Monien mahdollisuuksien avaruus Vaasan yliopisto tuo kestävää avaruustaloutta ja sen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Merenkurkkuun.
S
yyskuussa 2019 Vaasan yliopisto alkoi kurkotella tähtiin konkreettisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yliopisto koordinoi Kvarken New Space Digital Economy Innovation Center eli KvarkenSpaceEco-hanketta, joka lähti käyntiin kymmenen osapuolen voimin Suomesta ja Ruotsista. Hankkeessa rakennetaan avaruusliiketoiminnan osaamiskeskittymä, joka tukee uuden, avaruusdataa hyödyntävän liiketoiminnan kehittämistä. Hanketta rahoitetaan EU: Interreg Botnia Atlantica -ohjelmasta, ja sen budjetti liki kolmelle vuodelle on 1,86 miljoonaa euroa. Sekä Suomen että Ruotsin valtionhallinnoilla on suuret suunnitelmat hyödyntää avaruusdataa kestävästi ja tehostaa siihen liittyvää palveluliiketoimintaa. Merenkurkun alueella onkin ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää Suomen ja Ruotsin vahvuudet ja saada synergiaetuja molempien maiden yhteistoiminnasta. Hankkeessa ovat Vaasan yliopiston lisäksi mukana Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Institutet för rymdfysik IRF, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU ja Aalto yliopisto.
UUSI AVARUUS EI KUULU VAIN VALTIOILLE Avaruusdatan käyttö on arkipäiväistymässä ja sitä hyödynnetään jo muun
16
VOX CORDIS 2/2019
muassa paikannuksessa, tietoliikenteessä, kartoituksessa, sääpalveluissa, muutostulkinnassa ja erilaisissa monitorointisovelluksissa. Tärkeää se on esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurannassa, liikenteen ja peltoalueiden seurannassa, metsätaloudessa, merenkulun seurannassa ja vesistöjen levätilanteen tai jäätilanteen havainnoinnissa. Avaruusteollisuuden viimeaikojen kehityssuuntaus mahdollistaa paljon aiempaa edullisempien ratkaisujen toteuttamisen. Tämä ”uusi avaruus” tarkoittaakin yhä useampien saavutettavissa olevaa avaruusliiketoimintaa – ei enää pelkästään valtiollisia, isoja missioita vaan yhä enemmän kaupallista palvelua. Kaupallisia piensatelliitteja laukaistaan yhä enemmän, ja niiden kautta tulee saataville monimuotoista tietoa maasta sekä muun muassa parempia tietoliikennepalveluita. Euroopan komissio on lisäksi viime vuosina investoinut miljardeja paikannuksen Galileo- ja kaukokartoituksen Copernicus -ohjelmiin tarjoten avointa avaruusdataa.
EDELLÄKÄVIJÄKSI KESTÄVÄSSÄ AVARUUSTALOUDESSA Suomessa tuli vuoden 2018 alkupuolella voimaan laki avaruustoiminnasta. Se antoi Suomelle selkeät puitteet valmistautua uuden avaruuden mahdollistamaan kukoistavaan avaruustoimintaan. Ruotsi päivitti äskettäin avaruusstrategiaansa Ruotsin kansallisen avaruus-
järjestön toimesta korostaen aiempaa enemmän uutta avaruustaloutta. Koska ruotsalainen teollisuus on osallistunut aktiivisemmin ”vanhaan avaruuteen” eli suuriin avaruusmissioihin, on siellä Suomea enemmän avaruusteknologian yrityksiä. Ruotsi on myös panostanut kasvaneeseen Esrange-avaruuskeskukseensa Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa. Suomessa avaruustoiminnan painopiste on pitkään ollut avaruustutkimuksessa ja kaukokartoituksessa. Lisäksi teollisuutemme on osallistunut pienemmässä mittakaavassa kansainvälisiin avaruusmissioihin. Suomeen on 2018 perustettu Suomen Akatemian rahoittama Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö, joka kokoaa yhteen Suomen kansainvälisen huippututkimuksen ja -osaamisen avaruusfysiikassa ja avaruusromussa. Painopisteenä on avaruuden kestävä hyötykäyttö. Yksikössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto sekä Ilmatieteenlaitos. Huippuyksikön avulla Suomella on mahdollisuus tulla edelläkävijäksi kestävässä avaruustaloudessa.
OMA PIENSATELLIITTI JA AVARUUSDATAN VASTAANOTTOASEMA KvarkenSpaceEco-hankkeen tavoitteena on, että Merenkurkun alue pystyy osallistumaan uusiin avaruustaloudellisiin toimiin, ymmärtää uusimmat tekniikat sekä on valmis niiden toteuttami-
