2 18
S tandardisoinnin asiall a
Laiva on Lastattu Jyrki Katainen:
Kannattaa tarjota parasta
SSAB haluaa ylittää vaatimukset
! Pohjoismaisessa tutki muksessa kartoitettiin standardisoinnin hyötyjä. u6
SSAB on aktiivisesti mukana kehittämässä teräsalan standardeja. Etunojan ansiosta yhtiö ei ainoastaan täytä vaan ylittää vaatimukset. u 12
« IT-alalla standardeja tarvitaan kaaoksesta selviämiseen. u 16
ü Bruce Oreckin sydän sykkii raudalle ja rakennuksille. u 21
PÄ Ä K I R J O I T U S
Kilpailukyvyn parhaiten säilynyt salaisuus?
T
uottavuuden ja asiakassuhteiden jatkuva kehittäminen sekä muutoksen ennakointi ovat yritysten kilpailukyvyn tärkeitä rakennuspalikoita. Pohjoismaat kattanut tuore selvitys osoittaa, että standardeilla ja standardisoinnilla on suora yhteys yritysten kilpailukykyyn. Standardisointi kirittää tiedon soveltamista. Taloudellinen kasvu edellyttää tuote- ja prosessi-innovointia, mutta T&K&I-panostukset eivät yksistään riitä. Yritysten ja muiden organisaatioiden on ensiarvoisen tärkeää levittää uutta tietoa ja soveltaa sitä laajasti. Yhdessä kehitetyt standardit ovat tehokas tapa laittaa uusi ja jalostettu tieto töihin. Seuraaja vai vaikuttaja? Standardien käyttäminen auttaa seuraamaan teknistä kehitystä. Suurimman hyödyn yritys saa standardeista osallistumalla standardien valmisteluun. Näin yritys pystyy ennakoimaan toimialan muutoksia jo varhaisessa vaiheessa. Kolme neljästä yrityksestä pitää vaikuttamisen hyötyjä merkittävinä. Standardit lujittavat asiakassuhteita. Standardit avaavat tietä uusille markkinoille. Selvitykseen osallistuneista yrityksistä lähes 90 prosenttia toteaa standardisoinnin lisäävän luottamusta. Standardit helpottavat yrityksen ja sen asiakkaiden välistä keskustelua. Etu on sama niin suurille kuin pienillekin yrityksille: standardit auttavat kasvattamaan myyntiä ja hankkimaan uusia asiakkaita. Standardisointi on tärkeä osa yritysten toiminnan suunnittelua. Markkinoiden muutokset ja tekninen kehitys vain kiihtyvät jatkossa. Onkin ennustettavissa, että standardien merkitys markkinoilla kasvaa entisestään. Standardisoinnin vaikutus yritysten kilpailukykyyn on jo kiistaton tosiasia. Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n hallituksen puheenjohtaja
Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. SFS on kumppanisi ja oppaasi kaikessa standardeihin liittyvässä.
2
PRESIIS 2.18
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi Pä ät o i m i t ta j a Karina Vikman T o i m i t u s j a u l k o a s u Cocomms Oy K a n n e n k u va Pietari Posti Pa i n o Libris Oy ISSN 2343-2268 (painettu) ISSN 2343-2721 (verkkojulkaisu) Julkaisija
Minna Kurjenluoma
S I S Ä L LY S
Kontti kutisti maailmaa teksti Marjo Kanerva
VV
Rahtiliikenne maailman merillä räjähti kasvuun 1960-luvulla – standardisoitujen rahtikonttien ansiosta. Tavaraa voitiin yhtäkkiä kuljettaa maapallon toiselle puolelle aiempaa huomattavasti edullisemmin. Ennen konttiaikaa kuljetusten kustannukset saattoivat lohkaista tavaran hinnasta jopa neljänneksen. Kontit mullistivat kulutustottumukset Suomessakin, kun suomalaiset pystyivät ostamaan muun muassa banaaneja ja tomaatteja myös talvisin. Alun perin eri yhtiöiden rahtikontit olivat erikokoisia, ja jokaisen laivanvarustamon piti asentaa satamiin omat räätälöidyt käsittelyjärjestelmänsä. Yritysten ja satamien piti siis sitoutua tietyn valmistajan järjestelmään, mikä oli tehotonta, loi epävarmuutta ja tukahdutti kilpailun. ISOn teknisen komitean (ISO/TC 104) asiantuntijajoukko on vuodesta 1961 lähtien standardisoinut lähes kaikki konttien ominaisuudet koosta kiinnitysmekanismeihin. Standardit ovat sittemminkin vaikuttaneet merkittävästi talouteen ja markkinoihin. Valuutta- ja maatunnusten standardit ovat helpottaneet pankkitoiminnan digitalisoitumista. USB-liittimen standardi on parantanut monien laitteiden yhteentoimivuutta. Mikä keksintö mullistaa maailmaa seuraavaksi? u Lähde: Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO
PRESIIS 2.18
shutterstock
Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.
3
x
Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.
KUKA? Jyrki Katainen, 47 Euroopan komission varapuheenjohtaja URA : Kansanedustaja, valtiovarain ministeri, pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja H a r r a s t u k s e t : Ruoanlaitto, tennis, metsästys Työ:
4
PRESIIS 2.18
Valttina erityisosaaminen Omiin vahvuuksiin keskittyminen on avainasemassa Suomen taloudessa. Komissaari Jyrki Katainen kannustaa myös pk-yrityksiä erikoistumaan ja kansainvälistymään. teksti Anne Hänninen kuva Minna Kurjenluoma
? Miltä Suomen talouden tila näyttää? Talous on kehittynyt myönteisesti viime aikoina. Tähän ovat vaikuttaneet kilpailukykysopimus ja kansainvälisen talouden kasvu, joka on vetänyt Suomenkin taloutta ylöspäin. Alhaiset rahoituskustannukset ja maailmanmarkkinoiden vetoapu ovat lisänneet investointeja Suomeen. EU:ssa taloudessa on vielä positiivisia merkkejä, mutta talous on aina syklistä. Talouskehityksen heikentymisen vaara on olemassa. Jos maailmankauppa hidastuisi esimerkiksi presidentti Trumpin toiminnan seurauksena, sillä olisi vaikutusta kaikkiin talouksiin, mutta erityisesti Suomen kaltaisiin vientivetoisiin maihin. Tästä ei ole vielä vahvoja merkkejä näkyvissä, mutta riski on selvä. Tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on se, että Suomessa on paljon startup-yrittäjyyttä. Se ei ole kansan taloudellisesti vielä suurta, mutta start upit ovat onnistuneet vetämään valtavasti riskirahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Suomi on seitsemänneksi suurin riskirahoituksen saaja EU:ssa eli kokoaan suurempi.
