2 17
S TANDARDISOINNIN ASIALL A
Lohkoketjuteknologia on internetin puuttuva palanen.
Teknologiateollisuus ry:n Jorma Turunen:
VIENNIN RAKENNE LIIAN KAPEILLA HARTEILLA SUOMENLINNAN TUNNELI TIIVIIKSI ALLIANSSIYHTEISTYÖSSÄ
S I S Ä L LY S
PÄ Ä K I R J O I T U S
Kilpailukykyä! ! Lohkoketjujen ansiosta tietoja voidaan säilyttää verkossa ilman välikäsiä. u6
Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjauksessa tilaajalla, suunnittelijalla ja urakoitsijalla on yhteinen rahapussi. u 12
« Hyvää sisäilmaa ei huomaa lainkaan. u 16
ü Kari Aihinen on lämpöisen keittiön rasvainen paistaja. u 21
S
tandardit parantavat yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Jätesäiliöitä valmistava suomalainen Molok on hyvä esimerkki siitä, kuinka yritys voi vahvistaa kykyään kilpailla kansainvälisillä markkinoilla vaikuttamalla liiketoimintansa kannalta tärkeisiin standardeihin. Työn tuottavuus saa nostetta standardeista, kertoo myös Ison-Britannian talousministeriön BSI Groupilla teettämä tutkimus vuodelta 2015: peräti 37 prosenttia työn tuottavuuden kasvusta hyötyi standardeista. Perinteisille suurille teollisuusyrityksille standardisointi on jokseenkin tuttua. Sen sijaan oman tutkimuksemme mukaan pk-yritykset eivät tunne riittävästi standardisoinnin hyötyjä. Standardeihin viitataan joskus myös kaupan teknisistä esteistä puhuttaessa. On totta, että puhtaasti kansalliset standardit voivat suojella maan omien valmistajien etuja. Eurooppalaiset ja kansainväliset standardit eivät kuitenkaan ole kaupan este, vaan kansainvälisen kaupankäynnin tärkeä työkalu. Ja kaikki kaupankäynnin edistämisen keinot kannattaa toki ottaa käyttöön. Palvelualojen standardisoinnista on puhuttu pitkään, mutta palvelujen standardisointi ei ole vieläkään päässyt perinteisempien alojen vauhtiin. Kyytiin kannattaa kuitenkin nousta. Yli kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteestamme syntyy palveluista, joten suomalaisten täytyy pyrkiä vaikuttamaan myös palvelualojen standardeihin. Me SFS:ssä ylläpidämme vaikuttamiskanavia ja autamme yrityksiä ja organisaatioita vaikuttamisessa. Vaikuttaminen lähtee kuitenkin aina markkinoiden tarpeesta. Ilman yritysten ja organisaatioiden omaa aktiivisuutta suomalaisen elinkeinoelämän viesti jää viemättä eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointimaailmaan. Samalla annamme kilpailijamaillemme etumatkaa. Karina Vikman Viestintäpäällikkö, SFS
Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.
2
PRESIIS 2.17
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi PÄ ÄT O I M I T TA J A Karina Vikman T O I M I T U S J A U L K O A S U Cocomms Oy K A N N E N K U VA Jukka Pylväs PA I N O Libris Oy I S S N 2343-2268 (painettu) I S S N 2343-2721 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA
Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.
VV
Alvarin jalanjäljillä teksti MARJO KANERVA
SHUTTERSTOCK
Suomalaisen arkkitehtuurin tunnetuin nimi Alvar Aalto on myös suomalaisen rakentamisen standardisoinnin isä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen standardisointi nousi arkkitehtien kansainvälisissä keskusteluissa keskeiseksi puheenaiheeksi, sillä rakennuskustannuksia haluttiin vähentää merkittävästi. Aalto alkoi puhua Suomessa standardisoinnin puolesta heti liityttyään kansainvälisen arkkitehtiliiton jäseneksi. Aallolle standardisointi ei merkinnyt pelkästään tehokasta ja nopeaa sarjatuotantoa, vaan arkkitehdin oli luotava vakiomuodoista erilaisia yhdistelmiä. Standardisointi ei saanut tarkoittaa kaavamaisuutta. Suomen Arkkitehtiliitto perusti vuonna 1942 Jälleenrakennustoimiston, joka muutti myöhemmin nimensä Suomen Arkkitehtiliiton Standardisoimislaitokseksi. Aalto oli sen työssä voimakkaasti mukana. Ensimmäisten standardien joukossa olivat muun muassa rintamamiestaloista tutut ikkuna- ja oviratkaisut. Vuonna 1947 Arkkitehtiliitosta tuli Suomen Standardisoimisliiton jäsen ja standardeja laativa yhteisö. Aallon suunnittelemia tehdasvalmisteisia tyyppitaloja nousi 1930-luvulla muun muassa Varkauteen A. Ahlström Oy:n henkilöstön asunnoiksi. u
PRESIIS 2.17
3
x
Tuo parrasvaloihin henkilรถn, jolla on asiaa.
KUKA? Jorma Turunen, 61 T Y ร : Teknologiateollisuus
toimitusjohtaja U R A : Finpro ry:n ja Stonesoft Oyj:n toimitusjohtaja
4
PRESIIS 2.17
ry:n
Vientihartiat leveämmiksi Vaikka teknologia-ala on pitkästä aikaa kasvussa leveällä rintamalla, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen on huolissaan pk-yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä. teksti ANNE HÄNNINEN kuva MINNA MARIA KURJENLUOMA
? Mikä on nostanut teknologiateollisuuden jälleen nousuun?
? Mikä on teknologiateollisuuden rooli Suomen menestyksessä?
u Uusi nousu perustuu yleiseen kysynnän kasvuun. Suomi on kuin lastu laineilla – virtaukset ja tuulet vievät meitä mukanaan. Vastaus on näin pessimistissävyinen, koska rakennemuutos on täällä vielä kesken. Yritykset myyvät enemmän, mutta samaa kuin ennenkin. Putkessa ei ole kehitteillä riittävästi uusia tuoteaihioita ja liiketoimintamalleja. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen teknologiateollisuuden kaikki päätoimialat ovat kuitenkin kasvussa. Miten käy, jos uudistumista ei saada kunnolla käyntiin? Globaalisti toimivat suomalaiset yritykset ovat onnistuneet uudistumaan, mutta olen huolissani pk-yrityksistä. Ne eivät investoi riittävästi tuotekehitykseen.
u Teknologiayritykset vastaavat puolesta Suomen viennistä. Kaikilla teknologia-aloilla on sekä kasvavia että kuolevia yrityksiä – luova tuho on käynnissä. Kasvun taustalla on globaaleja ilmiöitä. Digitalisaatio koskettaa kaikkia toimialoja, ja suomalaisilla yrityksillä on kykyä ja halua rakentaa tähän ratkaisuja. Hyvä esimerkki on Konecranes, jonka asiakkaita kiinnostaa tavaroiden nostaminen, ei nostureiden ostaminen. Siksi Konecranes myy nykyisin nostoja palveluna. Ilmastonmuutoksen torjunta on toinen ilmiö kasvun takana. Mahdollisuuksia on muun muassa uusien energiamuotojen käyttöönoton mahdollistavissa teknologioissa ja resurssitehokkuutta parantavassa kiertotaloudessa. Esimerkiksi olemme päässeet jo koetehdasmittakaavaan jalo- ja maametallien talteen ottamisessa elektroniikkaromusta. Kolmas trendi on väestön ikääntyminen, joka muuttaa terveydenhuollon tarpeita. Kuten koneissakin, ihmisten hoidossa on siirryttävä ennakoivaan kunnossapitoon. Tarvitaan mittalaitteita, joiden avulla ihmiset voivat seurata omaa hyvinvointiaan kotona.
