Presiis 2/2016

2 16

S TANDARDISOINNIN ASIALL A

ÄLY HOI – minne menet?

TURVALLISUUS ON LAPPSETILLE YKKÖNEN Mikko Kosonen:

DIGIVAUHTIA SUOMEN TALOUDELLE

S I S Ä L LY S

PÄ Ä K I R J O I T U S

Standardeja purkamaan? !

Tietotekniikan kehittäminen sujuvoittaa elämäämme ja tehostaa toimintaa. u 6

Lappset haluaa, että lapset voivat leikkiä turvallisesti. u 12

« Standardisointi hälventää nanoteknologiaan liittyviä huolia ja pelkoja. u 16

ü Mittojen mukaan räätälöity kelaustuoli on Leo-Pekka Tähden tärkein työväline. u 21

S

ääntelyn keventämiseen ja uudistamiseen tähtäävät norminpurkutalkoot on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Normien purkaminen on noussut trendikkääksi ilmiöksi, johon viitataan usein sosiaalisessa mediassakin. Mitä enemmän turhia normeja puretaan, sitä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan tulevaisuuteen suuntaamme. Näin varmasti onkin.

Myös standardit mielletään joskus ketteryyttä jäykistäviksi ja tehokkuutta tappaviksi säännöiksi. Sitä ne eivät kuitenkaan ole.

Standardit nimittäin syntyvät elinkeinoelämän tarpeista. Ne ovat pääosin yrityksissä työskentelevien asiantuntijoiden yhdessä työstämiä sopimuksia, jotka syntyvät markkinoiden ehdoilla. Standardeissa on yhteistuumin mietitty kansainväliset vaatimukset tuotteille ja palveluille. Kun tuotetta tai palvelua tarjoava yritys noudattaa alansa standardeja, ostaja tietää täsmälleen, mitä vähintäänkin saa.

Ilman standardeja esimerkiksi tuotteiden vienti olisi hankalaa. Palveluiden standardisointi etenee parhaillaan, ja alan vientimarkkinat saavat yhteisesti sovittuja työkaluja.

Norminpurkutalkoot eivät siis merkitse standardisoinnista luopumista. Se ei olisikaan tässä taloustilanteessa järkevää.

Päinvastoin. Suomalaisten yritysten tulisi sen sijaan olla aktiivisesti vaikuttamassa kansainvälisiin standardeihin ja tehdä standardeista itselleen ja Suomelle strateginen kilpailuetu.

Miksikö? Syitä on monia.

Jos me emme vaikuta kansainvälisiin standardeihin, muut maat tekevät sen puolestamme. Lisäksi kansainvälisten makrotaloudellisten tutkimusten mukaan standardien käyttö kasvattaa tehokkuutta ja bruttokansantuotetta.

Tiesitkö, että esimerkiksi Kiina ja Ruotsi, molemmat kasvavia talouksia, ovat lisänneet panostuksiaan standardisointiin jo pidemmän aika? Tulisiko meidänkin aktivoitua?

Karina Vikman Viestintäpäällikkö, SFS

Presiis on Suomen Standardi­soimisliitto SFS ry:n ­sidos­ryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.

2

PRESIIS 2.16

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi PÄ ÄT O I M I T TA J A Karina Vikman T O I M I T U S J A U L K O A S U Cocomms Oy K A N N E N K U VA Jukka Pylväs PA I N O Libris Oy I S S N 2343-2268 (painettu) I S S N 2343-2721 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA

Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.

Maantie mutkittelee keskellä synkkää metsää. Heijastavat kaistaviivat tulevat autoilijan avuksi ja auttavat pitämään auton tiellä.

Heijastavat – ammattilaisten kielellä paluuheijastavat – tiemerkinnät heijastavat kuljettajan silmiin valoa auton valojen osuessa tiemerkintöihin. Ne näkyvät huomattavasti pidemmälle kuin heijastamattomat merkinnät.

Heijastusefekti saadaan aikaan pienillä lasihelmillä. Lämmitettävissä massamerkinnöissä käytetään kahdenlaisia helmiä. Siroteltavat helmet heijastavat valoa heti, kun ne on lisätty massan päälle. Massaan sekoitettavat helmet taas tulevat esiin merkinnän kuluessa.

Tiemerkintöjen tehtävä on parantaa liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja ajomukavuutta. Niiden on oltava johdonmukaisia ja yhtenäisiä.

Tässä astuvat standardit peliin. Muun muassa siroteltavien helmien lasin taitekerrointa ja pintakäsittelyä koskevat vaatimukset määritellään standardissa SFS-EN 1423 ja esisekoitettujen helmien vaatimukset standardissa SFS-EN 1424.

Lähde: Tuomas Österman, Liikennevirasto

SHUTTERSTOCK

Helmiä tiellä

VV

PRESIIS 2.16

3

x

Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.

KUKA?

Mikko Kosonen, 59 T Y Ö : Sitran yliasiamies vuodesta 2008 U R A : Nokia 1984–2007 (mm. konsernin strategia- ja tietohallintojohtaja) H A R R A S T U K S E T: urheilu, kulttuuri, matkustelu ja mökkeily

4

PRESIIS 2.16

Digittävää kasvua Bitit siivittävät Suomen nousuun, uskoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Kasvujaloista lupaavimmat – terveydenhoito ja ympäristöliiketoiminta – nojaavat vahvasti digitalisaatioon. teksti MARJO KANERVA kuva MINNA MARIA KURJENLUOMA

? Miten määrittelet kilpailukyvyn? u Taloustieteilijöiden mukaan kilpailukyky muodostuu palkkakuluista, tuottavuudesta ja valuuttakursseista. Suomessa on viime aikoina puhuttu ainoastaan palkkakuluista, vaikka tuottavuus on kilpailukyvyn kannalta paljon oleellisempi asia.

Kustannusten pitää tietysti olla säädyllisellä tolalla suhteessa kilpailijamaihin. Varsinainen kilpailukyky kumpuaa kuitenkin innovaatioista, vaikkapa siitä, että tuote tai palvelu vastaa johonkin käyttäjän tarpeeseen. Tarvitaan myös markkinointia.

Suomi on menettämässä otettaan kansainvälisessä kilpailussa. Se ei ole mikään yllätys, sillä suomalaisyritykset ovat viimeiset kymmenen vuotta tehneet tulosta etupäässä nipistämällä kustannuksista ja jättäneet uusien tuotteiden ja tarjooman kehittämisen vähemmälle huomiolle. Tämä on lyhyt tie.

? Mistä Suomi voisi ammentaa kasvua? u Väestö vanhenee ympäri maailmaa.

Entistä vanhemmiksi elävät ihmiset sairastelevat, mikä kasvattaa terveydenhoidon kuluja. Samalla lääketiede kehittyy ja kallistuu. Jos ihmiset eivät itse ala pitää itsestään parempaa huolta, mitkään rahat eivät riitä.

