Presiis 2018/1 by Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

1 18

S TANDARDISOINNIN ASIALL A

Ensto Oy:n Marjo Miettinen:

TEKNOLOGIAN PITÄÄ OLLA HELPPOA STANDARDIT SUJUVOITTAVAT VAISALAN TOIMINTAA

KUN LAITTEET VERKKOON MENIVÄT

PÄ Ä K I R J O I T U S

Lähtölaukauksia Jääkaapit osaavat pian tilata itse lisää maitoa ja autot kulkevat ilman kuljettajaa. u6

Yhteinen kieli – standardit – on Vaisalan menestyksen elinehto. u 12

« Uusi ihmeaine grafeeni kiinnostaa teollisuutta. u 16

ü Annette Tillanderin pää pursuaa koruideoita. u 21

Karina Vikman Viestintäpäällikkö, SFS

Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.

PRESIIS 1.18

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi PÄ ÄT O I M I T TA J A Karina Vikman T O I M I T U S J A U L K O A S U Cocomms Oy K A N N E N K U VA Pietari Posti PA I N O Libris Oy I S S N 2343-2268 (painettu) I S S N 2343-2721 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA

KUVA: MINNA KURJENLUOA

aailma on teknologian kehityksen seurauksena voimakkaassa muutoksessa. Tekoäly, älykaupungit ja kyberturvallisuus tekevät tuloaan – ja standardit seuraavat perässä. Uusien ilmiöiden tai teemojen standardisointi käynnistyy silloin, kun halutaan nopeuttaa uuden aiheen hyödyntämistä käytännössä eli kaupallistaa uutta tietoa aiempaa tehokkaammin tai taata yhteensopivuus olemassa olevan tiedon kanssa. Tavoitteena voi myös olla yhtenäisen käsitteistön muodostaminen alalle esimerkiksi innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Tekoälyn kansainvälinen standardisointi sai äskettäin lähtölaukauksen Kiinassa huhtikuussa pidetyssä aloituskokouksessa. Tekoäly kiinnostaa maailmalla laajasti ja myös Suomessa tekoälyn potentiaalia on pohdittu tiiviisti hallitustasollakin. Kansainvälisen standardisoinnin vetovastuu on Yhdysvalloilla, joka yhdessä Kiinan kanssa on merkittävä tekoälyteknologian kehittäjä. Alan kansainväliseen standardisointiin täytyy ottaa osaa, jos haluaa mukaan tekoälyn etujoukkoihin. Samaan aikaan yhteiskuntaamme mullistaa myös väestön ikääntyminen. YK:n arvion mukaan yli 60-vuotiaiden osuus maailman väestöstä tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Eurooppalaisista noin 35 prosenttia olisi tuolloin yli 60-vuotiaita. Väestön ikääntymisen vaikutukset ulottuvat lähes kaikille yhteiskunnan aloille ja tasoille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, työ- ja rahoitusmarkkinoihin, tavaroiden ja palveluiden kysyntään, asumiseen ja liikenteeseen sekä perherakenteisiin. Myös tällä saralla on käynnistymässä laaja-alainen kansainvälinen standardisointi. Tarpeita uusille liiketoimintamalleille ikääntyvien yhteiskuntien palveluissa on paljon ja markkinat ovat globaalit. Suosittelen hyödyntämään avautuvat mahdollisuudet ja pysyttelemään ajan tasalla markkinoiden vaatimuksista – kannattaa seurata standardisointia!

Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.

Suklaata sademetsävyöhykkeeltä teksti SARI LAMMINAHO

SHUTTERSTOCK

Kuka ei rakastaisi suklaata? Kaakaosta onkin moneksi: aina vuoteen 1887 kaakaopapuja käytettiin Mexico Cityn alueella rahana. Nykyisin Facebookin kirpputoreilla näkyy ilmoituksia, joissa pyydetään vaihtopalkkioksi suklaalevy. Suklaan pääraaka-ainetta kaakaomassaa valmistetaan kaakaopuun hedelmän siemenistä. Eniten kaakaota tuotetaan Afrikan, Aasian sekä Väli- ja Etelä-Amerikan sademetsävyöhykkeillä, joilla perheet kasvattavat kaakaopuita pienillä plantaaseilla. Plantaaseilla työntekijöiden olosuhteet ovat usein vaatimattomat, joten monet paikalliset nuoret lähtevät leveämmän leivän perässä kaupunkiin. Pula työntekijöistä saattaakin pian uhata kaakaon saatavuutta. Pian valmistuvan EN-ISO 34101 -standardin tavoitteena on tehdä kaakaontuotannosta työntekijöitä houkuttelevaa ja ympäristön kannalta kestävää. Noudattamalla standardin vaatimuksia tuotantoketju tukee pientuottajia ja parantaa heidän ja plantaasien työntekijöiden olosuhteita. Suklaan valmistajia standardi auttaa vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin kestävästä suklaasta. u

PRESIIS 1.18

Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.

KUKA? Marjo Miettinen, 60 Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja U R A : Luokanopettaja, johtotehtävät perheyrityksessä, hallitusammattilainen H A R R A S T U K S E T : Golf, metsästys ja opiskelu TYÖ:

PRESIIS 1.18

Uutta asennetta Naiset voisivat tuoda teknologia-alalle erilaista käyttäjänäkökulmaa, sanoo yksi Women in Tech -verkoston perustajista, Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen. teksti MARJO KANERVA kuva MINNA MARIA KURJENLUOMA

? Millaista osaamista teknologia-alalla tarvitaan tulevaisuudessa? u Jos haluamme pärjätä globaalissa kilpailussa, Suomen pitäisi nyt loikata kehityksessä eteenpäin. Teknologiateollisuus on Suomen talouden kannalta tärkeä ala, talouden selkäranka. Tietyillä aloilla on kuitenkin puutetta osaajista – esimerkiksi ohjelmistoyrityksissä on huutava pula koodareista ja muista digiosaajista. Tarvitaan muun muassa robotiikan, pilvipalvelujen, tekoälyn, virtuaalitodellisuuden, IoT:n ja SaaS-palvelujen (Software as a Service) osaajia.

? Mikä muuttuu – ja miten muutokseen voidaan vastata? u Digitalisaatiossa on kyse ihmisten korvien välissä olevan kulttuurin muutoksesta. Enää ei keskitytä valmistamaan maailman parhaita tuotteita, vaan älykkäitä tuotteita ja palveluja. Tarvitaan erilaista osaamista kuin tähän asti, lisäpalvelujen miettimistä ja prosessien hiomista. Lyhyen kaavan osaamistarpeet voisi määritellä digiosaamiseksi, teknologiaja järjestelmäosaamiseksi ja uudenlaiseksi palveluosaamiseksi. Myös perinteiset myynti- ja markkinointiosaaminen ja johtaminen ovat nekin edelleen tärkeitä. Naisissa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Miehiä ja naisiahan on väestössä käytännössä fifty-fifty. Naiset käyttävät teknologiaa yhtä lailla kuin miehet,

mutta tuotteita suunnittelevat pääasiassa miehet. Teknologian pitää kuitenkin olla käyttäjäystävällistä, ja uskon naisista olevan tässä paljon hyötyä. Verkkokauppayritys Alibaban perustaja Jack Ma on todennut, että muskelit eivät nykymaailmassa riitä, vaan tarvitaan älyä – erityisesti tunneälyä. Sehän on naisille tunnusmaista.