? Mitä muuta tarvitaan nousun kiihdyttämiseen? u Viennin rakenne on tällä hetkellä liian kapeilla harteilla, sillä kymmenen suurinta vientiyritystä hallitsee vientiä. Tarvitaan nykyistä laajempaa pohjaa. Tässä nousee kysymykseksi, millainen kasvuhalu ja -kyky pk-yrityksillä on. Valtio voi korkeintaan pitää toimintaympäristön kasvua edistävänä. Kasvuhalu on kuitenkin yrittäjän korvien välissä. Suomen ongelmana on myös vientimme painottuminen jälkisyklisiin investointitavaroihin, joiden tilausmäärät alkavat kasvaa vasta suhdannekierron loppupuolella. Esimerkiksi Ruotsilla on vientisalkussaan sekä kuluttaja- että investointituotteita, minkä ansiosta sillä on parempi puskuri lamakausia varten.
? Miten Teknologiateollisuus tukee alan kasvua? u Olemme perustaneet 164 yrityksen kasvuryhmän, jossa puolet on meidän jäsenyrityksiä. Mukana on siis muitakin kuin teknologiateollisuuden edustajia. Siellä kasvuhaluiset yritykset sparraavat toisiaan. Teknologiateollisuuden tehtävä on helpottaa tätä keskustelua. Teollista internetiä miettimässä on muutama foorumi. Tavoitteena on edistää osaamisen siirtämistä ohjelmisto-osaajilta valmistavaan teollisuuteen
ja päinvastoin, jotta ohjelmistoihmiset ymmärtäisivät teollisuuden tarpeet ja haasteet ja teollisuus ohjelmistojen mahdollisuudet. Yritämme myös kannustaa naisia teknologia-alalle, sillä vain 15 prosenttia alan työntekijöistä on naisia. Women in Tech -hankkeessa alalla menestyneet naiset kertovat omista kokemuksistaan.
? Miksi suomalaisten kannattaa olla mukana standardisoimistyössä? u Standardisoiminen on elintärkeää vientiteollisuudelle etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, sillä se mahdollistaa massatuotteiden kaupallistamisen. Esimerkiksi NMT-verkko lähti aikoinaan yleistymään, kun Pohjoismaissa kehitettiin sille yhtenäinen standardi. GSM jatkoi tältä pohjalta. Suomalaisilla on innovaatiokykyä, joten voimme olla standardisoimisessa kärkijoukoissa.
? Miten Teknologiateollisuus vaikuttaa standardisoimiseen? u METSTA eli Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys eriytettiin Teknologiateollisuudesta kymmenen vuotta sitten. Syynä tähän oli se, että standardisointi vaatii erityisosaamista – oma osaamiskeskittymä on tarpeen. Teknologiateollisuuden agendalla ovat Suomen vientiteollisuuden toimintaympäristöön liittyvät asiat, kuten direktiivien sisältöön vaikuttaminen. METSTA taas laittaa ammattitaitonsa peliin yhdessä teollisuuden kanssa, jotta direktiivien vaatimusten täyttymisen osoittavat standardit ovat sisällöltään Suomen kannalta parhaita mahdollisia. Pidämme tärkeänä, että suomalaisella teollisuudella on käytössään hyvät ja vahvat kanavat standardien sisältöön vaikuttamiseksi. u PRESIIS 2.17
5
!
Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
MAAILMA UUSIKSI LOHKO KERRALLAAN
6
PRESIIS 2.17
Paketti tulee perille juuri luvattuun aikaan. Pankkeja ei tarvita rahansiirrossa. Juustopaketin saa maksettua virtuaalivaluutalla. Kaikkea tätä ja paljon muuta lupaa lohkoketjuteknologia. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS
PRESIIS 2.17
7
H
ajautettu tietokanta, joka ei tarvitse yksittäistä operaattoria. Ratkaisumalli, jossa osapuolet voivat toisiaan tuntematta luottaa toisiinsa. Nämä ovat joitain vastauksia kysymykseen, mitä lohkoketjuteknologia on. Yksinkertaistettuna se takaa tiedon eheyden ja mahdollistaa tiedon jakamisen ennennäkemättömän tehokkaasti ja turvallisesti. Yksiselitteistä ja helposti ymmärrettävää määritelmää ei tunnu löytyvän, mutta kaikki asiaa vähänkään tuntevat ovat yhtä mieltä siitä, että lohkoketjut mullistavat maailmaa. Lohkoketjut eivät kuitenkaan ole uutta teknologiaa, vaan uusi tapa yhdistää jo olemassa ollutta uudenlaiseksi ratkaisuksi. Tuloksena on avoin, turvallinen tapa säilyttää tietoja, siirtää varoja ja tehdä sopimuksia verkossa ilman välikäsiä.
Raha liikkuu ilman pankkia Ensimmäinen lohkoketjuun perustuva sovellus on Bitcoin-kryptovaluutta, joka on ollut olemassa vuodesta 2008. Bitcoin on vaihdon väline verkossa, keskuspankeista riippumaton virtuaalivaluutta. – Kun World Wide Web luotiin, siitä puuttui tapa hoitaa maksuja. Lohkoketjujen on sanottu olevan internetin puuttuva pala, joka lähivuosina mullistaa muun muassa arvon siirtämistä ja omistusten kirjaamista, sanoo valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen. Lohkoketjujen mahdollisuuksia onkin ensimmäisenä lähtenyt tutkimaan finanssiala. Perinteisesti esimerkiksi rahansiirto on kulkenut pankin kautta. Lohkoketjun avulla varoja voisi siirtää suoraan ja ilman pankin aiheuttamaa viivettä osapuolelta toiselle. – Rahansiirto pankkien välillä vaatii viestien vaihtoa. Miten varmistetaan, että viesti on mennyt perille, tai estetään viestien tuplaantuminen? Lohkoketjussa kaikilla on yhteinen näkymä tapahtumiin – mitä on tapahtunut ja mitä ei, Senior Enterprise Architect Pietu Pohjalainen Netsistä toteaa.
Kohteita metsästämässä Lohkoketjujen soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia tutkitaan kuumeisesti eri aloilla, joista logistiikka, vakuuttaminen, terveydenhuolto, valtionhallinnon eri osat ovat vain joitakin esimerkkejä. – Valitettavasti tällä hetkellä lohkoketjut ovat ratkaisu, jolle kaikki etsivät sopivaa ongelmaa. Tämä ei ole hedelmällisin tapa lähteä kehittämään asioita, älylogistiikan ja esineiden internetin asiantuntija Mika Lammi Kouvola Innovationista sanoo. Maailmalla työstettävänä on esimerkiksi sovelluksia sopimusten tekemiseen, toimitusketjujen läpinäkyvyyden parantamiseen, jakamistalouden edistämiseen ja tiedostojen tallennukseen. Lohkoketjuja voitaisiin hyödyntää jopa viranomaisten hallussa olevien tietojen säilyttämiseen. Tähän liittyy olennaisesti se, miten Pohjalainen kiinnostui lohkoketjuista. – Ukrainan vallankumouksen aikana julkishallinnon papereita tuhottiin polttamalla. Jos ne olisivat olleet sijoitettuina lohkoketjuun, tiedot olisivat löytyneet muuttumattomina. u
8
PRESIIS 2.17
€
€
Miten lohkoketju toimii?
