Metsän henki 1/2014

MILLAINEN ON SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA? S. 20

YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITO ON TIIMITYÖTÄ S. 22

KULJETUSYRITTÄJÄ ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA S. 34

www.metsämaailma.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2014

HYVÄÄ METSÄÄ Sertifiointi kertoo kestävästä metsätaloudesta. sivu 14

KUVA: SHUTTERSTOCK TEKSTI: SAMI OKSA

PAJUILLA ON SUURI MERKITYS HYÖNTEISILLE JA LUONNON MONIMUOTOISUUDELLE.

KEVÄÄN LÄHETTILÄS heräilee. Vesipisaroiden tippuessa räystäästä alkaa ensimmäisten pajujen kukinta. Lämpimillä paikoilla pajunkissoja on jo runsaasti maaliskuussa, vaikka öisin pakkanen saattaa painua pitkälle miinuksen puolelle.

Pajut kukkivat aikaisin keväällä, ensimmäisten lajien joukossa, ja niiden merkitys erityisesti hyönteisille on huomattava. Keväällä lämpimien päivien aikana hyönteiset löytävät tarvitsemaansa ravintoa pajunkissoista.

Pajut turvaavat näin mehiläisten ja muiden tärkeiden pölyttäjien ensimmäisten viikkojen elämän. Hyönteisillä on keskeinen rooli ekosysteemin toiminnassa, mahdollistavathan ne monen lajin lisääntymisen juuri pölytyksen kautta.

Suomessa kasvaa muutamia kymmeniä pajulajeja, ja luontaisesti meillä kasvavia lehtipuitakin on toistakymmentä. Muutamilla on taloudellista arvoa, mutta kaikilla on oma arvonsa luonnon monimuotoisuudelle.

KEVÄÄN SAAPUESSA LUONTO

2

METSÄN HENKI 1/14

METSÄN HENKI 1/14

3

1/2014 2 4 5 6 8 13 19 29 32 33 34 10

METSĂ„KUVA PĂ„Ă„TOIMITTAJALTA PĂ„Ă„KIRJOITUS LEDARE

26

UUTISET LAKI – KALVILA VIERASKYNÄ

Eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus.

UUDET HAKKUUTAVAT TULEVAISUUDEN BIOFORE KYSYMYS & VASTAUS: HYĂ–NTEISTUHOT TĂ–ISSĂ„ METSĂ„SSĂ„: SAKU SIMPANEN

Tapio Anttilan palkittu ON-tuolisarja on valmistettu UPM Gradasta.

METSĂ„SERTIFIOINTI PUHUTTAA SUOMESSA PEFCTM-STANDARDIN

kriteerien tarkastus on menossa ja myĂśs FSCÂŽ-standardin päivitystyĂś on aluillaan. Aihe puhuttaa ja keskustelua onkin hyvä käydä nyt. SertiďŹ ointi on myĂśs yksi tämän lehden aiheista.

Eri sertiďŹ ointijärjestelmien â€?paremmuudestaâ€? keskustellaan joskus kiivainkin sanakääntein.

Vuonna 2004–2005 UPM toteutti eri sertiďŹ ointijärjestelmien rinnakkaisvertailun. Ulkopuolinen auditoija Det Norske Veritas teki maastotestauksen.

Kansainvälinen WWF toimi ulkopuolisena tarkkailijana ja teknisenä asiantuntijana. Lopputulos testauksessa mukana olleista järjestelmistä oli, että Suomen PEFC, silloin valmisteilla ollut Suomen FSC, Ruotsin FSC, pohjoisamerikkalainen SFI

4

METSĂ„N HENKI 1/14

ja Ison-Britannian UKWAS pyrkivät edistämään tasapainoisesti metsien hoidon taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristÜulottuvuutta, niitä eri tavoin painottaen.

Tavoitteemme on lisätä sertiďŹ oidun puun käyttÜä valmistamissamme tuotteissa ja käyttää ja edistää luotettavia metsäsertiďŹ ointijärjestelmiä, kuten PEFC ja FSC sekä osallistua niiden kehittämiseen. Valmistelemme nyt myĂśs oman PEFC-sertiďŹ ointiryhmän perustamista, johon metsänomistaja-asiakkaamme voivat halutessaan liittyä.

SertiďŹ oinnin lisäksi tässä lehdessä käsitellään laajasti myĂśs muita metsäisiä aiheita.

Antoisia lukuhetkiä.

AILI PIIRONEN, päätoimittaja

´.XQ VHUWL¿RLQWLLQ OLLW\WllQ MRND SRUWDDOWD PDUNNLQRLOOH VDDGDDQ NXOXWWDMLHQ KDOXDPDD WDYDUDD ´ TIMO HEIKKILÄ YHDISTÄÄ METSÄNHOIDON JA LIIKETALOUDEN OSAAMISEN.

22

PÄÄKIRJOITUS

TASAINEN LÄHIPUUKAUPPA ON MEIDÄN KAIKKIEN ETU UPM:LLÄ ON SUOMESSA kolme isoa sellutehdasta (Kaukas, Kymi ja Pietarsaari), neljä paperitehdasta (Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas ja Rauma), neljä vaneritehdasta (Ristiina, Savonlinna, Joensuu ja Jyväskylä), Kalson viilutehdas ja neljä sahaa (Kaukas, Korkeakoski, Seikku Porissa ja Alholma Pietarsaaressa) sekä useita voimalaitoksia, jotka käyttävät puuta raaka- tai polttoaineena. Olemme organisoineet puunhankintamme näiden laitosten läheisyyteen, neljälle integraattialueelle. Tavoitteemme on, että pystymme kiinteässä yhteistyössä puuta käyttävien tehdasasiakkaidemme kanssa kehittämään toimintaamme entistä sujuvammaksi ja kustannustehokkaammaksi, mikä hyödyttää koko ketjun eri osapuolia puukauppasopimuksesta valmiiksi tuotteeksi.

YHTÄ LAILLA TÄRKEÄÄ kuin kitkaton yhteistyö tehdasasiakkaiden kanssa meille on hyvä yhteistyö paikallisten metsänomistajien kanssa. Meillä on kaikilla integraattialuella toimintaa, mikä mahdollistaa kaikkien puutavaralajien tehokkaan hyödyntämisen alueen tai naapurialueen laitoksissa. Ihannetilannehan olisi, että paikallisten tehtaiden väki jalostaa paikallisen metsänomistajan puusta hyödyllisiä tuotteita, joita käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa.

LUONNOLLISESTIKAAN EMME PYSTY hankkimaan tehtaidemme lähiympäristöstä kaikkea tarvitsemaamme puuta, noin 18:aa miljoonaa kuutiota vuodessa.

Jotta kaupankäynti laajemmallakin alueella olisi lähikauppaa, metsäpalvelutoimistomme, joita on noin 120, sijaitsevat lähellä metsänomistajaa isommilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Asiantuntijamme on lähellä, on kyse sitten puukaupasta, metsänhoitotöistä tai yleensäkin metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista.

TAVOITTEEMME ON, ETTÄ vuoden 2014 aikana pidämme aktiivisesti yhteyttä metsänomistaja-asiakkaisiimme ja pidämme yhdessä yllä vuonna 2013 alkanutta hyvää puukauppavirettä. Puukauppahan kävi vuonna 2013 keskimääräistä vilkkaampana

aikaisempiin vuosiin verrattuna. Metsäteollisuusyritysten yksityismetsistä ostama puumäärä oli 33,4 miljoonaa kuutiota, mikä oli 10 prosenttia suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen ostomäärä. Tarjonta oli myös suhteellisen tasaista koko vuoden ajan.

UPM:N TOIMINTA PERUSTUU puun monipuoliseen jalostamiseen.

Olemme kertoneet, että tulevien kolmen vuoden kasvuhankkeitamme ovat biopolttoaineet, ESA RETVA

“UPM:N TOIMINTA PERUSTUU PUUN MONIPUOLISEEN JALOSTAMISEEN.”

johtaja Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa

puuvapaat erikoispaperit .LLQDVVD MD 830 5DÀDWDF Lisäksi näemme mahdollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaidemme kapasiteettia 10 prosentilla. Toteutuessaan osa näistä hankkeista koskettaisi suoraan toimintaamme Suomessa ja merkitsisi myös puun käytön lisäystä Suomessa. Yksi hankkeiden toteutumiseen vaikuttava tekijä on kuitenkin vakaa ja kustannuskilpailukykyinen toimintaympäristö. Siksi tasaisesti toimiva puumarkkina on meille tärkeä, ja se myös metsänomistajan etu. Viimeaikaiset tutkimuksetkin osoittavat, että tasainen puukaupparytmi tuottaa metsänomistajalle parhaan tuoton.

Hyvää puukauppavuotta!

OLLI URPELA

LEDARE

EN JÄMN NÄRHANDEL MED VIRKE GAGNAR OSS ALLA UPM HAR TRE STORA cellulosafabriker i Finland: Kaukas, Kymi och Jakobstad, fyra pappersbruk: Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas och Raumo, fyra fanÊrfabriker: Kristina, Nyslott, Joensuu och Jyväskylä, Kalso skivfabrik samt fyra sügar: Kaukas,

�UPM:S VERKSAMHET BASERAR SIG PÅ EN MÅNGSIDIG FÖRÄDLING AV VIRKE.�

ESA RETVA

direktĂśr Virkesanskaffning och skogsbruk, Norra Europa

Korkeakoski, Seikku i BjÜrneborg och Alholmen i Jakobstad samt münga kraftverk, som använder virke som rüvara eller bränsle. Vi har organiserat vür virkesanskaffning till dessa anläggningars näromrüden, sammanlagt fyra integratregioner.

Vürt mül har varit att kunna ha ett nära samarbete med de fabrikskunder som använder det virke vi anskaffar. Tillsammans med dem utvecklar vi vür verksamhet pü ett ännu smidigare och mer kostnadseffektivt sätt än fÜrut, vilket är till nytta fÜr hela kedjans olika parter, allt ifrün virkesavtalet till de färdiga produkterna.

OLLI URPELA

LIKA VIKTIGT FÖR OSS, som ett friktionsfritt samarbete med fabrikskunderna, är ett gott samarbete med de lokala skogsägarna. Inom alla integratregioner mÜjliggÜr vür verksamhet ett effektivt utnyttjande av alla virkesslag i regionens eller näromrüdets anläggningar.

Det mest ideala skulle vara, att människorna pü de lokala fabrikerna fÜrädlar de lokala skogsägarnas virke till nyttiga produkter, som används av miljoner människor runt om i världen.

HELT NATURLIGT FÖRMÅR vi inte anskaffa allt det virke vi behÜver, cirka 18 miljoner m3 om üret, frün vüra fabrikers näromrüden. FÜr att virkeshandeln ocksü pü ett mera omfattande omrüde skulle bli till närhandel fÜr oss har vi placerat vüra ca 120 skogsservicekontor närmare skogsägarna, büde pü stÜrre RFK PLQGUH RUWHU 9nUD H[SHUWHU ¿QQV Sn QlUD KnOO vare sig det är früga om virkeshandel, skogsvürdsarbeten eller ärenden som gäller skÜtsel av skogsegendom i allmänhet.

VÅR MÅLSÄTTNING FÖR ür 2014 är att hülla aktiv kontakt med vüra skogsägarkunder och fortsatt verka I|U DWW GHW JRGD YLUNHVKDQGHOVÀ|GHW XQGHU nUHW ocksü hüller i sig under detta ür. Virkeshandeln lÜpte livligare ifjol än under de fÜregüende üren. SkogsindustrifÜretagens sammanlagda virkesinkÜp av privata skogsägare var ifjol 33,4 miljoner m3, vilket är en 10 % stÜrre virkesmängd än medelinkÜpsmängden under de senaste tio üren. Utbudet var ocksü fÜrhüllandevis jämnt under hela üret.

UPM:S VERKSAMHET BASERAR sig pü en müngsidig fÜrädling av virke. Som tidigare har sagts kommer vi i tre ür framüt att satsa pü Ükad anskaffning av biobränslen, träfria specialpapper i Kina och UPM 5DÀDWDFV WLOOYl[W 'HVVXWRP VHU YL P|MOLJKHWHU DWW utÜka vüra nuvarande cellulosafabrikers kapacitet med 10 %. FÜr att en del av dessa projekt skall kunna fÜrverkligas skulle det betyda en direkt Ükning av vür verksamhet i Finland och även en Ükning av virkesanvändningen i Finland. En betydande faktor fÜr att projekten skall kunna fÜrverkligas är ändü en stabil och konstnadseffektiv verksamhetsmiljÜ. DärfÜr är en jämnt fungerande virkesmarknad en viktig sak fÜr oss, och gagnar ocksü skogsägaren. Senare undersÜkningsrÜn ger besked om att en jämn virkeshandelsrytm ocksü ger bäst avkastning üt skogsägaren.

Gott virkeshandelsĂĽr!

LĂ„S MER OM VĂ…R SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG Âż

1/2014 TILASTOLLINEN METSÄNOMISTAJA

Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin viisikymppinen mies, joka on saanut metsä-tilan perintönä tai lahjana.

ERI-IKÄISKASVATUS

Muuttunut metsälaki tuo metsänhoitomenetelmiin uusia mahdollisuuksia.

0

METSÄALA SÄHKÖISTYY

Sähköisistä palveluista voi olla paljon hyötyä metsänomistajalle.

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

14

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

METSÄSERTIFIOINNISSA PIENILLÄ TEOILLA ON SUURI MERKITYS.

14

Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: 31.1.2014 asti Nilla Hietamäki. 1.2. alkaen Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Shutterstock.

Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

METSÄN HENKI 1/14

7

UUTISET

UPM ON SOPINUT ELY-KESKUSTEN KANSSA SUOJELUALUEKORVAUKSISTA JA SUOJELUALUEIDEN PERUSTAMISESTA suojelualueiden perustamisesta Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. Alueet kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä muihin vanhoihin suojeluohjelmiin, joiden korvausmenettelystä on nyt sovittu. UPM on sopinut 1990-luvulta lähtien Suomen valtion kanssa yhteensä yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin joko elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin tai Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon. Lue lisää www.upm.fi > media.

