1 17
S TANDARDISOINNIN ASIALL A
Onko terveysteknologia uusi
MENESTYSTARINA?
FISKARS SATSAA TESTAUKSEEN
TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson:
KILPAILUETUMME ON KORVIEN VÄLISSÄ
S I S Ä L LY S
PÄ Ä K I R J O I T U S
Tule mukaan vaikuttamaan ! Hyvinvointitrendi vahvistaa terveysteknologian buumia. u6
Fiskarsin saksien laatu varmistetaan leikkaamalla kangasta. u 12
« Betonin laatu on monen tekijän summa. u 16
ü Jorma Uotisen standardit u 21
Y
ksi kansainvälisen standardisoinnin tärkeä tehtävä on globaalin talouden edistäminen. Markkinoiden tarpeisiin perustuvat standardit toimivat tuotteiden ja palveluiden kansainvälisen kaupan yhteisenä kielenä. Standardit ja standardisointi hyödyttävät sekä elinkeinoelämää että koko yhteiskuntaa. Suomessakin voitaisiin hyödyntää kansainvälistä standardisointia paljon nykyistä laajemmin. Kokemuksemme SFS:ssä on, että Suomessa kansainväliseen standardisointiin ei pyritä vaikuttamaan samalla päämäärätietoisuudella ja aktiivisuudella kuin monissa muissa maissa. Yhtenä aktiivisuuden mittarina voidaan pitää vetovastuita eri standardisointialueiden kansainvälisistä komiteoista. Sähköteknisellä alalla vetovastuita on Suomessa kiitettävästi, mutta muilla aloilla hyvin vähän. Suomella on alakomiteat mukaan lukien kolme ISO-standardisoinnin sihteeristövastuuta – Ruotsilla peräti 26. Kansainvälisen standardisointityön vetovastuu antaa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa alan standardeihin. Myös pienimuotoisempi vaikuttaminen kannattaa. Standardisointia voi seurata, siihen voi osallistua aktiivisesti joko Suomesta käsin tai osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin. SFS huolehtii standardisointiin vaikuttamisen edellytyksistä, mutta varsinainen vaikuttaminen riippuu suomalaisyritysten aktiivisuudesta. Suomesta löytyy useita esimerkkejä standardisointiin vaikuttamisen tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Sivuilla 6–10 kerromme, miksi terveysteknologia-alan yritys haluaa osallistua kansainväliseen standardisointiin. Vaikuttaminen vaatii yritykseltä aikaa ja resursseja, mutta hyödyt ovat aina panostuksia suurempia. Ensimmäisen askeleen voi ottaa liittymällä oman alan standardisointia seuraavaan seurantaryhmään. Tervetuloa mukaan! Karina Vikman Viestintäpäällikkö, SFS
Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.
2
PRESIIS 1.17
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi PÄ ÄT O I M I T TA J A Karina Vikman T O I M I T U S J A U L K O A S U Cocomms Oy K A N N E N K U VA Jukka Pylväs PA I N O Libris Oy I S S N 2343-2268 (painettu) I S S N 2343-2721 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA
Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.
VV
Hyppy seinälle Kissanloikasta apinaylitykseen ja seinäjuoksuun – kaupunki on parkouraajalle suuri leikkikenttä. Liike jatkuu sulavana kaiteelta ja portaalta toiselle. Parkour syntyi Pariisissa 1980-luvulla, kun David Belle ja Sébastien Foucan alkoivat käyttää kaupunkiympäristöä esteratanaan. Kahden miehenalun ajanvietteestä on kasvanut maailmanlaajuinen ilmiö. Parkour vaatii paljon harjoittelua ja kehonhallinnan opettelua. Siksi aloittelijoille on rakennettu harjoittelukenttiä ympäri Suomen. Harjoitteluvälineiden – erilaisten kaiteiden, esteiden ja telineiden – täytyy vastata oikean kaupunkiympäristön ominaisuuksia, mutta samalla niiden pitää mahdollistaa turvallinen harjoittelu. Kaiteet eivät saa olla liian ohuita tai paksuja eikä alusta saa olla liian pehmeä tai liukas. Myöskään betonisen korokkeen pinta ei saa muistuttaa jotain muuta materiaalia, sillä parkouraajan pitää muokata liikkeitään vastaamaan ympäristöä. Turvallista parkour-harjoittelua varten on Euroopassa kehitetty Suomen aloitteesta ja yhdessä parkourin perustajien kanssa SFS-EN 16899 -standardi, josta ilmestyi keväällä suomenkielinen versio. u
SHUTTERSTOCK
Lähde: Suvi Pasanen, asiantuntija, YTL
PRESIIS 1.17
3
x
Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.
KUKA? Jari Gustafsson, 58 ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö U R A : Suomen suurlähettiläs Pekingissä ja Tokiossa
T Y Ö : Työ-
H A R R A S T U K S E T:
Alppihiihto
4
PRESIIS 1.17
Työtä ja työvoimaa Uusien työpaikkojen määrä on viime kädessä hyvä menestyksen mittari, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson muistuttaa. teksti MARJO KANERVA kuva MINNA MARIA KURJENLUOMA
? Kilpailukyky, mitä se on? u Kilpailukyvyssä on kyse kyvystä ja osaamisesta, jota sekä yritykset että valtiot tai kansakunnat tarvitsevat, jotta ne pärjäisivät taloudellisessa kilpailussa. Yritysten pitää olla kilpailukykyisiä, ja toisaalta maan täytyy olla sekä koti- että ulkomaisen yritystoiminnan näkökulmasta houkutteleva. Nämä molemmat kilpailukyvyn tasot vaikuttavat toisiinsa, ja molemmista täytyy pitää huolta.
? Mistä aineksista Suomen kilpailukyky koostuu? u Meillä on monia vahvoja kilpailukykytekijöitä. Infrastruktuurimme on hyvässä kunnossa, ja peruskoulujärjestelmämme huippuluokkaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat olleet ratkaisevassa asemassa siinä, että Suomen kilpailukyky on pysynyt korkealla tasolla. Meillä on hyvinvoivia yrityksiä ja menestyviä teollisuudenaloja, jotka ovat pärjänneet maailmalla. Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin olleet Suomelle taloudellisesti vaikeaa aikaa. Emme ole vieläkään päässeet pois sen kuopan pohjalta, jonne sukelsimme vuonna 2008. 2000luvun loppupuolella sattui yhtä aikaa finanssikriisin ja Nokian romahduksen lisäksi aika monta ikävää asiaa, mikä on hankaloittanut ylös ponnistamista. Meillä on kuitenkin edelleen kaikki edellytykset nousta.
? Suomen suurimmat haasteet? u Hyvinvointi rakentuu pitkälti työpaikkojen varaan. Suurin haasteemme onkin varmistaa, että meillä on riittävästi työpaikkoja: ihmisille töitä ja yrityksille työvoimaa. Uusien työpaikkojen määrä onkin viime kädessä hyvä menestyksen mittari.