Uuden teknologian avulla sairauksia pystytään diagnosoimaan jo ennen oireiden ilmaantumista. Myös itsensä mittaaminen erilaisten anturien avulla voisi olla harvojen harrastuksen sijaan koko kansan juttu.

Kehittämällä terveydenhoidon digitaalisia sovelluksia suomalaisyritykset voivat luoda uutta kasvua ja bisnestä kotimarkkinoilla ja saada täältä viennissä tarpeellisia referenssejä.

Viennissä tarvittavaa arvokasta ko-

kemusta voitaisiin jatkossa kerätä sote-kentältä, joka tarjoaa uudelle teknologialle oivan kehitysalustan. Kansalaisille pitäisikin antaa nykyistä vapaammat kädet valita palveluntarjoaja. Koska julkisrahoitteisessa sotessa hinnat on ennalta määritelty, laadukkain, kustannustehokkain ja innovatiivisin voittaa.

Näin syntyy win–win–win-tilanne.

Kansanterveys paranee, ja syntyy uutta kasvua. Samalla sosiaali- ja terveysalan kustannukset laskevat.

? Onko jotain muuta kasvun lähdettä? u Ympäristöliiketoiminnassakin on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi huikeita mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen ja investointien houkuttelemiseen. Ensin kuitenkin pitää saada kotimarkkinat vetämään, jotta saadaan cleantech-viennin tueksi referenssejä.

Lupaava avaus on pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ja isoimpien firmojen viime keväänä käynnistämä Smart & Clean -hanke. Siinä kaupungit avaavat oman infrastruktuurinsa ja datansa yrityksille, jotka voivat vaikkapa syöttää lämpöä energiaverkkoon tai kehittää sovelluksia, joiden avulla autoilija voi väistää ruuhkia. Kaupungistuva maailma tarvitsee älykkäitä ratkaisuja, jotka säästävät väheneviä luonnonvaroja.

? Miten kilpakenttä muuttuu? u Sekä terveydenhoidossa että cleantechissä tarvitaan valtion aktiivista osallistumista muun muassa innovatiivisten julkisten hankintojen ja julkisen infran avaamisen kautta.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset kehityshankkeet ovat tärkeitä, koska kansainvälistä kilpailua käydään yhä enemmän ekosysteemien tasolla.

Kaupungit kilpailevat keskenään siitä,

millä niistä on parhaat palvelut ja hiilineutraali ympäristö.

Nyt pitäisikin yksittäisten yritysten lisäksi rahoittaa ekosysteemihankkeita. Täysin uusien avausten aikaansaamiseksi on tehtävä sirottelun sijaan etupäässä isoja satsauksia.

? Miltä Suomen lähitulevaisuus näyttää? u Edessä on monta matalan kasvun vuotta. Kansantalouden kannalta tämä on vaikeaa, sillä väestö vanhenee ja kulut kasvavat. Samalla maailmanpolitiikka tarjoaa meille paljon muun muassa maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uusia haasteita ja rahareikiä.

Kasvukaan ei enää takaa työllisyyttä, sillä uudet kasvualat eivät välttämättä korvaa häviäviä työpaikkoja.

Cleantechissä kuitenkin on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja, kun esimerkiksi puuta jalostetaan entistä pitemmälle.

Meneillään on iso teknologinen murros, joka kysyy kärsivällisyyttä. Kestää aikansa, ennen kuin uusien kasvualojen tuloksia alkaa näkyä. u

Minulla on henkilökohtainen suhde metreihin ja sekunteihin, maailman tunnetuimpiin standardeihin.

Niiden avulla voin verrata urheilusuoritustani muihin.

Muutama vuosi sitten hurahdin triathloniin, ja kilpailen nyt 55–59 -vuotiaiden ikäluokassa.

Osallistuin viime kesänä Joroisten Finntriathloniin ensimmäistä kertaa 31 vuoteen. Harjoittelu onnistui, ja paransin aikaani edelliskerrasta.

PRESIIS 2.16

5

!

Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.

ÄLY KARKASI PILVEEN

Äly sujuvoittaa elämäämme ja tehostaa kaikkea toimintaa. Siksi sitä on yhä enemmän kaikkialla.

Mutta onko silläkin haittapuolia? u teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS

6

PRESIIS 2.16

PRESIIS 2.16

7

Ä

lykkyys on hiipinyt elämäämme jo vuosien ajan tietotekniikan kehittyessä huimaa tahtia. Tietotekniikkaa voidaan upottaa kaikenlaisiin laitteisiin sähkömittareista jääkaappeihin tai autoihin.

– Uuden teknologian tarkoitus on tehdä elämästä entistä helpompaa, miellyttävämpää ja turvallisempaa. Näin onkin. Jos matkapuhelin jää matkasta, asiat eivät ole hyvin – jotain oleellista puuttuu, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Seppo Öörni.

Luottamus tekniikkaan syö omaa osaamista?

Teknologia muuttaa ihmisten toimintatapoja.

Futuristi Elina Hiltunen esittääkin kysymyksen, muuttaako se ihmistä liikaa.

– Kun tietotekniikka ohjaa elämäämme, mitä tapahtuu, kun se ei toimi? Älyauton yhteys nettiin katkeaa, sensorit eivät toimi, jonkun sydämentahdistin hakkeroidaan. Millainen on kykymme selvitä ilman älytuotteita?

8

PRESIIS 2.16

Navigaattorit ovat hyvä esimerkki tekniikasta, josta olemme jo hyvin riippuvaisia. Kun teknologiaan luotetaan kuin vuoreen, omat perustaidot alkavat hiipua.

– Yksi mielenkiintoisimpia tulevaisuuden näkymiä on WALL-E-elokuva, jossa robotit tekevät kaiken ja ihmiset vain makoilevat leijuvilla patjoilla.

Mikä on ihmisen rooli tulevaisuudessa?

Edessä on joka tapauksessa suuri murros työssä ja elämisessä, vaikka osa siitä on jo nähty. Yritykset digitalisoivat toimintaansa rivakasti, ja koneäly on jo vienyt ihmisen monista töistä.

– Kun taksisetelit vaihtuivat korttiin, ihmisiä ei tarvittu enää laskemaan niitä pankeissa. Järjestelmä maksoi itsensä takaisin puolessa vuodessa, Öörni muistelee.

Automaattiautot ja liikennettä palveluna Liikenne onkin yksi nopeasti muuttuvista aloista.

Autoihin on jo tullut paljon ajajaa avustavaa automaatiota kuten pysäköintiavustimia. Kehitys kulkee kohti täysautomaatiota, joka EU:n arvion mukaan tulee liikenteeseen niinkin pian kuin vuosina 2025–2030.

– Automaattiajaminen voi johtaa siihen, että saatavilla on kaupunkiautoja samaan tapaan kuin nyt on kaupunkipyöriä, Öörni visioi.