? Mitkä ovat Suomen valtteja markkinoilla? Kaikkein tärkeimpiä ovat ei-rahalliset tekijät: osaaminen, koulutustaso ja tutkimus. Suomalaiset yritykset ovat innovatiivisia ja keskittyvät omiin erityisosa-alueisiinsa. Tämän ansiosta ne pys-
tyvät tarjoamaan sellaista, mitä muut eivät osaa. Tämä sopii Suomelle, sillä kansainvälisillä markkinoilla pärjäävät ne, jotka tarjoavat parasta. Joskus menestyvät ne, jotka tarjoavat halvinta. Se ei kuitenkaan ole meidän vahvuutemme.
? Missä on parannettavaa? Yritysten kannattaisi lisätä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitkällä aikavälillä. Tässä voi ottaa oppia suomalaisista yliopistoista, jotka ovat viime vuosina keskittyneet omiin vahvuuksiinsa eivätkä yritäkään olla täyden palvelun taloja. On sula mahdottomuus olla paras kaikessa. Hyviä esimerkkejä ovat Oulun 6G-tutkimus, Aalto-yliopiston biotalouden tutkimus ja Itä-Suomessa fysiikan tutkimus ja lääkekehitys – kaikki maailman kärkiluokkaa. Suomi on jo kohtuullisen hyvä kiertotaloudessa ja tekoälyn sovelluksissa, ja niihin kannattaisi panostaa enemmän. Kaikki öljytaloutta korvaavat ratkaisut materiaaleissa ovat jatkossa merkittävä kasvuala. Esimerkkinä tästä on sellu, jota voidaan käyttää vaikkapa vaatetusteollisuuden raaka-aineissa öljyn sijaan. Uskon, että kaikkeen talouden ja yhteiskuntien kestävyyden vahvistamiseen tähtäävään kannattaa satsata. Suomessa on myös paljon osaamista etenkin hyvinvoinnin tekoälysovelluksissa ja data-analytiikassa. Suomi voisi viedä terveydenhuollon ja sosiaalipal-
velujen ratkaisuja jatkossa paljon enemmän.
? Mikä merkitys standardeilla on taloudessa? Työssäni osallistun kauppasopimusneuvotteluihin, joiden tavoitteet voidaan jakaa karkeasti tuontitullien poistamiseen tai alentamiseen ja kaupankäynnin ehtojen harmonisointiin. Harmonisoinnissa yhteisten standardien laatiminen on ehkä voimakkain työväline. Standardit ovat olennainen osa kaupankäynnin pelisääntöjä. Mitä laajemmin hyväksyttyjä yhteiset standardit ovat, sitä helpompaa kaupankäynti on.
? Mitä terveisiä lähetät suomalaisille yrityksille? Euroopan tasolla määritellään todella paljon uusia standardeja ja sääntöjä uusien teknologioiden käytön ja kaupankäynnin kehittämiseksi. Yritysten kannattaa olla hereillä ja seurata, mitä esimerkiksi Euroopan komissiossa on käynnissä, ja vaikuttaa siihen. Monia suomalaisia yrityksiä kiinnostavat esimerkiksi biomuoville asetettavat standardit. Toisaalta suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen on vielä vähäistä, vaikka poikkeuksiakin tietysti on. Niillä on kuitenkin paljon sellaista osaamista, joka kävisi varmasti kaupaksi maailmallakin. Toivotan siis pk-yrittäjille rohkeutta lähteä etsimään kasvumahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolelta. u PRESIIS 2.18
5
!
Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
Kova luotto
standardeihin Standardit tukevat yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ne huomioidaan, kun yrityksissä suunnitellaan tulevaisuutta. Tämä tuli ilmi, kun selvitettiin standardisoinnin merkitystä pohjoismaisille yrityksille. teksti Marianna Salin kuvitus Pietari posti
6
PRESIIS 2.18
PRESIIS 2.18
7
ohjoismaisissa yrityksissä käytetään standardeja, koska ne helpottavat pääsyä markkinoille sekä kotimaassa että ulkomailla, parantavat tuotteen tai palvelun laatua ja pienentävät riskejä. Nämä seikat nousivat kärkeen, kun lähes 1 200 yritystä listasi syitä standardien käyttöön pohjoismaisessa tutkimuksessa. 87 prosenttia kyselyyn vastanneista piti standardisointia tärkeänä osana liiketoimintasuunnitelmiaan. Suuressa osassa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä oli kokemusta standardeista. Niinpä myönteinen asenne ei yllättänyt SFS:n toimitusjohtajaa Pekka Järvistä. – Standardien käyttö on pääsääntöisesti vapaaehtoista – yrityksissä käytetään standardeja siksi, että niistä on hyötyä. Järvinen toivoo, että viesti standardisoinnin eduista leviäisi myös toimialoille, jotka kasva-
8
PRESIIS 2.18
vat voimakkaasti mutta hyödyntävät standardeja vielä varsin hillitysti. – Esimerkiksi palveluiden standardisointi on lähtenyt liikkeelle melko hitaasti, ja myös tietotekniikan standardisointi vaatii vielä työstöä. Uskon, että standardeista hyötyvät muun muassa ratkaisut, jotka liittyvät IoT:hen eli esineiden internettiin sekä älykkäisiin kaupunkeihin, Järvinen sanoo.
