sarjakuvaa. 9.–20.11.2021 Kanneltalo. Terhi Adlerin Whatever kertoo kolmikymppisestä Tytöstä, joka elää parhaan kaverinsa Kissan ja terapeutti-Kasvinsa kanssa kämppiksinä, ja yrittää selviytyä tylsästä mutta kaoottisesta elämästään deittiäppien, pätkätöiden ja parantavien kristallien kanssa. Hahmot ovat tällä kertaa jumittuneet outoihin, ennenkokemattomiin tiloihin. Näyttely tutki, miten toteuttaa sarjakuvaa uudella tavalla kolmessa ulottuvuudessa. Saskia Gullstrand & Riina Tanskanen: One Brings Sorrow, One Brings Joy / Aikuistumisriittejä. 1. – 17.9.2021 Pohjoismainen kulttuuripiste, Suomenlinna B28. Näyttely esitteli kahden nuoren sarjakuvataiteilijan teoksia: Saskia Gullstrand ja Riina Tanskanen. Taiteilijoiden teoksia yhdistää teemallisesti feminismi ja kantaaottavuus, ja molemmat käsittelevät teoksissaan mm. mielenterveyttä ja seksuaalisuuksia. Pauli Kallio & Juliana Hyrri: Kalle, Kaneli, pallo ja sello. 26.8.2021–18.9.2021 Malmitalo. Näyttely esitteli sarjakuvaoriginaaleja ja printtejä Pauli Kallion käsikirjoittamasta ja Juliana Hyrrin piirtämästä lastensarjakuvasta, joka kertoo alakouluikäisestä pojasta Kallesta ja hänen ystävästään Kanelista sekö heidän yhteisistä harrastuksistaan. Venäläiset supersankarit – Moskovalaista nykysarjakuvaa. 1.9.–3.10.2021 Kultturikeskus Stoa, Parvigalleria. Moskovalainen sarjakuvakustantamo Bubble Comics on viimeisen kymmenen vuoden aikana luonut tyhjästä venäläisen supersankarin käsitteen. Kustantamo on luonut jo kymmeniä alkuperäissarjoja omine supersankareineen, jotka ovat saaneet vaikutteita amerikkalaisesta supersankariperinteestä. Venäläisen nykysarjakuvan näyttely esitteli kustantamolta neljä alkuperäissarjaa ja kolme taiteilijaa.

Ville Tietäväinen

Juliana Hyrri

Riina Tanskanen

Janne Kukkonen

3.3 OHJELMA Tekijöitä ja teoksia esiteltiin paikan päällä lavalla sekä verkossa suorina ja ennakkoon nauhoitettuina lähetyksinä. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta. Esimerkkejä ohjelmistosta: •Kalle, Kaneli ja kipsi -luentaesitys sellosäestyksellä •Suomen sarjakuvaseura ry 50 vuotta & Hauskaa mutta raskasta -historiikki •Call My Agent – Sarjakuva-agentin työ Suomessa •Festivaalitaiteilija 2021 Emmi Nieminen •Väinö Tannerin säätiön Metsän tuntu -kilpailun palkintojen jako •Derf Backderf: Ystäväni Dahmer & Kent State (ennakkonauhoitus) •Hanneriina Moisseinen: Puupäähatutettu 2021 •Sarjakuvia kirjolla: Autismisäätiön sarjakuvahanke 2021 •Esitelmä: Fundación Cine + Cómics •Bubble Comics ja venäläinen supersankarisarjakuva Zine Fest Helsinki Zine Fest on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja toimii paikkana, jossa pienlehtien tekijät, lukijat ja muut vastavirtakulttuurista kiinnostuneet voivat kokoontua, myydä teoksiaan ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. 24

