Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2014 by Suomen sarjakuvaseura ry

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA ............................................... S.4 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Sarjainfo-lehti 1.3.1 Jäsenkortti 1.4 Puupäähattu-palkinto 1.5 Kokoelma 1.6 Sarjakuva-automaatti 2. SARJAKUVAKESKUS .......................................... S.6 2.1 Kahvio 2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys 2.3 Tilat ja toimisto 2.3.1 Muut toimijat tiloissa 2.4 Näyttelyt 2.4.1 Galleria Sarjakuvakeskus 2.4.2 Ikkunagalleria 2.4.3 Pylväsnäyttelyt Aralis-kirjastokeskuksessa 2.5 Opetustoiminta 2.5.1 Aikuisten kurssit 2.5.2 Lasten ja nuorten kurssit 2.5.3 Avoimet työpajat 2.5.4 Sarjakuvapisteet muualla Helsingissä 2.5.4.1 Vuosaaren sarjakuvapiste 2.5.4.2 Roihuvuoren sarjakuvapiste 2.5.4.3 Kinaporin sarjakuvapiste 2.5.5 Muu opetustoiminta Sarjakuvakeskuksella 2.5.6 Tilauskurssit ja tapahtumat muualla 2.6 Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtumat 2.7 Muita tapahtumia 2.7.1 Helsingin Kirjamessut 2.7.2 Tapahtumia Sarjakuvakeskuksella 2.7.3 Palvelut ja muita yhteistyöprojekteja 3. HELSINGIN 29. SARJAKUVAFESTIVAALIT ... S.17 3.1 Ohjelma 3.1.1 Ohjelma ja teemat 3.1.2 Klubit 3.1.3 Kilpailut 3.1.4 Tapahtumapaikat 3.2 Näyttelyt 3.3 Näytteilleasettajat 3.3.1 Kaupalliset näytteilleasettajat 3.3.2 Kansainväliset näytteilleasettajat 3.3.3 Pienlehtitaivas 3.4 Vieraat

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ....................... S.24 4.1 Finnland. Cool 2014 ja suomalaisen sarjakuvan Saksaan suuntautunut vientityö 4.2 Pop-up Comics Center -tapahtumat 4.2.1 Pop-up Comics Center @ Fumetto 4.3 Nordicomics-toiminta 4.3.1 Nordicomics Youth! -nuortenleiri 4.4 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma 4.4.1 CUNE CiR Helsinki 4.5 Edustusmatkat ulkomaisilla festivaaleilla 4.6 Vuonna 2014 käännetyt suomalaisjulkaisut 5. JULKAISUT ....................................................... S.28 6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS ................ S.29 7. YHTEISTYÖKUMPPANIT ................................. S.31

ESIPUHE Suomen sarjakuvaseura on oman alansa suurin järjestö. Sen toiminta on perustunut vuodesta 1971 yhteen ja samaan: suomalaisen sarjakuvan näkyvyyden, aseman ja tason parantamiseen. Kun järjestö aloitti, sille oli huutava tarve. Ranskalaisen sarjakuvan klassikkoja oli juuri alettu julkaista ja kioskit olivat täynnä euroamerikkalaista tusinatavaraa, mutta suomalaisen sarjakuvan tarjonta oli miltei olematonta. Piirtäjiä oli tuskin kourallista enempää. Oli lähdettävä lähes tyhjästä – mutta onnistuimme. 40 vuoden mittaiselle matkalle on mahtunut monenlaisia muutoksia, joista on sittemmin tullut pysyviä ja välttämättömiä. Sarjainfo-lehti on monipuolistanut käsitystä sarjakuvasta. Helsingin sarjakuvafestivaalit toimii jokavuotisena majakkana alalle, esitellen alan uusia tuulia ja tarjoten piskuisille kustantajille mahdollisuuden esitellä tarjontaansa. Sarjakuvakeskus on lisännyt kaupungin sarjakuvaaktiviteettia kerrasta moninvertaiseksi aiempaan nähden, ja etenkin sen opetustoiminta leviää laajalle ja monenlaisiin käyttäjäryhmiin. Sarjakuva on saanut oman rivinsä taiteen määrärahoihin. Tulevaisuudessa sarjakuva lienee myös taiteen perusopetuksen piirissä nykyistä laajemmin. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta sopii myös toivoa, että taiteenalan merkittävin järjestö saisi näkyvyytensä ja asemansa mukaista tukea toimintaansa. Sarjakuvaseura on toiminut vuosikausia huomattavan aktiivisesti erilaisten hankeapurahojen turvin. Väkevän intomielen ja silkan jästipäisyyden vuoksi se on tuottanut paljon tulosta, mutta vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Kyse olisi suuresta harppauksesta suomalaiselle sarjakuvalle. Ville Hänninen Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja

1. PERUSTOIMINTA Suomen sarjakuvaseuran perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja aseman parantaminen. Tässä mainittujen aktiviteettien lisäksi seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn merkeissä. 1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

1.3 SARJAINFO-LEHTI

Puheenjohtaja: Ville Hänninen

Sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2014 neljä kertaa: huhtikuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja tammikuussa (2015). Painosmäärä oli 1000–1100 /numero.

HALLITUS: Warda Ahmed Vesa Kataisto Merja Lundén Ville Manninen Christer Nuutinen Rami Rautkorpi Pauli Ruonala (sihteeri) Tuomas Tiainen Kati Vuopala

Koti- ja ulkomaisten sarjakuvataiteilijoiden haastatteluiden lisäksi lehdessä arvosteltiin kotimaisia ja käännösalbumeita sekä pienlehtiä. Laajempien juttukokonaisuuksien teemoina olivat Tove Jansson, saksalainen sarjakuva sekä sarjakuvakääntäminen. Myös suomalaista animaatiota käsiteltiin kaksiosaisen artikkelin verran, ja sarjakuvatypografia-aiheisesta artikkelisarjasta julkaistiin osat 2 ja 3. Keskustelua käytiin Kaksintaistelu-palstalla sekä Vieraskynä-kolumneissa. Vakiokaartin lisäksi lehteä avusti useita kymmeniä vierailevia kirjoittajia ja piirtäjiä.

VARAJÄSENET: Aino Sutinen Kalle Hakkola

Sarjainfo tiedotti sarjakuva-aiheisista uutisista aktiivisesti myös omilla verkkosivuillaan sekä Facebookissa.

TOIMIHENKILÖT: Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola Kokoelmanhoitaja Kari Juhola Sarjakuvakeskuksen toimintavastaava Petri Koikkalainen Sarjainfon päätoimittaja Reetta Laitinen Sarjainfon toimitussihteeri Aino Sutinen Taloudenhoitaja Piritta Naamanka (jäi pois tehtävästä marraskuussa)

NUMERO 1/2014 Pääjutun aihe ja kansikuvataiteilija oli Puupäähatulla palkittu Terhi Ekebom. Angoulêmen sarjakuvafestivaalit näkyivät: numerossa haastateltiin festivaaleilla vieraillutta israelilaista Rutu Modania ja katsastettiin Jacques Tardin sotateemainen näyttely. Muita aiheita olivat mm. Hjalmar Löfving ja Ladydrawers-sarjakuvakollektiivi. Uusi palsta ”Kaksintaistelu” alkoi Aapo Rapin ja Kari Sihvosen yhteishaastattelulla.

Palkkasuhteessa työskentelivät lisäksi Antti Hintsa, Jenni Kallionsivu, Karri Lehtonen, Maura Manninen, Ville Manninen, Katri Naukkarinen, Pekka Ollikainen, Oskar Thun ja Kati Vuopala. Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvakeskuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Heidän sekä useiden vapaaehtoisten työpanoksella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa. 1.2 TALOUS Suomen sarjakuvaseuran talous on kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avutukset. Merkittävimpänä näistä OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (77 000 €). Muita merkittäviä ja seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat OKM:n kulttuurilehtituki (17 000 €), tapahtumatuki (30 000 €), kuten myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toiminta-avustus sekä monet muut kansainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 25 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin (325 000 €). Tästä osa käytettiin jo vuoden 2013 takautuviin kuluihin ja osa siirtyi tulevalle vuodelle 2015.

Suurimpina menoerinä olivat palkat ja Sarjakuvakeskuksen vuokra sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat Sarjainfon painokustannukset sekä festivaalien tila- ja laitevuokrat. Taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2014 tilinpäätöksessä.

NUMERO 2/2014 Vuoden toinen numero oli Tove Jansson -teemainen Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Muista juhlavuoden hankkeista poiketen Jansson huomioitiin erityisesti sarjakuvataiteilijana. Kansikuvan piirsi Kamala luonto -sarjakuvaa tekevä Jarkko Vehniäinen, jota myös haastateltiin lehdessä. Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla haastateltiin amerikkalaista Alison Bechdelia. Muut jutut käsittelivät muun muassa satavuotiasta suomalaista animaatiota, sarjakuvien kustannustoimittamista, reportaasisarjakuvaa ja sarjakuvamatkailua. NUMERO 3/2014 Kansikuvan piirsi Mika Lietzén, joka oli myös pääjutun aiheena. Helsingin sarjakuvafestivaalein teemamaata Saksaa käsiteltiin useammassa artikkelissa. Muita aiheita olivat mm. veteraanipiirtäjä Martti Sirola, suomalainen animaatio ja latvialainen sarjakuva. Haastatteluihin pääsivät amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä Gabrielle Bell ja islantilainen provokatiivisen sarjakuvan taitaja Hugleikur Dagsson. Kaksintaistelussa toisensa kohtasivat Kati Kovács ja Jope Pitkänen. NUMERO 4/2014 Tommi Liimatta taiteili kannen ja oli pääjutun aiheena. Teemanumeron aiheena oli sarjakuvakääntäminen. Muissa artikkeleissa käsiteltiin muun muassa sarjakuvakeskuksia, sarjakuvapropagandaa ja sarjakuvan typografiaa. Haastatteluissa esiintyivät Minttu-kirjailija Maikki Harjanne sekä internetissä sarjakuvaansa julkaiseva Minna Sundberg. 1.3.1 JÄSENKORTTI Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana jäsenkortin, jolla sai rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta vuosina 2013–14. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2014 myös Asema Kustannus, Egmont, Taidetarvikeliike Farbe, Fantasiapelit, Hoitola Hertta, Jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, Manga Café, Geezers, Otavan kirjakauppa, Painotalo Miktor, Pieni Leffakauppa, Rosebud, Snow White, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa. Lisäksi Uuden tanssin keskus Zodiak antoi alennusta sarjakuvateemaiseen nykytanssiesitykseen. 1.4 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-tunnustuspalkinnon sai tammikuussa 2014 Terhi Ekebom. Seuran perustelut valinnalle: “Naarassarjat-lehdessä 1990-luvun alussa sarjakuvataiteilijan uransa aloittanut Terhi Ekebom (s. 1971) on käsitellyt monissa teoksissaan kuten Honeymoon Islandissa (2007) jaVoyagessa (2010) ihmisenä olemisen haurasta perustaa: hajanaista tunnemaailmaa ja kommunikaation vaikeutta. Kahden olennon välinen vuorovaikutus on inhimillisen toiminnan perusta – ja usein työn ja tuskan takana. Ihmisten välinen aito kohtaaminen tai kyvyttömyys siihen olivat jo hiilellä mustalle paperille toteutetun A Cow’s Dream-esikoisalbumin (Napa, 2001) aiheena. Sen jälkeen Ekebom on käsitellyt aihetta niin sarjakuvakirjoissa kuin lyhyissä tarinoissa Sarjariin, Napaan ja lukuisiin muihin julkaisuihin.

Harri “Wallu” Vaalio, Terhi Ekebom, Iris Schwanck © Jaakko Seppänen Ekebomin sarjakuvissa vivahteet ja tapahtumat löytyvät rivien – ja kuvien – välistä. Niiden muotokieli on yhtä tarinoiden kanssa, kuten omaperäisen taiteen pitääkin. Lyhyimmät kertomukset ovat kuin kuvarunoja tai -mietelmiä. Tummat kuvat kelluvat sivuilla kuin lätäköt, ilman tarkkoja rajoja. Pitkissä kertomuksissa rytmi on korostetun levollinen ja kuvakerronta selkeää. Pääpaino on silloinkin tunteiden ja mielentilojen kuvauksissa. Vuonna 2013 ilmestynyt Kummituslapsi (Asema) on Ekebomin tähän asti laajin ja ehein teos. Kummituslapsi on vivahteikas ja tulkinnanvarainenkin teos menettämisestä ja surutyön jälkeisestä uudelleen eheytymisestä. Tarina etenee sivun kokoisina kauniin seesteisinä kuvina, Edward Goreyn hengessä. Ekebom ei tosin kuvaa elävien maailman keskeltä löytyvää kuolleiden maailmaa makaaberin huumorin keinoin vaan korostaa yhteiselon merkitystä. Rytmin tasaisuus ja hillityn koristeellinen tyyli ovat sopusoinnussa tarinan kanssa. Ekebom on ollut mukana monissa merkittävissä suomalaisen sarjakuvan yhteisnäyttelyissä, muun muassa Kiasmassa 1999 ja 2012 sekä Angoulêmessä 2006. Hänen sarjakuviaan on julkaistu muun muassa englanniksi, ranskaksi, tšekiksi ja ruotsiksi. Ekebom onkin taiteilijana monipuolinen. Hän on kokeillut urallaan jopa poikkeuksellisen monia tekniikoita ja työtapoja ja vaihtanut välinettään sujuvasti tarinan luonteen mukaan – rasvaliidusta omatekoiselle kartongille raapimiseen, mustepiirroksiin ja vahaliituihin. Erottuva graafinen tyyli, tarkkaavaisuutta ja oivaltamista vaativa kerronta ja tarinoiden teema muodostavat yhtenäisen runollisen kokonaisuuden. Jännitteiset tarinat kasvavat osiaan suuremmiksi.” Terhi Ekebomin näyttely oli esillä Galleria Sarjakuvakeskuksessa (ks. kohta 2.4.1) 6.3.–12.4.2014. Lisäksi jaettiin sarjakuvaneuvoksen arvonimet Iris Schwanckille ja Harri ”Wallu” Vaaliolle. Iris Schwanckilla on kansainvälisyys verissä ja sarjakuva on hänen silmäteränsä. FILI:n johtajana hän on ennakkoluulottomasti hankkinut suomalaiselle kirjallisuudelle uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlan kunniaksi Schwanck, tällä kertaa FILIn johtajan asemassa, päätti, että suomalainen sarjakuva vakiinnuttakoon paikkansa Angoulêmen sarjakuvafestivaalilla. 5

Graafisen alan moniottelija Harri ”Wallu” Vaalio viettää parhaillaan sarjakuvataiteilijauransa 40-vuotisjuhlaa. Vuodesta 1985 lähtien Wallu on ollut omien sanojensa mukaan ”kohtuullisen vapaa taiteilija”, joka tuottaa ”naurettavia sarjoja”. Näistä tunnetuimpia ovat Lämsänperäläiset, Punaniska, Mikrokivikausi ja KyöPelit.Vaalio toimi pitkään Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtajana, puhuen muun muassa sarjakuvan saamien Kopiosto-apurahojen ja lajin kulttuuripoliittisen aseman puolesta. 1.5 KOKOELMA Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja. Kokoelma sijoitettiin vuonna 2003 kirjastokeskus Aralikseen, Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjaston tiloihin Helsingissä. Vuonna 2014 kokoelmanhoitajalle suunnattujen kysymysten määrä kasvoi. Varsinkin sarjakuvafestivaalien aikaan sarjakuvanharrastajia ja -opiskelijoita kiinnostivat pienlehdet. Aalto-yliopiston kirjaston siirtyminen Otaniemeen lähestyy. Siihen liittyen, Sarjakuvaseuran kokoelma tulee muuttamaan lähivuosina. Muuton yhteydessä tutkimuksellista aineistoa, kuten graduja, tutkielmia ja omakustanteita, tullaan eriyttämään omaksi kokonaisuudekseen. Jatkossa omakustanne- ja pienlehtiharrastajia voidaan opastaa helpommin aineiston äärelle, sillä kaiken kokoisena ja muotoisena formaattina ko. materiaali on sarjakuvaseuralle erittäin haastellista arkistoitavaa. Muuton jälkeen niiden löytyvyys toivottavasti tulee parantumaan. Gradujen ja väitöskirjojen sekä muiden tutkielmien lisäämistä kokoelmaan jatkettiin. Suurin osa kotimaisista sarjakuvien kustantajista lähetti vapaakappaleet seuran kokoelmiin. Myös ulkomaista materiaalia saatiin runsaasti lahjoituksina yhteistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa kokoelman kartuttamista ovat yksityiset lahjoittajat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. 1.6 SARJAKUVA-AUTOMAATTI Seuran ylläpitämä Sarjakuva-automaatti sijaitsee Lasipalatsin mbarissa Helsingin keskustassa. Vanhasta tupakka-automaatista restauroitutu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatt tarjosi vuonna 2014 monipuolisen kattauksen harrastajien ja ammattilaisten piensarjakuvia, hahmokortteja, flipbook-animaatioita ja c-kasetteja. Sisältöä saatiin eri puolilta Suomea ja maailmaa, kaukaisimmat teokset tulivat Japanista.

2. SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallinnoima, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, tapahtumia ja muuta toimintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarjakuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijainneessa Sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2014 sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, kaksi työpaja- ja kurssitilaa sekä kellarikerroksessa toimisto- ja varastotila. Tiloja uudistettiin vuoden mittaan vastaamaan paremmin erityisesti kehittyvää opetustoimintaa. Yhdistämällä alan voimat saman katon alle Sarjakuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katukuvaan uudenlaisen kulttuuritilan. Näin sarjakuva on saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuritarjonnassa. Katutason toiminta toi vuonna 2014 sarjakuvan laajaa kirjoa tunnetummaksi sekä sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille että muille toimijoille. Myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja vilkasta. Sarjakuvakeskuksessa järjestettiin useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailuita. Tärkeässä osassa kansainvälistymisesssä olivat CUNE CiR -residenssitoiminta (ks. kohta 4.4) sekä Helsingin sarjakuvafestivaalit (ks. kohta 3). Lisäksi Pop up Sarjakuvakeskus -toimintaa jatkettiin Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2014 Pop up Sarjakuvakeskus -tapahtumia oli Sveitsin Fumetossa sekä Turussa. Sarjakuvakeskus kartoitti vuonna 2014 mahdollisuuksia muuttoon kokonaan uusiin tiloihin yhdessä yhteistyötahojen kanssa, sillä tilat ovat potentiaalisesti jäämässä pieniksi tämänhetkiselle toiminnalle. 2.1 KAHVIO Sarjakuvakeskuksen kahvio on vakiintunut yhdeksi alueen suosituista kohtaamispaikoista. Vuonna 2014 asiakaskunta koostui kaikenikäisistä ihmisistä, lapsiperheistä eläkeläisiin. Kahvio on vakiinnuttanut paikkansa etenkin lähiympäristön opiskelijoiden olohuoneena. Kahviossa oli tarjolla mm. reilun kaupan kahvia ja teetä sekä pientä naposteltavaa. Valikoimissa oli myös kausituotteita. Kahvion ulkoasua, yleisilmettä ja asiakaspalvelun laatua kehitettiin vuoden aikana. 2.2 KAUPPA, VERKKOKAUPPA JA ORIGINAALIVÄLITYS Sarjakuvakeskuksen kauppa pyöritti pientä, voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on ollut tarjota erityisesti kotimaisille ja kansainvälisille pienkustantajille levityskanava alan tapahtumien ulkopuolella. Vuonna 2014 valikoima tarjoili kotimaisia sarjakuvateoksia sekä merkittäviä ja vähemmän tunnettuja ja ulkomaalaisia albumeja. Erikoisempien ulkomaisten julkaisujen alikoima karttui mm. seuran kansainvälisten projektien, festivaalivierailujen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja residenssitoiminnan myötä. Myös sarjakuvaseuran omat julkaisut ja tuotteet

olivat aina saatavilla omasta kaupasta sekä verkkokaupasta.

2.3.1 MUUT TOIMIJAT TILOISSA

Kaupassa myytiin myös paljon omakustanteita ja pienlehtiä. Näitä ostettiin sisään suoraan tekijöiltä. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, postikortteja, mukeja julisteita ja näyttelyprinttejä.

HUUDA HUUDA Sarjakuvakustantamo Huuda Huudan kirjavarasto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen arkistotiloissa.

Sarjakuvakeskuksen originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarjakuvataiteilijoiden originaalitaidetta. Välityksen avulla seura helpotti originaalien leviämistä ja näin toi sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää. Originaalin tekijä sai 70% myyntituloista itselleen. Vuoden 2014 lopulla uudistettiin verkkokauppaa osana Sarjakuvakeskuksen uutta verkkosivustoa. Kaupan valikoimaa vietiin myös aktiivisesti myyntiin erilaisiin tapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla. 2.3 TILAT JA TOIMISTO Katutasossa sijaitsivat kahvio, kauppa, galleria ja opetustilat. Opetustiloja remontoitiin entistä paremmin opetuskäyttöön sopivaksi ja kauppa-kahvio järjestystä uudistettiin. Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten ja erilaisten toimijoiden käyttöön. Tilat olivat usein mm. kokouskäytössä sekä lisäksi yksityisille ihmisille mm. perhejuhlien paikkana. Useiden näiden tapahtumien yhteydessä oli myös Sarjakuvakeskukselta tilattua toimintaa, kuten sarjakuvatyöpajoja ja pientä ruokatarjoilua. Suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi Sarjakuvakeskuksen alakerrassa. Yhdistyksen työntekijöiden työskentelytila toimi myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä ja luontevana tapaamispaikkana. Toimistotiloja kehitettiin läpi vuoden ja Sarjakuvakeskus sai toiminnan tueksi mm. tietotekniikkatarvikkeita lahjoituksina eri tahoilta. Samassa tilassa sijaitsi myös Sarjainfon arkisto sekä seuran kirjavarasto. Loppuvuodesta vuokrattiin uusi varastotila Oranssi ry:ltä Sörnäisistä, jotta alakerrasta saatiin vapautettua tilaa.

KUVITTAJAT RY Kuvittajat ry:n toimisto, kaksi työpistettä ja arkisto muuttivat vuokralaisiksi Sarjakuvakeskuksen tiloihin. Kuvittajat mm. julkaisee Kuvittaja-lehteä ja järjestää jäsenilleen koulutus- ja virkistystapahtumia. Alan edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä tehdään aktiivisesti. Järjestön kaikki n. 350 jäsentä ovat alansa ammattilaisia ja jäsenistössä sekä sen hallituksessa on monia sarjakuva-alankin toimijoita. Yhteistyötä Kuvittajien ja sarjakuvaseuran välillä syvennettiin vuoden 2014 syksystä alkaen. Tavoitteena on saada synergiaetua mm. monilta osin samantyyppisten pienten taidealojen edunvalvontaan. MAAILMAN SARJAKUVAT RY Maailman sarjakuvat ry lähti mukaan vuokralaiseksi Sarjakuvakeskuksen toimistotiloihin syksyllä 2014. Kehitysmaissa ja kotimaassa opetus- ja näyttelytoimintaa tekevä pieni järjestö haki uuttaa suuntaa ja tarkoituksena on tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä yhdistysten välillä. PALIKKA RY Palikka ry on 1999 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää animaatiokulttuuria sekä koota alan harrastajia yhteiseen toimintaan. Palikka ry järjestää kursseja ja tapahtumia, joista suurin on vuotuinen Animatricks-festivaali. Vuonna 2012 Palikka ry:n työntekijät siirtyivät työskentelemään Sarjakuvakeskuksen toimistolle ja tuottivat kevään 2014 Animatricks-festivaalia osin Arabianrannasta käsin. Yhteistyötä järjestöjen välillä tehtiin mm. Animatricks-festivaalilla pidettyjen sarjakuvapajojen muodossa.

Sarjakuvakeskus kartoitti vuonna 2014 mahdollisuuksia muuttoon kokonaan uusiin, väljempiin tiloihin yhdessä yhteistyötahojen kanssa.

2.4 NÄYTTELYT 2.4.1 GALLERIA SARJAKUVAKESKUS Suomen sarjakuvaseuran oma galleria esittelee monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjakuvaa ja sarjakuvataiteeseen liittyviä poikkitaiteellisia töitä. Tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. Vuonna 2014 seura järjesti pääasiassa omia kutsuvierasnäyttelyitä. Galleria on myös vuokrattavissa taiteilijoille ja toimijoille kohtuullista, kulut kattavaa vuokraa vastaan. Osa töistä oli myynnissä ja näyttelyihin liittyviä sarjakuvakirjoja nostettiin esille kaupassa. Vuonna 2014 gallerian toiminnassa nousi yhä vahvemmin esille tilan käyttö ja moniulotteisuus. NÄYTTELYT VUONNA 2014: PERKEROS BACKSTAGE 16.1.–28.2. JP Ahosen ja KP Alareen Perkeros -sarjakuvaromaani kertoo avantgardistisesta metallibändistä arkisen yliluonnollisessa ympäristössä ja jossa yhdistyvät ihmissuhdesarjakuva, huumori ja fantasia-elementit. Sarjakuvakeskuksen galleriassa oli esillä Ahosen Perkeros-aiheisia piirroksia, värivedoksia ja luonnoksia kirjan eri työvaiheista, poistettuja ja editoituja kohtauksia sekä näyttelyä varten koostettua oheisaineistoa. Galleriatilaan rakennettiin myös bändin kuvitteellinen “bäkkäritila”, jonka seinille näyttelyn kävijät saivat jättää oman seinäkirjoituksensa tai piirroksensa.

MARI AHOKOIVU JA KALLE HAKKOLA: SANNI JA JOONAS: TALVIYÖ 16.4.–10.5. Sanni ja Joonas: Talviyö on ensimmäinen osa Mari Ahokoivun kuvittamaa ja Kalle Hakkolan käsikirjoittamaa lastenkirjasarjaa. Viisivuotias Sanni ja hänen seitsenvuotias isoveljensä Joonas asuvat vanhassa talossa pellon reunalla metsän vieressä. Sannin ja Joonaksen mielikuvituksellisissa seikkailuissa touhottavat mukana myös lumilohikäärme, vaari sekä superpalomieheksi muuntautuva äiti. Näyttelyssä oli esillä printtejä, luonnoksia, tehtäviä lapsille ja tietoa eri eläinlajeista. BUE BREDSDORFF & ALLAN HANSEN: KAUPUNKI JA KARHU 22.5.–19.6. Tanskalaiset Bue Bredsdorff ja Allan Hansen tutkivat Helsinkiin keskittyvässä Kaupunki ja karhu -näyttelyssään erityisesti kaupunkiympäristön ja luonnon suhdetta sekä sivistyksen ja kesyttämättömän maailman välistä ristiriitaa. Taiteilijoiden vastakkaiset lähestymistavat muodostavat pääkaupungista mielenkiintoisen yhteismuotokuvan. Näyttely avasi myös molempien taiteilijoiden työskentelyprosesseja ja niiden yhteensovittamisen haasteita. Näyttely oli osana Bredsdorffin ja Hansenin residenssiprojektia CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa (ks. kohta 4.4.1).

© Sakari Sivonen TERHI EKEBOM: PUUTARHA – PUUPÄÄHATTU 2014 10.3.–12.4. Suomen sarjakuvaseura jakoi vuoden 2014 Puupäähattu-palkinnon 13.2.2014 sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Terhi Ekebomille. Puutarha-näyttely esitteli taiteilijan monipuolista uraa. Teemana oli läpileikkaus albumeista niiden kasvillisuuden kautta. Näyttely sisälsi printtejä, seinämaalauksia sekä moniulotteisen ja liikkuvan installaation.

MIKKO VÄYRYNEN: WHITE DISASTER 4.–30.8. Sarjakuvataiteilija Mikko Väyrynen työsti galleriaan kokonaan valkoisesta paperista tehdyn sarjakuvanäyttelyn White Disaster. Paperin muodot ja niistä lankeavat varjot loivat veistoksellisen kuvan tuhoutuvasta luonnosta, jossa napapiirit sulavat ilmastonmuutoksen takia eivätkä edes linnunpoikaset ole turvassa metsurin sahalta. MARIJPOL: YLLÄTYSJUHLAT ERAKOLLE 3.–30.9. Yllätysjuhlat erakolle näyttely kuvasi syntymäpäiväjuhlia, niihin liittyviä perinteisiä sekä juuri keksittyjä rituaaleja. Näyttely pohjautui saksalaistaiteilija Marijpolin Eremit-albumiin sekä avant-verlagin ja Suomen sarjakuvaseuran yhteisjulkaisemaan Loma suolla -haitarikirjaan. Näyttelyssä oli esillä uusia, Helsingin sarjakuvafestivaaleja varten tehtyjä piirroksia, jotka kuvaavat Erakon kokemuksia päivänsankarina. Näyttely oli myös osana Marijpolin residenssiprojektia CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa (ks. kohta 4.4.1).

JULIE DELPORTE: EVERYWHERE ANTENNAS 9.–29.10. Lokakuun näyttelyssä oli esillä originaaleja ja uusia maalauksia Julie Delporten sarjakuvaromaanista Everywhere Antennas. Teos kertoo nimettömän naiskertojan elämästä harvinaisen säteily-yliherkkyyden kanssa televisioiden, matkapuhelimien ja tietokoneiden lähetysaaltojen kyllästämässä nykymaailmassa.Näyttelyssä oli mukana otteita myös muista Delporten teoksista. Näyttely oli myös osana Delporten residenssiä CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa (ks. kohta 4.4.1) NORDICOMICS YOUTH 9.–26.11. Suomen sarjakuvaseura järjesti kesällä 2014 yhteispohjoismaisen Nordicomics Youth! -leirin nuorille tekijöille (ks. kohta 4.3.1). Sarjakuvakeskuksen näyttely esitteli leirille osallistuneiden nuorten töitä ja leirin työskentelyprosessia. Näyttelyssä olivat mukana Norjasta Johanne Eikå Bergill, Ida Eva Neverdahl ja Jofrid Sandgren Østenstad, Ruotsista Jennie Sörensen ja Sara Hernoldson, Suomesta Ina Rosberg ja Yrtti Taivaloja ja Virosta Leore Klyszejko. MOVING AGAIN – VIIKONLOPPUNÄYTTELY 27.–30.11.14 Watdagac galleryn kuratoima Moving again -ryhmänäyttely esitteli taiteilijoiden teoksia eri maista teemalla “Moving”. Näyttelyssä mukana: Andrés Magán, Antti Uotila, Berto Fojo, Gorka Villaescusa, Hanna Andersson, Inka Järvinen, Jonny Negron, Manuel Donada, Mathilde Van Geluweh, Mikko Väyrynen, Sami Aho, Stevie Gee, Tetsunori Tawaraya ja Tommi Musturi. BATMAN 75 VUOTTA - JUHLANÄYTTELY 10.12.2014– 17.1.2015 Batman täytti vuonna 2014 juhlavat 75 vuotta. Sarjakuvakeskuksen näyttely käy Batmanin kehitystä läpi kuvanäytteillä, joissa esitellään sarjan tärkeimpiä tapahtumia ja mieleenpainuvimpia kuvittajia.Sarjakuvien lisäksi Batman on esiintynyt myös elokuvissa, TV-sarjassa sekä lukuisissa oheistuotteissa, jotka myös ovat esillä tässä näyttelyssä. Batman-näyttelyn tuottivat sarjakuvan pitkäaikaisin suomalainen kustannustoimittaja Jouko Ruokosenmäki sekä Batman-keräilijä ja fani, elokuvantekijä ja käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari.

2.4.2 IKKUNAGALLERIA Vuonna 2014 Sarjakuvakeskuksen ikkunagalleria toimi enimmäkseen osana Sarjakuvakeskuksen gallerian näyttelytilaa mainostaen ja esitellen päägallerian näyttelyitä. Tilaisuuksien mukaan ikkunagalleriassa oli itsenäisenä näyttelytilana esitellen yksittäisiä pieniä näyttelyitä. IN ITALIA SONO TUTTI MASCHI / IN UN CORPO DIFFERENTE 4.–30.9.2014 Näyttelyssä oli esillä otteita kahdesta LGBTI-elämää käsittelevästä sarjakuvaromaanista: taiteilija Sara Colaone ja kirjoittaja Luca De Santisin In Italia sono tutti maschi (‘Italiassa kaikki ovat miehiä’) kertoo homoseksuaalien vainoista 2. maailmansodan aikaisessa Italiassa, ja Fabio Seran albumi In un corpo differente (‘eri ruumiissa’) tositarinan yhdestä Italian ensimmäisistä transnaisista ja hänen elämästään. Näyttely oli osana Helsingin 29. kansainvälisiä sarjakuvafestivaaleja. 2.4.3 PYLVÄSNÄYTTELYT ARALISKIRJASTOKESKUKSESSA Läheisessä Aralis-kirjastokeskuksessa (Hämeentie 135) oli nähtävänä Suomen sarjakuvaseuran järjestämiä näyttelyitä. Vaihtuvilla näyttelyillä oli tarkoitus nostaa erityisesti nuorten tekijöiden profiilia. NÄYTTELYT VUONNA 2014: MAURA MANNINEN: TRESPASSES 14.2.–30.8. Maura Mannisen Trespasses: Initiation (2013) on ensimmäinen osa nuorille suunnatusta fantasiaseikkailusta, jossa maailmanlaajuisen katastrofin jälkeen ihmiset ja maapallon muut rodut joutuvat pakenemaan omaa tuhoaan maan pinnan alaisiin yhteisöihin. Näyttelyssä oli esillä vedoksia sarjakuvasivuista ja pieniä tarinaan liittyviä elementtejä. COMIX4= 4.-30.9. COMIX4= -näyttely esitti väkevän kuvan Euroopasta, joka muuttuu, kasvaa ja ennen kaikkea menee eteenpäin. Taiteilijat kuvasivat ilmiötä, josta heillä kaikilla oli ensikäden kokemuksia: maahanmuuttoa. ComicX4= Comics for Equality -projektin päämääränä on ylläpitää kulttuurien välistä vuoropuhelua taistellakseen rasismia vastaan Euroopassa ja edesauttaa kulttuurityötä maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin kohdistuvaa, nuorison keskuudessa vellovaa ksenofobiaa vastaan. Näyttely oli osana Helsingin 29. kansainvälisiä sarjakuvafestivaaleja. Näyttelyssä oli mukana 15 sarjakuvataiteilijaa: Amanda Baeza (Chile / Portugali), Angela Wanjiku Njoroge (Kenia / Italia), Camilo Collao (Ranska), Carlos G.C.Medina (Meksiko / Eurooppa), Corsino (Argentiina / Slovenia), Dmitry Yagodin (Venäjä / Bulgaria), Dora Graur (Romania / Unkari), Elena Vitagliano (Italia / Iso-Britannia), Emre Ozdamarlar (Turkki / Ruotsi), Evangelos Androutsopoulos (Kreikka, Suomi / Iso-Britannia), Laura Ķeniņš (Kanada / Latvia), Mari Ahokoivu (Tanska / Suomi), Miriam Klara Czapp (Saksa / Italia), Sabine Moore (Itävalta / Latvia), Thomas Cuschieri (Malta / Iso-Britannia).