Jotta syntyisi lisää yrityksiä, tarvitaan kykyä ja taitoa uudistaa osaamista. Meillä on aika paljon vanhaa osaamista, joka ei välttämättä vastaa maailman tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tässä meillä on parantamisen varaa. Meidän pitäisi päästä paremmin kiinni uusiin maailmanlaajuisiin kasvualueisiin. Meillä onkin valtavan hyviä edellytyksiä onnistua, puhutaan sitten biotaloudesta tai puhtaista tai älykkäistä ratkaisuista.
? Millä voimin ponnistamme kuopan pohjalta ylös? u Kilpailuetumme on korvien välissä. Tietoon perustuva yhteiskunta on Suomelle edelleenkin oikea tavoite. Tähän liittyvät linjaukset ovat olleet oikeita, niitä vain täytyy vahvistaa. Kaikki lähtee siitä, että meillä on olemassa tarpeeksi nopeasti uudistuva yrityssektori, joka kykenee riittävän voimakkaasti ottamaan oman osuutensa maailmantalouden murroksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Yrityksillä pitää olla paitsi kyky ja taito, myös halu – ja tätä pitää julkisen vallan pystyä tukemaan. Tätä prosessia voimme tukea elinkeino- ja talouspolitiikan eri keinoilla. Meidän pitää vahvistaa korkeatasoiseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa, joka taas perustuu korkeatasoiseen koulutukseen. Innovaatiopolitiikkaan liittyvillä t&k-politiikan toimilla ja koulutuspanostuksilla varmistetaan osaamispohja. Näin huolehditaan siitä, että yritykset pystyvät tekemään uusia ratkaisuja ja pitämään kilpailukykynsä korkealla tasolla. Viime aikoina olemme kuitenkin keskittyneet liiankin paljon vanhan osaamisen vahvistamiseen, kun innovaatiotukea pitäisi suunnata täysin uusille
Minulle tärkeät standardit liittyvät rakkaaseen harrastukseen. Alppihiihdon maailma on täynnä standardeja alkaen siteiden lujuudesta kypäriin ja hisseihin. Standardisoitujen opasteiden ansiosta rinteissä liikkuminen on kaikille helpompaa ja turvallisempaa.
kasvualueille. Tekesin ja kumppanien kanssa pohdimme parhaillaan, mitä voitaisiin tehdä pullonkaulojen poistamiseksi.
? Standardit ja kilpailukyky? u Noudattamalla standardeja ja osallistumalla standardien kehittämiseen yritys voi saada itselleen kilpailuetua. Esimerkiksi mobiililaitteiden standardeissa tehdyt valinnat ovat paljonkin saattaneet ratkaista, mitkä valmistajat ovat pystyneet valtaamaan markkinoita.
? Miten lainsäätäjä näkee standardisoinnin? u Standardit helpottavat lainsäätäjän työtä, sillä ne tekevät lainsäädännöstä notkeampaa. Monet asiat voidaan ratkaista viittaamalla standardeihin. Julkisen sektorin päättäjät voisivat ottaa standardisoinnista mallia. Säädökset olisivat paremmalla tolalla, kun ne, joita asia koskee, otetaan mukaan valmisteluun. Näin varmistetaan, että säädetään oikeita asioita oikealla tavalla. u PRESIIS 1.17
5
!
Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
TERVEYSTEKNOLOGIA HYVÄSSÄ NOSTEESSA
6
PRESIIS 1.17
Terveysalalla menee hyvin, ja terveysteknologia on ponnahtanut tärkeäksi Suomen huipputeknologian vientialaksi. Millä reseptillä menestystarina on leivottu? teksti VUOKKO MARIA NUMMI kuvitus JUKKA PYLVÄS
PRESIIS 1.17
7
S
uomalaisen terveysalan tutkimuksen tiedetään olevan maailman huippua, mutta terveysteknologian nosteen taustalla vaikuttavat myös globaalit markkinat ja yhdessä sovitut pelisäännöt. – Maailma on niin iso, että tekemistä riittää rohkeille tekijöille, joiden innovaatiot perustuvat tutkimukseen, tuotekehitykseen ja keksintöihin, sanoo Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen.
”
ON TUNNETTAVA PAITSI LAIT JA STANDARDIT, MYÖS IHMISET.
8
PRESIIS 1.17
Hän muotoilee asian myös niin, että on nostettava takamus penkistä ja mentävä tapaamaan asiakkaita. Tiukkaan säännellyllä terveysalalla on tunnettava paitsi lait ja standardit, myös ihmiset. Suomi pärjää tässä hyvin. Terveysteknologian viennissä rikkoutui vuonna 2016 kahden miljardin euron raja. Kasvua edellisvuoteen oli 9,7 prosenttia. Healthtech Finland arvioi viennin kasvavan myös tulevina vuosina. Pieni maa on myös etu, sanovat Hassinen ja Healthtech Finlandin erityisasiantuntija Tom Ståhlberg. Yritykset miettivät jo toiminnan alkuvaiheessa kansainvälisiä markkinoita ja ottavat käyttöön kasvua tukevia lisäarvoteknologioita.
Kohti palvelukokonaisuuksia Enää ei myydäkään pelkkää laitetta, vaan laitteen mukana palvelukokonaisuuksia. Perinteisten mittareiden ja kuvantamislaitteiden rinnalle syntyy koko ajan uutta liiketoimintaa, jossa hyödynnetään muun muassa robotiikkaa, lisättyä todellisuutta ja keinoälyä. Laitteiden koko pienenee ja langattomuus lisääntyy. Hassinen on innoissaan visioista, mutta muistuttaa samalla perusasioista.
– Suomen vahvuus on myös siinä, että valtiovalta on valinnut terveysalan yhdeksi kasvupolitiikan painopisteistä. Se, jos mikä, luo jatkuvuutta ja ennustettavuutta alan toimijoille, mutta edellyttää kaikilta toimijoilta ponnistuksia. Healthtech Finlandin näkemys on myös se, että Suomessa pitäisi nykyistä rohkeammin ottaa käyttöön kotimaisia terveysteknologioita ja hankkia siten yrityksille arvokasta referenssitietoa kansainvälistymiseen. Referenssimarkkinoista hyötyisivät terveysalan yritysten lisäksi myös kansalaiset ja kansantalous. Työllisyyskin piristyisi, koska terveydenhuollon laitteet valmistetaan pääosin kotimaassa.
Trendit vauhdittavat kasvua Terveysteknologian kasvua siivittää maailmalla ja meillä hyvinvointitrendi. Mittareita ei enää käytetä pelkästään sairauksien hoidon apuna, vaan ihmiset haluavat seurata omaa terveyttä ja hyvinvointia. Tämäkin lisää terveysteknologian vetovoimaa ja kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaista teknologiaa varhaisdiagnostiikkaan ja seulontaan. Ihmisten toivotaan pysyvän terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. – Vaikka meillä olisi kuinka hienot laitteet tahansa, ihmiset kuitenkin jossain vaiheessa sairastuvat. Sairauksien hoidossa hyvinvointimittarit eivät riitä, vaan tarvitaan kovaa teknologiaa. Osa kansalaisista kyllä pärjää itsemittaroinnilla, johon myös pitää tarjota laadukasta ja standardit täyttävää teknologiaa, Saara Hassinen sanoo. Juuri tässä olisi markkinarakoa innovaatioille, kuten kauniisti muotoilluille terveysmittareille. Saara Hassinen kysyykin, miksi laite ei voisi olla sekä teknologinen että kaunis.
