presiis
2 19
Standardisoinnin asialla
Sirpa Pietikäinen: Kestävää vaurautta
Yhteinen sävel
Ypäjän Metalli toimii teatterin kulisseissa
Turvallisuusmerkit kertovat vaarasta
Sisällys
Pääkirjoitus
Unelmista totta
Autoteollisuuden hankintaketjut nitisevät paineessa. 6
Ypäjän Metalli Oy on erikoistunut näyttämötekniikkaan. 12
Uusi asiantuntijafoorumi pureutuu turvallisuusalan standardeihin. 16
Jaajo Linnonmaa vannoo yhteistyön nimiin.
Helena Vänskä Toimitusjohtaja, SFS
21
Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. SFS on kumppanisi ja oppaasi kaikessa standardeihin liittyvässä.
2
PRESIIS 2.19
Julkaisija Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi Päätoimittaja Karina Vikman Toimitus ja ulkoasu Cocomms Oy Kannen kuva Ilja Karsikas Paino Libris Oy ISSN 2343-2268 (painettu) ISSN 2343-2721 (verkkojulkaisu)
Laura Oja
!
K
ansainvälisen standardisointijärjestön ISOn vuosikokous pidettiin tänä syksynä Etelä- Afrikan Kapkaupungissa. Oli mielenkiintoista ja jännittävääkin osallistua kokoukseen SFS:n tuoreena toimitusjohtajana ja huomata, miten erilaisista lähtökohdista eri maat standardisointia katsovat. Vuosikokousta edelsi kehittyvien maiden kokous DEVCO, jossa standardit nähtiin kansainvälisinä työvälineinä, joiden avulla voidaan ratkaista ongelmia ja nopeuttaa kehitystä kestävällä tavalla – ainakin teollistuneiden maiden näkökulmasta. Kehittyvät maat, joista monet kipuilevat pakolaisvirtojen, terveyskriisien ja yhteiskunnan epävakauden kanssa, saattavat sen sijaan nähdä standardit ylimääräisinä vaatimuksina, jopa kaupan esteinä. Esimer kiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen ehtyminen ja oikeudenmukainen jakautuminen ovat kuitenkin globaaleja haasteita, joiden ratkaiseminen onnistuu vain yhteistyöllä. Yhteistyö taas vaatii luottamusta monellakin eri tasolla ja tavalla. Luottamuksen syntyyn vaikuttaa paitsi se, että tunnemme toisemme ja sopimuskumppanimme, myös se, että meillä on yhteinen käsitys tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista, laadusta ja yhteisistä toimintatavoista. Näissä asioissa standardit ovat elintärkeitä mahdollistajia ja luottamuksen rakentajia. ISOn puheenjohtaja, kanadalainen John Walter totesi vuosikokouksen loppupuheenvuorossaan, että ”standardit eivät ainoastaan ratkaise ongelmiamme, ne auttavat saavuttamaan unelmiamme”. Tämä kaunis ajatus konkretisoituu jo monen yrityksen kohdalla. Lue lisää tämän lehden sivuilta!
Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.
teksti Nea Aspiala kuva Shutterstock
Perimätieto hyötykäyttöön Sydän- ja veri suonitautien, syövän, diabeteksen ja muiden kansantautien puhkeamiseen vaikuttavat paitsi ympäristötekijät myös lukuisat geenit. Tiettyjen syöpien diagnosointi, hoito ja ennuste ovat mullistuneet 2000-luvulla. Tämä on genomi tiedon ansiota: ihmisen koko perimästä saatava tieto on nyt voitu valjastaa sairaanhoidon tueksi. Tulevaisuudessa geeniperimätietoa hyödynnetään sai rauksien tunnistamisen ja hoidon lisäksi yhä enemmän myös sairauksien ennalta ehkäisemisessä. Genomitiedon avulla voidaan esimerkiksi seuloa osa korkeassa sairastumisriskissä olevista ja pyrkiä ehkäisemään sairastuminen. Genomitiedon laajempaa hyödyntämistä hidas taa kuitenkin toistaiseksi tiedon valtava määrä, joka hankaloittaa aineiston käsittelyä. Ongelmaan pureudutaan nyt standardien avulla. ISO/IEC 23092 -sarja (Genomic information representation) määrittelee genomitiedon siirtämiselle ja tallentamiselle dataformaatin. Standardien avulla pyritään saamaan genomitiedosta yhteensopivaa. Tavoitteena on, että aineiston esitys- tai tallennusmuoto ei ratkaise sitä, mihin kaikkeen tallennettua tietoa voidaan käyttää.
PRESIIS 2.19
3
Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.
Kuka? S I RPA PI ET I K Ä I N EN , 6 0 TY Ö
Europarlamentaarikko vuodesta 2008 UR A
Kokoomuksen kansanedustaja 1983–2003, ympäristöministeri 1991–1995 H AR R ASTUK SE T
Ruoanlaitto, puutarhatyöt, lukeminen ja vaeltaminen
4
PRESIIS 2.19
Vaurautta inhimillisesti ja ekologisesti Teollisen tuotannon pitäisi nipistää luonnon varojen kulutus kymmenykseen nykyisestä. Sirpa Pietikäisen mukaan tässä onnistuminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä. teksti Anne Hänninen kuva Minna Kurjenluoma
Miten rakennamme tulevaisuuden Eurooppaa? Tavoitteena on vauras, inhimillinen ja ekologinen Eurooppa, ja näistä kaikista on pidettävä huolta. Vaurautta voimme luoda korkealla osaamisella, koska halpatuotannolla emme pysty emmekä halua pärjätä. Tekoäly, alustatalous, digitalisaatio, palvelullistaminen – kaikki luovat uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden menestyjä on se, joka pystyy luomaan näille toimintakonsepteja. Kasvu on kuitenkin luotava luonnon rajojen sisällä. Ilmastonmuutos ja resurssien ylikulutus ovat faktoja, jotka eivät muutu miksikään riippumatta minun tai Donald Trumpin mielipiteistä. Hyvinvoiva talous ja ympäristö eivät yksin riitä, vaan meidän on pidettävä huolta myös ihmisistä. Maalailemani kestävä ja kilpailu kykyinen elämäntapa voi tuntua kovin kaukaiselta kuusamolaiselle metsurille, joka näkee palvelujen huononevan, työpaikkansa menevän. Silloin hän äänestää ehdokasta, jonka mukaan mihinkään ei tarvitse koskea – eikun pökköä pesään ja hiili on hyvästä.
Miten EU:n uusi sijoitusdirektiivi tukee ympäristötyötä? Uusi asetus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta velvoittaa sijoittajat ottamaan ympäristöriskit huomioon päätöksissään. Kestämättömissä investoinneissa on maailmassa 30 triljoonaa euroa. Ilmas-
tonmuutoksen torjumiseen tarvittaisiin vain 180 miljardia euroa vuodessa. Jos yhteiset pelisäännöt saadaan aikaan, meillä on hyvinkin mahdollisuus hankkia rahat ohjaamalla institutionaaliset ja yksityiset sijoitukset kestäviin vaihto ehtoihin.