UPM ON SOPINUT

8

Pysy ajan tasalla – tilaa eMetsämaailma

Merkitse muistiin: Metsämatka Viroon syksyllä 2014

ELLET OLE VIELÄ tilannut sähköpostiisi UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se käy helposti verkkopalvelussamme www.metsämaailma.fi

JÄRJESTÄMME YHDESSÄ OP-POHJOLAN

METSÄN HENKI 1/14

kanssa Metsämatkan Viroon syksyllä 2014. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet julkaisemme myöhemmin. www.metsämaailma.fi

Sijoita metsään JOS METSÄ SIJOITUSKOHTEENA kiinnostaa, kannattaa käydä metsäsijoittamiseen keskittyvällä sivustollamme www.rahakasvaapuissa.fi UPM:n myytävät metsätilakohteet löytyvät osoitteesta www.bonvesta.fi

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

Yli tuhat tykkää meistä Facebookissa – liity joukkoon Tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtaisista kuulumisistamme. www.facebook.com/metsamaailma

METSĂ„N LANNOITUS

ON KANNATTAVA INVESTOINTI metsätalouden kannattavuutta. Lannoituksella metsä saadaan tuottamaan ja maapohjan ravinnetasapaino kuntoon. Jo yksi lannoituskerta voi kasvattaa metsän tuottoa jopa satoja euroja hehtaaria kohti. UPM Metsänlannoitus on tuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen. Kysy lisää lähimmältä metsäasiakasvastaavaltamme.Yhteystiedot lÜydät

METSĂ„N LANNOITUS PARANTAA

www.metsämaailma.ďŹ

UPM Metsältä ältä ä äl ält lttä ä monipuoliset et et palvelut metsänetsän e et tssä änän omistajille PUUKAUPPAPALVELUT LLUT LU UT UT

t NBLTVUPO OFVWPUUFMV UJMBLĂŠZOUJ t NFUTĂŠOPNJTUBKBO UBSQFFU IVP NJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t LPSKVVO TVVOOJUUFMV KB UPUFVUVT t UBSWJUUBWBU NFUTĂŠOLĂŠZUUĂšJMNPJ tukset t SBIBMJJLFOOF t FOFSHJBQVV METSĂ„PALVELUT

t ZLTJMĂšMMJOFO NFUTĂŠTVVOOJUFMNB t NFUTĂŠOPNJTUBKBO KB NFUTĂŠO UBSQFFU IVPNJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t NFUTĂŠOIPJUPUPJNFOQJUFJEFO suunnittelu ja toteutus t NFUTĂŠOIPJUPUZĂšU UBJNJUPJNJUVL sista istutukseen ja taimikonhoiEPTUB IBLLVJTJJO t MBLJ KB BTJBOUVOUJKBQBMWFMVU WFSPOFVWPOOBTUB TVLVQPMWFOWBJIEPLTFO UPUFVUUBNJTFFO t 61. :IUFJTNFUTĂŠU t MVPOOPOIPJUP KB WBQBBFIUPJOFO suojelu t TFSUJmPJOUJ MUUT EDUT

t PNB NFUTĂŠBTJBLBTWBTUBBWB t NFUTĂŠNBBJMNB m WFSLLPQBMWFMV t BTJBLBTMFIUJ .FUTĂŠO IFOLJ t NFUTĂŠJTFU UBQBIUVNBU ZNQĂŠSJ WVPEFO ,ZTZ MJTĂŠĂŠ MĂŠIJNNĂŠMUĂŠ 61. O asiantuntijalta www.metsämaailma.ďŹ tai 020 416 121.

UPM

5&)%­­/ :)%&44­ 50*7&*%&4* .&54­

METSĂ„N HENKI 1/14

9

UUTISET

Tapio Anttila ja ON-tuoli, joka on valmistettu ekologisesta UPM Gradasta.

UPM GRADASTA VALMISTETTU TUOLISARJA PALKITTIIN

”Käytettävyyden lisäksi raaka-aineet, valmistusprosessi ja kierrätettävyys – koko tuotteen elinkaari – kuuluvat toiminnallisuuteen. Kun tuote toimii estetiikan ja käytettävyyden lisäksi ekologisesti ja eettisesti, voidaan todella puhua funktionaalisesta kalusteesta.

Tuotteiden tulee toimia arvojemme mukaan”, kertoo 7DSLR $QWWLOD VXXQQLWWHOX¿ORVR¿DVWDDQ Huonekaluvalmistaja Pedron ja muotoilija Tapio Anttilan yhteistyön tuloksena syntynyt ON-tuoteperhe on saanut runsaasti tunnustusta muotoilustaan ja käytettävyydestään jo sarjan ensimmäisistä tuotteista lähtien.

UPM Grada on lämpömuovattava puumateriaali, joka on suunniteltu helpottamaan ja tehostamaan muotopuristusprosessia. Grada-teknologia uudistaa muotopuristamisen lämmön ja paineen avulla. Se avaa uusia muotoilumahdollisuuksia, joita perinteiset tavat eivät ole tarjonneet.

UPM Gradan ainutlaatuiset muotoiluominaisuudet mahdollistavat korkealaatuisten ja ekologisten huonekalujen suunnittelun, jotka ovat myös esteettisesti kauniita. www.upmgrada.com

Pedro on suomalainen designkalusteita valmistava yritys, jonka pääsuunnittelijana toimii Tapio Anttila. Juuri 25 vuotta täyttänyt yritys sijaitsee Nastolassa, Lahden talousalueella. Johtava erikoiskalustevalmistaja Pedro on ollut mukana tekemässä mm. maailman suurimpia risteilyaluksia. www.pedro.fi

10

METSÄN HENKI 1/14

TEEMU TÖYRYLÄ

UPM GRADASTA VALMISTETTU Tapio Anttilan suunnittelema ON-tuolisarja on palkittu arvostetulla Interior Innovation Award 2014 -palkinnolla. Ekologisesta UPM Grada -materiaalista valmistetut ON-tuolisarjan tuotteet puhuvat funktionaalisuuden kieltä materiaalivalinnoista lähtien.

UPM VASTUULLISUUDEN KULTALUOKKAAN MERKITTÄVÄN INVESTOINTIASIANTUNTIJAN ARVIOINNISSA kultaluokituksen ainoana suomalaisyrityksenä maailmassa RobecoSAM:in vuosittaisessa Sustainability Yearbook -kirjassa. Metsäteollisuussektorin yrityksistä vain UPM ja brasilialainen Fibria saavuttivat Gold Class -luokituksen.

UPM ON SAANUT

Sustainability Yearbook listaa maailman johtavat vastuulliset yritykset ja luokittelee parhaiten pärjänneet yritykset kulta-, hopea- tai pronssiluokkaan. www.upm.fi

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

OLETHAN JO OTTANUT KĂ„YTTĂ–Ă–N

Linnut voittivat julisteäänestyksen METSIEMME LINTUJA VOITTI UPM Metsän julisteäänestyksen. Lintujuliste piti kärkipaikkaa koko äänestyksen ajan ja keräsi loppujen lopuksi 54 prosenttia kaikista äänistä. Joulukuussa www.metsämaailma.ďŹ -sivustolla järjestettyyn äänestykseen osallistui kaiken kaikkiaan 1117 vastaajaa. Kiitos osallistuneille.

Julisteen kuvat on piirtänyt Jari Kostet.

Voittajajulisteesta teemme uusintapainoksen, ja julisteita voi noutaa metsäpalvelutoimistoiltamme huhtikuun alusta lähtien. Toimistojemme yhteystiedot lĂśytyvät www.metsämaailma.ďŹ :stä.

Mukana äänestyksessä olivat myÜs julisteet Metsiemme perhosia ja Metsiemme kovakuoriaisia. Kakkossijan äänestyksessä nappasivat perhoset.

UPM Metsä on vuosien mittaan julkaissut 12 erilaista luontojulistetta: metsiemme käävät, kovakuoriaiset, sudenkorennot, linnut, perhoset, sammaleet, sienet, lehtokasvit, jäkälät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. Osasta julisteita painos on lisäpainoksista huolimatta jo loppunut.

FĂĽglar i vĂĽra skogar !02)-5,'53 %52/0!%53 ; !443+<22!

24â&#x20AC;&#x201C;28 cm

Kalasääski

!.$)/. (!,)!%453 ; )3+'*53% 52â&#x20AC;&#x201C;60 cm

Lehtokurppa

#/,/0!7 2534)#/,! ; /2+5,,!

33â&#x20AC;&#x201C;38 cm

Huuhkaja

Kanahaukka

##)0)4%2 '%.4),)3 ; 56(>+ 49â&#x20AC;&#x201C;64 cm

Metsäviklo

2).'! /#(2/053 ; +/'33.<00!

20â&#x20AC;&#x201C;24 cm

VarpuspĂśllĂś

5"/ "5"/ ; %2'56 59â&#x20AC;&#x201C;73 cm

,!5#)$)5- 0!33%2).5- ; 0!265'',!

15â&#x20AC;&#x201C;19 cm

Käenpiika

Harmaapäätikka

8.7 4/215),,! ; >+484!

16â&#x20AC;&#x201C;18 cm

Tilhi

/-"8#),,! '!225,53 ; )$%.36!.3 18â&#x20AC;&#x201C;21 cm

Leppälintu

(/%.)#5253 0(/%.)#5253 ; >$34*<24 13â&#x20AC;&#x201C;14 cm

Pikkusieppo

)#%$5,! 0!26! ; ).$2% &,5'3.!00!2% 11â&#x20AC;&#x201C;12 cm

Kuhankeittäjä

2)/,53 /2)/,53 ; /--!2'8,,).'

22â&#x20AC;&#x201C;25 cm

)#53 #!.53 ; 2=30%44 27â&#x20AC;&#x201C;32 cm

Kangaskiuru

5,,5,! !2"/2%! ; 2<$,<2+!

13,5â&#x20AC;&#x201C;15 cm

Punakylkirastas

52$53 ),)!#53 ; >$6).'%42!34 19â&#x20AC;&#x201C;23 cm

Pajulintu

(8,,/3#/053 42/#(),53 ; >63=.'!2% 11â&#x20AC;&#x201C;12,5 cm

Peippo

2).'),,! #/%,%"3 ; /&).+ 14â&#x20AC;&#x201C;16 cm

Varpushaukka

##)0)4%2 .)353 ; 0!26(>+ 29â&#x20AC;&#x201C;41 cm

Pyy

/.!3! "/.!3)! ; <20% 34â&#x20AC;&#x201C;39 cm

LehtopĂśllĂś

42)7 !,5#/ ; !445'',!

37â&#x20AC;&#x201C;43 cm

Palokärki

28/#/053 -!24)53 ; 0),,+2=+!

40â&#x20AC;&#x201C;46 cm

Metsäkirvinen

.4(53 42)6)!,)3 ; 2<$0)0,<2+!

14â&#x20AC;&#x201C;16 cm

Laulurastas

52$53 0(),/-%,/3 ; !,42!34 20â&#x20AC;&#x201C;22 cm

Hippiäinen

%'5,53 2%'5,53 ; 5.'3&='%, 8,5â&#x20AC;&#x201C;9,5 cm

Järripeippo

2).'),,! -/.4)&2).'),,! ; %2'&).+ 14â&#x20AC;&#x201C;16 cm

Nuolihaukka

!,#/ 35""54%/ ; <2+&!,+ 29â&#x20AC;&#x201C;35 cm

Teeri

%42!/ 4%42)7 ; 22% 40â&#x20AC;&#x201C;58 cm

ViirupĂśllĂś

42)7 52!,%.3)3 ; ,!'5'',!

50â&#x20AC;&#x201C;59 cm

Käpytikka

%.$2/#/0/3 -!*/2 ; 4>22% (!#+30%44 23â&#x20AC;&#x201C;26 cm

Peukaloinen

2/',/$84%3 42/',/$84%3 ; <2$3-8' 9â&#x20AC;&#x201C;10,5 cm

Mustarastas

52$53 -%25,! ; /,42!34 23,5â&#x20AC;&#x201C;29 cm

HĂśmĂśtiainen

!253 -/.4!.53 ; !,,4)4!

12â&#x20AC;&#x201C;13 cm

Vihervarpunen

!2$5%,)3 30).53 ; 2>.3)3+!

11â&#x20AC;&#x201C;12,5 cm

UPM-Kymmene Metsä

Hiirihaukka

54%/ "54%/ ; 2-62=+ 46â&#x20AC;&#x201C;58 cm

Metso

%42!/ 52/'!,,53 ; *<$%2 54â&#x20AC;&#x201C;90 cm

LapinpĂśllĂś

42)7 .%"5,/3! ; !005'',!

59â&#x20AC;&#x201C;68 cm

Valkoselkätikka

%.$2/#/0/3 ,%5#/4/3 ; )428''!$ (!#+30%44 25â&#x20AC;&#x201C;28 cm

Rautiainen

25.%,,! -/$5,!2)3 ; <2.30!26 13â&#x20AC;&#x201C;14,5 cm

Kulorastas

52$53 6)3#)6/253 ; 5""%,42!34 26â&#x20AC;&#x201C;29 cm

TĂśyhtĂśtiainen

!253 #2)34!453 ; /&3-%3 10,5â&#x20AC;&#x201C;12 cm

Isokäpylintu

/7)! 0848/03)44!#53 ; 4>22% +/23.<"" 16â&#x20AC;&#x201C;18 cm

Mehiläishaukka %2.)3 !0)6/253 ; )62=+ 52â&#x20AC;&#x201C;59 cm

0HWVlQRPLVWDMD YRL YDOLWD 0HWVllQ Âż SDOYHOXVVD NXPSSDQLQ MRQND NDQVVD NXOORLQNLQ KDOXDD PHWVlDVLRLWDDQ KRLWDD 0HWVlQ RPLVWDMD YRL DQWDD YDOLWVHPDOOHHQ NXPSSDQLOOH OXYDQ NDWVHOOD MD SlLYLWWll RPDQ WLODQVD WLHWRMD MD S\\Wll WDUMRXNVLD SXXNDXSRLVWD MD PHWVlQKRLWRW|LVWl 3DOYHOXVVD RQ WLHGRW WLODQ PHWVlYDURLVWD MD WLHGRVVD ROHYLVWD OXRQ WRNRKWHLVWD 0HWVLNN|NXYLRLOOH RQ WXRWHWWX ODVNHQQDOOLVHVWL PHWVlQ WDUYLWVHPDW KRLWRWRLPHW MD KDNNXXHKGRWXNVHW 0HWVlNHVNXV VDD WLHWRD PHWVlVVl WHKG\LVWl WRLPHQSLWHLVWl LOPRLWXVWHQ UDKRLWXVKDNH PXVWHQ LOPDNXYDXVWHQ MD ODVHUNHLODXVWHQ DYXOOD 0HWVlQRPLVWDMD YRL P\|V LWVH LOPRLWWDD WHKG\LVWl W|LVWl 3XXVWRQ NDVYX OLVlWllQ WLHWRLKLQ YXRVLWWDLQ 0HWVllQ Âż SDOYHOXXQ NLUMDXGXWDDQ RPLOOD SDQNNLWXQQXNVLOOD 3DOYHOXQ Nl\W|VWl SHULWllQ PHWVlQRPLVWDMDOWD HXURQ YXRVLPDNVX YXRGHQ KLQWD

830 K\|G\QWll 0HWVllQ Âż SDOYHOXD DVLDNDVVXKWHLGHQVD ODDGXN NDDVVD KRLGRVVD KDQNNLPDOOD VHODLOXRLNHXNVLD SDOYHOXXQ MD WDUMRD PDOOD PHWVlQRPLVWDMLOOH PDKGROOLVXXWWD VLLUWll PHWVlVXXQQLWHOPLD 830 Q MlUMHVWHOPllQ

Sepelkyyhky

/,5-"! 0!,5-"53 ; ).'$56!