? Miten teknologia-alalle saataisiin lisää naisia? u Teknologiateollisuuden yritysten työvoimasta on naisia 14 prosenttia, tietotekniikka-alalla 25–28 prosenttia. Opiskelijoissa ja tutkijoissa osuudet ovat samaa luokkaa. Missä vaiheessa syntyy päätös, joka vaikuttaa nuoren tulevaisuudensuunnitelmiin? Paljon riippuu siitä, valitseeko nuori pitkän vai lyhyen matematiikan. Pitkällä matematiikalla on huono imago, sillä sitä pidetään älyttömän vaikeana. Tämä vaikutelma pitäisi murtaa, ja siinä opettajilla ja vanhemmilla on iso rooli. On vanhanaikainen käsitys, että tytöt lukee, pojat laskee. Kun valitsee pitkän matematiikan, ei sulje itseltään ovia. Sitä olen aina paasannut. Itse olen alkujani valmistunut luokanopettajaksi, mutta päätynyt teknologia-alalle perheyrityksen kautta. Kai minussakin asuu jokin pieni insinööri kaikesta huolimatta. Jossain vaiheessa virisi kiinnostus isän perustamaa yhtiötä kohtaan.

? Mikä on Women in Tech? u Naisten innostaminen teknologia-

alalle on globaali ilmiö. Monissa maissa – Japanissa, Englannissa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Singaporessa – painitaan saman haasteen kanssa. Women in Tech -verkosto sai alkunsa minun ja KONEen silloisen muotoilujohtajan Anne Stenrosin keskustelusta. Totesimme, että emme kaksistaan voi muuttaa maailmaa. Teimme ehdotuksen verkoston perustamisesta Teknologiateollisuus ry:lle, joka näytti hankkeelle vihreää valoa. Myöhemmin mukaan liittyi lisää jäseniä. Verkotamme opiskelijoita ja työelämässä olevia naisia ja miehiä seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Verkosto tarjoaa myös roolimalleja ja menestymisen reseptejä niin yritys- kuin tutkimusmaailmaan. Olemme olleet hieman yllättyneitäkin siitä, miten hyvin yritykset ovat lähteneet mukaan. Isoimmissa yrityksissä oli selvästi jo mietitty asiaa.

? Mitä teknologiatrendejä kannattaa seurata? u Uudet teknologiat tuovat yrityksille valtavan muutostarpeen. Jopa liiketoiminnan ydin saattaa mullistua. Uusilla yrityksillä on tässä selvä etulyöntiasema, koska ne voivat hypätä uusien teknologioiden kelkkaan ilman muutospaineita. Suurten ja pienten yritysten liitot varmasti yleistyvät, koska molemmat tarvitsevat toisiaan. Suurilla yrityksillä on valmiina asiakkaat ja kanavat, kun taas pienillä yrityksillä on ymmärrys uusista teknologioista sekä nopea tarve uusien teknologioiden viemiseen käytäntöön. u PRESIIS 1.18

Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.

KAIKKI AINA VERKOSSA Laitteiden verkkoyhteys voi tuoda helpotusta elämään ja parantaa palveluja, mutta merkitä myös ikäviä yllätyksiä. Tilanteeseen voi onneksi vaikuttaa omilla valinnoilla. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus PIETARI POSTI

PRESIIS 1.18

Ä ”

ly hiipii hiljalleen kaikenlaisiin laitteisiin: jääkaapit osaavat tilata itse lisää maitoa ja autot kulkevat ilman kuljettajia – jos ei vielä nyt, niin lähitulevaisuudessa. Kehityksen taustalla on digitalisaatio ja sen osana esineiden internet eli Internet of Things, IoT. Yksinkertaisimmillaan asia voidaan nähdä niin, että esineisiin tulee internetyhteys. Siihen yksinkertaisuus sitten päättyykin.

– Tilanne on muuttunut varkain. Kun kuluttaja ostaa uusia laitteita, hän ei välttämättä ole tietoinen siitä, miten esineiden internet häneen vaikuttaa. Hän ei välttämättä edes tiedä, että ostetussa esineessä on verkkoyhteys, Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Jussi Eronen sanoo. Aiemmin mikroaaltouunin ostaja on saanut mikroaaltoja tuottavan laitteen, jossa oli joitakin ohjauskomponentteja. Nykyisin kaupasta lähtee käytännössä mukaan tietokone. Se voidaan ohjelmoida tekemään kaikkea, mitä tavallinen tietokone tekee. Laitteet ja anturit voivat lähettää tietoa valmistajalle omasta tai ympäristön tilasta, jolloin tietoa voidaan hyödyntää ylläpidossa, huollossa tai laitteiden tai tarjottavien palvelujen kehittämisessä.

Tietokone valeasussa

Hyötyä?

– Esineiden internetistä on syntynyt sellainen kuva, että se on yksi yhtenäinen, monoliittinen kokonaisuus. Itse asiassa se on hirveä määrä eri asioita, langattomia IoT-ratkaisuja tarjoavan Wirepas Oy:n johtaja Jussi Numminen toteaa. Esimerkiksi sähkömittareiden käyttöaika on 15–20 vuotta, kun taas logistiikassa IoT-ratkaisu saattaa olla käytössä vain kuukausia. Pelkästään elinkaaren perusteella ratkaisuille pitää määrittää erilaiset kustannusrakenteet ja tietoturvajärjestelyt.

Joissain tuotteissa internetyhteyden hyöty on ilmeinen. Esimerkiksi suoratoiston saaminen älytelevisioon ilman erillistä laitetta helpottaa elämää ja auton navigaattori opastaa perille suorinta tietä. Yrityskäytössä esineiden internet mahdollistaa täysin uusia ideoita sekä palvelujen tehostamista ja uusia liiketoimintamalleja. – IoT:n avulla voidaan esimerkiksi luoda nykyistä parempia hajautettuja energian tuotantomalleja, joiden avulla kuluttajatkin voisivat myy-

JÄÄKAAPIT OSAAVAT TILATA ITSE LISÄÄ MAITOA JA AUTOT KULKEVAT ILMAN KULJETTAJIA.