Miten yritysten pitäisi varautua tulevaan? Ensimmäisenä miettisin, mikä on yrityksen ydintoiminto – mikä on asiakkaan tarve. Ei asiakas halua huopaa vaan pysyä lämpimänä. Toinen kysymys on hankalampi ja kunnianhimoisempi: miten kestämättömästä elämäntavasta tehdään kestävää. Miten teen kaiken kymmenesosalla nykyisistä resursseista heikentämättä luonnon monimuotoisuutta? Miten pidän päästöni olemattomina? Kaikki tämä pitäisi saada aikaan samanaikaisesti. Pelkkä toimintojen pikkuviilaus ei riitä. On turha harjoitella aitajuoksua, jos lajina on oikeasti seiväshyppy. Muovi on hyvä esimerkki: sen käytön vähentämisestä puhutaan paljon, mutta ennusteiden mukaan muovin käyttö lisääntyy 20-kertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana. Tekstiileissä ennuste on samankaltainen. Kolmantena yritykset voivat kysyä, miten ne voisivat palvelullistaa toimintansa. Minä ottaisin mielelläni pesulasta palveluna housutoimituksen kerran kuukaudessa, jolloin housut olisivat kestävää kangasta ja aina parhaalla mahdollisella tavalla pestyjä ja silitettyjä.
Mitä EU:sta on tulossa seuraavaksi? Sitä on vaikea sanoa, koska uusi komissio valitsee aikanaan oman toimintalinjansa. Uskon, että kiertotaloudelle luodaan pelisääntöjä ja parannetaan tiedon saatavuutta, ja kestävän rahoituksen puolella varmistetaan finanssimaailman toiminta oikeiden kannustimien pohjalta. Toivon, että päätöksentekoon saataisiin tieteeseen perustuva pohja. Poliitikoilla ei riitä vääntöä järjestelmän muuttamiseen, koska heidän energiaansa menee hirvittävästi lentoverojen tai autojen päästöjen kaltaisiin pikkuasioihin.
Miten standardisoinnista on apua maailman muuttamisessa? Uusissa ilmiöissä on usein ensin innovaatiovaihe, sitten sekaannus. Yhteisten pelisääntöjen puute estää markkinan kehittymistä ja innovaatioiden vakiintumista. Koska nyt edessä oleva muutos on niin perustavanlaatuinen, tarvitsemme yhteisiä standardeja uusien käytänteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi. Olen ajanut eteenpäin tuotepassia, sirua, josta näkisi suoraan materiaalin tai tuotteen sisällön. Se helpottaisi kiertotalouden kehittämistä huomattavasti. Esimerkiksi muoviset juomapullot voidaan pitää alkuperäiskäytössä, suljetussa kierrossa vain, jos tiedetään niiden olevan juomapulloja. Emme voi millään luoda 4000 eri kiertoa eri muoviyhdistelmille. Yritysten pitäisi itse lähteä mukaan standardisoimiseen – siihen osallistuvat ovat luomassa usein globaaleja standardeja, mikä on meille markkinaetu.
Katso video!
sfs.fi/sirpapietikainen
PRESIIS 2.19
5
!
6
Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
PRESIIS 2.19
Ketjun lenkit koetuksella
Autot ja autoilu muuttuvat vinhaa vauhtia, ja autonvalmistajien hankintaketjut seuraavat perässä. Miten käy perinteisille toimittajille ja pystyvätkö uudet ja ketterät toimijat vastaamaan autoteollisuuden tiukkoihin vaatimuksiin? teksti Anne Hänninen kuvitus Ilja Karsikas
PRESIIS 2.19
7
utoteollisuutta ravistelee yhtä aikaa kokonaista neljä suurta muutosta. Sähköautot, itseohjautuvat autot ja liikkuminen palveluna (Mobility as a Service, MAAS) tekevät tuloaan. Lisäksi autot digitalisoituvat: ne ovat aina yhteydessä verkkoon, mekaaniset ohjauslaitteet siirtyvät näyttöihin, kosketuspintoihin, jopa ääniohjaukseen. Ei siis ihme, että autoteollisuuden hankintaketjutkin nitisevät paineessa. – Teollisuuden murroksessa menestyvät uudistumaan pystyvät yhtiöt. Me pystymme tarjoamaan näille ainutlaatuisia ratkaisuja, joten murros parantaa mahdollisuuksiamme päästä alihankkijaksi, kertoo toimitusjohtaja Juha Kokkonen Canatusta, joka valmistaa hiilinanoputkiin perustuvia 3D-kosketuspintoja autoihin sekä läpinäkyviä lämmittimiä itseohjautuvien autojen antureihin.
Perinteisesti pitkää yhteistyötä Innovatiivisten ratkaisujen tarjoajalle murros voi olla mahdollisuus, mutta vakiintuneet toimittajat joutuvat uudenlaisen, ehkä uhkaavankin tilanteen eteen.
8
PRESIIS 2.19
Perinteisesti autoteollisuuden hankintaketjuissa toimittajasuhteet ovat olleet pitkiä ja vakaita. Tämä johtuu osittain alan erittäin korkeista laatu-, toimitusvarmuus- ja tuotantokapasiteettivaatimuksista. Kun autonvalmistaja on löytänyt hyvän toimittajan, sitä ei hevillä vaihdeta. Valmet Automotivekin haluaa toimia avainkumppaneidensa kanssa pitkäjänteisesti. – Meillä pitää olla yhtenäiset visiot tulevaisuudesta, sillä haluamme ehdottomasti tehdä pitkäaikaista ja kestävää yhteistyötä. Mietimme, miten voimme kasvaa yhdessä, Valmet Automotiven toimittajasuhteista ja niiden kehittämisestä vastaava Ian Niemi toteaa.
Ketjun voimin uutta Yhteistyötä tehdään laadun, toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi puolin ja toisin. Yhdessä kehitetään myös uutta. – Meillä on suhteellisen suuri oma tuotekehitysosasto, ja kun teemme yhteistyötä hankintaketjun kehityksen kanssa, voimme tuoda tulevaisuuden visiot ja teknologiat omaan toimintaamme ja tuotteisiimme. Näin tuomme autoteollisuudelle uusia innovaatioita, mikä on meille sopimusvalmistajana avainvaltti, Niemi kertoo. Toimittajan ottaminen mukaan tuotekehitykseen parantaa tuotteiden laatua ja alentaa kustannuksia.
Parisuhteen tavoin yhtä oikeaa vastausta parin löytämiseen ei ole.