38â&#x20AC;&#x201C;43 cm

HelmipĂśllĂś

%'/,)53 &5.%2%53 ; <2,5'',!

22â&#x20AC;&#x201C;27 cm

Pikkutikka

%.$2/#/0/3 -)./2 ; ).$2% (!#+30%44 14â&#x20AC;&#x201C;16,5 cm

Punarinta

2)4(!#53 25"%#5,! ; >$(!+% 12,5â&#x20AC;&#x201C;14 cm

Kultarinta

)00/,!)3 )#4%2).! ; <2-3=.'!2% 12â&#x20AC;&#x201C;13,5 cm

Kuusitiainen

!253 !4%2 ; 6!24-%3 10â&#x20AC;&#x201C;11,5 cm

Nokkavarpunen

/##/4(2!534%3 #/##/4(2!534%3 ; 4%.+.<#+ 16,5â&#x20AC;&#x201C;18 cm

Maakotka

15),! #(283!%4/3 ; 5.'3>2.

80â&#x20AC;&#x201C;93 cm

Korppi

/2653 #/2!7 ; /20 54â&#x20AC;&#x201C;67 cm

UPM METSĂ&#x201E;MAAILMAN BLOGIT PITĂ&#x201E;VĂ&#x201E;T SINUT AJAN TASALLA

Kuukkeli

%2)3/2%53 ).&!53453 ; !63+2)+!

26â&#x20AC;&#x201C;29 cm

Pohjantikka

)#/)$%3 42)$!#48,53 ; 2%4=)' (!#+30%44 21,5â&#x20AC;&#x201C;24 cm

SinipyrstĂś

!23)'%2 #8!.5253 ; ,=34*<24 13â&#x20AC;&#x201C;14 cm

Lehtokerttu

8,6)! "/2). ; 2<$'=2$3=.'!2% 13â&#x20AC;&#x201C;14,5 cm

Puukiipijä

%24()! &!-),)!2)3 ; 2<$+280!2% 12,5â&#x20AC;&#x201C;14 cm

Pohjansirkku

-"%2)9! 2534)#! ; )$%30!26 13â&#x20AC;&#x201C;14,5 cm

Piirrokset ja suunnittelu Jari Kostet. Hämeen Kirjapaino Oy 2003.

Linnun nimen alla pituus sentteinä nokan kärjestä pyrstÜn kärkeen.

5#5,53 #!./253 ; >+ 32â&#x20AC;&#x201C;36 cm

OLETHAN JO OTTANUT Nl\WW||Q 0HWVllQ Âż SDOYHOXQ HOL 6XRPHQ PHWVlNHVNXNVHQ WDUMRDPDQ VlKN|LVHQ DVLRLQWLSDOYHOXQ PHWVlQ RPLVWDMLOOH MD PHWVlDODQ WRLPLMRLOOH" 0HWVlQRPLVWDMD YRL NLUMDXWXD SDOYHOXXQ MD VHODWD WLORMHQVD WLHWRMD

www.metsään.ďŹ www.metsämaailma.ďŹ

Kehrääjä

Käki

METSĂ&#x201E;Ă&#x201E;N.FI-PALVELUN?

UPM METSĂ&#x201E;MAAILMAN DMDQ NRKWDLVWDLVRVLRVVD MXONDLVHPPH DVLDQWXQWLMRLGHPPH EORJHMD DMDQNRKWDLVLVWD DLKHLVWD <NVL QLLVWl RQ PHWVlQKRLWRSllOOLNN| Jyri Schildtin EORJL ´0HWVlODNL YRLPDDQ Âą PLNl PXXWWXX´ 6LLQl -\UL SRKWLL PXXQ PXDVVD HUL LNlLVUDNHQWHLVHQ PHWVlQNDVYDWXN VHQ HUL QlN|NXOPLD

www.metsämaailma.ďŹ

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

11

UUTISET SHUTTERSTOCK

UPM TEKI

VAKAAN TULOKSEN VUODEN 2013 VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ neljännes oli tyydyttävä päätös vuodelle, joka alkoi reippaassa vastatuulessa”, totesi toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM:n viime vuoden tuloksesta. ”Vuosineljänneksen tulos oli kuluneen vuoden paras osaksi kausivaihteluiden ansiosta, mutta suurelta osin myös vuoden aikana tekemiemme parannustoimenpiteiden ansiosta.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 207 (146) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan vahva rahavirta mahdollisti nettovelan vähentämisen 261 miljoonalla eurolla vuosineljänneksen aikana.”

”VUODEN 2013 VIIMEINEN

www.upm.fi

Syksyllä 2013 metsäkoneenkuljettajaoppilaiden ryhmä teki käytännön harjoitustöitä UPM:n Metsäkooman tilalla Ulvilan Kullaalla.

MUUTOKSIA TOIMISTOVERKOSTOSSAMME muuttanut Kouvolaan ja myös Kuhmon, Mäntyharjun ja Ähtärin toimistojen osoitteet ovat muuttuneet. Tarkista lähimmän metsäpalvelutoimistomme yhteystiedot: www.metsämaailma.fi

VALKEALAN TOIMISTOMME ON

Suomea tilaisuuksia metsänomistajille. Katso tarkemmat tiedot www.metsämaailma.fi/ ajankohtaista. Esimerkiksi 25.3. voit tavata asiantuntijoitamme muun muassa Tampereen sijoitusmessuilla.

12

METSÄN HENKI 1/14

UPM

JÄRJESTÄMME ERI PUOLILLA

UPM

SEURAA TAPAHTUMATARJONTAAMME

Metsäkoneenkuljettajaoppilaita käytännön opissa yhtiön metsätilalla WINNOVAN KULLAAN METSÄOPPILAITOKSEN metsäkoneen kuljettajiksi opiskelevien ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluvat raivaussahatyöt ja manuaalisen hakkuun eri työt.

”Oppilaitos sijaitsee aivan UPM:n tilan vieressä ja on sekä sijaintinsa että kyseisen tilan puustomateriaalin puolesta erinomainen kohde hakkuiden harjoitteluun”, sanoo opettaja Jari Hautaviita WinNovasta. ”Yhteistyö on hyödyllistä molemmin puolin. Oppilaat ovat saaneet hyvän harjoitteluja opiskelumaaston, ja UPM:n tilalla tehdään laadukkaita metsänhoitotöitä opettajien ohjauksessa sekä valvonnassa.”

LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Ostin vuonna 1997 Koivula-nimisen metsätilan ja olen jo käyttänyt metsävähennykseni kokonaan. Tarkoituksenani on suurentaa metsäpinta-alaa ja ostaa nyt toinen metsätila. Jos ostan lisää metsää, voinko käyttää sen myötä tulevaa metsävähennystä myös tuolta aikaisemmin ostamaltani Koivula-tilalta tulevasta puun myyntitulosta?

1

KALVILA: Metsävähennystä koskevaan sääntelyyn vuonna 2008 tehdyssä muutoksessa metsävähennys muun muassa irtautui kiinteistökohtaisesta laskentatavasta metsänomistajakohtaiseksi laskentatavaksi.

Metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavia metsätiloja kohdellaan ikään kuin yhtä metsää, ja metsävähennyksen voi tehdä miltä tahansa metsävähennysseurannan piirissä olevalta kiinteistöltä saaduista metsätalouden pääomatuloista. Mikäli ostatte lisämetsätilan, voitte käyttää sen myötä tulevaa metsävähennysoikeutta myös tuolta Koivula-tilaltanne kertyvästä metsätalouden pääomatulosta. Metsävähennyksen edellytyksenä on muun muassa se, että metsä on hankittu vastiketta vastaan 1. päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen.

Omistamanne Koivula-tila on osaltanne metsänomistajakohtaisen seurannan piirissä, koska se on tuonut teille vuonna 1997 metsävähennysoikeutta.

Meitä on kolme sisarusta ja omistamme 80 hehtaarin suuruisen metsätilan yhtymänä, kukin yhden kolmasosan (1/3) tilasta. Meillä kaikilla on jo aikuiset lapset eikä perhepiirissä kukaan ole valmis ns. ostamaan muita ulos metsänomistuksesta.

Haluamme säilyttää metsänomistusta, mutta emme pirstomalla tilaa pieniin osiin emmekä yhtymänä.

Suunnittelemme metsätilan liittämistä yhteismetsään.

Voidaanko tilan yhteisomistus purkaa yhteismetsään liittymisessä, jotta kukin omistaja voi itse päättää mahdollisista yhteismetsäosuuksien luovutuksista lapsilleen?

2

Liitettäessä kiinteistön alue yhteismetsään toimituksen yhteydessä voidaan jo muodostaa esimerkiksi kullekin kiinteistön yhteisomistajalle halkomalla oma kiinteistö, johon hänen omistusosuuttaan vastaava määrä yhteismetsäosuuksia rekisteröidään. Näin kunkin yksinomistukseen tulevasta kiinteistöstä yhteismetsäosuuksineen voi sen omistaja määrätä yksin, esimerkiksi päättäessään luovuttaa yhteismetsäosuuksia lapsilleen.

KALVILA:

Sain lahjana metsätilan vuonna 2009, jolloin metsäverotuksessa oli voimassa puun myyntitulon määräaikainen osittainen verovapaus. Tein ko. tilalta samana vuonna uudistushakkuista reippaasti puukauppoja, joista vuosien 2009 ja 2010 aikana saamistani puun myyntituloista oli puolet verovapaata tuloa.

Olen nyt myymässä kyseistä metsätilaa vapaille markkinoille. Ottaako verottaja huomioon luovutusvoiton laskennassa sen, että olen saanut merkittävän osan puuston kauppahinnasta puun myyntituloina puoliksi verovapaana?

3

KALVILA: Vuonna

2008 säädetyn määräaikaisen puun myyntitulon osittaisen verovapauden myötä osa puun myyntitulosta oli väliaikaisesti verovapaata mainitsemallanne tavalla. Tämä merkitsi sitä, että metsän arvokkaimman ainesosan luovutuksesta saadun tulon oli mahdollista olla osittain verovapaata samalla, kun metsätilan luovutuksesta voi syntyä verotuksessa luovutustappiokin. Tältä osin ei kuitenkaan tehty muutoksia luovutusvoiton laskemista koskeviin säännöksiin, vaikka lopputulos merkitsee epäsymmetrisyyttä verotuksen periaatteisiin.

Ostin viime vuonna naapuriltani metsä-

4 tilan, joka sijaitsee perintömetsätilani

vieressä. Maanmittaustoimisto on yhdistänyt hakemuksestani kiinteistöt yhdeksi kiinteistöksi.

Miten metsävähennyksen käyttäminen toimii, kun perintötilani ei ollut metsävähennysoikeuden piirissä?

KALVILA: Kyseisten metsätilojen yhdistäminen yhdeksi kiinteistöksi ei laajenna metsävähennystä kiinteistötasolle. Metsävähennyksen käyttöön oikeuttavan metsätalouden pääomatulon tulee tuloverolain sanamuotojen mukaan kertyä verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä eli tässä sellaisesta osasta yhdistämällä muodostettua reksteriyksikköä, jolla oli alun perin metsävähennysoikeutta (naapurilta ostetun metsän alueelta). Metsänomistajan on liitettävä metsätalouden muistiinpanoihinsa selvitys metsätalouden pääomatulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeuttavaan metsään.

METSÄN HENKI 1/14

13

METSÃ&#x201E;N LAATU TUOKSUU

SUOMESSA OLLAAN SERTIFIOINNIN EDELLÃ&#x201E;KÃ&#x201E;VIJÃ&#x2013;ITÃ&#x201E;.

