Metsän henki 1/2017

1/17 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI

Metsä tarvitsee kuollutta puuta elääkseen 14 Miten metsä toimii ­hiilinieluna? 20

METSÄN­OMISTAJA ANTTI NIEMELÄ

”Mettän­kasvatus on kuin maratonjuoksu”22

Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos

Valkoselkätikka on noin 25–28 senttimetriä ­pitkä ja ­painaa keskimäärin 90 gram­ maa. Koiraalla on kirkkaan­ punainen päälaki, naaraalla musta. Muutoin s­ukupuolet ovat samannäköisiä. Laji on Suomessa uhanalainen. ­Valkoselkätikan parasta elin­ ympäristöä ovat vanhat lehti­ puuvaltaiset metsät, joissa on kuollutta ja kuolevaa puuta.

Tutustu ohjeeseen Valkoselkätikka ja metsänkäsittely. www.upm.fi/vastuullisuus

facebook.com/metsamaailma

2

METSÄN HENKI 1/17

METSÄKUVA

Valkoselkätikka

KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN ON KEVÄTTALVISEN AAMUN ­sininen hetki rehevän järvenlahden metsi­ kössä. Järeän hieskoivupökkelön suunnalta kuuluu vaimeaa nakutus­ ta. Valkoselkätikkakoiras (kuvassa) on jättänyt yöpymiskolonsa ja etsii pökkelöstä kovakuoriaisen toukkia aamiaiseksi. Auringon noustessa valkoselkä­tikka nousee ruokailupuus­ saan korkeammalle ja päräyttää il­ moille kuuluvan pitkän rummutuksen.

Järvenlahden takana uudistusalan säästöpuuryhmän haavassa yöpy­ nyt valkoselkätikkanaaras ­havahtuu

rummutukseen, ja jo kolmanteen rummutukseen koiras saa vaimean vastauksen.

Valkoselkätikka on tikoistamme aikaisin pesijä. Soidin on ­yleensä kiivaimmillaan maaliskuussa, ­mutta viime vuosien lauhoina talvina rummutusta on voinut kuulla pitkin talvea. Valkoselkätikkapariskunta tekee pesäkolonsa yleensä elävään haapaan tai koivupökkelöön. Sääs­ töpuuryhmät ja lämpimät paikat avointen alueiden reunoilla ovat suosittuja pesäkolopaikkoja.

3

1/2017 KÄÄPÄPIMIKKÄ

PALSTAT 2 5 6 7

Metsäkuva Pääkirjoitus

Kääpäpimikkä on koivupökkelöiden ­taulakäävillä esiintyvä laji ja sen voi löytää uudistushakkuualoille säästetyistä pökkelöistä.

Ledare Päätoimittajalta

8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Pirkko Harrela, UPM:n ­sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja

19 VIERASKYNÄ: Pasi Puttonen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Puun alkuperän todentaminen 30 METSÄPALVELUT: Asiantuntemusta kulotukseen 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: ­Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi

ARTIKKELIT

20 22 28 4

14

KUOLLUT PUU ON TÄRKEÄÄ JÄTTÄÄ ­METSÄÄN Noin neljännes ­kaikista ­metsälajeista tarvitsee kuollutta ­puuta elääkseen.

KASVAVA METSÄ SITOO HIILTÄ Kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu. ”METTÄPUOLEN ÄLLIÄ” Metsänomistaja Antti Niemelä ­ jakaa parhaat vinkkinsä tuottavaan ja vastuulliseen metsänhoitoon.

SEKAMETSÄ ON RIKKAUS Metsänomistajan kannattaa vaalia sekametsän monimuotoisuutta.

METSÄN HENKI 1/17

KERRO, MITÄ ­MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

metsaviestinta@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

Vastuullisuus on ­hyvää liiketoimintaa

neet viime vuosina vahvasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Yhteinen työmme on tuottanut tulosta. Turvallisuustilastomme näyttää merkittävästi paremmalta kuin viisi vuotta sitten. Tehtävää kuitenkin vielä riittää.

Päähuomiomme on nyt yrittäjäturvallisuudessa. Erityisesti haluamme parantaa yksityismetsien työmaaturvallisuutta. Kun vierailet yhteisellä työmaallamme muistathan: ­turvaliivi päälle ja soitto kuskille.

Turvallisuutesi on meille tärkeää!

SAULI BRANDER

Metsäjohtaja UPM Metsä

­”Vastuullinen ­toiminta

­motivoi ­ihmisiä ­sitoutumaan omaan

­työhönsä.”

5

OLLI URPELA

METSÄTEOLLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeässä osassa hiilen ja veden luonnollisen kiertokulun varmistamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. UPM on merkittävä puun ostaja ja metsänomistaja. Panostamalla kestävään metsänhoitoon turvaamme ja edistämme metsien arvokasta tehtävää hiilen sidonnassa. Samalla lisäämme metsän kasvua ja tuottoa.

Puu on UPM:n tärkein raaka-aine. Yhtiö on sitoutunut kestävään metsänhoitoon ja seuraa puun alkuperää sekä varmistaa, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja laillisesti hankittu. Metsäsertifiointi on keino osoittaa se kansainvälisesti kaikille niille, jotka eivät muuten tunne tapaamme toimia.

Metsät merkitsevät myös paljon muuta kuin puuta.

UPM tarjoaa markkinoiden johtavaa metsäasiantuntemusta ja monipuolisia urakointipalveluja Suomessa. Metsäinen arvoketjumme työllistää Suomessa lähes 10 000 henkilöä. Maakunnallinen vaikuttavuus on laaja. UPM on investoinut viime vuosina yli 600 miljoonaa euroa Suomen tehtaisiin, jotka lisäävät lähes kaksi miljoonaa kuutiota puunkäyttöä. Kantorahojen kautta tuleva vaikutus sekä urakointimaksut jakaantuvat laajalle maantieteelliselle alueelle.

Arvonlisän tuottamisella mitattuna UPM on Suomen merkittävin yhtiö. (Etla 2016) Toimintaympäristö, jossa toimimme, ­muuttuu ­nopeaa tahtia. Kiristyvä lainsäädäntö, erilaiset ­sanktiouhat ja etenkin sidosryhmien kasvaneet ­odotukset vaativat jatkuvaa huomiointia ja toiminnan uudistamista. Vanhasta luopuminen on v­ älillä tuskallista ja kipeää, mutta se on elinehto uuden ­luomiselle. Parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ­haetaan yhteistyössä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa koko arvoketjun osalta.

Vastuullinen toiminta motivoi ihmisiä sitoutumaan omaan työhönsä. Henkilöstön on turvallisempi työskennellä yhtiössä, joka pyrkii määrätietoisesti hallitsemaan riskejään. Olemme UPM:ssä panosta-

LEDARE

Att ta ansvar är bra business SKOGSINDUSTRIN HAR EN BETYDANDE ROLL som främjare av en hållbar utveckling. Välskötta skogar är en viktig del för att säkerställa kolets och vattnets naturliga kretslopp och för bevarandet av naturens mångfald. UPM är en betydelsefull virkesköpare och skogsägare.

Genom att satsa på en hållbar skogsvård säkerställer och befrämjar vi skogarnas värdefulla uppgift att binda kol. Samtidigt ökar vi skogens tillväxt och produktivitet.

Trä är den viktigaste råvaran för UPM. Bolaget har förbundit sig till en hållbar skogsvård och beaktar virkets ursprung samt försäkrar sig om, att virket kommer från hållbart skötta skogar och är anskaffat på lagligt sätt. Skogscertifiering är ett sätt att bevisa detta för omvärlden, för alla som inte annars känner till vårt sätt att verka. Skogarnas betydelse är också annat än virke. UPM erbjuder marknadens ledande skogsexpertis och mångsidiga entreprenörstjänster i Finland. Vår skogliga värdekedja ger

”En ansvarsfull

­verksamhet ­motiverar ­människorna att

engagera sig i sitt ­arbete.”

sysselsättning åt nästan 10 000 personer i Finland.

På landskapsnivå är inflytandet påfallande. Under de senaste åren har UPM investerat över 600 miljoner euro i fabrikerna i Finland, vilket ökar virkesanvändningen med nära två miljoner kubikmeter. Det inflytande som kommer via rotprisen och entreprenörsbetalningarna sprids över ett vidsträckt område ute i landet. UPM är mätt enligt mervärdesskatteintäkter det mest betydande företaget i Finland. (Etla 2016) Verksamhetsmiljön, där vi verkar, förändras i snabb takt. Strängare lagstiftning, olika hot om sanktioner och särskilt de ökande förväntningarna hos intressegrupperna kräver fortlöpande uppmärksamhet och förnyelse av verksamheten. Att överge det gamla är ibland svårt och smärtsamt, men det är en livsnödvändighet för nyskapande. De bästa verksamhetssätten och lösningarna får man i samarbetet med kunderna, leverantörerna och partners längs hela värdekedjan.

En ansvarsfull verksamhet motiverar människorna att engagera sig i sitt arbete. För personalen är det tryggare att arbeta i ett företag, som målmedvetet strävar efter att ha kontroll över de risker man tar. Vi har på UPM de senaste åren satsat kraftigt på arbetssäkerheten och arbetstrivseln. Vårt gemensamma arbete har lett till resultat. Vår säkerhetsstatistik ser mycket bättre ut än för fem år sedan. Men ännu finns det åtskilligt kvar att göra. Vår huvudsakliga uppmärksamhet riktas nu på företagarsäkerheten.

Särskilt vill vi förbättra arbetssäkerheten på skogsarbetsplatserna i privatskogarna. När du kommer på besök till vår gemensamma arbetsplats, kom då ihåg; ta på dig säkerhetsvästen och ring upp maskinföraren! Din säkerhet är viktig för oss!

SAULI BRANDER

Skogschef UPM Skog OLLI URPELA

Läs mer om vår skogsservice

www.skogsvärld.fi

1/2017

34 PALKITTU ­KORJUUYRITTÄJÄ TOMI YLIANTTILA: ”Korjuun aikana ­metsässä ei tehdä mitään fiilispohjalta.”

PÄÄTOIMITTAJALTA

Keskustelua ­monimuotoisuudesta VUONNA 2014 voimaan tullut Metsälaki antoi metsänomistajalle vapauden valita metsänkasvatusmenetelmänsä. Jaksollinen kasvatus on edelleen valtamenetelmä, ja jatkuvaa kasvatusta vasta kokeillaan. Keskustelu metsien monimuotoisuudesta käy myös vilkkaana. Tässä lehdessä kerromme eri ­tavoista edistää metsien monimuotoisuutta talousmetsissä. Lahopuun jättäminen on yksi tärkeimmistä tavoista.

Myös sekametsän kasvatus tuo hyviä tuloksia. Molempia tapoja voidaan toteuttaa ilman, että metsän taloudellinen ­tuotto kärsii. Eikä se perinteinen ­uudistushakkuukaan pahasta ole, kun suunnitelma ja toteutus tehdään hyvin.