– Kun tärkeimpien komponenttien toimittajat ovat mukana, tuotteen valmistuskustannukset voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Siinä lyödään lukkoon 80 prosenttia hankinnan kustannuksista, sanoo professori Kari Tanskanen Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta. Toimittajien koko kyvykkyys kannattaa valjastaa kehittämiseen ja innovointiin, sillä 70–90 prosenttia yritysten arvontuotannosta syntyy toimittajaverkostoissa ja hankintaketjuissa.
Oikea pari maailmalta Parhaat alihankkijat ja toimittajat eivät välttämättä löydy kotimarkkinoilta, ja kansainvälistyvissä hankinnoissa haasteeksi nousee usein oman yrityksen tuntemattomuus. – Hankintatoimen yksi keskeinen tehtävä on ostajan myyminen toimittajille – käänteinen markkinointi. Miten luon omasta yrityksestä niin hyvän kuvan, että saan parhaat toimittajat kiinnostumaan? kysyy Tanskanen. Viehätystä pitää siis olla puolin ja toisin, ja parisuhteen tavoin yhtä oikeaa vastausta oikean parin löytämiseen ei ole. – Tärkeää onkin ymmärtää, mikä tekee yrityksestä toisen silmissä houkuttelevan – kaikilla on omat mieltymyksensä ja tarpeensa, Tanskanen korostaa. Autoteollisuudessa ostajien tilannetta helpottaa se, että toimittajakenttä on tiukkojen vaatimusten takia rajallisempi kuin monilla muilla aloilla. Valmetille on sopimusvalmistajana kertynyt hyvä tuntemus toimittajakentästä, sillä se on työskennellyt yhdessä monen autovalmistajan kanssa, jotka usein haluavat tuoda omat toimittajansa mukaan kuvioihin. – 50 vuoden aikana toimittajaportfoliomme on kasvanut, tunnemme eri alojen asiantuntijat ja tiedämme, mistä saa millaisia tuotteita ja teknologioita. Meidät myös tunnetaan hyvin, sillä
olemme suuren luokan sopimusvalmistaja, Niemi sanoo.
Tulokkaalle tukea Vuonna 2004 perustettu Canatu sen sijaan on uusi tekijä autoteollisuudessa ja on joutunut tekemään itseään tykö sopimusvalmistajille, jotka toimittavat osakokonaisuuksia autoihin. Onneksi tässä on ollut apuna erittäin houkutteleva tuote. – Sopimusvalmistajat ovat halunneet meidän tuotettamme niin paljon, että ne joissain tilanteissa ovat ohjanneet meitä prosessissa kädestä pitäen ja auttaneet meitä tekemään asiat niin kuin autoteollisuudessa on totuttu, Kokkonen kiittää. Teknologinen kehitys ja autoteollisuuden murros tuo Canatun kaltaisia uusia yrityksiä alalle. – Esimerkiksi Tesla ja kiinalainen Nio ovat haastaneet uusilla konsepteilla ja toimintatavoilla. Vakiintuneiden pelaajien on mukauduttava, jos haluavat pärjätä kilpailussa. Muutokset vaikuttavat myös alihankintaketjuun. Kehitysnopeuden kiihtyminen on hyvä esimerkki. Jos hyvällä saksalaisella autobrändillä uuden mallin kehittäminen on vienyt kolmesta neljään vuotta, uusille sähköautovalmistajille vastaava aika on kaksi vuotta. Uutta teknologiaa on pystyttävä tuomaan markkinoille huomattavasti entistä tiiviimpään tahtiin. – Herääkin kysymys, pystyvätkö uudet toimijat tarjoamaan laatua, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä, Kokkonen kysyy. u PRESIIS 2.19
9
Vastuullisuus painaa yhä enemmän kumppaneiden valinnassa. Autoalalla oma standardi Laadunhallinta on autoalalla erityisasemassa siinä määrin, että sillä on oma ISO 9001 -laatujärjestelmää täydentävä IATF 16949 -standardi. Siinä määritellään, mitä autonvalmistajat vaativat alihankkijoidensa ja toimittajiensa laadunhallintajärjestelmiltä ja mitä menetelmiä ja työkaluja on käytettävä asiakasvaatimusten täyttämiseksi. – IATF on vaatimus autoon pysyvästi jäävien osien valmistuksessa. Muille alihankkijoille riittää ISO 9001 -järjestelmä. Meillä on myös oma auditointiohjelma, joka tarkastelee toimittajan taloutta, eettisiä asioita sekä ympäristöjärjestelmää, Niemi sanoo. – Standardin noudattaminen on meille vahva merkki siitä, että toimittaja on vakavissaan ja sillä on kyvykkyyttä oikeanlaiseen toimintaan. Vaikka Canatu toimittaa jo tuotteitaan autoihin, se on vasta hakemassa autoteol-
10
PRESIIS 2.19
lisuuden oman IATF 16949 -laatujärjestelmän sertifiointia, joka normaalisti vaaditaan kaikilta auton osien valmistajilta. Tämä on mahdollista, koska Canatu ei toimita tuotteitaan suoraan autonvalmistajalle vaan osakokonaisuuden toimittajalle. – Vaatimukset ovat meille kuitenkin aivan yhtä korkeat, ja meidän täytyy käydä läpi samat hyväksyttämisprosessit. Laadun lisäksi kumppaneiden valinnassa alkaa painaa yhä enemmän vastuullisuus. Kukaan ei halua nykyisin verkostoonsa lapsityövoiman käyttäjiä tai ympäristön pilaajia. – Kun hankittavat määrät ovat suuria ja verkostot isoja ja mutkikkaita, vastuullisuuden varmistaminen koko verkostossa on suuri haaste, Tanskanen toteaa.
Näyttää, missä tarvitaan standardeja.
Kuvan lumo Yhä useampi tärkeä muisto tallennetaan nykyään älypuhelimen kameralla. Standardit ovat auttaneet puhelinvalmistajia kehittämään tekniikkaa ja kuvanlaatua. teksti Vesa Valonen kuva Shutterstock
1 2
3
Terävyys on ykkönen
Terävyys on kuvan tärkein osa-alue. Kuvan terävyys syntyy kameran kennon, optiikan ja kuvaprosessorin yhteistyöstä, joten pelkkä megapikselilukema ei aina kerro koko totuutta. Optiikka ohjaa valon kennolle, ja kuvaprosessori terävöittää ja tallentaa kuvan kennon raakadatasta. Standardit auttavat mittaamaan kuvien todellisen terävyyden.
Kohina kuriin
Kaikkien mobiililaitteiden kamerat ovat nykyään riittävän hyviä kirkkaassa päivänvalossa, laatuerot tulevat esiin hämäräkuvauksessa. Mitä enemmän kameran halutaan toistavan yksityiskohtia hämärässä, sitä enemmän kohina kasvaa. Kohinaa voidaan vähentää laadukkailla komponenteilla ja kohinaa poistavilla algoritmeilla. Standardit auttavat määrittämään ihmissilmälle hyväksyttävän kohinan tason.
