Presiis 1/2016 by Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

1 16

S TANDARDISOINNIN ASIALL A

KEMPPI – STANDARDIT MUKANA ARJESSA Leena Mörttinen:

SUOMI TARVITSEE KÄRSIVÄLLISIÄ OMISTAJIA

HYVÄ KIERTOON Niukat resurssit hyötykäyttöön.

S I S Ä L LY S

PÄ Ä K I R J O I T U S

Standardit – mihin niitä tarvitaan? ! Kiertotalous lupaa ratkaisun raaka-aineiden niukkuuteen, lisää työpaikkoja ja uuden laista liiketoimintaa. u 6

Lahtelaisella Kempillä on monta hyvää syytä osallistua standardien kehittämiseen. u 12

« Pilvipalvelujen standardi soijat käyvät kilpajuoksua nopeasti muuttuvien markkinoiden kanssa. u 16

ü Turvallisuus on Reiman dna:n ytimessä, kertoo toimitusjohtaja Elina Björklund. u 21

ämän kysymyksen kuulen usein, kun kerron työskenteleväni Suomen Standardisoimisliitossa. Kysymys kertoo paljon standardien luonteesta. Standardit ovat jo pitkään helpottaneet ja sujuvoittaneet arkeamme. Usein ne kuitenkin ovat käyttäjille näkymättömiä. Otetaan esimerkiksi pankkikorttini. Se sopii maksupäätteisiin kaikissa kaupoissa, kaupungeissa ja maissa, sillä kortin kokoa ohjaa kansainvälinen standardi. Vaate- ja kenkäkaupassa taas törmään kokomerkintöjen kirjoon – standardien käytön puutteeseen. Standardit hyödyttävät yrityksiä, yhteiskuntaa ja kuluttajia. Niiden avulla tuotteiden ja palveluiden laatu, turvallisuus ja yhteentoimivuus paranevat. Samalla yritysten kilpailukyky kasvaa. Erityisesti kansainvälisille markkinoille pyrkiville yrityksille standardit ovat välttämättömiä. Standardit tarjoavat teknisen kaupan yhtenäisen kielen, joka helpottaa markkinoille pääsyä ja siellä oloa. Noin 95 prosenttia Suomessa vahvistetuista standardeista on voimassa Euroopassa tai maailmanlaajuisesti. Standardit myös lisäävät toimintaympäristön hallittavuutta. Siksi edelläkävijäyritykset haluavat olla oman alansa standardisointityössä tiiviisti mukana. Työhön osallistuvat, ja sitä tiiviisti seuraavat, yritykset ja organisaatiot saavat ensimmäisinä tiedon muutoksista ja pystyvät siten ennakoimaan tulevien muutosten valmistelua toiminnassaan. Parhaimmillaan standardien muutokset ovat suomalaisista yrityksistä lähtöisin ja perustuvat niiden tarpeisiin, kuten tässä lehdessämme kerromme. Standardeista kannattaa ottaa selvää, vaikuttaa niihin ja käyttää niitä kilpailuetunaan. Me autamme mielellämme. Karina Vikman Viestintäpäällikkö, SFS

Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.

PRESIIS 1.16

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi PÄ ÄT O I M I T TA J A Karina Vikman T O I M I T U S J A U L K O A S U Cocomms Oy K A N N E N K U VA Anni-Julia Tuomisto PA I N O Libris I S S N 2343-2268 (painettu) I S S N 2343-2721 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA

Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.

Salasana puhelimeen, toinen tietokoneelle, kolmas sähköpostiin, neljäs verkkopankkiin… Luetteloa voisi jatkaa miltei loputtomiin. Erilaiset tunnusluvut ja salasanat ovat osa nykyihmisen arkea – ainakin toistaiseksi. Ihmisen kehon yksilöllisiin ominaispiirteisiin perustuvat biometriset tunnisteet ovat nimittäin pikkuhiljaa syrjäyttämässä muistin varaan rakentuvia tunnistamismenetelmiä. Maailman ensimmäinen biometrinen lähimaksukortti perustuu sormenjälkitunnistamiseen. MasterCardin ratkaisussa kortinhaltijan sormenjälkitunniste on talletettu suoraan kortille. Kaupan kassalla asioivan ei tarvitse kuin laittaa sormensa kortissa sijaitsevan anturin päälle. PIN-koodia ei enää tarvita. Jos kortinlukija tunnistaa käyttäjän, se antaa kassajärjestelmälle merkin hyväksyä maksun. Kehitteillä on muitakin biometrisiä tunnistamistapoja. Nettiostoksissa testataan salasanan korvaamista selfiellä eli itse otetulla kasvokuvalla. Tunnistekortin ominaisuuksia on määritelty ISO/IEC 14443 -standardissa, ja kortin kokoa määrittää ISO/IEC 7810 -stan dardi. u

SHUTTERSTOCK

Eroon tunnusluvuista

PRESIIS 1.16

Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.

KUKA?

Leena Mörttinen, 49 T Y Ö : Perheyritysten liiton toimitusjohtaja U R A : EK, Nordea, Suomen keskuspankki, Euroopan keskuspankki H A R R A S T U K S E T: Metsätyöt, metsästäminen, elokuvat, basson soittaminen ja laulaminen

PRESIIS 1.16

Omistajalla on väliä Suomessa ei nähdä pitkäjänteisen omistajuuden arvoa, Leena Mörttinen sanoo. Maailman murroksessa ei kuitenkaan lyhytjänteisellä optimoinnilla pärjätä. teksti MARJO KOSONEN kuva MINNA MARIA KURJENLUOMA

erheyritysten liiton toimitusjohtajan Leena Mörttisen mukaan Suomessa ei ymmärretä omistajuuden merkitystä. – Yritykset nähdään meillä usein hajautetun omistajuuden kautta. Useimpia yrityksiä vetävät ammattijohtajat, ja suurista kysymyksistä keskustelevat ammattiliitot ja työnantajajärjestöt. Omistajien sitoutuminen ja pitkä perspektiivi puuttuvat. Tämä on meille iso kilpailukykyhaitta, sillä maailman murroksessa ei enää lyhyen aikavälin optimoinnilla pärjätä. Teknologisessa murroksessa uudistuminen edellyttää yrityksiltä riskinottoa ja omaa pääomaa investointeihin. – Omistajan on pantava sekä itsensä että rahansa likoon. Tätä ei voida tehdä verorahoilla eikä pankkien rahoilla. Mutta mistä me yhtäkkiä polkaisemme sellaisen varallisuuspohjan kuin vaikkapa Ruotsilla? Pääoman kartuttamisen pitää olla mahdollista myös Suomessa. Ruotsissa onkin Suomea monipuolisempi elinkeinorakenne ja vahvempi varallisuuspohja. Länsinaapurimme talous porskuttaa, joten maa kelpaa talousahdingossa rypevälle Suomelle hyvin esikuvaksi. Siinä missä Ruotsissa keskikokois ten yritysten luokka on rakentunut

Standardi – uhka vai mahdollisuus?

vahvasti perheyritysten varaan, Suomessa yritykset ovat perinteisesti olleet joko hyvin isoja tai hyvin pieniä. Suomen 280 000 yrityksestä yli 90 prosenttia on itsensä työllistäviä tai alle kymmenen työntekijän yrityksiä.