Lehti, jota nyt luet, on 20.

Metsän henki. Itse olen ollut tekemässä kaikkia näitä numeroita: aluksi taustalla ja vuodesta 2014 lähtien päätoimittajana. Juttuaiheiden miettiminen toimitusneuvostossa ja niiden toteuttaminen yhteistyökumppaneidemme kanssa on ollut antoisaa. Toivottavasti juttumme ovat olleet hyödyllisiä myös lukijoillemme. Toukokuussa ilmestyvästä lehdestä vastaa päätoimittajana Mari Ruissalo.

Itse siirryn kesän aikana nauttimaan metsästä eläkeläisenä.

Kiitos teille, hyvät Metsän hengen lukijat, antoisista oppivuosista ja palautteestanne.

Nautinnollisia lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. ­­ www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. ­ Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti ­Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija.

Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse ­Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa.

Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2017.

Metsän ­henki­ painetaan Suomessa ­valmistetulle UPM:n paperille.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti.

UPM:n metsän­omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

PEFC/02-31-120

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas­vastaavaansa.

7

UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

LUONNON MONIMUOTOISUUS

Suometsien käsittelyn vaihtoehtoja tutkitaan on mukana rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen tutkimushanketta, jossa selvitetään suometsien käsittelyn vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalveluihin. Tutkimushankkeessa testataan erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ­korpi-­ ja rämekoealoilla. Tavoitteena on saada tietoa muun muassa siitä, millaisin edellytyksin erilaisissa

METSÄTEOLLISUUS RY

suometsissä voidaan siirtyä ympäristön, metsänhoidon kustannusten ja korjuun kannalta järkevästi erirakenteiseen metsänkasvatukseen, ja voidaanko siten välttää tai myöhentää suometsien kunnostusojituksia. Samalla saadaan alustavaa tietoa erirakenteisten suopuustojen uudistumisesta ja tuotoksesta.

33%

kysyimme messuvierailta: ”Mitä metsä merkitsee sinulle?” Osaston puihin ripustimme 567 vastausta, joista 56 oli piirroksia. ­Yhdessä kolmasosassa ­vastauksista luki jossain ­muodossa rauha ja rauhoittuminen.

METSÄMESSUILLA MARRASKUUSSA

www.metsateollisuus.fi

PUUTUOLIN

i­nnoittajana on ­ollut ihmisen selkäranka. Lue lisää spyndi.com

Leikkisyyttä, innovatiisivuustta, kestävyyttä ja luonnonmukaisuutta.

Näihin arvoihin perustuu liettualaisen suunnittelijan Mindaugas Žilionisin kehittämä huonekalukonsepti. Tuote koostuu vöhintään 60 käsintehdystä puupalasta, jotka voi helposti liittää toisiinsa lukemattomilla eri tavoilla. Suunnittelua ja lopullista konseptia inspiroi ihmisen selkäranka, joka on yhtaikaa joustava ja vahva.

SPYNDI

8

METSÄN HENKI 1/17

2/2016 julkaistu Kävystä taimeksi -infografiikka sai Folio Awards 2016 -kisassa kunniamaininnan.

Folio Awards on yhdysvaltalainen asiakaslehtien ja asiakassisältöjen kilpailu, jossa pääkategoriat ovat tekstisisältöä arvioiva Eddies ja ulkoasua ja designia arvioiva Ozzies. Kävystä taimeksi ­-infografiikka oli mukana design-kategorian sarjassa Use of Illustration, Custom Content. Infograafin on tehnyt yhteistyökumppanimme Zeeland Familyn Tero Harsunen.

JASKA POIKONEN

Metsän ­hengessä ­maailmanluokan ­infografiikkaa METSÄN HENKI -LEHDESSÄ

www.metsämaailma.fi

Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE

N O IK

­Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio­liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen ­yhteydessä. Pysähdy vähintäin 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, ­laskenut kouran maahan ja avannut moton oven.

Katso video: www.youtube.com/upmmetsa

EN

­puhelimitse.

PO

laatii vuosittain Forest A -listan, jolle nimetyt yritykset edistävät puun ja puutuotteiden kestävää hankintaa ja tuotantoa. Vuoden 2016 listalle on nimetty kahdeksan yritystä, joista UPM on yksi. www.upm.fi CDP:N METSÄOHJELMA

osoittavat, että FSC-sertifioinnin käyttöönoton jälkeen tekemämme panostukset toimintamme kehittämiseksi näkyvät laadun yleisenä parantumisena sekä UPM:n että yksityismetsänomistajien FSCmetsissä. Vakavia puutteita ei vuoden 2016 arvioinneissa havaittu.

Kehitettäviä osa-alueita toki löytyy edelleen, mutta olemme tuloksiin ja varsinkin niiden osoittamaan kehityssuuntaan tyytyväisiä.

A

UPM CDP:n Forest A -listalle

Tapion asiantuntijat tarkastivat yhteensä 100 uudistusalaa, joissa me olimme toteuttaneet hakkuun ja maanmuokkauksen. Kohteita oli sekä yhtiön että UPM:n FSC®-ryhmä­ sertifikaattiin (FSC C 109750) liittyneiden asiakkaiden ­metsissä.

Kohteilla selvitettiin FSC- ja PEFC™-metsänhoitostandardien vaatimusten sekä UPM:n ympäristöohjeiden toteutumista ja maanmuokkauksen laatua.

Arvioinnin tulokset ja ­vertailut aiempien arviointien tuloksiin

SYKSYLLÄ 2016

SK

PITKÄN URAN TEHNEILLE kuljetusyrittäjille Ari Kuljulle ja Pertti Piispalle on myönnetty Suomen yrittäjien korkein arvomerkki, Yrittäjäristin Timanttiristi. Kulju on kuljettanut puuta UPM:lle ja sen edeltäjäyhtiöille aina puun kuljetuksen koneellistamisen alusta asti. Piispa on ajanut puutavara-autoa jo Juuso Waldenin aikakaudella ja kuljettaa puuta metsästä tehtaille edelleen.

Laadunarvioinnin tulokset kannustavia

JA

Huomionosoituksia yrittäjillemme

SERTIFIOINTI

9

UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

UPM

85 %

UPM OTEPÄÄN VANERITEHTAAN

ja uuden biolämpölaitoksen laajennus ­vihittiin käyttöön marraskuussa 2016. ­Tehtaan laajennus nosti sen tuotanto­ kapasiteetin 90 000 kuutiometriin ­vuodessa.

Uusi biolämpölaitos puolestaan parantaa tehtaan materiaali­tehokkuutta ja vähentää fossiilisia ­hiilidioksidipäästöjä 85 %. www.upm.fi

JOROISTEN TAIMITARHA

35 000 m3 keinolunta TAMMIKUUN ALUSSA ­SAAPUIVAT

lumimiehet Jämsästä Joroisten ­taimitarhalle ja alkoivat valmistaa ­kovasti kaivattua valkoista vaippaa.

Urakka oli noin 35 000 m3 keino­ lunta, jolla suojatiin niin pienet kuin vähän isommatkin taimet pak­ kasta ja kevät­ahavaa vastaan.

Lumetus valaistulla kentällä on komea näky, etenkin pimeällä. Vii­

tostiellä autoileville näky muistut­ taa tulipaloa. Palokunta onkin tuttu vieras taimitarhalla lumetusaikana – onneksi vain väärinä hälyytyksinä.

Taimitarhalla viime vuonna aloi­ tettu investointi on edennyt suun­ nitelmien mukaan. Halli valmistui ennen joulua. Asennustyöt hallissa jatkuvat. www.metsämaailma.fi

Mitä on biotalous selvitti suomalaisten mielikuvia biotaloudesta. Biotaloutta pide­ tään positiivisena asiana, ja vain ­harvat suhtautuvat siihen kriittisesti. Yleisesti ­ottaen mielikuvat biotaloudesta ovat kui­ tenkin hajanaisia. Vaikka biotalous koe­ taan myönteisesti, sitä ei osata suoraan liittää metsätalouteen ja puusta valmistet­ tuihin tuotteisiin: vain kolmannes vastaajis­ ta yhdisti metsäteollisuuden biotalouteen. www.metsateollisuus.fi

METSÄTEOLLISUUS RY

VINKIT

Metsävaratiedon ­hyötyjä selvitetään

Uusi menetelmä tunnistaa puulajin

kärkihankkeista on Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Se rahoittaa metsätietojärjestelmän ja ­sähköisten palveluiden kehittämistä. ­Osana tätä kokonaisuutta Luke ­analysoi metsävaratietoon sijoitetun rahan ­tuottamia hyötyjä. www.luke.fi

yliopiston ­matematiikan laboratorion ja Luonnon­ varakeskuksen (Luke) ­yhteistutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä puulajien ­tunnistamiseen laserkeilausaineistosta.

Sen avulla on mahdollista laskea luokit­ teluominaisuuksia aivan uudella tavalla. www.luke.fi

YKSI HALLITUKSEN

10

METSÄN HENKI 1/17

TAMPEREEN TEKNILLISEN

Arvostamme palautetta ­laatua keräämme tekstiviestinä palautetta metsän­ omistaja-asiakkailtamme tuoreeltaan sopimusten allekirjoituksen ja töiden to­ teutuksen jälkeen. Lisäksi lähetämme sään­ nöllisesti asiakkaillemme myös sähköpos­ titse muutaman kysymyksen vastattavaksi.

Käsittelemme kaikki palautteet luottamuk­ sellisesti. Kiitos palautteistanne.

KEHITTÄÄKSEMME TOIMINTAMME

Kerää tietoa ja osallistu ­kyselyyn!

Löydät Metsän henkeen liittyviä ­aineistoja myös näistä kanavista:

TIKAN KUVA: ARTTU VALONEN

SISÄLLÄ SOMESSA

TWITTER @upm_metsa

INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma

Käpytikka vai valkoselkätikka?

Osallistu ­kyselyyn ­facebookissa.

SHUTTERSTOCK

FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma

HIRVITUHOT

Valtiolta korvausta hirvituhoista

YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa

HIRVET AIHEUTTAVAT METSILLE

­merkittäviä tuhoja. Eläimet ruo-

ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa

Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää

Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.fi/ uutiskirje

Tuoreimmat blogimme www.metsämaailma.fi Matti Maajärvi: Laadunarviointi on toiminnan kehittämisen työkalu Timo Lehesvirta: Viisas tapa käyttää maata Jaakko Lehtinen: Metsän tarina on kerrottava vuosittain myös verottajalle

kailevat taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen. Hirville maistuvat parhaiten männyn- ja koivuntaimet, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin.

Metsäkeskukselle voi tehdä riistavahinkoilmoituksen ja hakea korvausta, jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen 170 euroa. Hirvivahinkojen arvioinnin suorittaa alueellinen metsäkeskus.