Perinteiset toimialarajat hämärtyvät Järvisen mukaan on yhä vaikeampaa luoda puhtaasti toimialakohtaisia standardeja, koska toimialat sekoittuvat toisiinsa. – Kun teknologiat konvergoituvat, tarvitaan yhä enemmän kokonaisuutta katsovia standardeja. Samoin tarvitaan toimintaa ohjaavia standardeja, joita voi hyödyntää kaikilla toimialoilla. – Muun muassa ympäristö- ja laatujohtamista määrittelevät standardit antavat pohjaa ja varmuutta yhteistoiminnalle ja herättävät luottamusta. Ne ovat tavallaan myös viestinnän välineitä, kuten kaikki standardit, Järvinen sanoo.
Pohjoismaiden standardisoimisjärjestöjen tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin standardien vaikutusta Pohjoismaiden talouteen. Tutkimuksen toteutti vuonna 2017 Menon Economics yhteistyössä Oxford Reasearchin ja Islannin yliopiston sosiaalitieteiden tutkimuslaitoksen kanssa.
Taustaa tutkimuksesta
Tutkimusryhmä analysoi sekä makroettä yritystasolla, miten standardien käytön lisääminen on vaikuttanut taloudelliseen kehitykseen Pohjoismaissa. Yritystason näkökulmia selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tutkimusta tuki taloudellisesti Nordisk Innovation.
The Influence of Standards on the Nordic Economies
4
Tämä tuli esiin myös tutkimuksessa. Peräti 85 prosenttia kyselyn vastaajista koki, että standardit kasvattavat asiakkaiden luottamusta yritykseen. 72 prosenttia uskoi, että standardit yksinkertaistavat viestintää toimittajan ja asiakkaan välillä.
Oikea ajoitus – myönteinen vaikutus Järvinen odottaa standardien leviävän myös uusiin teknologioihin, kuten nanoteknologiaan, bioteknologiaan ja robotiikkaan. Innovaatioiden ruokkimilla aloilla voi kuitenkin herätä kysymys, estääkö standardisointi innovointia ja erottautumista markkinoilla. Kyselyn vastaajista vain 14 prosenttia piti standardeja innovatiivisten teknologioiden esteenä, kun taas 59 prosenttia piti standardeja hyvänä tapana seurata teknistä kehitystä. Järvinen painottaa standardisoinnin oikeaa ajoitusta. – Jos alan standardisointi alkaa liian aikaisin, se voi lukita toimialan kehittämistä. Jos se aloitetaan liian myöhään, teknologia ja tuotteet ovat eriytyneet niin paljon, ettei ala ota standardeja käyttöön, Järvinen sanoo. Jälkikäteen on helppo havaita, että esimerkik-
”
Lopputulos joka tapauksessa hyödyttää yrityksiä.
si mobiiliverkko standardisoitiin oikealla hetkellä ja standardi avasi maailmanlaajuiset markkinat eri valmistajien tuotteille. Järvisen mukaan standardit ovat viime aikoina avanneet erityisesti tehokkaan energiankäytön ja rakentamisen markkinoita. – Standardisointi on lisääntynyt näillä aloilla osin siksi, että standardeja on hyödynnetty eurooppalaisessa sääntelyssä. Lopputulos joka tapauksessa hyödyttää yrityksiä. 91 prosenttia vastaajista olikin tutkimuksessa sitä mieltä, että standardien hyödyt ovat suuremmat tai yhtä suuret kuin niiden kulut. u PRESIIS 2.18
9
91 % kasvattavat asiakkaiden luottamusta
89 % ovat tärkeä osa toiminta suunnitelmia
Standardit edistävät tuotteiden ja palveluiden laatua
78 %
Samaa mieltä tutkimustulosten kanssa on Versowoodin pellettituotannon tuotantopäällikkö Taru Lampiselkä. Kun tehdasta vuonna 2007 vasta rakennettiin ja tuotantoa suunniteltiin, hän selvitti standardeista, mitä tuotteen laadulla tarkoitetaan ja miten se varmistetaan. Lampiselän mukaan standardisoidut tutkimusmenetelmät ja mittarit helpottavat tuotannon ohella myyntiä. – Kaikki pelletintuottajat puhuvat samaa kieltä ja ovat keskenään vertailukelpoisia. Kokemukseni mukaan asiakkaamme luottavat standardeihin. Vaikka Versowoodin pellettiasiakkaat ovat pääosin suomalaisia, Lampiselkä pitää tärkeänä, että standardit ovat yhdenmukaisia koko Euroopassa ja mieluiten koko maailmassa. – Asiakkaan ei esimerkiksi tarvitse tuntea suomalaisten puulajien erityispiirteitä, vaan ne löytyvät kategorioittain taulukoista. Lampiselkä osallistuu SFS:n toimialayhteisön Kemesta ry:n työryhmään, jossa käydään läpi alan kansainvälisiä ISO-standardeja ja ehdotetaan niihin tarvittaessa muutoksia. – Ryhmässä saa kuulla mielenkiintoisia näkemyksiä pellettien käyttäjiltä, tutkijoilta ja muilta tuottajilta sekä laitevalmistajilta.
helpottavat viestintää asiakkaan kanssa
79 % Tutkimuksen suomalaiset vastaajat totesivat, että
Laitossuunnittelun johtaja Rikumatti Paldanius Pöyryltä on vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Suunnittelijan on osoitettava, että paineenalaiset putkistot ja laitteet vastaavat painelaitedirektiivin turvallisuusvaatimuksia. Helpoiten se onnistuu noudattamalla yhdenmukaistettuja standardeja, joihin direktiivi viittaa. – Standardit ovat mukana päivittäisessä työssä. Ne yksinkertaistavat ja yhdenmukaistavat suunnitteluprosessia ja avaavat Euroopan markkinoita hyvinkin kivuttomasti, Paldanius toteaa. Hän toteaa reilun kahdenkymmenen vuoden kokemuksella, että vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut painelaitedirektiivi on helpottanut suunnittelutyötä merkittävästi. u
Standardit helpottavat markkinoille pääsyä
pienentävät riskejä
parantavat tuotteen tai palvelun laatua
Lähde: The Influence of Standards on the Nordic Economies
10
PRESIIS 2.18
Näyttää, missä tarvitaan standardeja.
?