Kehitys vie muutenkin tulevaisuuteen, jossa auto yhä harvemmin omistetaan. Kimppakyydit sekä autojen osavuokraus ja yhteiskäyttö lisääntyvät, Uberin kaltaisia ratkaisuja tulee lisää. Markkinoille tulee myös eri matkustusmuotojen yhdistelmiä.

– Suomessa on edistetty voimakkaasti liikenne palveluna -toimintatapaa: yhdestä pisteestä saa kaiken tarvittavan pakettina. Kukin voi itse valita, miten paljon mitäkin kuljetusmuotoa käyttää – haluaako mennä taksilla vai kimppakyydillä.

Liikenne palveluna kertoo eri vaihtoehdot päästä paikasta A paikkaan B, myy matkaliput ja kertoo ajantasaista tietoa matkan aikana, jos esimerkiksi myöhästymisen takia tarvitaan uutta yhteyttä.

Älykaupungit säätävät internetin avulla energiankulutusta, liikenteen sujuvuutta, ruuhkia ja kauppaa kysynnän ja tarjonnan tai vaikkapa sään mukaan. Älykaupungit säästävät luontoa ja parantavat elämisen laatua.

Smart Cities Älykaupungeissa yhdistyvät kestävä kehitys ja huipputeknologia.

Tietotekniikkaa hyödynnetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla – poikkitieteellisesti ja yli rajojen.

Kaupunkien osuus maailman energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on 70 prosenttia.

Standardien ansiosta järjestelmiä voidaan yhdistää toisiinsa. Näin kaupungit saavat niiden tarpeisiin vastaavia, luotettavia ja kustannustehokkaita järjestelmiä.

1 Vähemmän ilmansaasteita

2 Puhdas vesi

Älylaite neuvoo, milloin on lähdettävä bussipysäkille ehtiäkseen perille aikataulussa.

3 4

Tehokas jätehuolto

Turvallisuus

Roskapöntöt kertovat, milloin ne tulee tyhjentää.

Erilaisten mittarien avulla kaupungit pystyvät arvioimaan omaa tilannettaan ja priorisoimaan erilaisia ratkaisuja. Standardisoitujen mittarien ansiosta kaupungit kaikkialla voivat toimia samoin periaattein, jolloin niiden on helpompi tehdä yhteistyötä ja oppia toisiltaan.

Pilotteja on ollut käynnissä jo vuoden ajan.

Esimerkiksi Lapissa ja Hämeenlinnassa on voinut ostaa lipun juna–taksi-yhdistelmään. Palvelu laajeni tänä syksynä uusille paikkakunnille.

Automatisoitumisen lisäksi autojen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa lisääntyy. Autot voivat viestiä havainnoistaan toisilleen ja infrastruktuurille. Näin tilannekuva voi syntyä ilman viranomaisten mukanaoloa. Esimerkiksi tien tukkivasta kolarista voi lähteä tieto ympäristön autoille, jotta ne osaavat vaihtaa reittiään.

– Olennaista on luoda avoimia rajapinto-

ja, jotta voidaan rakentaa yli maanrajojen ja eri tuottajien välillä toimivia palveluja. Automaatio syntyy vasta, kun käsittelysäännöt on standardisoitu.

Vaurautta vai ei?

Digitaalisuus tuo toki työpaikkoja, mutta kuitenkin vie niitä enemmän. Työtä voi olla vähemmän, mutta sitä ehkä jaetaan enemmän.

– Digitalisaation sanotaan lisäävän varallisuutta, mutta se on kaksipiippuinen juttu. Se tehostaa toimintaa, mutta jos samalla työn määrä

u

PRESIIS 2.16

9

”

MILLAINEN MORAALI JA ETIIKKA TEKOÄLYLLÄ ON? vähenee ja työaikaa jaetaan enemmän, ihmisten tulot pienenevät. Laskeeko samalla kulutus? Miten tämä vaikuttaa kansantalouteen? Hiltunen kysyy edelleen.

– Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta muutos on varmasti iso. Meidän on mietittävä erilaisia kehityspolkuja – miten voi käydä pahimmillaan, miten parhaimmillaan – ja miten milläkin polulla toimitaan.

Isojen datamassojen analysointia hyödynnetään jo ennakoinnissa. IBM:n Watson-keinoäly auttaa esimerkiksi HUSissa huomaamaan keskosten hoidossa ongelmien varoitusmerkkejä vanhojen tietojen perusteella.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa algoritmi käy läpi rikoksia ja ennustaa vanhojen tietojen perusteella, missä voisi tapahtua jotain. Poliisiauto lähetetään alueelle, ja näin estetään rikoksia.

Tekoälyn moraali ja etiikka Laitteiden ja palvelujen älykkyys kehittyy lopulta tekoälyksi, joka pystyy oppimaan ja ajattelemaan itse.

Viimeistään siinä yhteydessä pitää miettiä tarkkaan taas sen luonnetta. Kuka koodaa tekoälyn ja millaiseksi? Millainen moraali ja etiikka tekoälyllä on? Kehittääkö tekoäly omat moraalikäsityksensä?

Professori Stephen Hawking onkin sanonut, että tekoälyn syntyminen on todennäköisesti ihmiskunnalle tapahtuneista asioista joko kaikkein pahin tai paras. Siksi onnistuminen sen kanssa on erittäin tärkeää. u

Uusiutuvat tuovat älyä sähköjärjestelmään Sähköjärjestelmässä on kautta aikojen ollut sisäänrakennettua älyä tarjonnan ja kulutuksen suhteen takia.

– Sähkön tuotannon on vastattava kulutusta joka ikinen hetki. Vertauksena voisi sanoa, että kun lapsi ottaa lasillisen maitoa, jossain on lehmän lypsettävä vastaava määrä juuri silloin, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen kuvailee.

Tasapainotteluun on kyetty sähkön käyttöönotosta lähtien ilman älykkäitä ohjausjärjestelmiä, koska tuotantoa on pystytty säätämään tarpeen mukaan.

Nyt uusiutuvat energialähteet mutkistavat asiaa. Aurinko- ja tuulisähkön tuotantoa ei voi reivata ylöspäin – jos ei tuule tai paista, sähköä ei synny. Miten tasapaino hoidetaan, kun uusiutuvien osuus sähköntuotannossa kasvaa?

– Miten selvitään yön tai talven yli, kun aurinkosähköä ei ole saatavilla?

Sähkö on saatava varastoon.

Akut ja muut varastointiratkaisut tuovat uuden elementin tasapainon säätämiseen. Tuotantoa ei tarvitsee mitoittaa huippukysynnän mukaan.

Tietotekniikan avulla voidaan vaikuttaa

10

PRESIIS 2.16

myös kysyntään. Jos sähköjärjestelmässä on häiriö, kulutusta voidaan ohjata esimerkiksi kytkemällä kylmäkojeita hetkeksi pois päältä.

