1 15
S TANDARDISOINNIN ASIALL A
KONEELLE STANDARDISOINNISTA KILPAILUETUA Alf Rehn:
EROON YHDEN TOTUUDEN MALLISTA
BIOSTA UUTTA BISNESTÄ Standardit tasoittavat tietä.
S I S Ä L LY S
PÄ Ä K I R J O I T U S
Strateginen asia
S
6
Biotalous näkyy otsikoissa ja kuuluu p oliitikkojen puheissa yhtenä pää lääkkeistä Suomen talouskurjuuteen.
12
KONE huomioi standardien vaatimukset tuotteissaan alusta alkaen.
14
ISO 14001 -ympäristö järjestelmästandardi uudistui.
22
Suomalainen standardisointiasiantuntija Ari Ilomäki heiluttaa puheenjohtajan nuijaa EU-tason luottamus tehtävässä.
2
PRESIIS 1.15
tandardien mukaiset tuotteet, palvelut, koneet ja laitteet ovat osa meidän jokaisen elämää – 24/7. Päätökset standardisointiin liittyvistä valinnoista ovat luonteeltaan strategisia ja kuuluvat siksi ylimmän johdon työpöydälle. Pitääkö meidän osallistua ja vaikuttaa? Riit tääkö, että seuraamme ja hyödynnämme? Entä jos emme tee mitään? Teknologian ja talouden nopea kehitys tuo standardi soinnin piiriin yhä uusia asioita ja kasvattaa toimintaan osallistuvien ja standardien hyödyntäjien määrää. Uusia aihealueita ovat esimerkiksi palvelut, turvallisuus, esteettö myys, nanoteknologia, bioteknologia ja energiatehokkuus. Jotta uudetkin alueet voivat kehittyä, tarvitaan uutta ter minologiaa, määritelmiä sekä testi- ja mittausmenetelmiä. Markkinoille pääsyä puolestaan nopeuttavat eri osapuolten yhdessä laatimat luokittelut ja rajapinnat. Standardit ovatkin avainasemassa luotaessa Euroopan sisämarkkinoita. Yhtenäinen eurooppalainen standardi kanta luo yhteisen kaupan kielen ja helpottaa rajoja ylit tävien arvoketjujen toimintaa. Vastaavasti kansainväliset standardit tukevat globaalin kaupan kasvua. Joillakin aloilla standardisointi täydentää lainsäädäntöä. Harmonisoitujen eurooppalaisten standardien avulla on siirrytty yksityiskohtaisesta, maakohtaisesta teknisestä sääntelystä eri sidosryhmien yhdessä laatimiin alueellisiin standardeihin. Standardisointi tuo myös jatkossa uusia työkaluja glo baalien haasteiden voittamiseksi. Monimutkaisten haastei den ratkaisemiseksi tarvitaan systemaattisia ja kokonais valtaisia lähestymistapoja. Presiis on standardisoinnin äänenkannattaja. Kerromme siitä, miten me suomalaiset saamme standardisoinnista enemmän irti. Pekka Järvinen Toimitusjohtaja, SFS
Presiis on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sidosr yhmälehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
JULKAISIJA
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, PL 130, 00101 Helsinki presiis@sfs.fi
SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.
PÄ ÄT O I M I T TA J A
Karina Vikman Cocomms Oy Anni-Julia Tuomisto
TOIMITUS JA ULKOASU K A N N E N K U VA
Libris 2343-2268
PA I N O ISSN
Esittelee standardisoinnin kuriositeetteja.
VV
Mikä hoitorobotti?
SANDRO SALOMONE/ALDEBARAN
Tulevaisuudessa vanhukset pystyvät asumaan pidempään kotonaan – robottikaverin avustuksella. Liikkuva ja palveleva hoitorobotti voi toimia avustajana tai nostaa ja siirtää ihmisiä. Robotin avustuksella vanhus voi saada vaikkapa näkö- tai puheyhteyden omaisiinsa tai hoitajaan. Suomessa hoitorobotteja testattiin muutama vuosi sitten palvelutalossa. Vanhusten lisäksi robotit voivat kuitenkin pal vella kaikenikäisiä ihmisiä. Hoitorobotti on kone, jonka turvallinen käyttö perustuu SFS-EN ISO 13482:2014 -standardissa esitettyihin konedirektii vin vaatimuksiin. Standardi kuvaa merkittävimmät riskit ja neu voo, kuinka ne ehkäistään. Huomio on pääasiassa ihmiskontak tiin liittyvissä riskeissä. Vaaratilanne saattaa syntyä esimerkiksi, jos ihminen ei havaitse tai tunnista robottia tai robotti eksyy. Robotiikan kehittyessä myös robotteihin liittyvät standardit uudistuvat. Alaan liittyvien standardien laadinnan tehostami seksi kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on organisoi nut komiteoitaan uudelleen. Standardisointityön johtava maa on tällä hetkellä Ruotsi. u
PRESIIS 1.15
3
x
Tuo parrasvaloihin henkilön, jolla on asiaa.
KUKA?
Alf Rehn, 43
K O U L U T U S : Tuotantotalouden tohtori, KTH Kungliga Tekniska Högskolan T Y Ö : Åbo Akademin liiketaloustieteen professori H A R R A S T U K S E T:
Gin, populaarikulttuuri ja gin
4
PRESIIS 1.15
Monta totuutta Mistä talouskasvua Suomeen? Alf Rehn haastaa yrityksiä irrottautumaan yhden totuuden mallista. teksti LAURA TERHO kuva JUSSI VIERIMAA
K
ansainvälisenä puhujana ja kolumnistina tunnetun Alf Rehnin mukaan Suomen on gelma on perinteisesti ollut, että hitsau dumme usein kiinni yhteen annettuun malliin tai muottiin. – Hetki sitten ei puhuttu mistään muusta kuin peliteollisuudesta. Nyt taas hoemme lähes taikaloitsumaisesti bio talouden, cleantechin ja digitalisaation nimiin. Kiintoisampaa on kuitenkin se, mikä jää piiloon, kun toistamme yhtä totuutta. Esimerkkinä Rehn mainitsee Suo men osaamisen infrastruktuurin alueel la. Tätä teknistä perusosaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. – Viemärit ovat Suomelle kultakai vos. Olemme hyviä rakentamaan suuria, miltei näkymättömiä infrastruktuureja veden ja sähkön saralla. Maailmassa on jo nyt Suomea suu rempia globaaleja suurkaupunkeja, jotka eivät ole pystyneet rakentamaan perusinfrastruktuuria niin hyvin kuin Suomessa on tehty. Viemärit eivät ole kunnossa ja sähköjärjestelmät sakkaa vat. – Suomi voisi viedä maailmalle näitä perustekniikoita. Olemme välillä
naureskelleet suomalaiselle perus insinöörille, mutta itse asiassa Pertti Perusinsinööri voi olla yksi suurimmista toivoistamme.
