5 minute read
Parannamme työntekijöidemme elämänlaatua
1Parannamme
työntekijöidemme elämänlaatua
Sodexo Nordics sertifioitiin ISO 45001 standardin mukaan. Kyseessä on vuonna 2018 julkaistu kansainvälinen työterveys-
ja työturvallisuusjärjestelmästandardi
sekä johtamismalli, joka perustuu jatkuvaan parantamiseen ja joka mahdollistaa työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapojen vertailun kansainvälisesti. – Sertifiointi todentaa, että työskentelemme systemaattisesti ja hyvin työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Verrattain uusi ISO-standardi tukee meitä jatkuvassa kehitystyössämme, jonka päämääränä on tapaturmaton ja terveellinen työpaikka jokaiselle työntekijälle eli Nolla Tapaturmaa, sanoo Sodexo Suomen QHSE-päällikkö Marja-Leena Holopainen. Tinkimätön työmme työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi on puolit-
tanut poissaoloon johtaneiden tapa-
turmien määrän Pohjoismaissa viimeisen neljän vuoden aikana. Hyviin tuloksiin olemme päässeet muun muassa työterveys- ja työturvallisuusrutiinien selkiyttämisellä sekä panostamalla riskinarviointeihin. Tavoitteemme on kuitenkin Nolla Tapaturmaa, jonka eteen työskentelemme kovasti jatkossakin. Tällä hetkellä suurimpia tapaturmia aiheuttavia syitä ovat kaatumiset, kompastumiset ja viiltohaavat.
1Parannamme
työntekijöidemme elämänlaatua
Vuoden 2019 alussa Sodexolla otettiin Pohjoismaissa käyttöön malli, joka mahdollistaa työntekijöiden sapattivapaat. Taustalla vaikuttavat työntekijöiden muuttuneet odotukset ja Sodexon halu olla nykyaikainen ja houkutteleva työnantaja. Tämä pohjoismainen käytäntö tukee laajempaa Sodexon FLOW-aloitetta (Flexibility Optimizes Work).
– Mietimme, miten voisimme parantaa työntekijöidemme elämänlaatua, mitä ihmiset haluavat ja odottavat nykypäivänä työantajalta. Kun on tutkittu, mitä asioita ihmiset arvostavat työnantajassa, kärkeen nousee kysymys siitä, tarjoaako työnantaja
paremman tulevaisuuden.
Uskomme, että jo tieto mahdollisuudesta vapaaseen parantaa elämänlaatua, vaikkei vapaata juuri nyt käyttäisikään, kertoo Sodexo Suomen henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti.
Monenlaiset elämäntilanteet voivat synnyttää tarpeen sapattivapaaseen: läheinen voi sairastua ja työntekijä haluaa jäädä kotiin hoitamaan häntä tai puoliso lähtee ulkomaankomennukselle ja työntekijä haluaa lähteä mukaan. Tai työntekijä haluaa viettää aikaa synnyinmaassaan tai opiskella.
Työntekijät sitoutuvat työnantajiin, jotka tarjoavat mielenkiintoisen työn lisäksi mahdollisuuksia kehittyä työuran eri vaiheissa.
Sapattivapaan saaminen edellyttää, että on ollut Sodexon palveluksessa viiden vuoden ajan. Vapaan maksimimäärä on yksi vuosi. Sapattivapaalle jäävällä odotetaan olevan tarkoitus palata takaisin Sodexolle vapaan jälkeen. Ajankohdasta sovitaan esimiehen kanssa.
Sapattivapaa vastaa sellaisiin tarpeisiin, joihin lakisääteiset ja työehtosopimuksiin perustuvat vapaat, kuten vuorotteluvapaa ja opintovapaa, eivät yleensä ulotu.
– Pääsääntöisesti ihmiset ovat käyttäneet vapaata matkusteluun ja
perheen kanssa yhdessäoloon.
Sapattivapaan jälkeen työntekijä palaa toivottavasti sitoutuneempana, motivoituneempana ja osaavampana töihin, Puputti kertoo.
1Parannamme
työntekijöidemme elämänlaatua
CASE
Sapattivapaa
HR-päällikkömme Anna Römpötti vietti kahdeksan kuukauden sapattivapaan ja lähti reissaamaan Aasiaan. – Matkustaminen on rakas harrastukseni, ja haaveilin avopuolisoni kanssa pitkään siitä, että voisimme pitää
pienen tauon työelämästä.
Pariskunta kävi 14 eri maassa. He viettivät muun muassa kuukauden Intiassa, kokeilivat rukousmyllyjen pyöritystä Tiibetissä, ihastelivat Kiinan ensimmäiselle keisarille rakennettua terrakotta-armeijaa ja hoitivat kurjista oloista pelastettuja norsuja eläinten turvakodissa Thaimaassa. – Reissu oli sukellus syvälle aasialaiseen maailmanmenoon, näin erilaisia tapoja elää ja pääsin lähietäisyydeltä kokemaan, mitä maailman eriarvoisuus voi hurjimmillaan olla. Opin valtavasti Aasiasta alueena: sen eri kulttuureista, uskonnoista, politiikasta, historiasta ja maantieteestä. Ymmärrän nyt paljon paremmin, mikä ja mitä Aasia on. Opin paljon myös itsestäni. Sapattivapaa antoi itselleni uutta virtaa arkeen ja uskon sen antamien kokemusten ja opetusten kantavan vuosienkin päähän.
Anna Römpötti Kiotossa.