PRESIIS 1.18

dä sähköä omista aurinkopaneeleistaan, Numminen visioi. Hyötyjä ei kuitenkaan monissa tapauksissa ole4lunastettu ainakaan visioiduissa mitoissa – jääkaapit eivät juurikaan tilaile ruokia kaupasta. – Ensimmäisessä vaiheessa vaikuttaa siltä, että verkkoyhteyksiä käytetään lähinnä datan keräämisen kuluttajista ja kodeista. Toivottavasti toisessa vaiheessa aletaan tuottaa kuluttajille entistä parempi palveluja ja käännetään tietovirtaa takaisin heille päin, toivoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Riikka Rosendahl.

”

YRITYSNÄKÖKULMASTA TÄRKEINTÄ ON LAITTEISTA SIIRTYVÄN TIEDON OIKEELLISUUS.

Vai haittaa? Hyötyjen kääntöpuolena on se, että IoT-laitteita voidaan käyttää muiden tietokoneiden tavoin rikollisessa toiminnassa. – Tietotekniikassa uusille alueille on aina menty toiminnallisuus edellä, ja turvallisuus tulee jälkijunassa. Tämä pitää paikkansa myös esineiden internetissä, Eronen korostaa. Lokakuussa 2016 nähtiin hyvä esimerkki, kun nettikameroita hyödynnettiin laajassa palvelunestohyökkäyksessä. Verkkoon saatiin aikaiseksi niin paha ruuhka, että Yhdysvaltain itärannikolla muun muassa Twitterin, Netflixin ja Spotifyn käyttö oli ajoittain mahdotonta. – Varsinkin kodin esineistö on niin halpaa, että valmistajat valitettavan usein laiminlyövät tietoturvan ylläpidon, Rosendahl sanoo. Hänen mukaansa tietoturvaongelmien lisäksi laitteisiin liittyy käyttäjien yksityisyyteen liitty-

viä ongelmia. Laitteista kerätty data koskee usein yksilöä ja kertoo kuluttajan käyttäytymisestä. Äärimmilleen vietynä esineiden internetissä voidaan sivuuttaa kuluttajien mahdollisuus tehdä omia päätöksiä – esineisiin voidaan tuoda omistajalta kysymättä uusia ominaisuuksia. Nummisen mukaan yritysnäkökulmasta tärkeintä on laitteista siirtyvän tiedon oikeellisuus. – Kun koneet ja laitteet keskustelevat keskenään ja tietoa käytetään yhteiskunnan u PRESIIS 1.18

”

RISKINÄ ON, ETTÄ SYNTYY VALMISTAJAKOHTAISIA SAAREKKEITA.

kannalta kriittisissä prosesseissa, kuten energiahuollossa, kyberturvallisuuden merkitys nousee aivan uudelle tasolle. Väärän tiedon pohjalta toimivat laitteet voivat aiheuttaa pahojakin ongelmia. Vastuukysymykset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Ongelmat voivat kuulua virhe- tai tuotevastuun, tietosuojavaltuutetun tai viestintäviraston tontille, joskus voi kyseeseen tulla rikosvastuukin. – Konkreettisia tapauksia on ollut suhteellisen vähän, ja vastuita katsotaan aina tapauskohtaisesti, Rosendahl toteaa.

Ostajalla mietittävää Valmistajille tiedon kerääminen asiakkaistaan on joka tapauksessa niin houkuttelevaa ja tekniikka niin halpaa, että yhä useampiin laitteisiin tulee väistämättä internetyhteys. Kuluttajan kannattaakin olla valppaana. Ensimmäisenä kannattaa miettiä itse, onko yhteys omalle käytölle tarpeen. Jos ei, saako yhteyden suljettua? Jos kyllä, millä tavoin laite päivittyy? Sen jälkeen laitteita pitää vertailla kuten yleensäkin ostopäätöksiä tehtäessä. – Netistä kannattaa katsoa, onko valmistajalla kotisivut. Kaikilla ei suinkaan ole. Jos on, löytyykö niiltä mainintaa turvallisuudesta. Jos löytyy peräti turvallisuustiedotteita, asiat ovat hyvällä tolalla, Eronen lupaa.

PRESIIS 1.18

Kyselemällä ominaisuuksista myyjiltä ja maahantuojilta näille luodaan painetta valita valikoimiinsa tietoturvallisimmat laitteet ylimääräisen työn ja mainekolhujen välttämiseksi. Jos Kiinassa on tarjolla viiden valmistajan mehupuristimet, olisi hienoa, jos niistä valittaisiin se vähiten ongelmia aiheuttava. Yrityspuolella valmistajat tekevät riskiarvion, jonka perusteella määritetään tietoturvan taso. Jos yksi sähkömittari murretaan ja se lähettää hassuja lukuja, se ei vielä kaada koko järjestelmää. Sen sijaan sähköverkon muuntoasema voikin jo aiheuttaa tuhoja. – Jos haluaa kymmenen euron arvosta tietoturvaa, mutta haluaa maksaa siitä vain kaksi euroa, niin eihän siitä mitään tule. Kannattaakin miettiä, onko hinta tärkein valintaperuste. Tämä pätee sekä yrityspäättäjille että kuluttajille, Numminen alleviivaa. u

Yhteentoimivuus standardisoinnin ajurina Sähköalan kansainvälinen standardisointijärjestö IEC edistää IoT-laitteiden standardisointia yhdessä muiden alojen kansainvälisestä standardisoinnista vastaavan järjestön ISOn kanssa. Työn taustalla on tarve saada markkinoille yhteentoimivia ratkaisuja. – Jos laitteet eivät ole yhteentoimivia, riskinä on se, että syntyy valmistajakohtaisia saarekkeita. Kun yritys haluaa investoida IoT-järjestelmiin, sen pitäisi pystyä näkemään vuosien päähän mikä toimittaja on silloin vielä elinkelpoinen, varoittaa Suomessa sähköalan standardisoinnista vastaavan SESKOn ryhmäpäällikkö Jukka Alve, joka toimii myös kansainväliseen IoT-standardisointiin osallistuvan suomalaisen ryhmän sihteerinä. Tietoturva on pitkälti laiminlyöty alue esineiden internetissä, mutta tulevaisuudessa elintärkeä. Jos monissa leireissä kehitetään erilaisia tietoturvaratkaisuja, se pirstaloittaa kenttää edelleen. Standardisoijat haluavat säilyttää innovatiivisuuden ja mahdollisuuden koota IoT-osasista aivan uusia ratkaisuja. Siksi laitteita ei standardisoida sinällään. Työstettävänä on aiheeseen liittyvä sanasto, viitearkkitehtuuri sekä yhteentoimivuusmalli, johon sisältyy myös semanttinen yhteentoimivuus. Yksiselitteisen käsitteistön avulla laitteet voivat kuvailla ominaisuuksiaan toisille laitteille ja varmistaa, että tiedot ymmärretään samalla tavalla.

Näyttää, missä tarvitaan standardeja.