Arkielämässä tällaiset säädöt eivät kuitenkaan näy ihmisille lainkaan.

Todella älykkääseen sähköjärjestelmään kuuluukin olennaisesti joustava markkina, joka toimii Suomessa harvinaisen hyvin.

Tietotekniikan ja varastoinnin yhdistelmä ratkaisee tuotanto–kulutus-tasapainon ongelman, mikä taas helpottaa uusiutuvien lähteiden hyödyntämistä.

– Maailmassa on 1,4 miljardia ihmistä, joilla ei ole sähköä. Uusilla ratkaisuilla voi edetä nopeasti, kun enää ei tarvitse rakentaa suuria tuotantolaitoksia. Mahdollisuudet yhteiskuntien ja hyvinvoinnin kehittämiseen ovat huikeita, Partanen visioi.

– Ilman standardeja ei kuitenkaan voida edetä. Esimerkiksi Suomessa yritettiin ensin käyttää vain Suomeen kehitettyjä keinoja liittää aurinkosähkö sähköverkkoon. Ala lähti lentoon vasta, kun pienille yksiköille globaalisti sopivat säännöt hyväksyttiin toimintamalliksi.

Se mahdollistaa kustannustehokkaiden standardituotteiden hyödyntämisen. u

Näyttää, missä tarvitaan standardeja.

?

Jotain rotia?

Reiät tiessä, romahtamaisillaan olevat sillat, putkirikot…

Rakennettu omaisuutemme rapistuu, jos sen ylläpito unohtuu.

Rakennettu omaisuus on maamme suurin yksittäinen varallisuuserä, 600 miljardia euroa. Kyse on siis tärkeästä asiasta.

Rakenteiden ja materiaalien elinkaarta voidaan pidentää valitsemalla oikeat suunnitteluratkaisut, materiaalit ja menetelmät sekä huoltamalla ja kunnostamalla rakenteita ja materiaaleja oikeaan aikaan.

1 2 3 4 5

Hallitse omaisuutta: SFS-ISO 55000 on työkalusarja omaisuuden hallintaan. Se perehdyttää omaisuudenhallintaan, sen periaatteisiin ja termeihin sekä kertoo omaisuudenhallinnan käyttöönoton hyödyistä.

Hyvä suunnittelu: Kantavien rakenteiden suunnitteluun käytetään Euroopassa eurokoodeja. Pohjarakenteiden suunnittelua käsittelee Eurokoodi 7.

Geotekninen suunnittelu.

Oikeat materiaalit: Rakentamisessa käytettäville kiviaineksille löytyvät omat standardinsa. Esimerkiksi sitomattomien kiviainesten vaatimukset mää ritellään standardissa SFS-EN 13242 ja asfalttikiviainekset niin vähä- kuin vilkasliikenteisille teille standardissa SFS-EN 13043.

Oikea tuote oikeaan paikkaan: Maaperässä oleva vesi ei saa päästä rakenteisiin! Testausmenetelmällä SFS-EN 1097-10 voidaan määrittää, kuinka korkealle kapillaarisesti vesi nousee kiviaineksessa.

Kunnosta: Kiinteistöjen viemäriputkien saneerausmenetelmästandardit, kuten sukkasujutus ja muotoputkisujutus, on koottu SFS-käsikirjaan 101 Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät. u

Rakennetun omaisuuden tilasta www.roti.fi

SHUTTERSTOCK

L UE L I S ÄÄ

PRESIIS 2.16

11

Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.

Kokonaisuus ratkaisee Lasten leikkivälineitä valmistavassa Lappsetissa on havaittu, että standardit ovat kuin etiketti.

Standardeista voi poiketa, kun ymmärtää niiden tarkoituksen. teksti MARJO KANERVA kuvat ANTTI KUROLA

L

asten leikkipaikkavälineitä valmistavalle Lappsetille standardit ovat elinehto. Ilman standardeja yhtiön liiketoimintaa sen nykyisessä muodossa ei voisi olla olemassa.

– Leikkivälineiden pitää olla lapsista hauskoja. Tuotekehityksessä pitää siksi hyväksyä se, että vahinkoja voi joskus sattua, toteaa Lappset Group Oy:n entinen tuoteturvapäällikkö, Safe To Play Oy:n toimitusjohtaja Esa Junttila.

Standardien tehtävä onkin määritellä hyväksytty riskitaso. Usein riskiä voidaan minimoida turvallisuutta lisäävien rakenteiden, vaikkapa kahvojen ja kaiteiden, avulla.

Lappsetin hallituksen puheenjohtajan Johanna Ikäheimon mukaan standardeja tarvitaan.

– Turvallisuus on ykkösasia. Standardeja noudattamalla pystymme osoittamaan tuotteidemme turvallisuuden. Kuluttaja voi olla huoleti.

Jotain ihka uutta Standardeja täytyy kuitenkin joskus soveltaa.

– Jotta pystymme kehittämään jotain aidosti uutta, on toisinaan toimittava tavalla, joka ei ole standardin mukainen. Silloin on ymmärrettävä kokonaisuus ja standardin taustalla oleva ajattelu, Junttila sanoo. u

12

PRESIIS 2.16

”

LEIKKIVÄLINEIDEN PITÄÄ OLLA HAUSKOJA.

u

PRESIIS 2.16

13

”

SUUNNITTELIJAT EIVÄT VOI TIETÄÄ, MISTÄ LAPSET INNOSTUVAT. Hyvä esimerkki on Lappsetin kuppikaruselli. Karusellistandardista poikkeavalle laitteelle myönnettiin turvallisuussertifikaatti hyvien perustelujen ansiosta: Lappset perusteli, että kuppikarusellissa ei ole pyörivää lattiaa, joten pyörimisakselin kallistuskulmavaatimus on merkityksetön.

Standardisoinnissakin pätee siis vanha ohjenuora. Etiketistä voi poiketa, jos etiketin tuntee – ja poikkeamiselle löytyy hyvät perustelut.

Standardit ja sertifikaatit ovat hyödyllisiä myös kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti maissa, joissa Lappsetia ei entuudestaan tunneta. Niiden avulla yhtiö pystyy osoittamaan, että sen tuotteet noudattavat vaatimuksia.

Standardien perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa uusille markkinoille tuloa ja lisätä kilpailua, mutta niitä voidaan hyödyntää myös päinvastaiseen tarkoitukseen.

– On huono suuntaus, jos joka maahan halutaan omat standardinsa. Esimerkiksi Yhdysvallat on hyvä esimerkki siitä, miten kansallisilla standardeilla suojellaan oman maan teollisuutta, Ikäheimo toteaa.

EU:n alueella standardien laadinnasta vastaavat CEN-, CENELEC- ja ETSI-järjestöt. Yhtenäisillä standardeilla halutaan varmistaa tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuminen Euroopassa.

Jyrki Lähde asentaa parkourvälinettä.