2.5 OPETUSTOIMINTA AIKUISTEN KURSSIT, KEVÄT JA KESÄ 2014 Sarjakuvaopetus ja sen jatkuva kehittäminen ovat yksi keskuksen toiminnan ydinalueista. Sarjakuvakeskuksella järjestettävää opetusta kehitettiin vuonna 2014 laajemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Eripituisia kursseja järjestettiin eri ryhmille Sarjakuvakeskuksella sekä muualla Helsingissä, Suomessa ja ulkomaillakin. Suurimmat näkyvät muutokset opetustyössä Sarjakuvakeskuksella olivat toisen kuvituskurssin aloittaminen. Kuvituskurssien määrä nostettiin yhdestä kahteen, sillä kurssi on osoittautunut erittäin suosituksi. Vuonna 2015 tullaan jatkamaan nostetulla kurssimäärällä. Jatkossa tullaan myös pohtimaan pitempien kurssien lisäämistä, koska ne luovat kurssitoiminnalle vakautta ja selkeyttä. Lapsille järjestettävien kurssien osalta jatkettiin sovellettua opetussuunnitelmaa, joka perustuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Sovellettuun opetussuunnitelmaan perustuvia kursseja järjestettiin etäpisteillä vuosaaressa, roihuvuoressa ja Sarjakuvakuvakeskuksen omissa tiloissa Arabianrannassa. Vuonna 2015 etäpisteet aloitetaan myös Espoossa ja Vantaalla. Sarjakuvakeskus tarjoaa peruskurssien ja työpajojen lisäksi erilaisille toimijoille teemoitettuja non-stop-pajoja, luentoja sekä räätälöitäviä pajoja. Opetuskokonaisuuksia tilataan niin yksittäisiin tapahtumiin kuin kouluille, kirjastoihin ja yrityksille. Pääasiallinen asiakas Sarjakuvakeskukselle on tällä hetkellä koulu, oppilaitos tai kirjasto. Vuonna 2014 aloitettiin myös yhteistyö kulttuurikeskuksen kanssa Taiteen perusopetuksen käynnistämiseksi. 2.5.1 AIKUISTEN KURSSIT Aikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuoden 2014 aikana reilut 80 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistuneita opettajia Sarjakuvakeskuksen laajasta opettajaverkostosta. Sarjakuvailmaisu 1 & 2 sekä Kuvituksen jatko- ja peruskurssi ovat saavuttaneet eräänlaisen kestosuosion. Myös uusia kurssi-ideoita etsitään ja toteutetaan jatkuvasti näistä esimerkkeinä voisi mainita kuvakirjapiirin ja sarjakuvantekniikat kurssin.

DOKUMENTAARINEN SARJAKUVA Kurssilla opittiin kertomaan kiinnostavia tarinoita tosielämästä – arjen sattumuksista yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kurssilla käytiin läpi dokumentaarisen sarjakuvan eri lajityyppejä sarjakuvaesimerkkien ja harjoitusten avulla. Tutuksi tulivat mm. omaelämäkerrallinen sarjakuva, sarjakuvareportaasi, historiallinen sarjakuva, infosarjakuva ja poliittinen pilakuva. HAVAINNOSTA PAPERILLE Kurssin tarkoitus oli tutustua piirtämiseen ennakkoluulottomasti kokeilemalla piirtämistä monenlaisilla eri välineillä ja tavoilla. Pääpaino kurssissa oli havainnosta piirtämisessä. IMPROVISAATIOKURSSI Sarjakuvakeskuksen improvisaatiokurssilla käytiin läpi improvisaation perusteita ja opeteltiin soveltamaan sen teorioita sarjakuvien tekemisessä. Päämääränä oli, että kurssille osallistuneet oppilaat saavat improvisaatiosta toimivan työkalun omaan luovaan työskentelyyn. KOKEILEVAN SARJAKUVAN KURSSI Pääpaino oli erilaisten tekniikoiden ja ideointien kokeileminen, oivaltaminen, hylkääminen ja rakentaminen. Kurssi rakentui erilaisista tehtäväaihioista, joihin kurssilaiset voivat palata oman kiinnostuksen ja mieltymyksen mukaan. KUVITUKSEN JATKOKURSSI Kurssilla syvennettiin aiemmin saatua kokemusta lehtikuvituksesta, ja lisäksi perehdyttiin kirjankuvituksen koko prosessiin. Kurssin aikana opittiin hyödyntämään omaa luonnospäiväkirjaa ideoimisen välineenä, tehtiin lisää erilaisia tekniikkakokeiluja, opittiin suunnittelemaan kiinnostavia hahmoja, harjoiteltiin kuvakäsikirjoituksen tekemistä ja paneuduttiin kirja-aukeaman sommitteluun. LYNDA BARRY -KURSSI Kurssin mittaan edettiin omakohtaisen kautta uskottavan tuntuisen fiktion kirjoittamiseen. Kurssilla tehtiin pieniä kirjoitustehtäviä, joiden lähtökohtana oli kuva. Lynda Barryn kirjoittamistapa tuottaa eläviä, todentuntuisia tarinoita. SARJAKUVAILMAISU 1&2 Sarjakuvailmaisu on pitkä, kolme lukukautta kestävä kurs-

si, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Sarjakuvailmaisun opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat. Kokonaisuus kesti koko lukuvuoden ja jakautui neljään periodiin. SARJAKUVAILMAISU 3 Kurssilla keskityttiin pitkän novellimaisen sarjakuvan luomiseen. Kurssille haettiin erikseen omalla portfoliolla, ellei Sarjakuvailmaisu 1&2 -kurssia oltu käyty. Ensimmäisen lukukauden pääteema oli käsikirjoittaminen. SARJAKUVAN TEKNIIKAT Viisi suomalaista sarjakuvataiteilijaa kävi esittelemässä oman työskentelytapansa. Kurssilaiset pääsivät tutustumaan käytännössä ammattilaisten opastuksella viiteen erilaiseen sarjakuvatekniikkaan. KESÄN KUVITUSKURSSI Lyhytkurssilla tarkasteltiin tekstin ja kuvan yhdistämisen mahdollisuuksia ja perehdyttiin kirjankuvituksen koko prosessiin. Etsitään materiaalia ja inspiraatiota oman työn tueksi, suunniteltiin hahmoja ja kokeiltiin erilaisia tekniikoita. KESÄINEN TIITU TAKALON AKVARELLIKURSSI Akvarellimaalaus voi olla hauskaa ja inspiroivaa, kun välineet ovat hyvät ja asenne kohdallaan. AIKUISTEN KURSSIT, SYKSY 2014 KUVAKIRJAPIIRI Kurssi oli suunnattu kuvittamisesta kiinnostuneille, kuvakirjan tai sarjakuvakirjan teosta haaveileville tai sitä parhaillaan työstäville. Piirin tarkoitus oli tarjota aikaa, tilaa ja yhteisöllisyyttä oman projektin työstämisen tueksi. KUVITUKSEN PERUSKURSSI Kurssilla syvennyttiin kuvitukseen sekä kirjamuodon mahdollisuuksiin ilmaisumuotona. Käytiin läpi kuvituksen eri osa- alueita lehtikuvituksesta kuvakirjaan, erityisenä huomion kohteena kokeellinen ja rajoja rikkova kuvakirja. Kurssi jatkuu keväällä 2015. SARJAKUVAILMAISU 1&2 Sarjakuvailmaisu on pitkä, kolme lukukautta kestävä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Sarjakuvailmaisun opettajina toimivat Suomen eturivin sarjakuvataiteilijat. Kurssi jatkuu keväällä 2015.

2.5.2 LASTEN JA NUORTEN KURSSIT LASTEN KURSSIT KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2014 HIIHTOLOMAN KEKSIJÄKURSSI 8–12-VUOTIAILLE Hiihtolomalla keksijäkurssin oppilaista koottiin Sarjakuvakeskuksen virallinen tutkimusryhmä, jonka päämääränä oli kehittää uusia ja hullunkurisia keksintöjä. Kolmipäiväisten tutkimusten aikana paneuduttiin mm. robotteihin ja kolmiulotteiseen rakentamiseen ja erilaisten kokeiden pohjalta oppilaskeksijät kokosivat itselleen tietokirjan. Syksyllä 2014 aloitettiin lastenkursseilla kurssijulkaisujen tekeminen. Ensimmäisenä lasten sarjakuvakurssien yhteistuotoksena syntyi jouluksi Kauhulehti. ANIMAATION PERUSKURSSI Kurssilla opittiin liikkuvan kuvan perusperiaatteet. Kurssilla käytiin läpi animaation kaikki vaiheet: ideointi, käsikirjoitus ja toteutus. Kurssilaiset pääsivät kokeilemaan erilaisia animaatiotekniikoita piirtäen ja valokuvaten. Kurssilla työskenneltiin paljon ryhmissä. LASTEN ILTAPÄIVÄKURSSIT (7–12-VUOTIAILLE, 8–12-VUOTIAILLE, 10–15-VUOTIAILLE) Lasten kolmella iltapäiväkurssilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunniteltiin hahmoja ja ideoitiin ympäristöjä tutuilla ja harvinaisemmilla välineillä. KATUTAIDETYÖPAJA Katutaidetyöpajassa tutustuttiin yleisesti katutaiteeseen ja populaareihin taidemuotoihin. Kurssilla tehtiin omia tarroja, julisteita, pinssejä ja graffiteja eri tekniikoin. Pieniä teoksia toteutettiin Sarjakuvakeskuksella ja sen lähiympäristössä. KESÄINEN SARJAKUVAN ERIKOISKURSSI Kesäkuun Sarjakuvan erikoiskurssilla tehtiin sarjakuvaa hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Viikon aikana tehdään sarjakuvaa minipieneen ja suuren suureen kokoon sekä kokeillaan pienlehden, animaatiovihkon ja moneen muun tekniikan avulla sarjakuvan tekemistä.

SARJAKUVAILMAISU 3 Sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla keskityttiin pitkän novellimaisen sarjakuvan luomiseen. Ensimmäisen lukukauden pääteema oli käsikirjoittaminen. Kurssi edellyttää kokemusta sarjakuvan tekemisestä. Kurssi jatkuu keväällä 2015. SARJAKUVAN TEKNIIKAT Kurssilla kuusi suomalaista sarjakuvataiteilijaa kävi esittelemässä oman työskentelytapansa. Kurssilaiset pääsivät tutustumaan käytännössä ammattilaisten opastuksella kuuteen erilaiseen sarjakuvatekniikkaan.

LASTEN JA NUORTEN ILTAPÄIVÄKURSSIT Kursseilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. Kursseilla suunniteltiin hahmoja ja ideoitiin ympäristöjä tutuilla ja harvinaisemmilla välineillä. 2.5.3 AVOIMET TYÖPAJAT

© Lala TOIMINNALLISEN SARJAKUVAN KURSSI Kesäisellä kurssilla lähdettiin ulos luokkahuoneesta Arabianrannan ihmeelliseen luontoon. Kurssin aikana tehtiin retkiä Sarjakuvakeskuksen lähiympäristöön, jossa sijaitsee paljon taidetta ja kaunista luontoa. Rakennettiin hahmoja ja sarjakuvia kivistä, kepeistä ja luonnonmateriaaleista. SARJAKUVAN ERIKOISKURSSI LAPSILLE Kurssilla kokeillaan suurten, pienten ja luonnonmateriaalisarjakuvien lisäksi mm. numero- ja kirjainsarjakuvaa, valokuvasarjakuvaa, sapluunasarjakuvaa ja katuliitusarjakuvaa. LUONTOSARJAKUVAKURSSI LAPSILLE Kesäkurssilla rakennetaan hahmoja ja sarjakuvia kivistä, kepeistä ja luonnonmateriaaleista. Lisäksi suunnitellaan oma ympäristöteos, piirretään aarrekarttoja sekä käydään havainnoimassa luontoa, kasveja ja eläimiä. LASTEN KURSSIT SYKSYLLÄ 2014

NUORTEN MAANANTAITYÖPAJA Nuorten ilmainen viikottainen sarjakuvapaja tarjosi matalakynnyksisen mahdollisuuden syventää omaa sarjakuvaharrastusta sekä tavata muita siitä kiinnostuneita helsinkiläisiä ja lähialueiden nuoria. Maanantaiset nuortenpajat pidettiin viikoittain kello 16–19, kohderyhmänään n. 15–19-vuotiaat. Vuoden aikana monet nuoret aktivoituivat ja tekivät mm. omia pienlehtiä. TIISTAIN CROQUIS-PAJA Suositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello 19–20 sekä joka kuun ensimmäisenä lauantaina kello 13–15. Pajassa oli sekä alastonmalleja että erilaisia vaatetuksia ja liikettä. Mallille kerättiin pieni kolehti. Croquis-pajoja järjestettiin myös eri tapahtumissa, kuten Helsingin Kirjamessuilla ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Croquis-pajan tuotoksista pidettiin näyttely Sarjakuvakeskuksen kahviossa 29.4.–8.5. Halloween-teemapaja pidettiin 1.11. PERJANTAIN AVOIN PIIRTOPAJA Sarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja kaikille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. Paja on ollut osa Sarjakuvakeskuksen perustoimintaa alusta alkaen. Niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuksen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä.

SARJAKUVASALAPOLIISIPAJA Elokuun lyhytkurssin aikana oppi sarjakuvasalapoliisin vaarallisen ammatin. Työpajassa opeteltiin salakirjoitusta, sarjakuvaviestien piilottamista, vakoiltiin, varjostettiin ja tehtiin havaintoja sarjakuvan avulla Arabian lähimaastossa.

LASTEN LAUANTAI Kaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Lasten lauantaiden teemoina olivat vuonna 2014:

ANIMAATIOTYÖPAJA 7–12-VUOTIAILLE Animaation peruskurssilla opittiin liikkuvan kuvan perusperiaatteet. Kurssille voi tulla, vaikkei olisi animaatioita ikinä tehnyt. Kurssi jatkui keväällä 2015.

25.1. Kierrätyspäivä + lasten varjoteatteri 22.2. Lohikäärmeet 29.3. Veden alla 26.4. Ötökät 31.5. Koirat ja parta 30.8. Yksisarviset 27.9. Syksyn värit 25.10. Manga ja anime 29.11. Joulu

KATUTAIDETYÖPAJA LAPSILLE JA NUORILLE Katutaidetyöpajassa tutustuttiin yleisesti katutaiteeseen ja populaareihin taidemuotoihin. Kurssilla tehtiin omia tarroja, julisteita, pinssejä ja graffiteja eri tekniikoin. Kurssi jatkui keväällä 2015.

2.5.4 SARJAKUVAPISTEET MUUALLA HELSINGISSÄ

2.5.4.2 ROIHUVUOREN SARJAKUVAPISTE

Sarjakuvakeskus laajensi keväällä 2014 toimintaansa Helsingin sisällä Vuosaareen perustamalla Kallahden nuorisotalolle Vuosaaren sarjakuvapisteen. Syksyllä sarjakuvapistetoiminta laajeni Roihuvuoren ja Kinaporin palvelutaloihin. Tarkoituksena on ollut tarjota entistä laajemmin sekä maksullisia että ilmaisia sarjakuvakursseja. Yksi perustehtävistä on ollut myös alueellisen tietoisuuden ja toiminnan lisääminen. Lapsille suunnatut kurssit toimivat paikan mukaan soveltaen Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelman pohjalta. Senioreille suunnatut kurssit keskittyivät virikesarjakuvaan. Sarjakuvaa käytettiin menneen muistelemiseen, oman äänen esiintuomiseen.