Värisäädöt maun mukaan
Kuvaushetkellä kuvaajat arvostavat tyypillisesti mahdollisimman luonnollisia värejä, myöhemmin kylläisempiä värejä. Kun kameraa säädetään tavoitteen mukaiseksi, joko mahdollisimman luonnolliseksi tai potentiaalisia kameran ostajia miellyttäväksi, mittausasetelma täytyy pitää samanlaisena ja toteuttaa testaus standardien mukaisesti. Eri kameroilla samalla mittausasetelmalla aiemmin otetut kuvat antavat vertailukelpoisen perustason, johon säädettävän kameran kuvia verrataan.
Kuvan terävyyttä mitataan ISO 12233 -standardin avulla. Yleistason standardin alla on paljon eri tapoja terävyyden määrittämiseen. Kohinan määrittämisessä auttavat ISO 15739 -standardin menetelmät. Ammattilaiset säätävät värit SFS-EN ISO/CIE 11664 -standardin avulla.
Lähde: Petteri Valve, NomiCam Oy
PRESIIS 2.19
11
Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.
S
uurissa teattereissa näyttämön yläpuolella kohoaa yli 20 metriä korkea näyttämötorni, jossa lavasteet odottavat vuoroaan kiinnitettyinä pitkiin, esiripun suuntaisiin tankoihin. Tankoina toimivat yleensä teräsputket, joita voi olla vierekkäin kymmeniä. Tanko lavasteineen lasketaan näyttämölle teräsvaijereiden varassa, ja se nostetaan pois sähkömoottorin voimin kelaamalla vaijerit vaijerirummulle. Tankonostimen odotetaan kantavan esimerkiksi 500 kilon kuorman ja liikuttavan sitä lähes kaksi metriä sekunnissa. Periaatteessa näyttämötekniikan rakentaja voisi hakea vaikkapa venevinssin rautakaupasta, kunhan se vastaa koneturvallisuutta edistävän konedirektiivin vaatimuksia. – Konedirektiivi ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten turvallisuus varmistetaan, jos vaijereiden varassa roikkuu tonnien kuorma näyttämöllä, ihmisjoukon yllä, toteaa näyttämötekniikkaa valmistavan Ypäjän Metallin toimitusjohtaja Arto Salmi, joka miettii työkseen näyttämötekniikan riskejä. – Meillä käytetään vaijereissa varmuuskerrointa 10 ja kaikki kuormaa kannattelevat turvakomponentit kahdennetaan. Jos nostimessa yksi jarru reistailee, toinen jarru korvaa, Salmi sanoo. Salmi huomauttaa, että turvallisuutta on vaikea vertailla tarjouskilpailussa, koska näyttämötekniikalle ei vielä ole omaa eurooppalaista standardia. – Joku voi jopa tietämättään myydä tai ostaa esimerkiksi yhden jarrun nostimia, ja nehän ovat tietenkin edullisempia.
Saksalaisen standardin turvin kohti eurooppalaista Ypäjän Metalli suunnittelee ja valmistaa tankonostimet ja muut näyttämöille tulevat laitteet saksalaisen DIN-standardin mukaan, joka ottaa kantaa turvallisuuteen näyttämöillä ja opastaa myös riskianalyysien tekemiseen. Salmen mukaan osa tilaajista viittaa DIN-standardiin tarjouspyynnöissään, mutta eivät suinkaan kaikki. Eurooppalainenkin näyttämötekniikan standardi on luvassa. Pitkälti DIN-standardiin pohjautuva standardiluonnos ilmestyi viime vuonna. Suomalaiset näyttämötekniikan suunnittelijat, valmistajat ja tilaajat ovat tarkastelleet ja kommentoineet luonnosta ja sitä edeltäviä versioita kansallisessa teknisessä komiteassa, jota
12
PRESIIS 2.19
u
Arto Salmi tähyää ylös Seinäjoen kaupunginteatterin näyttämötorniin. Teatteri tekniikan remontti valmistui syyskuussa.
Turvallisesti näyttämöllä
Kun näyttämön yllä roikkuu tonnitolkulla lavasteita, turvallisuudesta ei parane tinkiä. Näyttämötekniikkaan erikoistuneessa Ypäjän Metallissa odotetaan eurooppalaista standardia, joka toisi yhtenäiset vaatimukset jokaiseen tarjouspyyntöön.
teksti Marianna Salin kuvat Mikko Lehtimäki
PRESIIS 2.19
13
Seinäjoen kaupunginteatterin käyttöpäällikkö Jouni Palovaara (vas.) ja Ypäjän Metallin Arto Salmi.
Asennustyönjohtaja Petteri Reunanen testaa uutta nostinta koepainoilla.
johtaa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry. Tähän työhön osallistuu myös Salmi. – Viehän se aikaa, mutta haluamme äänemme kuuluviin. On tärkeää, että turvallisuusvaatimuksista tulee tiukat, muttei toisaalta niin tiukat, että kenelläkään ei ole varaa toteuttaa niitä.
Muodot ja koot rajoittavat Turvallisuuden vuoksi tangot ja niitä nostavat yläkoneistot saavat paljon huomiota, mutta näyttämötekniikan kokonaisuuteen kuuluvat yhtä lailla lattian alla sijaitsevat alakoneistot. Niiden avulla nostetaan esimerkiksi lavasteita ylös lattialuukuista ja pyöritetään näyttämöä.
14
PRESIIS 2.19
– Koneistojen lisäksi rakennamme myös vaneriset lattiat. Helsingin kaupunginteatterissa on meidän tekemät lattiat ja pyörönäyttämö. Seinäjoella saimme myös äskettäin lattian valmiiksi, Salmi sanoo. Vanhoihin rakennuksiin tehdään monesti varsinaisen näyttämötekniikan lisäksi myös teräksisiä tukirakenteita. Vanhoissa rakennuksissa suunnittelua rajoittavat ennen kaikkea tilojen muodot ja koot. Ahtaissa tiloissa käytetään pistenostimia tankonostimien sijaan, ja niillä on paikkansa myös tankonostimien rinnalla. Pistenostimella lavaste liikkuu yhden vaijerin varassa ja nostinta voidaan siirtää paikasta toiseen näyttämötornin korkeuksissa, köysiullakolla, ja muuallakin. Esimerkiksi Kansallisoopperan menestys musikaalissa Oopperan kummitus mammuttimainen kattokruunu seilasi koko katsomon yli ja rysähti lopulta – tarkoituksella – näyttämön lattialle. Nostimet oli valmistanut Ypäjän Metalli. – Kattokruunu liikkui kahden pistenostimen varassa. Molemmissa oli oma vaijeri, ja kun toista kelattiin sisään, toinen antoi vaijeria, ja näin luotiin liikerata, Salmi kertoo.