Vahinkoilmoitus tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. www.metsämaailma.fi

Tutustu myös www.metsämaailma.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi

Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.fi/tapahtumat

11

UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

UPM

UPM

Tunnustusta ­yritysvastuuverkostolta palkittiin kunniamaininnalla Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin Yritysten biodiversiteettipalkinto 2016 -kilpailussa. Lisäksi FIBS on palkinnut UPM:n luonnon monimuotoisuusraportoinnista vuoden 2015 vuosikertomuksessa. UPM:n omassa moni­ muotoisuusohjelmassa on jo yli kahden vuosikymmenen ajan kehitetty menetelmiä, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden talousmetsissä. www.upm.fi www.metsämaailma.fi

MONIMUOTOISUUSOHJELMAMME

Vuosi 2016 ­ennätysvuosi UPM:lle tulos oli taloudellisesti ennätyksellinen. Se osoittaa, että tehdyt muutokset ovat tuottaneet tulosta.

Vahva talous on hyvä pohja etsiä uusia mahdollisuuksia. www.upm.fi

YHTIÖN VUODEN 2016

PEFC-ryhmämme ­auditoinnin tulos hyvä PEFCTM-auditoinnin UPM:n omissa ja UPM:n PEFC-metsäsertifiointiryhmän metsissä marraskuussa 2016. Auditoijat arvoivat toimintaamme verrattuna kahteen standardiin: ”PEFC metsäsertifioinnin toteutustavat” ja Suomen PEFC-metsänhoitostandardi” sen 28 kriteerin osalta. Viiden kriteerin toteutumisessa auditoijat havaitsivat puutteita, joista kirjattiin niin sanotut lievät poikkea­mat. Toteutamme korjaavat toimenpiteet pikimmiten. www.metsämaailma.fi

PUUPOHJANEN BIOPOLTTOAINE

UPM:n puupohjainen diesel bussiliikenteessä

METSÄN HENKI 1/17

www.upm.fi

KOKONAISVALTAISTA ­PALVELUA

INSPECTA SERTIFIOINTI TEKI

12

BioVerno -dieselillä mitattiin selvästi pienemmät päästöt kuin verrokkina olleella kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Muihin testattuihin kehittyneisiin polttoaineisiin verrattuna UPM BioVerno -dieselin päästöt olivat vähintään yhtä pienet.

VTT ON TESTANNUT UPM BioVerno -dieseliä laboratoriossa ja tehnyt pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä tehtyjen liikennekoeajojen seurantamittaukset. Laboratoriotestaus aloitettiin Euro III -luokan busseilla, joita käytetään edelleen paljon Suomen liikenteessä. UPM

Puukauppa

Metsänhoito

Metsäomaisuuden hoito

Kestävyys

Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

www.metsämaailma.fi • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki

Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com

TULEVAISUUS TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVA JASKA POIKONEN

Vastuullisuus on ARKIPÄIVÄN TEKOJA UPM edellyttää vastuullisuusohjeidensa noudattamista myös metsässä toimivilta alihankkijoiltaan.

UPM:n eri liiketoimintojen sidosryhmät toiminnalleen tarpoikkeavat toisistaan, ja kaikkien vaatikat vastuullisuustavoitteet, joiden saamuksiin on pystyttävä vastaamaan. Esivuttamiseen se on sitoutunut lähivuosimerkiksi UPM Metsän sidosryhmät ovat na. ”Oman tiimini tehtävä on varmistaa, hyvin erilaiset kuin vaikkapa energialiiettä näiden tavoitteiden toteutumista ketoiminnoissamme.” seurataan aktiivisesti”, kertoo UPM:n Harrelan mukaan ajoittain räväkällä­sidosryhmäsuhteista vastaava ­johtaja kin sidosryhmäkeskustePirkko Harrela. ”Vaslulla on tarkoituksensa ja tuullisuusraportoinnilla arvonsa. Tavoitteena on on nykyään myös viralliaina syventää osapuolten nen status. Esimerkiksi ymmärrystä kysymysten EU edellyttää yrityksiltä asiasisällöstä. ”Monesta raportointia myös muista tapaamisesta lähtiessä näkuin taloudellisista seikemykset edelleen eroavat koista.” toisistaan, mutta osapuolUPM:n määritelmän ten käsitys sekä asiasta että mukaan yritysvastuulli”Vastuullisuus omien päätösten vaikutuksuus koostuu kolmesta tulee näkyviin sista on laajentunut.” osa-alueesta: TaloudelSuomessa UPM:n asialisesta, sosiaalisesta ja ainoastaan kaskunta on maailmanlaaympäristövastuusta. ”Itse silloin, kun se juisestikin ainutlaatuinen, näen tämän niin, että tosillä siihen kuuluu satoja dellista vastuullisuutta on, jalkautuu päivittuhansia yksityisiä metsänettä huomioidaan kaikki täisiin tekoihin.” omistajia. ”Ammattimaiset nämä alueet tasapuolisesPIRKKO HARRELA metsänomistajat ovat ehkä ti, korostamatta yhtä yli miettineet keskimäärin muiden”, Harrela sanoo. enemmän yritysvastuukysymyksiä, mutta ”Tämä ei aina ole itsestään selvää, koska kyllä myös kaikki muut metsänomistajat sidosryhmien odotukset luonnollisesovat aiheesta kiinnostuneita”, Harrela ti painottuvat eri osa-alueisiin. Myös UPM ON ASETTANUT

toteaa. ”Sillä on merkitystä, miten näitä asioita asiakassuhteessa hoidetaan.”

Metsänomistajan näkökulmasta vastuullisuus muodostuukin oikein tehtynä varsin arkipäiväiseksi tekemiseksi. ”Minusta ei oikeastaan edes ole olemassa mitään vastuullisuutta sellaisena isona ylätason konseptina,” Harrela pohtii. ”Vastuullisuus tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun se jalkautuu päivittäisiin tekoihin. UPM:lle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teemme mitä on sovittu, hoidamme maksut ja muut toimenpiteet ajallaan, tunnemme tuotteissamme käytetyn puun alkuperän, ja noudatamme tarkasti työturvallisuusmääräyksiä.

Edellytämme myös metsässä toimivilta alihankkijoiltamme samojen ohjeiden noudattamista.”

KATSO VIDEO www.youtube.com/ user/upmmetsa

13

LAHOPUU RIKASTAA METSÄÄ Noin neljännes ­k aikista ­metsälajeista tarvitsee ­kuollutta puuta elääkseen.

Siksi ­talousmetsiin jätetään puuta lahoamaan.

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT HANNU HUOVILA / VASTAVALO.FI JA UPM PIIRROKSET KARI HELIÖVAARA / KOVAKUORIAISET, JARI KOSTET / LINNUT, NIJOLE KALINAUSKAITE / SAMMALET JA JÄKÄLÄT

14

METSÄN HENKI 1/17

M

etsänomistajat keräsivät aiemmin kaatuneet ja katkenneet puut polttopuiksi ja kaatoivat vielä pökkelötkin.

Se, joka ei ehtinyt metsäänsä säännöllisesti, korjasi lahopuut viimeistään harvennus- ja päätehakkuiden yhteydessä. ”Siisti metsä oli monelle kunnia-asia aina 90-luvulle asti”, muistelee UPM:n kansain­ välisistä metsäasioista vastaava johtaja Timo Lehesvirta. Hän kiersi kouluttamassa UPM:n omaa väkeä, yrittäjiä ja metsänomistajia 1990-luvulla, jolloin hoitosuositukset ja lainsäädäntö uudistuivat luontoarvojen voimistuttua. Tuolloin käynnistyi myös kestävästi hoidettujen metsien sertifiointi, jota oli alettu edellyttää erityisesti paperituotemarkkinoilla. Metsänhoidon pitkäjänteiseksi tavoitteeksi tuli säilyttää metsäluonto monimuotoisena talousmetsissä, ja y­ htenä keinona metsänomistajat alkoivat jättää metsiin kuollutta puuta muiden lajien ravinnoksi ja pesäpaikoiksi.

Kuollut puu jää metsään

”Säästämme kaiken järeän kuolleen puun omissa metsissämme silloin, kun metsätuho­laki ei velvoita poistamaan sitä”, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa. Kuolleella puulla hän viittaa katkenneisiin ja kaatuneisiin puihin sekä pystyyn puuhun, jonka ovat tappaneet ­esimerkiksi lahottajat tai hyönteiset.

Kuolleen puun lisäksi UPM jättää metsiinsä harvennusten ja päätehakkuiden yhtey­ dessä aina myös eläviä säästöpuita järeytymään. Hänen mukaansa harvalukuisia lehtipuita, kuten haapaa ja raitaa, kannattaa jättää jopa yksittäin, kun taas koivua, mäntyä ja kuusta pyritään säästämään ryhmissä.

KANTO­ RAIPPASAMMAL

Metsälainkin suojelemat ­puronotkot ovat kantoraippasammaleille soveltuvia ­elinympäristöjä.

”Siisti ­metsä oli

­monelle kunnia-­asia aina ­90-luvulle asti.”

15

”Tarkoitus on, että luonto korjaa säästö­puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä arvokkaita kuin elävinä pystyssä”, Oksa toteaa. Vauhtia lahoamiseen saadaan, jos puut katkaistaan muutaman metrin korkeudelta pökkelöiksi tai poltetaan hallitusti, siis kulotetaan. Näin jäljitel­ lään metsän luontaisia häiriöitä, kuten myrskytuhoja ja metsäpaloja, jotka olivat aikoinaan hyvinkin tavallisia.

Tuhansien lajien ravintoa

”Jos puu kuolee kesällä, ensimmäiset ­lahottajat tulevat puuhun heti, ja lahoa­ minen lähtee liikkeelle. Ensin eliöt käyttävät liukoisen vararavinnon, kuten sokerit, ja sen jälkeen ne rupeavat hajot­ tamaan rakenteellisia osia, kuten sellu­ loosaa ja hemiselluloosaa”, kertoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakes­ kuksesta. Hän koros­ taa, että eri puulajit ja lahoamisen eri vaiheet houkuttelevat eri eliö­lajeja.

Suomen metsissä elää runsaat 20 000 lajia. Sii­

tonen arvioi, että näistä noin 5 000 eli neljännes tarvitsee kuollutta puuta jos­ sain vaiheessa elämäänsä. Lahopuulajeja ovat monet sienet, jäkälät, sammaleet ja hyönteiset. Osa näistä lahottaa kuollutta puuta, kun taas osa lajeista on riippuvai­ sia lahottajista. ”Kuolleelle puulle kasvaa esimerkiksi sitä lahottava sieni, vaikkapa jokin kääpä, ja kääpää syö kovakuoriainen, jolla on puolestaan omia loislajeja. Tämä on var­ sin tavallinen neliportainen lahopuusta alkava ketju”, Siitonen sanoo.