Vientiä ja kilpailukykyä Standardit auttavat yrityksiä parantamaan kilpailu kykyään ja tehostamaan liiketoimintaansa. Ne myös helpottavat toiminta ympäristön hallintaa ja pääsyä uusille markkinoille. teksti Marjo Kanerva
1 2
Riskit ja turvallisuus Standardit edistävät hyvää ja toimivaa työympäristöä. Riskien hallinnan johtaminen, laitteiden ja tuotteiden sekä fyysisen työympäristön turvallisuus ovat esimerkkejä, joihin standardit antavat ratkaisuja. ISO 31000: Riskienhallinta -standardin tavoitteena on edistää riskienhallinnan kulttuuria organisaatiossa. Tuotteiden ja palvelujen laatu Standardit parantavat tuotteiden ja palvelujen laatua, sillä standardeja noudattava yritys osaa ottaa käyttöönsä tehokkaimmat tekniset ratkaisut ja käytössä testatut toimintamallit. Kaikilla aloilla teollisuudesta kauppaan ja tutkimukseen yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä ja vähentävät virheitä. Tuotteet, palvelut ja menetelmät myös sopivat siihen käyttöön ja niihin olosuhteisiin, joihin ne on tarkoitettu. ISO 9001: Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset on maailman tunnetuin laadunhallintajärjestelmän viitekehys. u
shutterstock
3
Kansainvälinen kauppa Standardit avaavat markkinoita ja auttavat yrityksiä ylittämään kaupan esteitä. Niiden tuella pienikin yritys voi ponnistaa maailman markkinoille. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA aikoo korvata oman kansallisen standardinsa maailmanlaajuisesti hyväksytyllä ISO 13485: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset viranomaismääräyksiä varten.
PRESIIS 2.18
11
Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.
Terästä m i l l i n tarkasti teksti tommi niittymies kuvat LAURA OJA
12
PRESIIS 2.18
Pohjoismaiden suurimman teräksentuottajan SSAB:n tuotteet kannattelevat ja pitävät koossa monia arjessa tärkeitä asioita autoista siltoihin. Terästeollisuudessa ei ilman standardeja pääse pitkälle.
N
ykymuotoinen SSAB syntyi vuonna 2014, kun suomalainen Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB yhdistyivät. Suomessa yhtiön juuret ulottuvat yli puolen vuosisadan taakse. Rautaruukki perustettiin vuonna 1960 valtionyhtiöksi turvaamaan suomalaisen telakka- ja muun metalliteollisuuden raaka-ainehuoltoa. SSAB:n juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Yritysfuusiot ovat aina työläitä operaatioita. Liiketoimintaprosessit eivät yhdisty sormia napsauttamalla, yrityskulttuureista puhumattakaan. Työsarkaa riittää erityisen paljon silloin, kun kaksi suurta ja vakiintunutta yhdistyy. Rautaruukin ja SSAB:n yhdistymisessä auttoi se, että molemmat toimivat poikkeuksellisen standardisoidulla alalla. – Standardit osoittivat fuusiossa voimansa ja toteuttivat juuri sitä tehtävää, johon ne on suunniteltu. Ne helpottivat yhdistymistä valtavasti. Esimerkiksi tuotteiden ja tuotannon tasolla molemmat osapuolet puhuivat ikään kuin yhteistä kieltä, SSAB Europen maalipinnoitettujen terästen tuotantojohtaja Mika Hautala sanoo. – Ei fuusio tietenkään standardien avullakaan aivan automaattisesti tapahtunut. Uuteen kokonaisuuteen yhdistettiin parhaat palat molempien osapuolten toiminnasta.
Näkyviä ja näkymättömiä standardeja
Marko Huhtala asettaa terässauvoja jyrsimeen.
SSAB Europen investointipalveluiden johtajan Arto Kankaan mukaan yhtiö hyödyntää liiketoiminnassaan ”suunnilleen kaikkia mahdollisia” standardeja. Eräs tapa jaotella standardeja on jakaa ne sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset standardit ohjaavat SSAB:n toimintaa johtamisen järjestelmistä tehtaan lattiatason työturvallisuuteen eivätkä välttämättä sellaisenaan näy ulospäin muuten kuin sujuvana ja laadukkaana toimintana. Ulkoiset taas koskevat tuotteita ja näkyvät – ja sormella koputettaessa myös tuntuvat – konkreettisesti asiakkaille. u
PRESIIS 2.18
13
Arto Kankaan mukaan SSAB hyödyntää suunnilleen kaikkia mahdollisia standardeja.
SSAB
×× Nykymuotoinen SSAB syntyi vuonna 2014, kun suomalainen Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB fuusioituivat. ×× Tuotteet: erikoislujat teräkset, karkaistut ja päästetyt teräkset, nauha-, levy- ja putkituotteet sekä rakentamisen teräsratkaisut. ×× Tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa. Vuosittainen tuotantokapasiteetti noin 8,8 miljoonaa tonnia. Lisäksi käsittely- ja viimeistelykapasiteettia muun muassa Kiinassa ja Brasiliassa. ×× Noin 15 000 työntekijää yli 50 maassa. ×× Liikevaihto oli vuonna 2017 noin 66 miljardia Ruotsin kruunua.
Jälkimmäisiin törmää SSAB:n toimialalla väistämättä, sillä teräksen suurostajilla ei ole aikaa selvittää erikseen jokaisen ostamansa teräserän laatua ja sopivuutta tarkoitukseensa. Sitä varten ovat standardit. Niiden avulla määritellään esimerkiksi sallitut mittatoleranssit, joiden sisään toimitettavan tuotteen on mahduttava. Tätä tosiseikkaa ei taitavinkaan myyntimies pysty muuksi muuttamaan. Asiakkaiden tuotevaatimukset vaihtelevat toimialoittain, ja yleisten tuotestandardien lisäksi voi olla hyvinkin tarkkaan määriteltyjä vaatimuksia. Toiminnallisen varmuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi kyse on turvallisuudesta. Teollisessa paineastiassa, siltaa kannat televassa rakenneteräksessä tai kriisialueelle tilattavassa luodinkestävässä teräksessä tuotteen ominaisuudet sananmukaisesti säästävät ihmishenkiä. – Päivittäisessä liiketoiminnassa työskennellään jatkuvasti nimenomaan erilaisten tuote standardien kanssa, Mika Hautala sanoo.