Derf Backderf

Zine Fest 2021:n keskusteluojelman toteutettiin kokonaan digitaalisesti festivaalien alkuperäisenä viikonloppuna 4.–5.9.2021. Ohjelma piti sisällään haastatteluja ja paneeleita sekä muuta ohjelmaa sekä tallenteina että livestriimeinä. Zinemyyntiä järjestettiin verkossa. Painettujen zinejen myynti toteutettiin yhteistyössä Turun sarjakuvakaupan kanssa, ja virtuaalijulkaisuja myytiin Virtuaali Zine Fest -kaupassa Gumroadin kautta. Digitaalista yhteistyötä tehtiin myös lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestetyn Turun sarjakuvafestivaalin kanssa. Fyysinen myyntitapahtuma järjestettiin marraskuussa Merikaapelihallissa sarjakuvafestivaalien kanssa samoissa tiloissa. Yhteinen tila koettiin erittäin positiivisena, sillä tapahtumat ovat aiempina vuosina jääneet hiukan irrallisiksi toisistaan. Esimerkkejä ohjelmistosta: •Minä sarjakuvahahmona – Omaelämäkerrallisen sarjakuvan myyminen •Jiipu Uusitalo: Väreistä mustavalkoisuuteen, sarjakuvablogeista albumeihin •Huojuva torni -sarjakuvan esittely •Polyamoria sarjakuvassa •Íslenska Myndasögusamfélagið – Icelandic Comics Society talk •Collaborating across the oceans •Perhesarjakuvat verkossa •Sateenkaarikupla-podcast •Livepiirtoa: Anni K

•Romantiikka ei ole kuollut! Romanssi sarjakuvissa MUU OHJELMA Festivaalien ennakko-ohjelma Malmitalossa, Itäkeskuksessa ja Oodissa Helsingin sarjakuvafestivaalit tarjosi ennakko- ohjelmana sarjakuvan luentaesityksiä koko perheelle, jossa sarjakuvaa pääsi kokemaan sarjakuvaa uudella tavalla. Sarjakuvaluenta on esitys, jossa sarjakuvaa luetaan dramatisoidusti ääneen. Sarjakuvan ruudut projisoidaan valkokankaalle katsottaviksi ja luentaa rikastetaaan äänimaailmalla. Sarjakuvaluennassa esitettiin pätkiä Pauli Kallion ja Juliana Hyrrin Kalle, Kaneli ja kipsi -sarjakuvasta (Suuri Kurpitsa 2021). Sarjakuva kertoo alakouluikäisen Kallen kommelluksista tämän tasapainoillessa iloisesti harrastustensa jalkapalloilun ja sellonsoiton välillä. Lukijana toimi valloittava drag-queen Anita Bang. Ihan kipsissä -sarjispajat Malmitalolla Ihan kipsissä -sarjispajassa opeteltiin sarjakuvan tekemisen perusteita (piirtäminen, kirjoittaminen ja tarinankerronta) ja harjoiteltiin tunnetaitoja. Pajassa tutustuttiin Pauli Kallion ja Juliana Hyrrin sarja kuvaan Kalle, Kaneli ja kipsi. Ryhmien oli mahdollista myös tutustua itsenäisesti Kalle, Kaneli ja kipsi -sarjakuvanäyttelyyn Malmitalolla. Pajojen vetäjinä toimivat sarjakuvataiteilija Nina Mutik ja esitys taiteilija Vili von Nissinen. Työpajat oli suunnattu peruskoululaisille ja ne olivat varattavissa koululaisryhmille.

Karikatyyriautomaatti Kaapelitehtaalla Ihmeellinen Karikatyyriautomaatti tehtaili festivaali lauantaina 13.11. festarikävijöistä pikamuotokuvia Merikaapelihallissa. Tempaukseen osallistui joukko kuvataiteilijoita ja kuvittajia pääkaupunkiseudulta. Automaatin tuotto ohjattiin Maailman sarjakuvat -yhdistyksen voimauttavaan sarjakuvatyöpaja toimintaan. Ohjelmaa Pohjoismaisella kulttuuripisteellä Pandemia mielessäin – suomennoksen julkistus tilaisuus ja elävää musiikkia. 25.8.2021 Pohjois mainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9. Karstein Vollen Pandemic Mindmap -kokoelman ilmestymisen tiimoilta kulttuuripisteen tiloissa oli teosten signeerausta, haastattelu ja elävää musiikkia. Vesa Kataisto haastatteli Vollea, ja lisäksi kuultiin kauan kaivattua elävää musiikkia, josta vastasi Karstein Volle & The Telomeres. Kirjailijakeskustelu: Näin syntyy sarjakuva romaani – Anneli Furmark ja Elias Ericson. 8.9.2021 Live stream. Sarjakuvataiteilijat Anneli Furmark ja Elias Ericson kohtasivat sukupolvirajat ylittävässä keskustelussa, joka käsitteli sarjakuvaromaanien tekoa. Näiden kahden taiteilijan tuotantoa yhdistävät samat aiheet, kuten ystävyys, rakkaus ja ulkopuolisuuden tunne. Furmarkin ja Ericsonin uusien romaanien henkilökuvaus on lämpimän humoristista ja tummasävyistä. 25