1
2
A haluaa lähettää rahaa B:lle.
Tapahtuma esitetään verkossa lohkona.
3
Lohko lähetetään kaikille osallisille verkossa.
? A
?
5
4 •
Lohko lisätään ketjuun, joka toimii pysyvänä ja läpinäkyvänä todisteena tapahtumista.
Verkossa olevat hyväksyvät tapahtuman.
LOHKOKETJUT LYHYESTI
Lohkoketju on hajautettu tietokanta, eli siinä olevat tiedot ovat samanlaisina lukuisissa tietokoneissa tai muissa päätelaitteissa yhtä aikaa. Jos tiedoista löytyy eri paikoista eri versioita, käytännössä yleisimmästä versiosta tulee tosiasiallinen alkuperäiskappale tiedoista. Tietoja ei pysty muokkaamaan, poistamaan tai lisäämään salavihkaa, koska samat tiedot löytyvät eri paikoista ja niiden pitää täsmätä keskenään. Samoin tietoihin ei pääse virheitä teknisistä syistä, jotka voisivat tuhota keskitetyn tietokannan. Näin tietojen eheys on aina taattu. Koska tiedot ovat kaikkien osapuolten käytettävissä samanlaisina, tietojen vaihdossa ei tarvita luotettua osapuolta välittäjänä. Lohkoketjut toteutetaan avoimella lähdekoodilla. Näin mikään yksittäinen taho ei pääse määräämään teknologian kehityssuunnasta, vaan sen määrää käyttäjien enemmistö.
B
6
Raha siirtyy A:lta B:lle.
Lähde: Financial Times
?
?
”
KAIKILLA ON YHTEINEN NÄKYMÄ TAPAHTUMIIN.
PRESIIS 2.17
9
”
LOHKOKETJUTEKNOLOGIA EI JUURIKAAN NÄY KULUTTAJALLE.
Mäkinen visioi samasta teemasta: – Lohkoketjuilla voitaisiin esimerkiksi osoittaa, että yrityksessä oleva taloustieto on muuttumatonta. Sitä ei enää perinteiseen tapaan tarvitsisi raportoida viranomaisille, vaan nämä voisivat ottaa ajantasaiset tiedot suoraan yrityksestä. Tämä voisi keventää verotukseen liittyviä prosesseja sekä yritysten että viranomaisten kannalta.
Mullistaa, mutta miten? Lohkoketjut voivat siis auttaa rakentamaan maailmaa, jossa yritykset toimivat tehokkaasti, ihmiset voivat käydä suoraan kauppaa toistensa kanssa ja julkishallinto muuttuu merkittävästi aiempaa kevyemmäksi ja siten halvemmaksi. Varsinkin finanssialalla lohkoketjuteknologia voikin aiheuttaa suuria mullistuksia. Esimerkiksi pankkien rooli muuttuu, kun maksutapahtumissa ei tarvita enää välittäjää. Siksi pisimmälle viedyissä visioissa pankkeja ei enää tarvita, ainakaan entisessä tehtävässään. Pohjalainen pitää lohkoketjuja taustalla käytettävänä teknologiana, joka ei näy kuluttajalle juurikaan. Pankit näyttävät asiakkailleen periaatteessa samalta kuin ennenkin, mutta niiden taustaprosessit tehostuvat. – Nyt ollaan kuitenkin vielä kovin alussa. Kukaan ei voi tietää, mitä lohkoketjut saavat aikaan suoraan eikä varsinkaan miten ne vaikuttavat välillisesti. Kolmen vuoden päästä olemme paljon viisaampia, Lammi sanoo.
Standardisoimassa keskeneräistä Vaikka tekniikka hakee vielä muotoaan, kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on aloittanut jo lohkoketjujen standardisoinnin. Australiassa pidettiin huhtikuussa ensimmäinen kokous, jossa Pohjalainen oli mukana.
10
PRESIIS 2.17
Koska maailma ja lohkoketjuteknologiakin muuttuvat jatkuvasti, mitään tavoiteaikataulua työlle ei ole asetettu. Pohjoismaat toivovat kuitenkin jotain hyödyllisiä tuloksia muutamassa vuodessa. Esimerkiksi terminologian yhdenmukaistaminen aloitettiin heti. Huolta aiheuttavia asioita lohkoketjuissa ovat yksityisyyden suoja, älysopimukset, referenssiarkkitehtuuri ja hallinnointi. Etenkin viimeinen on ongelmallista järjestelmissä, joita ei varsinaisesti hallitse mikään taho. Suomessa SFS on perustanut standardisoinnille seurantaryhmän, johon osallistumista Pohjalainen suosittelee. – Muuten voi käydä kuin sammakolle kiehuvaksi kuumenevassa vedessä – muutosta ei huomaa, kun on sen keskellä.
Logistiikkaketjuun valot päälle Kouvolassa on käynnissä lohkoketjuhanke, jonka tavoitteena on muuttaa logistiikkaa käänteentekevällä tavalla. Nykyisissä logistiikkaketjuissa eri osapuolilla on omat tietojärjestelmänsä, jotka eivät keskustele millään tavalla keskenään. Tietoa siirretään puhelimessa, tekstiviesteillä, sähköposteilla, liitetiedostoissa… – Tiedonkäsittely on korkealaatuista, mutta tiedonkulku toimijalta toiselle on aika lailla olematonta. Kuljetus on kuitenkin yhteistyötä, ja ketju toimii vain niin hyvin kuin sen heikoin lenkki, hanketta vetävä älylogistiikan ja esineiden internetin asiantuntija MIKA LAMMI kertoo. Tietojärjestelmiin kirjautuu aina tieto siitä, kun kuljetus liikkuu tai sille tehdään jotain. Uudessa ratkaisussa tämä tieto otetaan lohkoketjuun muodossa, jota kaikki kuljetusketjuun osallistuvat voivat käyttää. – Näin kuljetusketjuun saadaan ikään kuin valot päälle, Lammi sanoo. – Yritys näkee ketjusta, onko seuraava kontti tulossa lastauspihalle lauantaina kello 12 vai maanantaina kello 17. Ennen piti luottaa siihen, mitä kaveri lupasi kolme viikkoa sitten, tai ruveta soittelemaan. Kesäkuussa tehdyssä ensimmäisessä testissä osoitettiin, että lohkoketjussa tietoa voitiin siirtää toimijalta toiselle. Syksyllä Kouvolassa pystytetään huomattavasti monimutkaisempi testiympäristö, jossa kokeillaan konseptin toimivuutta suuremmalla osallistujamäärällä. u
Näyttää, missä tarvitaan standardeja.
Kaksi kynttilää Itsenäisyyspäivänä suomalaisten kotien ikkunoita koristaa kaksi valkoista tai sinivalkoista kynttilää. Kynttilöitä on käsiteltävä varovasti, oli sitten arki tai juhla. Tulipalon yleisin syttymissyy on tulen varomaton tai huolimaton käsittely.
?