Myös osa kolopesijöistä on riip­ puvaisia lahopuusta. Esimerkiksi hömötiainen vaatii pesäpaikak­ seen ohutrunkoisen lahonneen lehti­ puupökkelön. ”Niiden vähyys talousmetsissä voi vaikuttaa osaltaan siihen, että hö­ mötiaiskanta on vähentynyt huo­ mattavasti viime vuosikymmeni­ nä”, Siitonen toteaa. Oksa odottaa tilanteeseen parannusta, koska lehtipuita on lisätty ja jätetty ta­ lousmetsiin aktiivisesti jo parin­

HAVUPUNAKUORIAINEN

METSÄKERROS­SAMMAL

Havupunakuoriaisen voi tavata lahoilta ­kannoilta, joiden sisällä toukat ­kaivelevat käytäviään.

Yleinen ­metsäkerrossammal kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja voi peittää maalahopuut kokonaan.

16

METSÄN HENKI 1/17

”Tarkoitus on, että

luonto korjaa säästö­ puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä ­arvokkaita kuin

­elävinä pystyssä.”

LEPÄNKÄÄPÄ

Lepänkäävän löytää useimmiten pystyssä olevien kuolleiden ­harmaa- ja terva­ leppien rungoilta.

kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa kehityksen suunnasta kertoo erityisesti hyönteisten esiintyminen, koska ne reagoivat muutoksiin nopeasti. ”Esimerkiksi kovakuoriaisten uhanalaisuus pieneni vuosina 2000–2010, ja ­syyksi on esitetty muun muassa säästö­haapoja”, Oksa kertoo.

Riskejä molemmissa ääripäissä

Uhanalaisuusarvion mukaan Suomessa on yli kolmesataa ­lajia, joiden taantuminen johtuu ensisijaisesti lahopuun vähenemisestä. Mitä Suomen luonnolle tapahtuisi, jos menettäisimme nämä ja vähitellen myös muita lahopuulajeja? Lehesvirta arvelee, että lajien väheneminen jättäisi ainakin tilaa haitallisten lajien ylivallalle.

Mutta ennustaminen on vaikeaa. Hän pitääkin metsän monimuotoisuutta ennen kaikkea itseisarvona, jolla pelaaminen voi vaarantaa metsäluonnon hyvinvoinnin. ”Kuolleella puulla on lisäksi m ­ erkitystä ravinteiden ja hiilen varastona, uuden

­ umuksen synnyttäjänä sekä taimettuh misalustana”, Siitonen kertoo.

Kuolleen puun säästämisellä on kuitenkin rajansa. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan myrskyn kaataman kuusikon pian, jotta tuoreeseen nilaan iskeytyneet kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset eivät ehdi lisääntyä. ”Jotkut ovat korjanneet ihan yksittäisiäkin kuolleita puita kirjanpainajien pelossa. Vieressä kasvavat terveet puut vastustavat kyllä kohtuullisia määriä tuhohyönteisiä, eikä metsätuhoriskiä ole”, Oksa vakuuttaa. Erityisen turvallisena vaihtoehtona hän pitää lehtipuiden säästämistä, jos sellaisia on.

PAPINTAPPAJA

SULKA­SAMMAL

Papintappajan voi löytää huolimattomasti kuoritusta puutavarasta esimerkiksi puutavaran varastopaikoilta.

Sulkasammaleen voi löytää niin maasta kuin kuolleiden puiden päältäkin.

­TEKOPÖKKELÖT JA ­K ULOTUS HOUKUTTELEVAT ­K OVAKUORIAISIA KOKENUT HYÖNTEISTUTKIJA ­

Erkki Laurinharju tietää, että kovakuoriaispyydys voi odottaa tutkijaa talousmetsässä jopa tyhjänä. UPM:n Harvialan metsätilalla Etelä-Hämeessä sellaista ei ole tapahtunut kertaakaan jo 12 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana. Siellä Laurinharju on tavannut peräti kolmanneksen Suomen 3 700 kovakuoriaislajista. Näistä osa on uhanalaisia.

Kovakuoriaisia houkuttelee Harvialaan erityisesti kuollut puu, jota moni kovakuoriaislaji vaatii elääkseen. Metsätilalla on poltettujen puiden ryhmiä sekä 3–4-metrisiksi katkaistuja pökkelöitä, jotka saavat lahota omia aikojaan. Tekopökkelöiksi valittiin aikanaan haapaa ja kuusta, kun taas kulotusalueilla on muitakin puulajeja. ”On kiinnostavaa seurata, miten lajisto kehittyy, kun puu lahoaa ja pehmenee edelleen”, Laurinharju sanoo. Hän odottaa Harvialaan niitä lahoavaa puuta hyödyntäviä kovakuoriaislajeja, joilla on Etelä-Hämeessä vielä elävä kanta. Kauempaa kova­ kuoriaiset tuskin tulevat.

17

LATTAKÄÄPÄ

Isokokoinen lattakääpä aiheuttaa valkolahoa.

Sen löytää useimmiten kuolleilta lehtipuilta.

”Kannattaa varmistaa jo taimikkoa harventaessa, että metsään jää eri puulajeja ja sopivia ­säästöpuita”, Siitonen sanoo.

Koko maan urakka

Kuolleen puun määrää on mitattu ­Suomessa parinkymmenen vuoden ajan.

Tuossa ajassa se on lisääntynyt EteläSuomessa hehtaaria kohden mitattuna noin 2,8 kuutiometristä 3,8 kuutiometriin. Koko maan tilanne on pysynyt keskimäärin ennallaan, hieman alle 6 kuutiometrissä. ”Etelässä puuston tilavuus kasvaa koko ajan, joten silloin kuolleenkin puun tilavuus kasvaa, jos elävien ja kuolleiden puiden suhde pysyy samana”, Siitonen selittää. Viime vuosille on osunut myös myrskyjä, jotka ovat kaataneet miljoonia kuutiometrejä puuta, josta osa on jäänyt korjaamatta. Siitosen mukaan vuosituhannen vaihteessa vaikuttikin siltä, että lahopuun tarve ­ratkeaisi helposti ja kustannus­tehokkaasti, jos itsestään kuollut puu vain

jätettäisiin metsiin. Puuta kuolee viitisen miljoonaa kuutiometriä vuodessa. ”Sitten energiapuun kysyntä lisääntyi, ja äskettäin kaatuneille puille tuli käyttöä. Myös päätehakkuiden yhteydessä energiapuuta alettiin korjata erikseen”, Siitonen sanoo. Hän pitää nyt erityisen tärkeänä, että metsien monimuotoisuutta edistetään jättämällä metsiin säästöpuita.

Hänen mukaansa elävää ja kuollutta säästöpuuta jätetään vuodessa noin miljoona kuutiometriä, mikä ei takaa vielä kaikille lahopuulajeille elämää talousmetsissä mutta osoittaa kehitykselle suuntaa. ”Tilanne on jo merkittävästi parempi kuin se, että säästöpuita ei jätettäisi lainkaan”, Siitonen arvioi. Metsälaki ja sertifiointi ohjaavat metsänomistajia jättämään käytön ulkopuolelle – säästöpuiden ohella – myös monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. ”Ne ovat arvokkaita jo tänään, ja arvo vain kasvaa, kun puut alkavat kuolla”, Oksa toteaa.

ISOPEHKIÄINEN

PUUKIIPIJÄ

Isopehkiäinen elää ruskolahossa puussa, joka on useimmiten kantokäävän lahottama.

Puukiipijän pesän voi löytää kuolleen männyn ­repsottavan kaarnan alta tai vaikka rungon halkeamasta.

18

METSÄN HENKI 1/17

METSÄSERTIFIKAATIT KERTOVAT MONIMUOTOISUUDESTA KANSAINVÄLISET metsäsertifikaatit PEFCTM ja FSC® viestivät puun kestävästä alkuperästä puu- ja paperituotemarkkinoilla. PEFCja FSC-standardit edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta muun muassa edellyttämällä, että hakkuissa jätetään tietty määrä puuta hehtaaria kohden.

Pysyviä säästöpuita ­sekä järeitä runkolahopuita yhteensä keskimäärin ­vähintään 10 kappaletta.

FSC Vähintään 20 kuollutta puuta, kun niitä löytyy, sekä keskimäärin vähintään 10 ­järeää, elävää ja alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta.

PECF

Noin 85 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitua, kun taas FSC-sertifikaatti kattaa vasta muutaman prosentin. UPM on sertifioinut kaikki omat metsänsä ja sen yksityismetsänomistajille tarjoa­maan FSC-sertifiointiryhmään (FSC C 109750) on liitetty yli 200 000 hehtaaria metsää. 85 prosenttia kaikesta UPM:n käyttämästä puusta ja puukuidusta on peräisin sertifioiduista metsistä.

PASI PUTTONEN

Metsänhoitotieteen professori

Vieraskynä

Helsingin yliopisto

Avohakkuu ja viljely turvaavat metsän uudistamisen

T

alousmetsien hakkuut edellyttävät hyvää suunnit­ kustannukset vain suurenevat puuston läpimitan telua kaikissa metsien käytön ja hoidon vaiheissa. ­kasvaessa.

Parhaita uudistamismenetelmiä suunniteltaessa Avohakkuu ja viljely tuottavat harvoin yksipuu­ otetaan huomioon metsänomistajan tavoitteet ja toi­ lajisen monokulttuurin. Lähimpänä yhden puu­ vomukset. Metsänuudistamisessa noudatetaan monia lajin metsikköä ollaan kuivien ja karujen kankaiden lakeja, sopimuksia, suosituksia ja sertifiointikriteerejä. ­männiköissä, jotka jo luontaisesti ovat mänty­ Uudistamisen suosituksia päivitetään jatkuvasti uuden valtaisia. Avohakkuualalle tulee seka­ tiedon ja kokemuksen karttuessa. puustona heti koivuja ja myöhemmin Avohakkuu ja viljely ovat käytetyin ja monipuolisin kuustakin. Jo taimikon varhaisper­ uudistusmenetelmä, josta on saatu pääsääntöisesti hy­ kausvaiheessa puiden ollessa noin viä tuloksia. Menetelmällä saadaan kasvupaikalle sopiva 1 –1,5 metrisiä voidaan metsikkö puulaji. Puulajia voidaan toki vaihtaakin, ­esimerkiksi jättää sekapuustoiseksi. tuhojen tai aikaisemman puuston huonon kasvun Metsien käytön jatkuva moni­ tai kunnon vuoksi. Viljelyn avulla voidaan hyödyn­ puolistuminen tarvitsee useita, tää ­metsänjalostuksen tuloksia, nopeampaa kasvua ja toimivia, kustannustehokkaita ­parempaa laatua. uudistamismenetelmiä. Nykyi­ Nykykäytännöissä avohakkuualan muodot voidaan sistä menetelmistä avohakkuun sopeuttaa maisemaan ja sen korkeusvaihteluun. Avo­ ja viljelyn riskit tunnetaan hakkuualan muotoa pehmentävät säästöpuuryhmät ja edelleen ­parhaiten. muu jätettävä puusto, esimerkiksi purojen varsilla. Met­ Siksi ne tuottavat sälain edellyttämä uudistamisvelvoite täyttyy nopeim­ varmimmin min ja parhaiten viljelyllä – kylvöllä tai istutuksella. kasvatus­ Maanmuokkauksen suuri merkitys onnistuneelle uu­ kelpoisen distumiselle on tunnettu vuosikymmeniä. Se on tärkein taimikon. uudistamistuloksen laatuun vaikuttava tekijä. Mätästys on osoittautunut parhaaksi muokkauksen yleismene­ telmäksi.