Lisää liikkumavaraa Leena Mörttinen näkee, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä voitaisiin parhaiten voimistaa rakenteita keventämällä. – Työvoiman palkkaaminen on nykyisellään liian joustamatonta ja edellyttää raskasta hallintoa. Siihen on varaa vain suuremmilla yrityksillä. Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja ja paikallista sopimista. Pitkän uran ekonomistina tehnyt valtiotieteiden tohtori näkee jäykät rakenteet yhtenä Suomen suurimpana taloushaasteena. Mörttinen peräänkuuluttaa lisää valinnanvapautta ja terveitä kannustimia, joiden avulla ihmiset voisivat itse parantaa omaa elämäänsä. – Nykyinen tapa ohjata ihmistä ylhäältä ei tunnu tekevän turvaverkon varaan joutuneita onnelliseksi. Toisaalta sosiaalijärjestelmän rahoituskaan ei ole kestävällä pohjalla. Lähtisin liikkeelle kannustinloukkujen purkamisesta ja määrittelisin hyvinvointiyhteiskunnan

Leena Mörttinen näkee standardeilla maailmankaupassa tärkeän tehtävän. – Vaikka standardit saattavat kuu lostaa maallikon korviin vähän epäsek sikkäiltä, oikein käytettyinä ne ovat tär keitä ja hyödyllisiä. Toimiessaan standardit varmistavat teknologisen ketteryyden ja asiantunte vuuden. Niitä saatetaan kuitenkin käyt tää väärin, esimerkiksi kaupan esteenä

uudelleen. Näin saataisiin myös velkaantumiskierre kuriin. Jos Suomi nyt velkaantuu lisää, nuoren sukupolven kannettavaksi jää kohtuuton taakka. – Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa nuorten taloudelliset resurssit eivät juurikaan ole nousseet heidän vanhempiensa tasosta. On suuri riski kansakunnalle, jos vanha sukupolvi pitää kiinni eduistaan ja nuori, aiempaa pienempi sukupolvi saa laskun maksaakseen.

Valtava lupaus Suomen tulevaisuuden suhteen Mörttinen panee toivonsa meneillään olevaan teknologiseen murrokseen. – Parhaimmillaan digitalisaatio tarkoittaa, että kone tekee tylsät koneduunit ja ihminen pääsee innovoimaan ja rikkomaan totuttuja tapoja. Tietotekniikan yleistyminen ja tehostuminen ovat nykytilanteessa hyvä lääke. Digitalisaatio mahdollistaa niukkojen resurssien nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen. Yrityksissä mietitäänkin jo liiketoimintamalleja uusiksi. – Yritysten on pakko muuttua, kun talous puraisee. Toivottavasti myös yhteiskunta pystyy muuttumaan. u

oman teollisuudenalan suojaamiseksi. Standardien demokraattinen ja osal listava syntyprosessi on Mörttisestä hieno asia. – Standardi ei kuitenkaan koskaan saisi jäykistää toimintaa eikä tuottaa huonompaa lopputulosta. Muistan videoiden aikakaudelta, kun VHS-for maatti voitti Betan. Huonompi tekno logia voitti. PRESIIS 1.16

Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.

KAIKKI KIERTOON Ratkaisu raaka-aineiden niukkuuteen, lisää työpaikkoja, uudenlaista liiketoimintaa – tätä kaikkea lupaa kiertotalous. u teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus ANNI-JULIA TUOMISTO

PRESIIS 1.16

äkimäärä kasvaa, ilmasto muuttuu ja luonnonvarat hupenevat. Vaikkei arkipäivässä sitä ehkä huomaa, olemme kestävyyskriisissä. Nykyinen osta, käytä ja heitä pois -malli kuluttaa liikaa resursseja. – Pitkän aikavälin trendi on selvä: hukkayhteiskunta ei toimi. Kukaan ei enää halua viedä tavaroita kaatopaikalle, sanoo Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi. Lineaarisesta kulutusmallista on siirryttävä kiertävään malliin – kiertotalouteen.

Koko elinkaari mietintään Kiertotaloudella tarkoitetaan taloudellista mallia, jossa resurssien käyttö on suunniteltu kestäväksi. Parhaimmillaan materiaalit ja tuotteet kiertävät niin, että jätteitä ei enää synny. Käytännössä kiertotalous vaatii tuotteiden koko elinkaaren ajattelemista uudelleen. On mietittävä, miten tuotetta voi huoltaa ja päivittää ja näin pitää se käytössä mahdollisimman pitkään. Tuotteet on myös suunniteltava niin, että niiden materiaalit saadaan eroteltua elinkaaren lopussa uudelleenkäytettäväksi. Yritysten on mietittävä omaa tuotantoaan ja asiakkaiden liiketoimintaa. Mistä raaka-aineet tulevat, miten tuotannon sivuvirtoja voidaan

PRESIIS 1.16

hyödyntää ja miten kaatopaikkajätteen määrää vähennetään? – Samalla on mietittävä, miten voimme edistää kiertotaloutta asiakkaamme liiketoiminnassa. Meidän on kehitettävä tuotteita, jotka auttavat pitämään luonnonvarat kierrossa mahdollisimman pitkään, Kemiran yritysvastuujohtaja Tomas Biström lisää.

Lisää palveluja Elinkaariajattelu ohjaa uusiin liiketoimintamalleihin. Palvelujen kuten ylläpidon ja huollon lisääminen mukaan tuotteisiin pidentää tuotteiden käyttöikää, ja ne ovat hyvää bisnestä myös yrityksille. – Toisaalta palveluja voidaan käyttää omistamisen sijaan. Kuluttajat ovat jo yhä enemmän ryhtyneet liisaamaan autoja omistamisen sijaan, Herlevi mainitsee esimerkkinä. Tässä mukaan astuvat digitalisaatio ja esineiden internet, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia myydä palveluja kuluttajille ja yrityksille. Luonnonvaroja säästyy, kun uusia raaka-aineita tarvitaan entistä vähemmän. Kuulostaa hyvältä ja itsestään selvältä, mutta ei sitä ole. – Lähtökohta on, että kiertotalouden on oltava taloudellisesti kannattavaa. Näin ei vielä suinkaan aina ole, toteaa Biström. Esimerkiksi uusiokäyttöön puhdistetun veden hinta voi muodostua kalliimmaksi kuin paikallinen voimassa oleva vesitariffi. Myös jätevedestä talteen otettu fosfori voi olla lannoiteraaka-aineena kalliimpi vaihtoehto kuin kaivoksesta louhittu fosfori.