Älä jää odottamaan muiden hyväksyntää Rehnin mukaan me suomalaiset pidäm me usein asioista, jotka jo tunnemme ja jotka ovat saaneet muilta hyväksynnän. Rehn varoittaa, että jos jäämme odot tamaan ulkopuolelta tulevaa vahvistus ta tai hyväksyntää, menetämme mah dollisen etulyöntiasemamme. Professori pitää suomalaista peruskoulua hyvänä esimerkkinä. – Emme uskoneet, että peruskou lumme on hyvä, ennen kuin maailmalta meille niin kerrottiin. Emme oikein edes ehtineet reagoimaan tietoon, ennen kuin Pisa-tulokset jo alkoivat laskea. Rehn mainitsee Suomen yhtenä vah vuutena pitkän historiamme yhteistyös tä eri kulttuureiden kanssa. – Esiinnymme välillä kuin olisimme juuri laskeutuneet puusta, vaikka oike asti olemme varsin osaavia, koulutettuja ja hyvin käyttäytyviä kulttuuri-ihmisiä. Olemme tehneet yhteistyötä niin Aasi aan, Afrikkaan kuin Amerikkaan. Tämä
ei kuitenkaan oikein istu meidän ku vaamme itsestämme ja siksi se usein unohdetaan.
Keikkatalous haastaa perinteisen työn Tulevaisuuden trendejä on Alf Rehnin mielestä helppo listata. Näitä ovat digi talisaatio ja sosiodemografiset ilmiöt, kuten urbanisaatio ja ikääntyminen sekä kulutuksen muutokset. Kiinnostavimpana Rehn pitää kui tenkin tulevaisuuden työteon luonteen pohtimista. Tulevaisuudessa meillä ei enää ole yhtä työtä, joka määrittelee identiteet tiämme ja elämäämme. Jo nyt pätkä-, keikka- ja etätyö sekä Uberin ja Airbnb:n kaltaiset nanoyrittämisen muodot ovat yleistyneet. – Käsitys työstä on murtumassa mo nin tavoin. Olemme siirtymässä kohti post-työyhteiskuntaa. Meillä on keikko ja, firmoja, kääntöjä, säätöjä, startupe ja ja henkilökohtaista brändäysta, Rehn luettelee. – Uskon, ettemme ole vielä nähneet tämän muutoksen koko voimaa. Muu tos tapahtuu vähitellen, pienissä pa loissa. u
Standardit kasvun mahdollistajina Alf Rehn toteaa, että monet nykyisistä megatrendeistä, kuten digitalisaatio tai urbanisaatio, eivät olisi mahdollisia ilman standardeja. – Internethän on oikeastaan kasa standardeja, vaikkemme sitä niin ajattelekaan. Samoin rakentaminen perustuu siihen, että meillä on standardisoituja järjestelmiä.
Keskeistä Rehnin mielestä on keskustella siitä, mitä tulisi standardisoida ja mitä ei. Elämysteollisuus pärjää parhaiten, kun se ei etsi formaatteja ja standardeja kehittäessään tuotteitaan. Elektroniikkateollisuus puolestaan on kehittynyt hyvin osittain siksi, että on otettu käyttöön tiettyjä standardeja.
Kun Rehniltä kysyy hänelle itselleen läheistä standardia, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. – Minulle rakkain ja tärkein standardi on VGA-liitäntä. Kansainvälisenä puhujana minua mietityttää joka kerta, miten saan eri tilaisuuksissa tietokoneeni kytkettyä tykkiin. VGA on ollut luottokumppanini. PRESIIS 1.15
5
!
Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
UUTEEN NOUSUUN? Biotalous on yksi kärkihankkeista, joilla hallitus nostaa Suomen taloutta jälleen kasvuun. u teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus ANNI-JULIA TUOMISTO
6
PRESIIS 1.15
PRESIIS 1.15
7
B
iotalous näkyy otsikoissa ja kuuluu poliitikkojen pu heissa yhtenä päälääkkeistä Suomen talouskurjuuteen. Hallitus aikoo käyttää kau dellaan 300 miljoonaa eu roa biotalouden ja puhtaan teknologian edistämiseen. – Hallituksella on kun nianhimoinen visio bio taloudelle, mikä on hyvä asia: yritykset voivat lähteä investoimaan tur vallisin mielin. Hankala taloustilannekin on tässä tavallaan plussaa. Selkä seinää vasten syn tyy innovaatioita, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnan johtaja Kaisa Hietala toteaa.
Vouhotusta vai vastaus megatrendeihin? Epäileväinen voisi pitää biotaloutta vain yhtenä uutena isminä, jonka nimissä vaahdotaan van hoista asioista uusilla nimillä ja kehitetään vä hän sieltä ja täältä saamatta mitään merkittävää aikaan. Biouskovainen näkee uudenlaisen biotulevai suuden, jossa bisnestä tehdään kestävällä tavalla ja Suomi johtaa joukkoja edestä. Molemmissa näkökulmissa on perää. Suomen biotalousstrategia aloittaa biotalou den määrittämisen näin: ”biotaloudella tarkoite taan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnon varoja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelu jen tuottamiseen”.
”
Ei mitään uutta. Valtaosa ihmisten historiasta kuuluu tämän määritelmän piiriin. Määritelmän jatko tuo biotalouden nykyaikaan: ”biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luon nonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymis tä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti”. Biotalous onkin keino vastata moniin maail man megatrendeihin. – Ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, kierto talous – joudumme miettimään monista eri syistä, miten resursseja käytetään. Biotaloudessa moni asia tulee yhteen, Hietala toteaa. Yksi trendeistä on väestönkasvu. Mitä enem män ihmisiä, sitä enemmän tarvitaan ruokaa, vettä ja energiaa. YK:n Resilient People, Resilient Planet: A Future Worth Choosing -raportin mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enem män energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. – Jotain on yksinkertaisesti tehtävä toisin. Luonnonvaroja on käytettävä nykyistä viisaam min, kiteyttää Kemianteollisuus ry:n asiamies Maija Pohjakallio.
Metsä on rikkautemme Biotalousstrategian mukaan tavoitteena on nos taa biotalouden tuotos Suomessa nykyisestä rei lusta 60 miljardista eurosta vuodessa 100 miljar diin vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden työ paikkojen määrä kasvaisi nykyisestä 300 000:sta 400 000:een.
JOTAIN ON YKSINKERTAISESTI TEHTÄVÄ TOISIN.