”
PIENI MAA ON MYÖS ETU.
”
TERVEYSTEKNOLOGIAN KASVUA SIIVITTÄÄ MEILLÄ JA MAAILMALLA HYVINVOINTITRENDI.
Standardit helpottavat elämää Terveydenhuollon laitteita säätelevät lait ja standardit eivät suinkaan estä kehitystä tai muotoilua. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun Suomen lain mukaan valmistaja vastaa käyttötarkoituksen antamisesta ja esimerkiksi sen mukaisista markkinointitoimista. Laki perustuu aina potilasturvallisuuteen. – Standardit ovat hyödyllisiä valmistajalle, sillä ne helpottavat elämää ja tarjoavat ratkaisuja käytännön työhön. Regulaation tuntemus auttaa tuotekehitystä ja lisää yrityksen kilpailukykyä, Tom Ståhlberg toteaa. Suuret yritykset ovat vuosien kokemuksensa perusteella jo ymmärtäneet, miksi kansainväliseen standardisointityöhön kannattaa osallistua. – Standardeissa tiivistyy se kollektiivinen viisaus, miten asioita tulisi hoitaa. Pienessä maassa yrityksille on luontaista ajatella, että toimintaa ohjaavat muutkin kuin kotimaan säädökset ja että standardit auttavat niitä kansainvälistymisessä. Kun itse vaikuttaa ja osallistuu standardisointityöhön, säännöt on helpompi nähdä liiketoiminnan mahdollistajina, ei niinkään kahleina. – Nokia on tästä hyvä esimerkki. Nokian menestys puhelinliiketoiminnassa rakentui aikoinaan standardeille, joita he olivat itse laatimassa. Tämä on mahdollista kaikilla toimialoilla, Ståhlberg ja Hassinen huomauttavat. Ståhlberg kertoo, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat arvostettuja kumppaneita kansainvälisissä työryhmissä. Hommat hoidetaan asiantuntemuksella, eikä sorruta politikointiin. – Meillä on myös erinomainen vuoropuhelu kotimaan viranomaisten kanssa. Valvira oli ensimmäisiä viranomaisia, joka kertoi meille, mitä EU-säädösmuutos tarkoittaa toiminnan kannalta. u PRESIIS 1.17
9
”
VIIMEINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ ON IHMINEN.
Nykyiset kolme terveydenhuollon laitteita koskevaa direktiiviä korvataan kahdella asetuksella. Laboratoriodiagnostiikassa käytettävät laitteet saavat oman asetuksensa ja yleinen terveydenhuoltolaitteiden direktiivi ja aktiivisia implantteja koskeva direktiivi siirretään saman asetuksen alle. Siirtymäaikaa on vain muutama vuosi. Laitteista ei kuitenkaan saada irti sitä, mitä halutaan, tai niitä ei edes oteta käyttöön, jos hoitoprosessit eivät toimi. Saara Hassinen mainitsee vieritestauksen eli nopeat laboratoriokokeet, joka eivät edellytä erillistä käyntiä laboratoriossa, esimerkkinä uudesta terveydenhuollon trendistä, joka voi jäädä hyödyntämättä. – Valmistajien on osattava kuunnella asiakkaitaan. Lääkäri osaa parhaiten selittää monimutkaista lääketieteellistä ongelmaa niin, että softaihminenkin sen ymmärtää ja osaa kehittää tarvetta vastaavan ratkaisun, Ståhlberg lisää. Yksi menestystekijä on standardi – tai oikeastaan viime kädessä se tärkein käyttöliittymä, ihminen. u
Patjalla haavoja vastaan Kun on mukana, voi vaikuttaa. Tätä mieltä on pitkän kansainvälisen uran tehnyt Carital-ryhmän toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Voi siis olla varma, että kun tekeillä on esimerkiksi painehaavapatjoja koskeva standardi, Saarinen on paikalla. – Standardien ja niiden merkityksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa etenkin aloittaville yrityksille, mutta haastavaa se on kaikille. Terveydenhuollon laitteissa pitää teknisen dokumentaation osana olla kliininen arviointiraportti. Tämä pitää Saarisen mielestä ottaa huomioon myös hankintatoiminnoissa, joissa tarvittaisiin kipeästi myös lääketieteellistä asiantuntemusta. Carital-ryhmän kaikilla tuotteilla on CE-merkintä, ja niistä on tehty kliininen arviointiraportti. Tätä edellyttää EU:n lääkinnällisten laitteiden direktiivin mukainen Suomen laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista.
10
PRESIIS 1.17
– Ilmakennorakenteisia erikoispatjojamme on noin 15 000:lla korkean ja erittäin korkean riskin potilaalla ympäri maailmaa. Meidän pitää valmistajana pystyä osoittamaan, että tuotteemme toimii juuri niin kuin lupaamme. Patja kuin patja -mentaliteetti ei siis enää toimi. – Olemme arvioineet, että painehaavojen estäminen säästäisi Suomessa vuodessa useita satoja miljoonia euroja. Asiantuntijat ovat laskeneet, että painehaavojen estämisestä saatavat säästöt ovat noin puolet koko terveydenhuollon säästöpotentiaalista. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren alueen painehaavayhdistykset päivittävät yhdessä viiden vuoden välein painehaavan hoito-ohjeet. Ohjeistossa suositellun ”korkealuokkaisen vaahtomuovipatjan” kriteerit ovat kuitenkin olleet epäselvät. Carital-ryhmän hallituksen puheenjohtajan, tohtori Esa Sopin johdolla julkaistiin
vuonna 2015 ehdotus korkealuokkaisen vaahtomuovipatjan kriteereiksi Saarinen ja Soppi jakavat kokemustaan ja tietoa erikoispatjateknologiasta kansainvälisessä ISO-standardia laativassa työryhmässä. – Jos on jotakin annettavaa ja ymmärrystä, niin kansainväliset standardisointiryhmät ovat erinomainen paikka jakaa omaa tietoa ja kokemusta. Ja mitä standardeihin tulee, Saarinen on varma siitä, että ne auttavat yritystä pääsemään markkinoille varmemmin, nopeammin ja taloudellisemmin. Suomi on yksi harvoista valtioista, jotka vievät merkittävästi enemmän terveysteknologiaa kuin tuovat. Joka kymmenes euro maailmassa hujahtaa terveydenhuoltoon, joten markkinarakoa riittää uusille innovaatioille. Siksi osallistuminen kannattaa.
Näyttää, missä tarvitaan standardeja.
10 sekunnissa Eurooppaan Miten lähetät rahaa teinille, jolta on varastettu käteiskassa kielikurssilla Pariisissa? Tai maksat Saksasta ostamasi käytetyn auton?
?
Tilisiirrot eri pankkien ja maiden välillä vaativat kärsivällisyyttä ja ennakointia – pahimmillaan raha on perillä vasta monen päivän päästä. Tähän on luvassa parannus.