Lasten leikkiä Lappsetin liikeideana on valmistaa leikkivälineitä, jotka houkuttelevat lapsia kiipeilemään, roikkumaan, tasapainoilemaan ja tutkimaan.

Toiminta-ajatus on perua vuodelta 1970, jolloin Antero Ikäheimo perusti yrityksen perheen vanhimman lapsen ollessa parivuotias.

Testaus on keskeinen osa tuotekehitystä. Ei riitä, että tuote on turvallinen, teknisesti hyvä ja kaunis katsella, vaan sen on oltava myös käytettävä. Siksi tarvitaan käyttäjätestauksia.

Suunnittelijat eivät nimittäin voi koskaan tietää, miten lapset jotain leikkivälinettä tosiasiassa käyttävät ja mistä he innostuvat.

Usein henkilökunnan lapset saavat ilon ja kunnian koeajaa uudet prototyypit.

– Erilaiset vaaratilanteet on ennakoitava, sillä lapset ovat kekseliäitä. Kun testasimme aikuisten jo kokeilemaa liukukaidetta, lapset keksivät sen seitsemän uutta käyttötapaa, Johanna Ikäheimo kertoo.

Kokemus auttaa Standardit eivät kuitenkaan voi ottaa kantaa joka ikiseen yksityiskohtaan. Esimerkiksi katon korkeutta ei ole määritelty, vaikka matala katto saattaa houkutella kiipeämään katolle. Silloin suunnittelija hyödyntää kokemuksen tuomaa näkemystä.

Turvallisuusnäkökohdat punnitaan tuotekehityksen jokaisessa vaiheessa.

– Jos vasta loppumetreillä huomattaisiin, että suunniteltu leikkiväline on lähtökohtaisesti vaarallinen, tuotekehitys tulisi kalliiksi, Junttila toteaa.

Lappsetin tuotekehitystiimi koostuu eri alojen ammattilaisista. Ennen kuin uusi tuote pääsee insinöörin pöydälle, se on jo käynyt läpi useita välivaihetta. Eri osaajien yhteistyö on suuressa roolissa silloin, kun kehitetään jotain täysin uutta.

Konseptointimuotoilija hahmottelee käsin vapaalla kädellä eikä mieti yksityiskohtia. Teollinen muotoilija tekee pykälää yksityiskohtaisemman version, miettii materiaalit ja rakenteet. Lopuksi insinööri suunnittelee valmiin keinun, liukumäen tai kiipeilytelineen yksityiskohtineen ja mittasuhteineen.

– Insinööri ei ole muotoilija, vaikka insinöörilläkin voi olla hyvä muotosilmä tai kauneuden taju. Insinöörin koulutuksessa korostetaan sääntöjen noudattamista, ei luovuutta, Junttila kertaa omaa kokemustaan.

Askeleen edellä Käytännössä tuotekehitys on aina standardeja edellä. Siksi Lappsetille on erittäin tärkeää osallistua standardien kehittämiseen. Näin yhtiö

14

PRESIIS 2.16

LAPPSET GROUP OY

Puu on Lappsetin leikkipaikkavälineissä tärkeä, ympäristöä säästävä raaka-aine.

varmistaa, että sen valmistamat tuotteet täyttävät vaatimukset myös tulevaisuudessa.

– Osallistumalla pääsemme suoraan tiedon lähteelle. Saamme tietoa siitä, mihin suuntaan standardit ovat menossa ja miten niitä missäkin maassa tai instanssissa tulkitaan, Johanna Ikäheimo kertoo.

Esa Junttilan mukaan hyvä standardi onkin mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen.

– Kun vaatimuksia tulkitaan samalla tavalla, turvallisuudesta vastaavat tahot eivät pääse puuttumaan toteutuksiin. Lähtökohtana pitää olla todellinen turvallisuus. Ei ole valmistajankaan etu, jos sattuu onnettomuuksia.

Junttilan mukaan standardien ymmärrystä ei voi kuitenkaan ostaa. Taju karttuu parhaiten osallistumalla standardien kehittämiseen.

Esa Junttila vetää useita Yleisen Teollisuusliiton teknisiä komiteoita, muun muassa Lappsetin aloitteesta syntynyttä parkour-ryhmää ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevan EN 1176 -standardin osista 2–6 vastaavia työryhmiä.

Lappsetin entiselle tuoteturvapäällikölle on avautunut Lappsetin ansiosta uusi ura. Esa Junttilan perustama Safe to Play Oy kumppaneineen kouluttaa leikki- ja liikunta-alueiden tarkastajia ja sertifioi turvallisuusasiantuntijoita yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa.

Standardisoiminen on kompromissien tekemistä.

– Standardien kirjoittamisessa on yleensä monta kokkia. Sanamuotoja muokataan moneen otteeseen, ja lopputulos ei aina ole yksinkertaisin ja selkein, Junttila sanoo.

Junttila korostaa, että kaikki yritykset voivat osallistua standardien kehittämiseen.

– Standardisoimistyö on paitsi hyvä keino vaikuttaa standardeihin myös oiva työkalu oman asiantuntemuksen kehittämiseen. u

• Yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista • Liikevaihto vuonna 2015 noin 45 milj. euroa • Konsernin henkilöstömäärä noin 340 työntekijää • Kutsuu kaikenikäiset vauvasta vaariin ulos leikkimään, liikkumaan ja olemaan yhdessä • Käyttäjinä miljoonia lapsia ja aikuisia yli 50 maassa • Pääkonttori Rovaniemellä www.lappset.fi

Lappsetille on tärkeää osallistua standardien kehittämiseen, koska tuotekehitys on aina standardeja edellä, sanovat Johanna Ikäheimo ja Esa Junttila.

PRESIIS 2.16

15

«

Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.

Nanokoossa kaikki on toisin Mitä nanoteknologia on? Nanoteknologia tarkoittaa nanometrimittakaavassa kehitettäviä rakenteita ja hiukkasia. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus ANNA MAKKONEN

N

anometri on mikrometrin tuhannesosa. Vertailukohtana ihmisen hius on paksuudeltaan noin 80 mikrometriä eli 80 000 nanometriä. Nanokokoiset rakenteet eivät näy tavallisilla mikroskoopeilla, koska ne ovat näkyvän valon aallonpituutta pienempiä.

Nanomittakaavassa tututkin materiaalit käyttäytyvät aivan uudella tavalla. Aineen kyky johtaa sähköä voi muuttua. Samoin voi muuttua lämmönjohtavuus, optiset ominaisuudet, väri, vahvuus tai magneettisuus.

Siksi nanoainesten avulla voidaan muuttaa perinteisten materiaalien ominaisuuksia.

– Matkapuhelinten näytön kosketusanturissa läpinäkyvänä johteena käytetty indiumtinaoksidi on jäykkää.