8
PRESIIS 1.15
Suomella on tähän hyvät eväät. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti. Meillä siis riittää raaka-ainetta. – Jos Keski-Euroopassa biotalous liittyy lähin nä maatalouteen, meillä se merkitsee pitkälti metsää, sanoo Metsä Groupin kestävän kehityk sen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio. – Meillä on myös pitkä kokemus paitsi met sien kestävästä käytöstä myös niiden hoidos ta. Euroopassa ajatus metsien monikäytöstä ja jokamiehenoikeuksista on monille uutta. Lisäksi metsästä saatava puuraaka-aine on uusiutuvaa luonnonvara. Hyvä esimerkki vanhasta biotaloustuotteesta on jo 1920-luvulla kehitetty mäntysuopa, joka valmistetaan sellunkeiton sivutuotteena synty västä mäntyöljystä. Raaka-aineen saatavuudesta huolehtimi nen onkin yksi biotalouden avainkysymyksis tä. Suomessa metsien jatkuva uudistaminen on normaali käytäntö. Täällä myös osataan käyttää jokainen osa puusta sille parhaiten arvoa tuotta vaan tarkoitukseen. – Me suomalaiset pidämme tätä itsestään selvyytenä. Näin ei kuitenkaan ole – tähän tör mää usein vaikkapa Brysselissä, Joukio kertoo. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muitakin biomassoja on olemassa ja jo käytössä. Neste esimerkiksi ostaa ruokateollisuuden kaikki eläinrasvajätteet Suomessa ja valmistaa niistä dieseliä. – Biotalouden raaka-aineena voisivat olla jopa hyönteiset. Jo nyt Etelä-Afrikassa kasva tetaan toukkia lähinnä rehuksi, mutta niiden sisältämästä proteiinista voitaisiin kehittää myös kaikenlaisia tuotteita, Pohjakallio visioi. – Biotaloudessa on aina kysymys myös maan käytöstä. Esimerkiksi levät olisivat hyvä raaka ainelähde, koska niiden tuotanto ei vie maata ruoantuotannolta.
Kuoppia tiellä? Raaka-ainetta ja perinteitä on, monin paikoin myös huippuluokan osaamista ja teknologioi ta. Onko edessä väistämättä loistava biotulevai suus? Riikka Joukion mukaan biotaloutta on edis tettävä laaja-alaisesti. Tarvitaan paitsi viisasta sääntelyä, tuotekehitystä, innovaatioita ja rahoi tusta myös muutosta kuluttajien ostokäyttäyty misessä. Jos sääntely esimerkiksi estää tuotan non sivuvirtojen järkevän käytön tai on enna koimatonta, se merkitsee kapuloita biotalouden rattaisiin. – Sääntely on tarpeen, mutta se ei saa jäykis
KOMMENTTI
Standardisointi luo latua viennille Vaikka tuotantoketjun alussa tuotteen raaka-aine o lisi täysin biopohjaista, jatkojalostuksessa suhteet usein muuttuvat. Kuinka paljon raaka-aineesta on oltava biopohjaista, jotta koko tuote voidaan luokitella biopohjaiseksi? Miten biopohjaisuus todennetaan? Tällaisten kysymysten parissa painivat standardisoijat. Standardisointi selkeyttää pelisääntöjä osittain hyvinkin uudella alalla. – On aivan eri asia, jos tuotteista esitettyjen väitteiden taustalla on kansainvälinen standardi. Jos vedotaan kansallisiin määritelmiin, ne voivat vaihdella sisällöltään merkittävästi. Näin standardisointi tasoittaa vientiyhtiöiden tietä, mikä Suomen kaltaisessa vientivetoisessa maassa on elintärkeää. – Käytän mielelläni hiihtovertausta: umpihangessa on hankalampi hiihtää kuin standardien luomalla ladulla. Biotuotteiden standardi sointi aloitettiin Euroopassa vuonna 2011. Ensimmäiset CEN/TC 411 -standardit julkaistiin viime vuonna.
TIMO HEIKKA Sidosr yhmäjohtaja Stora Enso Oyj
tää raaka-ainemarkkinoita. Yritykset, kansa laisjärjestöt ja viranomaiset pitäisi saada toimi maan yhteen, Pohjakallio toteaa. Kansainvälinen standardisointi on jo käyn nistynyt. Standardit toimivat työkaluina sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Hietala näkee ongelmana liiallisen poteroitu misen: Suomessa ei seurata, mitä muualla maa ilmassa tehdään. Hallituksen tavoitteisiin pitäisi
u
PRESIIS 1.15
9
Hallituksen strateginen tavoite on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden teknologioiden edellä kävijäksi. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta ja luodaan uusia työpaikkoja sekä saavutetaan ilmastotavoitteet. Yritykset voivat hakea rahoitusta Tekesiltä ja olla mukana toteuttamassa referenssihankkeita, jotka auttavat yritysten vienti- ja kansainvälistymispyrkimyksiä. Tutkimus- ja kehitystoiminta hyödyttää yrityskenttää laajalti. KIMMO TIILIKAINEN
maatalous- ja ympäristöministeri
Erilaisilla biotalouteen liittyvillä sovelluksilla on väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi hyvät kasvunäkymät, joihin on vastattava kilpailukykyisillä tuotteilla. Kehitämme parhaillaan toisen sukupolven biopolttoaineita. Espoon O taniemessä poraamme kalliosta geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon. Kajaanissa ryhdytään tekemään sahanpurusta etanolia. Korkealaatuinen osaaminen on tuotekehityksen elin ehto. Kun lähdetään nollasta liikkeelle, prosessi on pitkä. MIKA ANTTONEN
hallituksen puheenjohtaja, St1 Oy
Meille on tärkeää, että kuluttajat voivat huoletta tankata ympäristöä säästävää ja huippulaatuista polttoainetta. Biofore-strategiamme perustuu uusiutuvan ja kierrätettävän puubiomassan monipuoliseen hyödyntämiseen. Uusin tuotteemme perustuu omaan innovaatioomme, jossa mäntyöljy – selluntuotannon tähde – jalostetaan vähäpäästöiseksi uusiutuvaksi dieseliksi. Direktiivit ja standardit sekä niihin liittyvät sertifikaatit asettavat tuotteille selkeät laatuvaatimukset ja todentavat niiden kestävyyden läpi koko tuotantoketjun. Ne mahdollistavat myös uusien tuotteiden ominaisuuksien ja laadun v ertailun jo markkinoilla oleviin tuotteisiin. SARI MANNONEN
myynti- ja markkinointijohtaja, UPM Biopolttoaineet
10
PRESIIS 1.15
”
SELKÄ SEINÄÄ VASTEN SYNTYY INNOVAATIOITA. myös saada lisää konkretiaa, sillä biohankkeissa on kyseessä helposti viidenkin vuoden investointi. Yksi kysymysmerkkejä täynnä oleva alue on osaa minen. Metsätalouden koulutusmääriä on ajettu alas viime vuosina. Metsä Groupissa kannetaankin huolta osaajien saatavuudesta tulevaisuudessa. – Äänekosken biotuotetehdasinvestoinnin muka na syntyy uusia työpaikkoja erityisesti puun korjuun ja logistiikan osaajille, Joukio sanoo. Pohjakallio tarkastelee asiaa osaamisten yhdistä misen näkökulmasta. – Biotaloudessa tarvitaan systeemitason, molekyy litason ja prosessien osaamista. Koulutuksessa näitä pitäisi saada enemmän yhteen – prosessiosaaminen auttaisi molekyylitasolla tehdyn kehitystyön viemi sessä tuotantoon. Bioalalla olevaa työttömyyttä saisi vähennettyä laajentamalla opetuspalettia. Koulutuksessa pitäi si keskittyä tosiasioiden ja teorioiden lisäksi niiden soveltamiseen ongelmaratkaisuun.