Metsissä tulisi ylläpitää niin sanottua lahopuujat­ kumoa. Viljellen uudistettaessa maanmuokkaus tulee tehdä uudistamistuloksen varmistamiseksi. Maan­ muokkauksessa on varottava rikkomasta ja tuhoamasta maalahopuuta. Jatkuvatoiminen maanmuokkaus rik­ koo maanpintaa enemmän kuin esimerkiksi mätästys.

Metsätalouden harjoittamisen kustannusjahdin koh­ teena on etenkin metsänuudistaminen, koska se on suurin investointi ­metsikön kiertoajan kuluessa. Metsän uudistamis­ vaiheen aikana tehdyt ratkaisut ovat ­Nykykäytännöissä kauaskantoisia. Väärässä paikassa säästä­ minen on vielä harmillisen yleistä met­ ­avohakkuualan sänuudistamisessa. Viljelyalalla tehty muodot ­voidaan liian kevyt maanmuokkaus tuottaa ensin heinikön, myöhemmin runsaan vesakon. sopeuttaa Tiheän vesakon perkaaminen on kallista. ­maisemaan ja sen Ja kalliimmaksi työ muuttuu, jos taimikon varhaisperkaus jää tekemättä. Perkaus­ korkeusvaihteluun.

19

Kasvava metsä

SITOO HIILTÄ

Kohtessa, josta puut korjataan, metsän sitoma kokonaishiilivarasto pienenee. Puiden istutus hakkuualueelle käynnistää hiilen sidonnan uudelleen. Kestävä metsätalous takaa hiilivaraston säilymisen ­­ alue- ja maisematasolla.

Yhteyttäessään puut sitovat ilmakehän ­h iilidioksidia ­orgaaniseen aineeseensa hiilenä ja vapauttavat ­hapen ­takaisin ilmakehään. Yhden puukuutiometrin ­tuottaminen sitoo noin 900 kg ilman ­h iilidioksidia.

Puun ­kuiva-aineesta noin puolet on hiiltä, eli yksi ­puukuutio­metri sisältää noin 250 kg hiiltä. Hiilidioksidia sitoutuu puiden lisäksi myös maaperään.

INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN & ARTO HOFFRÉN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM

CO2 Puiden lahoaminen vapauttaa puihin sitoutunutta hiiltä takaisin ilmakehään. Lisäksi kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu.

CO2

CO2

RA I VA HIIL

RA I VA HIIL

STO

STO

TIETOA SUOMEN METSISTÄ • Kasvu metsä- ja kitumaalla: 104,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa • Metsän kasvu/asukas/vuosi: 18 m3 • Kasvu keskimäärin: 4,6 kuutiota hehtaarilla vuodessa • Keskitilavuus metsämaalla: 113 kuutiometriä • Hakkuukertymä: 65,3 miljoonaa kuutiometriä (vuonna 2013) • Metsähukkapuu ja luonnonpoistuma: 13,9 miljoonaa kuutiometriä (2013) • Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla: 2 357 miljoonaa kuutiometriä ­(kasvanut yli 48 prosenttia vuodesta 1921)

20

METSÄN HENKI 1/17

Metsien hiilinielu ­S uomessa per asukas

8

tonnia hiilidioksidia

RAAKAPUUN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Puutuoteteollisuus

Massateollisuus

Energiantuotanto

miljoonaa kuutiometriä

miljoonaa kuutiometriä

miljoonaa kuutiometriä

26,65

37,25

9,53

Kestävä metsätalous takaa hiilivaraston säilymisen alue- ja maisematasolla.

I VA HIIL

RAS

TO

CO2 RA I VA HIIL

Yksi kuutiometri puuta, joka korvaa uusiutumattomista materiaaleista tehtyjä tuotteita, vähentää noin kahden tonnin verran ilmakehän hiilidioksidia.

Myös energiatuotannossa puun kestävä hyödyntäminen vähentää pitkällä aikavälillä ilmakehän hiilidioksidia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

STO

Suomessa on metsää ja puita istutetaan siksi, että puupohjaiset tuotteet ovat hyödyllisiä ja niillä on kysyntää. Puuhun varastoitunut hiili sitoutuu edelleen puusta valmistettuihin tuotteisiin niiden käyttöiän ajaksi, keskimäärin reiluksi 30 vuodeksi. ­Puuperäisten tuotteiden käyttöikä vaihtelee: • paperi 2 kk–25 vuotta sen käyttö­tarkoituksesta riippuen • pakkaukset 2 vuotta • huonekalut 10–30 vuotta • rakennusmateriaalit 30–75 vuotta

DR A FRÜHWALD, UNIVERSITY OF HAMBURG, CENTRE FOR WOOD SCIENCE AND TECHNOLOGY

21

KEURUU

Antti ­Niemelä omistaa metsää Keuruun ­Haapamäellä.

ANTIN VINKIT ­METSÄNHOITOON Mene metsään ja kulje siellä. Tien ­varresta ei näe, mitä hoitotoimia metsä tarvitsee. Työt kannattaa ­hoitaa ajallaan ja tuijottamatta liikaa ­hintaa.

Erityisesti istutus, taimikon heinääminen, varhaisperkaus ja nuoren metsän hoito ovat kriittisiä. Kun metsän saa vietyä hyväkasvuisena ensiharvennukseen asti, on jo voiton puolella.

Tee itse tai teetätä, kunhan tulee ­tehtyä! Metsän todellinen tuotto ­tulee puiden kasvusta ja elinvoimaisesta ­metsästä.

22

METSÄN HENKI 1/17

” Mettänkasvatus on kuin maratonjuoksu” Ahkera työ ja metsänhoidon hyvä ajoitus ­t akaavat Niemelän tilalla sen, että myös ­t ulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan ­m etsän tuotosta – ja metsätöistä.

TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA

J

os haluaa Niemelän Antin mukana metsänhoitotöi­ hin, talviseen aikaan on hyvä ehtiä Niemelän tilalle aamupäivällä hiukan yhdeksän jälkeen. Siihen men­ nessä navettahommat ja muut aamutoimet on tehty ja on aika suunnata metsään. Kesällä Niemelä lähtisi todennäköisesti pellolle, mutta nyt päivän ensimmäi­ nen metsätöiden kohde odottaa pienen kävelymatkan päässä pihapiiristä. ”Ei tässä tilalla sellaista hetkeä tule, ettei olisi jotain tehtävänä, ­mutta eivät ne työt toisaalta niskaan kaadu”, Niemelä toteaa.

Antti Niemelä ja Virve Salomaa alkoivat pyörittää Keuruun Haapa­ mäellä sijaitsevaa maa- ja metsätilaa vuonna 2014. ­Maatalouspuolella tila keskittyy lihakarjaan, navetassa on satakunta sonnia ja peltoa eläinmäärään nähden sopivasti. Metsää on 190 hehtaaria, ja nykyti­ lanteessa mahdolliset investoinnit ohjautuvat ennemmin metsän kuin navetan puolelle. ”Metsän ostaminen on ihan mahdollista. Lähinnä kyseeseen tulisi sen verran lähellä sijaitseva lisämaa, että siellä voi helposti käydä te­ kemässä itse töitä”, Niemelä sanoo.

Niemelän ja Salomaan periaatteena on pitää maa- ja ­metsätalouden rahat erillään: maatalouden kuluja ei makseta metsärahalla. Nauta­ puoli on itsessään elinkelpoinen, ja metsä on ollut tilan talouden ­vahva selkäranka jo pitkään. Puolisot tekevät hakkuupäätökset ­yhdessä ja käyvät yhdessä myös toteamassa työn jäljet.

23

Tilaan kuuluu kaikenikäisiä metsiä, joissa näkyy myös edellisten sukupolvien osaava kädenjälki.

”Virve on ollut siivous- ja kotiapupalveluyrittäjänä jo useita vuosia ennen kuin tuli tähän maatalon emännäksi, joten hänellä on ollut yrittäjän vastuu tiedossa vielä paremmin kuin minulla”, Niemelä kertoo.

”Mettäpuolen älliä”

Oman metsän tulevaisuus pysyy kirkkaana mielessä, kun kohta 3-vuotias Konsta pistäytyy lelusahoineen mukaan metsätöihin.

24

METSÄN HENKI 1/17

Koulunsa Niemelä on käynyt maatalous­ puolella, metsäasioissa pelaa hänen mukaansa oma älli ja tarvittaessa kirjallinen tieto, jota on hyvin saatavissa. Metsäsuunnitelma antaa hyvää osviittaa, mutta parhaiten kulloinenkin hoitotarve selviää omin silmin katsomalla. ”Kun itse kulkee ja tekee, siinä näkee ennen pitkää työnsä jäljen ja oppii siitä”, Niemelä tiivistää. ”Antti on aina ollut rohkea kysymään, jos jokin asia häntä askarruttaa. Monesti tulee mieleen, että tämä kaveri oikeasti miettii näitä asioita”, vahvistaa metsä­ asiakasvastaava Matti Asuinmaa.

Niemelän kysymykset ovat yleensä koskeneet metsänhoidon käytäntöjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Välillä hän saattaa pohtia sen verran kiperiä, että Asuinmaa ei pysty ihan suoralta kädeltä vastaamaan varmasti.

”Meidän kesken ei ole mikään ongelma sanoa, että en tiedä, mutta otan selvää”, Asuinmaa toteaa.

Taito periytyy

Niemelän saha on jo vaiennut lähimetsässä, kun tien suunnalta alkaa kuulua tomeraa pärinää. Konsta, kohta 3 vuotta, on saanut luvan liittyä lelusahansa kanssa hetkeksi mukaan, ja Niemelä neuvoo mielihyvin jälkikasvua metsätöiden saloihin. ”Tila pysyy elinkelpoisena, kun ei mieti vain sitä, mitä euroja minä saan näitä töitä tekemällä, vaan mitä saavat seuraavat sukupolvet. Isälläni on tapana sanoa, että mettänkasvatus on kuin maratonjuoksu”, Niemelä sanoo. ”Näillä seuduilla on opittu elämään metsistä ja hoitamaan niitä. Metsätaloutta ei harrasteta, sitä harjoitetaan”, kertoo Asuinmaa, joka on seurannut paikallista toimintaa työnsä puolesta jo pian parikymmentä vuotta.