Roihuvuoren palvelukeskukselle perustettiin syksyllä 2014 Roihuvuoren sarjakuvapiste. Ennen kurssien alkua pidettiin 30.8. sarjakuvapajat palvelukeskuksella ja läheisellä nuorisotalolla Moporock-tapahtuman yhteydessä. Lasten ja seniorin kurssilla toteutettiin yhteinen pienlehti.

Sarjakuvapisteissä on yhteistyötahoina Helsingin kulttuurikeskus, Nuorisoasiainkeskus ja Lähiöprojekti. 2.5.4.1 VUOSAAREN SARJAKUVAPISTE Vuosaaren sarjakuvapiste tarjosi tiistaisin alueen asukkaille kursseja, joiden rakenne oli pitkälti tuttu Sarjakuvakeskuksella hyviksi koetuista peruskursseista. Sarjakuvapiste toimi vuonna 2014 Kallahden nuorisotalolla. Sarjakuvapisteprojektin yhteydessä tehtiin myös yhteistyötä Vuosaari-blogin kanssa. Keväällä 2015 sarjakuvapiste jatkoi toimintaansa uusissa tiloissa Vuosaaren kirjastossa. SYKSY 2014: LASTEN SARJAKUVAKURSSI Kursseilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden. SARJAKUVAILMAISUN KURSSI AIKUISILLE Sarjakuvailmaisu oli pitkä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyöskentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. Ilmaisukurssi pohjautui Sarjakuvakeskuksen suosittuun aikuisten peruskurssiin, joka sopii niin aloittelijoille että harjaantuneemmillekin. NUORTEN AVOIMET PAJAT Ilmaisen nuortenkurssin puitteissa toteutettiin matkareportaasi Vuosaaresta sekä toimitettiin materiaalia Curly-lehteen. Aikuisten kurssilla oli mukana ammattimaisia sarjakuvataiteilijoita kertomassa omista työskentelytavoistaan.

SYKSY 2014: SENIORIEN SARJAKUVAKURSSI Seniorien sarjakuvakurssilla käytiin rennossa tunnelmassa läpi sarjakuvan perusteita. Kokonaisuuden aikana kurssilla mukanaolijat loivat itselleen omaelämäkerrallisen sarjakuvahahmon. Tekemisen ohella keskusteltiiin ja muisteltiin omalle kohdalle sattuneita tarinoita ja sattumuksia. LASTEN JA SENIORIEN YHTEINEN SARJAKUVAKERHO Lasten ja seniorien sarjakuvakurssilla rakennettiin siltaa sukupolvien välille. Eri ikäryhmien välille liittyvien ennakkoluulojen murtaminen oli yksi opetuksen päämääristä. Kokonaisuuden aikana seniorit pääsivät piirtämään lasten kertomia tarinoita ja toisinpäin. LASTEN SARJAKUVAKURSSI Lasten sarjakuvakurssilla käytiin läpi sarjakuvan perusteita. Kokonaisuuden aikana tutustuttiin mm. Maailman sarjakuvat -metodiin, luotiin omaelämäkerrallinen sarjakuvahahmo ja tutustaan strippisarjakuvaan. Kurssin tavoitteena oli tarjota lapsille onnistumisen tunteita luovan tekemisen parissa ja tätä kautta kannustaa heitä oman tekemisen äärelle. 2.5.4.3 KINAPORIN SARJAKUVAPISTE Kinaporin palvelukeskuksessa pidettiin ilmaista seniorien sarjakuvakurssia keväästä 2014 alkaen, ja syksyllä toiminta vakiintui Kinaporin sarjakuvapisteeksi. Suosituilla kursseilla oli ollut kantavana teemana omaelämäkerrallinen sarjakuva. Töistä pidettiin näyttelyt palvelukeskuksessa 5.–30.5. ja 29.11.–18.12. SYKSY 2014: SENIORIEN SARJAKUVAKURSSI Seniorien sarjakuvakurssilla käydään rennossa tunnelmassa läpi sarjakuvan perusteita. Kokonaisuuden aikana kurssilla mukanaolijat luovat itselleen omaelämäkerrallisen sarjakuvahahmon. Tekemisen ohella keskustellaan ja muistellaan omalle kohdalle sattuneita tarinoita ja sattumuksia. Tavoitteena on, että jokainen kurssin käynyt saisi sarjakuvasta uuden työvälineen, jolla tallentaa ja kommentoida omaa arkea. Päämääränä on myös tarjota positiivisia kokemuksia luovan työskentelyn ääreltä ja alentaa itsekriittisyyttä omaa tekemistä kohtaan.

2.5.5 MUU OPETUSTOIMINTA SARJAKUVAKESKUKSELLA Sarjakuvakeskus panosti vuonna 2014 erityisesti erilaisille kohderyhmille räätälöityyn, soveltavaan opetustoimintaan. Yhteistyötä tehtiin erilaisten toimijoiden kanssa paljon. Tässä mainittujen lisäksi Sarjakuvakeskuksella pidettiin monia tilaussarjakuvapajoja yksityisten asiakkaiden ja firmojen tilaisuuksien ja koulutuksien yhteydessä. ARABIAN KATUFESTIVAALI JA ROBOTTIOHJELMAA LAPSILLE 17.5. Arabian Katufestivaali on vuosittainen, paikallinen kierrätysja katutaidetapahtuma, jossa Sarjakuvakeskus on ollut alusta asti mukana mm. työpajojen ja kahvion voimin. Vuonna 2014 järjestettiin erityisesti lastenohjelmaa. Työpajojen teemoina oli Robottipaja ja “Nallestasi N.A.L.L.E. 78 -robotti”. Lapsilla oli myös mahdollisuus tuoda omatekoinen robotti myyntiin ja osallistua omassa asussa Robottimarssille.

TEIPPIPAJA VUOSAAREN KIRJASTOSSA 24.2. Katutaidehenkisessä työpajassa toteuttiin kirjaston tiloihin teipeilla erilaisia kuvia ja pieniä installaatioita. Teippitöitä myös koristeltiin Molotowin maalitussein. Paja oli non-stop luonteinen ja työt jäivät esille Vuosaaren kirjastoon. Ihan pihalla – tapahtuma nuorille Vuotalossa 23.5. Yksipäiväinen avoin nuortentapahtuma Vuosaaressa piti sisällään Helsinki Poetry Connectionin open micin, Jontin puhe-esityksen, graffitintekoa, pöytäjalkapalloa ja sarjakuvapajoja. Sarjakuvapajojen teemoina oli “Leikkaa ja liimaa identiteetti!” sekä Supersankaripaja. Mukana tapahtumassa olivat Sarjakuvakeskus, Vuosaaren kirjasto, Vuosaari-blogi, Nuorisoasiainkeskus, Helsinki Poetry Connection, Feministinen sarjakuvatoiminta ja Vuosaaren paikallispoliisi. KAUHAJOEN SARJISSÄPINÄT 24.–29.11. Sarjakuvakeskus järjesti toista kertaa sarjakuvatapahtuman Kauhajoen kaupunginkirjastolla. Sarjissäpinät käsitti ilmaisia työpajoja ja luentoja sarjakuvasta kaikenikäisille ja keräsi paikalle paljon kauhajokelaisia. Ohjelmassa oli työpajoina Sanomalehtisarjakuvatyöpaja senioreille, Katutaidetyöpaja nuorille, Sarjakuvapäiväkirjakurssi, Polaroid-tarratyöpaja nuorille, Sarjakuvasatuhetkiä perheen pienimmille, Pienlehtityöpaja, Käsikirjoitustyöpaja, Yhteinen sarjakuvaseinä, mangapaja nuorille, Kauhajoen ihmiset -hahmotyöpaja, Koko perheen viidakkosarjakuvatyöpaja sekä Huumorisarjakuvatyöpaja. Lisäksi oli luento aiheesta ja “Sarjakuva opetus- ja sosiaalityössä” ja taiteilijat Hanna-Pirita Lehkonen, Joonas Lehtimäki, Anni Nykänen ja Milla Paloniemi kertoivat omasta työstään.

© Aliisa Peltoniemi VIITTOMAKIELINEN SARJAKUVAKURSSI 8.–12.9. Brittiläinen sarjakuvantekijä Matt Boyce johti viikon sarjakuvakurssin nuorille ja aikuisille kuuroille. Kurssilla sai tukea niin omaelämäkerrallisten ja fiktiivisten sarjakuvien kuin pitkien ja sarjakuvastrippien tekemiseen. Kurssin tuloksista koottiin kaksikielinen julkaisu Sarjakuvaa viittoen – Comics by Signing, joka on luettavissa myös verkossa Issuu-palvelussa. 2.5.6 TILAUSKURSSIT JA TAPAHTUMAT MUUALLA Sarjakuvakeskukselta tilattiin useita opetuskokonaisuuksia eri toimijoiden käyttöön. Myös erilaisissa tapahtumissa järjestettiin avoimia työpajoja eri kohderyhmille. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen kautta tilattiin opettajia ja puhujia moniin muihin tapahtumiin, mm. kouluille ja kirjastoille. Sarjakuvakeskuksen kurssitoiminta talon ulkopuolella oli runsasta ja Sarjakuvakeskus toimiikin alalla merkittävänä työllistäjänä. Sarjakuvaopetusta ja eri tavoin teemoitettuja työpajoja järjestettiin mm. seuraavissa tapahtumissa ja eri yhteistyötahojen kanssa ympäri Suomen. Työpajoihin liittyi usein kurssin töistä koottu näyttely asiakkaan tiloissa.

© Antti Hintsa Lisäksi erilaisia sarjakuvatyöpajoja järjestettiin seuraavien yhteistyötahojen kanssa: Hyrylän yläaste Kallio Block Party -katutapahtuma Katajanokan ala-aste Korjaamo Group Metallica-paja Opetusvirasto / osallistavia luentoja opettajille Päiväkoti Pakila Reaktor Skidit Festarit -lastenkulttuuritapahtuma Stadin ammattiopisto Talouden tiedotustoimisto

TAT / Samalle viivalle -hanke Turun kaupunginkirjasto / Helsinki Poetry Connection -runotyöpajoja / rasisminvastaisia pajoja Vantaan Steinerkoulu Viikin normaalikoulu Virkagalleria / Tarinoiden puisto Vuosaaren kirjasto Woodoo-verstas 2.6 POP-UP SARJAKUVAKESKUS -TAPAHTUMAT Sarjakuvakeskus jalkautti toimintaansa moniin paikkoihin tutun Pop-up Sarjakuvakeskus -konseptin voimin. Pop-up Sarjakuvakeskus on vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu Sarjakuvakeskuksen perustoiminnan pyörittäminen muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-up-tapahtumat järjestetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on kokeellinen ja joustava.

2.7 MUITA TAPAHTUMIA 2.7.1 HELSINGIN KIRJAMESSUT Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia 23.–26.10.14. Osastolla järjestetiin sarjakuvataiteilijoiden signeerauksia ja haastatteluja. Vierailevina taiteilijoina nähtiin mm. Pertti Jarla, JP Ahonen, Hanneriina Moisseinen, Heikki Paakkanen, Jarkko Vehniäinen ja Milla Paloniemi. Myös islantilainen Hugleikur Dagsson vieraili signeeraamassa ja live-piirtämässä. Paikalla oli myös livepiirustusta, muotokuvamaalausta, runonlausuntaa ja musiikkiesitys.

Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muuta Sarjakuvakeskuksen osaamisalaan kuuluvaa. Ohjelma on kaikille avointa ja pop-upien yhteydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille. POP-UP SARJAKUVAKESKUS @ TURKU Sarjakuvakeskus oli mukana Pop-up Sarjakuvakeskus @ Turku -tapahtuman järjestämisessä 22.–24.5.14. Tapahtuma oli jatkoa kesällä 2013 järjestetylle Pop-up Sarjakuvakeskus @ Turku -tapahtumalle, ja tässä jatkotapahtumassa paikallisten toimijoiden rooli oli järjestelyissä entistä suurempi. Tavoitteena oli ensisijaisesti aktivoida yhteistyötä Suomen sarjakuvaseuran ja turkulaisen sarjakuvayhteisön välillä ja pohjustaa vuonna 2015 todeksi tulevaa Turun sarjakuvakeskus -projektia. Yleisölle avoimen ja kaikenikäisille suunnatun tapahtuman ohjelmaan kuului mm. Piirtoteltta, Seikkailullinen sarjakuvakurssi, Turun kaupunginkirjasto goes sarjakuva, Förin Mikrosarjakuvapajat, Ruutusuunnistus, Hahmosuunnittelupaja, Mangapaja ja Sarjakuva goes Kirjakahvila. Mukana yhteistyössä olivat Tapahtumassa yhteistyössä Turun Sarjakuvakerho, Sarjakuvakeskus, Kirjakahvila, Turun kaupunginkirjasto, Turun kaupunki, Turun Sarjakuvakauppa ja Vimma. POP-UP COMICS CENTER @ FUMETTO Lue Sveitsissä Fumetto-festivaalilla pidetystä Pop-up Comics Center -tapahtumasta kohdassa 4.2.1.

Avoimien työpajojen tarjontaan kuuluivat kokeneiden ohjaajien vetämät, lapsille suunnatut työpajat kuten supersankaripaja, jossa askarreltiin kierrätysmateriaaleista supersankariasuja, sadutusta ja live-piirtoa sisältävä Piirtävät Eläimet -työpaja sekä aikuisillekin soveltuvat piirustuspajat. Sarjakuvakeskus esitteli Kirjamessuilla lisäksi uutta sähköistä Pienlehtitaivasta, Digitaivasta. Sarjakuvien julkaisemisen painottuessa yhä enenevässä määrin erilaisille digitaalisille alustoille, Suomen sarjakuvaseura ry halusi tarjota sarjakuvantekijöille mahdollisuuden julkaista omia teoksiaan, zinejä ja pienkustanteita Dimcos-palvelun alaisessa Suomen sarjakuvaseuran sähköisessä verkkokirjakaupassa, osoitteessa. Kirjamessuilla työstettiin myös Messuhenki-digilehti, johon koottiin muun muassa työpajalaisten strippejä sekä messuvieraiden kirjavinkkauksia. Messuhenki on ladattavissa ilmaiseksi Digitaivaasta. Myynnissä oli messujen ajan myös runsas valikoima sarjakuvia ja oheistuotteita. MUUMIEN JÄLJILLÄ -NÄYTTELY Messuilla lanseerattiin Muumien jäljillä -näyttely, joka esittelee uusia Muumilaakson asukkaita. Hahmoja suunnittelivat sarjakuvataiteilijat JP Ahonen, Terhi Ekebom, Petri Hiltunen, Tuuli Hypén, Aapo Kukko, Joonas Lehtimäki, Maura Manninen, Christer Nuutinen, Tea Tauriainen ja Emmi Valve. Näyttely lähti kirjamessujen jälkeen kiertonäyttelyksi Suomen-kiertueelle. Vuoden 2014 syksyllä se nähtiin Turun Sarjakuvakaupassa. Kiertue jatkui keväällä 2015. 15

24 TUNTIA SARJAKUVAA 4.–5.10. 24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma toi lokakuussa yhteen joukon eri-ikäisiä piirtäjiä vuorokauden mittaiselle piirrosmaratonille. Tapahtuman jälkeen monia sarjakuvia koottiin sarjakuvaseuran ylläpitämään, valtakunnalliseen 24tuntiasarjakuvaa.info-galleriaan. Tapahtumassa olivat yhteistyössä Kynä ja paperi, M-kauppa ja Tempera. KUVITTAJIEN JA SARJAKUVAKESKUKSEN JOULUMYYJÄISET 29.–30.11. Joulumyyjäisissä useat kuvittajat ja sarjakuvataiteilijat myivät piirroksia, kortteja, julisteita, kirjoa, käsitöitä ja muita töitään. PROFESSORI MARTIN SALISBURY KUVITTAJIEN VIERAANA Keskustelutilaisuudessa Cambridge School of Artin Martin Salisbury alusti aiheesta “International possibilities for a professional children’s book illustrator”. 2.7.3 PALVELUT JA MUITA YHTEISTYÖPROJEKTEJA

© Tuuli Hypén 2.7.2 TAPAHTUMIA SARJAKUVAKESKUKSELLA ANNE ELIZABETH MOORE – FAKTAA JA FEMINISMIÄ SARJAKUVASSA 27.–28.1. Anne Elizabeth Moore on yhdysvaltalainen kirjailija, journalisti, tutkija ja sarjakuvakäsikirjoittaja. Moore vieraili Sarjakuvakeskuksella puhumassa mm. työstään Ladydrawers-sarjakuvakollektiivin kanssa. Moore käsitteli luennolla ja työpajassa mm. naisten osuutta yhdysvaltalaisesta sarjakuva-alasta sekä kambodzalaista vaateteollisuutta. Hän sai vierailullaan paljon mediahuomiota (mm. Kansan Uutiset, Helsingin Sanomat, Astra). Luennon lisäksi järjestetty työpaja käsitteli tilastojen ja haastattelujen käyttämistä taiteellisen työn, sarjakuvan ja tiedon visualisoinnin pohjana. Työpaja poiki Feministinen sarjakuvatoiminta -verkoston pidemmän hankkeen, jossa kartoitetaan suomalaisen sarjakuva-alan sukupuolijakaumia. Moore buukattiin myös Helsingin sarjakuvafestivaalien vieraaksi. PERJANTAIRINKELI Feministisen sarjakuvatoiminnan ja Arabian sarjismutsien perjantaitapaamisia pidettiin Sarjakuvakeskuksella keväällä 2014. Yhteistyö jatkui eri muodoissa läpi vuoden. APURAHAPAJA 26.9. Sarjakuvakeskus auttoi halukkaita viilaamaan apurahahakemuksia henkilökohtaisille ja yhteisöllisille taideprojekteille.