Hyvät mahdollisuudet menestyä Kaikki kolme on kuitenkin sitä mieltä, että mahdolli suudet menestyä ovat hyvät. Suomessa on EU:n bio taloustavoitteet otettu vakavasti sekä hallituksessa että yrityksissä. Tutkimukseen on jo panostettu ja investointeja tehty. – Suomessa on halua, intoa ja rohkeutta lähteä tekemään tavoitteista innovaatioita. Otetuista edis tysaskelista syntyy o ikea lumipalloefekti, Hietala alleviivaa. Olennaista onnistumisessa on erilaisten osaamis ten yhdistäminen. Biotaloudessa on tilaa sekä suur teollisuudelle että startup-yrityksille, jotka kehittävät ketterästi uutta. – Olemassa oleva teollisuus on avainasemassa, sillä innovaatioiden vienti tuotantoon on pitkä pro sessi, joka vaatii resursseja ja osaamista. Nykyteolli suuden kylkeen voidaan synnyttää uutta toimintaa ja saada uusia vientituotteita, Pohjakallio arvioi. u
Näyttää, missä tarvitaan standardeja.
?
Standardit uivat palveluihin Standardisointi parantaa palvelujen laatua.
Uskaltaisinko SUKELTAMAAN Punaiselle merelle? SFS-EN 14153 asettaa vaatimuksia sukelluskoulutukselle ja sukelluspalveluille. Tytär KIELIKURSSILLE Manchesteriin? Standardi auttaa vaikean päätöksen tekemisessä. SFS-EN 24804 -standardia noudattava järjestäjä kertoo asiakkaille kurssiin liittyvistä oleellisista seikoista, esimerkiksi opetuksen määrästä ja laadusta sekä majoituksesta. SIIVOUSSOPIMUS – sitä saa mitä tilaa? Ainakin, jos käyttää standardia. SFS 5994 määrittelee tavoitellun laatutason mukaisen puhtaustason eri tiloille ja pinnoille.
Entä miten ULKOISTAN TOIMINTOJA, jotka joku muu pystyy suorittamaan paremmin ja tehokkaammin kuin oma yritykseni? SFS ISO 37500 luo puitteet onnistuneelle ulkoistamiselle ja tukee prosessin kaikkia osapuolia. TURKISKUORIAISIA! SFS-EN 16636 sisältää v aatimuksia tuholaisten torjunnalle sekä palveluja tarjoavan yrityksen pätevyyden osoittamiseen.
SHUTTERSTOCK
Esimerkit havainnollistavat, miten standardisointi voi edistää erilaisten palvelutoimialojen kehittä mistä palvelujen merkityksen jatkuvasti kasvaessa. Standardisoidun palvelun ostaja saa hankin tansa tueksi vertailukelpoista, yhdenmukaista ja palvelun oleellisen sisällön kattavaa tietoa. Kuluttaja-asiakas hyötyy, kun palveluiden laatu paranee ja tarjonta kasvaa ja monipuolistuu. Palvelun tarjoaja taas voi kehittää toimintaansa ja laajentaa markkina-aluettaan, kun palvelu konseptit yhdenmukaistuvat eri maissa. u
L UE L I S ÄÄ
www.sfs.fi/aihealueet/palvelut
PRESIIS 1.15
11
Vieraillaan yrityksessä, joka tuntee standardisoinnin hyödyt.
Potkua bisnekseen Aktiivinen osallistuminen standardisointiin on tärkeää KONEelle. Siitä on hyötyä yhtiölle itselleen, sen asiakkaille ja koko toimialalle. teksti KARI AHOKAS kuvat KONE
12
PRESIIS 1.15
H
isseistään, liukuportaistaan ja automaattiovistaan tunnettu KONE osallistuu toimialan sa standardisointiin mahdolli simman varhaisessa vaihees sa. Näin yhtiö pystyy huomioi maan standardien vaatimukset tuotteissaan alusta alkaen. Tämä koituu ennen kaikkea hissien ja liukuportaiden käyttäjien hyödyksi, sillä standardien tarkoituksena on ennen kaik kea maksimoida tuotteiden turvallisuus ja käy tettävyys. Standardien varhaisesta hyödyntämisestä hyötyvät tietysti myös KONE ja muut valmista jat itse. – Näin toimien hissien ja liukuportaiden ser tifiointi sekä säännöstenmukaisuuden varmista minen nopeutuu. Se lyhentää markkinoilletulo ajan minimiinsä, KONEen säännöksistä vastaava johtaja Esfandiar Gharibaan sanoo. Yhtiöt, joilla on paras tietämys standardeista ja niiden sovel tamisesta, saavuttavat hänen mukaansa suurim man kilpailuedun niiden hyödyntämisestä. – KONEen asiantuntijat yhdessä muiden ammattilaisten kanssa jakavat standardisoin tikomiteoissa viimeisimmän tietämyksen siitä, miten korkein mahdollinen taso muun muassa turvallisuuden, esteettömyyden ja energiatehok kuuden suhteen toimialalla saavutetaan, Ghari baan kertoo.
Gharibaan itse toimii CEN/TC 10 -standar disointikomitean puheenjohtajana. KONEen projektipäällikkö Ari Ketonen vetää saman komitean yhtä työryhmää. CEN/TC 10 vastaa hissien, liukuportaiden ja -käytävien standar disoinnista Euroopassa. Hisseihin liittyvä standardisointi on tarkkaa työtä, sillä hissit ovat käytössä pitkään. Se, mitä standardi määrää uusille hisseille tänään, on voimassa hissin koko elinkaaren ajan – keski määrin yli 20 vuotta.
Harmonisointi kannattaa Koneen kaltaiselle globaalille toimijalle on etua siitä, jos standardit eri puolilla maailmaa ovat mahdollisimman yhteneviä. Valmistaja pystyy hyötymään mittakaavaedusta, kun sama tuote voidaan sertifioida kaikkialla maailmassa ja tavaroiden vapaa liikkuvuus toteutuu. Tämä luonnollisesti alentaa kustannuksia, mitä asiak kaat arvostavat. – Jos tuotteisiin kohdistuvat vain yhdet mää ritykset kaikkialla maailmassa, myös esimerkiksi tuotteiden tarkastaminen sekä huolto- ja korja ustoiminnot yksinkertaistuvat, Gharibaan sanoo. Hissistandardien harmonisointi onkin eden nyt – vieläpä KONEen kannalta mukavasti niin, että muualla maailmassa monesti seurataan eurooppalaista hissistandardia. Esimerkiksi Kiinan standardi on lähellä omaamme. u
KONEen Hyvinkääntehtaalla työskentelee kaikkiaan 1 200 henkilöä.