1 2 3 4
Pikamaksujen välitys pohjautuu ISO 20022 -standardisarjaan, joka tarjoaa rahalaitoksille ja yrityksille työkalun siirrossa tarvittavien viestien yhdenmukaistamiseen. Standardinmukaiset viestit vähentävät virheiden riskiä ja nopeuttavat prosesseja. Tämä on välttämätöntä yhä monimutkaisemmassa ja nopeatempoisemmassa maailmassa, etenkin rahoitusalalla. Euroopan maksuneuvosto EPC on laatinut säännöt ja standardin soveltamisohjeet pankkien yhteiselle SEPA-pikamaksupalvelulle. Pikamaksupalveluiden tarjoajat sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja standardeja. SEPA-maiden pankit voivat liittyä pikamaksupalvelun tarjoajiksi loppuvuodesta. u Lähde: Inkeri Tolvanen, johtava asiantuntija, Finanssialan Keskusliitto
SHUTTERSTOCK
5
Tavoitteena on lyhentää tilisiirrot kymmeneen sekuntiin palvelussa mukana olevien pankkien välisissä pikamaksuissa Euroopan alueen kohdemaasta riippumatta.
PRESIIS 1.17
11
Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.
Laadukasta testaamalla Järjestelmällinen testaaminen tukee Fiskarsilla laatua tuotekehityksen alusta valmistukseen asti. Samalla pystytään osoittamaan, että tuotteet vastaavat viranomaisvaatimuksia kaikilla markkina-alueilla.
F
teksti MARIANNA SALIN kuvat RAISA-KYLLIKKI RANTA
iskarsin oranssikahvaiset sakset täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Niitä on myyty yli miljardi paria kautta maailman, ja monelle suomalaiselle ne ovat ne ainoat. Kukapa ei tietäisi, miltä ne näyttävät ja tuntuvat. Moni jopa muistaa, miltä ne kuulostavat. Itse asiassa saksien ääni kertoo niiden laadusta, siitä, että terät ovat oikeassa asennossa toisiinsa nähden ja leikkaavat aina kärkiin asti. Siksi jokaisen saksiparin ääntä kuulostellaan valmistuslinjan päässä.
12
PRESIIS 1.17
– Se on kuitenkin vain lisävarmistus. Varsinainen laadunvarmistus tehdään leikkaamalla kangasta, kertoo testauspäällikkö Mika Nummila Fiskarsilta.
Testaus osana tuotekehitystä Fiskarsilla testaaminen alkaa pian sen jälkeen, kun suunnittelija on luonnostellut ensimmäisen version uudesta tuotteesta. Esimerkiksi jämäkkä ja notkea taikinakaavin on jättänyt jälkeensä liudan testituloksia alkaen siinä käytetyn silikonin kovuudesta, joustavuudesta ja kestävyydestä. u
u
PRESIIS 1.17
13
”
HYVÄ STANDARDI ON SELKEÄ JA YKSISELITTEINEN.
dän pitää perehtyä hyvin varhaisessa vaiheessa myös markkina-alueen lainsäädäntöön. Haluamme varmistaa, että noudatamme alueen vaatimuksia ja että pystymme myös aukottomasti todistamaan sen, sanoo Mika Sokka. Sokka vastaa Fiskarsin keittiötuotteiden tuotekehityksestä Euroopan ja Aasian markkinoilla.
Tuoteturvallisuus ylös
Aina kun mahdollista, testit perustuvat standardeihin, Mika Nummila toteaa.
Keittiötuotteissa viranomaisvaatimukset kohdistuvat yleensä materiaaleihin, ja ne perustuvat EU-maissa muun muassa REACH-kemikaaliasetukseen. Sokka kertoo, että muissa vaatimuksissa on kuitenkin EU:ssakin runsaasti maakohtaisia eroja. Asetelman luulisi harmittavan tuotekehittäjiä, jotka huomioivat tuoteturvallisuuden joka tapauksessa. Sokan mukaan vaatimuskentällä on kuitenkin kohtalaisen helppo pelata, kun vain tuntee vaatimukset ja pitää oman riman tiukimman vaatimuksen yläpuolella. – Kyllä siinä jää edelleen liikkumavaraa. Vaatimuksethan eivät koske yleensä suoraan tuotteiden toiminnallisuutta tai muotoilua, Sokka huomauttaa.
Jokainen materiaali testataan
– Suuri tavoitteemme on, että tuotteen kaikille ominaisuuksille on numeroarvo, joka perustuu johonkin testimenetelmään, ja aina kun mahdollista, menetelmä perustuu standardiin, Nummila sanoo. Hänen mukaansa tavoite on pitkälti jo toteutunut Fiskarsin toiminnallisten tuotteiden, siis keittiö-, puutarha- ja askartelutuotteiden, osalta.
Vaatimuksia sisältä ja ulkoa Nummilan mukaan testaamisella varmistetaan, että kehitettävä ja valmistettava tuote vastaa Fiskarsin sisäisiä laatuvaatimuksia. Näihin lukeutuu luonnollisesti myös tuoteturvallisuus. Turvallisuutta koskevia vaatimuksia tulee lisäksi markkina-alueiden viranomaisilta. – Vaikka kuluttajatuotteen suunnittelu alkaa aina kuluttajan tarpeista ja vaatimuksista, mei-
14
PRESIIS 1.17
Tiukimman turvallisuusvaatimuksen ylittäminen kuulostaa vielä helpolta verrattuna siihen, että saavutus on todennettava kunkin kohdemaan edellyttämällä testillä. Eikö Fiskars voisi ostaa valmiiksi testattuja materiaaleja? Sokan mukaan ei. – Meidän on esimerkiksi selvitettävä, miten keittiöveitsen terä käyttäytyy lämpökäsittelyn jälkeen keittiössä, hän selittää. Fiskarsin asiantuntijat varmistavat muun muassa sen, että sitruunahappo ei liuota veitsenterästä raskasmetalleja. – Euroopassa pääsääntöisesti hyväksytään, että lopputulos ratkaisee, mutta tietyissä maissa vaaditaan lisäksi, että lähtöaineen on oltava tiettyä laatua, Sokka kertoo. Ei ihme, että Sokka ja Nummila arvostavat Euroopassa harmonisoituja standardeja. Osalle tuotteista Fiskars hakee lisäksi vapaaehtoisen turvallisuustodistuksen, jonka myöntää riippumaton testaaja. – Käytämme itse samoja menetelmiä testeissämme, Nummila sanoo.
Vaatimukset aina ajan tasalla Silloinkin, kun ulkoista standardia ei ole, Mika Sokka arvostaa vakioituja toimintatapoja Fiskarsin sisällä. Näihin kuuluu muun muassa tuotekehityksen ja testilaboratorion tiivis yhteistyö.
FISKARS OY
• Fiskars-brändin tuotteet liittyvät puutarhanhoitoon, ruuanlaittoon sekä askarteluun. Tuotteita myydään yli sadassa eri maassa. • Konserniin kuuluu kansainvälisesti tunnettuja brändejä, kuten Fiskars, Gerber, Iittala, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood. • Vuonna 1649 perustettu Fiskars on vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen yritys. Yhtiön juuret ovat Fiskarsin ruukissa, entisessä Pohjan kunnassa. • Fiskarsilla on noin 8 600 työntekijää yli 30 maassa. • Konsernin liikevaihto oli noin 1 205 miljoonaa euroa vuonna 2016.