Edelläkävijä saa kilpailuedun Standardien avulla voi luoda myös kilpailuetua. Globaalissa bisneksessä yritykset yhdistyvät arvoketjuksi. Teräs käy läpi monta vaihetta, ennen kuin se esimerkiksi rullaa asiakkaan mukana autokaupan ovesta ulos. Vaikka jokainen yritys lähtökohtaisesti hoitaa oman lenkkinsä toimitusketjussa, jokainen voi myös auttaa ketjun tulevia lenkkejä tehostamalla materiaalivirtaus-
14
PRESIIS 2.18
säädännöstä, mutta kilpailussa pärjää usein paremmin, jos asettaa itse riman korkeammalle. SSAB:lla on tuoretta kokemusta esimerkiksi nesteytetystä maakaasusta (LNG), jota yhtiön Raahen-terästehdas siirtyy käyttämään energianlähteenä hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. LNG:n teollinen käyttö on sen verran tuore asia, että standardiston soveltaminen ei ole vielä vakiintunut. Edelläkävijöillä onkin mahdollisuus vaikuttaa standardien vaatimuksiin.
Yli kansallisuus- ja kulttuurirajojen
ta, auttamalla hävikin vähentämisessä tai helpottamalla ennakoivaa kunnossapitoa. – Se on erinomainen käyntikortti asiakkaalle, kun ei ainoastaan täytä, vaan ylittää vaatimukset, Hautala sanoo. Tämän vuoksi SSAB osallistuu aktiivisesti oman alansa standardisointityöhön. Usein uudet vaatimukset nousevat esiin asiakkaiden kanssa keskusteltaessa ja voivat päätyä standardeiksi vasta myöhemmin. Terästeollisuuden kaltaisella, valtavasti energiaa ja raaka-ainetta käyttävällä alalla korostuvat erityisesti ympäristökysymykset ja niitä ohjaavat standardit. Osa standardeista tulee suoraan lain-
Globaalisti toimiva yritys törmää toisinaan myös kansallisiin erikoisuuksiin. Joskus kyse on vain kansallisen lainsäädännön toteuttamisesta, joskus kotimarkkinoiden ja -teollisuuden suojelemisesta kansainväliseltä kilpailulta. Hautalan mukaan samalle tuotteelle saatettiin aiemmin joutua hakemaan useita eri kansallisia tai asiakastoimialan hyväksyntöjä. Tämä tietysti vei aikaa ja aiheutti kustannuksia. Kansallisiin tuotestandardeihin ja -hyväksyntöihin törmätään edelleen, mutta tilanne on viime vuosina kehittynyt selvästi parempaan suuntaan. – Esimerkiksi EU-alueella tuotestandardeja on harmonisoitu eli yhdenmukaistettu. Tällöin vaatimukset ovat kaikille samat, asiakkaiden kanssa voidaan keskustella samoilla dokumentaatioilla ja tuotteiden ominaisuuksien vertaileminen on helpompaa, Mika Hautala sanoo. u
”
kilpailussa pärjää paremmin, jos asettaa itse riman korkeammalle.
Laborantti Janika Säynäjoki selaa standardikaapin näytteitä, vieressä Mika Hautala. Terässauvoja lähikuvassa
PRESIIS 2.18
15
«
Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.
Standardeista tuottavuutta Tieto liikkuu, tuotteet ja palvelut toimivat ja prosessit kulkevat kuin juna raiteillaan. Standardeja tarvitaan kaaoksesta selviämiseen ja talouden kasvattamiseen. teksti anne Hänninen kuva shutterstock
16
PRESIIS 2.18
S
tandardit helpottavat meidän jokaisen elämää ja sujuvoittavat liiketoimintaa. Niillä on kuitenkin myös selvä ja tutkitusti todettu vaikutus kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Nokia on hyvä esimerkki. Loistopäivinään sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta huiteli yli kolmessa prosentissa. Kun Applen ensimmäiset älypuhelimet tulivat markkinoille, osuus lähti melko nopeasti liukkaaseen laskuun. Syy? Standardisoinnin puute. – Nokia oli ylivoimainen markkinajohtaja, mutta sillä oli monissa puhelinmalleissa useita käyttöjärjestelmiä. Sovellukset piti sovittaa eri malleille erikseen. Applessa sen sijaan sama sovellus sopi kaikkiin malleihin, kertoo Tomi Dahlberg, tietojärjestelmätieteen työelämäprofessori Turun kauppakorkeakoulusta. – Vaikka Applen kehitysympäristö oli nokialaisia paljon hankalampi, ohjelmistokehittäjät tuumasivat, ettei sovellusten tekemisessä nokialaisiin mallei-
hin niiden moninaisuuden takia ollut järkeä. Vaikka tässä ei ollut kyse virallisesta standardista vaan vakioinnin puutteesta, periaate on sama.
Standardien avulla teknologioista saadaan yhteensopivia – osaset loksahtavat yhteen ja toimivat saumattomasti yhdessä.
Vauhdilla kaaokseen
Monia etuja yhteentoimivuudesta
Tekniikassa standardisoimisen pulmana on se, että standardien luominen ei pysy tekniikan kehittymisen vinhassa vauhdissa mukana. Tietotekniikka etenkin on tästä hyvä esimerkki. – IT:tä on käytetty 1950-luvulta, mutta IT-palvelujen standardia alettiin kehittää vasta 1990-luvulla. Aiemmin maailma oli yksinkertaisempi, joten ilman standardejakin pärjättiin. Nyt palveluja on niin paljon, että standardeja tarvitaan kaaoksesta selviämiseen, Dahlberg toteaa. Kaaos syntyy siitä, että uutta teknologiaa kehitetään miettimättä juurikaan eri palasten yhteensopivuutta. Tämä olisi kuitenkin ehdoton edellytys kaikkialle lonkeroitaan ulottavalle digitalisaatiolle, josta haetaan tehostusta miltei joka asiaan.