Sarjakuvakeskus pyrkii aktiivisesti toteuttamaan erilaisia sarjakuvateemaisia yhteistyöprojekteja ympäri vuoden. Tässä mainittujen lisäksi keskus välitti työtä eri tahoille ja taiteilijoille sekä toteutti sarjakuvateemaisia julkaisuja, kuvituksia, infosarjakuvaa, strippisarjakuvaa, karikatyyrejä, verkkosivuja, näyttelyitä ja tapahtumia myös monien yksityisten tilaajatahojen kanssa. Sarjakuvakursseja on ostettu mm. syntymäpäiväjuhliin ja häälahjaksi. Sarjakuvakeskus kehittää jatkuvasti palveluntarjoamiseen ja työnvälitykseen liittyviä toimintojaan. Palveluita onkin löydetty hyvin aktiivisen promoamisen ja suositteluiden kautta. VANTAAN HYVIS Sarjakuvakeskus toteutti tilaustyönä Vantaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointioppaan Vantaanhyvis. fi-verkkosivut. Projekti oli verkkomuotoisena pilottihanke ja toteutuksessa hyödynnettiin sarjakuvamaisen kuvituksen keinoja. Projekti jatkui vuodelta 2013. HYVINVOINNIN PALVELUOPAS Sarjakuvakeskus toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Hyvinvoinninpalveluopas.fi-verkkopalvelun sivut. Projektiin kuului yhteistyössä myös sarjakuvamuotoista seminaarikuvitusta. Projekti jatkui vuodelta 2013. KIRJASTOSARJAKUVAT Sarjakuvakeskus toteutti neljän sarjakuvapiirtäjän voimin tehtyjä kirjallisuusaiheisia sarjakuvastrippejä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet.fi-sivustolle. MUITA Sarjakuvakeskus toimitti säännöllisesti sarjakuvia myös nuorten Curly-lehteen sekä Arabianrannan alueen Kuohu-lehteen.

3. HELSINGIN 29. SARJAKUVAFESTIVAALIT Pohjoismaiden suurin sarjakuva-alan tapahtuma, Helsingin sarjakuvafestivaalit, järjestettiin jo 29. kertaa 5.–7.9.2014. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen sarjakuvaseuran suurin yksittäinen hanke. Ilmaistapahtuma keräsi Lasipalatsin aukiolle yli 25 000 ihmistä. Festivaalin pääteemoina olivat sateenkaarisarjakuva sekä Frankfurtin kirjamessujen ja nousevan saksankielisen sarjakuvataiteen innoittamana teemamaana oli Saksa. Teemat näkyivät vahvasti festivaalin ohjelmassa sekä kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijavieraiden kattauksessa, näyttelyissä sekä iltaklubeilla. Festivaali näkyi vuonna 2014 erityisen paljon mediassa. Teemoista erityisesti seksuaalivähemmistöjen oikeudet, Tom of Finland ja Tove Janssonin työt osuivat ajan hermoon. Vaikka sarjakuvaseura ei olekaan poliittisesti kantaaottava järjestö, teema oli esillä positiivisuuden ja ihmisoikeuksien kautta ja siitä tuli paljon hyvää palautetta. Myös Saksa ja Frankfurtin kirjamessujen Suomi-teema puhututtivat syksyllä kotimaassa. Vuoden 2014 festivaalitaiteilijaksi valittu Joonas Rinta-Kanto loi festivaalille teeman mukaisen visuaalisen ilmeen, jota hyödynnettiin viestinnässä monipuolisin keinoin. Festivaalin tunnuksena toiminut Rinta-Kannon piirtämänä tunnettu Säihkyturpa-hahmo sai syksyn aikana kuvansa nopeasti loppuunmyytyihin oheistuotteisiin, kuten julisteisiin, tarroihin, paitoihin, kangaskasseihin, siirtotatuointeihin ja mukeihin. Festivaalikatalogi toteutettiin entistä suuremmassa, värillisessä formaatissa ja siihen suomennettiin kunniavieraiden sarjakuvanäytteitä. Festivaali koki uudistuksia ja laajeni yhä monimuotoisemmaksi kaupunkitapahtumaksi. Pienlehtitaivas toteutettiin ensi kertaa Lasipalatsin aukiolle levittäytyneiden erillisten pop up -telttojen muodossa. Festivaalikävijöitä ilahdutti myös retro-henkisen lounge-telttansa pystyttänyt ruokamyyjä Soul Mama’s Kitchen, joka tarjoili fuusiokaturuokaa kasvisruoan ystäville. Ensi kertaa päätelttaan järjestetty digiosasto esitteli yleisölle tulevaisuuteen luotaavaa digitaalisen sarjakuvan kenttää. Festivaali toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Tapahtuma sai Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumatukea.

3.1 OHJELMA Festivaaliohjelmisto oli totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia ja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, performansseja ja musiikkiohjelmaa. 3.1.1 OHJELMA JA TEEMAT Ohjelmanumeroita oli useita kymmeniä. Puhe- ja musiikkiohjelmaa oli pääteltan lavalla, mbarin ulkolavalla, Kirjasto 10:ssä, Annantalossa, Ateneumin taidemuseossa, Kiasman nykytaiteen museossa, Laiturissa, Goethe-Institutilla ja iltaklubeilla. Pääteltan lavalla nähtiin tunneittain taiteilijaesittelyitä, ja sunnuntaina keskityttiin suomalaisten tekijöiden töihin. Pääosassa olivat pöytäpaikan lunastaneet kotimaiset kustantajat, ulkomaiset kunniavieraat sekä kiinnostavat sarjakuvaprojektit, -järjestöt ja -kollektiivit. Suosittuja ohjelmanumeroita seksuaalivähemmistöjä nostavaan sateenkaariteemaan liittyen olivat mm. Setan paneeli: Sarjakuva normikriittisyyden esitaistelijana sekä Tom of Finland: Sarja kuvia -teosesittely. Myös festivaalitaiteilija Joonas Rinta-Kanto otti töissään kantaa mm. ajankohtaiseen avioliittolakiin. Sukupuoleen liittyviä asioita ja feminististä alateemaa käsiteltiin myös mm. ironisessa ohjelmanumerossa Suuri miespaneeli: Mitä on olla miessarjakuvataiteilija?, ja satelliittiiohjelmana oli Feministisen sarjakuvatoiminnan Jemma – visuaalisen aktivismin minifestivaali Akkunan tiloissa. Teemoihin liittyen haastateltiin mm. Tiitu Takaloa, Tuuli Hypéniä, Anne Elizabeth Moorea, Philip Schaufelbergeriä, Sebas Martínia, Howard Crusea, Gabrielle Belliä, Emmi Valvetta ja Kati Kovácsia. Saksankieliseen sarjakuvamaailmaan tutustuttiin mm. ohjelmanumeroisssa Paneeli: Saksankielinen sarjakuvamaailma nyt, Paneeli: Die Neue Garde - Saksankielisen sarjakuvan uudet tuulet ja Kuti #33 Suomi – Saksa -esittely. Lavalla nähtiin mm. Philip Schaufelberger, Olivier Kugler, Anna Haifisch, Marijpol, Simon Haeussle, Thomas Wellmann, Christian Maiwald ja Birgit Weyhe. Goethe-Institutin tiloissa järjestettiin myös saksalaisteemaista ohjelmaa.

Muumit ja Tove Janssonin työt olivat esillä mm. Ateneumin Tove Janssonin merkitys suomalaisessa sarjakuvassa -paneelissa, sarjakuvan vientipaneelissa, Tuula Karjalaisen esitelmässä, lastenohjelmassa sekä Sarjainfo-lehden festivaaleilla myytävässä teemanumerossa. Sarjakuvajournalismin alateema oli esillä mm. Anne Elizabeth Mooren, Olivier Kuglerin, Philip Schaufelbergerin ja Charles Berberianin haastatteluissa.

3.1.2 KLUBIT Torstaina festivaaliohjelmaa käynnistelivät satelliittiohjelmaan kuuluvat Katriinamiesklubi ja Kutiklubi. Perjantain Das Regenbogen Kabarett oli festivaalien virallinen, sateenkaariteemainen klubi Lavaklubilla. Mukana oli mm. sarjakuvamaaottelu, livesoitantoa ja -piirtämistä sekä tiskijukkia.

Annantalolla järjestettiin lauantaina ja sunnuntaina työpajoja lapsille. Mbarin ulkolavalla oli haastettelujen lisäksi paljon musiikkiohjelmaa. Kuvittajat ry järjesti Kirjasto 10:een kuvitusaihesta ohjelmaa perjantaille. Lauantaina samalla paikalla oli sotasarjakuvalauantai. Laiturilla pidettiin lauantaina ammattilaispäivä, jota oli järjestämässä Sarjakuvantekijät ry.

Lauantain Bar Dubrovnikin Peijakas! <3 Helsingin sarjakuvafestivaalit -klubin järjestämisessä oli mukana Peijakas!-kollektiivi. Lavalla nähtiin laulaja-lauluntekijä Hulda Huima, livemaalari Talaya Schmid sekä tiskijukkia.

Ensi kertaa päätelttaan järjestetty digiosasto esitteli yleisölle tulevaisuuteen luotaavaa digitaalisen sarjakuvan kenttää. Toimintaansa pääsivät esittelemään Sarjakuvablogit-sivusto, Tabulaland-verkkogalleria ja digitaalinen julkaisualusta Dimcos.

Festivaaleilla jaettiin ensimmäistä kertaa Taivaallisin sarjakuvablogi -palkinto. Voittajaksi valittiin anonyymin tekijän blogi “Mitä nyt taas” ja kunniamaininta jaettiin Milla Paloniemen blogille “En vaan OSAA!”. Mukana olivat Jimm’s ja Long Play, jotka tarjosivat tuotepalkintoja.

3.1.3 KILPAILUT

Frankfurtin kirjamessujen kanssa järjestetyssä julistekilpailussa toivotettiin Saksa tervetulleeksi Helsinkiin. Kilpailun voitti Annika Leppäaho. Voittajista viiden kärki sai kirjapalkintoja ja näkyvyyttä Frankfurtin kirjamessuilla. Ville Ranta voitti perinteisessä Kylli-täti-kilpailussa livesatuilulla Kylli-täti-liivin.

Simon Häussle, Black Peider, Thomas Wellmann © Henry Söderlund

Livepiirroksissa perjantain klubilla kisaileva Sarjakuvamaaottelu – Comics Battle päättyi Suomi-Saksa-taistelussa saksankielisen Simon Häussle–Thomas Wellmann -tiimin voittoon. 3.1.4 TAPAHTUMAPAIKAT Ateneum (Kaivokatu 2) Annantalo (Annankatu 30) Andorra & Dubrovnik (Eerikinkatu 11) Arabianrannan kirjasto (Hämeentie 135 A) Art Kaarisilta (Elielinaukio 2) Café Talo (Hämeentie 2B) Eesti Maja / Viro-keskuksen galleria (Sörnäisten rantatie 22) Galleria Muu (Lönnrotinkatu 33) Galleria Nunes (Pohjoinen rautatiekatu 17 A) Galleria Third Space (Tarkk’ampujankatu 18) Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1) Kallion kirjasto (Viides linja 11) Kanneltalo (Klaneettitie 5) Kiasma (Mannerheiminaukio 2) Kirjasto 10 (Elielinaukio 10 G) Kulku-katin Poika (Läntinen Brahenkatu 12) Kääntöpaikka (Intiankatu 1) Laituri (Mannerheimintie 22-24) Lavaklubi (Läntinen teatterikuja 1) Mbar (Mannerheimintie 22-24) Ravintola Om’pu (Siltasaarenkatu 15) Rööperin taidesalonki (Iso-Roobertinkatu 29-31) Pohjoismainen kulttuuripiste (Kaisaniemenkatu 9) Sarjakuvakeskus (Hämeentie 150) Solo Sokos Hotel Aleksanteri (Albertinkatu 34) Vuosaaren kirjasto (Moisaiikkitori 2) XL Art Space (Vuorikatu 22)

Taiteen edistämiskeskuksen, Suomen sarjakuvaseuran sekä Sarjakuvamuseo ry:n kanssa. Näyttely oli osa Setan 40-vuotisjuhlavuotta. JOONAS RINTA-KANTO - FOK_IT! 26.8.–7.9. / ART KAARISILTA Vuoden 2014 festivaalitaiteilijaa Joonas Rinta-Kantoa juhlistettiin näyttelyn muodossa galleria Art Kaarisillassa. Joonas Rinta-Kanto (s. 1982) on piirtänyt Fok_It -sarjakuvaa vuodesta 2009 lähtien. Tiuhaan päivittyvästä blogista lähtöisin oleva sarjakuva on sittemmin poikinut jo neljä kokoelma-albumia. Sarjakuvien lisäksi näyttelyssä oli esillä kuvataiteilija Mari Kasurisen kustomoima poniteos “My Little Säihkyturpa”. TOVE JANSSON 14.3.–7.9. / ATENEUMIN TAIDEMUSEO Tove Janssonin syntymästä tulee vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta. Ateneumin laaja juhlanäyttely esittelee Janssonin (1914–2001) mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. HELSINKI – NÄKYMIÄ KAUPUNGISTA 2.–27.9. / LAITURI Ranskalainen sarjakuvataiteilija Charles Berberian ja puolisonsa, kirjailija Anna Rozen vierailivat Helsingissä, jossa ovat jo aiemmin käyneet useita kertoja. Kaupungin inspiroimana syntyi kolmikielinen albumillinen luonnoksia ja sarjakuvia, Helsinki: Näkymiä kaupungista (WSOY, 2014). RUTU MODAN 1.–8.9. / SOLO SOKOS HOTELLI ALEKSANTERI Israelin kansainvälisesti menestyneimmän ja tunnetuimman sarjakuvataitelijan Rutu Modanin näyttely esitteli otteita sarjakuva-albumeista Exit Wounds sekä The Property. THE POWER OF LUST 4.–7.9. / RÖÖPERIN TAIDESALONKI Näyttely esitteli viiden sveitsiläisen sarjakuvataiteilijan näkemyksiä seksuaalisuudesta, sukupuolipolitiikasta ja ihmisoikeuksista. Näyttely kuvasi rinnakkain himon pimeää puolta ja piilevää seksuaalista vetovoimaa. Näyttelyn taiteilijat: Talaya Schmid, Philip Schaufelberger ja Ampel Magazinin taiteilijat Wicki, Bartulovic & Kiener.

© Henry Söderlund 3.2 NÄYTTELYT TOM OF FINLAND – TUHMAT RUUDUT 29.8.–28.9. / GALLERIA MUU Tuhmat ruudut -näyttely toi esille Touko Laaksosen sarjakuvia juuri sellaisena kuin Tom of Finland tiedetään, mitään häpeilemättä ja peittelemättä. Näyttelyssä oli nähtävissä myös muidenkin kansainvälisesti tunnettujen homoeroottisten sarjakuvataitelijoiden töitä. Mukana ovat taiteilijat Benoit Prevo, Bill Ward, Etienne, The Hun, Michael Kirwan, Joe Phillips, Studio Splatter ja Thor of Sweden. Näyttely tuotettiin yhdessä Tom of Finland Foundation,

NISKATUKI - HEADREST 22.8.–7.9. / GALLERIA NUNES Tarinoita takomassa -hankkeessa kriitikot Ville Hänninen ja Harri Römpötti ohjasivat keskustelemalla seitsemää taiteilijaa muokkaamaan käsikirjoituksiaan. Mukana olivat Heta Bilaletdin, Aapo Kukko, Eeva Meltio, Emmi Nieminen, Aino Sutinen, Jari Vaara ja Emmi Valve. KUTIKUTI: AAKKOSTOUKKA NYKYSARJAKUVANÄYTTELY LAPSILLE JA AIKUISILLE 29.8.–28.9. / KAAPELI Nykysarjakuvayhdistys Kutikutin tämän vuoden jäsennäyttely oli suunnattu erityisesti lapsille ja yhdistyi teemallisesti Kutikutin omassa julkaisusarjassa syksyllä ilmestyvään Aakkostoukka-sarjakuva-aapiseen. Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat Sami Aho, Mari Ahokoivu, Benjamin Bergman, Heta Bilaletdin, Terhi Ekebom, Roope Eronen, Jyrki Heikkinen, Leo Kuikka, Reijo Kärkkäinen, Jarno Latva-Nikkola, Tiina Lehikoinen, Mikko Luostarinen, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Lauri Mäkimurto, Reetta 19

Niemensivu, Jyrki Nissinen, Johanna Rojola, Heikki Rönkkö, Anna Sailamaa, Kari Sihvonen, Katri Sipiläinen, Tuomas Tiainen, Katja Tukiainen, Jari Vaara, Emmi Valve, Amanda Vähämäkija Mikko Väyrynen.