– Voimme kehittää testimenetelmiä samalla, kun kehitämme tuotetta, Sokka sanoo. Uusien tuotteiden ohella kehitystyötä vaativat aika ajoin myös vanhat tuotteet. – Testaamme jo markkinoilla olevat tuotteet uudelleen, jos vaatimukset, tuote tai tuotantoprosessi muuttuvat, Nummila toteaa. Jotta kokonaisuus pysyisi hallussa, Fiskars kerää sisäiset ja ulkoiset vaatimukset tuotevaatimusdokumenttiin ja seuraa vaatimusten muutoksia.
– Meille on paljon hyötyä myös SFS:n Onlinepalvelusta, jossa tarvitsemamme standardit ovat helposti käytettävissä ja päivitettyinä, Sokka sanoo. Hän ei uskalla antaa arviota Fiskarsilla käytettävien standardien määrästä, koska monia tulee noudatettua lähes huomaamatta. – Valmistusketjusta tulisi kovin kallis, jos ruuvien kierteet eivät noudattaisikaan standardeja, Sokka naurahtaa. u
PRESIIS 1.17
15
«
Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.
Silkkaa betonia?
Betoni kuuluu meidän kaikkien arkeen muodossa tai toisessa. Siksi sen lujuuden kyseenalaistaminen herättää paljon kysymyksiä. Syiden löytäminen on hankalaa, sillä betoniin laatuun vaikuttavat monet tekijät kiviaineksesta ulkolämpötilaan. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus SHUTTERSTOCK
16
PRESIIS 1.17
B
etoni nousi puheenaiheeksi, kun rautatiesillan valu epäonnistui Kemijärvellä ja Turun uuden yliopistollisen keskussairaalan perustukset osoittautuivat liian heikoiksi. – Betoni näkyy ihmisille yhtenä harmaana massana, mutta oikeasti se on monimutkainen juttu. Yhdellä betoniasemalla saattaa olla jopa 3000 erilaista reseptiä erilaisille betoneille, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila kertoo.
BETONISTANDARDIT • Betonin valmistuksessa noudatetaan standardeja SFS-EN 206 ja SFS 7022. • Eurooppalainen SFS-EN 206 -standardi määrittää muun muassa betonin ainesosat, tuoreen ja kovettuneen betonin ominaisuudet ja niiden todentamisen. Kansallisessa SFS 7022 -standardissa annetaan Suomea koskevia, täydentäviä sääntöjä, joilla varmistetaan betonin säilyvyys suomalaisissa olosuhteissa. • SFS-EN 13670 -standardi määrittää betonirakenteiden toteutuksen yleiset vaatimukset. • SFS-EN 13791 -standardi opastaa valmiiden betonirakenteiden puristuslujuuden arvioinnissa.
Hyvät raaka-aineet perustana Ensimmäisenä betonin laatua määrittävät sen raaka-aineet: vesi, sementti ja kiviaines. Lisäksi käytetään erilaisia lisäaineita esimerkiksi betonin notkistamiseksi ja ilmamäärän säätämiseksi. Suomessa valmistuksessa käytetään tasalaatuista juomavettä, ja myös sementti on teollisena tuotteena vakiolaatuista. Kiviaines taas on luonnontuotetta, jonka ominaisuudet vaihtelevat. – Betonissa vesi-sementtisuhde on laadun mittari, ja jos kiviaineksen sisältämää kosteutta ei oteta huomioon, valmistus voi mennä pieleen, Mattila toteaa. Oma lukunsa ovat lisäaineet, joilla säädetään betonin ominaisuuksia. Vaikka niiden osuus betonista on promillejen luokkaa, lisäaineiden vaikutus on suuri. – Viime aikoina ilmenneet ongelmat kulminoituvat osittain lisäaineisiin. Niitä on muutettu ja kehitetty, ja vaikka ne yleensä toimivat hyvin, tietyissä tilanteissa ne voivat yllättää, Aalto-yliopiston rakennustekniikan professori Jouni Punkki sanoo.
Tilaus ja valu tehtävä oikein Suomessa betonia valmistetaan pääasiassa betoniasemilla, joissa tuotantoprosessia voidaan valvoa tarkasti. Valmistuksessa on otettava huomioon raaka-aineiden laatu ja betonin käyttötarkoitus: mihin olosuhteisiin betoni tulee ja kuinka pitkäksi rakenteen elinkaari suunnitellaan.
Sisärakenteiden betonin ei tarvitse kestää pakkasta, kun taas toisessa ääripäässä sillat ovat alttiina paitsi säälle myös suolaukselle. Siltojen säärasitus ja liikenteen aiheuttama kuormitus ovat suuria, minkä takia ne valetaan erittäin lujasta betonista. Betonirakenteen laadun varmistamiseksi käyttäjän on tilattava oikeanlaista betonia. Betoni on kuljetettava oikein ja sitä on käytettävä oikein. – Jos betoni on taikina, betonirakenne on leipä. Jos leipä paistetaan väärässä lämpötilassa, lopputulos ei tyydytä, olipa taikina kuinka hyvää tahansa, Punkki antaa esimerkin.
Kovettuminen vaatii hoitoa ja aikaa Työmaan osuus on tärkeä rakenteen laadulle. – Rakentajan vastuulla on muottitekniikka, betonin tiivistys sekä lämpötilojen hallinta ja muut jälkihoitoasiat, listaa siltoja rakentavan YIT Rakennus Oy:n tuotantojohtaja Risto Kanervo. Paras lämpötila betonin valamiseen on +5–+20 astetta, riippuen rakenteen paksuudesta. Pakkasellakin betonia voidaan valaa, mutta alhaisissa lämpötiloissa sitä voidaan joutua lämmittämään. Kovettuessaan betoni kehittää lämpöä. Tällöin on tärkeää, että maksimilämpötilat eivät ylity ja rakenteen lämpötilaerot pysyvät sallituissa rajoissa. Muuten rakenteen lujuus kärsii, ja siihen syntyy halkeamia. Rakentajan tulee huolehtia ja varmistaa, että olosuhteet betonin PRESIIS 1.17
17
sitoutumiselle ovat suotuisat ympäristön olosuhteista riippumatta. Valun jälkeen betoni alkaa kovettua. Täyden lujuutensa betonin katsotaan saavuttaneen 28 vuorokauden kuluttua, mutta se kovettuu tämän jälkeenkin vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. – Jos betoni on ollut +20 astetta viileämmissä olosuhteissa, lujuuden saavuttaminen vie pitempään kuin 28 vuorokautta. Tätä ei aina muisteta, Mattila korostaa.
Sudenkuoppia testauksessa Ongelmia voi siis ilmetä betonin raaka-aineiden reaktioissa, kuljetuksessa ja valussa, eikä betonin testauskaan ole yksinkertaista. Betonin laatua valvoo valmistaja, jonka valvontaprosessin varmentaa ulkopuolinen tarkastaja. Käytännössä tämä merkitsee ilman määrän mittausta betonista tehtaalla, siltatöissä myös työmaalla sekä betonin lujuuden valvontaa betonitehtaalla. Rakenteen lujuuteen vaikuttavat kuitenkin myös betonin valutyöt ja jälkihoito työmaalla.