1 Kiertoketju • Uusiutuvat, kierrätettävät ja biohajoavat materiaalit • Uusiutuva energia

Tuotteen elinkaaren pidentäminen • Aktiivinen tuotteiden ylläpitäminen • Korjaaminen • Päivittäminen • Uudelleenvalmistus ja -markkinointi

Talteenotto & kierrättäminen • Jätteestä arvokasta raaka-ainetta • Kierrätys ja käyttö toiseen tarkoiOUTOTECIN tukseen kehittämässä • Muuttaminen prosessissa jäte energiaksi lietteistä syntyy lannoitetta.

PONSSE

kunnostaa ja myy asiakkailta palautuneita käytettyjä koneiden osia.

NESTE

valmistaa polttoainetta uusiutuvista raakaaineista.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia

5 Tuote palveluna • Omistajuuden kokonaiskustannukset tuottajilla ja jälleenmyyjillä • Liisaus ja käytöstä maksaminen ENEVON • Suorituskyky korvaa langattomiin määrää, kestävyys antureihin perustuva logistiikkapalvelu hävittämistä optimoi jäte astioiden tyhjennyksen.

4 Jakamisalusta • Tavaroiden ja resurssien hyötykäytön lisääminen • Vuokraaminen • Jakaminen • Vaihtaminen

AIRBNB:N

verkkosivuston kautta voi ilmoittaa oman huoneensa tai vastaavan tilan vuokrattavaksi.

Lähde: Lacy & Rutqvist: Waste to Wealth (2015)

Keppiä ja porkkanaa Vielä tarvitaan paljon työtä kiertotalouden edistämiseksi. Avainasemassa ovat päättäjät varsinkin EU-tasolla. – EU:sta on saatava selvät tunnusluvut tavoitteiksi. Jos asiaa ei voi mitata, sitä ei voi hallita. Tarvitaan kannustimia sekä investointi- ja rahoitusmekanismeja, Herlevi korostaa. Tomas Biströmin mukaan tarvittava teknologia on jo usein olemassa, joten muutoksella on kolme pääajuria: sääntely pakottaa, kannusteet luovat halun ja tietoisuuden lisääminen arvoketjuissa luo sisäisen paineen ja palon viedä kiertotaloutta käytäntöön. Tällä hetkellä sääntely ja lait voivat olla jopa ristiriidassa keskenään. – Lainsäädäntö luo tarpeen, mutta voi myös

torpata etenemisen. Esimerkkinä rakennuspurkujäte: prosessin alkupäässä lait velvoittavat käyttämään sitä uudelleen, mutta SUOMI SAI lopussa jopa estävät uudelleenkäytön, VETOVASTUUN kertoo maajohtaja Kati Tuominen Suomi vastaa kiinteiden Tarpaperista, joka kehittää kattohuopakierrätyspolttoaineiden maailmanlaajuisesta jätteestä asfaltin lisäainetta. standardisoinnista. Jos uudeksi raaka-aineeksi työstetty Lue lisää sivulta 22. jäte on viranomaisten silmissä edelleen jätettä, sen käyttäjillä pitää olla ympäristölupa, mikä mutkistaa prosessia. Myös jätteiden siirtäminen maasta toiseen käytettäväksi raaka-aineena on sääntöjen takia hankalaa. – Markkinoilla on imua, ja paras keino edistää kiertotaloutta on markkinoilla oleva tarve. Eteneminen ei saisi jäädä sääntelystä ja viranomaisten tulkinnoista kiinni, Tuominen toteaa. u PRESIIS 1.16

Kokeilemalla kehittyy Kaupungit ja kunnat voivat ohjata yrityksiä kohti kiertotaloutta hankinnoillaan. Ne voivat esimerkiksi kannustaa käyttämään enemmän kierrätysmateriaaleja tai painottaa tuotteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia tai kierrätettävyyttä. Kaupungit ja kunnat ovat myös oiva alusta uusien ratkaisujen kokeiluille. Sitra on esimerkiksi ollut mukana pilottihankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja tekstiilien kierrättämiselle. Tarpaper taas on päässyt kehittämään toimintaansa yhteistyössä Lahden kanssa. – Asfalttitöiden tilaajana kaupunki on antanut meille mahdollisuuden kokeilla kattohuoparouhetta erilaisten tieosuuksien asfaltoinnissa. Näin on saatu lisää tutkimustietoa kattohuoparouhetta sisältävän asfaltin ominaisuuksista ja käyttäytymisestä, Tuominen kertoo. – Tutkimusta tarvitaan vielä, mutta vielä enemmän korostamme kokeilemisen merkitystä – meidän on päästävä konkreettiseen tekemiseen käsiksi, Herlevi toteaa.

Työtä ja kilpailuetua EU:ssa kiertotalouden edistämiseksi on juuri hyväksytty uusi kiertotalouspaketti. Sen avulla ohjataan eurooppalaisia yrityksiä ja kuluttajia siirtymään yhä vahvemmin kiertotalouteen. Kiertotalous on myös noussut Suomessa hallituksen kärkihankkeisiin. Suomesta halutaankin kiertotalouden edelläkävijä. – Kiertotalouspaketissa on paljon hyviä elementtejä, esimerkiksi siinä mietitään kierrätyksen sijaan tuotteiden koko elinkaarta. Suomessa hallituksen kärkihanke on hyvä alku, mutta kiertotalous voisi olla vahvemminkin esillä, Herlevi pohtii. Yhteistä näille hankkeille on näkemys siitä, että kiertotalous vaikuttaa paitsi ympäristöön ja resurssitehokkuuteen myös työllisyyteen ja kilpailukykyyn.

PRESIIS 1.16

Kiertotalouspaketin laatinutta työryhmää johtamassa ollut Jyrki Katainen totesi Euroopan komission tiedotteessa, että resurssitehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa kilpailuetuja ja että kiertotaloudessa mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja on valtava. Ympäristön vaalimisen ja kannattavan liiketoiminnan välillä ei ole ristiriitaa. – Kiertotaloudessa keskitytään tuotteiden jalostusarvon nostamiseen ja ottamaan kaikki hyöty irti materiaaleista. Hyvää bisnestä tekemällä tekee samalla ympäristöteon, Herlevi alleviivaa.