Silmät suojaan Kirkkaana paistava kevätaurinko on tervetullut näky pitkän talven jälkeen. Aurinko ei kuitenkaan ole silmille pelkästään hyväksi. teksti MARJO KANERVA

Auringon säteily sisältää näkyvän valon lisäksi näkymättömiä infrapunasäteitä ja lyhytaaltoisia ultravioletti- eli UV-säteitä, jotka vahingoittavat paitsi ihoa myös silmiä. Aurinkolasit suojaavat silmiä UV-säteilyltä. Parhaan hyödyn saa valitsemalla lasit käyttötarkoituksen mukaan. Linssien kyky suojata UV-säteiltä riippuu ennen kaikkea linssien materiaalista. UV 100 % tai UV 400 -merkintä kehyksessä tarkoittaa, että UV-säteily suodattuu kokonaan. Muovilinssien materiaali suodattaa säteilyn hyvin, lasilinssien suodatusteho riippuu linssin materiaalista ja tuotantomenetelmästä. Standardit auttavat suojaamaan silmiä UV-säteilyn riskeiltä. CE-merkintä kertoo, että aurinkolasit vastaavat eurooppalaisia laatu- ja suojausstandardeja.

1 2 3

SFS-EN 166:2001 -standardissa määritetään kehystämättömiä ja kehystettyjä linssejä koskevat vaatimukset ja testit sekä UV-säteilynkestävyys. SFS-EN 174:2001 -standardi määrittelee muun muassa laskettelu- ja lautailulasien linssien UV-säteilyn kestävyyden. SFS-EN 1938:2010 -standardi koskee moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden silmäsuojaimia. u

SHUTTERSTOCK

LÄHDE: Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry

PRESIIS 1.18

Vieraillaan yrityksessĂ¤, joka tuntee standardisoinnin hyĂśdyt.

Vaisalan kosteus-, hiilidioksidija paineanturit valmistetaan omassa anturitehtaassa. Eevi Nurminen vie anturikiekkoja jatkojalostukseen.

PRESIIS 1.18

Yhteisenä kielenä standardit Vaisala vie erittäin korkean teknologian mittausratkaisuja kaikkiin maailman kolkkiin hyvin kirjavalle asiakaskunnalle. Yhteinen ymmärrys on ehdoton edellytys menestykselle. teksti ANNE HÄNNINEN kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA

aisala on monella tavalla suomalaisen viennin esimerkkiyhtiö: Pitkälti yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Valtaosa tuotannosta ja tuotekehityksestä on Suomessa. Yritys on teknologisesti alansa parhaimmistoa, ellei paras. Monista muista vientiyrityksistä Vaisala eroaa kuitenkin tuotekirjollaan. Yrityksellä on yli 6 000 erilaista tuotetta, joiden tuotantosarjat ovat hyvinkin lyhyitä. Tuotteiden elinkaari taas venyy helposti yli 20 vuoteen, ja tuotteiden pitää toimia moitteetta vuodesta toiseen, muuttuipa käyttöympäristö miten tahansa. Toimitukset ulottuvat kokonaisen maan säämittausinfrastruktuurista yksittäisiin mittalaitteisiin. Laitteita löytyy lentokentiltä, paperikoneista, sähkömuuntajista ja keskoskaapeista. Vaisalan tuote vahtii Mona Lisan säilytysoloja ja mittaa olosuhteita Mars-luotaimissa. Tällaisessa toimintaympäristössä standardien merkitys korostuu. – Standardit antavat yhteisen kielen, jonka ansiosta meidän, asiakkaiden ja toimittajien on helppo ymmärtää toisiamme ja sopia asioista. Kaupankäynnissä johtamisen standardit ovat usein kaupankäynnin ehto, tai niistä saa aina-

kin lisäpisteitä, Vaisalan laatujohtaja Markku Nieminen toteaa. – Talon sisällä taas johtamisen standardit ovat peruspilareita, joiden varaan voidaan rakentaa ja kehittää omia järjestelmiä.

Vaseliinia vai hiekkaa? Yhtiössä standardeista ja hyväksynnöistä vastaava Jukka Lyömiö pitää standardeja kaiken kaikkiaan teollisen toiminnan mahdollistajana. – Standardit ovat kuin vaseliini kärrynpyörissä – ilman standardeja teollisuuden pyörät pyörisivät kovin kitkaisesti. Vaikeaksi menee, jos pultin ja mutterin tekijät eivät käytä samaa standardia. Samaisia teknisiä standardeja käytetään kuitenkin myös hiekkana rattaissa. Monet maat luovat omia standardejaan hankaloittaakseen pääsyä markkinoilleen. Pahimmillaan standardit ovat jopa provinssi- ja toimialakohtaisia. Silloin yhden Vaisalan tuulianturin on noudatettava eri standardeja sen mukaan, asennetaanko se radanvarteen, aallonmurtajalle vai voimalinjalle. Silloinkin kaupankäynnissä olennaista on, että standardi on määritelty. Vain silloin sen noudattaminen on mahdollista ja u

PRESIIS 1.18

Joonas Nurminen testaa säätutkan ohjelmistoa ennen toimitusta.

vaatimukset ovat samat, olipa tuotteen tarjoaja minkämaalainen tahansa. – Vaisalalle EU oli lottovoitto. Vielä 1990-luvulla meidän piti hakea tuotevaatimukset erikseen Britanniasta, Saksasta, Ranskasta ja niin edelleen – nyt EU:ssa sovelletaan harmonisoituja standardeja, Lyömiö muistelee.

Mille markkinalle mennään?

”

ILMAN STANDARDEJA TEOLLISUUDEN PYÖRÄT PYÖRISIVÄT KOVIN KITKAISESTI.

PRESIIS 1.18

Koko maailmaan vievällä yhtiöllä on edelleen vastassaan lukuisia tuotteisiin liittyviä standardeja. Yleensä vähintäänkin Yhdysvalloilla on omat standardinsa. Erilaiset vaatimukset vaikuttavat tuotekehitykseen. – Ensin mietitään, missä tuotteen markkinat ovat. Halutaanko tuote samanaikaisesti koko maailmaan vai laajennetaanko eri markkinoille asteittain? Sen päätöksen mukaan haetaan tarpeellisten standardien mukaiset hyväksynnät, tuotepäällikkö Antti Heikkilä kertoo. Kun standardit otetaan huomioon tuotekehityksessä heti alusta alkaen, standardien vaatimukset on helpompi tuoda tuotteeseen kerralla. Jos jo valmiiksi kehitettyä tuotetta muutetaan eri alueiden standardien mukaan, on mahdollista, että muutosten mukana menevät aiemmat hyväksynnät ja hyväksytyskierrokset alkavat alusta. Esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen mittalaitteiden standardit ovat erittäin sirpaleisia. Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten standardien lisäksi muun muassa Kiinalla, Japanilla, Venäjällä ja Kanadalla on omat standardinsa.