”
VALMISTAJA PYSTYY HYÖTYMÄÄN MITTAKAAVAEDUSTA.
PRESIIS 1.15
13
Hyvinkään-tehtaalla valmistetaan moottorit kaikkiin Euroopan tehtailta toimitettaviin hisseihin sekä globaalisti toimitettavat suuret hissimoottorit. Hyvinkäällä tehdään myös erikoishissit suunnittelusta tuotantoon saakka.
– Kiinan osuus hissien maa ilmanmarkkinoista on nykyisin noin 70 prosenttia, Gharibaan sanoo. Miten tähän sitten on päästy? Onko kiinalaisilla vain hyvä maku standardien suhteen vai ovat ko eurooppalaiset toimijat olleet aktiivisesti myötävaikuttamassa Kiinan ratkaisuun? Sekä Gharibaan että Ketonen naurahtavat hieman. – Varmaankin sekä että. Tilannetta on pitkäl ti kiittäminen sitä, että eurooppalainen standar dimme on lähtökohtaisesti kansainvälinen. Sen tekemiseen on osallistunut yli 30 Euroopan val tiota, joiden historialliset ja kulttuurilliset lähtö kohdat eroavat toisistaan, Gharibaan kertoo. Niinpä eurooppalaisen standardin mukaile minen on houkutteleva vaihtoehto monille mail le maailmalla.
Variointiakin tarvitaan Kohtuullisen hyvästä tilanteesta huolimatta standardit eivät siis ole hiilikopioita toisistaan. Lisäväriä tilanteeseen valmistajien kannalta tuo se, että hisseihin kohdistuu erilaisia vaatimuksia myös kansallisella tasolla. Lisäksi hisseihin voi
14
PRESIIS 1.15
”
KONE PYSTYY HUOMIOIMAAN STANDARDIEN VAATIMUKSET TUOTTEISSAAN ALUSTA ALKAEN.
kohdistua yleisempi rakennus- tai sähköteknii kan sääntely. – Pelkästään Euroopan alueella hisseihimme ja liukuportaisiimme kohdistuu 47 eri standar dia. Sen lisäksi meidän on oltava tietoisia kaik kiaan noin viidestäsadasta, esimerkiksi mate riaalivalintoihin liittyvästä standardista, jotka myös vaikuttavat tuotteisiimme, Gharibaan ker too. Euroopan alueella standardit eivät ole keske nään ristiriidassa. Mutta globaalisti tarkastelta essa voi löytyä tilanteita, joissa – harmonisointi pyrkimyksistä huolimatta – muun maailman vaa timukset voivat olla ristiriidassa kansainvälisten standardien kanssa. Niinpä tuotteita on vain vari oitava markkinoiden vaatimusten mukaisesti.
ESFANDIAR GHARIBAAN
• KONEen säännöksistä globaalisti vastaava johtaja asemapaikkanaan Bryssel • Valmistunut diplomi-insinööriksi lontoolaisesta Middlesexin yliopistosta pääaineinaan tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus sekä robotiikka • KONEella vuodesta 1989
ARI KETONEN
• S tandardisointiin erikoistunut projektipäällikkö KONEella • Valmistunut tuotantoteknologian insinööriksi Riihimäen teknillisestä oppilaitoksesta • KONEella vuodesta 1982, työskennellyt aiemmin muun muassa Yhtiön liukuovista vastaavana johtajana
– Tässäkin korostuu standardisointityöhön varhaisessa vaiheessa osallistumisen merkitys. Silloin tiedämme hyvissä ajoin, mitkä vaatimuk set tulevat muuttumaan missäkin päin maail maa ja miten, Ari Ketonen sanoo. Esfandiar Gharibaan kiittelee paikallisten standardisointielimien panosta. – Hissien turvallisuuden ja muiden avainomi naisuuksien kehittyminen entisestään on mah dollista vain SFS:n ja muiden kansallisten stan dardisointiorganisaatioiden työn kautta, Ghari baan sanoo. u
Hissien standardisoinnista Suomessa vastaa SFS:n toimialayhteisö METSTA. PRESIIS 1.15
15
«
Tarjoaa standardisointiin ajankohtaisen näkökulman.
14001
1
UUDISTUKSEN PÄÄKOHDAT:
YMPÄRISTÖASIAT JOHDON AGENDALLE
16
PRESIIS 1.15
P
2
Strateginen suunnittelu
Johtajuus
Ympäristöasiat on sisällytettävä osaksi organisaation strategisen suunnittelun prosesseja. Uudet vaatimukset koskevat toimintaympäristön analysointia, sidosryhmien tarpeiden ja odotusten kartoittamista, riskien hallintaa ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Johdon vastuut ja sitoutuminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Johdon vastuulla ovat muun muassa ympäristötavoitteet ja niiden yhdenmukaisuus organisaation strategian kanssa sekä ympäristöjärjestelmän tuloksellisuus.
öyry Finland Oyj:n ympäristökon sultoinnin johtava asiantuntija Anna-Liisa Koskinen pitää yhtenä ISO 14001 -standardiuudistuksen merkit tävimmistä muutoksista ympäristöasioi den nostamista selkeästi ylimmän joh don agendalle. – Uudessa standardissa korostuvat suunnittelu ja johtaminen. Ympäristö johtaminen on käytännössä nivottava osaksi organisaation strategiaa. Toinen merkittävä ero aiempaan on se, että tavoitteita asetettaessa huomioi daan selkeämmin ympäristöolosuhteet ja sidosryhmien tarpeet ja odotukset. Orga nisaation on mietittävä, miten se vaikut taa ympäristöön ja miten ympäristö vai kuttaa siihen.
– Vaikuttaako esimerkiksi ilmaston muutos omaan toimintaan tai onko merkitystä sillä, mistä energia hankitaan, Koskinen sanoo. Miten sitten uudistus ohjaa ympäristö järjestelmien kehittämistä jatkossa? Uudistettu standardi perustuu riski lähtöiseen toimintamalliin. Koskisen mu kaan yritysten pitää kiinnittää yhä enem män huomiota siihen, mitä tapahtuu, jos ympäristötavoitteisiin ei päästä tai jos sidosryhmien vaatimuksiin ei vasta ta. Uhkien lisäksi tunnistetaan mahdol lisuudet. Tuotteen tai palvelun elinkaaren aikai set vaikutukset kattavat nyt kaiken mah dollisen raaka-aineiden hankinnasta lop pukäyttöön tai -sijoitukseen. Näkökulma
Uudistettu ympäristöstandardi tuo ympäristöasiat nykyistä vahvemmin johdon asiaksi. Standardi korostaa riskilähtöistä ajattelutapaa. teksti MARJO KOSONEN kuvat SHUTTERSTOCK, VAISALA
3
4
Ympäristönsuojelu
Elinkaariajattelu
Jatkuvan parantamisen painopiste siirtyy ympäristöjärjestelmän kehittämisestä ympäristönsuojelun tason kehittämiseen. Organisaatio voi sitoutua muun muassa resurssien kestävään hyödyntämiseen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja bio diversiteetin suojelemiseen.