NOIN 95 PROSENTTIA TALOUSMETSISTÃ&#x201E;MME ON SERTIFIOITU. METSÃ&#x201E;NOMISTAJALLE SERTIFIOINTI TARKOITTAA SITOUTUMISTA KESTÃ&#x201E;VÃ&#x201E;N METSÃ&#x201E;NHOIDON PERIAATTEISIIN, MIKÃ&#x201E; MAHDOLLISTAA VAKAAT PUUN MYYNNIN TULOT. TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: SHUTTERSTOCK

etsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Karoliina Niemi osaa pukea VHONHllQ PXRWRRQ VHQ PLVWl VHUWL¿RLQQLVVD RQ PHWVlQRPLVWDMDQ QlN|kulmasta kysymys. ´6HUWL¿RLQWL WDUNRLWWDD HWWl VLWRXGXW PHWVlQRPLVWDMDQD WRLPLPDDQ WLHWW\MHQ NHVWlYlQ MD YDVWXXOOLVHQ PHWVlWDORXGHQ YDDWLPXVWHQ PXNDLVHVWL ´ 1LHPL MDWNDD MDNDPDOOD VHUWL¿RLQQLQ SHULDDWWHHW NROPHHQ RVDDQ WDORXGHOOLVHHQ HNRORJLVHHQ MD VRVLDDOLVHHQ NHVWlY\\WHHQ ´7DORXGHOOLVHVWL NHVWlYl PHWVLHQ KRLWR WXRWWDD PHWVlQRPLVWDMDOOH MD NRNR WXRWDQWRNHWMXOOH WDORXGHOOLVWD K\YLQYRLQWLD -D WXRWRQ WXOHH ROOD WXUYDWWX P\|V MlONLSROYLOOH 6LNVL PHWVLHQ WHUYH\GHVWl MD HOLQYRLPDLVXXGHVWD KXROHKGLWDDQ MD PHWVlW XXGLVWHWDDQ KDNNXLGHQ MlONHHQ ´ (NRORJLVHVWL YDVWXXOOLVHVVD PHWVlWDORXGHVVD RWHWDDQ KXRPLRRQ OXRQnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat, kuten metsille luonteenomaiVHW HOLQ\PSlULVW|W MD XKDQDODLVHW HOL|ODMLW VHNl YHVLVW|W MD SRKMDYHGHW +DNNXXDOXHLOOH MlWHWllQ ULLWWlYl PllUl VllVW| MD ODKRSXXWD WXUYDDPDDQ metsäluonnon rikkaus.

14

METSÃ&#x201E;N HENKI 1/14

SERTIFIOIDUN PUUN MENEKKI ON VARMA VAIHTELEVISSAKIN MARKKINATILANTEISSA.

Sosiaalisesti kestävällä pohjalla oleva metsätalous huomioi niin metsäalueiden alkuperäiskansat kuin metsätalouden tyĂśntekijätkin. Metsänomistajien osaamisen lisääminenkin on osa sosiaalista vastuullisuutta. ´1lPl SHULDDWWHHW RYDW \KWHLVLl NDLNLOOH VHUWLÂżRLQWLMlUMHVWHOPLOle â&#x20AC;&#x201C; painotukset tosin vaihtelevat eri järjestelmien välillä. Lisäksi taloudellisen ja ekologisen näkĂśkulman yhdistää vaatimus, että Suomen metsätaloudessa käytetään vain maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajejaâ&#x20AC;?, Niemi lisää.

SERTIFIOIDULLA PUULLA VARMAT KAUPAT

Metsänomistaja voi nukkua yÜnsä hyvin, kun omissa metsissä toteutuvat edellä kuvatut periaatteet. Eija Kuusisto, UPM:n asiakkuuspäällikkÜ, kannustaa metsänomistajia tutustumaan standardien ehtoihin tarkemminkin. ´7LHWRLVXXV RQ K\YlVWl YDLNND 830 Q U\KPlVHUWL¿NDDWLVVD metsänomistajan ei tarvitsekaan huolehtia yksityiskohdista.

830 KRLWDD NDLNHQ VHUWLÂżNDDWLQ KDOOLQnointiin liittyvän ja toimii standardin vaatimusten mukaisesti. Metsässä tapahtuvat toimenpiteet ovat kuitenkin metsänomistajan vastuulla, mikäli metsänomistaja toteuttaa toimenpiteet itseâ&#x20AC;?, Kuusisto kertoo.

Hyviä yĂśunia edistää varmasti myĂśs .XXVLVWRQ YDNXXWXV VHUWLÂżRLGXQ SXXQ kysynnästä markkinoilla. ´6HUWLÂżRLGXQ SXXQ PHQHNNL RQ YDUPD vaihtelevissakin markkinatilanteissa.â&#x20AC;?

Karoliina Niemi Matti Ylänne UPM:ltä on tyĂśskenQHOO\W VHUWLÂżNDDWWLHQ SDULVVD MR YXRVLD ja on mukana valmistelemassa UPM:n PEFCâ&#x201E;˘-ryhmää. Hänen PXNDDQVD VHUWLÂżNDDWHLOOD RQ SDOMRQ \KWHLVWl PXWWD P\|V VHOYLl eroja.

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

15

PEFCâ&#x201E;˘ JA FSCÂŽ eli The Programme for the Endorsement of Forest CertiďŹ cationâ&#x201E;˘ on kansainvälinen metsäsertiďŹ ointijärjestelmien yhteinen organisaatio, jonka jäseniksi hyväksytään kansallisia PEFC-järjestelmiä, jotka läpäisevät PEFC:n arviointi- ja hyväksymisprosessin.

PEFC

eli Forest Stewardship CouncilŽ eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on kansainvälinen vuonna 1993 perustettu järjestÜ. Se on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestÜ, johon voivat liittyä jäseneksi organisaatiot ja yksityiset henkilÜt. FSC Suomella on yhteistyÜsopimus kansainvälisen FSC:n kanssa.

FSC

â&#x20AC;?FSCÂŽ painottaa enemmän sidosryhmien osallistamista ja ympäristĂśnäkĂśkohtia. PEFC puolestaan painottaa metsien terveyttä, metsänhoidon käytäntĂśjä ja sosiaalista vastuuta tyĂśntekijĂśiden ja yrittäjien suhteen. FSC:ssä on enemmän metsänomistajatason vaatimuksia, kun taas PEFC:ssä vaatimusten toteutumista tarkastellaan aluetasollaâ&#x20AC;?, Ylänne tiivistää.

3()& VHUWL¿RLQWL RQ ROOXW 6XRPHVVD käytÜssä jo vuodesta 1999, ja noin 95 prosenttia talousmetsistämme on tällä KHWNHOOl 3()& VHUWL¿RLQQLQ SLLULVVl PEFC on toteutettu pääosin alueellisen U\KPlVHUWL¿RLQQLQ NDXWWD ´$OXHLWWDLQHQ U\KPlVHUWL¿RLQWLLQ perustuva tarkastelu sopii mielestäni erittäin hyvin maahamme, jossa metsänomistus on aikalailla pirstaloitunut: keskimääräinen metsätilan pinta-ala Eija Kuusisto on noin 30 hehtaaria ja yli 3 hehtaa16

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

rin metsäpalstan omistavia metsänomistajia Suomessa on noin 730 000â&#x20AC;?, sanoo UPM:n puunhankinta- ja metsäpalveluiden sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala.

830 RQ ROOXW HGHOOlNlYLMl )6& VHUWL¿RLQQLQ Nl\WW||QRWRVVD 6XRPHVVD 9XRQQD 830 VDL )6& VHUWL¿NDDWLQ hehtaarille yhtiÜn omia metsiä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. UPM ryhtyi tarjoamaan vuonna 2012 metsäpalvelusopimusDVLDNNDLOOHHQ 6XRPHVVD )6& U\KPlVHUWL¿RLQWLD MD YXRGHQ loppuun mennessä runsaat 70 000 hehtaaria yksityisten omistamia metsiä olikin jo liitetty UPM:n hallinnoimaan FSC-ryhPlVHUWL¿NDDWWLLQ 830 Q SHUXVWDPDW \KWHLVPHWVlW RQ QLLQ LNllQ VHUWL¿RLWX RVDQD )6& U\KPlVHUWL¿NDDWWLD )6&Ž C109750).

5\KPlVHUWLÂżRLQWLPDOOHMD NHKLWHWllQ 6XRPHVVD NRNR DMDQ MRWWD ne soveltuisivat suomalaisille metsänomistajille mahdollisimman hyvin. â&#x20AC;?Luonnon monimuotoisuus ei tunne metsänomistajarajoja, joten alueellinen tarkastelu on sikälikin mielekästäâ&#x20AC;?, sanoo Karoliina Niemi.

UPM:N PEFC-METSĂ&#x201E;SERTIFIOINTIPALVELU SILVAMETSĂ&#x201E;PALVELUASIAKKAILLE UPM VALMISTELEE metsänomistaja-asiakkailleen metsäsertiďŹ ointipalvelua, jonka lopputuotteena on PEFC-sertiďŹ oitu metsä. UPM:n PEFC-metsäsertiďŹ ointipalvelu kattaa kaikki sertiďŹ oinnin kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Toteutamme palvelun UPM:n hallinnoimana ryhmäsertiďŹ kaattina.

Metsänomistaja voi liittyä UPM:n PEFC-ryhmäsertiďŹ kaattiin sopimalla asiasta UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa ja allekirjoittamalla liittymissopimuksen. Tämän jälkeen hoidamme sertiďŹ ointiin liittyvät asiat metsänomistajan puolesta. Metsänomistajan pitää sitoutua noudattamaan PEFC-sertiďŹ oinnin vaatimuksia, jotka ovat samat kaikille PEFC-sertiďŹ ointiin liittyneille metsänomistajille â&#x20AC;&#x201C; riippumatta siitä, mitä kautta liittyminen on tapahtunut.

SERTIFIOINNILLA SUURI MERKITYS LIIKETOIMINNALLE

830 OOH PHWVlVHUWL¿RLQWL RQ NHVNHLQHQ RVD \KWL|Q \PSlULVW|SROLWLLNNDD 830 WXNHH OXRWHWWDYLD PHWVlVHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPLl PXNDDQ OXNLHQ )6& MD 3()& -lUMHVWHOPlW HLYlW ROH NHVNHQllQ ULVWLULLGDVVD YDDQ Wl\GHQWlYlW WRLVLDDQ 830 OOH PHWVlVHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPlW RYDW K\YLl YlOLQHLWl \KWL|Q \PSlULVW|VWUDWHJLDQ WRWHXWWDPLVHVVD 3HNND 5DMDOD SDLQRWWDD VHUWL¿RLQQLQ PHUNLW\VWl OLLNHWRLPLQQDOOH Matti Ylänne ´8VNRQ HWWl ROHPDOOD DNWLLYLQHQ OXRWHWWDYLHQ PHWVlVHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPLHQ Nl\W|VVl MD HGLVWlPLVHVVl S\VW\PPH RVDOWDPPH WXRWWDPDDQ OLLNHWRLPLQQRLOOHPPH WDUYLWWDYDD OLVlDUYRD 6HUWL¿RLGXOOH SXXOOH DYDXWXYDW SDUHPPDW ORSSXWXRWHPDUNNLQDW MRWHQ VHQ DYXOOD YDUPLVWDPPH 830 Q

Suomessa PEFC-sertiďŹ ointi toteutetaan tällä hetkellä alueellisena ryhmäsertiďŹ ointina, jota hallinnoivat metsänomistajaliitot. Metsänomistajina niin UPM kuin sen metsäpalveluasiakkaatkin ovat jäseninä näissä ryhmissä. Metsätalouden organisaatiot ovat muuttumassa metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevien lakiuudistusten myĂśtä, mikä aiheuttaa muutoksia myĂśs nykyiseen alueelliseen metsäsertiďŹ ointiin.

Perustamalla oman PEFC-sertiďŹ ointiryhmän haluamme korostaa metsäsertiďŹ oinnin merkitystä ja edistää omalla toiminnallamme PEFC:n arvostusta ja käyttÜä. Tavoitteemme on, että PEFC-sertiďŹ ointi on jatkossakin keskeinen osa suomalaista metsätaloutta ja kansallista infraa.

PEFC-sertiďŹ kaatti on suomalaisia metsäteollisuustuotteita ostavien asiakkaiden hyvin tuntema järjestelmä, jonka avulla voimme osoittaa luotettavasti, että tuotteidemme raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.

UPM:n PEFC-ryhmän hallinnointitapa arvioitiin tammikuussa 2014. Varsinainen sertiďŹ ointiauditointi tehdään eloâ&#x20AC;&#x201C;syyskuussa 2014.

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

17

Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden liiketoimintaedellytyksiä.â&#x20AC;?

Rajalan mukaan FSC-puuta on aiemmin tuotu Suomeen tuotantolaitosten tarvetta vastaavasti ulkomailta, mutta jatkossa UPM:n tavoitteena on kattaa FSC-tarpeet kaikilta osin kotimaasta. â&#x20AC;?Kustannustehokkuuden lisäksi puun alkuperän ja toimitusketjun hallinta on aiempaa luotettavammin yhtiĂśn omissa käsissä. Tämä on myĂśs erinomainen tapa edistää suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden menekkiä vientimarkkinoilla. Kun kykenemme tyydyttämään lopputuotteemme ostajan FSC-tarpeet, UPM:llä on mahdollisuus saada asiakassuhde laajemmassakin mittakaavassa haltuun.â&#x20AC;?

0\|V 3()& PHWVlVHUWLÂżRLQWL on vientimaissa hyvin tunnettu järjestelmä, jonka avulla suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa. ´3()& VHUWLÂżNDDWWL RQ PLHPekka Rajala lestäni Suomessa osa kansallista infraa, ja kaikkien metsäalan toimijoiden ykkĂśsintressinä tulee olla kattavan ja laaGXNNDDVWL KDOOLQQRLGXQ 3()& VHUWLÂżRLQQLQ VlLO\WWlPLQHQ MD HGLVWlPLQHQ WllOOl SRKMDQ SHUXNRLOOD 6HUWLÂżRLQWL PXRdostaa perustan sille, että Suomi nähdään maana, jossa yhteisesti ja erikseen huolehditaan metsien kestävästä käytĂśstä kunnioittaen ekologista, sosiaalista ja taloudellista kriteeristÜä.â&#x20AC;?

KANSAINVĂ&#x201E;LISTĂ&#x201E; YHTEISTYĂ&#x2013;TĂ&#x201E; METSIEN HYVĂ&#x201E;KSI

UPM on aktiivinen sekä kansainvälisessä että kansalliVHVVD VHUWL¿RLQWLW\|VVl <KWL|Q HGXVWDMDW RYDW RVDOOLVWXneet sekä PEFC:n että FSC:n metsänhoidon ja puunhankinnan alkuperäketjun kansainvälisten standardien ODDGLQWDDQ VHNl NDQVDLQYlOLVHHQ VHUWL¿RLQWLNHVNXVWHOXXQ Kansallisten standardien laadintaan on osallistuttu aktiivisesti erityisesti Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

MyÜs Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi pitää tärkeänä suomalaisen metsäteollisuuden osallistumis18

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

WD VHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPLl NRVNHYDDQ NDQVDLQYlOLVHHQ keskusteluun ja kehitystyÜhÜn. On oltava vaikuttamassa kansainvälisten yhteisten toimintaperiaatteiden laatimiseen, koska niiden pohjalta luodaan myÜhemmin maan omat erityispiirteet huomioiva kansallinen standardi.

