Stefano Ruia
Sukellusturvallisuus
Tutkimuksen ehkä hankalin vaihe oli saada EMI-lupa (electromagnetic interference) sydämen kaikukuvausten tekemiseen lennon aikana.
T Kuplat lennolla Suositukset siitä, kuinka kauan sukelluksen jälkeen pitäisi odottaa ennen lentoa, ovat perustuneet teoriaan. DAN (Divers Alert Network) on tutkinut asiaa käytännössä tekemällä sukeltajille sydämen kaikukuvauksia lennon aikana. Tutkimus tehtiin Malediivien sukellusmatkan yhteydessä vuonna 2012. Toimittanut Kristiina Karila
utkimus muodostui neljästä vaiheesta. Ensimmäinen sydämen kaikututkimus tehtiin lentokoneessa menomatkalla, kun sukeltajan viimeisestä sukelluksesta oli yli 48 tuntia. Näin saatiin kerättyä tietoa, jossa ei vielä näy ylipaineelle altistumisen vaikutuksia. Toisessa vaiheessa sydämen kaikututkimus ja muut testit tehtiin jokaisen sukelluksen jälkeen yli viikon kestävällä liveaboard-risteilyllä. Aina kun sukeltaja nousi pintaan, hänen tuli mennä testattavaksi. Tutkimustyö tuli osaksi normaalia päivärytmiä aluksella, jossa toiminta ei muuten poikennut tavallisesta lomaristeilyistä. Kolmas tarkkailuvaihe tapahtui paluumatkan alussa lentokentällä, jossa sydämen kaikukuvaukset tehtiin sukeltajille juuri ennen koneeseen nousua niin, että pinnalla vietetty aika oli ollut 24 tuntia. Viimeisessä vaiheessa paluumatkalla lentokoneessa kaikille sukeltajille tehtiin sydämen kaikututkimus ja doppler-tutkimus täsmälleen 30, 60 ja 90 minuutin kuluttua siitä, kun lentokone oli saavuttanut matkalentokorkeutensa. LYHYILLÄ LENNOILLA ISOMPI RISKI
Tutkimusprojekti esiteltiin vuonna 2013 EUBS:n (European Underwater and Baromedical Society) konferenssissa, jossa se sai Zetterström-palkinnon parhaasta tieteellisestä julkaisusta.
38
1/2019 SUKELTAJA