SANNI JA JOONAS - TALVIYÖ 21.8.–30.9. / VUOSAAREN KIRJASTO Sanni ja Joonas: Talviyö on ensimmäinen osa Mari Ahokoivun kuvittamaa ja Kalle Hakkolan käsikirjoittamaa lastensarjakuvakirjasarjaa (Kumiorava 2014). SPOOKY FOLK - KÕHE FOLK - KAMMOTTAVA KANSA -VIROLAISTA KAUHUSARJAKUVAA 25.8.–12.9. / EESTI MAJA Näyttely esitteli sarjakuvan muodossa lyhyitä kauhutarinoita, jotka perustuvat virolaisiin kansantaruihin.

© Henry Söderlund MARIJPOL – YLLÄTYSJUHLAT ERAKOLLE 3.–30.9 / GALLERIA SARJAKUVAKESKUS Yllätysjuhlat erakolle oli näyttely, joka kuvasi syntymäpäiväjuhlia, niihin liittyviä perinteisiä sekä juuri keksittyjä rituaaleja. Näyttely pohjautui saksalaistaiteilija Marijpolin Eremit-albumiin sekä avant-verlagin ja Suomen sarjakuvaseuran yhteisjulkaisemaan Loma suolla -haitarikirjaan. OLIVIER KUGLER - TARINOITA SYYRIASTA 2.–14.9. / LASIPALATSIN AUKIO Saksalainen Olivier Kugler matkusti Lääkärit ilman rajoja -järjestön kanssa Irakin Kurdistanissa sijaitsevalle Domizin pakolaisleirille vuoden 2013 joulukuussa päämääränään luoda sarjakuvareportaasi omista elämistään syrjäytettyjen pakolaisten arjesta. HAIFISCH - WELLMANN - WEYHE – RESIDENSSITAITEILIJOIDEN YHTEISNÄYTTELY 21.8.– 7.9. / GOETHE-INSTITUT FINNLAND Näyttelyssä oli esillä vedoksia Anna Haifischin, Thomas Wellmannin jaBirgit Weyhen töistä. Kolme taiteilijaa osallistuvat Goethe-Institut Finnlandin ja Suomen sarjakuvaseuran yhteiseen kaupunkiresidenssiprojektiin Helsingissä. TONTO COMICS – ONCE UPON 4.–30.9. / MBAR Once Upon -näyttely koostui itävaltalaisen Tonto Comicsin samannimisen antologian ja sekä Tontolta seuraavaksi ilmestyvän Periphery-julkaisun töistä. Teosten päällekkäisyydet luovat myös vaihtoehtoisia havaintoja ja materiaalien yhdistelmiä. Once Upon -antologia sisältää kattauksen saksalaisten taitelijoiden kertomuksia. Mukana ovat mm. Anke Feuchtenberger ja Aisha Franz. Tonton itävaltalaisiseen ydinryhmään kuuluvat taas Edda Strobel, Helmut Kaplan, Norbert Gmeindl ja Simon H. MIKA LIETZÉN – 1986 5.–7.9. / CAFÉ TALO Mika Lietzénin näyttely keskittyi hänen uuteen albumiinsa 1986 (Asema, 2014), joka on tekijänsä ensimmäinen amerikkalaistyylinen sarjakuva, kunnianosoitus kummitusjutuille ja 80-luvun populaarikulttuurille.

IN ITALIA SONO TUTTI MASCHI - IN UN CORPO DIFFERENTE 4.–30.9. / SARJAKUVAKESKUKSEN IKKUNAGALLERIA Näyttelyssä oli esillä otteita kahdesta LGBTI-elämää käsittelevästä sarjakuvaromaanista: taiteilija Sara Colaone ja kirjoittaja Luca De SantisinIn Italia sono tutti maschi (‘Italiassa kaikki ovat miehiä’) kertoo homoseksuaalien vainoista 2. maailmansodan aikaisessa Italiassa, ja Fabio Seran albumi In un corpo differente (‘eri ruumiissa’) tositarinan yhdestä Italian ensimmäisistä transnaisista ja hänen elämästään. RAINBOW SHADES - LGBTI-ELÄMÄÄ SARJAKUVISSA 26.8.–13.9. / KALLION KIRJASTO Kallion kirjastossa oli esillä kansainvälinen kattaus LGBTI-sarjakuvia. Mukana olivat taiteilijat Joana Estrela, Lilli Loge, Laura Ķeniņš, Hazel Newlevant ja Martina Schradi. GABRIELLE BELL - LUCKY 4.–13.9. / XL ART SPACE Esillä oli yhdysvaltalaisen kunniavieras Gabrielle Bellin sarjakuvaoriginaaleja mm. Truth is Fragmentary -albumista ja gabriellebell.comissa päivittyvästä, osittain omaelämäkerrallisesta Lucky-sarjakuvasta. BALTIC SEA REGION COMIC ART: BSR IMAGES AND IDENTITIES 5.–7.9. / PÄÄTELTTA Kahden vuoden ajan toiminut ja EU:n tukema One Baltic Sea Region -projekti (One BSR) on rakentanut pohjaa Itämeren alueen omalle identiteetille. Näyttelyssä oli esillä projektikuvituksia taiteilijoilta Gregor Hinz (Saksa), Ingrida Picukane (Latvia), Reetta Niemensivu (Suomi) ja Simon Vaeth (Tanska). MUMINDALEN 19.8.–15.9. / POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Mumindalen-näyttelyssä esiteltiin Muumilaakson inspiroimia sarjakuvia. Näyttelyn on tuottanut ruotsalainen Seriefrämjandet-sarjakuvayhdistys. Mukana olivat Lisen Adbåge (Ruotsi), Mari Ahokoivu (Suomi), Henri Gylander (Suomi / Ruotsi), Rikke Backman (Tanska), Bendik Kaltenborn (Norja) ja Loka Kanarp (Ruotsi). COMIX4= 4.9.–30.9. / ARABIANRANNAN KIRJASTO Kansainvälisen Comics for Equality -projektin COMIX4= -näyttely esitti väkevän kuvan Euroopasta, joka muuttuu, kasvaa ja ennen kaikkea menee eteenpäin. Näyttely koostui seuraavien taitelijoiden viidestätoista eri sarjakuvakertomuksesta:Amanda Baeza (Chile / Portugali), Angela Wanjiku Njoroge (Kenia / Italia),Camilo Collao (Ranska), Carlos G.C.Medina (Meksiko / Eurooppa), Corsino(Argentiina / Slovenia), Dmitry Yagodin (Venäjä / Bulgaria), Dora Graur (Romania / Unkari), Elena Vitagliano (Italia / Iso-Britannia), Emre Ozdamarlar (Turkki / Ruotsi), Evangelos Androutsopoulos (Kreikka, Suomi / Iso-Britannia), Laura

Ķeniņš (Kanada / Latvia), Mari Ahokoivu (Tanska / Suomi), Miriam Klara Czapp(Saksa / Italia), Sabine Moore (Itävalta / Latvia), Thomas Cuschieri (Malta / Iso-Britannia).

Saarits, Kerttu Salmi, Rinna Saramäki, Taru Saxelin, Janne Siironen, Tina Soini, Tiitu Takalo, Anu Toivola, Hanna Valle, Emmi Valve ja Susi Waegelein.

MYKKÄ – НЕМОЙ – MUTE 4.8.–13.9. / KANNELTALO Näyttely esitteli kymmenen sarjakuvataiteilijaa ja heidän lähestymistään sanattomaan sarjakuvailmaisuun. Mukana olivat: Mari Ahokoivu, Maria Björklund,Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Ari Kutila, Karri Laitinen, Samuli Lintula, Tommi Musturi, Kari Sihvonen ja Jari Vaara.

3.3 NÄYTTEILLEASETTAJAT

KAMALA LUONTO: SULOSOINTUJA SOITIMELLA 5.30.9. / KULKU-KATIN POIKA Jarkko Vehniäisen Kamala luonto -sarjakuva esittelee metsäneläinten mustaa eli inhimillistä puolta. MAAILMAN SARJAKUVITTAJAT – KEHITYSYHTEISTYÖTÄ ETURIVIN SARJAKUVATAITEILIJOIDEN SILMIN 5.–7.9. / PÄÄTELTTA Maailman sarjakuvat ry:n näyttely heijasti yhdeksän suomalaisen sarjakuvataiteilijan kokemuksia kehitysyhteistyöstä. Mukana olivat Hanna Arvela, Matti Hagelberg, Sanna Hukkanen, Tarmo Koivisto, Kaisa Leka,Leif Packalén, Johanna Rojola, Ville Tietäväinen ja Katja Tukiainen. TONI TIRRIN MUISTONÄYTTELY 7.9.–3.10. / RAVINTOLA OM’PU Retrospektiivi Toni Tirrin (1980–2014) tuotannosta. Avajaisissa julkaistiin Turun Sarjakuvakerhon kustantama muistoalbumi. MUTSIT JA KAVERIT - MUMS AND FRIENDS -DIGINÄYTTELY 1.–14.9. / KIRJASTO 10 Digitaalisessa näyttelyssä oli esillä naiseutta ja feminismiä käsitteleviä töitä Arabian Sarjismutseilta ja muilta Feministinen sarjakuvatoiminta -verkoston jäseniltä. Näyttelyn taiteilijat: Sanna Ala-Ojala, Susan Wilander, Miia Vistilä, Hanna Azevedo, Aino Sutinen, Hanna-Pirita Lehkonen, Eeva Meltio, Anna-Leena Kankaanpää, Maura Manninen, Sini Lappalainen, Minna Koponen, Kukka-Maria Kiuru ja Taina Hakala.

3.3.1 KAUPALLISET NÄYTTEILLEASETTAJAT Seuraavat kustantjat ja liikkeet olivat vuokranneet näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestivaalien pääteltan markkinoilta vuonna 2014. Tapahtuma on vuoden tärkein julkaisuajankohta ja tärkeimpiä myyntipaikkoja monille kotimaisille kustantajille. Apollo kustannus Arktinen Banaani Asema kustannus Daada Daily Hero Press Egmont kustannus Oy Ab Fantasiapelit Jalava Kaisa Leka Petri Kopponen Kreegah Bundolo Kustannusyhtiö Kumiorava Kutikuti Markku Tanttu Lehmäoja Rosebud Samsung SS Libricon Suuri Kurpitsa Turun sarjakuvakauppa WSOY

SARJAKUVA- JA KUVITUSNÄYTTELY SATEENKAAREN PÄÄSSÄ 4.9.–26.9. / KÄÄNTÖPAIKKA Lapsillekin sopivassa näyttelyssä esiteltiin neljän kuvittajan ja sarjakuvataiteilijan töitä mm. sateenkaariperheistä. Mukana olivat Heidi Savilakso-Saatsi, Aiju Salminen, Alexandra Forss ja Noora Katto. TULINTU 5.–7.9. / PÄÄTELTTA Osana opintojaan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Lasitaiteilijat Sini Majuri ja Ella Varvio tutkivat tekniikkaa, jolla lasiin voi vangita kuvaa ja tehdä sarjakuvaa. PEIJAKAS! 3.–7.9. / GALLERIA THIRD SPACE Queerfeministinen tee-se-itse- pohjalta järjestetty klubi Peijakas! järjesti klubin myös sarjakuvafestivaaleille. Juliste - ja flaierinäyttely peijakasmaisesta käyttötaiteesta vuosien varrelta sisälsi töitä seuraavilta taiteilijoilta: Riikka Anttonen, Atso Costiander, Tukru Hassinen, Hanna Koivaara, Eero Lampinen, Kaisa Leka, Elina Lundahl, Taika Mannila, Lauri Marjaoja, Aikku Meura, Anne Pasanen, Johanna Porola, Henriikka Repo, Laura Rokkanen, Henna Räsänen, Linnea

3.3.2 KANSAINVÄLISET NÄYTTEILLEASETTAJAT Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa vuosittain näytteilleasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. Seuraavat kansainväliset tekijät osallistuivat Helsingin sarjakuvafestivaaleille vuonna 2014, teemoittain listattuna: SAKSA Deutscher Comicverein e.V. Pure Fruit Rotopolpress Fan Art Collective kiin. & Friends Andy Leuenberger The Millionaires Club Schnösel Mösel LGBT Lilli Loge (Saksa) Hazel Newlevant (Yhdysvallat) Martina Schradi (Saksa) MUUT KUSTANTAJAT Accent UK (Iso-Britannia) Centrala (Puola/Iso-Britannia) kuš! (Latvia) MalEdizioni (Italia) Plana (Portugali) Tonto (Itävalta) MUUT PIENLEHTEILIJÄT/KOLLEKTIIVIT Elizabeth Acornprincesshead / Bear Guts / Cat Scratch (Iso-Britannia) Dawn Davis (Kanada) featherproof books (Yhdysvallat) Gatosaurio (Meksiko) Kitokia Grafika (Liettua) Laura Keniņš ja Dāvis Ozols (Latvia) .M.E.S. (Ruotsi) Urmas Nemvalts (Viro) Nina Prader ja Jakub Vrba (Itävalta/Tšekki) Ritualen (Ruotsi) Tony Sandoval (Meksiko) Josh Santospirito (Australia) Subtle ceiling (Ruotsi) Thaumatropical (Italia/Ruotsi) Tieten met haar (Belgia) Treehouse (Iso-Britannia) Sara Varon (Yhdysvallat) Big Book Brotherhood (Tšekki) Zsazsa Zine (Alankomaat) 3.3.3 PIENLEHTITAIVAS Pienlehtitaivaassa oli kymmeniä yksityisiä omakustantajia ja pienlehtien ja oheistuotteiden tekijöitä. Tapahtuma on erityisesti nuorten suosiossa ja sinne ilmoittaunuminen on ilmaista. Vuonna 2014 Pienlehtitaivas laajeni monen pienemmän teltan kokoiseksi myyntitapahtumaksi Lasipalatsin aukiolla. 22

© Antti Hintsa Mukana olivat seuraavat pienlehteilijät: Ainomaija Alanen Ainur Elmgren Annika Pepita Miettinen & Polina Morgunova “Broci” Eili Trotsak, Sade Lahti & Katja Lust Feral Gentry ja Myrntai Eve Ruottinen Heta Happonen Iida “Aikku” Parkkinen Ina Rosberg & Kati Schenk Jiipu Uusitalo & Niko P. Niva Joensuun sarjakuvaseura Jouko Nuora Juho Sihvonen Kaarina Uimonen Kaisa Åstrand Kaltsu Kallio Katastrofikustannus Konsta Savolainen LaNiemi Limingan sarjakuvalinja Maura Manninen ja Heidi Seppänen Miia Vistilä Mikko Jylhä Milka Tertsunen Miska Helle Nam-Ke Onsvaltti Oona Laakso Oulun sarjakuvaseura Heikala & Pepe Petteri Holm Reetta Niemensivu Reetta Nykänen Saimi Kallio Salama-Milla & Jonna K. Sami Aikio Studio Panama Taneli Karinen Team Pärvelö Tinet Elmgren Toni Karonen Tuija Markonsalo Turun Sarjakuvakerho ry Ville Kokkonen

Anne Elizabeth Moore © Henry Söderlund

Hugleikur Dagsson © Henry Söderlund

Howard Cruse © Henry Söderlund

3.4 VIERAAT Festivaalien ohjelmaan osallistuivat seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtaisia tekijöitä. Tapahtuma on Suomen tärkein uusien julkaisujen ajankohta, joten paikalla olivat perinteisesti useimmat nimekkäät suomalaiset taiteilijat. Gabrielle Bell (Yhdysvallat) Hugleikur Dagsson (Islanti) Charles Berberian (Ranska) Howard Cruse (Yhdysvallat) Anna Haifisch (Saksa) Sascha Hommer (Saksa) Tuuli Hypén (Suomi) Kati Kovács (Suomi) Olivier Kugler (Saksa) Mika Lietzén (Suomi) Lisa Mandel (Ranska) Marijpol (Saksa) Sebas Martin (Espanja)

Rutu Modan (Israel) Anne Elizabeth Moore (Yhdysvallat) Urmas Nemvalts (Viro) Joonas Rinta-Kanto (Suomi) Anna Rozen (Ranska) Philip Schaufelberger (Sveitsi) Talya Schmid (Sveitsi) Tiitu Takalo (Suomi) Julia Thorell (Ruotsi) Emmi Valve (Suomi) Jarkko Vehniäinen (Suomi) Thomas Wellmann (Saksa) Birgit Weyhe (Saksa)

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta jatkui kunnianhimoisena ja oli keskeisessä osassa järjestön toimintaa. Sarjakuvan vientityö keskittyi luonnollisesti Saksaan Frankfurtin kirjamessujen kunniavierasvuoden takia, ja Keski-Euroopan saksankielisille alueille toteutettiin useita suomalaisnäyttelyitä ja muita tapahtumia. Kansainvälinen toiminta jatkui myös monivuotisten kattohankkeiden kuten CUNE Comics-in-Residence -ohjelman ja Nordicomics-aloitteen osalta. Lisäksi valmisteltiin Seuran seuraavan vuoden Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan suuntautuvia projekteja.