Kun kosketusanturi tehdään hiilen nanoputkien verkosta, se muuttuu taipuisaksi. Silloin voidaan kehittää vaikkapa kännykkä, jonka suuren näytön voi taittaa kasaan, sanoo professori Esko I. Kauppinen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta.

Lääketieteessä Tekstiiliteollisuudessa

Kos

tii me

sa kas

Informaatio- ja viestintätekniikassa

Elintarvikkeissa

TEKNOLOGIAA KÄYTETÄÄN Kemianteollisuudessa

Elektroniikassa

Rakennusteollisuudessa

16

PRESIIS 2.16

Metsä- ja metalliteollisuudessa

Vesi- ja energiataloudessa

1

Oppia luonnosta

Nanorakenteiden ja -materiaalien kehittäjät ottavat kiivaasti oppia luonnosta, jossa reaktiot tapahtuvat molekyylitasolla.

Esimerkkejä on lukuisia.

GEKKO kävelee seinällä sen jalkapohjia peittävien hienonhienojen karvojen avulla. Jokainen karva muodostaa alustaan heikon sidoksen. Vaikka yksittäinen sidos on heikko, tartuntapisteitä on erittäin suuri määrä. Gekoista kertyneen tiedon avulla voidaan kehittää keinoja kiipeillä eri pinnoilla tai liimaton teippi, jonka voi kiinnittää aina uudelleen.

Valkoisten pigmenttien käyttöä esimerkiksi maalin ja paperin tuotannossa voitaisiin vähentää matkimalla cyphochilulus-suvun KOVAKUORIAISEN kuoren rakennetta. Sen ohuet kitiinilevyt heijastavat kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia paremmin kuin mikään muu biomateriaali. Kuoriainen onkin paperiarkkia valkoisempi.

2

Nano ollut aina kanssamme Nanohiukkasia on ollut ympäristössämme aina, sillä niitä syntyy esimerkiksi tulivuorten purkauksista, metsäpaloista ja ilmakehässä kemiallisten reaktioiden seurauksena.

Ihminen on lisännyt omaa altistumistaan nanohiukkasille lisäämällä niitä tuottavien palamisreaktioiden määrää. Nanohiukkasia syntyy niin saunan lämmityksessä kuin polttovoimaloissa ja monissa muissa teollisissa prosesseissa sekä diesel- ja bensiiniauton ajossa.

– Monet vanhatkin tuotteet ovat nanotekniikkaa, vaikka niitä ei tunneta sillä nimellä. Hyvä esimerkki on vuosikymmeniä väriaineena käytetty hiilimusta. Hiilimustahiukkasen koko on noin 50 nanometriä, Kauppinen kertoo.

Teollisia nanomateriaaleja ja rakenteita on tuotettu usean kymmenen vuoden ajan.

Kasvimaailmasta tutuin nanoteknikko lienee LOOTUS. Sen lehtien pinnalla on nanoraken-

teilla päällystettyjä karvoja, jotka hylkivät vettä. Koska vesi vie valuessaan mukanaan kaiken lian, lootus pysyy aina puhtaana. Vastaavaa rakennetta voidaan käyttää ikkunoissa, julkisivumaaleissa, kylpyhuonekalusteissa tai jopa lentokoneissa.

PRESIIS 2.16

17

Standardit kehityksen pohjana

3

Nanolla pienet riskit?

Pienen kokonsa ansiosta nanomateriaalit voivat altistaa uusille terveys- ja ympäristöhaitoille.

Nanohiukkaset ja -rakenteet pystyvät tunkeutumaan kehon soluihin ja läpäisemään biologisia esteitä, kuten veri–aivo-esteen.

Toistaiseksi nanohiukkasten turvallisuudesta tiedetään vain vähän, joten asiaa pitää tutkia huolellisesti.

– Ihminen on kuitenkin aina elänyt nanohiukkasten kanssa ja altistunut niille lähinnä hengitysilman kautta. Uusista nanotekniikkaa hyödyntävistä tuotteista todennäköisyys altistua nanohiukkasille on pieni verrattuna hengitysaltistukseen. Ei ole kiistattomia tieteellisiä perusteita sille, että nanotekniikka lisäisi merkittävästi ihmisen altistusta, Kauppinen toteaa.

Nanotekniikkaa hyödynnetään myös muun muassa kehitettäessä entistä puhtaampia energian tuottotapoja ja liikennevälineitä sekä uusia täsmälääkkeitä.

Standardisointia tarvitaan, jotta nanoteknologiatutkimus ja tuotteiden kehitys voi jatkua ja niiden mahdollisuudet hyödyntää. Näin luodaan yhteismitalliset markkinat uusille nanotuotteille. Samalla hälvennetään nanoteknologiaan liittyviä huolia ja pelkoja.

Standardisoinnin pitää kattaa materiaalien todentaminen sekä turvallisen tuotannon menetelmät ja ohjeistus.

Teollisuus ja yhteiskunta tarvitsevat luotettavia kvantitatiivisia karakterisointimenetelmiä ja mittaustekniikoita, joihin tulevaisuuden tuotteiden ja palvelujen luotettavuus ja kilpailukyky perustuvat.

ISO / TC 229 -komitea on jo laatinut lähes 50 kansainvälistä julkaisua.

Standardien aiheet vaihtelevat yksiseinäisen nanoputken karakterisoinnista nanoteknologiaan liittyviin terveys- ja turvallisuuskäytäntöihin työympäristössä ja materiaalien riskiarvioinnista ohjeisiin käyttöturvallisuustiedotteiden laadinnasta.

Standardit helpottavat teknologian siirtymistä laboratorioista markkinoille. Siirtymistä helpottaa vielä enemmän valmisteilla oleva, maallikoille tarkoitettu standardi, joka tulee olemaan selväkielinen opas nanoteknologiaan. u

TERMISTÖÄ JA TERVEYTTÄ Nanoteknologiaan liittyviä standardeja työstetään eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardisoimisjärjestöjen, CENin, ISOn ja IEC:n, komiteoissa.

Nanoteknologiaan liittyvä standardisointi keskittyy seuraaviin aihealueisiin: • terminologia ja nimikkeistö • metrologia ja instrumentointi • testimetodit • mallinnus ja simulaatiot • terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat

18

PRESIIS 2.16

Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.

i

Standardeista nostetta

Kuka tahansa voi vaikuttaa standardien vaatimuksiin.

5

4 Kansalliset taustaryhmät kokoavat ja käsittelevät suomalaisten kommentit standardiluonnokseen ja toimittavat ne standardia laativalle järjestölle (CEN tai ISO).

Standardiluonnokseen haetaan konsensusta kommentointikierroksilla standardia työstävien maiden kesken.

6 CENin tai ISOn toimialakohtainen, esimerkiksi nostureita koskeva, tekninen komitea koostaa ja arvioi eri maiden kommentit sekä työstää standardista julkiselle lausuntokierrokselle lähtevän version.