”
93 SILTAA YMPÄRI SUOMEA TUTKITAAN TÄNÄ VUONNA.
18
PRESIIS 1.17
Valmistaja vastaa betonista myös sen kuljetuksen ajan. Varsinkin pitkillä matkoilla matkan pituus voi vaikuttaa betonin ilmamäärään. Työmaalla ei ole sertifiointimenettelyjä betonitöille. Kun kyseessä on vaativa rakenne, työmaalla on oltava oma betonityönjohtaja, joka valvoo valun toteutusta ja jälkihoitoa. Viime aikoina työmaalla tehtävien mittausten määrä on noussut. – Siellä on kuitenkin monia tekijöitä, jotka nostavat vaikeusastetta ja siten riskejä, kuten kiire, tilanpuute ja akkukäyttöiset laitteet, Inspectan rakennustuotteiden liiketoimintapäällikkö Matti Järvi kertoo. – Tehtaan laadunvalvontaa voi täydentää työmaalla tehtävällä valvonnalla, mutta se ei voi korvata tehdasvalvontaa kokonaan. Laboratoriossakin betonin testaaminen on järeää puuhaa: ilmamäärä mitataan 10 litrasta betonia ja valetut koekappaleet painavat 10 kiloa. Poraamalla otetut koekappaleet tuovat omat riskinsä, sillä näytteenotossa on helppo tehdä virheitä. Poraus
voidaan tehdä väärin, näytettä ei oteta riittävän syvältä tai koekappale ei ole tarpeeksi suuri. Myös koekappaleiden määrä vaikuttaa tulokseen. Poranäytteiden testistandardin SFS-EN 13791 mukaan esiselvityksessä otetaan kuusi poranäytettä. Jos näissä todetaan alitusta, otetaan 15 poranäytettä, joiden perusteella betonin vaatimustenmukaisuus arvioidaan. – Mitä vähemmän koekappaleita otetaan, sitä enemmän lujuuslaskennassa on otettava varmuusvähennystä huomioon. Pieni koekappalemäärä voi johtaa siihen, että lujuuden laskennallinen arvo on todellista heikompi, Kanervo korostaa.
Ongelmista eteenpäin Betoniongelmia selvitetään nyt eri tahoilla. Kaikki alalla toimivat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne pitää selvittää perin pohjin ja ottaa siitä opiksi. Punkki uskoo ongelmista syntyvän jotain hyvääkin. – Pitkällä aikavälillä kriisi voi uudistaa ajattelun laadunvalvonnasta ja viedä alaa lopulta eteenpäin.
Sillat syyniin Kemijärven rautatiesillan betoniongelmat saivat Liikenneviraston tekemään syksyllä 2016 selvityksen, jossa tutkittiin 16 sillan betonin laatua. Tänä vuonna selvitystä laajennetaan: 93 siltaa eri puolilta Suomea tutkitaan. Kohteena ovat suurimmat ja vilkasliikenteisimmät maantie- ja rautatiesillat, jotka on rakennettu 2005–2016. Kaikista silloista porataan koekappaleita, joiden lujuus ja tiheys mitataan. – Esiselvityksen mukaan joissakin silloissa oli lujuusongelmia. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että liikenneturvallisuus vaarantuisi. Sillat suunnitellaan aina suuremmille kuormille kuin niillä oikeasti liikkuu, Liikenneviraston taitorakenneyksikön päällikkö Minna Torkkeli sanoo. Aiemmin havaitut lujuuspuutteet vaikuttavat lähinnä siltojen käyttöikään. Jos uusissa selvityksissä havaitaan isoja alituksia vaaditusta lujuudesta, sillan aito kantavuus selvitetään. Jos turvallisuusmarginaali on liian pieni, sillalle voidaan määrittää painorajoitus tai se voidaan pahimmassa tapauksessa joutua sulkemaan. u
Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.
Betonin resepti
i
Betonia valmistetaan sementistä, kiviaineksesta ja vesijohtovedestä. 1 Monen tekijän summa Betonin reseptiin vaikuttavat muun muassa betonin lujuus ja rasitusluokka sekä rakenne, aikataulu ja valuolosuhteet.
H 2O
Sementti
• Valmistus
2
Kiviaines
Lisä- ja seosaineet parantavat betonin ominaisuuksia, muun muassa lujittumista
4
3
Kuljetus Betoni on valettava ripeästi auton saavuttua työmaalle.
Näytteenotto Valmistaja ottaa määrävälein betoninäytteen laadunvalvontaa varten. Koekuutionäyte valetaan standardin mukaiseen muottiin ja säilytetään vakioiduissa olosuhteissa. ilmankosteus
20°
5
95%
Näytteestä varmistetaan betonin laatu ja lujuus tavallisesti
28 vrk kuluttua.
6
Valu Betoni pumpataan tai nostetaan autosta oikeaan kohteeseen työmaalla. Rakenteen lujittumisaikaan vaikuttavat betonin laatu, muottikalusto, rakenteen paksuus ja valuolosuhteet. Joskus urakoitsija poraa valetusta rakenteesta koekappaleen betonin lujuuden mittaamiseksi. Betonirakenteen lujuuden arviointi on standardisoitu (SFS-EN 13791). Mittausmenetelmää ei ole standardisoitu, joten tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia.
Jälkihoito Urakoitsija huolehtii oikeista kosteus- ja lämpötilaolosuhteista. Liian nopea kuivuminen tai korkea lämpötila voivat saada betonin halkeilemaan ja heikentää sen lujuutta.
Betoni valetaan kerroksina normien edellyttämällä tavalla. Täryttämällä massasta poistetaan mahdolliset ilmakuplat ja varmistetaan rakenteen kestävyys. Betonirakenteiden toteutuksen standardeja ovat SFS-EN 13670 ja SFS 5975. Betonin valmistuksessa ja testauksessa käytetään myös muita kuin kuvassa mainittuja standardeja. Lähde: Betoniteollisuus ry
PRESIIS 1.17
19
1
Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.
KUKA?
Minna Annala, tekniikan tohtori. Työskenteli aikaisemmin Otaniemessä polymeeriteknologian tutkijana. Vuodesta 2014 asiantuntijana Muoviteollisuus ry:ssä. Asuu Helsingissä miehensä kanssa. Rentoutuu dekkareiden äärellä ja joogamatolla.
MAINETTAAN PAREMPI MUOVI Muovissa on paljon hyvää, sanoo polymeeriasiantuntija. Standardit auttavat varmistamaan laadun. teksti SAARA ITKONEN kuva MINNA KURJENLUOMA
M
inna Annala tuli tuoreena ylioppilaana Etelä-Pohjanmaalta Espooseen opiskellakseen biokemiaa. Kaksi viikkoa myöhemmin kävi kuitenkin niin, että polymeerit veivät nuoren teekkarin mukanaan. Siitä alkoi ura muovin maailmassa. Miksi muovi? Annala ei oikein osaa vastata. Se vain on niin mielenkiintoista. – Muovi on äärimmäisen monipuolinen materiaali. Se on läsnä kaikkialla, Annala sanoo.