Ympäristönäkökohtien hallinnassa organisaation on laajennettava näkökulmaa tuotteen tai palvelun elin kaareen.
on siis selvästi aiempaa laajempi. On kuitenkin organisaation luon teesta kiinni, kuinka laajasti elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset on tar peen huomioida. Organisaation oman toiminnan suo rien vaikutusten lisäksi huomioidaan myös epäsuorat vaikutukset, esimerkiksi vaikutukset asiakkaan ympäristöasioi hin. Tuotesuunnittelu tai palvelukonsep ti on avainasemassa.
Vihreää kasvua Elinkaariajattelu avaa silmät strategisel le suunnittelulle – ja mahdollisesti myös kulmahuoneen oven. – Kun yritys kehittää ympäristöasioi ta tuotteiden tai palveluiden elinkaaren
näkökulmasta, samalla voi syntyä uutta liiketoimintaa, Koskinen sanoo. Toisaalta monet yritykset ovat pan neet ympäristöjärjestelmänsä pystyyn jo 90-luvulla. ISO-standardin uudistus tar joaa oivan mahdollisuuden panna jär jestelmä kokonaan uusiksi. Järjestelmää kannattaa vaikkapa keventää ja karsia turhaa raportointia. Tulevaisuudessa korostuu ympäris tönsuojelun tason nostaminen tekemäl lä jatkuvasti pieniä parannuksia. – Yritykset ja organisaatiot ovat tässä suhteessa hyvin eri viivalla. Osa on jo tehnyt merkittäviä ympäristönsuojelu toimenpiteitä. Jatkossa huomio kiinnit tyykin yhä enemmän toiminnan läpinä kyvyyden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa
enemmän ja parempaa viestintää sekä ulkoistettujen prosessien haltuunottoa. Myös alihankintaketju on huomioitava.
Mainepääoma palkitsee Kaiken ympäristönsuojelun vähimmäis tavoitteena on lainsäädännön ja viran omaissäädösten vaatimusten täyttämi nen, Koskinen muistuttaa. Asettamalla tavoitteensa selvästi aiempaa korkeammalle organisaatiolla on kuitenkin mahdollisuus nousta uudelle tasolla ja nostaa samalla profii liaan. – Standardi antaa puitteet mutta ei rajoita lähestymistapaa. Yritys voi itse päättää, haluaako se tulla tunnetuksi vaikkapa edelläkävijänä. u PRESIIS 1.15
17
5
6
Ulkoistetut prosessit
Viestintä
Ulkoistettujen toimintojen merkittäviä ympäristönäkökohtia on ohjattava tai niihin on vaikutettava sopivin keinoin.
Viestintää on tehostettava luomalla prosessit sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Informaation luotettavuus on varmistettava.
VAISALA NOJAA STANDARDIIN Saimme ISO 14001 -sertifikaatin kouraan kymmenisen vuotta sitten, ja siinä se on pysynyt. Standardi on koko ajan mukana kehitystyössä, Vaisalan ympäristöinsinööri Juuso Pokkinen kiteyttää. Standardilla on ollut suuri vaikutus Vai salan ympäristöjohtamiseen. Yhtiön kaikki tuotantolaitokset ja suurimmat toimipisteet on ISO 14001 -sertifioitu. Standardin etuna Juuso Pokkinen näkee sen, että se antaa tarpeeksi liikkumatilaa. Eri toimialoilla toimivat yritykset voivat soveltaa standardia eri tavalla. ISO 14001 määrittelee vain ”mitä”, ei ”miten”. Vaisalan tavoitteena onkin saada ympä ristöjärjestelmä tukemaan ja ohjaamaan lii ketoiminnan kasvua ja kehitystä niin, että ympäristövaikutukset pienenevät kasvusta huolimatta. – Alkuaikoina huomio oli pääasiassa omien porttien sisällä tapahtuvassa toimin nassa. Viime vuosina olemme ryhtyneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota tuotteen elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin ja toimitusketjun hallintaan.
18
PRESIIS 1.15
Vaisalassa on seurattu silmä tarkkana standardityön kehittymistä, joten uudistus ei tuonut suuria yllätyksiä. Pokkisen mieles tä uudistuksen suunta on oikea. – Siinä missä standardi aiemmin antoi melko vapaat kädet fokuksen rajaamiseen, nyt pitää ottaa huomioon myös tuotteen elinkaaren aikaiset vaikutukset. Mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan tuotanto on pääasiassa kokoon panoa, joten isoimmatkin ympäristövai kutukset ovat maltillisia. Ne liittyvät ener giaan, raaka-aineisiin ja veden käyttöön sekä jätteisiin. Yli 150 maahan tuotteitaan myyvän yhtiön haasteena on paikallisten olosuhtei den huima vaihtelu. Se mikä onnistuu Suo messa, ei ehkä ole realistista Kiinassa. Sekä asiakkailta että lainsäätäjiltä tule vat tiukentuvat, eri tahtiin kehittyvät vaa timukset tuovat Vaisalan kehitystyöhön oman lisähaasteensa. Yhtiön on huomioita va ympäristövaatimukset tuotekehityksessä ja tuotannossa, mikä edellyttää tarkkaa seu rantaa ja prosesseja.
Purkaa monimutkaisen asian kuviksi.
Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN
STANDARDI
• M äärittelee selvät ja yksiselitteiset ehdot kaupan ja kanssakäymisen helpottamiseksi • Voi koskea tuotetta, palvelua, menetelmää, turvallisuutta, sanastoa, testausta
SFS ja toimialayhteisöt
Standardin synty 6
VAHVISTAMINEN
Standardi "EN 123"
"SFS-EN 123": Aiemmat standardit kumoutuvat.
5
ÄÄNESTYS
Painotettu äänestys
4
Vaikuttamisen paikka! Noin 3000 suomalaista jo mukana!
i
Suomen kanta
HYÖDYT
• Lisää turvallisuutta • Parantaa tuotteiden vertailtavuutta, vaihdettavuutta ja yhteensopivuutta • Mahdollistaa suur tuotannon • Tukee avointa kilpailua • Parantaa taloudellisuutta
Kansallisen kannan muodostaa kansallinen komitea tai seurantaryhmä.
LAUSUNTOKIERROS
Julkinen lausuntokierros
Kansallinen käsittely Oleelliset tahot kuultava
Kaikilla mahdollisuus antaa lausunto: Lausuntopyyntöpalvelu http://lausunto.sfs.fi
3
STANDARDIEHDOTUKSEN LAADINTA
Tekninen komitea Työryhmä
2
Kansalliset komiteat tai seurantaryhmät
TYÖKOHTEEN HYVÄKSYMINEN
Tekninen valiokunta tai teknillinen komitea
1 CEN
ALOITE Kansallinen jäsenjärjestö
Aloitteen voi tehdä kuka tahansa SFS:lle tai toimialayhteisölle
PRESIIS 1.15
19
1
Tällainen on standardisointityön asiantuntijan normipäivä.