Köysiullakon käsityö vaihtui automaatioon Vaikka näyttämötekniikkaa ohjataan ja tarkkaillaan yhä useammin tietokoneilta, ohjausjärjestelmän käyttäjä työskentelee edelleen näyttämötornin silloilla tai näyttämön sivulla näyttämötasolla, jossa näyttämömestari näyttämömiehineen nosteli aikanaan lavasteita käsivoimin, vastapainojen avulla köysistä vetämällä. – 1980-luvulla alkoi pikkuhiljaa tulla moottorikäyttöisiä nostimia. Sopivaa järjestelmää haettiin
Ypäjän Metalli Oy
Mammuttimainen kattokruunu seilasi katsomon yli. kuitenkin alalla vielä pitkään, Salmi muistelee. 1990-luvun alussa Oopperatalon työmaalle tuotiin Saksasta moderneja laitteistoja, joiden asennus- ja korjaustyöt imaisivat Salmen alalle. Vuonna 1997 hän perusti Ypäjän Metallin sittemmin eläkkeelle jääneen yhtiökumppaninsa kanssa. – 2000-luvun alussa saimme jo suuria kohteita, joissa tarvittiin kymmeniä nostimia, ja silloin alalle tulivat myös ohjausjärjestelmät. Niiden osalta olemme jo kymmenkunta vuotta tehneet yhteistyötä Insta Automationin kanssa, joka on Suomen johtava näyttämömekaniikkaurakoiden toimittaja. Hämeen Ypäjältä on lähtenyt nostimia ja muita laitteita kymmeniin suomalaisiin teattereihin ja konserttisaleihin. Osassa näyttämöiden mekaniikka on kokonaan Ypäjän Metallin suunnittelemaa, valmistamaa ja asentamaa usein osana Insta Automationin kokonaistoimitusta. Tällaisia näyttämöitä ovat muun muassa Porin Teatterin ja Svenska Teaternin päänäyttämöt sekä Helsingin Kaupunginteatterin pieni näyttämö.
Kokemus käyttöön myös teollisuudessa Ypäjän Metallin painopiste oli alusta asti ja on edelleen näyttämötekniikassa. Yhtiö on kyllä valmistanut myös kuilussa kulkevia tasonostimia, mutta niitäkin käytetään teattereissa, sellaisissa, joissa lavasteet on kuljetettava esimerkiksi kolmannessa kerroksessa sijaitsevalle näyttämölle. Jos yhtiöllä on nostamisen taito ja kokemus, miksi rajoittua näyttämötekniikkaan? – Meillä on tarkoitus laajentua teollisuudenkin puolelle, ja tuotekehitysprojekteja on jo menossakin. Mutta olemme olleet aika lailla kädet täynnä näyttämötekniikkaa, Salmi sanoo.
×× suunnittelee, valmistaa ja asentaa näyttämötekniikkaa ×× perustettu vuonna 1997 ×× noin 10 työntekijää ×× liikevaihto viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa
Arto Salmi ihastelee Seinäjoen kaupunginteatterin juuri valmistunutta teatterisalia.
Yritys työllistää noin kymmenen työntekijää ja käyttää tarvittaessa alihankkijoita niin tuotannossa kuin asennustöissäkin. Etenkin asennukset keskittyvät sesonkiin, teattereiden kesätauolle. Ypäjän Metalli on muutaman kerran osallistunut näyttämötekniikan tarjouskilpailuihin myös Ruotsissa ja Latviassa. – Ulkomaisten hankkeiden haasteena on pitkälti se, että teatterit ovat yleensä vanhoja rakennuksia, joihin kaikki on suunniteltava yksilöllisesti, jolloin tuotteistaminen on vaikeaa, Salmi toteaa. Salmi arvelee, että asetelmaa ei pura edes eurooppalainen standardi, vaikka se vaatimuksia selkeyttääkin.
Katso video!
sfs.fi/ypajanmetalli
PRESIIS 2.19
15
Syventyy yhteen standardisoinnin aihepiiriin
Kun standardit pelastavat henkiä 16
PRESIIS 2.19
Globaalit turvallisuuskysymykset ovat yhä kinkkisempiä, mutta alan standardisointityö on ollut hajanaista. Tähän puuhataan muutosta suomalaisten aloitteesta syntyneessä eurooppalaisessa asiantuntijafoorumissa. teksti Tommi Niittymies kuvat Shutterstock
T
urvallisuusalasta tulevat todennäköisesti useimmille ensimmäisenä mieleen poliisit, palomiehet ja muut univormua ja jännittäviä varusteita käyttävät ammattilaiset. Standardisointi ehkä ei niinkään. Mutta kenties pitäisi: monimutkaistuvassa, globaalissa turvallisuusympäristössä standardien avulla voidaan saada paljon aikaan. Jos riskit ovatkin monimutkaisia, standardeilla niiden hahmottamiseen ja käsittelemiseen saadaan järkeä ja järjestelmällisyyttä. – Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöt, pandemiat, terrorismi, kansainvälinen rikollisuus, kyberuhat, yleinen epävakaus politiikassa ja taloudessa – turvallisuuskysymykset eivät kunnioita hallinnollisia rajoja. Tarttuvaa tautia ei kiinnosta, että tuossahan kulkee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien raja, sanoo Pertti Woitsch, turvallisuusalan standardisoinnin asiantuntijafoorumin Sector Forum Securityn puheenjohtaja. Standardisoidut menettelytavat, parhaat käytännöt ja yhteinen termistö ovat avuksi, kun halutaan estää rekkaa ajamasta joulutorille tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu. Sector Forum Security yrittää potkia vauhtia turvallisuusalan standardisointiin, joka on tähän asti ollut hajanaista ja ponnetonta. Sector Forum Securityn sihteeri, SFS:n asiantuntija Janne Kalli näkee tälle useita syitä. – Turvallisuus on asiana niin laaja, että kokonaiskuva helposti hämärtyy. Lisäksi kansalliset ja hallinnolliset vastuurajat ovat jyrkemmät kuin monella muulla alalla. Ja kolmanneksi: alan standardeista ei aina ole yhtä suoraa kaupallista hyötyä kuin esimerkiksi monista teollisuusstandardeista. PRESIIS 2.19
u
17
Työsarkana yhteiskuntien turvallisuus Sector Forum Security näki päivänvalon viime huhtikuussa pidetyssä perustamiskokouksessa. Foorumi ei itse tee standardeja, vaan koordinoi euroop palaisten standardisointijärjestöjen CENinja CENELECin turvallisuuteen liittyvää standardisointityötä. Useissa EU-maissa on viime aikoina havahduttu kaipaamaan vahvempaa koordinaatiota turvallisuusstandardeissa. Aloite uuden foorumin luomiseksi tuli kuitenkin Suomesta, ja foorumi myös aloittaa suomalaisjohdossa. Foorumin henkiset juuret ovat Resi Stand-nimisessä, nyt jo päättyneessä EU-ohjelmassa, jossa kehitettiin standardisoituja ratkaisuja jäsenmaiden kriisinhallintaan ja -kestävyyteen ja jossa Sector Forum Securityn puheenjohtaja Woitsch oli avainhenkilö. Tälle työlle haluttiin jatkoa. Sector Forum Securityn päähuomio on yhteiskunnallisessa turvallisuudessa: yritysten ja organisaatioiden jatkuvuuden hallinnassa ja kriisinsiedossa, kriisiviestinnässä sekä kemiallisissa, biologisissa ja radioaktiivisissa riskeissä. Pois on rajattu ilmailu- ja avaruusturvallisuus sekä sotilasasiat, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä.