Toukokuussa Comic Atlas Finnland-teokseen perustuva vedosnäyttely oli esillä Wienin kaupunginkirjastossa Itävallassa. Kesäkuussa juhannuksen aikaan Comics Salon Erlangen -festivaalille toteutettiin Ein Mittsommernachtstraum -näyttely, jonka kuratoi Kalle Hakkola ja siinä olivat mukana Mika Lietzén, Reetta Niemensivu ja Tiitu Takalo. Taiteilijat olivat myös läsnä tapahtuman kunniavieraina. Festivaalin yhteydessä nähtiin myös suurta suosiota kerännyt Muumi-näyttely.

4.1 FINNLAND. COOL 2014 JA SUOMALAISEN SARJAKUVAN SAKSAAN SUUNTAUTUNUT VIENTITYÖ Frankfurtin kirjamessuihin tähtäävä vientivuosi lähti liikkeelle Comic Atlas Finnland -antologian (toim. Sascha Hommer & Kalle Hakkola) julkaisulla. Saksankielinen antologia oli osa Finnish Comics Annual -vientisarjaa ja tänä vuonna sen kustansi Reprodukt, yksi Saksan merkittävimmistä sarjakuvakustantamoista. Antologian julkaisutilaisuus järjestettiin Suomen Berliinin-instituutin galleriassa esillä olleen Stichprobe-näyttelyn päättäjäisissä helmikuun alussa, ja läsnä olivat seuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola ja taiteilija Reetta Niemensivu. Teos oli esillä myös Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla.

© Mika Lietzén Lokakuun alussa Hampurin sarjakuvafestivaaleilla nähtiin Comic Atlas Finnland -teokseen perustunut originaalinäyttely, jonka kuratoi kirjan toinen toimittaja Sascha Hommer. Näyttelyn taiteilijoista Anna Sailamaa ja Amanda Vähämäki olivat myös läsnä festivaaleilla kunniavieraina. Lokakuussa koittivat myös itse Frankfurtin kirjamessut. Messujen kunniavieraisiin kuuluivat Petteri Tikkanen, Ville Tietäväinen ja Tommi Musturi. Frankfurtiin toteutettiin myös Comic Atlas Finnland -teokseen perustuva vedosnäyttely paikalliseen nuorisokeskus Gallus Zentrumiin. Lisäksi taiteilijat vierailivat Saksassa yksittäisissä kirjallisuustapahtumissa, muun muassa Münchenissä ja Stuttgartissa.

© Aino Sutinen Vuoden aikana järjestettiin useita taiteilijavierailuja ja näyttelyitä saksankieliseen Eurooppaan. Näistä ensimmäinen toteutettiin Leipzigiin maaliskuussa Leipzigin kirjamessujen ja The Millionaires Club -sarjakuvafestivaalin yhteydessä. Festivaaleilla ja messuilla olivat läsnä taiteilijat Jarno Latva-Nikkola, Roope Eronen ja Ville Tietäväinen. The Millionaires Club -festivaalin yhteydessä järjestetyssä Comics Aus Finnland -näyttelyssä esiteltiin suomalaisen Kutikuti-kollektiivin töitä, joista monet olivat myös mukana Comic Atlas Finnland -teoksessa. Maalis-huhtikuussa Seura osallistui Sveitsin Luzernissa järjestettävään Fumetto-festivaaliin usean suomalaisnäyttelyn sekä pop up-keskuksen muodossa (kts. kohta 4.2.1).

Vuonna 2014 Saksaan ja saksankieliseen Eurooppaan suuntautuneisiin hankkeisiin saatiin tukea FILIltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Alfred Kordelinin säätiöltä, Taiteen edistämiskeskukselta, Suomen Saksan-instituutilta ja FRAME-säätiöltä.

4.2 POP-UP COMICS CENTER -TAPAHTUMAT 4.2.1 POP-UP COMICS CENTER @ FUMETTO Pop-up Sarjakuvakeskus -konsepti vietiin Fumetto-sarjakuvafestivaalille 5.–13.4. Sveitsin Luzerniin Paikalla pidetään myös yli viikon mittainen, laaja Pop-up Sarjakuvakeskus -tapahtuma, johon kuului työpajoja, näyttelyitä, lukukirjasto ja sarjakuvien myyntiä. Paikalla oli myös useita suomalaisia taiteilijoita, jotka edustavat suomalaista sarjakuvaa näyttelyiden ja työpajojen merkeissä. Mukana olivat Mari Ahokoivu, Aapo Kukko, Kaisa Leka, Eeva Meltio, Hanneriina Moisseinen, Ville Ranta, Aino Sutinen, ja Emmi Valve. Näyttelyinä nähtiinn Comic Atlas Finnland -näyttely, Ahokoivun, Lekan, Moisseisen ja Rannan näyttely, Niskatuki sekä muita sarjakuvia -näyttely. Hankkeen toteuttamiseen saatiin FRAME-säätiöltä, FILIltä ja Alfred Kordelinin säätiöltä. 4.3 NORDICOMICS-TOIMINTA Sarjakuvaseuran pohjoismaisia sarjakuvatoimijoita yhdistävä Nordicomics-hanke jatkui ja vuonna 2014 toiminnan fokus oli Pohjoismaissa asuville nuorille suunnatussa toiminnassa ja ruohonjuuritason verkostojen luomisessa.

sarjakuvien käsikirjoituksia ja taiteellisia ratkaisuja sekä kerättiin osallistujilta toiveita itse leiriohjelmaan. Jälkimmäinen osuus oli itse leiriviikko 10.–16.8. Leiri sisälsi sekä ohjattua, syventävää ohjausta sarjakuvan tekniikoista ja tarinankerronnasta sekä vapaata työskentelyaikaa, jolloin nuoret työstivät sarjakuviaan itsenäisesti. Jokaisen leiripäivän lopuksi järjestettiin pääopettaja Lehtosen ohjaamia iltakeskusteluja, joissa nuoret jakoivat omia ajatuksiaan ja kävivät läpi työskentelynsä edistymistä muiden osallistujien kanssa. Hanke esiteltiin jälkeenpäin Helsingin sarjakuvafestivaalien lavaohjelmassa 6.9.2014, jolloin päälavalla esiteltiin leirin toteutumista sekä leireillä tehtyjä sarjakuvia. Leirin ajatuksena oli rohkaista nuoria omien projektien äärelle ja opettaa keskustelun ja palautteenannon taitoja. Kokonaisuuden aikana nuorilla ei ollut yhtä yhteistä äidinkieltä, joten projektiin osallistumisen myötä he pääsivät kehittämään myös omaa kielitaitoaan (englanti ja ruotsi). Leiri sai myös merkittävää näkyvyyttä kansallisessa mediassa, kun siitä kuvattiin insertti MTV3-kanavan lottolähetykseen. Insertti esitteli leirin ja pääjärjestäjä Seuran toimintaa. Valmis insertti esitettiin 13.9.2014 lottolähetyksen yhteydessä ja se keräsi noin miljoona suomalaista katsojaa. Leiri suunniteltiin yhteistyössä Ruotsin sarjakuvaseuran, Tukholman sarjakuvakirjaston, Norjan sarjakuvafoorumin, Oslon sarjakuvakirjaston, Tanskan sarjakuvaneuvoston ja Viron sarjakuvaseuran kanssa. Pääjärjestäjänä toimi Seura. Hankkeeseen saatiin tukea Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NORDBUK:ilta. 4.4 CUNE COMICS-IN-RESIDENCE -OHJELMA Vuonna 2013 käynnistynyt CUNE CiR -ohjelma jatkui yhteistyössä kuš! komikss-kustantamon, Viron sarjakuvaseuran ja Ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. Uusiksi kumppaneiksi vuoden 2014 tuli myös kaksi toimijaa Saksasta, The Millionaires Club -sarjakuvafestivaali ja PURE FRUIT-kollektiivi. CUNE CiR -ohjelmassa järjestettiin taiteilijaresidenssejä Helsingissä, Riikassa, Tallinnassa, Leipzigissa, Kielissä ja Malmössä keväällä ja syksyllä 2014.

© Karri Lehtonen 4.3.1 NORDICOMICS YOUTH! -NUORTENLEIRI Seura järjesti 10.–16.8.2014 Nordicomics Youth! -sarjakuvaleirin nuorille Espoossa Luukin leirikeskuksessa. Leirille osallistui 10 nuorta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Leirille osallistuivat Suomesta Julia Lipponen, Ina Rosberg ja Anna Taivaloja, Norjasta Johanne Bergill, Ida Neverdahl ja Jofrid Østenstad, Ruotsista Jennie Sörensen ja Sara Hernoldson ja Virosta Leore Klosheiko ja Kristina Rudenko. Hanke koostui kahdesta päävaiheesta, joista ensimmäinen oli toteutettiin etänä. Aluksi kunkin osallistujan kanssa käytiin läpi näiden suunnitelmia leirillä tehtävistä sarjakuvista sähköpostin välityksellä. Etäjakson aikana kehitettiin mm.

CUNE CiR -ohjelma on ollut palkitseva kokemus sekä kullekin neljälle järjestäjälle että mukana olleille taiteilijoille. Ohjelman EU-rahoitus kattoi vielä vuoden 2014 toiminnan ja sille haettiin lisärahoitusta muista lähteistä. Seura on kehittänyt residensseistä pysyvän osan kansainvälistä toimintaansa.

4.4.1 CUNE CIR HELSINKI

Avoin haku ohjelmaan toteutettiin tammi–helmikuussa 2014 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat:

Toukokuussa residenssissä työskentelivät tanskalaiset Allan Hansen ja Bue Bredsdorff. Residenssinsä aikana Hansen ja Bredsdorff toteuttivat Helsingin kaupungista innoitusta hakeneen yhteysnäyttelyn Kaupunki ja karhu Sarjakuvakeskuksen galleriaan. Näyttelyn lisäksi molemmat taiteilijat työstivät omia teoksiaan.

Helsinki: Allan Hansen & Bue Bredsdorff (Tanska), Marijpol (Saksa), Julia Thorell (Ruotsi) ja Julie Delporte (Ranska/ Kanada) Riika: Berliac (Norja/Argentiina) Tallinna: Kivi Larmola (Suomi) ja Sally Jane Thompson (Iso-Britannia) Malmö: Jouko Ruokosenmäki & Jaana Suorsa (Suomi) Kiel: Albo Helm (Alankomaat) Leipzig: Ella Eiranto (Suomi) Kaikissa kuudessa kohteessa järjestäjät koordinoivat toimintaansa itsenäisesti, Seuran toimiessa toiminnan hallinnoijana. Toisen toimintakauden aikana järjestäjät tapasivat kolme kertaa keskustellakseen hankkeen kulusta ja jatkotoimista: maaliskuussa Leipzigissa, toukokuussa Tukholmassa ja syyskuussa Helsingissä. CUNE CiR -ohjelma sai vuoden 2014 toimintaansa rahoitusta EU:n Kulttuuri-ohjelmalta, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta, Latvian kulttuuriministeriöltä, Viron kulttuuriministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.

Helsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssimajoitukset järjestettiin HIAPin Suomenlinnan ja Kaapelitehtaan studioissa.

Elokuussa residenssissä oli saksalainen sarjakuvataiteilija Marijpol. Marijpol toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan Yllätysjuhlat erakolle -näyttelyn, joka perustui taiteilijan teokseen Eremit (‘erakko’) sekä Seuran yhdessä avant-verlag -kustantamon kanssa julkaisemaan Loma suolla -haitarikirjaan. Näyttely oli osa Helsingin sarjakuvafestivaalien virallista ohjelmaa ja sai hyvää näkyvyyttä tapahtuman tiedotuksessa. Elo-syyskuu-taitteessa residenssiin tuli ruotsalainen Julia Thorell, joka toteutti Drawings & Comics -yksilönäyttelyn XL Art Spacen galleriaan. Näyttelyssä oli esillä otteita Thorellin teoksista Juni ja Fri Kärlek sekä originaalipiirroksia Suomenlinnan ympäristöstä. Residenssin aikana Thorell työsti omaelämänkerrallisen kirjasarjansa kolmatta osaa. Lokakuussa residenssissä oli ranskalais-kanadalainen Julie Delporte, joka toteutti Sarjakuvakeskuksen galleriaan Everywhere Antennas -näyttelyn, joka perustui Delporten samannimiseen albumiin. Residenssin aikana Delporte työsti Suomeen sijoittuvaa albumiaan ja teki taustatutkimusta. Delporte osallistui myös Ranskan instituutin kutsumana Turun kirjamessuille ja osallistui tasavallan presidentin kunniavieraiden vastaanottoon. 4.5 EDUSTUSMATKAT ULKOMAISILLA FESTIVAALEILLA Sarjakuvaseura pyrkii olemaan paikalla mahdollisimman monessa alan kansainvälisessä tapahtumassa. Edustusmatkoille on lähtenyt seuran edustajia sekä valikoituja taiteilijoita. Vuonna 2014 Suomen sarjakuvaseura oli läsnä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa:

Angoulêmen kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ranska) The Millionaires Club (Saksa) Fumetto International Comix-Festival Luzern (Sveitsi) MoCCA Arts Festival (Yhdysvallat) Toronto Comic Arts Festival (Kanada) Tukholman kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Ruotsi) Barcelonan kansainvälinen sarjakuvafestivaali (Espanja) Napoli Comicon (Italia) Haarlem Stripdagen (Alankomaat) Oslo Comics Expo (Norja) Erlangen Comics Salon (Saksa) Bucheon International Comics Festival (Etelä-Korea) Hampurin sarjakuvafestivaalit (Saksa) Comic Arts Brooklyn (Yhdysvallat)

4.6 VUONNA 2014 KÄÄNNETYT SUOMALAISJULKAISUT Seuran tekemän vientityön tulokset näkyivät myös vuoden 2014 suomalaisteosten käännös- ja ensipainosluvuissa. ENGLANNINKIELISET PAINOKSET Ahonen, Jaakko & Lauri: Jaybird. Dark Horse Ahonen, JP & Alare, KP: Sing No Evil. Abrams ComicArts Eronen, Roope: Magnetism – mini kuš! #25. kuš! komikss Eronen, Roope: Street. Kustantaja: Famicon Express Jansson, Tove: Moomin on the Riviera. Drawn & Quarterly Jansson, Tove: Moomin’s Desert Island. Drawn & Quarterly Jansson, Tove: Moomin and the Golden Tail. Drawn & Quarterly Jansson, Lars: Moomin Book 9: The Complete Lars Jansson Comic Strip. Drawn & Quarterly Jansson, Tove: Moomin: The Deluxe Anniversary Edition. Drawn & Quarterly Kunnas, Mauri: Beatles with an A, The Birth of a Band. Knockabout Comics Musturi, Tommi: Vortex. Thaumatropical

MUUT KIELET Ahonen, Jaakko & Lauri: Jaybird — redet. Vega Forlag, norja. Ahonen, Jaakko & Lauri: Jaybird. San Paolo, italia. Ahonen, JP & Alare, KP: Perkeros. Panini Comics, italia Hirtolahti, Pauli: Kakaonu. Felix Mundus, eesti Jansson, Tove: «Муми-Тролли». Полное собрание комиксов. Том 4. (1954–1959 годы). Zangavar, venäjä. Jansson, Tove: La col·lecció completa dels còmics de Tove Jansson. Coco Books, katalaani. Jansson, Tove: La vall dels Mumin es transforma en una selva. Coco Books, katalaani. Jansson, Tove: Moemin 1 - De Complete Stripreeks. Silvester, hollanti. Kunnas, Mauri: Biitlid : lugu ühe rokkansambli teekonna algusest. Sinisukk, eesti. Kunnas, Mauri: Beatles. Psichogios, kreikka. Nuora, Jouko: Cowgirl Nani no boken. Toge No Jizo publishing, japani.