Standardisarka kyntämättä Yksi ongelma kiertotaloudessa on standardien puute. Tarpaperille ongelma on erittäin tuttu. Kattohuoparouheen käyttäminen asfalttimassassa vähentäisi uuden, öljypohjaisen bitumin tarvetta. Asfalttimassan valmistuksen lähtökohta on kuitenkin raaka-aineiden tunteminen, minkä vuoksi halutaan käyttää CE-merkittyjä tuotteita. Kun standardeja ei ole, ei ole myöskään CE-merkintää. – Standardisointi luo lähtökohdan materiaalien hyväksymiselle ja antaa niille uskottavuutta. Tämä taas vaikuttaa suoraan uusien materiaalien käyttöönottoon, Tuominen korostaa. Kemirassa aihe on yhtä lailla tapetilla. Puhdistetun jäteveden uusiokäyttö tai jätevesilietteestä talteen otetun fosforin käyttö kasviravinteena voi epäilyttää, koska niille ei ole vielä olemassa laatustandardeja. – Esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla maanviljelijät voisivat hyödyntää kastelussa kierrätysvettä. Tällaisen kasteluveden laadulle ei kuitenkaan vielä ole olemassa hyväksyttyjä puhtauskriteerejä. Jos kasteluvedelle olisi standardi, viljelijät uskaltaisivat käyttää uudelleen kierrätettyä vettä, Biström kertoo. u

Näyttää, missä tarvitaan standardeja.

Langatonta latausta Ei takkuisia ja pölyisiä johtokasoja, ei pistorasioita. Ei tarvitse pakata mukaan latureita tai johtoja, jotta matkapuhelin tai tabletti saisi lisää virtaa. Kuulostaako hyvältä?

1 2 3 4

Langaton voimansiirto tarkoittaa energian siirtoa lyhyitä matkoja ilmassa sähkömagneettisen kentän avulla. Langaton voimansiirto on pian todellisuutta kodeissa. Myös esimerkiksi sähköbusseja voidaan lähitulevaisuudessa ladata pysäkeillä, liikennevaloissa tai erityisillä kaistoilla kesken ajomatkan ja henkilöautoja parkkipaikalla. Ensin on kuitenkin luotava standardit. Lataustekniikoiden yhteensopivuus ja turvallisuus vaativat standardien yhteensovittamista. Turvallisuusstandardit edellyttävät, että sähkö-, palo- ja mekaaniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi huomioidaan sähkömagneettisten kenttien vaikutus ihmiskehoon. Euroopan komissio edellyttää, että Eurooppaan saadaan langatonta sähköajoneuvon latausta koskevat EN-standardit vuoden 2019 loppuun mennessä. u

SHUTTERSTOCK

Langattoman lataustekniikan ansiosta kannettavia laitteita voi ladata missä ja milloin tahansa, ilman erilaisia lataustarvikkeita ja johtovyyhtejä. Tämä on selvä etu, sillä muun muassa kulutuselektroniikkalaitteiden tarvitsema teho kasvaa nopeammin kuin niiden kyky varastoida energiaa. Laitteita on ladattava usein.

PRESIIS 1.16

Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.

”

KYLLÄHÄN SE OLISI MYYNNIN KANNALTA MELKOINEN SHOWSTOPPER, JOS OLEELLISET LAATUS ERTIFIOINNIT PUUTTUISIVAT.

PRESIIS 1.16

Monta hyvää syytä Kemppi on tiiviisti mukana standardisointityössä. Standardit vaikuttavat hitsauslaiteyhtiön toimintaan monin eri tavoin. teksti KARI AHOKAS kuvat JANI MAHKONEN, KEMPPI

itsauslaitteisiin sekä niiden ympärille rakentuviin ohjelmistoihin ja palveluihin erikoistunut Kemppi osallistuu aktiivisesti hitsausalan standardisointiin. – Hitsausala on hyvinkin standardisoitu ala. Olen omalla urallani viimeksi kuluneen parinkymmenen vuoden aikana nähnyt hitsausohjeiden merkityksen jatkuvasti kasvavan hitsaavassa teollisuudessa, Kempin hitsauspalveluista vastaava päällikkö Reetta Verho sanoo. On minimivaatimus, että hitsauslaitteet itsessään vastaavat standardien vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kemppi tarjoaa asiakkailleen myös hitsauksen laadunhallintajärjestelmää, joka perustuu alan standardeihin. – Vaativissa hankkeissa, esimerkiksi ydinvoimaloissa tai offshore-teollisuudessa parin kilometrin syvyydessä meressä, hitsaamalla tuotettuihin rakenteisiin kohdistuu merkittäviä vaatimuksia. Hitsauksen laatu on silloin ymmärrettävästi kriittisessä asemassa, joten myös siihen kohdistuvat dokumentointivaatimukset ovat huomattavia, Kempin ohjelmistotoiminnoista vastaava johtaja Kari Kemppi sanoo. Laadunhallintajärjestelmä auttaa yhtiön asiakkaita varmistamaan hitsauksen laadun ja sen parametrien oikeellisuuden. u

PRESIIS 1.16

”

MEIDÄN ON TIEDETTÄVÄ, MIHIN SUUNTAAN STANDARDIT KEHITTYVÄT. – Laitepuolella on toki useita standardeja, joiden vaatimukset on huomioitava. Hitsauksen hallintaan ja dokumentointiin vaikuttavat kuitenkin vielä useammat kansalliset ja kansainväliset standardit, Kari Kemppi jatkaa.

Kehitystyö palvelee asiakkaita Kempin valikoimiin kuuluvat myös standardihitsausohjeet, jotka ymmärrettävästi perustuvat täysin alan standardeihin. Teräs- ja alumiini-

rakenteiden kokoamista ja tuotantoa käsittelevä standardi edellyttää nykyisin pieniltäkin yrityksiltä standardihitsausohjeiden noudattamista. – Ei riitä, että tunnemme voimassa olevat standardit. Meillä on täysin standardeihin nojautuvaa liiketoimintaa, joten meidän on tiedettävä, mihin suuntaan standardit kehittyvät. Meidän on myös oltava aktiivisesti mukana kehitystyössä, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, Verho kertoo. Verho on metalliteollisuuden standardisoinnista vastaavan METSTAn hitsauksen laadunhallintaa seuraavan kansallisen komitean puheenjohtaja. Lisäksi hän on ainoa suomalainen kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn hitsauksen laadunhallintaa käsittelevässä alakomiteassa. – Hitsausalan laatustandardeista ajan tasalla pysyminen vaatii työtä. Standardisoimistyöhön osallistuminen vie siten toki jonkin verran aikaa. Olemme Kempissä katsoneet, että se on panostus, joka kannattaa ehdottomasti tehdä, Verho sanoo. Kempissä standardisointityötä tekee myös laitestandardisoinnista ja -hyväksynnöistä vastaava päällikkö Lassi Saarinen. Hän vastaa siitä, että Kempin valmistavat laitteet ovat kaikkien sovellettavien turvallisuusstandardien mukaisia. Hän on kansainvälisen kaarihitsauslaitekomitean ainoa työryhmäjäsen Suomesta.