PALKINNOT JA KILPAILUT Väinö Tannerin säätiön Metsän tuntu -kilpailu Väinö Tannerin säätiö järjesti kesällä 2021 sarjakuvakilpailun, jonka aiheena oli Metsän tuntu. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen sarjakuvaseura ry:n ja Kuvataideopettajat KUVIS ry:n kanssa. Kilpailussa oli avoin sarja sekä lasten ja nuorten sarjat. Avoimen sarjan töiden arvioinnista vastasi ammattilaisraati.

2. sija Anna Sailamaa: Love Story (3000 euroa) Perustelut: Love Story on raadin mukaan elävästi kuvitettu sarjakuva, jossa kerrotaan mummon ja lapsenlapsen suhteesta. Uniikki tyyli sekä lapsenomaiset elementit teoksen kuvituksessa tarinan kanssa, luovat nostalgisen haikean tunnelman lukijalle. Sarjakuva on kokonaisuudessaan herkkä mutta hurmaava tarina häilyvästä ihmissuhteesta nuoren näkökulmasta.

Yksityiskohta Juliana Hyrrin Metsän tuntu -sarjakuvakilpailutyöstä

1. sija Juliana Hyrri: Laika (5000 euroa) Perustelut: Metsän ei tarvitse aina tuntua turvalliselta, kääriä peittoonsa tai vetää syliinsä. Tuntuma voi olla myös hienovarainen, kuten Juliana Hyrrin sarjakuvassa Laikan tarina. Siinä metsä on taustaa, mutta osa henkilöhahmojen identiteettiä. Vuorovaikutus metsän kanssa voi tarjota myös uhkaa. Hyrri piirtää kauniisti ja kerrostaa tarinan tasoja mestarillisesti. Näin kuvailee raati kilpailun avoimen sarjan voittajaa. 26

3. sija Ivanda Jansone: Metsän luominen (2000 euroa) Perustelut: Jansone hallitsee todella hyvin välineensä. Lyijykynällä hän on luonut upeita syvyysvaikutelmia ja voimakkaan tunnelman. Tekstitön sarjakuva on vaikea laji ja tekijä on onnistunut hyvin, raati toteaa. Monitasoinen sarjakuva metsästä ja paperista. Kilpailun lasten sarjan (6-12v) voitti Annikki Taskinen sarjakuvallaan Nassi Nallen Wild Life ja nuorten (13-17v) sarjan palkinnon sai Jessi Tikkanen.

Iltaklubit 13.11.2021 Helsingin sarjakuvafestivaalien iltaklubi. Helsingin sarjakuvafestivaalien 2021 iltaklubi tarjoili lauantaina mukavaa yhdessäoloa pitkän koronatauon jälkeen pitkän kaavan kautta Huutokonttorin kanttiinissa. Illan livemusiikista vastasi Lake Tuusula Revue. Klubille oli vapaa pääsy. 3.4 Näytteilleasettajat Kaupalliset toimijat Asema Kustannus Kutikuti Suuri Kurpitsa WSOY Eila Hutri Kaisa Leka Emmi Nieminen Markku Tanttu Tommi Musturi Tampereen Sarjakuvaseura ry Fennica Comics Rosebud Turun Sarjakuvakauppa Antikvariaatti Coppola SS Libricon Oy Tim ja Tom Molotow Finland cAPSLOCK HELSINKI

Kutikuti ry:n myyntiosasto marraskuussa 2021. Kuva: Tommi Musturi.