3 Esimerkiksi nostureita koskevat eurooppalaiset standardit työstetään CENin teknisessä komiteassa CEN/TC 147 Cranes – Safety ja kansain­väliset standardit ISOn teknisessä komiteassa ISO/TC 96 Cranes.

7

Standardin hyväksymisestä äänestetään.

2 Liity kansalliseen taustaryhmään, joka seuraa sinua kiinnostavaa standardisointia.

Ryhmä muodostaa Suomen kannan seurattavaan standardiin ja nimittää asian­tuntijat kansainvälisiin työryhmiin.

8

Uusi standardi on kaikkien käytettävissä!

1 Kysy SFS:stä oman alasi standardisoinnista!

CEN European Committee for Standardization ISO International Organization for Standardization

PRESIIS 2.16

19

1

Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.

KUKA?

Auli Pylsy, 63, on tekstiilitekniikan insinööri, MBA, ja Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n standardisointiasiantuntija.

Harrastaa mökkeilyä, ristisanoja, puutarhan ja lastenlasten hoitoa sekä hiihtoa.

KAIKKI LANGAT KÄSISSÄ Tekstiilialan standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n asiantuntija Auli Pylsy tuntee vaatealan standardit kuin omat taskunsa. teksti AINO PEKKARINEN kuva KONSTA LEPPÄNEN

P

itäisikö vauvojen nukkua peiton alla vai unipussissa? Siinä esimerkki kysymyksistä, jollaisista asiantuntijat vääntävät kättä eurooppalaisissa standardisointityöryhmissä.

Suomalaista näkökantaa näissä neuvottelupöydissä edustaa Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n standardisointiasiantuntija Auli Pylsy kollegansa Satu Nissi-Rantakömin kanssa.

– Pohjoismaissa ja Baltiassa pikkuvauvoilla on yleensä käytetty peittoja, mutta Keski-Euroopassa peittoja pidetään vaarallisina. Siellä uskotaan, että peiton alla vauva voi tukehtua, joten viranomaiset suosittelevat unipusseja. Joskus suhtautuminen on tunteenomaista, ja tilastot jäävät varjoon, Pylsy kertoo.

Pylsy muistuttaa, että vauvojen nukkumaympäristön standardit tähtäävät turvallisiin tuotteisiin, oli kyse peitosta tai unipussista.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n yhteydessä toimivan TEVASTAn toimialaan kuuluvat tekstiilit, jalkineet, nahka ja suojavaatteet. Työ on pitkälti edunvalvontaa, jossa yhdistys ajaa Suomen kantaa tekeillä oleviin standardeihin.

– Pyrimme siihen, että Suomen olosuhteet ja asiantuntemus tulevat huomioitua ja että uudet standardit soveltuvat Suomeen eri osapuolien hyödyksi, Pylsy kertoo.

MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt perillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pystyt vaikuttamaan standardien sisältöön. Pääset myös verkostoitumaan alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

L UE L I S ÄÄ

20

PRESIIS 2.16

www.sfs.fi > Standardien laadinta

Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.

ü

Sairaalapaita uudistuu Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat potilasvaatteita koskevat standardit, joita kansallinen työryhmä parhaillaan uusii. Sairaalavaatteet on värikoodattu koon mukaan, mikä helpottaa vaatehuoltoa.

– Uusi standardiehdotus antaa mahdollisuuden käyttää nykyistä vähemmän koodiväriä. Tulevaisuudessa riittää, kun vaatteesta erottuu kokoa kuvaava väri, Pylsy kertoo.

Potilasvaatteiden standardit ovat myös hyvä apu julkisissa hankinnoissa. Kun kilpailuttaja voi listata haluamansa standardit, vaatteiden yksittäisiä ominaisuuksia ei tarvitse avata.

Pylsyn mukaan suomalaiset ovat onnekkaita, sillä tekstiilialalla viranomaiset osallistuvat standardisointiin aktiivisesti.

– Arvostan suomalaisia asiantuntijoita suuresti.

Meillä on hyviä yhteistyökumppaneita yrityksistä, testauslaitoksista ja viranomaisista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Tukes valvovat markkinoita ja Työterveyslaitos ja Tullilaboratorio testaavat tuotteita. Myös sisäministeriö ja Trafi osallistuvat standardisointiin.

Insinöörin hommaa Tekstiilialan standardit ovat seuranneet Auli Pylsyä miltei koko hänen uransa ajan. Ennen TEVASTAa hän työskenteli 21 vuotta laatupäällikkönä Nansolla. Standardisoimisyhdistykseen Pylsy tuli vuonna 1999.

– Olen kokenut, että tämä on minun paikkani. Tämä on insinöörityötä, jossa tarvitsee järjestelmällisyyttä ja loogista ajattelua, ja pääsee vaikuttamaan suomalaisille tärkeisiin asioihin.

Tekstiilialan standardisoinnissa riittää haastetta. Kun tuotteiden kirjo on laaja, myös erilaisia ominaisuuksia testaavia menetelmiä on valtavasti.

Esimerkiksi tavallisesta t-paidasta on todennäköisesti testattu sen kutistumista, värinkestoa, haalistumista ja värin tarttumista. Myös saumankestävyydelle, nyppyyntymiselle ja hankauskestävyydelle on mittarit.

Tekstiilialan standardisoinnissa riittää töitä. Pylsyn mukaan kaikki yritykset eivät ole hoksanneet, miten paljon standardeista voisi hyötyä.

– Jos tuotanto on ulkoistettu Suomesta, standardit olvat yhteinen kieli. Standardeihin voi myös vaikuttaa osallistumalla niiden laatimiseen, vaikka vain lausuntokierroksella.

Pylsy uskoo, että esimerkiksi tulevaisuuden älytekstiileissä on paljon potentiaalia standardisoinnille.

– Tällainen uusi ominaisuus on esimerkiksi sähkönjohtavuus. Jos yhdistää tekstiiliin elektroniikkaa, elektroniikkaosan pitää kestää pesua. u

Tähtäin korkealla Leo-Pekka Tähti voitti Rion paralympialaisissa neljännen peräkkäisen kultamitalinsa. Tähden työväline on hänen mittojensa mukaan räätälöity kelaustuoli. teksti HEINI NIEMINEN kuva MARKKU LEMPINEN

1

KEVYT MUTTA TUKEVA

Kelaustuolissani tärkeintä on, että se on mahdollisimman kevyt mutta riittävän tukeva. Ilmanvastuksen selättämiseksi tuolissa pitää voida istua mahdollisimman matalalla. Asentoni on oltava sellainen, että pystyn käyttämään tehokkaasti kaikkia suorituksessa tarvittavia lihaksia.

SFS-EN 12183 -standardissa kuvataan käsikäyttöisten pyörätuolien vaatimukset ja testimenetelmät. Kelaustuoli ei kuitenkaan noudata standardia, sillä se suunnitellaan ja rakennetaan erikseen.