Konsta ei totea mitään, sillä hänellä on täysi touhu päällä lelusahan kanssa. Niemelä kertoo esimerkin seudun osaavista isännistä: hyvä tuttu, jo kahdeksankymppinen Etelämäen Risto myi hänelle ja Virvelle muutama vuosi sitten lähitie-

Konstan saha kulkee pulkassa, ja niin vikkelästi, että Virve Salomaa saa kiirehtiä pysyäkseen perässä. Perheen nuorimmainen Hilda lekottelee metsälenkit vielä vaunuissa.

noolta metsätilan, josta näkee, että siellä on tehty työt oikein ja ajoissa. ”Pitää kyllä laittaa terveiset Ristolle, taitava mies ihan viimeisen päälle”, Niemelä sanoo.

Hoitoa tarpeen mukaan

Hoitotöiden oikea ajoitus on Niemelälle selvästi sydämenasia, josta riittää sekä sanottavaa että käytännön esimerkkejä omista metsistä. Niemelä haluaa esitellä vierekkäiset, vuosina 2004 ja 2008 istutetut kuviot. ”Näistä näkee, miten metsä kasvaa, kun sitä hoitaa alusta alkaen. Lehtipuu ei ole missään vaiheessa päässyt haittaamaan kasvua”, Niemelä toteaa terhakan taimikon keskellä harppoessaan.

Niemelän periaatteena on, että puun kasvu on se, mistä todellinen tuotto tulee, joten metsä täytyy pitää koko ajan hyvässä kasvukunnossa. Jokaisen neliön ei tarvitse olla tehoaluetta, esimerkiksi tiheiköille ja lehtipuulle on sijansa, mutta yleisesti ottaen hoitotoimien ajoituksen sanelee se, mitä metsä tarvitsee. ”Minun mielestäni heinääminen, varhaisperkaus ja harvennukset tehdään aina ajallaan ja vaikka ilman Kemera-­

tukea, sillä mikään fakta ei puolla sitä, että kannattaisi jättää tekemättä”, Niemelä sanoo. ”Aikanaan Antille sanoin, että metsä on hyvä ystävä. Sitä pitää käydä joka vuosi katsomassa. Jos käy 20 vuoden välein, se on ehtinyt muuttua jo aika paljon”, Asuinmaa kertoo ja kiittää, että Niemelä on ottanut neuvosta vaarin aivan erinomaisesti. ”Esimerkiksi mahdolliseen boorin puutteeseen olen joka vuosi yrittänyt puuttua, sillä muuten latvat kasvavat harakanpesää. Boorin levitykselle saa varmasti aikaa myöten tilin”, Niemelä toteaa.

Yhteinen aallonpituus

Tuvan pöydällä odottaa iso mapillinen Niemelän tilan ja UPM:n yhteistä historiaa: kuitteja, sopimuksia, suunnitelmia ja muita papereita vuodesta 1956 lähtien. Kun Antti Niemelä ja Virve Salomaa ottivat tilan vastuulleen, he kilpailuttivat metsäyhtiöt nähdäkseen, mitä muilla on tarjolla. Osoittautui, että ruoho ei ole aidan takana vihreämpää. ”Yhteistyö UPM:n kanssa on toimivaa, Matin kanssa tehdään kauppaa ja suunnittelua, metsäurakoitsija Metsä-Jurina

”Metsä on hyvä ­ystävä. Sitä pitää käydä joka vuosi katsomassa.”

25

Oy taas tekee tuttuun tapaan moitteetonta jälkeä”, Niemelä perustelee.

Niemelän ja Asuinmaan mutkaton yhteisymmärrys ja yhteinen aallonpituus kannattelevat yhteistyötä. Myös joustoa löytyy tarvittaessa, Asuinmaa esimerkiksi osaa ottaa Niemelän kiireet huomioon. ”Yritän olla kauppailematta asioitani silloin, kun Antilla on maatalouspuolen sesonkia, vaikkapa rehuntekoaikana. Jos taimia on tulossa, kun Antti on pellolla, sovittelemme yhdessä aikataulut”, Asuinmaa kertoo.

Antti Niemelä on liikkunut lähimailla pienestä pitäen, joten seutu on tuttua.

Myös hirvestys on lisännyt alueen tuntemusta.

26

METSÄN HENKI 1/17

”Se onnistuu kyllä, kun uskaltaa kysyä.

Pari vuotta sitten esitin UPM:lle toiveen, että tietyllä työmaalla ei käytäisi pariin päivään, kun olin itse sillä suunnalla jatkuvasti liikenteessä rehuvehkeitten kanssa, ja hyvin se otettiin huomioon”, Niemelä muistelee.

Asuinmaa muistuttaakin, että sanomista tulee useimmiten silloin, kun tieto ei ole mennyt perille tai sitä ei ole ymmärretty.

Maratonin lisäksi metsänhoitoa voi siis verrata myös viestijuoksuun: kapulan pitää siirtyä sujuvasti juoksijalta toiselle.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ user/upmmetsa

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

SAMI OKSA

ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kysymys & vastaus

Puun alkuperän todentaminen Miksi puun ­alkuperä pitää todentaa?

Puun alkuperän tunteminen on yksi keskeisimpiä vastuullisen toiminnan mittareista. Tieto puun alkuTuotteen kulkua perästä varmistaa sen, ettei voidaan ­seurata tuotteen valmistuksessa käytetty puu ole peräisin asiakkaalta esimerkiksi suojelualueilta, ­jakelijalle, sieltä trooppisista luonnonmetsistä tai muista kestämättötehtaalle, puu­ mistä lähteistä. Tuntemalla tavara-autoon ja puun alkuperä voidaan aina varmistua siitä, että kesaina metsään asti. keiset metsiin liittyvät vastuullisuuden vaatimukset täyttyvät ja ne voidaan todentaa myös ­jälkikäteen. UPM on ollut uranuurtaja puun ­alkuperän todentamisessa ja tänään UPM:n hankkiman puun ­alkuperä tunnetaan 100-prosenttisesti.

nuksensa, jotka toimijoiden välillä liittyvät toisiinsa.

Tällä tavoin tuotteeseen käytetty puu voidaan kohdentaa aina puun kasvupaikkaan, kuten metsikkökuvioon.

Millainen puu on laitonta?

Laittomalla puulla tarkoitetaan sellaista puuta, joka on kaadettu lain tai viranomaismääräysten vastaisesti, kuten esimerkiksi suojelualueilta ilman viranomaislupaa.

Puu on laitonta myös, jos se on kaadettu ilman metsänomistajan lupaa, varastettu tai siihen liittyvät maksut ja verot ovat maksamatta. Metsäteollisuuden yksi keskeisimmistä tavoitteista on varmistua aina puun kestävästä ja laillisesta alkuperästä. Riippumaton kolmas osapuoli tarkistaa järjestelmän vuosittain.

Miten alkuperä todennetaan?

Puun alkuperä voidaan todentaa aina, kun ketjussa voidaan palata alueelle, jossa puu alun perin kasvoi.

Alkuperää seurataan useimmiten yritysten tietojärjestelmien avulla. Tieto puun jokaisesta liikkeestä tallennetaan järjestelmään. Näin tuotteen kulkua voidaan seurata asiakkaalta jakelijalle, sieltä tehtaalle, puutavara-autoon ja aina metsään asti.

Miten tarkasti tiedot puun alku­ perästä välittyvät eteenpäin?

LAURA VESA

Puun tai puusta valmistetun tuotteen mukana kulkee aina siihen kiinnitetty tieto. Se tarkoittaa, että jokaisen ketjussa olevan toimijan järjestelmissä jokaista erää kohden on olemassa oma yksilöllinen tun-

27

METSÄN TUOTTO | Sekametsä

SEKAMETSÄ

rikastuttaa omistajaa Metsiemme yleiskuvaa hallitsevat kuusi, mänty ja koivu.­ ­Määritelmän mukaan sekametsässä on yhtä hallitsevaa ­puulajia vähemmän kuin 75 prosenttia koko puustosta.

TEKSTI ANTTI LEINO KUVAT LEENA PÖYKKÖ / VASTAVALO.FI JA SHUTTERSTOCK

”Kymmeniä aikaisemmin uhanalaisiksi luokiteltuja ­eliöitä on voitu poistaa uhanalaisten lajien listalta.”

LAURI SAARISTO

28

METSÄN HENKI 1/17

SEKAMETSIÄ ON 14 prosenttia maamme metsäpinta-alasta. Pohjoisesta sijainnista huolimatta Suomessa esiintyy 31 puulajia, joista 27 on lehtipuita.

Kaikilla sekametsän puulajeilla elää joukko niistä riippuvaisia ja meille ihmisillekin hyödyllisiä lajeja. Moni metsänomistaja arvostaa sekametsää juuri sen monimuotoisuuden takia. Sekametsien luonto on rikas, ja metsät kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät.

Sekametsien arvostus näkyy ­tilastoissa.

Tapio Oy:n projektipäällikkö Lauri ­Saaristo kertoo, että esimerkiksi haapojen määrä metsissä on noussut merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. ”Esimerkiksi haapa ei ole ­talouspuuna kovinkaan merkittävä, mutta metsän ­säästöpuuna se on varsinainen ­superyksilö. Se kannattaa jättää kasvamaan harvennuksen ja uudistusakkuun yhteydessä”, innostuu Saaristo.

Päättöhakkuiden puuinventaarioissa lehtipuiden osuus on ollut vuosia kasvussa, vaikka kotimainen metsänomistaja suosiikin pitkäkuituista havupuuta sen

paremman taloudellisen tuoton ansiosta.

Hyvä nyrkkisääntö monimuotoisuuden lisäämiseksi on sallia uusia puulajeja metsään taimikonhoidon yhteydessä. ”Toinen merkittävä huomio asenteiden muutoksesta on, että kymmeniä aikaisemmin uhanalaiseksi luokiteltuja eliöitä on voitu poistaa uhanalaisten lajien listalta. Esimerkiksi useat kovakuoriaislajit ovat palanneet metsiin, kun suositun kuusen ja männyn rinnalle on jätetty haapaa ja muita lehtipuita”, Saaristo jatkaa.

Metsän monimuotoisuus on rikkaus

Metsänomistajalla on lukuisia keinoja vaalia sekametsän monimuotoisuutta.

Niistä tärkein on, että metsän uudistamisen, raivauksen tai harventamisen yhteydessä muistaa jättää metsään vähintään yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen toimenpiteitä. Luontaisesti metsässä kasvavia lajeja ei ole syytä poistaa, joskin lajien suhdetta voi muokata. Jo kolmen puulajin metsä suojaa metsän monimuotoisuutta ja muodostaa elinvoimaisia ekologisia ketjuja.