Jos tuli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta sattuisi pääsemään irti, sen havaitseminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää. Tehokkaiden alkusammutusvälineiden ansiosta palon etenemistä pystytään hidastamaan. Jos hyvin käy, tulipalo voidaan saada kokonaan sammuksiin ja vahingot jäävät vähäisiksi.
1 2 3
Palovaroitin Palovaroitin on jokaisen kodin pakollinen lisävaruste. Asunnon kaikissa kerroksissa pitää olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. • SFS-EN 14604 Palovaroittimet -standardissa määritellään hälyttimien pakolliset merkinnät: valmistajan suosittelema uusimisajankohta ja normaalin, säännöllisen huollon väli. Sammutuspeite Palamattomasta materiaalista valmistettu sammutuspeite sopii erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. • SFS-EN 1869 Fire blankets -standardi kuvaa vaatimukset yhden henkilön käyttöön tarkoitetuille, kertakäyttöisille sammutuspeitteille. Käsisammutin Käsisammuttimia ovat jauhe-, neste- ja hiilidioksidisammuttimet. • SFS-EN 3 Käsisammuttimet -standardi sisältää käsisammuttimia koskevat ominaisuudet, niiden toiminnalle asetettavat vaatimukset ja testimenetelmät, jotka takaavat sammuttimien mahdollisimman helpon käytön ja toimintavarmuuden. Vaatimuksena on muun muassa punainen väri, joka takaa tunnistettavuuden. u
SHUTTERSTOCK
Lähteet: Sisäministeriön pelastusosasto, Tukes
PRESIIS 2.17
11
Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.
Tiiviissä yhteistyössä Suomenlinnan tunnelin peruskorjaus on ainutlaatuinen hanke monestakin syystä. Tästäkin huolimatta tunnelin suunnittelua ja toteutusta tukevat tutut standardit. teksti MARIANNA SALIN kuvat RAISA-KYLLIKKI RANTA
H
yvin harva tunneli sijaitsee meren alla, ja hyvin harva ajokelpoinen tunneli on yhtä ahdas kuin Suomenlinnan huoltotunneli. 1,3 kilometriä pitkä tunneli rakennettiin vuonna 1981 liittämään Suomenlinna Helsingin kaukolämpö- ja viemäriverkkoon, ja tunneliin siirrettiin myös vesiputket ja kaapelit. Sittemmin tunneli avattiin myös hälytysajoille, mutta ambulansseista sinne mahtuu vain tavallista hoikempi yksilö. Poikkeuksellista on sekin, että tunneli peruskorjataan yhteistyöhön ohjaavalla allianssimallilla. Malli on yleistynyt viime vuosina etenkin suurissa hankkeissa, mutta 7 miljoonan euron tunneliremontti on niiden joukossa pieni. – Halusimme, että koko porukka pääsee alusta asti miettimään yhdessä, miten hankkeelle myönnetty summa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo johtaja Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta. Allianssin muodostavat hankkeen tilannut Suomenlinnan hoitokunta, suunnittelija Pöyry ja toteuttaja eli pääurakoitsija YIT.
Suunnittelija työmaalla Perinteisessä rakennushankkeessa tilaaja solmii suunnittelijan ja urakoitsijan kanssa erilliset sopimukset.
12
PRESIIS 2.17
– Silloin urakoitsija tarvitsee tarkat suunnitelmat jo tarjousvaiheessa, jotta se voi hinnoitella urakan ja ottaa itselleen hintariskin. Allianssissa hintariski on yhteinen. Tilaajalla, suunnittelijalla ja urakoitsijalla on yhteinen rahapussi hankkeen alusta loppuun, sanoo allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen. Koska allianssissa suunnittelu painottuu ajallisesti lähelle toteutusta, suunnittelijoiden on helppo hyödyntää työmaalta tulevaa tietoa. Tietoa tulee esimerkiksi silloin, kun Pöyryn suunnittelija Topi Hänninen astuu ulos Kaivopuiston rannassa sijaitsevasta työmaakopista ja kävelee tien yli tunneliin – tai keskustelee rakentajien kanssa työmaakopissa. – Perinteisessä hankkeessa kävisin työmaalla ehkä kerran viikossa, Hänninen sanoo. Tammilehto-Hänninen uskoo, että suunnittelijan läsnäolo parantaa työn laadun ja tahdin ohella työntekijöiden motivaatiota. – Suunnittelija voi esimerkiksi perustella työntekijöille suoraan, miksi tietyssä työvaiheessa ei voida käyttää helpointa menetelmää.
Standardit aina käsillä Tunnelin suurin riesa oli seinämistä tihkuva – paikoin jopa virtaava – vesi, joka ruostutti tunnelissa kulkevia putkia ja levitti kalliosta vapautuvaa radonia. Nyt vuotoja on estetty
u
PRESIIS 2.17
13
Kaivopuisto Tunneli
Särkkä Pikku-Mustasaari
Länsi-Mustasaari
Susisaari
Tunneli on syvymmillään noin 60 metriä merenpinnan alapuolella. Ilmanvaihtokuilu Länsi-Mustasaari Särkkä
Kaivopuisto
Tunnelin pituus on noin 1,3km Lähde: Open Street Map, Pöyry, YIT ja Suomenlinnan hoitokunta
Suomenlinnan tunnelin suu sijaitsee Kaivopuistossa, pienen, aidatun työmaa-alueen sisällä.
”
ALLIANSSIMALLI VAIKUTTAA JOPA TUNNELIN TIIVIYTEEN.
14
PRESIIS 2.17
injektoimalla eli pumppaamalla sementtiä porareikien kautta kallion sisään. – Vuotoja jää kuitenkin aina, ja uusia tulee, mutta vesi ohjataan nyt hallitusti salaojia pitkin tunnelin kuivatusjärjestelmään, Tammilehto-Hänninen toteaa. Tammilehto-Hännisen mukaan allianssimalli vaikuttaa parhaimmillaan jopa tunnelin tiiviyteen. Esimerkiksi hankinnoissa säästetyt rahat voidaan siirtää yhteistuumin lisäinjektointiin sen sijaan, että tilaaja ja urakoitsija jakaisivat säästöt lopuksi keskenään. Tammilehto-Hänninen kertoo standardien auttavan hankinnoissa merkittävästi hankkeen toteutusmallista ja kohteesta riippumatta. Kun suunnittelija määrittelee valaisimen tai laatan olennaiset piirteet standardien ja CE-merkintöjen avulla, urakoitsija voi etsiä vastaavaa tuotetta koko Euroopan markkinoilta. – Tämän takia YIT:llä on tärkeää, että standardit ovat kaikkien projektihenkilöiden saatavilla SFS Onlinen kautta, Tammilehto-Hänninen sanoo. Samaa palvelua käyttää Hänninen Pöyryllä. Suunnittelijan työtä ohjaavat pitkälti infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset sekä eurokoodit eli kantavien rakenteiden suunnittelustandardit. – Kun laadin esimerkiksi suunnitelman ruiskubetonin lujuuden testaamiseen, viittaan standardiin ja käyn myös tarkastamassa sen sisällön SFS Onlinessa, Hänninen sanoo. Ruiskubetonista tulee tunnelin pintakerros, jonka tehtävänä on lujittaa kalliotilan seinät ja katto sekä peittää salaojia. Ruiskubetonin sementillä on CE-merkintä, mutta hienommaksi jauhetulla injektointisementillä ei. Periaatteessa merkinnän puute hidastaa työtä, koska urakoitsijan on varmistettava hankkimansa tuotteen sopivuus. – Meillä ei hidasta, koska meillä on niin nopeat suunnittelijat ja hyvä yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa, Tammilehto-Hänninen nauraa.