Zine Fest Henri Joela, Ville Koskivirta, Tuomas Koivurinne Rosakaz & Heinokai Aleksis Shi/”Sarracenian” Kollektiivi Tala-Bützow & Voutilainen Betoniaaveet Susanna Kesänen Reunaehto Pinja Salmi, Alexandra Heikkonen, Leo Pulkkinen Sade Mäkeläinen ja Netta Hietaharju Emmi Valve ja Taina Hakala Rocken Moll Jenna Oldén ja Emilia Mäkelä Jiipu Uusitalo & Tiina Vanhapelto ZINE-toverit Mia Minerva <3 H E X WI L L E R Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja Mitja Mikael & JAKKE Surkea & Rosarea Terhi Adler Nika ”Gomis” Kiiskilä, Iida ”Damatris” Reitti & Rika Ruusuvaara Sophie Labelle, Arvi Tammi Eelis Nilukka, Ugly Monsters / Rumat Möröt H-P Lehkonen, Paju Ruotsalainen & Sara Valta Fétiche Editions Viivi Rintanen Muurlan sarjakuvakoulu Elmer Strang & Selma Bertell Tuuli Ojala, Leena Saarinen PoisonPineapple Querq ry Kartsa ja Savi Little Miss Artist Nea Runne Maija Tasala Maskovna Haltijakäpälä & Rikkisu Avokaadonen ja Vuorovesi-kollektiivi Piiru Pilvi Hyväri Kaarina Uimonen Limingan taidekoulu Erittäin salainen tissimerenneitoseura AntsuPuff ja RyuAho Studio Turun sarjakuvakerho ry Nelli Kilu Feministinen sarjakuvatoiminta Sotavalta & Vihtoori Apila Pepita 27

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 CUNE COMICS-IN-RESIDENCE -RESIDENSSIOHJELMA CUNE Comics-in-Residence -ohjelma käynnistettiin uudelleen vuonna 2021. CUNE (Comics Union of Northern Europe) on luotu järjestämään residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Haku residenssijaksoille järjestettiin talvella 2021. Johtuen toisen valitun taiteilijan myöhäisestä peruutuksesta, vuonna 2021 järjestettiin vain yksi residenssikuukausi. Toinen residensseistä siirrettiin järjestettäväksi vuodelle 2022. Residenssi järjestettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen Villa Eläintarhan kanssa. Elo–syyskuussa Helsinkiin saapui residenssiin ruotsalainen Saskia Gullstrand. Gullstrand on sarjakuvataiteilija ja opettaja, jonka tarinat kertovat rakkaudesta, sisaruudesta ja väkivallasta. Saskia asuu ja työskentelee tällä hetkellä Malmössä. Gullstrandin töitä oli elo–syyskuussa esillä Pohjoismaisen kulttuuripisteen galleriassa Suomenlinnassa.

5. JULKAISUT 5.1 julkaisut Vuonna 2021 vietettiin sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuotta. Lisäksi syyskuussa ilmestyi toimittaja ja tietokirjailija Satu Jaatisen kirjoittama seuran historiikki Hauskaa mutta raskasta – Suomen sarjakuvaseura ry 50 vuotta (Suomen sarjakuvaseura, 136 sivua). Satu Jaatinen laati Suomen sarjakuvaseuralle 50-vuotishistoriikin käymällä läpi vanhoja Sarjainfoja, toimintakertomuksia, pöytäkirjoja, lehtileikkeitä ja muita arkistoja vuosikymmenten varrelta. Hän myös haastatteli useita järjestöaktiiveja eri vuosikymmeniltä seuran toiminnasta ja merkityksestä sekä alan yleisestä kehityksestä. Kuvia etsittiin eri arkistoista ja jopa jäsenistöltä kysymällä. 28

Valokuva: Aino Sutinen

Aino Sutisen livekuvituksia 50-vuotisseminaarista

Tuloksena on kiinnostava paketti kotimaista järjestöhistoriaa ja kertomus sarjakuvan yleisen arvostuksen noususta Suomessa. Historiikin ympärille koostettiin marraskuussa myös juhlaseminaari. 5.2 VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Tärkeä osa tiedotustoiminta oli myös sosiaalinen media, jossa seuraajamäärät kasvoivat vuonna 2021. Kanavissa tiedotettiin paitsi seuran omista tapahtumista, myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta sarjakuvaa seuraavalle yleisölle ja alan toimijoille. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa. Sarjakuvaseura.fi ja sosiaalinen media. Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita. Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan, jossa tiedotettiin Facebookin ja Twitterin kautta lähes päivittäin erilaisista sarjakuva-alan uutisista. Sivustolla on myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje.