Metsien yksi- ja monipuulajisuus metsämaalla vuonna 2009 puuton 1 % sekametsää 13 % yksi ­puulaji 55 %

KUUSET ­MÄNNIKÖSSÄ

hieman sekapuustoa 31 %

EDUT: Lisää metsän maisemallista

arvoa ja ­monimuotoisuutta, ­vähentää hirvituhoriskiä.

HAASTEET: Puiden erilaiset uudistamistavat, erilainen kasvurytmi ja kasvupaikkavaatimukset. Luontaisten kuusentaimien saaminen viljelymännikköön riippuu paljolti olosuhteista.

LÄHDE: LUKE, VALTAKUNNALLINEN METSIEN INVENTOINTI

MÄNNYT KUUSIKOSSA EDUT: Lisää monimuotoisuutta. Mänty

”Havupuumetsiin suositellaan vähintään kymmenen prosentin lehtipuuston osuutta. Se säilyttää metsän elinvoimaisuuden, parantaa metsämaan laatua ja pitää eliöstön monimuotoisena. Lehtipuut tuovat metsään taimettumista parantavaa lehtikariketta sekä päästävät maahan valoa ja lämpöä. Jokainen puulaji lisää metsässä eläviä lajeja. Samalla sekametsä on eräänlainen vakuutus metsätuhojen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten varalle.

Sekametsä on siis riskienhallintaa”, toteaa Saaristo.

Roskapuuksikin joskus luokiteltu raita on keväisin ensimmäinen kukkiva puumme. Sitä hyödyntävät ravintonaan kimalaiset, jotka puolestaan pölyttävät metsien mustikat. Varvikossa viihtyvät hyönteiset ja niitä syövät riistalinnut.

Lehtipuut ovat havupuita lyhytikäisempiä. Lahopuut ovat monelle linnulle ja kovakuoriaiselle elintärkeitä. Puun elämänkaaren mukana uusiutuu metsän eliöstö, joka pitää metsän terveenä. Sekametsät ovat malliesimerkki luonnon ravintoketjusta.

Menestyvän sekametsän hoitaminen on taitolaji

Suomessa on aina osattu ajatella luontoa metsätalouden yhteydessä. Tiedämme, että talousmetsissä suositut havupuut tai koivu eivät kasva tasaisesti jokaisella metsän aarilla. Maaperä vaihtelee, joten puu menestyy parhaiten sille sopivammalla kasvupaikalla. Vain kaikkein karuimmilla mäntymailla suositaan yksipuista metsää.

Hakkuun yhteydessä on hyvä jättää pystyyn sopivia säästöpuuryhmiä, kun metsään on kasvanutkin istutetun sijaan siellä luontaisesti kasvavaa puustoa.

Sekapuumetsäisyys ei käytännössä vaikuta metsän tuottoon. Teoriassa kantorahatuloa sekametsäisyys pienentää, mutta vuosikymmenten mittaan yhden pääpuulajin sekametsä on tuottava valinta. ”Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Koivut karsiutuvat tyviosastaan ja niiden laatu on hyvä. Myös eläimet ja hyönteiset aiheuttavat vähemmän tuhoja koivulle sekametsässä”, muistuttaa Saaristo.

tuottaa hyvälaatuista tukkia jos puu kasvaa samassa latvakerroksessa kuusen kanssa. Vähentää kirjanpainajan ja tuulen aiheuttamia tuhoja.

HAASTEET: Hyväkasvui­ sessa kuusitaimikossa luontainen mänty voi jäädä kasvussa jälkeen.

LEHTIPUUT HAVU­ METSIKÖSSÄ EDUT: Lisää monimuotoisuutta ja

maisemallista arvoa, parantaa riistalajien viihtyvyyttä. Karike vähentää maaperän happamuutta ja tarjoaa ravintoa monille hyönteisille. Leppä lisää typen määrää maaperässä, rauduskoivu tuottaa hyvälaatuista vanerikoivua, lehtipuut vähentävät luonnontuhoja ja tuovat lisää valoa ja lämpöä metsämaahan.

HAASTEET: Puulajien erilainen kasvurytmi ja valon tarve edellyttävät hoito-osaamista. Yli 80-vuo­ tiaassa metsässä lehtipuiden säilyttäminen lehtipuiden lyhyemmän eliniän takia.

Raudus- ja hieskoivun erottaminen taimikkovaiheessa.

29

METSÄPALVELUT | Kulotus

Metsä hyötyy KULOTUKSESTA Poltto hoitaa metsää ja luo ­elinympäristöjä palo­riippuvaisille ­lajeille. Oikeilla kohteilla kulotus on hyvä apu metsän­ uudistamisessa.

TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT RISTO HÖGLUND

Jos kiinnostuit metsän kulotuksesta, ota yhteyttä UPM:n metsäasiakas­ vastaavaan. UPM tarjoaa metsäpalveluna myös pienialaisia säästöpuu­ ryhmän polttoja.

30

METSÄN HENKI 1/17

NYKYISIN KULOTUSTA TEHDÄÄN enimmäkseen luonnonhoidollisia tavoitteita silmällä pitäen. Kuitenkin kulotuksella on myös merkittäviä metsänhoidollisia hyötyjä. Se parantaa metsämaan laatua ja myös metsän terveydellistä tilaa. Kulotuksella on yli satavuotinen perinne osana metsiemme uudistamista.

Uudistusalan kulotuksessa poltetaan hakkuutähteet ja osa humuskerroksesta.

Tuhkassa maahan vapautuu ravinteita ja samalla emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta, jolloin ravinteet ovat paremmin käytettävissä uudelle puustolle.

Kulotus myös vähentää juurikääpäriskiä ja tuhohyönteisiä. ”Perinteisesti kulotuskohteet olivat vanhoja, harsittuja kuusikkoja liian karulla maalla, lisäksi ne olivat usein juurikäävän vaivaamia. Tällainen kohde voitiin polton jälkeen kylvää männylle”, kertoo metsäasiantuntija Risto Höglund UPM

Metsältä. Edelleenkin kulotusta tehdään juuri silloin, kun halutaan vaihtaa puulajia. Kulotusta tehdään tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla, liian karuille tai reheville kasvupaikoille poltto ei sovi.

Kulotuksella saadaan myös ajallisesti toteutettua uudistamisen kuuma ketju.

Kulotus hakkuun jälkeen heti keväällä, ensimmäisen sateen jälkeen kevyt maanmuokkaus, kylvö tai istutus. Maan lämpöolot parantuvat, ja istutustyö on helpompaa, kun hakkuutähteet on poltettu. Myös taimien kanssa kilpaileva kasvillisuus pysyy kurissa jonkin aikaa.

Tavoitteena nopea poltto

Kulotus vaatii huolellista suunnittelua ja ammattitaitoiset toteuttajat, jotta se pysyy täysin hallinnassa. ”Alueen kulotus on otettava huomioon jo hakkuuta suunnitellessa. Hakkuuvaiheessa havut hakataan ympäri aluetta,

UPM kulotti vuonna 2016 ­metsää omistamallaan ­Kakonmetsän tilalla Savonlinnassa. Kulotus oli osa Paahde Life -hanketta.

eikä reunaalueille jätetä ­hakkuutähteitä. Hakkuun jälkeen tehdään palokujat ja valmistellaan vedenottopaikat”, Höglund kuvailee.

Palokuja on kulotusalueen rajaava 1–2 metrin kaistale, josta kivennäismaa on paljastettu. Palokuja pysäyttää ­maatulen etenemisen. Valmistelutöihin kuuluu myös letkuverkoston vetäminen kulotusalueen ympärille ja pumppujen asentaminen. Kokenut kulottaja korostaa, että kaiken lähtökohta on läheisyydessä oleva vesistö. ”Enintään 200 metrin päässä tulee olla järvi, lampi, runsas puro, paikka, josta saadaan riittävästi kastelu- ja sammutusvettä.”

Siihen, onko alue sopiva kulotukseen vaikuttaa saatavilla olevan veden ­lisäksi moni muukin tekijä, kuten maapohja, ­sijainti, maaston muoto ja tiestö.

”Enimmillään kymmenisen hehtaaria, säännöllisen muotoinen pyöreähkö tai soikea ala, eikä valtavia korkeuseroja”, määrittelee Höglund optimaalisen kulotusalueen. Pinta-alaa määrittää taloudellisten syiden ohella se, että ala pitää saada päivän aikana poltettua. ”Noin kymmenen miestä ja sama kalusto tarvitaan paikalle, vaikka ala olisi pienempikin.

Kulotusala pyritään rajaamaan tiehen, mikä helpottaa kaluston kuljettamista ja jälkivartiointia.”

Tärkeää on kulottajien ammattitaito ja saumaton yhteistyö paikallisten pelastus­ viranomaisten kanssa. Höglund on toiminut johtajana UPM:n toteuttamissa­ kulotuksissa 32 vuoden ajan. Muutkin kulotusryhmän jäsenet ovat kokeneita ammattilaisia. Heidän on myös kyettävä irrottautumaan muista töistä silloin, kun sopiva kulotuspäivä koittaa. Optimaaliset kulotusolosuhteet ovat loppukeväällä,

VINKIT KULOTUSTA SUUNNITTELEVALLE Aloita suunnittelu ­hyvissä ajoin jo ennen hakkuuta.

Rajaa kuloala luonnol­ lisiin esteisiin, kuten teihin ja vesistöihin.

Tie myös helpottaa töiden ­toteutusta.

Tärkeintä on, että kuloalan lähellä on riittävästi vettä alueen kasteluun ja sammutukseen.

Hoida vakuutukset kuntoon. Hoida luvat ja ilmoitukset paikal­ listen ­viranomaisten kanssa.

Varmista, että p ­ aikalle saadaan riittävästi kokeneita kulottajia ja kalustoa.

Huolehdi jälkivar­ tioinnista. Tuulen­ puuska saattaa ­sytyttää kytevän kohdan vielä viikkojenkin päästä.

31

METSÄPALVELUT | Kulotus

SERTIFIKAATIT ­VELVOITTAVAT ­POLTTAMAAN PEFCTM:n vaatimus on yksi luonnonhoidollinen kulotus vuodessa 200 000 hehtaarin pinta-alaa kohden. Se voi olla uudistus­alueen kulotus, ennallistamispoltto tai säästöpuuryhmien poltto.

FSC®-sertifikaatti (FSC C 109750) edellyttää kulotuksia ja polttoja, jos metsän pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria. Vaatimuksena on kulottaa vähintään 3 prosenttia soveltuvien kohteiden uudistushakkuun pinta-alasta 5-vuotiskaudella.

Metsäasiantuntija Risto Höhgund valvoo UPM:n kulotuksia 32 vuoden kokemuksella.

mutta tarkkana saa olla, sillä sopivia päiilmoitus paloviranomaisille. UPM:n Itäviä on vähän.