Nopeasti ja turvallisesti Nopeus on yksi tunnelihankkeen päätavoitteista. Huhtikuussa suljettu tunneli aiotaan avata jälleen joulukuussa. Töitä tehdään ympäri vuorokauden.
Joonas Rinkinen (vas.), Satu Tammilehto-Hänninen ja Topi Hänninen pitävät palaveria huoltotunneliprojektin työmaakopissa Kaivopuiston rannassa.
”
HYVÄ STANDARDI ON SELKEÄ JA YKSISELITTEINEN.
– Työntekijät tekevät töitä, omasta toiveestaan, kahdessa vuorossa seitsemästä seitsemään viikon ajan ja pitävät sen jälkeen viikon tasausvapaata, Tammilehto-Hänninen kertoo. Koska tunnelissa on pimeää vuorokaudenajasta riippumatta, allianssin vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen YIT:ltä tarjoaa vierailijoille kypärän, suojalasien ja turvakenkien ohella lampun. – Olisi tunnelin voinut valaistakin, mutta pimeässä jokainen ihminen tai työkone erottuu helposti valon avulla, Rinkinen kertoo. Jokainen tunneliin menijä ottaa mukaansa myös hengityslaitteen. Se tulisi tarpeen, jos kaukolämpöputki hajoaisi ja pölläyttäisi ilmoille happea syrjäyttävää vesihöyryä. Standardiin pohjautuvalla CE-merkinnällä tämänkin suojaimen valmistaja kertoo, että se täyttää EU:n turvallisuusvaatimukset. – Vaikka standardeihin ja vaatimuksiin ei viitata arkisissa puheissa, ne vaikuttavat kuitenkin kaikessa, ja meidän toiminta- ja laatujärjestelmämme ohjaavat niiden käyttöön, TammilehtoHänninen toteaa. u
Yhteisen työpöydän ääressä Allianssin projektipäällikkö SATU TAMMIYIT:ltä, suunnittelija TOPI HÄNNINEN Pöyryltä sekä vuorovaikutuskoordinaattori JOONAS RINKINEN YIT:ltä tapaavat lähes päivittäin huoltotunneliremontin työmaakopissa. Ryhmätyötilan lasiseinä avaa näkymän merelle, ja muut, Post-it-lappujen täplittämät seinät paljastavat, että tilassa on pyöräytetty useampikin ideointisessio sekä hyödynnetty Last Planner -menetelmää tuotannonohjauksessa. Monesti suunnittelijoiden ja rakentajien joukkoon liittyy myös edustajia Suomenlinnan hoitokunnasta, joka on peruskorjauksen tilaaja. Urakan toteutusmalli, allianssi, sitoo osapuolet tiiviiseen yhteistyöhön. – Pyrimme lisäämään yhteistyötä muissakin urakoissa, vaikkei mallina olisi allianssi. Käytämme keinoina visuaalista johtamista ja ”big roomia” eli teemme töitä yhteisissä tiloissa, jolloin kommunikointi on helppoa, Tammilehto-Hänninen kertoo. LEHTO-HÄNNINEN
PRESIIS 2.17
15
«
Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.
Huomaamattomana paras Hyvä sisäilma on lain takaama oikeus meille kaikille. Sisäilman laadun määrittäminen ja mittaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus SHUTTERSTOCK
H
yvä sisäilma on hajutonta, mautonta, pölytöntä ja haitatonta. Sisällä ei saa olla liian kylmä tai kuuma eikä tuntua kostealta tai kuivalta. Parhaimmillaan sisäilmaa ei huomaa ollenkaan. – Hyvää ilmaa ihmiset eivät huomaa, eikä sillä ole terveydellisiä haittavaikutuksia, pikemminkin päinvastoin. Hyvä sisäilma parantaa tuottavuutta, oppimista ja viihtyvyyttä, Aalto-yliopiston LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen sanoo.
Monen tekijän summa Mikä sitten vaikuttaa siihen, miltä sisäilmasto tuntuu tai ei tunnu? Ilma koostuu useista eri aineista. Typen ja hapen lisäksi siinä on pienempiä määriä muita kaasuja, kuten hiilidioksidia, sekä hiukkasia, joita tulee ilmaan eri lähteistä: muun muassa rakennuksen pintamateriaaleista, huonekaluis-
16
PRESIIS 2.17
ta, siitepölystä, liikenteestä, maastopaloista. – Monimutkainen sekoitus voi sisältää aineita, jolle yksi on herkkä ja toinen ei. Ongelmallista on se, että emme oikein tiedä yksittäisten aineiden terveysvaikutuksia puhumattakaan niiden yhdistelmistä, Seppänen mainitsee. Rikkana rokassa on lämpötila, jonka vaikutukset tunnetaan sentään hyvin. – Jos on liian kuuma tai kylmä, ihmiset kokevat sen helposti huonona ilmanlaatuna. Varsinkin liian korkea lämpötila tuntuu ilman tunkkaisuutena, vaikka ilman koostumuksessa ei ole eroa alempaan lämpötilaan verrattuna. Sisäilmaongelmissa ensimmäinen ohje onkin laittaa lämpötila kohdalleen. Vasta sen jälkeen kannattaa lähteä etsimään muita syitä.
Mitä pitäisi mitata? Erilaisia mittalaitteita on olemassa, mut-
ta suoraan sisäilman laatua mittaavaa ratkaisua ei ole olemassa. Lämpötilaa on helppo mitata, mutta ilman laatua koskevat mittauskeinot ovat välillisiä ja yleensä myös hintavia. – Yleinen tapa on mitata ilmavirtoja rakennuksessa ja varmistaa, että riittävästi raikasta ilmaa tulee sisään ja sama määrä ”käytettyä” ilmaa menee ulos. Keino toimiikin aika hyvin, Talotekniikkateollisuuden teknologiapäällikkö Juhani Hyvärinen kertoo. On myös perusteltua seurata ilman hiilidioksidipitoisuutta. – Se kertoo, kuinka hyvin ilmanvaihto pystyy poistamaan ihmisistä peräisin olevia epäpuhtauksia, ja ilmanvaihtoa voi ohjata sen perusteella, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri sanoo. Paras sisäilman laadun mittari onkin ihmisen oma kokemus. – Rakennuksen käyttäjiä kannattaa
Koneellinen vai painovoimainen? Ilmanvaihdon toteuttamistapa herättää vahvojakin tunteita. – Aiemmin ilma vaihtui rakennuksissa painovoimaisesti, koska talot olivat vaipaltaan riittävän harvoja. Mitä tiiviimpiä taloja rakennettiin, sitä enemmän tarvittiin koneellista ilmanvaihtoa. Aluksi sitä ei osattu tehdä oikein. Tehdyt virheet voivat aiheuttaa melua tai vetoa ja siten tyytymättömyyttä, emeritusprofessori OLLI SEPPÄNEN toteaa. Koneellinen ilmanvaihto saa kuitenkin ilman liikkumaan kuten sen halutaan liikkuvan. Lisäksi siitä voidaan ottaa lämpöä talteen, mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa on mahdotonta tai ainakin hyvin haastavaa. – Painovoimaisessa ratkaisussa ilma siirtyy ilman puhaltimia, mutta sen lämpöä ei saada talteen. Ilman lämmitys voi vastata noin kolmannesta rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta, JUHANI HYVÄRINEN sanoo. Koneellista ratkaisua puolustaa myös se, että siinä sisään tulevasta ilmasta voidaan suodattaa ulkoilmasta peräisin olevat haitalliset pienhiukkaset. Painovoimainen ilmanvaihto on koneellista vaikeampi suunnitella toimivaksi, sillä se edellyttää korkeuseroja rakennuksessa toimiakseen kunnolla. Rakennusmääräykset eivät ota kantaa siihen, miten riittävä ilmanvaihto saadaan aikaiseksi. Uudessa asetuksessa kuitenkin helpotetaan painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttamista.