VAISALA

• Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. • Professori Vilho Väisälä kehitti uudenlaisen radiosondin, jota valmistamaan, kehittämään ja myymään hän perusti yhtiön vuonna 1936. Vaisala on edelleen radiosondien ylivoimainen markkinajohtaja. • Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1 600 ammattilaista eri puolilla maailmaa. • Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 332,6 miljoonaa euroa ja tulos 40,9 miljoonaa euroa.

– Saman tuotteen voi joutua sertifioimaan kahdeksaan eri kertaan. Siihen rumbaan ei lähdetä, ellei sille ole painavaa syytä, Heikkilä korostaa. Kyseessä on puhdas bisnespäätös. Tuotteiden hyväksyttäminen eri standardien mukaan nostaa kustannuksia joskus paljonkin ja joka tapauksessa vie aikaa. – Jos kate kestää ja kysyntää on, olemme valmiita satsaamaan hyväksytyksiin, Lyömiö kiteyttää. Vaisalalla on jopa asiakkaita, joilla on omat standardinsa, esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu, National Weather Service. Silloin asiakas käy itse auditoimassa Vaisalan toiminnan. – Yhdestä tuotteesta voi kertyä jopa 84 mapillista tyyppitestausmateriaaleja – paperilla tietenkin. Se kuitenkin kannattaa, jos kyseessä on pitkän elinkaaren räätälöity tuote ja Vaisalalla ainoana tyyppihyväksyntä.

na koko kropan liikkeessä, Lyömiö kuvailee. Myös standardien henki leijuu kaikessa mukana. – Standardien keskeisiä ajatuksia on jatkuva parantaminen, ja se on meille äärimmäisen tärkeää, Nieminen sanoo. Tätä parantamisen henkeä Vaisalassa on edistetty viime aikoina etenkin tuotannossa, jossa pyritään vakioimaan toimintatapoja ja siten nostamaan tuottavuutta sekä vähentämään virheitä. – On yhdistettävä kuri ja vapaus. Kurinalaisesti työt tehdään kuten on sovittu, mutta kaikilla on vapaus innovoida ja miettiä, miten asiat voisi tehdä paremmin. Jos parempi tapa löytyy, siitä sovitaan taas yhteisesti ja toimitaan sen mukaan. u

Vaisalan RS41-radiosondien lähettämien säätietojen avulla laaditaan sääennusteita ympäri maailmaa.

Standardien hengessä Vaisalalle ovat toiminnanohjausstandardit ja tekniset standardit yhtä lailla tärkeitä kaupanteossa. Tekniset standardit painottuvat tuotekehityksessä, kun taas johtamisstandardit auttavat kehittämään yhtiön toimintaa yleisesti eteenpäin. – Toiminnanohjausstandardit ovat pää, joka päättää mitä halutaan tehdä ja milloin. Tuotealueiden määrittely- ja vaatimusstandardit ovat kädet, jotka piirtävät tuotepiirustuksia, ja mekaniikka- ja elektroniikkastandardit pitävät jalkoiPRESIIS 1.18

Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.

Aivan hiilenä Hiiliatomien verkko voi muuttaa elämäämme lähitulevaisuudessa. Grafeeni tuo aivan uusia mahdollisuuksia yhtä lailla elektroniikkaan kuin lääketieteeseen.

K E V Y T TÄ

teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus SHUTTERSTCOK, ANNA MAKKONEN

Neliömetri painaa vain noin 0,77 milligrammaa.

rafeeni on yhden atomikerroksen paksuinen kide, jossa hiiliatomit muodostavat kanaverkon näköisen rakenteen. Lyijykynistä tuttu grafiitti koostuu grafeenikerroksista. Grafeeni kuulostaa kovin vaatimattomalta, mutta sitä kutsutaan usein ihmeaineeksi.

GRA

VAHVAA Vahvin tunnettu aine

– yli 200 kertaa terästä vahvempi.

FEE NI

OHUTTA

Yhden atomin paksuisena miljoona kertaa ohuempi kuin ihmisen hius.

J–O–H-–T–A–V–AA Huoneenlämmössä johtaa sähköä ja lämpöä paremmin kuin mikään muu aine.

JOUSTAVAA Voi kääriä rullalle ja venyttää neljänneksen pituudestaan.

Absorboi valosta vain 2,3 prosenttia on käytännössä läpinäkyvää.

PRESIIS 1.18

Teipillä kiinni Nobeliin

Vaikka jokainen lyijykynällä piirrellyt on todennäköisesti luonut grafeenia, sen tutkimus käynnistyi toden teolla vasta 2000-luvulla. Tutkimus juontaa juurensa vuoteen 1859, jolloin grafiitin kerroksellinen rakenne huomattiin. Ainetta tutkittiin pitkin 1900-lukua, mutta vasta 2004 koettiin läpimurto. Silloin Andre Geim ja Konstantin Novoselov onnistuivat irrottamaan grafiitista yhden atomin paksuisen kerroksen hiiltä – grafeenia. Irrotuksessa käytettiin niinkin edistynyttä teknologiaa kuin tavallista teippiä. Teipillä vedettiin irti yhä ohuempia kerroksia, kunnes päästiin atomitasolle. Tämän jälkeen grafeenin kokeellinen tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti. Geim ja Noveselov saivat tutkimuksestaan Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2010.

Tuorekelmun paksuisen grafeenikalvon saisi rikki vasta terävän lyijykynän päällä tasapainotteleva 6800-kiloinen norsu.

Kahdenlaista grafeenia Nykyisin grafeenia on kahdenlaista: kalvoa ja hiutaleita. Niitä valmistetaan ja käytetään eri tavoilla. Elektroniikkasovelluksia varten grafeenikalvoa voidaan kasvattaa hiilivetykaasusta höyrystämällä alustalle, joka on esimerkiksi piikarbidia tai kuparia. Toinen tapa on kuoria grafiittikiteestä hapossa grafeenikiteitä ultraääniravistuksen avulla. Näin saadaan hiutaleita, joita voidaan käyttää komposiittimateriaaleissa polymeerien tai metallien kanssa tai sekoitettuna vaikkapa musteisiin tai maaleihin.

Valtavasti mahdollisuuksia

Grafeenin ominaisuuksien ansiosta se kiinnostaa hyvinkin erilaisia teollisuudenaloja. Vahvasti mukana ovat elektroniikka ja optoelektroniikka, televiestintä ja fotoniikka, mutta grafeenilla höystettyjen materiaalien käyttökohteita voi olla missä tahansa. Nyt esimerkiksi auto-, ilmailu- ja rakennusteollisuudet tutkivat keinoja hyödyntää grafeenia autojen paneeleissa, lentokoneiden siivissä tai betonissa. Lisäaineena päällysteissä grafeenilla voitaisiin parantaa rakennusten säänkestävyyttä tai estää laivoja ruostumasta. Aineen läpinäkyvyyden, kestävyyden, taipuisuuden ja sähkönjohtavuuden takia ensimmäisiä tutkittuja sovelluksia olivat kosketusnäytöt. Grafeenia voitaisiin käyttää myös puettavissa laitteissa, aurinkopaneeleissa, lasereissa, paristoissa, akuissa, televiestinnässä käytettävissä optisissa komponenteissa sekä erilaisissa antureissa.