KUKA?
Ari Ilomäki, 48
Rakennustuoteteollisuus RTT:n tuoteryhmäpäällikkö ja energia- ja ympäristöasioiden erityisasiantuntija, CENin TC350 -komitean puheenjohtaja.
EUROOPPAA YHTENÄISTÄMÄSSÄ Ari Ilomäki johtaa puhetta eurooppalaisen standardisoi misjärjestön CENin kestävän rakentamisen standardeja kehittävässä komiteassa. Työ sarkaa riittää kotimaassakin. teksti SAARA ITKONEN kuva IDA NISONEN
A
ri Ilomäen työssä ei kahta samanlaista päi vää ole. Puolet työajasta kuluu eristeteolli suuden edunvalvontaan. Unioninkadun- toimistolta on helppo liikahtaa kertomaan vallan pitäjille, millaista tietoa päätösten tueksi on tarjolla. Toisen puolikkaan vie EU-tason luottamustehtävä puheenjohtajana eurooppalaisen standardisoimis järjestön CENin teknisessä komiteassa, joka vastaa kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen arvioin timenetelmistä. Ilomäki on johtanut puhetta komiteassa sen perustamisesta saakka, jo kymmenen vuotta. Itse valtiaaksi hän ei silti tunnustaudu. – Komitean hallinnosta vastaavat ranskalaiset, jot ka eivät toistaiseksi ole tehneet aloitetta puheenjoh tajan vaihtamiseksi. Yhteistyö on sujunut hyvin. Suo malainen ja ranskalainen työkulttuuri vastaavat toi siaan siinä, että sovitusta ei lipsuta.
Rakentamassa tulevaisuutta Parasta puheenjohtajuudessa on Ilomäen mukaan se, että eurooppalaisiin rakennusalan standardeihin saa daan suomalainen kädenjälki. – Tässä pääsee konkreettisesti vaikuttamaan tulevaisuuden rakentamiseen. Standardit liittyvät rakentamista ohjaaviin sääntöihin, jotka ennen pit kää muuttuvat määräyksiksi ja voivat lopulta edetä lainsäädäntöönkin. Kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen liittyy kolme ulottuvuutta. Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat on huomioitava sekä standar deissa että niiden arviointiperusteissa. Matkapäiviä puheenjohtajalle kertyy vuodessa
20
PRESIIS 1.15
Mielenkiintoinen henkilö kertoo hänelle tärkeistä standardeista.
ü
noin 50. Melko paljon siis, mutta puolet vähemmän kuin aikoinaan, kun Ilomäki työskenteli vastaavissa tehtävissä Metsäteollisuus ry:ssä. – Reissut suuntautuvat nykyään käytännössä vain Eurooppaan. Komitean kokouksia järjestetään eri pääkaupungeissa, joten ne ovat tulleet vuosien saa tossa tutuiksi. Poikkeus tosin vahvistaa säännön. Syyskuussa Ilo mäki piipahti Meksikossa globaaleja ISO-standarde ja kehittävän komitean jäsenenä. ISO-standardit ovat yleensä jonkin verran eurooppalaisia CEN-standarde ja väljempiä, mutta molempia pyritään kehittämään samaan suuntaan. Yhdenmukaisuus edistää vapaata kaupankäyntiä ja rakennustuotteiden liikkuvuutta.
Standardeihin kannattaa satsata Rakennusalan säädökset eivät ole kaikkialla saman laiset, vaan niihin vaikuttavat esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet. Ilomäki haluaa kuitenkin korostaa, että esimerkik si suomalaisia kestävän rakentamisen järjestelmiä ja säädöksiä kehitettäessä ei pitäisi koskaan tyytyä koti kutoiseen. EU:ssa määritellyt säännöt täytyy huomioi da. Vaikka standardien kytkeminen määräyksiin vaih telee maittain, tulevaisuudessa saattaa olla tiedossa Euroopan unionin sisäisiä minimitasoja. – Satsaus standardisointityöhön kannattaa. Kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä, arviointiproses sit ovat mahdollisimman läpinäkyviä, mikä puoles taan mahdollistaa avoimen kilpailun ja uusien inno vaatioiden kehittämisen. Kansainvälisten standardien noudattamisesta on tietysti hyötyä myös suomalaisel le viennille, kun ulkomaisen tilaajan ei tarvitse arvuu tella, mitä on lupa odottaa, Ilomäki toteaa. Ilomäki tekee muutakin kuin lobbaa ja kehittää. Kuntosalilla kohoaa rauta ja tasokkaissa ravinto loissa ruokaihmisen mieli. Reissaaminenkin taitaa olla miehellä verissä, sillä kolmen tyttären isä nauttii matkustelusta myös vapaa-ajallaan perheensä kanssa. Työ seuraa tekijäänsä muutenkin: aina uuteen rakennukseen astuessaan Ilomäki nuuhkaisee sisä ilmaa. Sen laatu kertoo paljon siitä, onko rakentami sen standardeja noudatettu oikein. u
Kestävää kauneutta Pelagon pyörät ovat erityisesti tyylitietoisten kaupunki laisten suosiossa. Pelago-pyörien hiottu ulkonäkö on 80-prosenttisesti Mikko Hyppösen käsialaa. Hän on toinen yrityksen perustaneista veljeksistä. teksti LAURA TERHO kuva ALEKSI PELTONEN
1
LU E LISÄÄ
www.sfs.fi > Standardien laadinta
Jos pyörän runko on huonosti suunniteltu tai valmistettu, sen päälle on turha lähteä rakentamaan mitään – ja toisin päin. Suunnittelemme itse pyöriemme rungot ja o stamme osat alihankkijoiltamme. Haluamme yhdistää pyörissämme kolme arvoamme: k estävyyden, käytettävyyden ja kauneuden. SFS-EN ISO 4210-6 -standardi määrittää esimerkiksi testit, joista rungon on selvittävä ilman murtumia.
2
MUKAAN STANDARDISOINTITYÖHÖN? Osallistumalla standardisointityöhön pysyt perillä alasi eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista ja pystyt vaikuttamaan standardien sisältöön. Pääset myös verkostoitumaan alasi parhaiden asiantuntijoiden kanssa.
RUNKO TUO ROTIA
PINNA EI SAA PALAA
Etu- ja takapyörä eli vanteet, pinnat ja navat ovat oleellisia pyörän kestävyyden ja toimivuuden kannalta. Ulkonäkö on toissijainen asia, jos laatu on heikko. Sekä materiaalien että työn laadun on oltava korkea. Viimeistely ja laatu näkyvät myös tuotteen loppuhinnassa. SFS-EN ISO 4210-7 kertoo pyörien ja renkaiden kestävyyden raja-arvot.