Suomen tilannetta Niemi kuvaa erinomaiseksi. â&#x20AC;?Metsämme ovat hyvin hoidettuja ja korkeasta sertiÂżRLQWLSURVHQWLVWD RQ V\\Wl ROOD \OSHl 6XRPL RQ NHVWlvän metsätalouden edelläkävijä ja aktiivisesti mukana NHKLWWlPlVVl VHUWLÂżRLQWLMlUMHVWHOPLl 7XRPPH NDQVDLQväliseen keskusteluun arvokasta tietoa ja kokemusta esimerkiksi pienmetsänomistajien näkĂśkulmasta.â&#x20AC;?

MAAILMAN SUURIN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;LIIKE

6HUWLÂżRLQQLVWD NRLWXYDW NXVWDQQXNVHW WXOHYDW PRQLQNHUtaisina takaisin kannattavassa ja varmassa puukaupassa.

Kustannukset ovat metsänomistajille osittain verovähennyskelpoisia. â&#x20AC;?Metsänomistajan kannattaa selvittää hänen metsiään NRVNHYDW VHUWLÂżRLQQLQ OLLWW\PLV MD YXRVLPDNVXW (VLPHUkiksi pinta-alaan perustuva vuosimaksu tekee FSC:n kannattavaksi etenkin suuremmille metsänomistajille.

Parin sadan hehtaarin metsäomaisuuden omistajalle FSC-ryhmäsertifointi on hyvinkin kannattava vaihtoHKWR 2Q P\|V K\Yl PXLVWDD HWWl VHUWLÂżNDDWLW HLYlW ROH joko-tai-asioita â&#x20AC;&#x201C; metsälĂśllä voi olla samanaikaisesti YRLPDVVD PROHPPDW VHUWLÂżNDDWLW´ .XXVLVWR VDQRR 3()& PHWVlVHUWLÂżRLQWLMlUMHVWHOPllQ RVDOOLVWXX VDWRjatuhansia metsänomistajia ja tuhansia puuta käyttäviä \ULW\NVLl HUL SXROLOOD PDDLOPDD <KGHVVl 3()& PHUNLWtyjä tuotteita ostavien ihmisten kanssa metsänomistajat ja yritykset muodostavat maailman suurimman ympäristĂśliikkeen. Kuten yleensäkin ympäristĂśn hyvinvointiin OLLWW\YLVVl DVLRLVVD P\|V PHWVlVHUWLÂżRLQQLVVD SLHQLOOlNLQ teoilla voi olla suuri merkitys. Karoliina Niemi haluaakin nostaa esiin vielä yhden näkĂśkulman, joka liittyy metsänomistajien kaksoisrooliin sekä metsätalouden harjoittajina että kuluttajina. â&#x20AC;?Kun metsänomistaja menee kauppaan, kannattaa KlQHQ YDUPLVWDD HWWl RVWDD VHUWLÂżRLGXVWD SXXVWD YDOPLVWHWWXMD WXRWWHLWD /DDMDVVD PLWWDNDDYDVVD VHUWLÂżRLQQLQ tarkoitus on ohjata myĂśs yksittäisiä kuluttajia kohti vastuullisempaa ja kestävämpää kulutusta. Tässä metsänomistaja jos joku voi olla kärkijoukoissa.â&#x20AC;?

VIERASKYNÄ PETRI KORTEJÄRVI

PETRI KORTEJÄRVI

Avainasiakasmyyntipäällikkö, Metsänlannoitus Yara Suomi Oy

MONTA HYVÄÄ SYYTÄ LANNOITTAA METSÄÄ valtaiset metsät. Lannoitus mahdollistaa osaltaan metsätalouden intensiteetin laskemisen alueilla, joilla Lannoitus tuottaa metsätalouden investoinniksi poik- luonto- ja maisema-arvot korostuvat. Metsänomistaja keuksellisen nopeasti. Vaikutusaika on kangasmailla voi halutessaan lannoittamalla edistää samaan aikaan 6–8 vuotta ja lisäkasvua saadaan tyypillisesti 15–20 sekä taloudellisten tavoitteiden saavuttamista puunmottia hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin tuotantometsissä että metsäluonnon monimuotoivuotuista sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille. suutta entistä suuremmiksi rajatuilla herkillä alueilla.

Metsänlannoitus ei ole joko-tai- vaan sekä-että-kyENEMMÄN JA LAAsymys. Lannoitus lisää myös DUKKAAMPAA TUKKIA marja- ja sienisatoja erityises”TUKKIPUUN TÄRKEIN PÄÄTEHAKKUUSSA ti kuivahkoilla kankailla.

Tukkipuun tärkein laatuLAATUKRITEERI ON JÄREYS. kriteeri on järeys. LannoiMETSÄTILAN ARVO KASVAA LANNOITUKSELLA LISÄTÄÄN tuksella lisätään puuston Lannoitus lisää kasvua ja järeyttä. Tämä on etu niin metsän elinvoimaisuutta lähes PUUSTON JÄREYTTÄ.” hakkuussa, kuljetukseskymmenen vuoden ajan. Se sa kuin jalostuksessakin. lisää välittömästi metsätilan Kangasmaiden lannoituksia arvoa. Tämä kannattaa muistehdään aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen. Tämä taa vaikkapa sukupolvenvaihdostilanteessa. Metsätitarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaatu on jo määlan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksesräytynyt eikä lannoitus voi sitä heikentää. Päinvastoin sa, ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan laatu paranee. Vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksaihallintaansa. sen latvatukin osuus tukin kertymästä lisääntyy.

LANNOITUSINVESTOINNILLE SAA 15 PROSENTIN VUOTUISEN TUOTON

MITEN LANNOITUS TOTEUTETAAN? METSÄ SITOO ENEMMÄN HIILIDIOKSIDIA

Lannoituksen seurauksena hehtaarille sitoutuu jopa 10 000 kiloa hiilidioksidia. Lannoitteen valmistuksen ja levityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on noin 500 kiloa hehtaarille. Lannoituksen ilmastotase on hyvin positiivinen.

LANNOITUS LISÄÄ METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUTTA

UPM:llä on käytössään viimeisin satelliittipaikannukseen perustuva levitystekniikka ja Suomen olosuhteisiin suunnitellut lannoitteet sekä omissa metsissä hankittu vankka metsänlannoitusosaaminen. Lannoitukseen sopivien metsäkuvioiden arviointi kannattaa tehdä yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa.

Ensi kesän lannoitusten suunnittelu on paraikaa alkamassa.

Lannoitus kannattaa kohdistaa kuvioille, joilla puuntuotannolle on parhaat edellytykset. Näitä ovat tyypilliset puolukka- ja mustikkatyypin havupuu-

METSÄN HENKI 1/14

19

GRAAFIT: LAURA YLIKAHRI

SUOMALAINEN

METSÄNOMISTAJA Teksti perustuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsänomistaja -tutkimusaineistoon.

ASUINPAIKKA

METSÄMAAN ALA

5–9,9 ha 22 % Maaseutu 54,2 %

Taajama / pieni kaupunki 19,1 %

Kaupunki (>20 000 as.)

26,7 %

10–19,9 ha 26,2 % 20–49,9 ha 31,7 % 50–99,9 ha 14,5 %

METSÄNOMISTAJISTA...

vähintään 100 ha 5,7 %

alle 45-vuotiaita 11 % 45–54-vuotiaita 19 % 55–64-vuotiaita 32 % 65–74-vuotiaita 24 % yli 74-vuotiaita 14 %

76 %

tiloista on tehty metsänhoitotöitä, joko istutusta, taimikonhoitoa, lannoitusta tai metsäojitusta (2004–2008). Töistä 66,2 % on tehty perheen omalla työpanoksella.

Joka neljäs on nainen. kansa- tai kansalaiskoulun käyneitä 52 % perus- tai keskikoulun käyneitä 27 % ylioppilaita 21 %

61,8 % on tehnyt puukaupan viimeisen 4 vuoden aikana (2004–2008).

TYYTYVÄINEN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVIIN METSÄNHOITO- JA HAKKUUTAPOIHIN?

13,9 % Erittäin tyytyväinen

20

METSÄN HENKI 1/14

51,6 % Melko tyytyväinen

MIKSI SUOMALAINEN OMISTAA METSÃ&#x201E;Ã&#x201E;?

t 5ZÃ&#x161;UVMPU t 1FSJOUÃ&#x161; t 5POUUJFO NÃ&#x161;LLJ QBMTUPKFO BSWPOOPVTV t .BJTFNBO LBVOFVT t .JFUJTLFMZ t -VPOOPOTVPKFMV t .POJNVPUPJTVVT

AMMATTIASEMA

t ,PUJTFVUVKVVSFU t 0NJTUVLTFO JUTFJTBSWP t 6MLPJMV t ,PUJUBSWFQVV t .FUTÃ&#x160;OIPJUPUZÃ&#x161;U t "TVJOZNQÃ&#x160;SJTUÃ&#x161; t .BSKBTUVT t .FUTÃ&#x160;TUZT

TILAN OMISTUSMUOTO

TILAN SAANTOTAPA

Perheomistus 75,5 % Yhtymä 13 % Kuolinpesä 11,5 %

1FSJOUÃ&#x161; UBJ MBIKB 45 % 0TUP WBOIFNNJMUB UBJ TVLVMBJTJMUB 41 %

Yhtymien määrä on lisääntynyt samassa suhteessa kuin perikuntien vähentynyt.

0TUP NBSLLJOPJMUB 15 %

Keskimääräinen hallinta-aika on 22 vuotta.

OMISTAJA ASUU TILAN SIJAINTIKUNNASSA

42 %

TULEVAT TRENDIT METSÃ&#x201E;NOMISTAJAKUNNASSA

Ei 31,1 %

Tilallaan vakinaisesti asuu

t 1BMLBOTBBKB t .BBUBMPVTZSJUUÃ&#x160;KÃ&#x160; 12,4 % t Muu itsenäinen ZSJUUÃ&#x160;KÃ&#x160; t Eläkeläinen 47,1 % t .VV UZÃ&#x161;UÃ&#x161;O PQJTLFMJKB kotona tms.) 2,5 %

Kyllä 68,9 %

metsänomistajista.

t ,BVQVOHJTUVNJOFO PO IJFNBO LJJIUZOZU WJJNF vuosikymmenellä. t 1JFOJMMÃ&#x160; UJMPJMMB LBVQVOHJTUVNJOFO PO WBIWFNQBB kuin isoilla. t /BJTJTUVNJOFO OÃ&#x160;ZUUÃ&#x160;JTJ QZTÃ&#x160;IUZOFFO t *LÃ&#x160;Ã&#x160;OUZNJOFO PO KBULVOVU LPTLB TVLVQPMWFO WBJIEPLTFU PWBU WÃ&#x160;IFOUZOFFU t )BMV KB UBSWF LPLPOBJTWBMUBJTFMMF QBMWFMVMMF MJTÃ&#x160;Ã&#x160;OUZZ NFUTÃ&#x160;QBMWFMVJUB PTUFUBBO KBULPTTB MJTÃ&#x160;Ã&#x160;

85 % 2,3 %

metsänomistajista suosii henkilökohtaista neuvontaa.

15,2 %

En tyytyväinen enkä tyytymätön

7,2 %

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

t 7BOIVVEFO UVSWB t 1PJLLFVTUJMBOUFFU t *OnBBUJPTVPKB t 4VVSFU IBOLJOOBU t 4JKPJUVTLPIEF t -VPUPOTBBOOJO UVSWB t 4Ã&#x160;Ã&#x160;OOÃ&#x161;MMJTFU NZZOUJtulot

9,9 % En osaa sanoa

METSÃ&#x201E;N HENKI 1/14

21

TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ

YRITTÄJÄN METSÄNHOITO ON TIIMITYÖTÄ TIMO HEIKKILÄ ON PÄLKÄNE LÄINEN METSÄNOMISTAJA, JOKA YHDISTÄÄ METSÄNHOIDON JA LIIKE TALOUDEN OSAAMISEN.

KATSO VIDEO Katso metsänomistaja Timo Heikkilän haastattelu www.youtube.com/ user/upmmetsa

Tämä on qr-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

22

METSÄN HENKI 1/14

N

uori jämtlanninpystykorva Iitu on niin innoissaan, että sen käpälät eivät juuri maata tapaa. Isäntä Timo Heikkilä lähestyy talutushihnan kanssa, ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt mennään johonkin! 13-vuotias Pessi heiluttaa häntäänsä ja jää rauhallisesti häkkiin. Antaa nuorempien hypähdellä.

Kovin pitkälle reissulle Iitu ei vielä pääse. Kiipeämme metsäiseen rinteeseen pihapiirin laidalla.

Sinne Heikkilä on rakentanut ystävänsä avustuksella komean laavun, jossa kelpaa paistatella nuotion lämmössä ja tarkastella tilaa ja sen ympäristöä.

Yhdellä silmäyksellä tavoittaa satavuotiaan asuintalon, talousrakennuksia, sikalan, peltoja ja kauempana järvenrantaa.

29-vuotias Heikkilä on täällä kotimaisemissaan.

Vanhemmille nousee uusi talo naapuriin, setä pitää sukutilaa kilometrin päässä ja sukua asuu näillä main muutenkin. Metsätöissä hän on ollut isän mukana pienestä pitäen. ”Olen tiennyt hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien, että jatkan tässä tilalla. Sukupolvenvaihdos meillä tehtiin vuonna 2010”, Heikkilä kertoo.

Opinnot veivät Heikkilän kuitenkin Helsinkiin vuonna 2004. Maatalous- ja metsätieteen maisteriopintojen ohella maatalousekonomiaan perehtynyt Heikkilä oli mukana perustamassa kahden osakkaan yritystä, joka tuottaa yritystutkimuksen ja taloushallinnon palveluja.

METSÄN HENKI 1/14

23

Lähimmät metsät alkavat heti kotipihan reunalta. Pelloilla kasvatetaan rehuviljaa possujen ruuaksi.