Suuri osa hyödyistä tulee epäsuorasti. Ilmailussa on pitkät ja maineikkaat perinteet turvallisuusstandardeissa. Sotilasstandardit taas ovat pitkälti Naton heiniä. Muuten työsarkana onkin koko turvallisuuden laaja kenttä. Käytännön standardisointi on eri aihealueisiin erikoistuneiden teknisten komiteoiden hallussa, ja näitä on kymmenittäin: paloturvallisuus, suojavaatteet, vesihuolto, hälytysjärjestelmät, yksityiset turvallisuuspalvelut, aluevalvonta, rikosten ehkäisy rakentamisen ja suunnittelun keinoin, vesihuolto, kaasuinfrastruktuuri, ja niin edelleen. Sector Forum Securityn rooli on luoda kokonaiskuvaa kentällä, joka vetää moneen eri suuntaan. Pertti Woitschin mukaan turvallisuusstandardit voi jakaa kolmeen ryhmään. Ensinnäkin ovat yksittäisiä tuotteita ja järjestelmiä, esimerkiksi turvakameroita tai kassakaappeja koskevat tekniset standardit. Toisena ovat eri järjestelmien yhteyksiä ja rajapintoja määrittelevät standardit. Kolmantena ovat kokonaisvaltaiset, esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuutta käsittelevät standardit. Nämä vertautuvat laajuudeltaan esimerkiksi laadunhallintajärjestelmiä määrittelevään ISO 9001:een, maailman tunnetuimpaan standardiin.
Ei vain kaupankäyntiä varten Valtaosa standardeista on vapaaehtoisia: niitä noudatetaan, jos niistä on hyötyä. Esimerkiksi teollisuuden standardeista on itsestään selvästi kaupallista hyötyä, sillä ne yhtenäistävät markkina-alueita ja helpottavat kaupankäyntiä. Eurooppalaisen standardisointityön punaisena lankana kulkeekin EU:n sisämarkkina-alueen kehittäminen. Turvallisuudessa standardien yhteys
18
PRESIIS 2.19
kaupankäyntiin ei aina ole yhtä suoraviivainen, joskin myös suoraan kaupallista hyötyä palvelevia standardeja on. Tällainen on esimerkiksi standardi yksityisistä turvallisuuspalveluista. Se helpottaa palveluiden vertailua ja hankkimista Euroopassa. Pertti Woitsch korostaa, että turvallisuusalan standardisointityössä ei pidä juuttua miettimään vain EU:n sisämarkkinoita. Suuri osa hyödyistä tulee epäsuorasti, yhteiskuntien yleisenä toimivuutena ja vakautena. – Mutta toki kaupalliset näkökohdatkin ovat tärkeitä. Esimerkiksi suomalainen viranomaisyhteistyön malli sopisi vientituotteeksi, mutta tämä edellyttäisi standardeja.
Loppukäyttäjät mukaan Pertti Woitschin mukaan Sector Forum Securitylla on kolme kohderyhmää. Ensimmäinen, ilmeisin ja luultavasti helpoimmin tavoitettava kohderyhmä koostuu standardisointityön käytännön tekijöistä. Toinen ovat standardien ”loppukäyttäjät”, esimerkiksi pelastusalan kenttätyöntekijät, jotka eivät osallistu standardien laatimiseen. Heiltä kaivataan kenttätyön näkökulmaa, jotta standardit mahdollisimman hyvin tukisivat päivittäistä työtä. – Jos minä saisin päättää, määräisin oman alan standardisointiin osallistumisen lakisääteiseksi viranomaistehtäväksi. Kolmantena ovat yhteiskunnalliset päättäjät. Standardit ovat oleellinen turvallisuustyökalu, mutta päättäjät eivät tätä aina ymmärrä vaan haluavat räväkämpiä ja populistisempia keinoja. – Missään nimessä ei voida lähteä siitä, että työtä tehdään jossain ikkunattomassa huoneessa niille, jotka rakastavat standardeja. Jos Sector Forum Securityn onnistumista jollakin mitataan, niin sillä, kuinka hyvin eri intressiryhmät saadaan mukaan turvallisuusalan standardisointityöhön, Woitsch sanoo. Seuraavan askeleen Sector Forum Security ottaa marraskuussa. Silloin pidetään jatkokokous, jossa ryhdytään keräämään sidosryhmiltä konkreettisia ehdotuksia turvallisuusalan standardisointityöhön.
Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.
i
Varo!
Turvallisuusmerkeillä ehkäistään onnettomuuksia ja vahinkoja. Ne ovat yhteisesti sovittuja symboleja, jotka ymmärretään kaikkialla maailmassa kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Varo riippuvaa taakkaa
teksti Marjo Kanerva kuvitus Katri Nietosjärvi
Varoitus: hauras katto Nojaaminen kielletty
Pelastautumistikkaat
u
u
Sammutus peite
Varoitus: vaarallinen jännite
Käytä kuulon suojaimia
Pelastus- ja ensiapumerkki Palontorjunta merkki Määräys
u
u
Muotojen ja värien selitykset:
Varoitus
Poistumis reitti (oikealle)
Kokoontumis paikka Hätäpuhelin
Kielto u
Varatie ilman tikkaita
Pikapalo posti
u
Turvallisuuteen liittyvät merkit on määritelty maailmanlaajuisessa ISO 7010 -standardissa.
Käytä roskakoria
PRESIIS 2.19
19
1
Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.