Pienyritysten puolella Standardisointiin osallistumalla Kemppi haluaa omalta osaltaan tukea Suomen hitsaavaa pienteollisuutta. Sen lisäksi, että Kemppi osallistuu tiiviisti standardien laatimiseen, yhtiö hyödyntää niitä myös itse. – Olemme maailman ensimmäinen hitsauslaitteiden valmistaja, joka on sertifioinut standardin mukaisen hitsauksen laatujärjestelmän. Yleensä sitä käytetään hitsaavassa teollisuudessa, Reetta Verho kertoo. – Hankimme sertifikaatin, koska halusimme hitsauskoneita kehittävän henkilöstömme käytännössä tietävän, mitä teollisuusasiakkaidemme on dokumentoitava ja miten niiden on toimittava, Verho kertoo.

PRESIIS 1.16

Kemppi osallistuu aktiivisesti standardien kehittämiseen voidakseen palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, sanovat Reetta Verho ja Kari Kemppi.

KEMPPI OY

• K empin suvun omistama ja johtama yritys • Perustettu 1949 • Toimii Lahdessa • Liikevaihto 110+ milj. euroa • Työntekijöitä 600+ www.kemppi.com

Verhon tiimi tukee tuotekehitystä ja hitsaustutkimusta sekä hitsaa demoja ja asiakastöitä. Kemppi ei siis hyödynnä hitsausta varsinaisessa hitsauslaitteiden tuotannossaan. Kemppi oli niin ikään hitsauslaitevalmistajien eturintamassa ottamassa käyttöön ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmää, ja standardin vaatimustenmukaisuus sertifioitiin vuonna 1990. Myös ympäristöjärjestelmä ISO 14001 sertifioitiin yhtiössä 2000-luvulla. – Kyllähän se olisi myynnin kannalta melkoinen showstopper, jos oleelliset laatusertifioinnit puuttuisivat, Kari Kemppi naurahtaa. u PRESIIS 1.16

Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.

Pilvet selkeytyvät standardisoimalla Standardisoijat ovat tehneet vuosikausia töitä pilvipalveluiden tasapainoisen kehittymisen varmistamiseksi. Työ on kilpajuoksua jatkuvasti muuttuvien markkinoiden kanssa. teksti ANTTI J. LAGUS kuvat SHUTTERSTOCK

PRESIIS 1.16

se, että eri kansallisissa organisaatioissa kehitystyössä on ollut mukana niin toimialan suuria pelureita, tutkimusorganisaatioita kuin valtiovallan edustajia, Nurmela sanoo. Kansainvälisen standardisoinnin maailmassa herättiin Nurmelan mukaan lisääntyviin pilvipalveluihin vuonna 2009, jolloin kansainvälinen ISO/IEC JTC 1 perusti pilvipalveluiden selvitysryhmän. Tällöin haluttiin lähinnä selvittää standardisoinnin tilaa, esimerkiksi päällekkäisyyksiä ja puutteita.

Yhtenäinen sanasto varmistaa yhteisen kielen Selvitysryhmän työn seurauksena päädyttiin perustamaan työryhmä pohtimaan sanastoa ja käsitetason viitearkkitehtuuria. – Tarvitaan yhtenäinen sanasto, jotta kaikki voivat puhua samoista asioista samoilla nimikkeillä. Työryhmän toimittua jonkin aikaa huomattiin, että kansainvälisen teleliiton ITU:n telestandardisointisektori oli myös kehittämässä kansainvälisiä pilvistandardeja. Päällekkäisen työn välttämiseksi työryhmät sopivat yhteistyökäytännöstä sekä siitä, että sanastolle ja viitearkkitehtuurille syntyisi yhteinen standardi. Molemmat standardit ovat jo valmistuneet, ja pilvilaskennan sanasto (SFS-ISO/IEC 17788) on suomennettukin. Sanastosta ja viitearkkitehtuurista on myös tehty koulutusmateriaalia esimerkiksi oppilaitoksien käyttöön.

ilvestä yritykset ja kuluttajat saavat laskentapalveluita, tallennustilaa, viestintäpalveluita ja alustoja sovelluskehitykseen. Niistä on tullut jokapäiväistä elämää. Yksi standardisoinnin tavoitteista on pilvipalveluiden yhtenäistäminen. Tilannetta voi verrata auton koeajoon. Ilman standardeja eri toimittajien tuotteiden vertaileminen ja koeajo olisi paljon hankalampaa. Työtä hankaloittaa se, että pilvipalvelut menevät koko ajan huimaa vauhtia eteenpäin. Pilvipalveluiden standardisointiin osallistunut Tuomas Nurmela ei silti sanoisi, että standardisointi

tulee markkinakehityksen perässä vaan katsoo, että standardisointityö tukee markkinoiden muotoutumista. SFS:n pilvipalveluihin keskittyneen seurantaryhmä 310:n puheenjohtaja näkee kansainvälisessä standardisoinnissa pyrkimyksiä tutkimuksen ja tuotekehyksen sekä markkinoiden kehityksen sillanrakentajaksi. Käytännön reunaehtoja asettaa kuitenkin esimerkiksi standardisoinnin konsensusprosessi, johon osallistuu ihmisiä eri puolilta maailmaa. – Yksi asia on saada termit määriteltyä. Toinen asia on saada termit markkinoilla käyttöön. Tavoitetta helpottaa

Pilvilaskentaa ja pilvipalveluita Nurmela erottaa pilvilaskennan ja pilvipalvelut toisistaan. Hän pitää pilvilaskentaa pilvipalveluiden yläkäsitteenä, jossa kyseessä ei ole teknologia tai liiketoimintamalli vaan tietynlainen ajattelutapa. Pilvipalvelut puolestaan viittaavat konkreettiseen palveluun, jossa pilvilaskennan piirteet toteutuvat. Pilvilaskennalle on sanastostandardissa määritetty ominaisuuksia, jotka pilvipalvelun pitää toteuttaa. Määritelmillä on pyritty tekemään pesäeroa siihen, mitä on ollut aikaisemmin u olemassa. Standardissa puhutaan PRESIIS 1.16

”

SANASTOA muun muassa resurssien yhdistämisestä, kapasiteetin nopeasta joustavuudesta ja käyttäjien itsepalvelusta.