Järjestelmien ja tuotteiden yhteentoimivuuden parantaminen edistää verkostovaikutuksia. Näitä syntyy, kun teknologian, tuotteen tai palvelujen käyttöönoton hyödyt kasvavat käyttäjämäärän mukana. Puhelin on tästä hyvä esimerkki. Mitä useampi ihminen käyttää puhelinta, sitä enemmän hyötyä verkostosta on. Puheluissa ilmiö ulottuu erilaisiin verkkoihin. Teleoperaattoreiden kannattaa varmistaa, että lankapuhelimet ja matkapuhelimet toimivat yhtä lailla heidän verkoissaan. Silloin kokonaismarkkina kasvaa, mikä mahdollistaa myynnin kasvattamisen. Yhteentoimivuuden ansiosta ostajat voivat valita useista toimittajista ja halutessaan vaihtaa toimittajaa helposti. Tämä lisää kilpailua, sillä toimittajien u PRESIIS 2.18
17
Standardisointi kasvatti työn tuottavuutta ja bruttokansantuotetta Pohjoismaissa 1976–2014
0,7 % 0,7 prosenttiyksikköä työn tuottavuuden vuosikasvusta on sidoksissa standardisointiin.
39 % 39 prosenttia työn tuottavuuden kasvusta liittyy standardisointiin.
28 % 28 prosenttia bruttokansan tuotteen kasvusta liittyy standardisointiin. Lähde: The Influence of Standards on the Nordic Economies
on pystyttävä tarjoamaan hinnalla, laadulla tai suorituskyvyllä muista erottuvia ratkaisuja.
Tuottavuus kasvuun Kyse ei ole ihan pienistä asioista. Tietoja viestintätekniikan avulla voidaan Suomen kaltaisissa talouksissa nostaa tuottavuutta ja bruttokansantuotetta noin prosentin verran vuodessa. Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan standardisoinnin merkitys on yhtä lailla suuri: sen ansioksi voidaan lukea jopa 39 prosenttia työn tuottavuuden ja 28 prosenttia bruttokansantuotteen kasvusta vuosina 1974–2014. Standardien tuomat edistysaskeleet ovat sinällään pieniä, mutta yhdessä niiden vaikutus on suuri: ne lisäävät työn tuottavuutta ja kasvattavat bruttokansantuotetta. Siten standardit luovat talouskasvua. Standardit helpottavat yritysten pääsyä vientimarkkinoille, mikä tukee myynnin kasvattamista. Ne auttavat yrityksiä pysymään teknologisen kehityksen tahdissa ja ennakoimaan tulevaa kehitystä. Standardeilla on myös tärkeä rooli tehokkuuden ja laadun parantamisessa sekä asiakkaiden luottamuksen kasvattamisessa.
Samaa mutta erilaista Standardisointi auttaa vähentämään laite- ja palvelukirjoa: kun eri mallien
18
PRESIIS 2.18
määrä laskee, niitä voidaan tuottaa entistä suurempia määriä tehokkaammin. Mittakaavaetu laskee yksikkökustannuksia, mikä tuottaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Tavarakontit ovat hyvä esimerkki siitä, miten niiden standardisointi teki logistiikasta entistä sujuvampaa, nopeampaa ja edullisempaa. Toinen, tuoreempi
”
Pitää vakioida tietyt asiat mutta säilyttää riittävä erilaisuus. esimerkki on USB-liitin, joka sopii kameroihin, matkapuhelimiin ja muihin laitteisiin ja luo yhteyksiä niiden välille. – Tässä on olennaista pitää mielessä, että ihmiset eivät kuitenkaan halua samoja asioita, Pitää vakioida tietyt asiat, mutta säilyttää riittävä erilaisuus. Esimerkiksi vaatteet voivat olla erilaisia, mutta koot standardisoituja, Dahlberg korostaa. Teknisen tiedon tehokas levittäminen standardeissa tekee tiedonvaihdos-
ta helppoa ja mahdollistaa keskittymisen uuden kehittämiseen. Uusienkin toimijoiden on suhteellisen helppoa tulla markkinoille, kun perustietojen keräämiseen ei kulu turhaan resursseja. Lentokonevalmistajat voivat esimerkiksi nykyisin hankkia tuhansilta yrityksiltä miljoonia osia, joiden tekniset vaatimukset kerrotaan toimittajille standardien avulla. Standardien avulla valmistajat ovat voineet tehostaa koko liiketoimintamalliaan.
Vaatii vaivaa Vaikka standardien edut ovat selviä, silti ne eivät ole kaikkien yritysten käytössä. Syitä on monia. Koska standardeja luodaan hakemalla yhteisymmärrystä maailman asiantuntijoiden kesken, niistä tulee väistämättä melko yleisiä. Niitä ei voi vain ottaa hyllystä ja muuttaa toimintaansa niiden mukaiseksi. Soveltaminen omaan toimintaan vaatii miettimistä ja vaivaa. Lisäksi standardeja on erittäin suuri määrä. Usein eri standardit käsittelevät samaa asiaa, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä käyttäjien keskuudessa, Tomi Dahlberg huomauttaa. – Standardisointiyhteisö on ollut huono paketoimaan standardeja, mutta nyt sitä tehdään. Päällekkäisyyksiä putsataan pois ja varmistetaan, että yhdelle asialle on yksi standardi. u
Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.
i
Kovemmill a pan ok sill a v oittaa ain a
Standardeista kilpailuetua
0
1
2
3
Ei tietoa, ei kiinnostusta
Hyödynnetään olemassa olevia standardeja
Standardeja käytetään ja seurataan
Osallistutaan aktiivisesti standardisointityöhön
PaNOS
Riski
mahdollisuus
Menetetyt mahdollisuudet, kilpailijoita suosivat vaatimukset
Yritys hyödyntää standardeja, mutta ei ennakoi alan kehitystä
Yritys osaa varautua tulevaan
Yritys pystyy vaikuttamaan alansa kehitykseen
Hyöty käytöstä
Hyöty käytöstä ja ennakko tiedoista
Strategiset hyödyt, omaan toimialaan vaikuttaminen
Hyöty EI
PRESIIS 2.18
19
1
Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.
KUKA? Chileläinen Sergio Mujica tuli kansainvälisen standardisoimis järjestön ISOn pääsihteeriksi Geneveen heinäkuussa 2017. Vapaa-aikanaan hän koluaa usein laskettelurinteitä vaimonsa ja seitsemän lapsensa kanssa.