PRESIIS 1.18

4 5

Teollistamisen ongelmia

Varsinkin grafeenikalvojen tuotannossa ongelmana on valmistuksen kasvattaminen teolliselle tasolle ja kapasiteetin lisääminen. Kyseessä on muna–kana-ongelma. Markkinoille pitäisi saada riittävästi grafeenituotteita, jotta joku kehittäisi tuotantoprosessia edelleen ja kehitystyölle löytyisi riittävästi rahoitusta. Komposiiteissa matka ideasta tuotteeksi on lyhyempi. Siinä ei tarvitse miettiä, miten grafeeni integroidaan muihin komponentteihin, kuten elektroniikassa. Grafeenin saatavuuden lisäksi ongelmaksi nousee standardien puute. Markkinoilla grafeenia myyvistä tarjoajista kukaan ei pysty kertomaan, minkä laatuista tuotetta heiltä saa. Laatumääritykset ovat tällä hetkellä täysin villejä. Kun laatustandardi saadaan määritettyä, grafeenin ostaminen ja myyminen helpottuvat huomattavasti. Lisäksi kallista tuotekehitys- ja tuotantoaikaa ei enää tärväydy laadun määrittämiseen. Pioneeriyritykset eivät voi jäädä odottamaan standardien syntyä, vaikka työtä niiden luomiseksi tehdään määrätietoisesti. Esimerkiksi Euroopan unionin Grafeeni-lippulaivahankkeessa on standardisointia edistävä työryhmä. ISO-standardi kaksiulotteisten materiaalien sanastolle on jo olemassa, ja standardit grafeenin rakenteellisille ominaisuuksille ovat valmistumassa. National Physics Laboratory Englannissa on julkaisut käytännön ohjeita grafeenin rakenteen ja ominaisuuksien mittaamiseen. Suomi on mukana maailmanlaajuisen standardisoimisjärjestön ISOn nanoteknologian standardisointiryhmässä, joka laatii myös grafeeniin liittyviä standardeja. Grafeenin standardisoimisesta Suomessa vastaa SFS:n toimialayhteisö SESKO. Lähteet: VTT:n tutkija Sanna Arpiainen Emberion Oy:n toimitusjohtaja Tapani Ryhänen graphene-flagship.eu www.graphene.manchester.ac.uk/explore/the-story-of-graphene/

PRESIIS 1.18

Kamera-antureista piilolinsseihin

Elektroniikkatuotteissa yksi kärkiyhtiöistä on suomalainen Emberion, joka kehittää grafeeniin perustuvan valoanturin pohjalta kamera-antureita. Emberion keskittyy tällä hetkellä konenäköön ja spektroskopiaan. Yhtiö kehittää infrapuna-alueella antureita yönäköjärjestelmiin sekä lämpökameroihin, joita voidaan käyttää valvonta- ja turvallisuussovelluksissa. Myöhemmin antureita voi tulla esimerkiksi autonomisiin autoihin. Grafeenia voidaan käyttää myös bioantureissa sekä lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten lääkityksen toimittamisessa oikeaan kohteeseen tai syöpähoidoissa säteilytyksen kohdistamisessa. Joustavana ja läpinäkyvänä johteena grafeeni on hyvä elektrodi taivuteltaviin laitteisiin, kuten kehitteillä oleviin aktiivisiin piilolinsseihin. Esimerkiksi grafeenin ja elektroaktiivisen muovin yhdistelmällä voitaisiin säätää linssin optiikkaa ja korjata silmän taittovirhettä.

Riskejä vai ei?

Pienikokoiset grafeenikiteet voivat kulkeutua elimistöön ja päästä vuorovaikutukseen solujen kanssa. Tutkimustuloksia tästä alkaa olla jo paljon. Vaikka mitään suuria vaikutuksia ei ole havaittu ja elimistön tiedetään pystyvän poistamaan grafeenin itsestään, riskit otetaan hyvin vakavasti. Niiden tutkimus on yksi EU:n Grafeeni-lippulaivahankkeen olennaisia osa-alueita. Toisaalta grafeenia suunnitellaan käytettäväksi kosmetologisissa ja lääketieteellisissä tuotteissa ja prosesseissa, joissa grafeenin kyky reagoida on kaiken a ja o. u

Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.

Tiesitkö tämän standardeista? TOP 3

• SF S • SF 6000 P ienjä S-EN nn • SF I S-EN SO 9001 itesähkö L a ISO 1 4001 aadunha sennuks et llinta Ymp jä ärist öjärj rjestelm este lmät ät

TULOSSA YLI

26 000

• Tekoäly • Lohkoketjut • Ikääntyvä yhteiskunta (ageing society) • Älykaupungit

OM U S

VOIMASSA OLEVAA SFS-STANDARDIA

I S K

• Vuonna 2017 julkaistiin suomeksi 243 SFS-standardia

N E N I Ä M ENSIM VOIMASSA OLEVAT STANDARDIT • Puhtaasti kansallisia 1 023 kpl • Eurooppalaisia 14 975 kpl • Maailmanlaajuisia 10 189 kpl • Yhteensä 26 187 kpl

• Ensimmäinen SFS-standardi on vuonna 1925 julkaistu Whitworth-ruuvikierteitä koskeva standardi.

LAAJIN

• 791 sivua • SFS-EN 13445-3 Lämmittämättömät painesäiliöt. Osa 3: Suunnittelu

PRESIIS 1.18

Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.

KUKA? Diplomi-insinööri Matti Lanu, työskentelee teknisenä johtajana VTT Expert Services Oy:ssä. Työskennellyt VTT:llä vuodesta 1984. Judo ja aikido tyhjentävät ajatukset tehokkaasti työasioista.

STANDARDIEN LOPPUKÄYTTÄJÄ

VTT Expert Services Oy:n toiminta nojaa vahvasti standardeihin. Talossa testataan tuotteiden ominaisuuksia vesitiiviydestä syttyvyyteen ja kaikkea siitä väliltä, kertoo Matti Lanu. teksti MARJO KANERVA kuva KIRSI TUURA

MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt kärryillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pääset vaikuttamaan standardien sisältöön. Samalla verkostoidut alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa. LUE LISÄÄ

PRESIIS 1.18

www.sfs.fi > Standardien laadinta

* VTT on sopinut VTT Expert Services -konsernin yhtiöiden VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n myynnistä Eurofins Scientific Groupille 15.12.2017. Kaupan toteutumisen edellytyksenä on kilpailuviranomaisen hyväksyntä, jota ei lehden painoon mennessä ollut vielä saatu.