Menestys putkessa Ilari Aho vetää standardisointityötä Uponorissa. Yhtiön menestys on standardeille paljon velkaa. teksti Marjo Kanerva kuva Katri Lehtola
O
n osittain Turun syytä, että Ilari Aho päätyi LVI-alan töihin. Historiasta kiinnostuneen nuorukaisen haaveissa siinteli arkeologin ura. Jotta kuitenkin olisi päässyt kaivelemaan muinaisjäännöksiä, edessä olisi ollut muutto Turkuun. – Se taas oli helsinkiläispojalle aivan liian raskas päätös, joten päädyin kakkosvaihtoehtoon eli opiskelemaan Polille! LVI-tekniikan Aho valitsi suuntautumisvaihtoehdokseen siksi, että sen valitseva teekkari välttyi työläänä tunnetun lujuusopin lisäopinnoilta. Valmistumisen jälkeen urapolku vei miehen ensin VTT:lle ja sieltä Motivan kautta nykyiseen työpaikkaan Uponorille. Standardit ovat kulkeneet Ahon mukana kaikki nämä vuodet, joten niiden hyödyt ovat tulleet hänelle tutuiksi. – Jotkut erehtyvät pitämään standardeja välttämättömänä pahana, jonka avulla joku ulkopuolinen taho yrittää säädellä tai rajoittaa yritysten toimintaa. Asia on kuitenkin täysin päinvastoin. Standardien avulla teollisuus itse kehittää markkinoiden toimintaperiaatteita ja asettaa riman tietylle korkeudelle – sanomme yhdessä ääneen, että tämän riman alle emme mene, Aho sanoo.
Muoviputket markkinoille Talo- ja yhdyskuntateknisiä järjestelmiä valmistavan Uponorin menestys on osittain standardien ansiota. Muoviputket alkoivat yleistyä rakentamisessa, muun muassa käyttövesi-, viemäri- ja hulevesijärjestelmissä, standardien tuotua niille huomattavasti uskottavuutta. Standardit ovat vaikuttaneet merkittävästi myös lattialämmityksen yleistymiseen Pohjois- ja Keski-Euroopassa. – En muista, että kukaan meillä olisi koskaan kyseenalaistanut standardisointityöhön osalI L A RI A H O listumista. Diplomi-insinööri Ilari Aho on Aholla on alaisinaan Uponor Oyj:n regulaatiosta ja neljä kokopäiväistä stanuuden liiketoiminnan kehityksestä dardisointiasiantuntijaa vastaava johtaja. Luppohetkinään Aho maistelee mielellään Euroopassa. Lisäksi Upopienpanimoiden tuotteita ja norin Pohjois-Amerikan kokoaa sähkökitaroita. liiketoimintayksikössä työskentelee kaksi pai-
Kuka?
20
PRESIIS 2.19
Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.
kallista standardointiasiantuntijaa. Ydintiimi tekee ennen kaikkea tuote-, järjestelmä- ja testausstandardisointia sekä seuraa oman alan standardisointia ja lainsäädäntöä. Porukan tärkein tehtävä on toimia tulkkina teknisen standardisoinnin ja liiketoiminnan välillä ja kertoa liiketoimintayksiköille, mitä vaatimuksia standardisointi tuo tuotteisiin milläkin aikavälillä. – Vain harvat pystyvät tähän. Ainakaan meidän toimialalla kansainvälisen standardisoinnin parhaat eivät yleensä tule ihan suoraan yliopiston penkiltä, vaan heillä on monipuolinen tausta liiketoiminnan eri puolilta. Tämä erottaa menestyvät yritykset muista.
Kilpailijoiden kanssa kasvokkain Asiantuntijat viettävät paljon aikaa lentokentillä. Henkilökohtainen luottamus on olennaista, kun yhteistyötä tehdään kilpailijoiden kanssa. – Luottamus ei synny pelkästään sähköpostin välityksellä. Osa työryhmistä on suuria, eikä isompien porukoiden virtuaalikokoustaminen onnistu vielä kovin helposti, Aho sanoo. Bisnesmatkustaminen on Ahollekin tuttua. Viime aikoina uusia reissuja on tuonut jäsenyys vuosi sitten perustetussa Industry Advisory Forum -neuvottelukunnassa, jonka tehtävä on neuvoa eurooppalaisten standardisoinnin keskusjärjestöjen CENin ja CENELECin johtoa. – Toiminta on lähtenyt liikkeelle paremmin ja nopeammin kuin odotin. Uudet silmälasit avartavat aina ajattelua.
Monta rautaa tulessa
Mediapersoona, yrittäjä ja kolmen lapsen isä Jaajo Linnonmaa arvostaa omaaloitteisuutta ja tehokasta ajankäyttöä. teksti Tuulia Tikkamäki kuva Vilma Töyräs
1
Arkiaamuni starttaa aina Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelmalla. Suora lähetys tehdään lennosta eikä pelivaraa juuri ole. Vaikka ohjelmaa on tullut tehtyä jo yli kymmenen vuotta, se on aina oma suorituksensa. SFS-EN 62106 -standardi kuvaa VHF/FM-ääniradiolähetyksissä käytettävän RDS-järjestelmän. Sen avulla vastaanotin tunnistaa ohjelman, näyttää sen nimen näytöllä ja pitää aseman kuuluvissa vaihtamalla tarvittaessa taajuutta.
Omenia vai päärynöitä? Varsinkin tuotestandardeilla on paikkansa bisneksessä kuin bisneksessä. – Asiakkaat eivät joudu vertailemaan omenia ja päärynöitä. Standardien tehtävä on varmistaa, että asiat tehdään ja niiden suorituskykyä verrataan samoilla mittatikuilla, Aho toteaa. Ilman standardeja loppuasiakkaiden elämä olisi hyvin hankalaa. – Etenkin rakentamisessa tilanne olisi onnettoman vaikeaselkoinen. Ilman standardeja ja yhdenmukaista kieltä esimerkiksi tuoteominaisuuksista asiakkaiden olisi vaikea vertailla tuotteita. Erilaisten putkien maailmassa on myös liuta vapaaehtoisia tuotehyväksyntä- ja laatumerkintöjä sekä muita tuotehyväksyntöjä, joista suuri osa rakentuu standardeille. – Yksi standardien tärkeimmistä tehtävistä on tämänkaltaisten laatumerkintöjen läpinäkyvyyden varmistaminen. Ei tarvitse olla filosofisella tasolla eri mieltä tuotteiden arviointimenetelmistä, vaan voidaan keskittyä varmistamaan, että suorituskyky mitataan yhdenmukaisesti.
Skarppina suorassa lähetyksessä
2
Menestys on tiimityötä
Minulla on viisi firmaa, joissa työskentelee eri koulutuksen ja eri vahvuudet omaavia ihmisiä. Jotta lopputulos on paras mahdollinen, tarvitaan ympärille useita eri alan ammattilaisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Ilman heitä pakka ei pysyisi kasassa. SFS-EN ISO 9001 on maailman tunnetunetuin stan dardi, jossa on vaatimukset laadunhallintajärjestelmille. Se soveltuu kaikenkokoisille yrityksille ja toimialoille.