”
PARAS SISÄILMAN LAADUN MITTARI ON IHMISEN OMA KOKEMUS.
PRESIIS 2.17
17
”
ILMANVAIHTO ON EPÄPUHTAUKSIEN POISTAMISESSA AVAINASEMASSA.
kuunnella ja käyttää mittareina, kuinka tyytyväisiä he ovat sisäolosuhteisiin. Heitä vartenhan talo on rakennettu, Säteri toteaa Jos rakennuksen asujat tai käyttäjät valittavat sisäilmasta usein eikä lämpötilan muuttaminen auta, on syytä lähteä etsimään syytä muualta. Onko ilmanvaihto riittävä? Onko rakenteissa ongelmia, jotka johtavat kosteusongelmiin? Jos ongelmiin ei löydy syytä sieltäkään, voidaan tehdä kemiallisia mittauksia. Voidaan esimerkiksi tutkia, irtoaako muovimatosta haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.
Suunnittelusta vikojen korjaukseen Tarpeenmukainen suunnittelu, materiaalien tarkka valinta ja laadukas rakentaminen – siinä keinot luoda rakennuksia, joissa sisäilma on terveellistä, turvallista ja käyttäjien mielestä hyvää. Lämpötilan säätämisessä talvella on pidettävä huolta siitä, että lämmitysjärjestelmä toimii oikein ja tuo lämmön oikeisiin huoneisiin tasapainoisesti. Kuumina kausina auttavat rakennusten aurinkosuojaukset ja viilennysjärjestelmät. Perinteisetkin keinot kannattaa pitää mielessä. – Liialta auringonpaisteelta voi suojautua laittamalla verhot kiinni päiväksi ja tuulettamalla illalla, kun aurinko ei
18
PRESIIS 2.17
paista, Säteri muistuttaa. Epäpuhtauksien poistamisessa hyvä ilmanvaihto on avainasemassa. Se vie pois ihmisistä, rakennuksen materiaaleista ja kalusteista syntyviä epäpuhtauksia niin, että pitoisuudet eivät pääse kertymään liian korkeiksi. Hyvärisen mukaan ilmanvaihdon määrän lisäksi on mietittävä, mistä ilma tulee. Tuleeko se suunniteltua ja puhdasta kanavaa pitkin vai hallitsemattomasti rakenteiden rakosista tai rappukäytävästä postilaatikon kautta? Talotekniikan mitoituksessa pitää myös muistaa, että ilmankäsittely tarvitsee tilaa toimiakseen häiriöttömästi. Keskeistä on myös rakentaa oikein sekä pitää rakennusta kunnossa, jotta kosteusongelmia ei pääse syntymään. Kaikki vauriot ja viat pitää korjata heti.
Standardit tarjoavat työkaluja Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän sisäilman vaatimus on kirjattu lakipykäliin, joskin hyvin yleisellä tasolla. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu nyt rakentamismääräyskokoelmaan, mutta rakentamista koskevat asetukset uusitaan vuoteen 2018 mennessä. Uudistuksessa sisäilmalta vaadittu laatutaso pidetään käytännössä ennallaan. Suuria muutoksia ei ole tiedossa.
– Hallitusohjelman mukaisesti puretaan normeja ja pyritään sujuvoittamaan rakentamista. Suunnittelulle annetaan enemmän vapauksia, mutta samalla myös vastuuta. Tekijöiden osaamisen merkitys korostuu, kertoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki. Standardit tukevat työtä. Ne tarjoavat työkaluja ja yhtenäisiä käytäntöjä ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluun, käyttöönottoon ja huoltoon sekä valvontaan ja ylläpitoon. Standardien ja määräysten lisäksi rakentamista ohjaavat Sisäilmayhdistyksen sisäilmaluokitukset. Sisäilmaan liittyviä standardeja on laadittu etenkin käytettäville laitteille ja järjestelmille sekä suunnittelulle. Myös ilmanvaihtoon ja ilmastointiin liittyvien järjestelmien tehokkuuden laskentaan liittyvät menetelmät on standardisoitu. Niissä painotetaan muun muassa suodatintehokkuutta ja sisäilman laatua. Ilman laadun määrittäminen on sinällään niin hankalaa, että hyvän laadun määrittävää standardia tuskin koskaan pystytään tekemään. Sen sijaan huonon ja epäterveellisen sisäilman ominaisuuksia on määritelty sekä WHO:n ohjeissa että standardeissa epäpuhtauspitoisuuksien kautta. Seppäsen mielestä standardeilla on aina suuri merkitys, sillä niitä tekevien asiantuntijoiden käsitykset edustavat näkemystä, joka ulottuu kymmenen vuotta pidemmälle tulevaisuuteen kuin viranomaisten kanta. Vaikka standardit eivät ole sitovia, ne ohjaavat sekä lainsäädäntöä että hyviä käytäntöjä. Ovathan niiden tekijät alansa parhaita asiantuntijoita. Suomessa käytetään myös Sisäilmayhdistyksen luokituksia. Niiden avulla rakennusten tilaajat ja käyttäjät voivat kertoa, mitä toivovat sisäilmalta. Luokitukset sisältävät ohjeita suunnitteluun haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. u
i
Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.
Tervetuloa verkostoitumaan Standardien laadintaan osallistuu tuhansia asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tässä esimerkki tietoturva-alan verkostosta.
SFS 11 IT-standardisoinnin seurantaryhmää SFS/SR
SFS/SR SFS/SR
SFS/SR
SFS/SR 307 Tietoturvatekniikat
Yhteistyötahot muista organisaatioista ja ISOn muista komiteoista.
Osallistuu SFS:n seurantaryhmään 307. Mukana työryhmässä WG 1, joka kuuluu ISOn tietoturvastandardeja laativaan alakomiteaan ISO/IEC JTC 1/SC 27.
WG 1
WG 2
WG 3
WG 4
WG 5
TIMO TIETÄVÄINEN Tietoturva-asiantuntija Tietoturvayritys Oy Haluaa vaikuttaa liiketoimintaansa ohjaaviin IT-alan standardeihin.
WG 1
~
55 P-jäsentä = maata
SC 27 IT SECURITY TECHNIQUES
33 P-jäsentä 62 O-jäsentä
21 alakomiteaa 4500 asiantuntijaa
ISO/IEC JTC 1 ISO/TC
Information technology
ISO/TC
ISO/TC
ISO/TC
IEC Kansainvälinen sähköalan standardisointiorganisaatio
ISO Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö
ITU
ISO/TC
Kansainvälinen televiestintäliitto
ISO/IEC JTC - ISOn ja IEC:n yhteinen tekninen komitea, SC - alakomitea, WG - työryhmä, SR - seurantaryhmä, P-jäsen - osallistuva jäsen, O-jäsen - tarkkailijajäsen, PRESIIS 2.17
19
1
Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.