TT Expert Services Oy:n* tekninen johtaja Matti Lanu tunnustautuu oitis standardiuskovaiseksi. Hän on puhunut standardien ja prosessien puolesta aina siitä lähtien, kun vuonna 1995 siirtyi VTT:n sisällä paloturvallisuuden testaus- ja asiantuntijatehtäviin. – Tuoreen EU-jäsenyyden myötä Suomi osallistui voimakkaasti eurooppalaisen standardisointijärjestelmän kehittämiseen. Euroopan unionista on sittemmin syntynyt iso sisämarkkina, jolla on yhteiset pelisäännöt ja joka on enemmän kuin osiensa summa. Standardeilla on siinä konkreettinen rooli. Lanu kuvailee työtään VTT Expert Servicesin toiminnan kehittämiseksi. Hän vastaa muun muassa toiminnan laadusta ja resursseista sekä uusien standardien hyödyntämisestä osana palveluiden kehitystä. Tarvittaessa mies osallistuu myös yksittäisiin asiakastoimeksiantoihin etenkin uusissa palveluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tytäryhtiön toimintaa on tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ja tekninen ongelmanratkaisu. Asiakas tarvitsee arvion siitä, onko hänelle tärkeä asia sovitun – usein kansainvälisen standardin – mukainen. – Olemme standardien loppukäyttäjä. Meillä testataan 600–700 erilaista tuotteen ominaisuutta, esimerkkeinä vaikkapa ääneneristävyyden, vedenpitävyyden tai liekinleviämisen testaaminen. Testausmenetelmämme noudattavat tuhatkuntaa eri standardia, ja myös erilaiset sertifioinnit tehdään standardien mukaan, Lanu sanoo. Paloturvallisuudesta Lanu ei

Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.

ole päässyt vieläkään eroon, sillä hänen työnsä on sekin eräänlaisten tulipalojen sammuttelua. – Asiantuntijatyötä ei voi robotisoida. Lähes joka päivä sattuu jotain ennakoimatonta. Mukamas helppo tehtävä onkin vaikea – tai nopealta näyttänyt homma osoittautuukin aikaa vieväksi. Hyvin usein kysytään testiä standardimenetelmällä, jota ei ole aiemmin käytetty.

Palvelut kuumana perunana Työssään Matti Lanu on tiiviisti kiinni standardien maailmassa. Jo reilun vuoden päivät hän on johtanut puhetta SFS:n palvelujen standardisointiryhmässä ja osallistunut Standardisointilautakunnan toimintaan. Palvelujen standardisointi on melko uusi standardisoinnin osa-alue, joka Lanun mukaan herättää huolta ja intohimoja. Kaikki kun eivät ole niin vakuuttuneita siitä, että palveluja ylipäätään pitäisi standardisoida. – Mielenkiintoisen työstä tekee se, että sillä on EU-komission mandaatti eli komissio on ilmoittanut pitävänsä palvelujen standardisoimista tärkeänä. Epäilijöitä kehotan ottamaan selvää, mitä palvelujen standardisointi tarkoittaa käytännössä. – Vain osallistumalla voi vaikuttaa. Komissio on tilannut toimenpiteitä, jotka helpottavat rajat ylittävien palveluiden toimittamista. Osallistujat päättävät, miten asiat tehdään. Lisäksi Lanu istuu muun muassa kansallisessa Tutkimus, tuotekehitys ja standardisointi -ryhmässä, jonka tehtävänä on edistää EU:n komission ja eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin asettamaa tavoitetta innovaatiounionista ja levittää ymmärrystä standardisoinnin merkityksestä tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa. EU:n tavoitteen taustalla on huoli sitkeässä istuvasta käsityksestä, jonka mukaan standardisointi ei kuulu tutkimusmaailmaan. – Tämä ei tietenkään pidä paikkansa, sillä standardit ovat edellytys monien tuotteiden ja palvelujen, esimerkiksi 3D-tulostuksen tai kännykkäsovellusten, saamiseksi markkinoille, Lanu toteaa. Standardisointi onkin nostettu uudelle tasolle muun muassa EU:n Horisontti 2020 -ohjelman hankkeissa. Käynnistymässä on vaikuttavaa tutkimustulosta koskeva standardisointihanke.

Perustimantit eivät saa syttymään Korusuunnittelija Annette Tillanderin pää on pullollaan uusia ideoita. Tyyliltään korut ovat romanttisia. Kalseille timanteille hän antaa piut paut. teksti HEINI NIEMINEN kuva ANNETTE TILLANDER OY AB

Kun olin 15-vuotias, kultaseppäisäni tarjosi minulle mahdollisuuden työntekoon oppisopimuksella. Otin tarjouksen vastaan – ja jäin koukkuun. Suosikkimateriaalini on keltakulta. Koruni ovat romanttisia, tykkään myös hippityylistä. Kultaseosten värisävyt ja niiden mittaustapa määritellään ISO 8654:2018 -standardissa.

Etulyöntiasema kilpailijoihin Miksi kannattaa olla mukana laatimassa standardeja? Standardisointiin osallistuminen on merkittävä valttikortti yritykselle, sillä yritys saa muihin nähden etulyöntiaseman. – Standardien oletetusta sisällöstä saa kohtalaisen kuvan jo pari, kolme vuotta muita aiemmin. Meiltäkin asiakkaat kysyvät ja saavat ennakkotietoa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Lanu nostaa esiin myös henkilökohtaiset motiivit. Jos itseä kiinnostaa jokin aihepiiri, vaikkapa ympäristönsuojelu, standardisointityö tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa alan kehitykseen. – Kaikkein herkullisin tilanne on tietysti se, jos pääsee tekemään oman standardialoitteen. u

KULTA KAIKKEIN KAUNEHIN

KUIN ITSELLE TEHTYJÄ

Vaikka rakastankin Marilyn Monroeta, en allekirjoita väitettä ”diamonds are a girl’s best friend”. Minusta timantit ovat persoonattomia, paitsi ruusuhiontaiset timantit. Ne ovat taianomaisia ja niissä on lämmintä loistetta. Käytän kyllä koruissa paljon helmiä ja jalokiviä. Suunnittelen aina koruja kuin suunnittelisin ne itselleni. Itse en käytä paljon koruja, vaan nautin siitä, että näen korun asiakkaalla. Sormuksen sisämitta millimetreissä määritellään standardissa SFS-EN 28653.