3
Yrittäjyys ja ystävät
Vaikka olen muun muassa tapahtuma-alan yrittäjä, haluan myös sosiaalisen elämän. Olenkin kuin vahingossa ympäröinut itseni ystävillä, jotka ovat yrittäjiä. Heille voin avoimesti kertoa, kun kauppa laahaa tai vilpittömästi nostaa maljaa, kun tulee onnistumisia. Vastapainoksi konsultoin ja autan heitä kykyni mukaan. ISO 20121:2012 -standardi tarjoaa ohjeistusta ja parhaita käytäntöjä tapahtumien ja niiden yritys vastuun hallinnointiin. PRESIIS 2.19
21
Ì
Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.
Kilpailukykyä ja luottamusta sisämarkkinoille Eurooppalaiset standardisointiorgani-
saatiot CEN ja CENELEC ajavat Euroopan etua kansainvälisessä standardisoinnissa. CENin ja CENELECin keväällä antaman julistuksen mukaan standardit auttavat tekemään Euroopasta entistä kilpailukykyisemmän, älykkäämmän ja taloudeltaan kestävämmän – kaikkien eurooppalaisten eduksi. Eurooppalaiset standardit tukevat Euroopan kehittymistä ja Euroopan unionin tavoitteita monin tavoin. Kilpailukyky ja luottamus ovat Euroopan
sisämarkkinan kehittämisessä avaintekijöitä. Yritysten on helpompi toimia Euroopan laajuisesti, kun ne noudattavat eurooppalaisia standardeja. Osa standardeista täydentää suoraan EU-säädöksiä. Kilpailukykyisen teollisuuden kehittymisen tueksi on jo tekeillä standardeja uusista teknologioista kuten tekoälystä ja lohkoketjuista. Vastuullisuus nousee vahvasti esille erityisesti kiertotalouden ja älykkään energianhallinnan standardeissa.
EU:n tulevan viisivuotiskauden strategisen ohjelman pääprioriteetit ovat kansalaisten ja vapauksien suojelu, vahvan taloudellisen perustan kehittäminen, ympäristön, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisuuden huomioiminen Euroopan rakentamisessa sekä Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa. Ohjelmalla EU pyrkii vastaamaan nykymaailman monimutkaisuuteen, rauhattomuuteen ja nopeaan muutosvauhtiin. LUE LISÄÄ: standardsbuildtrust.eu
Ilmatäytteisten nastarenkaiden tien
kuluttavuuden testaamiselle aletaan tehdä kansainvälistä standardia Suomen aloitteesta. Uusi ISO-standardi pohjautuu Suomessa käytössä olevaan kansalliseen standardiin Nastarenkaiden tienkuluttavuusmittaus (SFS 7503:2018). Tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa siitä, miten erityyppiset nastarenkaat kuluttavat tietä. Yhdenmukaisesti suoritettujen testien tuloksista hyötyvät
22
PRESIIS 2.19
renkaiden valmistajat, lainsäätäjät ja kuluttajat. Kun tie kuluu vähemmän, liikenneturvallisuus paranee ja renkaista ja tiestä kulkeutuu ympäristön vähemmän hiukkasia. Standardin laadintaa ISOn ryhmässä johtaa SRA Manager Kati Kokko Nokian Renkailta. Mukana standardiehdotuksen laadinnassa ovat muun muassa isot rengasvalmistajat Michelin, Goodyear ja Bridgestone.
Kuvat Shutterstock
Nastarenkaiden tienkuluttavuuden testaukselle tulossa ISO-standardi
Tekstiilialan standardisointivastuut siirtyivät Tekstiilialan standardisoinnista vas-
tannut TEVASTA ry päätti luopua standardisointivastuistaan elokuussa. Tekstiilialan standardisoinnista vastaa SFS siihen asti, kunnes standardisointilautakunta nimittää uuden toimialayhteisön lokakuun kokouksessaan.
Näyttöä toimitusketjun vastuullisuudesta Yritysten täytyy panostaa vastuullisuuteen
ntistä enemmän, sillä kuluttajat haluavat tehe dä vastuullisia valintoja. Mutta mistä tietää, onko tuote vastuullisesti valmistettu, kun tuotantoketju on pitkä ja levittäytyy ympäri maailmaa? Jo tuotteen suunnitteluvaihe ja materiaali valinnat määrittelevät pitkälti esimerkiksi, miten kierrätettävä tuote on elinkaarensa lopuksi. Yrityksen omien prosessien lisäksi vastuullisuuden on toteuduttava tuotantoketjussa sen alusta loppuun. Toimialasta ja tuotevalikoimasta riippumatta vastuullisuuteen liittyy vaatimus jäljitettävyydestä ja läpinäkyvyydestä. Yrityksen täytyy tuntea tuotteidensa koko tuotantoketjut ja viestiä niistä avoimesti. Avoimen viestinnän lisäksi tarvitaan konkreettista näyttöä. Standardit ja sertifikaatit vastaavat tähän tarpeeseen. Standardit määrittelevät yhdenmukaiset kriteerit tuotteelle tai sen valmistukselle riippumatta siitä, missä maassa valmistus tapahtuu. Käyttämällä vastuullisuutta edistäviä standardeja ja niistä todistavia sertifikaatteja yritys voi parantaa tuotantoketjun hallittavuutta sekä luotettavuutta ja kilpailukykyä.
G7-k okouksessa noudatettiin tapahtumas tandardeja Ranskan Biarritzissä elokuussa järjestetyn johtavien teollisuusmaiden G7-huippukokouksen järjestelyissä huomioitiin kestävän kehityksen ISO 20121 -standardi. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sai ennen kokousta Ranskan standardisoimisjärjestö Afnorilta todistuksen standardin ISO 20121 noudattamisesta kokouksen järjestelyissä. Standardi on kasvattanut suosiotaan vastuullisten tilaisuuksien järjestäjien keskuudessa. Muun muassa Tokion olympialaisissa tullaan hyödyntämään ISO 20121 -standardia. Suomessa Messukeskus on ottamassa standardin toimintalinjoja käyttöönsä.
28 Lukema
BKT:n kasvusta Pohjoismaissa on kytköksissä standardeihin.
%
The Influence of Standards on the Nordic Economies, 2018
Tervetuloa tapahtumiimme SFS:n tapahtu-
missa saat taustatietoa eri alojen standardeista niin standardisoinnin asiantuntijoilta kuin standardien käyttäjäorganisaatioilta. Tutustu tapahtumakalenteriimme osoitteessa sfs.fi/tapahtumat.
PRESIIS 2.19
23
Vaikuta alasi kehitykseen, osallistu aktiivisesti standardien laadintaan.
Osallistu ja vaikuta, älä putoa kyydistä!
Näin yritys saa strategista hyötyä.
Lue lisää: sfs.fi/vaikuta