”Yritystoiminta jatkuu ja sitä on tullut vähitellen lisääkin. Perustana ovat edelleen yritystutkimuksen palvelut, mutta tällä hetkellä kehitämme erityisesti tilitoimistoa ja muita taloushallinnon palveluja”, Heikkilä tiivistää ja nousee Iitun riemuksi hakemaan hiukan lisää puita nuotioon. Joko nyt lähdettäisiin oikeasti liikkeelle?

KUVIOITA ELÄMÄSSÄ

Timo Heikkilä on niitä ihmisiä, joilla ei ole tyypillistä työpäivää. Yritystoiminnan pyörittämiseen kuluu Helsingissä yleensä kolmesta neljään päivään viikossa. Ei pääkaupunkiseudulta välttämättä ole muutenkaan kiire pois, sillä Heikkilän avovaimo Anne Messala opiskelee siellä eläinlääketiedettä vielä parin vuoden ajan. Hääsuunnitelmat ovat jo sen verran pitkällä, että pariskunta ehtii naimisiin ennen lehden ilmestymistä.

Tilalla riittää monenlaista tekemistä. Hallinnollisiin töihin menee oma aikansa, ja metsäänkin olisi hyvä päästä säännöllisesti. ”Olen käyttänyt aikaa siihen, että olen tutustunut omaan metsääni: kun saa kuviot sekä metsäsuunnitelmaan että omaan päähän, tietää varmasti, mitä siellä on”, Heikkilä kuvaa.

Tutustumista riittää, sillä Heikkilä on sukupolvenvaihdoksen jälkeen tuplannut tilan metsäpinta-alan kolmella tilakaupalla, ja uudetkin hankinnat ovat mahdollisia. ”Metsätalous on mielekäs ja luonnollinen osa yrittämistä Suomessa”, Heikkilä sanoo.

Heikkilä arvelee myös, että metsätalous sopii hyvin hänen luonteenlaadulleen. ”Tässä voi harkita ratkaisujaan muutaman viikon ihan rauhassa. Se on hyvää vastapainoa muun yritystoiminnan kiivaammalle rytmille.”

Mutta miten nämä elämän monet kuviot sitten saa sovitettua yhteen? Heikkilän vastaus on se, että ympärillä on hyviä ihmisiä. Kun puoliso, vanhemmat, sukulaiset, ystävät ja yhteistyökumppanit ovat tukena, kaikki sujuu. Kiirettäkään ei osaa pitää pahana, kun siihen on tottunut.

Iitu hyppää jaloilleen ja tervehtii uutta tulijaa, joka on yksi Heikkilän hyvistä ihmisistä. Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio nousee polkua pitkin laavulle, ja siitä jatketaan pidemmälle metsään mahdollista lannoitustyömaata katsomaan. Kallio on valmistellut asiaa jo jonkin aikaa. ”Myös naapureilla olisi tässä nyt lannoitettavia kohteita, joten niistä saataisiin aikaan hyvä kokonaisuus,” hän sanoo.

METSÄSSÄ JA VERKOSSA

Mentäisiinkö metsään? Iitu on hyvä kaveri luonnossa liikkujalle.

24

METSÄN HENKI 1/14

Tienoo on tuttu myös Jarmo Kalliolle. Hän tekee töitään Pirkanmaalla Pälkäneen ja Kuhmalahden alueilla, ja työnkuva ulottuu taimesta tehtaalle. Kallion ja Heikkilän yhteydenpito on säännöllistä: paljon tietoa kulkee

saisi mobiilisovelluksena kännykkään, sitä voisin käyttää ulkonakin”, hän sanoo.

Heikkilä ja Kallio päivittävät metsäsuunnitelmaan muutamia viime aikoina tehtyjä hoitotöitä. Iitukin rauhoittuu vähitellen tuolin alle nukkumaan, kun miehet kirjaavat toimenpiteitä. Yhden kuvion runkoluku jää puuttumaan, ja Heikkilä ehdottaa pilke silmäkulmassa, että Kallio tarkistaisi sen seuraavan kerran, kun käy niillä kulmin suunnistamassa. Kallio lupaa hoitaa asian.

YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITO

Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio tuntee alueen metsät ja metsänomistajat pitkältä ajalta. Paperi ja kynä ovat vuosien varrella vaihtuneet tietokoneisiin.

”METSÄTALOUS ON MIELEKÄS JA LUONNOLLINEN OSA YRITTÄMISTÄ SUOMESSA.” TIMO HEIKKILÄ

sähköisesti, tarvittaessa tavataan. Asiakassuhteilla on tapana jatkua yli sukupolvien, ja niin on käynyt Heikkilöidenkin tapauksessa. Siitä rakentuu myös luottamus. ”Jarmolta on aina saanut vastaukset kysymyksiin, mikä oli erityisen tärkeää tilanpidon alkuvaiheessa. Ja tietysti pitää pystyä luottamaan siihen, että hinnat ovat kohdallaan”, Heikkilä toteaa.

Iitu painelisi mielellään syvemmällekin metsään, mutta lannoitettavaksi suunniteltu männikkö on metsäautotien varrella vain lyhyen kävelymatkan päässä. Kun koira pysähtyy kaivelemaan hangen alta saalista, Heikkilä ja Kallio ehtivät katsella tarkemmin parin vuoden takaisen harvennushakkuutyön jälkeä. Lannoitussopimuskin alkaa kypsyä muiden aiheiden lomassa.

On siis aika siirtyä pakkasesta sisälle, ottaa kuppi kahvia ja avata läppärit. MetsäSoppi-palvelu aukeaa kummankin koneessa, ja taas ollaan Heikkilän metsien äärellä, tällä kertaa virtuaalisesti.

Metsäsuunnitelma on Heikkilälle vähintään viikoittain käytettävä työkalu. Verkkopalvelussa tiedot ovat heti saatavilla riippumatta siitä, missä käyttäjä itse sattuu olemaan. ”Metsään en sentään läppärin kanssa lähde, mutta kartat ja kuviotiedot voin tulostaa mukaan. Jos palvelun

Metsä on Heikkilälle merkittävä ja kasvava osa tilan kokonaistaloutta. ”Tässä laajuudessa metsänomistus ei ole mikään harrastus vaan yrittäjämäistä toimintaa”, Heikkilä toteaa.

Yrittäjämäisyys on Heikkilän mukaan suunnitelmallisuutta ja kassavirtojen budjetointia niin, että kulut ja tulot pysyvät tasapainossa ja esimerkiksi puunmyynnit voi ajoittaa sopivasti. ”Metsätaloudenkin tulovirta voi olla tasainen,” hän sanoo.

Suunnittelu taas on mahdollista, kun tietää tarkkaan, mitä omissa metsissä on. Metsäsuunnitelma tarjoaa hyvät pohjatiedot, metsissä käymällä kuva tarkentuu ja lisäksi Heikkilä pyrkii itsekin tekemään jonkin verran hoitotöitä. Valtaosa Heikkilän metsistä on sen verran lähellä, että välimatka ei ole töiden esteenä. ”Siinä saa metsään tuntumaa, ja onhan se myös mielekästä tekemistä.

Keväällä esimerkiksi on tarkoitus hoitaa omin voimin yksi istutustyö”, hän kaavailee.

Yrittäjämäisyyteen kuuluu myös PHWVLHQ VHUWL¿RLQWL +HLNNLOl RQ liittänyt metsänsä UPM:n FSCU\KPlVHUWL¿NDDWWLLQ MD SLWll VLWl DODQ kannalta tärkeänä. Puun loppukäyttäjät ovat nykyään selvästi kiinnostuneita tuotannon taustoista, vastuullisuudesta Tilan sikalassa käy ja jäljitettävyydestä. työntekijä hoitamassa rutiinityöt arkisin, ´.XQ VHUWL¿RLQWLLQ OLLW\WllQ MRND SRUviikonvaihteet tekee taalta, markkinoille saadaan kuluttajien talon oma väki. haluamaa tavaraa”, hän pohtii.

7RLQHQ VHUWL¿RLQQLQ SHUXVWH ROL +HLNNLOlQ RPD NLLQQRVWXV OXRQWRRQ MD ULLVWDQKRLWRRQ ,WVH VHUWL¿RLQWLNLQ oli opettavainen kokemus, sillä siinä omat metsät tuli käytyä hyvin tarkasti läpi. ”Siinä sai lisätietoa oman metsän luontokohteista, myös niistä, jotka olivat jo tiedossa. Uusiakin löytyi, esimerkiksi yksi tervaleppäesiintymä metsikön keskeltä”, Heikkilä muistelee.

Kahvit on juotu, metsäsuunnitelma päivitetty ja Kallio tekee lähtöä. Iitu ei väräytä korvaansakaan, vaikka juttu siirtyy tästä luontevasti hirvijahtiin. Heikkilä kertoo, että nuori koira on syyskaudella jo hiukan haukkunut hirveä.

Tulevat vuodet näyttävät, millainen hirvikoira Iitusta sukeutuu.

METSÄN HENKI 1/14

25

TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: TAPIO / JUHA VARHI

ERI-IKÄISKASVATUS UUSI MENETELMÄ METSÄNOMISTAJILLE

VUODENVAIHTEESSA VOIMAAN TULLUT UUSI METSÄLAKI MAHDOLLISTAA ERI-IKÄISRAKENTEISEN ELI JATKUVAN KASVATUKSEN NYKYISTEN METSÄNHOITOMENETELMIEN RINNALLA.

E

ri-ikäiskasvatuksessa metsää ei uudisteta avohakkuulla, vaan metsään jätetään hakkuun jälkeen kasvamaan vaihtelevan kokoisia puita. Menetelmää on käytetty aiemmin lähinnä erityisalueilla, joten se on uusi niin metsänomistajille kuin ammattilaisillekin.

Varmaa tietoa eri-ikäismetsän tuottavuudesta saadaan odottaa vielä vuosikymmeniä, ja metsän ulkonäkökin voi tuoda yllätyksiä. ”Eri-ikäisrakenteinen kasvatus laajentaa metsänomistajan käytössä olevaa keinovalikoimaa”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. ”Eri-ikäishakkuiden toteuttaminen vaatii ammattitaitoa, ja tosiasia on, että vasta tulevaisuus näyttää, mitkä ovat parhaat käytännöt.”

PIENAUKKOHAKKUUT

Kuivahkon kankaan mäntyvaltainen metsä ennen pienaukkohakkuuta. Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa on varttunutta puustoa.

Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko on taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja.

26 6

METSÄN METSÄ METS ÄN HENKI ÄN HENKI 1/14

MONTA HAKKUUMENETELMÄÄ

Eri-ikäiskasvatuksessa tärkeimmät hakkuutavat ovat poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu. Poimintahakkuissa poistetaan suuret, ”kypsät” puut sekä huonokuntoiset yksilöt ja harvennetaan tiheikköjä. Tavoitteena on varmistaa alikasvoksen ja jätettävien puiden elpyminen sekä nopeuttaa kasvua. Metsässä ei ole eroteltavissa erillisiä kehitysvaiheita.

Pienaukkohakkuissa tehdään aukkoja kohtiin, joissa on varttunutta puustoa, ja reunustavaa puustoa harvennetaan. 15–25 vuoden päästä aukkoa laajennetaan ja tehdään uusia pienaukkoja. Parin vuosikymmenen päästä suuret puut korjataan jälleen, ja siemen- ja säästöpuita jätetään tarpeen mukaan.

Poiminta- ja pienaukkohakkuita voi myös yhdistellä.

Esimerkiksi Saksassa on perinteisesti suosittu tällaista

Eri-ikäiskasvatuksen onnistuminen ns. schwarzwaldilaista lohkoharsintaa. ”Suomen ilmasto ja puulajit ovat niin erilaiset, että näitä kokemuksia ei voi sellaisenaan soveltaa meille. Suurin ero on, että meillä ei ole todellisia varjopuulajeja, minkä vuoksi metsän pysyminen tuottavana vaatii paljon valoa”, Jyri Schildt muistuttaa.

Ennuste hyvä t metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella t eri-ikäisrakenteen pohja olemassa t elpymiskykyinen alikasvos t turvemaa tai erikoismetsä

MAISEMA VOI YLLÄTTÄÄ

Ennuste huono t ei tietoa, ei yhteisymmärrystä t virheelliset kuvitelmat t ei valmista eri-ikäisrakennetta, ei alikasvosta t juurikääpä t valopuulajit

Eri-ikäismetsän hoidon perusajatus on riittävän kasvutilan, valon, ravinteiden ja veden saannin varmistaminen kasvavalle puustolle. Metsään tarvitaan siten varsin voimakkaita hakkuita. ”Mielikuva eri-ikäiskasvatuksesta voi olla, että uudistuskypsästä metsästä poimitaan yksittäisiä puita. Kyse ei ole tästä. Jos puukauppoja tehdessä metsänomistajalla ei ole käsitystä siitä, miltä eri-ikäismetsä näyttää, voi syntyä väärinkäsityksiä”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sauli Valkonen, joka on Suomen johtava eri-ikäiskasvatuksen asiantuntija.

TULOKSIA ODOTELLAAN

Eri-ikäiskasvatusta on tutkittu Suomessa muutaman vuosikymmenen ajan, mutta lopullisia johtopäätöksiä esimerkiksi uudistumisesta tai kannattavuudesta saadaan odottaa pitkään. ”Metlan ERIKA-tutkimuksessa 20 vuoden aikana saatu eri-ikäisrakenteisen kuusikon puuntuotos vaikuttaisi olevan jonkin verran pienempi kuin viljelykuusikoissa.

Mitään varmaa ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Selvältä näyttää, että mikäli tavoitellaan suurinta mahdollista puuntuottoa, eri-ikäiskasvatus ei ole paras valinta.

Toisaalta suurin tuotos ei aina korreloi metsän parhaan kannattavuuden kanssa”, Sauli Valkonen toteaa.

Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että ainakin eri-ikäiskuusikoissa sahatavaran laatu olisi hieman perinteisiä kuusikoita heikompaa. Metlan tutkija Riikka

Lähde: Metla

Piispasen mukaan alikasvosvaiheessa hitaasti kasvanut nuorpuu on kapealustoista ja tiheää, mikä voi aiheuttaa kuivattaessa sahatavaraan kieroutumista. Eri-ikäispuihin näyttäisi muodostuvan myös tavallista runsaammin lylyä, joka on puiden reaktio kasvuaseman ja latvuksen kehityksen muutoksiin. Tämä heikentää puun lujuutta ja kuituominaisuuksia.