KOIRAT SAAVAT LIIKKEELLE

Perheeseemme kuuluvat parsonrussellinterrieri Figo ja saksanpaimenkoira Nino pitävät minut liikkeessä. Liikun mielelläni varsinkin metsässä. Koira voidaan tunnistaa esimerkiksi mikrosirutunnisteen avulla. ISO 11784 -standardissa kuvataan sirun koodirakenne ja standardissa ISO 11785 sirun tekninen periaate. PRESIIS 1.18

Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.

UUSI TYÖKALU TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN Standardin tavoitteena on tukea johtamista.

Kansainvälinen työterveys- ja työturvallisuusstandardi ISO 45001:2018 Occupational health and safety management systems – Requirements with guidance for use on julkaistu. Standardi on tarkoitettu työterveyden ja -turvallisuuden johtamisen tueksi. Standardin avulla organisaatio voi hallita työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kehittää toimintaansa. Järjestelmä sitouttaa johdon toimimaan terveellisemmän ja tur-

vallisemman työympäristön puolesta. – ISO 45001 tarjoaa organisaatioille kansainvälisesti hyväksytyn työterveyden ja -turvallisuuden kehittämisen viitekehyksen. Toiminta tuottaa tulosta, kun sillä on takanaan johdon tuki, painottaa SFS:n asiantuntija Sari Sahlberg. ISO 45001 korvaa laajasti käytetyn OHSAS 18001 -standardin. OHSAS 18001 -sertifikaatin hankkineilla organisaatioilla on kolmen vuoden siirtymäaika uuteen standardiin. Standardia voi käyttää

myös ilman sertifikaattia. ISO 45001 -standardin laadintaan osallistui asiantuntijoita 70 maasta, myös Suomesta. Standardilla on samanlainen ydinrakenne ja yhteiset termit kuin ISOn muilla vastikään uusituilla hallintajärjestelmästandardeilla, esimerkiksi ISO 9001 -laatujärjestelmästandardilla ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardilla. SFS on vahvistanut standardin kansallisesti, ja se ilmestyi suomeksi toukokuussa.

Tekoälyn standardisointi ottaa ensiaskeleitaan. Huhtikuussa pidettiin aihealueen ensimmäinen kansainvälinen kokous Kiinassa. Suomesta kokoukseen osallistui liikkeenjohdon konsultointiyritys Not Innovated Heren perustaja ja toimitusjohtaja Jarkko Vesa, joka seuraa uusien alueiden kansainvälistä ISOstandardisointia SFS:n standardisointiryhmässä. − Tekoäly on osa idän ja lännen vä-

PRESIIS 1.18

listä teknologiaja valtataistelua. Kiina, USA ja Japani ovat aktiivisesti hakemassa hyviä asemia myös standardisoinnin saralla. Suomenkin on tärkeää osallistua kehitykseen, Vesa sanoo. Kansainvälistä tekoälyn standardisointia seuraa SFS:ssä IT-standardisoinnin ryhmä. Jos olet kiinnostunut osallistumaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä asiantuntija Elina Huttuseen, elina.huttunen@sfs.fi.

KUVAT: SHUTTERSTOCK

Standardit tulevat tekoälyyn

Huomio ikääntyvien tarpeisiin Yli 60-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980 ja osuus kaksinkertaistuu jälleen seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Väestön ikääntyminen tuo paineita koko yhteiskunnalle. Miten järjestetään asuminen, terveydenhuolto ja muut palvelut? Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa on ryhdytty laatimaan standardeja ikääntyvien yhteiskuntien toimivuuden säilyttämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut ja muu toiminta huomioivat ikääntyvien yksilölliset tarpeet ja että ikäihmiset voivat säilyttää toimintakykynsä.

ÄLYÄ MAATALOUSTYÖKONEISIIN • Ympäristö- ja puhtausvaatimukset sekä resurssitehokkuuden korostuminen asettavat maataloudelle yhä kovempia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan entistä älykkäämmillä työkoneilla ja järjestelmillä. Jotta maatalouskoneet ja -laitteet voisivat toimia saumattomasti yhteen, tarvitaan standardeja. Luonnonvarakeskuksen, Aalto-yliopiston ja Suomen Maatalousautomaatio ry:n yhteisessä MaTyKo 20125 -tutkimushankkeessa pureudutaan maataloustyökoneiden tulevaisuuden toimintoihin ja standardeihin liittyviin haasteisiin. Hanke on mukana maataloustyökoneiden ISO 11783- eli ISOBUS-tiedonsiirtostandardia kehittävissä kansainvälisissä työryhmissä. Tavoitteena on viedä edelleen kehittyvään standardiin Suomen näkemystä ja tarjota kotimaisille konevalmistajille tietoa standardisoinnin suunnasta ja etenemisestä MaTyKo 2025 -hankkeessa tutkitaan maatalouskoneiden tuottaman datan hallintaan ja käyttöön liittyviä periaatteita sekä selvitetään, millaista uutta liiketoimintaa uudet teknologiat mahdollistavat maatalouskoneita ja maatalouden tiedonhallintajärjestelmiä valmistaville yrityksille.

Riskit kuriin johdon tuella Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn yleinen riskienhallintastandardi on uudistunut. SFS-ISO 31000:2018 -standardi auttaa organisaatioita kehittämään riskienhallintaansa ja luomaan luotettavan tavan tunnistaa riskejä. Uusi standardi korostaa aiempaa enemmän strategista näkökulmaa ja ylimmän johdon osallistumista sekä riskienhallinnan integroimista organisaatioon. Entistä selkeämpi ja tiiviimpi standardi auttaa organisaatioita parantamaan suunnitteluaan ja päätöksentekoaan riskienhallinnan avulla. Maaliskuussa suomeksi julkaistu standardi korvaa vuonna 2009 ilmestyneen ensimmäisen version.

LUKEMA

SUOMESSA VOIMASSA OLEVISTA STANDARDEISTA

96 %

EUROOPPALAISIA TAI MAAILMANLAAJUISIA.

RFID-tunnisteet parantavat turvallisuutta raiteilla Raidekaluston RFID-tunnisteille laaditaan eurooppalaista standardia suomalaisten johdolla. Standardissa kuvataan tunnisteen asennuspaikka juniin ja junavaunuihin sekä tunnisteen sisältämät tiedot ja toiminnalliset vaatimukset. Näin radanvarren junantunnistusjärjestelmä pystyy lukemaan tunnisteet automaattisesti. Vaunuihin ja vetureihin kiinnitetyt RFID-tunnisteet parantavat kuljetusten seurantaa. Kaluston ennaltaehkäisevän kunnossapidon tehostuminen lisää raideliikenteen turvallisuutta. PRESIIS 1.18

SEURAA MEITÄ! Twitterissä: @standardeista #standardeista

LinkedInissä SlideSharessa

Kiinnostaisiko Presiis-lehti sinua tai kollegaasi? Tilaa maksuton lehtemme osoitteesta presiis@sfs.fi.

Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta sfs.fi/uutiskirjetilaus