Aito kehityksen moottori ISOn pääsihteerille Sergio Mujicalle standardit ovat keino edistää maailman taloudellista ja sosiaalista kehitystä. teksti ANNE HÄNNINen kuva Guillaume Megevand
K
ansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO – 162 jäsenmaata, yli 22 000 standardia ja 150 ihmisen tiimi – tätä kolossia johtaa Sergio Mujica. Hänen päätavoitteenaan on varmistaa, että standardeja hyödynnetään kaikkialla. – Meidän on pidettävä huolta siitä, että vastaamme markkinoiden, teollisuuden ja hallitusten tarpeisiin ympäri maailman. Siksi meidän on oltava yhteyksissä niihin kaikkiin. Jos standardeja ei käytetä, organisaatiollamme ei ole merkitystä, Mujica sanoo. Hän viettääkin suuren osan työajastaan tapaamalla ISOn jäseniä, valtioiden viranomaisia, päättäjiä ja bisnesjohtajia. – Kansainvälisenä organisaationa meidän on myös varmistettava, että jäsenillämme on kykyjä ja kapasiteettia toimia tehokkaasti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Meillä on vaikutusta vain, jos jäsenemme ovat tehokkaita.
Voimaa vahvoista jäsenistä Yksi Mujican tärkeimmistä tehtävistä on ISOn jäsenten tukeminen. Jäsenjärjestöt ovat hyvin erilaisia: ne ovat eri alueilta, niille ovat tärkeitä erilaiset asiat ja myös kehitystasot vaihtelevat. Tämän vuoksi ISOlla on oma valmiuksien kehittämisohjelmansa, joka auttaa jäseniä ympäri maailmaa vahvistamaan standardisointiorganisaatioitaan ja tukee osallistumista standardien laadintaan. Koska ISO ei voi toimia erillään muista sidosryhmistä, yhteyden pitäminen niihin on tärkeää. Hyvät suhteet YK:hon
ISO – KANSAINVÄLINEN STANDARDISOIMISJÄRJESTÖ Vuonna 1947 perustettu International Organization for Standardization (ISO) on valtioista riippumaton organisaatio, johon kuuluu 162 kansallista standardisoimis järjestöä. ISO tuo yhteen asiantuntijoita jakamaan tietojaan ja kehittämään yhteiseen näkemykseen pohjautuvia kansainvälisiä standardeja.
20
PRESIIS 2.18
Kiinnostava henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.
ü
ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin sekä muihin standardisoimisorganisaatioihin ovat työssä oleellisia. – Hyvä esimerkki yhteistyöstä oli yleiskokouksessamme järjestetty avoin istunto YK:n kanssa. Olemme luoneet selvän linkin standardiemme ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välille, Mujica toteaa. Tämän saavuttamiseksi ISO on kartoittanut käytetyimpiä ISO-standardeja ja linkittänyt ne suoraan 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen, jotka YK on määrittänyt. Työ luo perustan keskustelulle siitä, miten standardeja voidaan käyttää entistä tehokkaammin myös YK:n tavoitteiden saavuttamisessa.
Yhteistyö parantaa maailmaa Mujica uskoo vakaasti tällaiseen yhteistyöhön ja kansainväliseen yhteistoimintaan yleensä. – Olen varma siitä, että yhteistyöllä voimme parantaa maailmaa. Onneksi sama idea on ISOn sloganissa: Great things happen when the world agrees. Mielestäni meidän pitää myös sanoa suoraan ja kuuluvasti, että uskomme kansainväliseen kauppaan, yhteistyöhön ja konsensukseen perustuvaan kehitykseen, Mujica sanoo. Mujicalle standardien parissa työskenteleminen on tapa kehittää maailmaa. Hän kuvaa standardeja taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen moottoriksi. Vahva näkemys on syntynyt jo aiemmissa työpaikoissa, sillä hän on ollut mukana luomassa standardeja miltei koko työuransa ajan. Ennen ISOa hän oli Maailman tullijärjestössä apulaispääsihteerinä ja sitä ennen Chilen tullissa ja Chilen kansallisessa kalatalouspalvelussa. – Standardit ovat kansainvälinen kieli, jonka avulla ihmiset ja maat voivat viestiä keskenään. Ne auttavat pääsemään yhteisymmärrykseen siitä, minkälaisia asioiden ja prosessien pitäisi olla. Ne yhdistävät meitä. Standardien taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus on osoitettu useissa tutkimuksissa: ne edistävät talouden kasvua, suojaavat yhteiskuntia ja lisäävät tehokkuutta. Avaintekijänä on standardien luomisessa haettava yhteinen näkemys. – Standardien hahmotteleminen täällä Genevessä olisi helppoa ja tehokasta, mutta konsensus päätösten tekemisen tärkeimpänä välineenä on kaunis juuri siksi, että se ilmentää kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistä näkemystä. – Suuria asioita todellakin tapahtuu, kun maailma pääsee yhteisymmärrykseen – se on vaikuttava väittämä. u
Rakkaudesta rautaan ja rakennuksiin Yhdysvaltojen entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck näki kiinteistöissä erityisen tuottavan bisneksen. Haastava ala varasti jykevän verojuristin sydämen. teksti Heini Nieminen
1
Kiinteistökehitys vei mukanaan
Lähdin kiinteistöalalle 1980-luvulla Ronald Rea ganin presidenttikaudella. Verolakeja muutettiin silloin niin, että kiinteistöistä tuli naurettavan hyviä investointikohteita. Lähdin mukaan kiinteistöbisnekseen, koska se oli taloudellisesti tuottavaa. Samalla kuitenkin rakastuin alaan ja erityisesti vanhojen talojen uudistamiseen. Ohjeita historiallisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen siten, että niiden kulttuurihistoriallinen merkitys säilyy, löytyy standardista SFS-EN 16883.
2
Rakennusprojekti kuin arvoitus
Pasilan Konepaja-alueen kehittäminen on erittäin vaativa projekti, täynnä paitsi mahdollisuuksia, myös haasteita. Amerikkalaisena pidän kuitenkin jokaista haastetta arvoituksena, jonka voin ratkaista. SFS-EN 15221-6 -standardissa määritellään suunnitteilla olevien ja jo rakennettujen kiinteistöjen lattiapinta-alojen ja piha-alueiden mittaustavat.