KOKEMUS KARTTUU

Eri-ikäismetsän hakkuumenetelmät poikkeavat huomattavasti perinteisestä avohakkuusta. Ympäristöasiantuntija ja metsäammattilainen Eero Väisänen on tehnyt UPM:n metsiin mallileimikoita yhtiön henkilökunnan sekä metsäkonekuljettajien koulutukseen. ”Ainakin alkuvaiheessa on tärkeää olla mukana hakkuussa. Kun kuljettajaa pystyy opastamaan suurimpien

Toisessa pienaukkohakkuussa on laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä.

Mäntyvaltaisen metsän ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis.

METSÄN HENKI 1/14

27

Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen metsä viisitoista vuotta poimintahakkuun jälkeen. Aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 vuoden välein.

POIMINTAHAKKUUT

Kuusivaltaisen metsän poimintahakkuu on lähes valmis. Hakkuukertymä on noin 100 m³/ha, josta noin 60 % on tukkipuuta.

Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita.

puiden harventamiseen ja huonokuntoisten puiden poistamiseen, hän pääsee nopeasti jyvälle asiasta”, Väisänen toteaa.

Kalustolle eri-ikäismetsän hakkuu ei aseta erityisvaatimuksia. Keskikokoinen yleiskone selviytyy poimintahakkuista yleensä mainiosti, mutta järeämmästä kalustosta voi olla etua suuremman ulottuvuuden vuoksi.

Suurimpien puiden harventaminen onnistuu myös helpommin tehokkaalla koneella.

Metlan Sauli Valkosen mukaan hakkaajan ohje yhden puulajin metsikköä varten voi olla esimerkiksi näinkin yksinkertainen:

KUVA: OLLI URPELA

Metsäntutkimuslaitos

METSÄN METS ME MET M ETS ET E TS T SÄ ÄN N H HENKI EN ENK ENKI N KI NK KI 1/ 1 1/14 /14 / 14 1 4

KAIKKI VAIHTOEHDOT KÄYTÖSSÄ

Metsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vaativa prosessi, joka vie kymmeniä vuosia, varsinkin jos metsää on aiemmin hoidettu tasaikäisrakenteisena. ”Eri-ikäishakkuu ei sovi joka paikkaan. Jos harvennushakkuin käsiteltyyn uudistuskypsään 80-vuotiaaseen kuusikkoon tehdään eri-ikäishakkuu, on lopputulos aika hurjan näköinen. Tällaisessa metsässä ränsistyminen tuuli- ja hyönteistuhojen myötä olisi niin suuri, että eri-ikäishakkuu ei ole järkevää taloudellisesti eikä maisemallisesti”, UPM:n Jyri Schildt kertoo.

”SUURIN TUOTOS EI AINA KORRELOI METSÄN PARHAAN KANNATTAVUUDEN KANSSA.” SAULI VALKONEN

SAULI VALKONEN

28 2 8

”Poista sairaat ja vialliset puut. Poista kaikki yli 30 cm paksut puut ja 20–30-senttisistä suunnilleen puolet. Tällä tavalla pohjapinta-alaksi pitäisi tulla 10.

Pidä huoli, että se ei alitu metsikön keskiarvona, ettei mennä alle lakirajan.” Ohje toki monimutkaistuu, jos tehdään myös pienaukkoja tai metsä vaihtelee paljon, mutta pysyy hyvin arkijärjen ymmärrettävissä.

”Jotta muutos onnistuisi kohtuullisessa ajassa, on metsikössä oltava elpymiskykyisiä puita, ei ainoastaan alikasvoksina vaan myös muissa latvuskerroksissa, jopa lisävaltapuina. Niistä seuraavan hakkuun poistettavat puut nousevat”, lisää Eero T. Väisänen.

Schildt muistuttaa, että kyseessä ei ole joko-tai-valinta. ”Vierastan sitä, että metsänomistajat luokitellaan eri-ikäiskasvatuksen kannattajiksi tai vastustajiksi. Ensisijaisesti taloudellista tuottoa hakeva metsänomistaja todennäköisesti valitsee jatkossakin perinteiset hakkuumenetelmät. Mutta häneltä saattaa myös löytyä kuvioita, joihin avo- tai siemenpuuhakkuut eivät sovellu. Vaihtoehtoja on aina. Olennaista on, että metsänomistaja hyödyntää niitä omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvalla tavalla.”

Uusista hakkuutavoista kiinnostuneen metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä omaan UPM Metsän yhteyshenkilöönsä tai yhtiön asiantuntijoihin. Lisäksi yhteydenottopyynnön voi jättää esimerkiksi UPM Metsämaailma -sivuston kautta. www.metsamaailma.fi

UUDET HAKKUUTAVAT UPM TARJOAA PALVELUA JA ASIANTUNTEMUSTA MYÖS ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN HOITOON. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH UUDET HAKKUUTAVAT SISÄLTÄVÄT metsänomistajan kysyntä- ja tarjontatilanne, poistettavien puiden kertoiveiden mukaan esimerkiksi pienaukko- ja poimin- tymä, järeys ja laatu sekä jäävän puuston varomisesta tahakkuut, yläharvennuksen ja lyhennetyn kiertoajan aiheutuva lisätyö korjuun yhteydessä. hakkuut.

Metsätilatasolla perinteinen jaksollinen metsänOsa metsänomistajista haluaisi mieluummin kasvatus onkin pääsääntöisesti aina kannattavampaa. poiminta- kuin avohakkuiMetsikkökohtaisesti erita maillaan. Myös metsän ikäiskasvatus voi tuoda “TARJOAMME METSÄNOMISTAJAN uudistamiskustannukset taloudellista hyötyä, jos saattavat askarruttaa. Moni voi kohde halutaan säilyttää TAVOITTEISIIN PARHAITEN SOPIVAT kuitenkin hyväksyä sellaisen jatkuvasti puustoisena.

MENETELMÄT.” tasaikäisrakenteisen käsittelyn, Eri-ikäiskasvatus ei ole JANNE KIILIÄINEN jossa puustoisuus säilyy. metsänhoidollisestikaan Eri-ikäishakkuita voidaan haasteetonta. Uudistumimyös tehdä vain osalla metsänomistajan kuvioista. nen etenkin kivennäismailla on hidasta ja epävarmaa. ”Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja metsän Korjuu voi aiheuttaa vaurioita, ja useimmat kohteet käsittely tehdään aina niihin perustuen”, kertoo Janvaativatkin talvikorjuuta. Hakkuiden väli tihenee ne Kiiliäinen UPM Metsästä. ja pinta-ala kasvaa, mikäli tilalta hakataan sama Uusien hakkuutapojen hyödyt ovat ensisijaisesti puumäärä kuin jaksollisessa metsätaloudessa. Juurimaisemallisia. Sitä voidaan käyttää kohteissa, joissa käävän leviämisen riski lisääntyy. ”Tosiasiat on hyvä peitteisyyden halutaan säilyvän uudistusvaiheen yli. selvittää etukäteen”, Kiiliäinen muistuttaa.

Parhaimmillaan se mahdollistaa metsätalouden met”UPM:llä on jo kokemusta eri-ikäishakkuista, sissä, joissa sitä ei muuten harjoitettaisi. joita on erityiskohteilla toteutettu ennenkin. Henkilöstömme ja korjuuyrittäjät saavat kuluvan vuoden aikana lisäkoulutusta uusiin hakkuumenetelmiin.

HAASTEET HUOMIOITAVA Lähtökohtana on, että voimme asiantuntemuksellamEri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy me ja osaamisellamme aina tarjota metsänomistajan riskejä ja epävarmuutta jaksolliseen malliin vertavoitteisiin parhaiten sopivat menetelmät”, Janne rattuna. Leimikoiden hinnoittelun lähtökohtana on puun markkinahinta, ja siihen vaikuttavat alueellinen Kiiliäinen kiteyttää.

METSÄN HENKI 1/14

29

METSÄALA SÄHKÖISTYY UUDET KANAVAT JA TYÖKALUT HELPOTTAVAT JA NOPEUTTAVAT METSÄASIOINTIA. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: SHUTTERSTOCK, UPM

etsänomistajille tarkoitetut sähköiset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia, ja palvelujen kirjo monipuolistuu. Sähköisestä metsäsuunnitelmasta ja perinteisen metsänhoidon palveluista on siirrytty kohti kattavia kokonaispaketteja.

Metsänomistaja voi halutessaan hoitaa verkossa kaiken metsäomaisuutensa hallintaan liittyvän asioinnin.

M

METSÄTOIMIJAT OVAT AKTIVOITUNEET

Metsäalalla sähköisten palvelujen kehittäminen on lähtenyt takamatkalta verrattuna esimerkiksi pankkipankk ja vakuutusalaan.

Metsänomistuksen Metsä rakennemuutos, muut metsälain muutokset ja yleiseen yl käyttöön vapautuvat metsävaram ja paikkatieto ovat haastaneet metsäalan toim toimijat kehittämään entistä asia asiakaslähtöisempiä palveluja me metsänomistajille.

Kehitys tystyön taustalla on myös yh yhteinen tahto saada lisää pu markkinoille ja hoitaa puuta m metsät kuntoon.

Metsäisten palvelujen sähköistyminen kohtaa s useita haasteita. Moniin u muihin toimialoihin verratm tuna asiointitiheys on harva. Metsäalalla on myös pitkät perinteet henkilökohtaiseen asiointiin ja palvelut ovat luonteeltaan 30

METSÄN HENKI 1/14

sellaisia, että useimmiten tarvitaan maastokohteella käynti ja yhteyshenkilön tapaaminen. ”Sähköiset palvelut ja uudet kanavat metsäasioinnissa kehittyvät ripeästi ja niiden rooli kasvaa jatkuvasti – toki asiakkaat valitsevat itselleen sopivan asiointitavan. Monelle se on yhdistelmä, jossa asioidaan alkuun kasvokkain ja sähköisten palvelujen merkitys kasvaa vaiheittain. Olemme myös pilotoineet mallia, jossa sopimusten ja mittaustodistusten allekirjoituksetkin on toteutettu sähköisesti ja palaute on ollut erinomaista”, sanoo UPM Metsän kehityspäällikkö Tapani Juuti.

VALMIUDET OVAT OLEMASSA

Internet on osa suomalaisten arkea, ja meistä yli 80 prosenttia käyttää verkkoa aktiivisesti niin tiedonhankintaan kuin päätöksentekoonkin. Myös vanhemmissa ikäryhmissä verkkopalvelujen käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. ”Nykypäivän metsänomistaja on tottunut sähköiseen asiointiin esimerkiksi pankki-, verotus- ja vakuutusasioissa. Ajasta ja paikasta riippumaton asioiden hoito, tapahtumien seuranta reaaliajassa sekä erittäin lyhyet vastausajat ovat oletusarvo, kun asiakas arvioi metsään liittyviä sähköisiä palveluja. Verkkopalvelumme UPM Metsämaailman käyntimäärät sekä sähköiset yhteydenotto- ja tarjouspyynnöt ovat tuplautuneet viimeisen vuoden aikana, mikä kertoo siitä, että asiakkaat ovat löytäneet verkkopalvelun ja pitävät sitä luontaisena kanavana etsiä metsätietoa ja ottaa yhteyttä”, Juuti kertoo.

Parantuneet tietoliikenneyhteydet, jatkuvasti kehittyvät päätelaitteet ja sovelluskehitys mahdollistavat entistä monipuolisempia ominaisuuksia ja sovelluksia. Jatkossa näitä voidaan käyttää perinteisen tietokoneen lisäksi myös älypuhelimella ja tabletilla.

UPM Metsämaailma www.metsämaailma.ďŹ 61. .FUTĂ&#x160;O WFSLLPQBMWFMV PO LBUUBWB NFUTĂ&#x160;PNBJTVVEFO IPJEPO UZĂ&#x161;LBMV KB NFUTĂ&#x160; UJFEPO MĂ&#x160;IEF 0MFNNF NZĂ&#x161;T 'BDFCPPLJTTB www.facebook.com/ metsamaailma

Ă&#x201E;lypuhelimien korkeatasoiset ominaisuudet kartta-, navigointi- ja kameratoiminnoissa tuovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi metsävaratiedon hyĂśdyntämiseen.

TAVOITTEENA METSIEN AKTIIVINEN HOITO JA KĂ&#x201E;YTTĂ&#x2013;

SähkÜisten palvelujen kehittäjillä, sekä julkisella puolella että yrityksillä, on tavoitteenaan aktivoida metsänomistajia metsäomaisuuden hoitoon ja saada puuta markkinoille.

Tähän pyrkii Suomen metsäkesNXNVHQ DYDDPD 0HWVllQ ¿ SDOYHOX jossa metsänomistaja voi sähkÜisesti

7PJU UVUVTUVB .FUTĂ&#x160;Ă&#x160;O m QBMWFMVVO NBLTVUUB WJJLPO BKBO 4BNBMMB WPJU BOUBB TVPTUVNVLTFTJ NFUTĂ&#x160;UJMBTJ UJFUPKFO TFMBJMVVO KB TJJSUPPO KPMMPJO WPJNNF ZIEFTTĂ&#x160; IVPMFIUJB NFUTĂ&#x160;TJ IZWJOWPJOOJTUB

SähkĂśisten palveluiden hyĂśdyt metsänomistajalle: t BTJPJOUJNBIEPMMJTVVT BKBTUB KB QBJLBTUB SJJQQVNBUUB t SFBBMJBJLBJOFO TFVSBOUB t TPQJNVTUFO KB BTJBLJSKPKFO TĂ&#x160;JMZUZT KB IBMMJOUB TĂ&#x160;ILĂ&#x161;JTFTUJ t PNBO NFUTĂ&#x160;PNBJTVVEFO IPJUBNJOFO TĂ&#x160;ILĂ&#x161;JTFTUJ t IFMQQP ZIUFZEFOQJUP PNBO ZIUFZTIFOLJMĂ&#x161;O LBOTTB t NPOJQVPMJOFO KB IFMQQP JOGPSNBBUJPO TBBUBWVVT t NBIEPMMJTVVT UPJNJKPJEFO WFSUBJMVVO 5Ă&#x160;NĂ&#x160; PO RS LPPEJ KPOLB BWVMMB QĂ&#x160;Ă&#x160;TFU TVPSBBO .FUTĂ&#x160;Ă&#x160;O m QBMWFMVVO -BUBB QVIFMJNFFTJ JMNBJOFO 23 LPP EJFO MVLVTPWFMMVT BWBB PIKFMNB KB TLBOOBB LPPEJ QVIFMJNFMMBTJ

tarkastella metsävaratietojaan ja suunnitella metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteitä.