KUKA?
Sami Nikander, diplomi-insinööri Vastuullisuudesta vastaava johtaja Kemianteollisuus ry:ssä, standardisointilautakunnan puheenjohtaja Kahden kouluikäisen tytön isä harjoittaa nöyryyttä opettelemalla karatea.
STANDARDIT OVAT PERUSTYÖKALUJA Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusjohtaja Sami Nikander tietää, miten kemianteollisuudessa edistetään vastuullista liiketoimintaa. teksti MARJO KANERVA kuva MINNA KURJENLUOMA
S
tandardit tulivat Sami Nikanderille tutuiksi jo 20 vuotta sitten, kun mies tuli töihin Kemianteollisuuteen ja sai tehtäväkseen vetää ja kehittää standardisoimistoimintaa. Kemianteollisuuden etujärjestössä oli siihen asti tyydytty seuraamaan standardisointia, mutta nyt oli tarkoitus nostaa kierroksia ja osallistua standardien laatimiseen. Ensikosketuksen standardeihin Nikander oli saanut opiskeluaikoinaan ympäristölaboratoriossa, jossa hyödynnettiin standardisoituja analyysimenetelmiä. – Tiesin jo ennalta, että on olemassa sellainen asia kuin standardi, Nikander nauraa. Vuosien varrella Nikanderille ovat tulleet tutuiksi standardien laatiminen ja niihin vaikuttaminen sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Nyttemmin hän on kuitenkin jättänyt käytännön standardisointityön muiden hoteisiin. Viimeksi Sami Nikander kantoi kortensa standardikekoon 2010-luvun alkupuolella, jolloin hän oli mukana laatimassa muun muassa ympäristöjohtamisen ISO 14000 -standardisarjaa.
MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt kärryillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pääset vaikuttamaan standardien sisältöön. Samalla verkostoidut alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa. LUE LISÄÄ
20
PRESIIS 2.17
www.sfs.fi > Standardien laadinta
Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.
Uuteen pestiin
ü
Elokuun alusta Nikander on toiminut Kemianteollisuudessa vastuullisuusasioista vastaavana johtajana. Lisäksi hän toimii Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtajana. – Istun tavallaan kahdella pallilla, joten työpäiviini mahtuu hyvinkin erilaisia asioita. Yhtenä hetkenä saatan olla mukana pohtimassa energia- ja ilmastopolitiikkaa ja sen perään vaikkapa materiaalitehokkuutta tai tuotannon turvallisuutta ja tuotteiden vastuullisuutta. Sitten pitääkin heti perään keksiä jollekin syntymäpäivälahja! Nikander on tavalla tai toisella sotkeentunut kaikkiin Kemianteollisuuden vastuullisuusasioihin, oli kyse sitten energiasta, kemikaaliturvallisuudesta, ympäristö- ja turvallisuusasioista tai omaehtoisesta vastuullisuustyöstä.
Standardit luovat raamit Standardit ovat monella tapaa mukana edistämässä vastuullista liiketoimintaa. Kansainväliset hallintajärjestelmästandardit, esimerkiksi ympäristöjohtamisen ISO 14001 ja laadun ISO 9000 -standardit, ovat kestävän kehityksen perustyökaluja ja muiden hallintajärjestelmästandardien ohella yleisessä käytössä kemianteollisuudessa. – Jos haluaa olla mukana jossain arvoketjussa, näiden asioiden pitää olla hallussa. Standardit luovat raamit, joiden avulla vastuullisuuden johtamista viedään eteenpäin. Kehitettävää riittää edelleen etenkin sosiaalisen vastuun saralla, Nikander sanoo. Vastuullisuusasioissa kehitystä luotsaavat maailmanlaajuiset megatrendit, ja yhä useammat yritykset ja organisaatiot miettivät nyt omaa vastuullisuuttaan. Kemianteollisuus on kunnostautunut vastuullisuudessa. Alan omaehtoinen vastuullisuusohjelma, Responsible Care, on ainoana mainittu erikseen yhteiskuntavastuun kansainvälisessä ISO 26000 -ohjeistuksessa.
Ei mikään jauhopeukalo Keittiömestari Kari Aihisen pyörittämässä huippuravintola Savoyssa pöytään saattaa istahtaa vaikka tasavallan presidentti, ja palvelu on sen mukaista. teksti HEINI NIEMINEN kuva PASI HAARANEN
1
Suuntaviivat maailmalta Vuodenvaihteesta lähtien Sami Nikander on johtanut puhetta SFS:n standardisointilautakunnassa. Eri sidosryhmien edustajista koostuva elin päättää muun muassa Suomen standardisointijärjestelmän toimintaperiaatteista ja kehittää sitä. Nikander muistuttaa, että standardisoinnin suuntaviivat ovat jo pitkään tulleet maailmalta. – Jatkossa pyrimme entistä paremmin varmistamaan, että suomalaisten toimijoiden edut huomioidaan niin eurooppalaisessa kuin maailmanlaajuisessa standardisointipolitiikassa. Työ lähtee siitä, että olemme eri toimielimissä riittävästi edustettuna ja että meillä on näkemyksiä. Tässä meillä on vielä työsarkaa, sillä toiminta voisi olla nykyistä järjestelmällisempää ja määrätietoisempaa.u
KAHDEN HELLAN KEITTIÖT
Olen lämpöisen keittiön rasvainen paistaja. Ammattikeittiöissä kokataan nykyisin kahdella liedellä, induktiolla ja kaasulla. Kaasulla on ihaninta paistaa mehukkaat pihvit. Induktiolla saa mahdollisimman tarkan lämpötilan, sillä on paras haudutella pitkään ja keittää herkulliset kastikkeet. SFS-EN 203 -standardi esittelee kaasukäyttöisten suurkeittiölaitteiden turvallisuusvaatimukset.
2
PALVELU ON KAIKKI KAIKESSA
Palvelu voi tehdä hyvästä ruuasta vieläkin maistuvampaa tai ihan kuraa. Hyvä palvelu voi kuitenkin olla hyvin erilaista. Meillä Savoyssa on mielettömät standardit palvelulle. Roster-ravintoloissa palvelu on taas ronskia ja rempseää. Siellä saa heittää asiakkaan kanssa yläfemmat. CEN/TS 16880 Palvelun erinomaisuus -standardi auttaa tuottamaan odotukset ylittävää palvelua.
3
LÄTKÄJÄTKÄ HENKEEN JA VEREEN Vapaa-aikani koetan viettää poikieni kanssa. Menemme yhdessä pelaamaan sählyä, jalkapalloa tai lätkää. Olen henkeen ja vereen jääkiekkoilija, sydän on musta kuin kiekko. Kokki minusta tuli, koska en pärjännyt lätkässä. Jääkiekkoilijoiden suojaimien vaatimukset kuvataan standardissa SFS-EN ISO 10256-1. PRESIIS 2.17
21
Ì
Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.
LAATUA TERVEYDENHUOLTOON Uusi standardi helpottaa laadun hallintaa terveydenhuollossa.