ESPANJANKIELISET PAINOKSET Ahonen, JP & Alare, KP: Perkeros. Panini Comics Jansson, Tove: El valle de los Mumin se transforma en una selva. Coco Books Jansson, Tove: La colección completa de cómics de Tove Jansson. Coco Books RANSKANKIELISET PAINOKSET Ahokoivu, Mari: Lola Olifante 1 – Mais où vas-tu donc, Lola ? Cambourakis Ahokoivu, Mari: Lola Olifante 2 – Qu’as-tu donc dans ton panier, Lola? Cambourakis Ahonen, JP & Alare, KP: Perkeros, Les notes fantômes. Casterman Eronen, Roope: Offices & Humans, Le Livre dont vous êtes l’humain. Misma Hagelberg, Matti: Silvia Regina. l’Association Hagelberg, Matti: Le 14e jour du mois. Hoochie Coochie Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Ronkoteus. Mosquito Musturi, Tommi: Le dernier Livre de M. Espoir. La 5e Couche Musturi, Tommi: Bolturi. Le Dernier Cri / Pakito Bolino Niemensivu, Reetta: La nuit de la Saint-Jean. Cambourakis SAKSANKIELISET PAINOKSET Ahonen, JP & Alare, KP: Perkeros. Panini Comics Jansson, Lars: Mumins 7: Die gesammelten Comic-Strips von Lars Jansson. Reprodukt Jansson, Tove: Mumin an der Riviera. Reprodukt Jansson, Tove: Mumins: Ein Urwald im Mumintal. Reprodukt Jansson, Tove: Mumin und der Komet. Reprodukt Jansson, Tove: Mumins Winterfreuden. Reprodukt Tietäväinen, Ville: Unsichtbäre hände. avant-verlag Tikkanen, Petri: Blitzkrieg der Liebe. avant-verlag Turunen, Marko: Basis. Edition Moderne Turunen, Marko: Der Tod klebt an den Fersen. Mami Verlag

5. JULKAISUT COMIC-ATLAS FINNLAND

FESTIVAALIKATALOGI 2014

Toim. Sascha Hommer Kustantaja: Reprodukt (Saksa) ISBN: 978-3-943143-83-6 Tammikuu 2014

Toim. Kalle Hakkola Kustantaja: Suomen sarjakuvaseura Kieli: Suomi Elokuu 2014

Suomalaisen nykysarjakuvan kiinnostavinta kärkeä esittelevä Comic-Atlas Finnland-antologia on saksalaisen Reproduktin kustantama, mutta osa Suomen sarjakuvaseuran vuonna alullepanemaa Finnish Comics Annual -kirjasarjaa, jossa on yhteistyössä FILI. Sarjakuvaseura auttoi suomalaista sarjakuvaa tuntevaa kustantaja-taiteilija Sascha Hommeria löytämään antologialle saksalaisia kiinnostavan linjan.

Festivaalikatalogi toteutettiin entistä suuremmassa, A4-kokoisena, 84-sivuisena ja värillisessä formaatissa. Katalogia varten suomennettiin ja siinä julkaistiin kunniavieraiden (Joonas Rinta-Kanto, Thomas Wellmann, Olivier Kugler, Sebas Martín, Philip Schaufelberger, Howard Cruse, Rutu Modan, Birgit Weyhe, Julia Thorell ja Gabrielle Bell) sarjakuvanäytteitä.

240-sivuisessa opuksessa ovat mukana taiteilijat Roope Eronen, Matti Hagelberg, Jarno Latva-Nikkola, Mika Lietzén, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Reetta Niemensivu, Jaakko Pallasvuo, Ville Ranta, Anna Sailamaa, Marko Turunen ja Amanda Vähämäki. Esipuhe on Ville Hännisen ja Saschan Hommerin.

Katalogi sisälsi festivaaliohjelman kartta ja näyttelyt, joista voi halutessaan repäistä erikseen irti lehtisen lehden keskeltä. Artikkeleita julkaistiin mm. aiheista Tom of Finland, Joonas Rinta-Kanto, Philip Schaufelberger, Sarjakuva Saksassa ja Suuri sota sarjakuvina. FERIEN IM SUMPF / LOMA SUOLLA / A HOLIDAY IN THE SWAMP Tekijä: Marijpol Kustantaja: avant-verlag ja Suomen sarjakuvaseura ry Kielet: Saksa, englanti ja suomi Elokuu 2014 Erakko, lapsi ja vanha mies viettävät lomapäivää itikoiden valtaamalla suolla, mutta mistäpä löytyisi salaattiin kastiketta? Marijpolin teoksesta “Eremit” tutut hahmot pohtivat arkipäivän ongelmia fantastisessa ympäristössä. Upeasti kuvitettu 12-sivuinen haitarikirja on julkaistu yhteistyössä saksalaiskustantamo avant-verlagin kanssa.

6. VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä – verkkosarjakuvia, artikkeleita, tapahtumatietoja jne. Monia sarjakuvaseuran sivustoja siirrettiin vuonna 2014 uusille, kaupallisille palvelimille laadun takaamiseksi. Verkkopalveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. SARJAKUVASEURA.FI Sarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyy perustietoa seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta jne. Sinne on myös koottu tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitetään ajankohtaisia uutisaiheita. Sivustolla on myös Sarjainfo-lehden digitaalinen arkisto uusimpia numeroita lukuunottamatta. Sivustolla on myös kuvagalleria, kokoelman tietopalvelu ym. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan ja sarjakuva-alan uutisten mediaseurantaan. SARJAKUVAKESKUS.FI Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita palvelee sivusto Sarjakuvakeskus.fi. Sivustolla tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja näyttelyistä ja siellä toimii keskuksen verkkokauppa. Myös kurssi-ilmoittautumiset tulevat tätä kautta. Sarjakuvakeskuksen Joomla!-pohjaiset sivut ja verkkokauppa uudistettiin kokonaan syksyllä 2014. Tapahtumatietoja, blogia, tehtäväkansiota ja media-arkistoa päivitetään jatkuvasti. Sarjakuvakeskuksen blogi kertoo tapahtumista syvemmin ja tarjoaa mm. taiteilijahaastatteluja. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan. SARJAKUVABLOGIT.COM Vuonna 2008 perustettu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit.com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmaisen alustan sarjakuvabloggaamiselle. Sivusto on olemassaolonsa aikana kerännyt jo suuren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan taidettaan verkkosarjakuvan muodossa. Suuri osa blogeista on päiväkirjatyyppisiä, mutta moni käyttää niitä myös jatkuvien sarjojen julkaisuun, verkko-CV-tyyppisesti, kokeilevan sarjakuvan tekoon ja muihin haluamiinsa tarkoituksiin. Blogien ympärille on syntynyt aktiivinen yhteisö, johon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilaisiakin. Palveluun on perustettu olemassaoloaikanaan yhteensä n. 1500 yksittäistä blogia. Vuonna 2014 sivusto siirrettiin uudelle palvelimelle ja sen teknistä toimivuutta kehitettiin. Myös etusivun ulkonäköä ja sisältöä kehitettiin ja roskapostiongelma saatiin ratkaistua. Kehittämiseen saatiin tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

© Kuningatar Alkoholi SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI Vuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilme uudistetaan vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Itse tapahtuman aikana sivuille päivitettiin tietoa ohjelmamuutoksista ja ajankohtaisista tapahtumista. Festivaalisivustoa kehitettiin vuonna 2014 uuteen muotoon ja vielä paremmin yhteensopivaksi sosiaalisen median kanssa. Sosiaalisen median kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Itse festivaaleilta kerättiin paljon aineistoa, kuten kuvaustiimiin tapahtumavalokuvia ja kävijöiden itse aihemerkkaamia twiittejä. FINNISHCOMICS.INFO Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen Finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, vierailuista sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulkomailla. Vuonna 2014 sivusto oli myös osa saksankielisen Comic Atlas Finnland -kirjan julkaisuhanketta, ja siitä tehtiin myös saksankielinen versio. Sivustolta löytyvät tekijäesittelyt tärkeimmistä suomalaisista sarjakuvataiteilijoista englanniksi sekä lista eri kielille käännetyistä suomalaisista sarjakuva-albumeista. Näitä tietoja pidetään ajan tasalla ja laajennetaan. Sivulla on myös blogi, johon pyydetään koti- ja ulkomaisia kirjoittajia kommentoimaan englanniksi ajankohtaisia aiheita Suomen sarjakuvakentältä. Myös saksankielistä blogia ja näyttelytietoja päivitettiin vuonna 2014 Saksan vientiprojektin yhteydessä. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan. Yhteistyössä toimi FILI.

NORDICOMICS.INFO Nordicomics.info on seuran Nordicomics-hankkeen kansainvälinen sivusto, joka esittelee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian maiden sarjakuvantekijöitä. Tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla oli vuonna 2014 hankkeen julkaisuja myyvä verkkokauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkaisujen tietokanta. Lisäksi sivustolle perustettiin oma blogi Nordicomics Youth! -hankkeen tiedotusta varten.

suosittuja ja kaikkien seuraajamäärä kasvoi vuonna 2014. Seuran toimittamia julkaisuja julkaistiin myös Issuussa.

CUNECOMICS.NET CUNE (Comics Union of Northern Europe) järjestää residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sivusto tiedottaa tulevista residenssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muista tapahtumista. Sivustolla on myös oma blogi, joka esittelee residenssikohteiden toimintaa ja taiteilijoiden kokemuksia.

Suomalaiseen sarjakuvaan liittyviä mediaosumia kartoitettiin niin puskaradion kuin Meltwater-mediaseurantaohjelmankin avulla. Suomalaiseen sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista, omasta sisällöntuotannosta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suomeksi ja englanniksi sarjakuvaseuran sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Myös apurahahauista, residensseistä ja muista tekijöitä kiinnostavasta tiedotettiin. Sarjakuvaseura pyrkii näin myös olemaan osaltaan helposti lähestyttävä taho. Alaan liittyviä yhteydenottoja tuleekin paljon.

KVAAK.FI Toukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak.fi on sarjakuvia asiallisen journalistisella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. Vuonna 2009 Suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa. Vuonna 2014 sarjakuvaseura ylläpiti sivustoa ja myi sinne verkkomainoksia. Sisällöstä vastasi enimmäkseen Kvaakin vakiintunut toimituskunta. 24TUNTIASARJAKUVAA.INFO Vuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa.info -kuvagalleria kerää yhteen paikkaan maailmanlaajuisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarjakuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sarjakuva yhdessä vuorokaudessa. Piirtotapahtumia Suomessa järjestävät tahot lähettivät taas vuonna 2014 sarjakuvaseuran kautta sarjakuviaan sivustolle, josta ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. VALISTAVASARJAKUVA.INFO Syksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tukemaan ja esittelemään sarjakuvaseuran valistavaa nuortentoimintaa sekä esittelemään uusia keinoja sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. Sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja se tarjoaa ideoita, materiaalia ja näytteitä nuorten kanssa tehdyistä töistä, sekä toimii linkkinä eri alan ammattilaisten välillä. Sivusto mahdollistaa vastaavien projektien toteuttamisen valtakunnallisesti. SARJAKUVANTEKOWIKI Sarjakuvaopettaja Keijo Ahlqvistin hanke yhteisölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wiki-palvelun muodossa olevasta sarjakuvaoppaasta, joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. Suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston ylläpitoon. SOSIAALINEN MEDIA, MEDIASEURANTA JA TIEDOTUS Sarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta. Sarjakuvaseuralla on useita aktiivisia Facebook-tilejä eri teemoille. Vuonna 2014 perustettiin uusina Suomen sarjakuvaseuran ja Finnish Comics -projektin Twitter-tilit sekä Sarjakuvakeskuksen Instagram-tili. Seuran, sarjakuvakeskuksen, Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Finnish Comicsin Facebook-, Twitter- ja YouTube-tilit ovat olleet 30

Omien sivustojen, kuten Sarjakuvakeskuksen, Finnishcomics.infon ja CUNE Comicsin blogeja päivitettiin myös säännöllisesti moniäänisillä artikkeleilla. Sarjakuvaseuran sivuilla sijaitsevaan kuvagalleriaan sekä sarjakuvafestivaalien Google+-tilille päivitettiin kuvia tapahtumista ja näyttelyistä.

Sarjakuvaseuran toiminta ja suomalainen sarjakuva näkyivät hyvin kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa vuonna 2014. Sarjakuvaseura lähetti säännöllisesti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen kanssa. Mediaosumista pidettiin kirjaa erityisesti festivaalien osalta, jotka näkyivätkin erityisen hyvin mediassa. Sarjakuvakeskukseen liittyvistä uutisartikkeleista taas pidettiin media-arkistoa sarjakuvakeskus. fi-sivustolla. Sarjakuvaseura aloitti loppuvuodesta myös uuden, kirjastoille suunnatun uutiskirjepalvelun. Tarkoituksena on tiedottaa alasta 4–6 kertaa vuodessa. Sarjakuvakeskuksen uutiskirje on ennestään suosittu.

7. YHTEISTYÖTAHOT Aalto-yliopisto Alfred Kordelinin säätiö Annantalo Arabian sarjismutsit Arabian taideosastoyhdistys Ars Baltica Arktinen Banaani Art Kaarisilta Artova kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry Asema Kustannus Ateneum avant-verlag Bionade Bonnier Books / WSOY B2 ry Café Talo Checkpoint Helsinki CPX Palvelut Curly Dansk Tegneserieråd Deutscher Comicverein e.V. Dimcos DLX Dubrovnik Bar & Lounge EARS on Helsinki Eesti-Maja Egmont Eläintarhan huvila Eesti Koomiksiselts Eläintarhan huvila Erlangen Comic Salon Erilaisten oppijoiden liitto ry Espoon kaupunki EU:n Kulttuuri-ohjelma The Exhibitionists Fantasiapelit Feministinen sarjakuvatoiminta FILI – Finnish Literature Exchange Frankfurter Buchmesse Fumetto Galleria Nunes Galleria Third Space Geezers Goethe-Institut Finnland Helsingin kaupungin nuorten metalliverstas Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kaupunki Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut Helsingin yliopisto Helsinki Poetry Connection HIAP – Helsinki International Artist Programme Hoitola Hertta Huuda Huuda Hyrylän yläaste Inner Ground Design Institut français de Finlande Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto Israelin suurlähetystö Itävallan suurlähetystö Jalava Jimm’s Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kallio Block Party Kanneltalo Kansalliskirjasto Katajanokan ala-aste Kauhajoen kirjasto Kiasma

Kinaporin palvelutalo Kirjasto 10 Kitokia Grafika Korjaamo Group Kulku-Katin Poika Kuohu kuš!komikss Kuurojen Liitto ry Kutikuti ry Kuvittajat ry Kääntöpaikka Kynä ja paperi Laatua lapsille Laituri Lasipalatsin mediakeskus Lavaklubi Long Play Luukin leirikeskus Lähiöprojekti mbar Maailman sarjakuvat ry Malmitalo Matkailun edistämiskeskus Meltwater News Metallica-paja Moporock MUU ry M-kauppa Naisasialiitto Unioni Night Visions NNCORE No Comprendo Press Nokian Panimo Norske tegneserieforum Nuorisoasiainkeskus Om’pu Opetusvirasto / osallistavia luentoja opettajille Opetus- ja kulttuuriministeriö Oranssi ry Oslo Comics Expo Otavan kirjakauppa Oulun sarjakuvaseura ry Painotalo Miktor Palikka ry / Animatricks Peijakas! Pieni Leffakauppa Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NORDBUK Pro Helvetia Päiväkoti Pakila Pågå oy Ravintola Kustaa Vaasa Reaktor Reprodukt Roihuvuoren palvelutalo Rosebud Rotopolpress Rööperin taidesalonki Samsung Sanomatalo Sarjakuvamuseo ry Sarjakuvantekijät ry Seriefrämjandet Seta ry Siltanen Skidit Festarit Snow White

Solo Sokos Hotelli Aleksanteri Soul Mama’s Kitchen Stadin ammattiopisto Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen askartelu ja kuvataide oy Suomen pakolaisapu Suomen Belgian suurlähetystö Suomen Saksan-instituutti Taiteen edistämiskeskus Talouden tiedotustoimisto TAT Tempera TNT Tom of Finland Foundation TONTO Comics Toronto Comic Arts Festival Turun kaupunginkirjasto Turun Sarjakuvakauppa Turun Sarjakuvakerho ry Uudenmaan taidetoimikunta Uusix-verstas Vadelma ry Vantaan kaupunki Vantaan Steiner-koulu Viikin kirjasto Viikin normaalikoulu Virkagalleria Voima Vuokraapaku.fi Vuotalo Vuosaaren kirjasto WooDoo-verstas XL Art Space Yhdysvaltain suurlähetystö Zodiak