3
TARPEELLISET TAVARAT MUKAAN
Haluamme suunnitella tarkkaan jokaisen yksityiskohdan pyörissämme. On tärkeää, että pyörällä on helppo kuljettaa arjen tavaroita. Pyöriin voidaan kiinnittää tavaratelineitä, joissa vaikka läppärilaukku kulkee kätevästi. SFS-EN 14872 ilmoittaa tavaratelineiden vaatimukset. PRESIIS 1.15
21
Ì
Kertoo tuoreimmat standardikuulumiset.
LAATUSTANDARDI ISO 9001 UUDISTUI Laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia kä sittelevästä ISO 9001 -standardista on ilmestynyt uusi versio. Samalla on julkaistu uudistettu ver sio ISO 9000 -standardista, joka käsittelee laa dunhallintajärjestelmien perusteita ja sanastoa. Laadunhallintajärjestelmän suunnittelussa ja käytössä korostuu nyt selkeä yhteys organisaa tion toimintaan ja kokonaisvaltaiseen toimin taympäristöön. Laadunhallinnan toiminnat ja tavoitteet on sisällytettävä kiinteäksi osaksi organisaation strategiaa. Organisaation johdon on sitouduttava ja osallistuttava laatujohtamiseen sekä otettava siitä näkyvä vastuu. Standardin lähtökohtana ovat edelleen prosessit. Riskien huomioinnin keskeisyyttä painotetaan nyt päätöksen teon perustana. Uudistuksessa on huomioitu, että standardia hyödynnetään yhä useam min palveluja tuottavissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla ei ole tuotantoa. ISO 9001 -standardi on käytetyin ISO-standardi ja maailman tunnetuin laadun hallinnan viitekehys. Se toimii organisaatioiden työkaluna, kun halutaan osoittaa kyky johdon mukaiseen hyvälaatuisten palveluiden ja tuot teiden tuottamiseen.
Biomassojen kestävyydelle kriteerit
22
PRESIIS 1.15
Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on hyväksynyt standardin, joka määrittelee kestävyyskriteerit biomassoille. Standardi julkaistaan loppuvuonna 2015. Biotalouden raaka-aineena käytettävän biomassan kestävä tuotanto on biotalouden kasvun kannalta kriittinen tekijä. ISO 13065 -standardin kriteerit määrittelevät kansain väliset pelisäännöt biomassan kestävyydelle. Biotalouden materiaalivirrat ovat globaaleja, joten kriteerit ja eri toiminnanharjoittajien vastuiden rajaukset parantavat mahdollisuuksia kehittää biotalouden tuotteita kestävällä tavalla, mahdollisimman kustannustehokkaasti.
– Kestävyyskriteerit antavat toimijoille tietoa niiden toimintaan liittyvistä ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista kriteereistä ja indikaattoreista. Standardin avulla voidaan edistää biomassatuotantoon liittyvän teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä bioenergiamarkkinoilla, sanoo työstä Suomessa vastannut JOUNI VALTANEN Kemesta ry:stä. Kriteerejä voidaan soveltaa biotalouteen laajemminkin. Valmisteilla olevat eurooppa laiset biopohjaisten tuotteiden kestävyys kriteerit pohjautuvatkin nyt valmistuneisiin kansainvälisiin kriteereihin.
Stand by me
RUUKKI
Sähkölaitteen valmiustilan kytkimessä käytetty kuvatunnus IEC 604175009 eli stand by -tunnus on yksi käytetyimmistä sähkölaitteiden kuvatunnuksista. Tunnus on parhaillaan esillä New Yorkin modernin taiteen museossa, MoMAssa. This Is for Everyone: Design Experiments for the Common Good -näyttely on avoinna tammikuun 2016 loppuun saakka. IEC 60417 -kuvatunnuksia käytetään esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöliittymissä, pak kauksissa ja käyttöohjeissa.
95%
RUUKKI PANEE RISKIT KURIIN Teräsyhtiö Ruukki minimoi asennuksiin liittyviä riskejä ja parantaa asennustoiminnan luotettavuutta ottamalla teräsrakenteiden asennuksissa käyttöön standardit SFS-EN 1090 ja SFS-EN ISO 3834. Standardit on otettu käyttöön asennus-, hitsauskoordinaatio-, laatu- ja projektitoiminnan tiiviissä yhteistyössä. Ruukin tehtaillaan valmistamat ja hitsaamat kantavat teräsrakenteet merkitään aina standardin SFS-EN 1090 mukaisesti CE-merkinnällä, joka kattaa myös standardin SFS-EN ISO 3834 mukaisen hitsauksen. Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt Ruukille kaksi uutta teräsrakenteiden asennukseen liittyvää sertifikaattia.
Standarditietoa pk-yrityksille Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt CEN ja CENELEC yhdessä standardisointiin osallistumista ja standardien käyttöä edistävän Small Business Standards -järjestön kanssa ovat lanseeranneet pk-yrityksille verkkokurssin standardeista. Maksuton kurssi on tarjolla myös suomeksi. Standards eSME -verkkokurssilla grillikutsujen isäntänä toimiva animaatiohahmo Bruno keskustelee vieraidensa kanssa standardeista ja standardisoinnista. Jokaisen kuuden moduulin jälkeen osallistuja pääsee testaamaan tietojaan. LU E L I SÄÄ
www.standards-esme.eu
LUKEMA
SUOMEN STANDARDEISTA ON VOIMASSA EU:SSA TAI GLOBAALISTI.
Tiesitkö, että voit lukea ja kommentoida standardi ehdotuksia netissä? SFS:n KOMMENTOI Lausuntopyyntöpalvelussa voit selata STANDARDI e hdotuksia aihe EHDOTUKSIA alueittain tai hakea niiNETISSÄ tä tunnuksen tai otsikon perusteella. Tervetuloa tutustumaan standardeihin ja osallistumaan standardisointityöhön. L UE L I S ÄÄ
http://lausunto.sfs.fi
PRESIIS 1.15
23
SFS KAUPPA ON UUDISTUNUT! Nyt löydät tarvitsemasi julkaisut entistä helpommin ja voit hankkia niitä käyttöösi aiempaa joustavammin:
1
Uusi hakutoiminto helpottaa julkaisun löytämistä.
2
Voit kohdistaa haun myös julkaisujen sisältöön.
3
Julkaisuista on nähtävillä entistä kattavammin tietoa, mm. esikatseludokumentteja.
Käytetäänkö organisaatiossanne standardeja säännöllisesti? Silloin teidän kannattaa ottaa käyttöön Online-palvelumme. Tarpeitanne vastaava julkaisukokoelma on aina ajan tasalla ja käytössänne milloin vain. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. sales@sfs.fi tai puh. 09 1499 3353
Astu sisään osoitteessa sales.sfs.fi.