2

PINNOITE MÄÄRÄÄ TAHDIN

Parhaimmat tulokset pyörätuolikelauksessa syntyvät kovalla pinnoitteella. Lähes kaikissa arvokisoissa rata on mondo-materiaalia.

SFS-EN 14877 käsittelee ulkoliikuntapaikkojen keinoaineisten pintarakenteiden vaatimuksia.

3

VAKAVA HARRASTUS

Pyörätuolikelauksen suhteen olen todella itsekriittinen ja perfektionisti, kaiken pitää olla tiptop. Sen vastapainoksi tykkään pelata koripalloa. Vaikka koris on minulle harrastus, pelaan sitä tosissani. Viime kaudella edustin Pietarin Nevsky Alliancea. Pukuhuoneessa huumori kukkii, eikä joukkueessa tarvitse samalla tavalla loistaa.

SFS-EN 1270 -standardi määrittää pelikenttävarusteiden, muun muassa koripallotelineiden, toiminnalliset ja turvallisuusvaatimukset sekä testausmenetelmät.

PRESIIS 2.16

21

Ì

Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS UUDISTUU Standardit auttavat valmistautumisessa Vastikään suomennettu Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietosuojakyvykkyyden arviointimalli (SFS-ISO/IEC 29190) -standardi auttaa kehittämään tietosuojaa ja saavuttamaan EU:n uuden yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset.

Keväällä voimaan astuneen asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa Euroopan tietosuojalainsäädäntöä. Orga-

Kestävän kehityksen työkaluja kaupungeille 22

PRESIIS 2.16

nisaatioilla on toukokuuhun 2018 asti aikaa varautua uudistukseen.

Standardissa kuvataan toimintamalli, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida niiden tietosuojaan liittyvien prosessien tehokkuutta, vaikuttavuutta sekä kyvykkyyden kehittymistä ja vaatimustenmukaisuutta. Lisätyökaluna kannattaa hyödyntää Informaatioteknologia.

Turvallisuus. Tietosuojan perusteet

Miten kaupungit voivat huomioida toiminnassaan kestävän kehityksen? Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn julkaisema uusi johtamisjärjestelmästandardi tukee kestävän kehityksen hallintaa kaupungeissa ja muissa yhdyskunnissa.

Uusi standardi auttaa kaupunkeja asettamaan kestävään kehitykseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä tavoitteita sekä luomaan strategian niiden saavuttamiseksi. Standardin avulla kau-

(SFS-ISO/IEC 29100) -standardia, jossa esitetään organisaatiota, teknisiä ratkaisuja ja menettelytapoja koskevat yleiset perusteet.

Tietosuoja-asetuksen soveltamisen valmistautumiseen ja standardeihin liittyviä vinkkejä kerrottiin SFS:n seminaarissa syyskuussa. Videotallenteet ja esitykset löytyvät osoitteesta www.sfs.fi/it/tietosuojaseminaari-2016.

pungit voivat kehittyä entistä elinvoimaisemmiksi, älykkäämmiksi ja kestävämmiksi sekä osallistaa kehittämisestä kiinnostuneita tahoja.

ISO 37101 -standardi tarjoaa työkaluja, joilla voidaan parantaa kestävän kehityksen strategioita, ohjelmia, projekteja, suunnitelmia ja palveluja. Standardi palvelee kaupunkeja niiden koosta, rakenteesta, tyypistä tai sijainnista riippumatta.

Hyvästi, pinkit potilaspyjamat!

PELISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkistanut ensimmäiset kansainväliset henkilöstöjohtamisen standardit. Ne käsittelevät rekrytointia (ISO 30405), työvoimasuunnittelua (ISO 30409), henkilöstöjohtamisen hallinnointia (ISO 30408) ja alan sanastoa (ISO 30400). Standardit sisältävät muun muassa henkilöstöjohtamisen prosesseihin liittyviä suosituksia ja muistilistoja.

Tavoitteena on luoda yhteiset pelisäännöt henkilöstöjohtamisen koko kehityskaarelle aina rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen saakka. ISO aikoo rakentaa alan standardeista koostuvan sarjan.

SFS julkaisee standardit suomeksi vuoden loppuun mennessä. Standardit ovat ladattavissa SFS:n verkkokaupasta.

Uusista standardeista hyötyvät erityisesti henkilöstöjohtamisen ammattilaiset sekä alan opiskelijat.

Lidl edistää energiatehokkuuttaan Päivittäistavarakaupan ketju Lidl aikoo ottaa käyttöön energiatehokkuuden SFS-EN ISO 50001 -standardin ja energianhallintajärjestelmän kaikissa myymälöissään ja muissa toimipisteissään Suomessa.

Näin Lidl tehostaa energiankäyttöään, karsii kustannuksia ja vähentää ympäristön kuormitusta. Standardin avulla yhtiö pystyy seuraamaan ja vähentämään energiankulutustaan järjestelmällisesti kiinnittämällä huomiota esimerkiksi toimitilojen ja laitteiden energiatehokkuuteen.

Laatua ja vertailukelpoisuutta vanhusten palveluihin Syyskuussa Euroopassa käynnistynyt standardisointityö pyrkii edistämään vanhuksille suunnattujen sairaanhoito-, kuntoutus- sekä arkija asumispalvelujen laadunvarmistusta, arviointia ja seurantaa. Standardit toimivat työkaluna myös palveluiden kilpailuttamisessa.

Standardisointityön vetovastuu on Ruotsilla, ja Suomi on työssä mukana.

Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Kansallisten potilaspyjamastandardien uudistus etenee. Sairaalapyjamien vaatimukset on tähän asti määritetty useassa eri standardissa, jotka nyt korvataan yhdellä uudella standardilla.

Uudistuksessa on huomioitu myös pyjaman väri, joka on 1970-luvulta asti määräytynyt koon perusteella.

Uuden standardiehdotuksen mukaan koosta kertovan värin ei enää tarvitse olla koko vaatekappaleen väri.

ÄLYKKÄÄSEEN YHTEISKUNTAAN STANDARDEILLA Katso Forum 2016 -tapahtuman esitykset Slidesharesta! www.slideshare.net/SuomenStandardisoimisliitto

LUKEMA

25 000

STANDARDIA MYYNNISSÄ SFS:N VERKKOKAUPASSA MIKÄ IHMEEN STANDARDI? Lyhyt animaatio tutustuttaa sinut standardiin. Katso video lukemalla QR-koodi.

Löydät videon myös SFS:n oppilaitoksille tarkoitetulta sivustolta www.sfsedu.fi (Opetusaineistot -> Standardisoinnin perusteet).

PRESIIS 2.16

23

SEURAA MEITĂ„! @standardeista #standardeista

LinkedInissä

SlideSharessa Kiinnostaako Presiis-lehti sinua tai kollegaasi? Tilaa maksuton lehtemme osoitteesta presiis@sfs.fi.

Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta sfs.fi/uutiskirjetilaus