Lisää toiminnallisuutta hybridipilvestä Nykyisin puhutaan paljon hybridipilvestä, joka yhdistää organisaation sisäisen yksityisen pilven kaikkien käytettävissä olevaan julkiseen pilveen. Esimerkiksi yksityisessä pilvessä tuotettu pilvipalvelu voidaan venyttää julkiseen pilveen väliaikaisen kapasiteetin lisäämiseksi tai palvelun jatkuvuuden takaamiseksi laajamittaisessa häiriötilanteessa. Organisaatio voi myös käyttää tiettyjä palveluja ainoastaan yksityisessä pilvessä, mutta hyödyntää julkisen pilven valtavia resursseja muissa palveluissa. Hybridipilvellä saadaan lisää toiminnallisuutta tai resursseja. Tämä kuitenkin edellyttää teknistä standardisointia. Nurmelan mukaan pilvipalvelua voidaan käyttää myös toisen konesalin sijasta niin, että tarvittaessa tiedot siirretään pilveen. Näin ei tarvitse vuokrata tai ylläpitää toista konesalia. Pilvipalveluita käytetään hyvin erilaisilla toimialoilla, mutta toisaalta palvelutarjonnan laajuuden vuoksi palvelut voivat olla hyvin erikoistuneita. Esimerkiksi peliteollisuudessa pilvi voi olla tarpeen, jos pelistä yhtäkkiä

PRESIIS 1.16

Pilvilaskenta: ajatusmalli, jossa mahdollistetaan verk kopohjainen pääsy skaalau tuviin ja joustaviin fyysisiin tai virtuaalisiin, jaettavissa oleviin resursseihin ja jossa palvelun resurssien käyttöä kyetään hallitsemaan itse tarvepohjaisesti. Esimerk kejä jaettavista resursseista ovat palvelimet, käyttöjärjes telmät, verkot, ohjelmistot, sovellukset ja tallennus välineet. Pilvipalvelu: yksi tai useampi kyvykkyys, joita tarjotaan pilvilaskennan mukaisesti ja joita käytetään määritellyn rajapinnan kautta.

t uleekin kovin suosittu. Toisaalta esimerkiksi elokuvateollisuudessa pilvilaskentapalveluista saadaan tarvittavaa rinnakkaislaskentakapasiteettia erityisesti erikoistehosteiden laskentaan. Pilvipalveluita tarjotaan myös erilaisten sovellusten käyttöön. Nurmela muistuttaa, että sovellusalustat ja yrityssekä loppukäyttäjäsovellukset voivat nostaa esiin uusia haasteita. Yksi hankaluus on lisensointikäy täntö. Aiemmin ohjelmistotalot veloittivat tuotteistaan lisenssien suoritinten lukumäärän mukaan. Pilvipalvelussa ei vanha lisensointimalli toimi, vaan veloi-

STANDARDIT LISÄÄVÄT OSTAJIEN JA KÄYTTÄJIEN LUOTTAMUSTA. tuksen tulisi tapahtua käytön mukaan. Haasteiden rinnalla on kuitenkin etuja. Kun tarvittavat sovellukset ovat pilvipalvelussa, uudet piirteet tulevat käyttöön automaattisesti ilman, että niitä tarvitsee erikseen asentaa.

Standardit tukevat palveluiden kilpailutusta Yksi standardisoinnin tavoitteista on Nurmelan mukaan pilvipalveluiden yhtenäistäminen. Palveluita kuvataan tyypillisesti sopimuksen, palvelukuvauksen ja palvelutasokuvauksen sekä esimerkiksi hyväksyttävän käytön periaatteiden kautta, joiden sisältöä voidaan vakioida standardisointityöllä. Kun näitä elementtejä on standardisoitu, voidaan pilvipalveluiden toimittajia kilpailuttaa keskenään helpommin. Ilman standardeja eri toimittajien tuotteiden vertaileminen olisi paljon hankalampaa. – Standardit luovat toiminnalle yhteisen perustan, jonka päälle kukin toimija voi rakentaa omia erottavia piirteitään. Standardisointi myös lisää ostajien ja käyttäjien luottamusta, kun toimittaja kykenee tuottamaan tietyn perustason tuotteilleen. Tähän pääsemiseksi standardien on kuitenkin tultava aidosti käyttöön markkinoilla ja teknisten standardien on kypsyttävä nykytilastaan. u

Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.

Standardisoinnin vallankäyttäjät

ISO-standardit syntyvät maailmanlaajuisessa yhteistyössä. Ne laaditaan järjestön 238 teknisessä komiteassa. Tiesitkö, mitkä maat vaikuttavat vahvimmin standardisointiin?

Ruotsi on ainoana Pohjoismaana mukana kärkiseitsikossa. USA on informaatio teknologian alueella johtava maa.

Kiina on kymmenessä vuodessa ponnahtanut ISO-maiden kärkikaartiin.

Saksa on kasvattanut rooliaan tasaisesti.

38 35 32 DEU

CHN

22 22

USA

GBR

FRA

Japani on aiemmin ollut aktiivisin Aasian maa.

17 JPN

12 SWE

Maat, joilla oli vuonna 2015 eniten ISOn teknisiä komiteoita vetovastuullaan

AASIA NOUSEE MAAKOHTAISTEN VETOVASTUIDEN KEHITTYMINEN (%) 2005

2015

16 26

Saksa

16 5 5

13 9

USA Iso-Britannia

7 6

Kiina

13 9

Ranska Japani Ruotsi

Kansainvälisen standardisointi työn vetovastuu vaatii resursseja, mutta antaa myös vaikutusval taa. Eurooppa on perinteisesti ollut kansainvälisessä standar disoinnissa vahva vaikuttaja Sak san, Ranskan ja B ritannian näyt täessä mallia. Kymmenessä vuodessa stan dardisoinnin kenttä on muuttu nut huomattavasti, kun Aasia, lähinnä Kiina, on kasvattanut vetovastuitaan ja osallistumis taan merkittävästi. Mitä seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu?

Muut maat PRESIIS 1.16

Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.

KUKA?

Mika Vartiainen, 42 METSTAn asiantuntija, eurooppalaisen terässtandardisoinnin koordinointikomitean ECISS/COCORin puheenjohtaja. Harrastaa maantiepyöräilyä.