Sarjakuvakeskus.fi ja sosiaalinen media. Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Blogissa julkaistiin artikkeleita tapahtumiin liittyen.Sivusto oli yhteydessä myös Sarjakuvakeskuksen sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter ja Instagram). Somessa toteutettiin erilaisia tempauksia, kuten suosittu Sarjakuu-piirustushaaste Instagramissa lokakuussa. Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit. com-sivusto on luotu tarjoamaan kaikille halukkaille ilmainen alusta sarjakuvabloggaamiselle. Uuden blogin pystyi perustamaan, jos oli sarjakuvaseuran jäsen. Blogien ympärille on vuosien varrella syntynyt aktiivinen yhteisö, ja sivustoa kehitettiin edelleen. Sarjakuvafestivaalit.fi ja sosiaalinen media. Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilmettä on uudistettu vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Valokuvia kerättiin galleriaan. Nordicomics.info. Sarjakuvaseuran Nordicomicshankkeen kansainvälinen sivusto listasi pohjoismaisiin hankkeisiin liittyviä tapahtumia. Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Kvaakilla on oma, itsenäinen toimituksensa seuran omien toimintojen ulkopuolella. 29

6. KUMPPANIT KIITOKSET TUESTA Aluehallintovirasto Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Opetus- ja kulttuuriministeriö Otavan kirjasäätiö Pohjoismainen kulttuuripiste Sarjakuvantekijät ry Taike KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ Asema Kustannus Arabian asukastalot Autismisäätiö Entressen kirjasto Espanjan suurlähetystö Helsingissä Espoon kulttuurikeskus Espoon kaupungin kulttuuritoimi Feministinen sarjakuvatoiminta Fundación Cine + Cómics Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin keskustakirjasto Oodi Helsingin kulttuurikeskus HIAP - Helsinki International Artist Programme Hietakummun ala-asteen koulu Hämeenlinnan kaupunki Iivisniemen koulu Itäkeskuksen kirjasto Jokiniemen koulu Kaapelitehtaan Konttori Kallion kirjasto Kannelmäen koulu Karakallion asukaspuisto Keskustakirjasto Oodi Keuda Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Kirjan Talo

Kirkkojärven koulu Koivukylän koulu Koskelan ala-aste Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Annantalo Kulttuurikeskus Caisa Kulttuurikeskus Malmitalo Kulttuurikeskus Maunula-talo Kulttuurikeskus Stoa Kuitinmäen yhtenäiskoulu Kutikuti ry Kuvittajat ry Lastenkirjainstituutti Latokartanon peruskoulu Maailman sarjakuvat ry Maatullin peruskoulu Malmin peruskoulu Masis Brewery Merilahden peruskoulu Metsolan ala- asteen koulu Nurmijärven kirjasto Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulunkylän ala-aste Oulun sarjakuvaseura ry Pieni Limonaaditehdas Pihlajiston ala-aste Pitäjänmäen peruskoulu Plan International Suomi Pohjois-Haagan ala-asteen koulu Pohjoismainen kulttuuripiste Pukinmäenkaaren peruskoulu Pure Waste Ravintola Sörkän Ruusu Roihuvuoren ala-aste Rosebud Ruohonjuuri

Sarjakuvantekijät ry Saseka-kerhotalo Seriefrämjandet Seikkailutaidekoulu Snow White Soukan koulu Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti Suomen Diakoniaopisto Suomenlinnan ala-asteen koulu Suomen kirjastomuseo Suuri Kurpitsa Suutarilan ala-asteen koulu

Taiteen edistämiskeskus Teerenpeli Tempera Turun Sarjakuvakauppa Vallilan ala-aste Vesalan peruskoulu Voima WSOY Yhtenäiskoulu

Kuvitus: Petteri Tikkanen

suomen sarjakuvaseura ry 2o22