Muutto teki hyvää
Pääkonttorimme muutti uusiin tiloihin Helsingin Pitäjänmäellä. Uudet toimitilat järkevöittävät tilankäyttöä ja tukevat työntekijäkokemuksen kehittymistä. Tilojen suunnittelussa henkilökunnan toiveet ja ideat olivat alusta asti keskeisessä roolissa. Muuton tiimoilta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kerroimme työntekijöille avokonttoriin siirtymiseen liittyvistä käytännön asioista, ja myös henkilökunnalla oli mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään. Henkilöstön ajatuksia kartoitimme myös verkkokyselyssä, josta saatua tietoa hyödynsimme suoraan tilasuunnittelussa. Loimme myös toimistomme yhteiset pelisäännöt, joihin kaikkien oli helppo sitoutua. Uudet toimitilat tukevat meitä myös matkallamme kohti kestävää tulevaisuutta, sillä ne ovat optimaalisen tilankäytön myötä aiempaa energiatehokkaammat. Ne lisäävät luontevia kohtaamisia työkavereiden kesken, ja myös tiedonkulku paranee, kun työkaverin nähdessään voi saman tien kysäistä mielen päällä ollutta asiaa. Toimiva avokonttori on parhaimmillaan dynaaminen työympäristö, jossa viestintä toimii ja konttorilla vallitsee tiivis yhteishenki ja tekemisen meininki.
1Parannamme
työntekijöidemme elämänlaatua
Työturvallisuuden kehitys
Tavoitteemme on, että jokainen työntekijä pääsee työpäivän jälkeen terveenä ja hyvinvoivana kotiin. Työskentelemme saavuttaaksemme 0 tapaturmaa -tilanteen. Olemme parantaneet turvallisuutta Suomessa nyt viisi vuotta peräjälkeen. Tähän olemme päässeet: • johdon ja esimiesten vahvalla sitoutumisella • jatkuvalla ja määrätietoisella työturvallisuuden kehittämisellä • työturvallisuuskoulutuksilla • aktiivisella yhteistyöllä asiakkaiden kanssa • toimipaikkojen henkilökunnan tekemillä turvallisuushavainnoilla ja korjaavilla toimilla • säännöllisillä turvakävelyillä
Sairauslomaan johtaneet työtapaturmat Suomessa – kehitys ja välitavoitteet
CASE
Naantalin Neste
Naantalin Nesteen jalostamon toimipiste on työturvallisuuden mallioppilas. Syvään juurtunut turvallisuusajattelu konkretisoituu pienissä asioissa. Sisäisessä auditoinnissa toimipisteestä ei löytynyt ainoatakaan poikkeamaa. – Naantalin toimipisteessä työskennellään asiakkuudessa, joka korostaa turvallisuutta kaikessa tekemisessä. Se edellyttää ravintolaltakin erityistä otetta, kehuu työturvallisuuspäällikkö Seppo Vartiainen. – Meillä on Sodexon toimipisteistä varmasti eniten turvallisuusyhteistyötä asiakkaan kanssa. Viemme esimerkiksi joka kuukausi tekemämme 2–3 turvallisuushavaintoa asiakkaan rekisteriin, kuten myös kaikkien turvallisuuskävelyjen annin. Raportoimme tapaturmista, ensiaputapauksista ja läheltä piti -tilanteista, minkä lisäksi suoritamme Nesteen toimintatavan mukaisen poikkeamamenettelyn. Meillä on myös asiakkaan kanssa neljä kertaa vuodessa virtuaalinen turvallisuuskokoontuminen, kertoo ravintolapäällikkö Heta Boman.
1Parannamme
työntekijöidemme elämänlaatua
On puututtava riittävän varhain
Sodexo järjesti esimiehille neljä Varhainen välittäminen ja puheeksi ottaminen -koulutustilaisuutta. Puoli päivää kestävissä tilaisuuksissa käytiin läpi esimerkkien valossa erilaisia keinoja, miten työkykyhaasteisiin voi ja pitää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen välittäminen ja puheeksi ottaminen ovat esimiehen tärkeät työkalut työkyvyn, työhyvinvoinnin ja jaksamisen lisäämiseen sekä sairauspoissaolojen hallintaan.
Tukea hyvinvointiin
ePassi motivoi sodexolaisia huolehtimaan fyysisestä kunnostaan. Sitä voi käyttää liikunta- tai kulttuuriaktiviteetteihin. Parempi vire -mobiilipalvelu taas tukee jokapäiväistä hyvinvointia. Sovelluksella työntekijä voi seurata ja kehittää omaa liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan, lepoaan ja palautumistaan sekä hyödyntää ammattilaisten laatimia harjoitusohjelmia. #malupaan on sodexolaisten oma Facebook-ryhmä, jonka jäsenet voivat kannustaa toisiaan hyvän elämän pariin.
Mukautettu työ
Toukokuun alussa Sodexo otti käyttöön mukautetun työn mallin, jossa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä mukautettua työtä kokoaikaisen sairauspoissaolon sijaan. Mukautettu työ on työntekijälle vapaaehtoista. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa työhön palaaminen, vaikka työntekijä ei pystyisi täyteen työpanokseen. Samalla se kannustaa uuden oppimiseen, kokeilemaan uusia työtehtäviä ja hyödyntämään omaa osaamista. – Mallista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Pitkällä tähtäimellä malli edesauttaa työyhteisön moniosaajuuden kehittämisessä ja vähentää sairauspoissaolopäivien lukumäärää. Se tukee myös Sodexon työkykyjohtamista, kertoo HR-päällikkö Hanna Kronlund.
SITOUMUS 2 2