KILPAILUKYKYÄ JA POLKUPYÖRIÄ Suomalaisyritysten kilpailukykyä edistävä pyöräilijä johtaa lähivuosina eurooppalaista terässtandardisointia. teksti ANNE HÄNNINEN kuva MINNA KURJENLUOMA

ika Vartiainen auttaa työkseen suomalaisia yrityksiä pysymään ajan tasalla standardien kehityksestä ja vaikuttamaan niiden sisältöön Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksessä METSTAssa. – Kun standardit liittyvät yrityksen tuotteisiin tai palveluihin, yrityksen on tiedettävä, missä mennään standardien kehityksessä. Standardit vaikuttavat suoraan vientimahdollisuuksiin, Vartiainen toteaa. – Asian voi ilmaista niinkin, että jos ei ole mukana vaikuttamassa, silloin antaa etulyöntiaseman muille. Suomen nykytilanteessa sitä ei kannata tehdä. Vaikuttamisesta Vartiaisella on hyvä esimerkki viime vuosilta. Outokumpu halusi kaksi patentoitua terästään mukaan painelaitteiden materiaaleja käsittelevään standardiin. METSTA teki asiasta ehdotuksen tekniseen komiteaan, jossa asia käsiteltiin ja josta se lähti lausuntokierrokselle. Italialaisten vastalauseiden torjumiseksi Outokumpu ja Vartiainen METSTAn edustajana osallistuivat komitean kokoukseen ja osoittivat, että Outokummun patentit eivät loukkaa italialaisten patentteja. Keväällä uusi Outokummun teräkset sisältävä standardi tulee julkaisuun.

MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt perillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pystyt vaikuttamaan standardien sisältöön. Pääset myös verkostoitumaan alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa. L UE L I S ÄÄ

PRESIIS 1.16

www.sfs.fi > Standardien laadinta

Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.

– Nyt yritetään jatkaa samaa työtä muiden standardien kanssa. Se on kuitenkin aina etu, kun voi sanoa tuotteen olevan mukana standardissa.

Ei silkkaa terästä METSTAn sarka onkin Suomen viennille erittäin tärkeä. Yhdistys vastaa koko metalliteollisuuden standardisoinnista eli noin kolmannes Suomen Standardisoimisliiton standardeista kuuluu METSTAn alueelle. Vartiaisen tontille kuuluvat metalliset materiaalit (muun muassa teräs, alumiini, kupari), rikkovat ja rikkomattomat aineenkoetusmenetelmät, metalliset pinnoitteet – ja polkupyörät. – Polkupyörät ovat minulla ihan oman kiinnostuksen vuoksi. Työmatkojen lisäksi harrastan maantiepyöräilyä, joten vapaa-aika menee pitkälti pyörän selässä tai huolto- ja korjaushommissa. Vuodessa kilometrejä kertyy 7 000–8 000. Tammikuussa Vartiainen nimitettiin eurooppalaisen terässtandardisoinnin koordinointikomitean ECISS/ COCORin puheenjohtajaksi vuosiksi 2016–2018. ECISS laatii terässtandardit, jotka luovutetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin julkaistavaksi. Nimityksen ajoitus on loistava, sillä muun muassa ruostumattoman teräksen standardeja ollaan uusimassa laajasti.

Vaihtelusta virkistystä Vartiaisen päivittäinen työ on vaihtelevasti kokouspäiviä ja toimistopäiviä. Hän osallistuu teknisten komiteoiden kokouksiin ja ajoittain myös teknisten työryhmien tapaamisiin. Toimistopäivinä aika kuluu kirjeenvaihtoon komiteoiden ja suomalaisten yritysten kanssa. Huomattava osa työstä on keskeisimpien standardien suomentamista. – METSTA on aktiivinen kääntäjä moniin muihin aloihin verrattuna. Tarkoituksena on tukea näin etenkin pk-teollisuutta, jossa kielitaito ei välttämättä riitä englanninkielisten standardien tarkkaan tulkitsemiseen. Vartiainen tuli METSTAan vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä vuonna 2001. Pitkän rupeaman salaisuus on työn vaihtelevuus. – Erilaisia komiteoita, erilaisia ja mielenkiintoisia aiheita, kiinnostavia ihmisiä – työ on jatkuvaa aaltoliikettä. Suuri plussa on myös se, että tässä työssä pääsee auttamaan suomalaista teollisuutta ihan konkreettisesti. Vapaa-aika menee paitsi pyörän päällä myös jalkapallokentän laidalla. 9- ja 11-vuotiaat lapset pelaavat molemmat, ja vaimo toimii joukkueenjohtajana. – Vapaa-ajalla yritän välttää standardeja, mutta kyllähän esimerkiksi terästuotteissa olevia leimoja tulee vilkuiltua. Viemärinkansissa oleva EN 124 -merkintä osuu kyllä silmiin, vaikkei omalle tontille kuulukaan. u

Säässä kuin säässä Perheen pienimmät ovat jo yli 70 vuotta peuhanneet ulkona Reiman vaatettamina – säässä kuin säässä. Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund tietää, mitä laatu, turvallisuus ja kestävyys merkitsevät lastenvaatteissa. teksti MAIJA JOKI-KORPELA kuva REIMA

TURVALLISUUS EDELLÄ

Turvallisuus on Reiman dna:n ytimessä – se ote taan aina huomioon vaatteiden suunnittelussa. Tärkein tavoitteemme on mahdollistaa lasten turvallinen liikkuminen säästä riippumatta. SFS-EN 14682 -standardissa kuvataan lastenvaatteiden nauhojen ja nyörien turvallisuusvaatimukset.

KESTÄVYYS KOETUKSELLA

Ulkoiluvaatteidemme kestävyys punnitaan joka päivä. Kaikki materiaalimme on testattu han kauksen ja vedenpitävyyden kannalta, ja oikein hoidettuna vaate kestää isommilta sisaruksil ta nuorempienkin käyttöön. Kestävät vaatteet ovat myös ekologisia. Reiman vaatteet kuivu vat nurin käännettynä itsestään yön aikana, joten hiilijalanjälkeä merkittävästi kasvattavaa kuivausrumpua ei tarvita. SFS-EN 5470-2 käsittelee muovi- tai kumipinnoitettujen materiaalien hankauksenkestävyyttä. SFS-EN 20811 -standardi koskee tekstiilien vesitiiviyden määrittämistä.