Laatu pitää taata Muovilla on huono maine. Turhaan, sanoo Annala. Kaikki muovi ei suinkaan ole ikuista. Muovi muodostuu polymeerista ja siihen lisätyistä aineista, ja esimerkiksi selluloosa on polymeeri, biohajoava sellainen. Annala tarkentaa kuitenkin, että paljon käytetty biomuovi-termi johtaa helposti harhaan. – Muovi voi olla biohajoavaa tai biopohjaista, mutta biomuovi ei kerro, kummasta on kyse. Biopohjainen ei välttämättä ole biohajoavaa.
MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt perillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pystyt vaikuttamaan standardien sisältöön. Pääset myös verkostoitumaan alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa. LUE LISÄÄ
20
PRESIIS 1.17
www.sfs.fi > Standardien laadinta
Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.
Biohajoavalle muoville on kehitetty standardeja, joissa määritellään biohajoavuutta ja kompostoinnin olosuhteita. Annala työskentelee asiantuntijana Muoviteollisuus ry:ssä. Se on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jolla on jäseninään satakunta suomalaista muovialan yritystä. Järjestön toiminta on jakautunut jaostoihin, joissa edistetään alan sisäistä yhteistyötä. Muovialalla standardit ovat tärkeitä. – Ostaessaan standardinmukaisen tuotteen käyttäjä tietää mitä saa, Annala sanoo. Esimerkiksi isoja muovisäiliöitä käyttävän teollisuuden on voitava luottaa siihen, että säiliöt pysyvät paikallaan, kestävät lumikuorman ja sisältämänsä nesteen paineen ja ovat kaikin puolin turvallisia käyttää. – Standardit ovat myös kuluttajan turva. Standardinmukaisesta lattiapäällysteestä ei irtoa haitallisia aineita, ja sen ominaisuudet ovat sellaiset kuin pitääkin. Vaikkapa vanhanaikaiselta kuulostava PVC-muovi on desinfioitavuudessaan ja hygieenisyydessään lyömätön julkisissa tiloissa.
Suomea kuunnellaan Osa Annalan työtä on auttaa yrityksiä standardiasioissa. Joskus avun merkitys on yritykselle toiminnan jatkumisen kannalta jopa ratkaisevaa Muuan suomalaisfirma saa kiittää Annalaa siitä, että se voi myydä tuotettaan standardinmukaisena. Eurooppalaisessa komiteassa työstettiin viime kesänä erään perusmuovisäiliön standardia. Komitea halusi poistaa standardista yhden muovimateriaalin, koska sitä ei valmisteta Euroopassa. Paitsi että valmistetaan – yhdessä suomalaisessa yrityksessä. Annala tarttui toimeen. – Tälle tuotteelle standardi on elinehto. EU-direktiivien mukaan standardien pitää edistää tasa-arvoista kilpailua, ei asettaa kaupalle esteitä. Niinpä kaivoin esiin joukon direktiivejä perustellakseni sitä, että kyseistä materiaalia ei pidä poistaa standardista, Annala kertoo. Suomi oli ainoa maa, joka vastusti muutosta komitean sisäisessä äänestyksessä, mutta vastustus tuotti tulosta. Materiaali pysyi standardissa. Pienikin maa voi siis vaikuttaa. Demokratiassa äänestetään, ja isojen maiden äänillä voi olla väestömäärän perusteella enemmän painoarvoa kuin pienten, mutta riittävän hyvin taustoitettu näkemys voi antaa äänelle lisäpontta. Annala on ollut mukana eurooppalaisen standardisoimisjärjestö CENin komiteassa, jossa on parhaillaan työn alla laaja ja vaativa standardi. Sen kehittämiseen liittyy paljon pikkutarkkaa työtä. – Pelkkiä kaavoja on 150 sivua, Annala sanoo. Siinä riittää dokumentoitavaa. Asiantuntijaa ei kuitenkaan kyllästytä, sillä työn tulos motivoi. – Jos haluaa hyviä standardeja, on oltava mukana standardisointityössä. u
ü
Suurten näyttämöiden mies Tanssija-koreografi Jorma Uotinen tietää, että esityksen on jatkuttava, vaikka tekniikka ympärillä pettäisi. Tyyliniekka erottuu massasta etenkin näyttävien silmälasien ansiosta. teksti HEINI NIEMINEN kuva PASI HAARANEN
1
KOKONAISUUS RATKAISEE
Minulle on tärkeää, että näyttämö on kulloisellekin esitykselle ja sen sisällölle sopiva niin mittasuhteiltaan, äänentoistoltaan kuin turvallisuudeltaankin. Olen mieltynyt suuriin näyttämöihin, eli sellaisiin kuin oopperataloissa yleensä on Standardin SFS-EN ISO 3382-1 avulla esiintymistilojen akustiikkaa voidaan mitata luotettavasti.
2
VAATE VIIMEISTELEE ESITYKSEN
Esiintymisvaatteet ovat parhaimmillaan silloin, kun ne palvelevat teoksen tai esitettävän hahmon luomista ja luonnetta. Joskus ne voivat olla epämukaviakin. Tietysti olisi hyvä, jos vaate istuisi hyvin ja materiaali hengittäisi. Tärkeintä on kuitenkin taiteellinen lopputulos. SFS-EN ISO 11092 -standardin avulla voidaan määrittää tekstiilin fysiologisia ominaisuuksia, materiaalin hengittävyyttä ja lämpömukavuutta.
3
SUURI ON KAUNISTA
Tarvitsen silmälaseja näköni vuoksi. Laseja on mukava vaihtaa aivan kuin vaihdan vaatteitanikin. Tärkeintä on, että linssit ovat korkealuokkaiset ja että näen laseilla hyvin. Suosin suuria kehyksiä. Toisinaan valintaani ovat saattaneet ohjata jonkun maailmantähden käyttämät lasit. Standardissa SFS-EN ISO 8980 esitetään vaatimukset silmälasien linsseille: yksi- ja monitoimilinsseille sekä heijastamattomille ja naarmuuntumattomille linsseille. PRESIIS 1.17
21
Ì
Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.
LOHKOKETJUTEKNOLOGIAN STANDARDIT TYÖN ALLA
ISO on käynnistänyt lohkoketjuteknologian standardisoinnin
Standardisoinnin tavoitteena on turvata lohkoketjuteknologiassa käytettyjen tekniikoiden yhteentoimivuus sekä tukea käyttäjien, sovellusten ja järjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Lohkoketjujen standardisoinnista vastaava komitea ISO/TC 307 Blockchain and electronic distributed ledger technologies kokoontui ensimmäistä kertaa huhtikuussa Sydneyssä. Tietokantojen avoimeen jakamiseen perustuvan lohkoketjuteknologian odotetaan mullistavan toimintatapojamme
Mikä on tuotteen biopohjainen osuus?