ISO 9001 -laadunhallintastandardin käytön tehostamiseksi ja helpottamiseksi on julkaistu terveydenhuoltoalan oma laadunhallinnan standardi (SFS-EN 15224:2016), joka sisältää ISO 9001 -standardin ja lisäksi terveyspalveluiden laadunhallintajärjestelmää koskevia tulkintoja ja määritelmiä. – Standardissa esitetty vahva terveydenhuoltoalan näkökulma auttaa alan
organisaatioita vastaamaan ISO 9001 -standardin vaatimuksiin, sanoo standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi Yleisestä Teollisuusliitosta. Yleinen Teollisuusliitto YTL on SFS:n toimialayhteisö, joka vastaa terveydenhuoltoalan standardisoinnista Suomessa. Syyskuussa suomeksi julkaistussa standardissa esitetään ja kuvataan terveydenhuoltoalalla tunnistetut tärkeim-
mät laatuominaisuudet ja -vaatimukset. Ne yhdenmukaistavat laadun arviointia terveyspalvelualan organisaatioissa. Tällaisia kriteerejä ovat esimerkiksi sopiva ja oikea hoito, hoidon oikea ajoitus ja saavutettavuus sekä tehokkuus ja vaikuttavuus. u
www.sfs.fi/menneettapahtumat
Turvallisia sähköasennuksia Yksi Suomen käytetyimmistä standardijulkaisuista, pienjännitesähköasennuksia koskeva standardisarja SFS 6000, on uudistunut. Sarjaan kuuluvat 39 standardia perustuvat pääasiassa Euroopan sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin sähköasennuksia koskevaan julkaisusarjaan. Esikuvastandardeihin tehdyt muutokset on nyt huomioitu SFS-standardeissa. Säädökset sähköasennusten turvallisuudesta määritellään sähkötur-
22
PRESIIS 2.17
vallisuuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa sähkölaitteistoista. Ne eivät kuitenkaan kuvaa vaatimuksia yksityiskohtaisesti, vaan niissä viitataan muun muassa SFS 6000 -sarjan standardeihin. Pienjännitesähköasennuksia koskevat standardit on koottu SFS-käsikirjoihin 600-1-1 ja 600-1-2. Sähköalan standardeista vastaa SESKO, www.sesko.fi.
VAATTEIDEN KOKOMERKINNÄT KUOSIIN? •
Eri vaatemerkkien kokomerkintöjen väliset erot ovat tuttuja kaikille kaupan sovituskopissa asioiville. Sama kokomerkintä saattaa tuntua vaatteen valmistajasta tai ostomaasta riippuen joko sopivalta, tiukalta tai liian isolta. Eurooppalaiset yritykset voivat nyt ottaa käyttöön uusitussa eurooppalaisessa standardisarjassa määritellyt yhtenäiset kokomerkinnät. Tavoitteena on hyödyttää vientimarkkinoilla toimivia vaatealan yrityksiä ja kuluttajia sekä helpottaa erityisesti verkko-ostosten tekemistä. – Yhtenäiseen kokomitoitukseen siirtyminen riippuu vaateteollisuuden tarpeesta ja halusta muuttaa olemassa olevia kokomerkintöjä. Uuteen kokomitoitukseen siirtyminen ja sen omaksuminen vie myös oman aikansa, kertoo standardin työstöön Suomen edustajana osallistunut standardisointipäällikkö SATU NISSI-RANTAKÖMI TEVASTAsta. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n yhteydessä toimiva TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahka-alan standardisoinnista Suomessa.
Kilpailukykyä kaupan esteitä poistamalla Vapaakaupan hyödyt eivät ole itsestäänselvyys, totesivat Suomen, Hollannin ja Tanskan pääministerit elokuussa julkaistussa kannanotossaan. Ilman EU:n 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoiden eteen tehtyä työtä Euroopassa olisi edelleen 28 erillistä markkina-aluetta, joita sääntelisivät 28 eri maan kansalliset säännöt ja standardit. Euroopan unioni on maailman suurin kauppaa käyvä yksittäinen ryhmittymä ja kehittynein talousalue. EU:n osuus maailmankaupasta on 33 prosenttia. 96 prosenttia Suomessa voimassa olevista standardeista on eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia. Puhtaasti kansallisten standardien osuus on Suomessa enää 4 prosenttia, kun osuus vielä vuonna 1985 oli 87 prosenttia. Kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa EU-maissa.
Johtamisen työkaluja kaikille Johtamisen standardit palvelevat kaiken kokoisia ja eri toimialoilla toimivia organisaatioita. Tunnetuimpia johtamisen standardeja ovat laadunhallinnan ISO 9001 sekä ympäristöalan ISO 14001. Johtamisen standardit tarjoavat viitekehyksen myös muun muassa yhteiskuntavastuun, tietoturvallisuuden, riskienhallinnan sekä työterveys- ja turvallisasioiden johtamiseen. Tilaa SFS:n johtamisen standardeja käsittelevä uutiskirje ja pysy ajan tasalla! u
www.sfs.fi/tilaauutiskirje
SYKSY TÄYNNÄ TILAISUUKSIA Seuraa tapahtumakalenteriamme ja osallistu ajankohtaisiin tilaisuuksiin! Järjestämme loppusyksystä useita tilaisuuksia aina johtamisen standardeista IT-alan standardisointiin. Lähes kaikkia tapahtumia voit seurata myös suorana verkossa. Tervetuloa! u
www.sfs.fi/tapahtumat
Caruna hallinnoi sähköverkko-omaisuuttaan
STANDARDIEN TOP 5
Sähköverkkoyhtiö Caruna on saanut sertifikaatin toimimisesta kansainvälisen omaisuudenhallintaa ohjaavan ISO 55001 -standardin vaatimusten mukaisesti. Yhtiö huolehtii standardin avulla sähköverkon kehittämis- ja kunnossapitotyön, verkon käyttötoimintojen ja muun operatiivisen toiminnan korkeasta laadusta. Kaikki liiketoiminnan osa-alueet huomioiva ISO 55001 edellyttää omaisuudenhallinnan yhdenmukaistamista liiketoimintatavoitteiden kanssa. – Standardin korkea laatuvaatimustaso tukee verkonparannushankkeemme toteutusta ja puskee meitä tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempaa sähkönsiirtopalvelua, toimitusjohtaja TOMI YLI-KYYNY toteaa.
Suosituimmat standardit tammi–elokuussa 2017 olivat: 1. Laadunhallintajärjestelmä SFS-EN ISO 9001 2. Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 3. Ympäristöjohtaminen SFS-EN ISO 14001 4. Palavien nestemäisten kemikaalien varastointi SFS 3350 5. Projektinhallinta SFS-ISO 21500
•
PRESIIS 2.17
23
ANY COMMENTS? Kerro mielipiteesi standardiehdotuksista netissä – helposti. SFS Lausuntopyyntöpalvelussa:
1
Voit kommentoida kaikkia lausunnolla olevia standardiehdotuksia.
2
Voit kommentoida milloin ja missä tahansa.
3
Kaikki kommenttisi käsitellään. Voit välittää tärkeitä tietoja kollegoillesi. Yhdessä pystytte arvioimaan standardiehdotusten vaikutuksia yrityksenne toimintaan.
Lisätietoja: lausunto@sfs.fi
https://lausunto.sfs.fi