0HWVllQ Âż SDOYHOX DQWDD PHWVlQomistajalle mahdollisuuden yhteistyĂśhĂśn alan toimijoiden kanssa.

Metsänomistajan suostumuksella esimerkiksi UPM:n asiantuntija voi tarkastella metsikkÜtietoja ja tehdä toimenpide-ehdotuksia muun muassa kiireellisistä taimikonhoitotai hakkuukohteista. Metsänomistaja voi myÜs antaa palvelussa luvan siirtää metsävaratietonsa UPM Metsän verkkometsäsuunnitelmaan, jolloin palvelu helpottuu entisestään.

Tulevaisuutta on myÜs puu- ja metsäpalvelukauppaa varten kehitettävä sähkÜinen markkinapaikka, jossa metsänomistajat ja palveluntarjoajat voivat käydä avoimesti kauppaa reaaliajassa. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on PuumarkkiQDW ¿ YHUNNRSDOYHOX MRVVD PHWVlQhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen myyntikohteita on puunostajien nähtävillä.

METSĂ&#x201E;N HENKI 1/14

31

TULEVAISUUS ON

BIOTUOTTEISSA UPM:N JUURET OVAT TIUKASTI SUOMALAISESSA METSÄSSÄ.

SAMASSA METSÄSSÄ VERSOO MYÖS UUSIA, BIOPOHJAISIA TUOTEINNOVAATIOITA SELLUNVALMISTUKSEN JA PAPERINJALOSTUKSEN RINNALLE. TEKSTI: ANNAMARI TYPPÖ KUVAT: UPM

BIOTUOTTEIDEN KYSYNTÄ KASVAA, kun luonnonvarojen niukentuminen ja entistä tiedostavammat kuluttajat haastavat niin metsäteollisuuden kuin vaikkapa auto- tai elintarvikealankin hyödyntämään aiempaa enemmän uusiutuvia ja kierrätettäviä raaka-aineita sekä resurssien tehokäyttöä.

UPM haluaa olla bioteollisuuden edelläkävijä. Sellun ja paperin lisäksi UPM tuottaa puubiomassasta jo nyt biokomposiitteja, bioenergiaa ja ELRSROWWRDLQHLWD MD WXOHYDLVXXGHVVD P\|V ELRNHPLNDDOHMD MD ELR¿EULOOHMl Tavoitteena on, että 2010-luvun loppuun mennessä uusien liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on yli 50 prosenttia.

Biokomposiitit ovat jo toimivuutensa todistaneet, ja UPM:stä on tullut yksi Euroopan suurimmista luonnonkuitukomposiittien tuottajista. UPM ProFi- ja UPM Formi -biokomposiiteissa yhdistyvät luonnonkuitujen ja muovin parhaat ominaisuudet.

UPM ProFi -komposiitin raaka-aineesta yli puolet on aina kierrätettyä.

Pääraaka-aine on tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyvä kierrätyspaperi ja -muovi. UPM ProFi -tuotteet vähentävät merkittävästi kaatopaikka- ja polttojätteen määrää myös elinkaarensa lopussa: käytön jälkeen ne voidaan polttaa energiajätteenä tai kierrättää takaisin tuotantokäyttöön.

UPM ProFi -tuotteiden elinkaari on pitkä, sillä ne kestävät hyvin kulutusta ja UV-säteilyä eivätkä ime vettä tai muita nesteitä. UPM ProFi Deck -terassilankkua on käytetty monissa julkisissa ja yksityisissä kohteissa ympäri Euroopan – Suomessa esimerkiksi Flow-festivaalin samppanjabaarin pinnoissa, Kampin mbarin terassissa sekä HOK-Elannon kesäkahvilassa Kolmen Sepän aukiolla Helsingissä. Se sopii hyvin myös laitureihin, leikkikentille ja ulkoverhouksiin.

32

METSÄN HENKI 1/14

UPM Formi on ruiskuvalutuotantoon ja suulakepuristukseen tarkoitettu biokomposiitti, joka valmistetaan puhtaista polymeereista ja sellusta.

Se korvaa jopa puolet öljypohjaisista, uusiutumattomista raaka-aineista uusiutuvilla kuiduilla. UPM Formi täyttää EU:n leluja ja elintarvikkeita koskevat turvallisuusvaatimukset, ja sillä on myös FSC©- ja 3()& VHUWL¿NDDWLW UPM Formista on valmistettu esimerkiksi Puustellin keittiökalusteita, jotka ovat komposiittirungon ansiosta lähes 50 prosenttia lastulevyrunkoisia kevyempiä, vahvempia ja kestävämpiä. Puustelli myöntääkin UPM Formista valmistetuille tuotteilleen peräti 30 vuoden takuun.

Myös muotoilustaan palkittu suomalainen Genelec on valinnut M-sarjan kaiuttimiensa materiaaliksi UPM Formin, sillä se taipuu ongelmitta Genelectuotteiden pyöreälinjaiseen malliin ja takaa akustisten ominaisuuksiensa ansiosta ensiluokkaisen äänentoiston.

Biokomposiitit ja muut biotuotteet kertovat, että UPM katselee metsää uusin silmin. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.

KYSYMYS & VASTAUS ASIANTUNTIJANA TOMI MÖRSKY

TONI MÖRSKY

operaatiopäällikkö UPM Metsä

VUODEN ALUSTA TULI VOIMAAN LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. MIKÄ MUUTTUI? Uusi metsätuholaki korvaa aiemman ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Käytännön toiminnan kannalta katsottuna laki säilyi isoilta periaatteiltaan ennallaan.

Jatkossakin rajoitetaan tuoreen havupuutavaran ja vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia metsässä. Uusi laki koskee tyviläpimitaltaan yli 10 senttiä paksua havupuutavaraa, mukaan lukien energiapuuta. Aluejako on muuttunut aiemmasta kahdesta kolmeen alueeseen A, B ja C. Lisäksi metsätuholaissa on tarkennettu ja tiukennettu puutavaran omistajan tai maanomistajan vahingonkorvausvastuuta tapauksissa, joissa lain noudattamattomuudesta aiheutuu vahinkoa ympäröiville metsille.

MILLOIN PUUTAVARA TULEE KULJETTAA POIS? Laki määrää, että puutavaran omistajan on huolehdittava, että 1.9.–31.5. kaadettu havupuutavara kuljetetaan pois hakkuualalta ja välivarastosta määräaikojen puitteissa. Männyn osalta aikarajat pysyivät ennallaan, mutta kuusipuutavaran osalta määräajat aikaistuivat. Esimerkiksi A-alueella eli Salpausselän eteläpuolella kaadettu kuusi tulee kuljettaa pois 15.7. mennessä. Laki määrää myös, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä.

MITEN METSÄTUHOLAKI VAIKUTTAA PUUN KORJUUSEEN JA KULJETUKSEEN? Talviaikaiset ja alkukevään hakkuut on suunniteltava siten, että metsätuholain alaiset havupuuvarastot saadaan kuljetukseen määräaikoihin mennessä.

Tarvittaessa puita varastoidaan välivarastoihin tai tehdään lain sallimia puutavaran poistamisen korvaavia toimenpiteitä. Tällainen on esimerkiksi mäntypuutavarapinon pintaosien poiskuljettaminen pystynävertäjien iskeytymisen jälkeen. Pintaosaltaan kuorittu pino merkitään erityisellä pinonpäälapulla, johon kirjataan päivämäärä ja kuljettajan nimikirjaimet.

SÄÄTÄÄKÖ UUSI LAKI KANTOJEN NOSTOSTA? Kyllä, juurikääpäriskin vuoksi kannot ovat nyt metsätuholain piirissä. Jos metsikössä tai varastopaikalla on yli 10 kiintokuutiometriä nostettuja kantoja, ne on kuljetettava pois 2–2,5 vuoden kuluessa nostosta.

PITÄÄKÖ TUULENKAADOT KERÄTÄ POIS METSÄSTÄ?

Tuulenkaadot pitää kerätä pois metsästä, jos kuusta on yli 10 kiintokuutiota hehtaarilla ja mäntyä yli 20 kiintokuutiota.

Tällöin edellä mainittujen rajojen yli menevä puumäärä on poistettava metsästä.

Myös aiempi laki on määrännyt vahingoittuneiden puiden metsästä poistamisesta, mutta siinä ei ollut määrärajoja vaan puhuttiin ”merkittävästä määrästä”.

Tuulenkaatojen keräämisestä vastaa metsänomistaja.

KUKA VALVOO METSÄSSÄ?

Metsäkeskus valvoo jatkossakin metsätuholain noudattamista. Lisäksi uudessa laissa toimijat velvoitetaan omavalvontaan.

Lopulliset käytännöt omavalvonnasta määritellään kevään aikana. Pääosin valvonta tapahtuu tietojärjestelmästä saatavien raporttien avulla, ja tarvittaessa jalkaudutaan tekemään pistokokeita tienvarsivarastoille.

METSÄN HENKI 1/14

33

”ON TÄRKEÄÄ OLLA OSANA TOIMIVASSA METSÄKETJUSSA, JOKA TUO TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA MAASEUDULLE.” KULJETUSYRITTÄJÄ SAKU SIMPANEN, UPM

34

METSÄN HENKI 1/14

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: PETRA TIIHONEN

PIELAVETINEN SAKU SIMPANEN TEKEE KULJETUSYRITTÄJÄNÄ LUOTETTAVAA JA VARMAA TYÖTÄ, JOKA ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA.

TYÖPAIKKANA METSÄ:

PUU SIIRTYY METSÄSTÄ TEHTAALLE puutavararekkansa kohti välivarastoa. Ketterästi nosturin ohjaamoon, kuormaa sitovat automaattipankot auki napin painalluksella ja kouralla käsiksi kuormaan.

Valtavan kokoiset kuusitukit siirtyvät haparoimatta kuusikon reunaan pinoon. ”Kyydissä on sorvitukkia Pelloksen vaneritehtaalle. Kuorma puretaan välivarastoon ja kesän tultua tukit uitetaan Ristiinaan. Kuljetamme puita hakkuukohteilta suoraan tehtaille, juna- ja uittoterminaaleihin ja välivarastoihin.”

Saku Simpanen on kasvanut puun kuljetukseen isänsä mukana. Seppo Simpanen aloitti vuonna 1968 puun ajon UPM:n edeltäjälle Tehdaspuulle.

Saku hyppäsi kuljettajaksi suoraan peruskoulusta. Vuodesta 2006 lähtien toisen polven perheyritys on ollut Sakun ja hänen vaimonsa Jaana-Riitan omistuksessa. Yhteistyö UPM:n kanssa on jatkunut avainyrittäjänä.

Kuljetus S. Simpanen Oy liikuttaa vuodessa noin 300 000 mottia puuta.

Simpanen on kouluttanut nuoria osaajia kuljettajiksi.

SAKU SIMPANEN OHJAA

”Isäni opetti, että työ kannattaa opetella tekemään kunnolla, jolloin sen tekee jatkossakin rutiinina hyvin. Kun työn osaa, se on helppoa ja työtä voi tehdä itseensä luottaen. Uusi, toimiva ja siisti kalusto sekä hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä, jotta me kaikki viihdymme töissä”, Simpanen kertoo.

Simpanen on rohkeasti kehittänyt toimintaansa nykypäivän haasteisiin.

Investointi uuteen 76 tonnin puutavarayhdistelmään oli jo valmiina mitta- ja painosäädösten muuttuessa. Uuden auton rekisterinumerona komeilee UPM-1. ”Otetaan haasteet vastaan positiivisin ja avoimin mielin ja pysytään kehityksen kärjessä. Uudessa autossa kulkee reilut 50 tonnia puuta.” ”Toimimme kiinteässä yhteistyössä UPM:n ja muiden avainyrittäjien, etenkin samalla alueella toimivien metsäkoneyrittäjien, kanssa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman tehokas ja teiden kantavuudet huomioiva puunkuljetus”, Simpanen tiivistää.

Yrityksen pyörittämiseen kuuluu paljon suunnittelua, paperityötä ja palavereja. Sakun mielestä parasta

on kuitenkin puun ajaminen metsästä.

Jaana-Riitta puolestaan viihtyy toimistotöissä. Puunkuljetus on osa Simpasen perheen elämää, eivätkä alakoulua käyvät tytöt arkaile hypätä tukkirekan kyytiin metsäkeikalle. ”Aamuvuorossa työpäivä alkaa neljän viiden välillä ja ajossa olen 10–12 tuntia iltavuorolaisen lähtöön saakka. Illalla tehdään ajosuunnitelmia ja hoidetaan juoksevia asioita. Perhe on tottunut siihen, että isällä puhelin soi työasioissa myöhäänkin illalla”, Simpanen naurahtaa. ”Metsät merkitsevät meidän perheellemme leivän tuojaa ja mahdollistavat asumisen maaseudulla järven rannalla.

Tärkeää on myös olla osana toimivassa metsäketjussa, joka tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle. On hienoa, että täällä metsät kasvavat ja puuta jatkojalostetaan lähellä.”

Simpaset on palkittu Savon vuoden nuorina yrittäjinä ja myös UPM:n avainyrittäjinä. ”Onhan siitä hyvä mieli, että meitä pidetään luotettavana ja varmana toimijana”, myhäilee Saku Simpanen.

METSÄN HENKI 1/14

35

TEIMME PUUKAUPASTA SINULLE LÄHIKAUPAN UPM Metsä on aina lähellä sinua ja metsääsi. Yli 200 asiantuntijaamme ympäri maata avustavat sinua puukaupan jokaisessa vaiheessa ja neuvovat, miten huolehdit metsäsi hyvinvoinnista. Joten, kuinka voimme palvella?

Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.fi/fi tai soita numeroon 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi?

Katso www.bonvesta.fi

UPM METSÄ