Kutsuttu sotilaaksi Tässä kirjoitussarjassa Pelastusarmeijan sotilaat eri puolelta Suomea ja Viroa pohtivat omaa kutsumustaan ja kertovat, mitä ajatuksia heille on herännyt Kutsuttu sotilaaksi -kirjan äärellä. Tässä kuussa puheenvuoro on Maija Kyntäjällä Vaasan osastosta.
Jeesus on sytyttänyt valon elämääni Olen Maija Kyntäjä. Olen jo eläkkeellä, ja roolini on nykyään olla isoäiti. Saan olla esirukoilija jo neljälle sukupolvelle. Olen oikeastaan ollut uskossa lapsesta asti. Välillä yritin pyristellä irti, mutta Jumalan Sana otti minut silloin kiinni. Minut pysäyttivät Danielin kirjan sanat (5:27): ”Sinut on vaa’alla punnittu ja kevyeksi havaittu.” Kohtasin Jumalan uudenlaisella tavalla. Vaikka Jeesus oli aina ollut jollain lailla sydämessäni, tuolloin hänestä tuli minulle erityisen tärkeä.
joihin oli tulossa paljon vieraita. Kaikki oli hienosti järjestyksessä, ainoastaan tiskaaja puuttui. Lupasin, että voin auttaa. Aloitin Pelastusarmeijassa siis tiskaajana. Sotilaaksi minut vihittiin 10.9.1989. Kului muutama vuosi, ja Pelastusarmeijan Vaasan huoltokotiin haettiin johtajaa. Joku muisti minut, ja niin alkoi työurani Pelastusarmeijassa. Vaasasta minut lähetettiin Pietarsaareen, sieltä Poriin ja jälleen takaisin Vaasaan.
Ensimmäiset muistoni Pelastusarmeijasta ovat kesäkokoukset Kristiinassa, jossa lapsena vietin lomia tätini luona. Myöhemmin kun olin jo aikuinen, Vaasassa etsittiin opettajaa raamattupiiriimme. Joku kysyi minulta, tunnenko Pelastusarmeijaa, voisiko sieltä kysyä opettajaa. Osasin sanoa vain, että kyllä ne ovat kristittyjä ja ihan oikeita uskovaisia. Niin sitten kävi, että tuolloinen Pelastusarmeijan kadetti Olavi Säynäjoki tuli johtamaan raamattupiiriämme.
Uskon, että Jumala on synnyttänyt Pelastusarmeijan. Eihän mikään seurakunta voi syntyä ilman Jumalaa! Jumala puhuu, vetää luokseen, kutsuu ja lähettää. Uskon, että Pyhä Henki kutsui William Boothin ja hänen toverinsa aloittamaan Pelastusarmeijan.
Syyskuussa 1987 oli Vaasan uuden osaston avajaiset. Luvassa oli hienot juhlat, 20 SOTAHUUTO
Pelastusarmeijan ydintehtävä
Pelastusarmeijan ydintehtävä on kohdata eksyneet. Matteus sanoo, että kun Jeesus näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. (Matt. 9:36). Mielestäni näihin sanoihin kiteytyy Pelastusarmeijan tehtävä.
Työ jatkuu, Pelastusarmeijaa tarvitaan edelleen. Matteus jatkaa: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” Meidän täytyy jatkuvasti rukoilla uusia työntekijöitä, sillä tehtävää on paljon. Haluan omalta osaltani tehdä työtä sen eteen, että ihmiset löytäisivät yhteyden Jumalaan ja myös yhteyden toinen toisiinsa. Sitä tarkoittaa, kun sanomme Pelastusarmeijassa: ”Sydän Jumalalle ja käsi ihmiselle.”
Meillä on viesti Pelastusarmeijalla on viesti kerrottavana ja se kuuluu, että Jumala rakastaa ihmistä. Oikeastaan tämänkin voi ilmaista Raamatun sanoilla: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16). Koska itse olen saanut kokea Jumalan rakkauden, en voi pitää sitä vain itselläni. Jeesus on sytyttänyt valon elämääni, ja tiedämme, että valo ei voi koskaan