22
PRESIIS 1.17
samaan tapaan kuin internet aikoinaan. Lohkoketjulla tarkoitetaan hajautettua tietokantaa ja tekniikkaa, jolla kirjataan erilaisia tapahtumia. Tieto tapahtumasta lähetetään samanaikaisesti lukemattomiin tietokoneisiin eri puolella verkkoa. Tapahtumat liitetään lohkoketjuun siihen aiemmin tallennettujen tapahtumien jatkoksi, jolloin lohkoon tallennettua dataa on jälkikäteen mahdotonta muuttaa jäämättä kiinni. Näin lohkoketjuteknologia poistaa
luotettavien välittäjien ja varmentamiseen tai vahvistamiseen liittyvien välivaiheiden tarpeen. Teknologia soveltuu yhtä hyvin osakekaupankäyntiin kuin päästökauppaankin. Suomi osallistui ISOn komitean ensimmäiseen kokoukseen ja seuraa aktiivisesti lohkoketjuteknologian standardisoinnin etenemistä kansallisesssa seurantaryhmässä. Lisätietoa seurataryhmän toiminnasta saa SFS:stä.
Biomassan eli eloperäisen materiaalin osuus tuotteesta voidaan mitata hyödyntämällä eurooppalaista SFS-EN 16785-1 -standardia. • Standardiin pohjautuvaa eurooppalaista biopohjaisuuden sertifiointijärjestelmää käytetään määrittelemään ja laillistamaan biopohjaisen tuotteen sisältämä biomassan määrä. Tämä helpottaa biopohjaisen tuotteen ominaisuuksista viestimistä sekä kumppaneil-
le että suoraan kuluttajille. • Biopohjaisia tuotteita kehitetään meillä ja maailmalla jatkuvasti. Biopohjaiset tuotteet säästävät ympäristöä, sillä ne auttavat vähentämään fossiilipohjaisten tuotteiden käyttöä. Biopohjaisiksi tuotteiksi luokitellaan uusiutuvasta eloperäisestä raaka-aineesta valmistetut tuotteet, jotka on valmistettu joko kokonaan tai osittain esimerkiksipuusta tai peltokasveista.
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSSTANDARDIT UUSIKSI • Rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia kaikesta energiasta. Tänä vuonna julkaistavien uusien energiatehokkuusstandardien tarjoamilla ratkaisuilla voidaan energiankulutuksen vähentämisen ohella vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamiseen sekä asumismukavuuteen. • Rakennusten energiantarve saadaan laskuun soveltamalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvia ja energiatehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä hyödyntämällä älykkäitä teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja. Energiatehokkuusstandardien eli ns. EPBD-standardien avulla löytyvät laskennallisesti energiatehokkuudeltaan parhaat ja soveltuvat ratkaisut. • Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD muuttuu energiatehokkaaksi rakentamiseksi yhteisten eurooppalaisten standardien kautta. Vuoden 2017 aikana julkaistaan noin 50 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvää standardia. Ne käsittelevät rakennusten energiatehokkuutta, ilmastointia, lämmitystä, automaatiota, rakennusosien lämpöteknisiä ominaisuuksia ja valaistusta. Energiatehokkuuteen liittyvistä standardeista vastaavat METSTA, RTT ja SESKO. •
STANDARDIT LIIKETOIMINNAN TUKENA Yle Radio 1:n Brysselin kone -ohjelmassa oli puhe eurooppalaisen standardisoinnin perusasioista, kun toimittaja Maija Elonheimo haastatteli SFS:n teknillistä johtaja Antti Karppista. Haastattelussa nousivat esille muun muassa Euroopan yhteisten standardien hyödyt ja se, miksi suomalaistenkin kannattaa olla mukana laatimassa standardeja. • Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenasta. Löydät sen myös osoitteesta www.sfs.fi/uutiset. •
TILAA UUTISKIRJE Seuraa standardisointia ja tilaa SFS:n uutiskirjeet itsellesi. www.sfs.fi/tilaauutiskirje
Odotukset ylittävään palveluun Enää ei riitä, että asiakkaalle tarjotaan hyvää palvelua. Menestyvän yrityksen on osattava jatkuvasti tuottaa asiakkaan odotukset ylittävää palvelua. • Ensiluokkaisen asiakaskokemuksen luomisessa tarvittavat periaatteet ja osatekijät on nyt kirjattu standardiksi. Konkreettisesta ja näkökulmiltaan kattavasta standardista hyötyvät palveluorganisaatiot, jotka haluavat tarjota asiakkailleen ensiluokkaisia asiakaskokemuksia. Standardi perustuu saksalaisen yliopiston ja saksalaisten huippuyritysten yhdessä kehittämään toimintamalliin. • Standardi Palvelun erinomaisuus. Ensiluokkaisten asiakaskokemusten luominen palvelun erinomaisuuden avulla (CEN/TS 16880:2015:fi) on ilmestynyt suomeksi keväällä.
Tietoturvahäiriöt kuriin Tietoturva on jokaisen organisaation agendalla, sillä tietoturvaan liittyviä haavoittuvuuksia ei voi kokonaan sulkea pois. Myös uhkakenttä muuttuu jatkuvasti. Siksi tarvitaan työkaluja, joilla häiriöt pidetään kurissa. • Tietoturvahäiriöiden hallinnan suunnittelussa voi hyödyntää standardia Informaatioteknologia. Turvallisuustekniikat. Tietoturvahäiriöiden hallinta. Osa 1 (SFS-ISO/IEC 27035-1). • Ensimmäinen osa antaa ymmärryksen tietoturvahäiriöiden hallintaan liittyvästä päätöksenteosta. Se kuvailee prosessit, vaiheet ja periaatteet yleisellä tasolla. Kun halutaan lähteä toteuttamaan tietoturvahallintajärjestelmää, standardin toinen osa toimii konkreettisen työn tukena. Kaiken perustana on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän vaatimuksia koskeva ISO/IEC 27001 -standardi.
•
ISO juhlii 70-vuotista taivaltaan Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO täyttää tänä vuonna 70 vuotta. • ISO on voittoa tavoittelematon järjestö, joka saattaa maailman eri alojen asiantuntijat yhteen työstämään kansainvälisiä, markkinoiden tarpeisiin perustuvia standardeja. Genevessä päämajaansa pitävän järjestön toiminnassa on mukana 163 maata. Vuosien varrella on julkaistu kaikkiaan 21 000 edelleen voimassa olevaa ISO-standardia. • ISO-standardien osuus Suomessa vahvistetuista standardeista on nykyisin 23 prosenttia. • Suomi on ollut ISOn toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Vuosina 1959-1961 järjestöllä oli suomalainen puheenjohtaja, professori Edward Wegelius. PRESIIS 1.17
23
cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccVAIVATTOMASTI ccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccc1cccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccc2cccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccc3cccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc cccccccccccccccc
NOPEASTI & SFS:n verkkokaupasta löydät Nyt löydät tarvitsemasi julkaisut entistä helpommin ja voit omankäyttöösi alasi standardit hankkia niitä aiempaahelposti. joustavammin:
Astu sisään osoitteessa sales.sfs.fi.
Tilaa tai lataa SFS-, IEC- ja ISO-julkaisut helposti.
Verkkokauppamme palvelee 24/7.
Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. sales@sfs.fi tai puh. 09 1499 3353