TENNIS ON LAJINI

Meidän perheen oma standardi on joka aamu kello 7 tarjoiltava aamiainen. Sen voimin jaksan työpäivän lisäksi myös harrastuksissa. Itselle ni rakkain laji on tennis, jota olen harrastanut lapsesta asti. Pelissä on sähäkkyyttä ja vauhtia. Hiki tulee varmasti. ISO 11416:1995 -standardi määrittää tennismailojen osat ja fyysiset ominaisuudet. PRESIIS 1.16

Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.

KIINTEIDEN KIERRÄTYS POLTTOAINEIDEN KRITEERIT SUOMEN VASTUULLE

Suomi on saanut vetovastuulleen kiinteiden kierrätyspolttoaineiden maailmanlaajuisen standardisoinnin. Diplomi-insinööri Mikko Talola Mikehouse Oy:sta on nimitetty kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISOn juuri perustetun kierrätyspolttoaineita standardisoivan komitean puheenjohtajaksi. ISOn ja eurooppalaisen standardisoimisjärjestö CENin huhtikuussa Helsingissä pidetyissä kokouksissa päätettiin, että kiinteiden kierrätyspoltto aineiden maailmanlaajuista stan-

Minkä maan tunnus on AX?

PRESIIS 1.16

dardisointia ryhdytään edistämään eurooppalaisten standardien lähtökohdista. Kansainvälisen standardisoinnin ansiosta kierrätyspolttoaineille pystytään luomaan laatukriteerejä sekä sopimaan vakioiduista menettelytavoista. Standardisointi edistää siten merkittävästi kiinteiden kierrätyspolttoaineiden käyttöä ja niiden valmistuksessa käytettävän laitteiston vientiä. Sen avulla voidaan myös arvioida ja hallita ympäristöriskejä.

Kaikille maille on määritelty kaksi- ja kol mikirjaintunnukset sekä kolminumeroinen tunnus. Esimerkiksi kansainvälisessä postilii kenteessä sekä IBAN-tilinumeroinnissa käy tetään kaksikirjaimista maatunnusta, joka Suomelle on FI. Suomen kolmikirjaintunnus on FIN. Kun maiden tunnuksien esittämisessä halutaan välttää kieliriippuvuutta, otetaan käyttöön kolminumeroinen maatunnus. Suo men kolminumeroinen maatunnus on 246. Maiden tunnukset on määritelty kansain välisessä standardissa SFS-EN ISO 3166-1. Standardissa esitetään myös ei-itsenäisten

Suomessa kierrätyspolttoaineiden standardisoinnista vastaa Suomen Standardisoimisliiton toimialayhteisö Yleinen Teollisuusliitto. Työhön ovat osallistuneet erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistajat, laitevalmistajat sekä energiasektori ja tutkimuslaitokset. Kiinteät kierrätyspolttoaineet tuotetaan vaarattomasta jätteestä. Jäte voi olla myös rakennus- ja purkujätettä. Euroopassa alan standardisointityötä on tehty Suomen vetovastuulla jo pitkään.

alueiden ja muiden merkittävien geopoliittis ten alueiden tunnukset. Lisäksi standardis sa kerrotaan kunkin maan viralliset kielet ja omakielinen nimi. Maiden nimet perustuvat YK:n julkaisemaan luetteloon.

AX – Ahvenanmaa MC – Monaco CXR – Joulusaaret NRU – Nauru PRT – Portugali

ENNAKKOTIETO

TAVATAAN 27.10.2016 FINLANDIA-TALOLLA Standardisoinnin vuositapahtuma järjestetään 27.10.2016 Finlandiatalolla. Forum 2016 -tapahtuman aiheena on Älykkääseen yhteis kuntaan standardeilla. Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt!

LUKEMA

3 000

SUOMALAISTA ASIAN TUNTIJAA OSALLISTUU STANDARDISOIMISTYÖHÖN

ÄLYKAUPUNKEIHIN KESTÄVIÄ RATKAISUJA Puolet maapallomme väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 men nessä kaupungeissa asuvien määrän odotetaan nousevan 70 prosenttiin. Kaupungit tarvitsevat kestäviä ratkaisuja, joilla tuetaan väestön elämänlaa tua ja elinympäristöä sekä elinympäristön turvallisuutta ja sujuvuutta. Älykkäiden kaupunkien standardisointia työstetään World Smart City -yhteisössä, jonka toiminnasta vastaavat kansainvälinen sähköalan standar disointiorganisaatio IEC, kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO ja kan sainvälinen televiestintäliitto ITU. Smart Cities -alueen standardisoinnin kansainvälistä kehitystä voi seura ta liittymällä World Smart City -yhteisöön. Yhteisö kokoontuu ensimmäiseen World Smart City Forumiin Singaporeen 13. heinäkuuta. LU E L I SÄÄ

www.worldsmartcity.org

Elisa kehittää IT-palveluitaan standardin avulla Tietoliikenneyritys Elisa hyödyntää IT-palveluidensa kehit tämisessä palveluiden johtamisen ja hallinnan mallia kuvaavaa kansainvälistä SFS-ISO/IEC 20000 -standardia. Standardin avulla yhtiö on kehittänyt palveluidensa toimivuustasoa sekä hallinnan laatua. Elisassa johdetaan IT-palveluita standardin edellyttä män mallin mukaisesti. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti palveluiden hallintaa, käyttöönottoa ja toimituksia asiakkaiden tarpeiden perusteella. Elisan IT-palveluita tarjoava Elisa Appelsiini -liiketoimintayk sikkö läpäisi standardin käyttöä koskevan auditoinnin ilman poik keamia.

Sähköalan standardit nyt SFS Kaupasta Sähköalan standardit ovat nyt saa tavilla SFS Kaupasta. SFS Kaupasta standardit voi ostaa suoraan omalle koneelle. Sähköalan standardit on myös mahdollista liittää SFS Online -palve luun, jossa asiakkaan valitsema stan dardikokoelma pysyy aina ajan tasalla. Sähköalan standardeista vastaa sähköteknisen alan kansallinen stan dardisointijärjestö SESKO. L UE L I S ÄÄ

http://sales.sfs.fi

SEURAA MEITÄ TWITTERISSÄ! @standardeista

PRESIIS 1.16

ANY COMMENTS? Kerro mielipiteesi standardiehdotuksista netissä – helposti. SFS Lausuntopyyntöpalvelussa:

Voit kommentoida kaikkia lausunnolla olevia standardiehdotuksia.

Voit kommentoida milloin ja missä tahansa.

Kaikki kommenttisi käsitellään. Voit välittää tärkeitä tietoja kollegoillesi. Yhdessä pystytte arvioimaan standardiehdotusten vaikutuksia yrityksenne toimintaan.

Lisätietoja: lausunto@sfs.fi tai Virve Ukkonen, p. 09 1499 3380

http://lausunto.sfs.fi