3
Intohimoinen liikkuja
Kun minulla on hyvä vaihde päällä, treenaan viisi kertaa viikossa. Tykkään painonnostosta. Se on vähän outo laji, mutta pidän siitä. Ollessani suurlähettiläs haastoin Alexander Stub bin benjihyppyyn. Hän kysyi, että olenko hullu. Onneksi Stubb vastasi ei – ja pelasti samalla minut. En todellakaan halunnut hypätä! SFS-EN ISO 20957-1 -standardissa esitetään yleiset turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät valvotuissa olosuhteissa käytettäville kuntolaitteille. PRESIIS 2.18
21
Ì
Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.
Kirjoituskoneen näppäi mistö on yksi Kansallismuseon näyttelyssä esillä olevista stan dardeista.
Standardien historiaa Kansallismuseossa Kansallismuseossa on esillä ensimmäisiä kansallisia standardeja, muun muassa vientikaupassa aiemmin tärkeä jäkälälaatikko. Kansallismuseon 10 000 vuotta muotoilua – Ihminen, Aine, Metamorfoosi -näyttely esittelee viisi kansallista standardia vuosilta 1929–1959 ja yhden standardin vuodelta 2008. Standardit kertovat ihmisen suhteesta esineisiin, niiden käyttötarkoitukseen ja muotoiluun. Valitut standardit ovat esimerkkejä ensimmäisistä kansallisista standardeista ja standardisoinnin kohteista Suomessa. Standardit liittyvät materiaalin käyttöön, muotoon, kuljetukseen, talouteen, kieleen. Ne ovat myös
tarjonneet muotoilun käyttöön uusia muuttujia. Museo halusi nostaa standardit esille, koska standardin käsite on ollut mukana luovuuden ja tekniikan kehityksessä paljon pidempään kuin mitä tavallisesti ymmärretään. Standardit ovat huomaamatta läsnä elämässämme lähes kaikkialla. Esimerkiksi vuonna 1929 laaditun jäkälälaatikkoa koskevan standardin tarkoituksena oli tehostaa vientikuljetuksia. Jäkälää vietiin 1920- ja 1930-luvuilla Keski-Eurooppaan, jossa sitä käytettiin esimerkiksi koristeisiin.
Näyttely jatkuu 24. helmikuuta 2019 saakka.
Muovin tehokas kierrätys ja hajoaminen ovat keskeisessä roolissa muovijätteen vähentämisessä, sillä muovijätteen määrä huolestuttaa kaikkialla maailmassa Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on tarttunut asiaan paneutumalla muovin kierrätykseen liittyvään standardisointiin. Uuden hankkeen vetovastuun on ottanut Ruotsi.
22
PRESIIS 2.18
Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN pyrkii puolestaan edistämään muovipussien kierrätettävyyttä ja hajoamista kotitalouksissa. Tavoitteena on määritellä pusseille vaatimukset, joita noudattamalla ne voi kompostoida myös kotona. Aiemmin muovipussien vaatimukset edellyttivät biohajoamista vain teollisessa ja kontrolloidussa kompostoinnissa.
Kuvat: Shutterstock
Muovijäte aisoihin Ruotsin johdolla
Kohti globaalia ajokorttia?
ISO-standardit kestävän kehityksen ohjenuoraksi Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on kartoittanut YK:n asettamiin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyviä ISO-standardeja. ISO on myös kehittänyt verkkotyökalun, jonka avulla yritykset voivat löytää standardeista keinoja, jotka edistävät tavoitteisiin pääsyä. YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelman tulokset riippuvat viime kädessä yritysten ja muiden organisaatioiden aikaansaannoksista. Standardien avulla pyritään pureutumaan taloudellisiin, ekologisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. u
www.iso.org/sdgs
Kansainvälisen standardisoimis järjestön ISOn työryhmä laatii parhaillaan mobiiliajokortille standardia, joka voi auttaa m aailmanlaajuisen mobiiliajokortin hyväksymisessä. Standardin laadinnassa kiinnitetään erityistä huomiota paitsi kortin luotettavuuteen myös sen toimintaan verkossa ja ilman verkkoyhteyttä. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti kansainvälisen standardin laadintaan. Autoilijan on jo lähitulevaisuudessa mahdollista todistaa ajo-oikeutensa mobiiliajokortilla. Ajoluvan lisäksi mobiiliajokortti käy henkilöllisyyden todistamiseen – mahdollisesti jopa niin, että syntymäaika ei paljastu henkilöllisyyttä tarkistavalle osapuolelle. LUKEMA
VUONNA 2017 noin
90 000
eurooppalaista asiantuntijaa osallistui standardien laadintaan.
Tekoälyn pelisäännöt etenevät
Työkaluja HR:n tueksi
Kansainväliset ISO-standardit tarjoavat välineitä henkilöstöhallinnon prosesseihin ja muutoksessa toimimiseen. Kun perusasiat hoituvat selkeästi ja yhdenmukaisesti, henkilöstöjohto voi keskittyä lisäarvon tuottamiseen yhtiölle. Henkilöstöjohtamisessa voi olla hyötyä myös esimerkiksi työturvallisuus- ja työterveysstandardista sekä laadunhallinnan, tietoturvan tai ympäristöjohtamisen standardeista. u
www.sfs.fi/hr-tyokalut
Noin 130 yritysten ja muiden organisaatioiden edustajaa 19 maasta kokoontui lokakuussa Kalifornian Sunnyvaleen edistämään tekoälyn kansainvälisiä standardeja. Kokouksessa päätettiin käynnistää muun muassa tekoälyn luotettavuutta ja sen käytön hyvää hallintotapaa koskevien standardien valmistelu. Tekoälyn viitekehys- ja konseptistandardit ovat jo entuudestaan työn alla. Suomesta kokoukseen osallistui nelihenkinen delegaatio. Lisätietoja: asiantuntija Elina Huttunen, elina.huttunen@sfs.fi
Vaikuta alasi kehitykseen, osallistu aktiivisesti standardien laadintaan.
Osallistu ja vaikuta, älä putoa kyydistä!
Näin yritys saa strategista hyötyä.
Lue lisää: sfs.fi/vaikuta