Suomen kulotustöistä tiedotetaan myös ”Liian märkänä polttaminen on kaikpaikallisradiossa. kein vaarallisinta. Kun on tarpeeksi kui”Kulotusalue on suunniteltu niin, että vaa, niin kaikki palaa nopeasti, eikä jää se saadaan päivässä poltettua. Tavoitpalamatonta materiaalia. Tervaskannot teena on nopea poltto ja jälkisammutus ja muurahaispesät ovat usein pahimmahdollisimman nopeasti. Jälkivartioinpia paikkoja, jonne tuli tia jatketaan ensimmäiseen saattaa jäädä kytemään. kastelevaan sateeseen asti.

Yleensä metsäpalovaroiSammutuskalusto pidetään tusten aikana on paras paikalla useita vuorokausia aika kulottaa. Ilmoitukset ja kerätään pois vasta, kun ”Liian ­märkänä ja luvat hätäkeskukseen on täysin savutonta.” polttaminen ja paikallisille paloviranon kaikkein omaisille tulee tietenkin Tulen alla hakkuualoja olla kunnossa”, Höglund ja pystymetsää ­vaarallisinta.” kertoo.

UPM on yksi Suomen Täsmäsäätiedotukset suurimmista kulottajista.

RISTO HÖGLUND helpottavat kulotuspäivän Hakkuualojen lisäksi UPM ennakointia. JoustavuutMetsä on kulottanut myös ta täytyy kuitenkin löytyä, sillä kulotuspystymetsää. Suurin osa kulotuksista ta ei aloiteta, jolleivat sääolosuhteet ole kuuluu Paahde-LIFE -hankkeeseen, jossa täysin otolliset. Erityisesti tuulenpuuskat UPM on mukana. Hankkeessa ennallistaovat tulen kanssa vaarallinen yhdistelmä. mispoltoilla jäljitellään metsäpaloja esiKulotuksista tulee aina tehdä ennakolta merkiksi paahderinteillä, ja näin luodaan

32

METSÄN HENKI 1/17

elinympäristöjä paloista ja lahopuusta riippuvaiselle lajistolle.

Luonnonhoidollisella kulotuksella on suuri merkitys metsien monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Aiemmin tuli oli osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua, mutta nykyisin metsäpalot ovat harvinaisia. Siitä syystä monet elääkseen hiiltynyttä puuta vaativat lajit olisivat vaarassa hävitä ilman, että metsiä poltetaan hallitusti. Paloriippuvaisia lajeja on muun muassa kovakuoriaisissa, jäkälissä ja sienissä. Kulottajien mukaan hyönteiset löytävät kuloalueelle nopeasti. ”Itä-Suomessa kulotettiin viime vuonna yli 13 hehtaaria pystymetsää ja 19 hehtaaria uudistusaloja. Tänä keväänä on tarkoitus kulottaa Ruokolahdella lähes 7 hehtaaria uudistusaloja sekä Savonlinnassa 14 hehtaaria Paahde-LIFE -hankkeen uudistusaloja”, Höglund kertoo.

UPM on kulottanut metsiä Savonlinnan alueella vuodesta 1985 lähtien. Useat kulotukset samalla alueella turvaavat paloalueiden jatkumoa.

Laki & asiantuntija

Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

M

etsänomistaja Rauno kuoli 30.6.2006. Häneltä jäi perillisinä neljä lasta Matti, Iina, Anni ja Eeva. Rauno oli jäänyt leskeksi puolisonsa Kaisan kuoltua v. 1994. Ositus ja perinnönjako oli Kaisan kuoleman jälkeen kokonaan toimitettu.

Raunon kuolinpesään kuului 60 hehtaarin Rekolaniminen metsätila. Tila oli hyväpuustoinen ja siihen kuului myös sisarusten lapsuuden koti pihapiireineen.

Pelloista oli luovuttu aikaisemmin. Pesän rahavarat ja osakkeet oli jaettu tasan lasten kesken mutta metsätilan perinnönjakoa ei oltu saatu aikaiseksi. Mitään varsinaista erimielisyyttä sisarusten välillä ei ollut. Yksimielisiä oltiin siitä, että isän toiveen mukaisesti tilaa ei pirstota. Toisaalta kenelläkään kuolinpesän osakkaista ei ollut mahdollisuutta eikä halua lunastaa muiden osuutta tilasta itselleen ja kauppahinta olisi noussut korkeaksi. Ulkopuolisille ei tilaa kuitenkaan haluttu myydä.

Osakkaista Matti, joka asui 200 km:n päässä, oli jo vuosien ajan yksin hoitanut muiden osakkaiden antamilla valtakirjoilla puukaupat, sopinut metsänhoitotyöt ja tehnyt vuosittaiset veroilmoitukset. Kukaan muu ei ollut kiinnostunut asiasta. Matista yhteisten asioiden hoito oli alkanut tuntua melko raskaalta. Hän toivoi ­tilanteeseen ratkaisua.

Matti kuuli yhteismetsävaihtoehdosta osallistuttuaan metsäiltaan. Hän kertoi sisaruksille aiheesta ja hekin kiinnostuivat. Osakkaat allekirjoittivat aiesopimuksen Rekola-kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Tilakeskuksen ja sitä ympäröivän noin kahden hehtaarin alueen he päättivät jättää yhteismetsän ulkopuolelle yhteiseksi kesäpaikaksi. Tilan puustoa lähdettiin inventoimaan ja sen arvoa määrittämään.

Osakkaille selvitettiin, että lopullisen päätöksen tilan liittämisestä yhteismetsään he kuitenkin tekevät vasta kun laskennan tulos saadaan.

Puustoinventoinnin jälkeen osakkaat saivat tiedon heille kaavailluista yhteismetsäosuuksien määrästä ja laskelmat sekä yhteismetsän että Rekola-tilan arvoista.

Rekola-tilan arvo oli 280 000 euroa ja se sai laskennassa arvoaan vastaavasti 1 400 osuutta yhteismetsään. He tutustuivat laskelmiin huolellisesti ja olivat yhdessä sitä mieltä, että Rekola-tila liitetään yhteismetsään.

Maanmittaustoimituksessa muodostetiin tulevaisuutta ajatellen neljä samanarvoista osakaskiinteistöä Metsä-Rekola, Etu-Rekola, Taka-Rekola ja Koivu-Rekola, joista kuhunkin tuli 350 osuutta, arvoltaan 70 000 euroa. Maanmittaustoimituksen kustannukset makset-

tiin valtion varoista ja toteutuneen liittymissopimuksen puustoinventoinnin sekä osuuksien laskennan että asianhoidon kustannuksista vastasi yhteismetsä.

Tämän jälkeen toteutettiin perinnönjako, jossa ­kukin kuolinpesän osakas sai omistukseensa yhden 350 yhteismetsäosuutta sisältävistä osakaskiinteistöistä, arvoltaan 70 000 euroa. Matista, Iinasta, Annista ja ­Eevasta tuli näin jokaisesta henkilökohtaisesti yhteismetsän osakkaita.

Osakkaat olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Heistä kukin saa osuuksien perusteella yhteismetsän osakkailleen jakamaa tuloa. Huoletonta on, että yhteismetsä hoitaa osakkaiden puolesta kaikki metsätalouden toimet kuten metsänhoitotöistä ja hakkuista sopimisen. ­Yhteismetsä myös maksaa verot yhteismetsän tuloksesta (veroprosentti vuoden 2017 alusta 26,5 %) ja yhteismetsän jakama ­ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa.

Metsävero­ilmoitustakaan ei osakkaan tarvitse tehdä.

KATRI PALOKANGAS

Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

33

METSÄSTÄ TEHTAALLE

METSÄTYÖ

on muutakin kuin ­puunkaatoa Tomi Yli-Anttilalle UPM:n tilauksen vastuullinen hoitaminen korjuusta kuljetukseen on kunnia-asia.

TEKSTI JA KUVA JASKA POIKONEN

SATAKUNTALAISESSA METSÄSSÄ ON kaunis t­alvipäivä ja lumi pehmentää kulkua. Sää on mitä parhain metsätöille.

“Routaiseen maahan tulee töistä vain vähän painaumia eikä pakkastakaan ole niin paljon, että puu katkoisi kaatuessaan muiden puiden oksistoa”, kertoo Tomi Yli-Anttila, ­jonka yritys on tehnyt UPM:n kanssa tiivistä yhteistyötä jo lähes vuosikymmenen ajan.

Ammattitaitoa ja kokemusta vaaditaan yhä enemmän myös metsätyökoneiden ­kuljettajilta, joiden on tunnettava metsätyyppien erityispiirteet.

“Jos korjuuohjeista pitää poiketa, ratkaistaan jokainen tilanne harkitusti ja tarvittaessa yhteistyössä UPM:n kanssa. Mitään ei tehdä metsässä fiilispohjalta.”

Metsän hyvinvoinnista huolehditaan muun muassa jättämällä kasvupaikkatyyppien tarpeiden mukaisesti korjuupaikoille säästöpuuta tai siemenpuuta.

“Ulospäin näkyvät usein vain kaadetut puut. Mutta kyllä täällä paljon muutakin tehdään. Metsän on pystyttävä uudistumaan ja voitava hyvin myös korjuutöiden jälkeen.”

KATSO VIDEO www.youtube.com/ user/upmmetsa

34

METSÄN HENKI 1/17

Yli-Anttila puhuu vastuusta osana ammatti­ ylpeyttä. Yrittäjä tuntee vastuunsa niin metsänomistajan kuin tilaajankin suuntaan.

“Meidän täytyy kerätä se määrä ­puuta, josta on sovittu – ei myöskään liikaa. Laadunvalvonnan täytyy pelata niin, että esimerkiksi raakkitukkia ei päädy kuormaan kolmea prosenttia enempää. Metsänomistajan toiveita kuunnellaan ja työ tehdään tiukasti metsälaki ja sertifikaatit huomioiden”, sanoo Yli-Anttila.

Yli-Anttilan yritys kuuluu niihin UPM:n kumppaniyrityksiin, jotka tarjoavat metsätöiden lisäksi myös kuljetuspalvelun. Tieverkon tuntemus ja mahdollisten tievaurioiden jälki­ kunnostustyöt ovat vastuullisen logistiikan lähtökohtia. Lähipuuta kulkee etenkin Seikun sahalle sekä Rauman paperitehtaalle.

Vastuullisuudesta UPM on Yli-Anttilan yrityksen myös palkinnut. Vuoden 2016 ­Laatupalkinto käytetään henkilökunnan ­kouluttamiseen.

“Mikäs sen parempi tapa pitää yllä työn korkeaa laatua. Kyllä tällainen palkinto ­minun mieltäni kovasti lämmittää.”

TOMI YLI-ANTTILAN VINKIT VASTUULLISELLE YRITTÄJÄLLE Huomioi metsätyypit.

Kasvualustat ovat erilaisia ja se on otettava korjuutöissä ­huomioon. Uudistumisvelvoitteen on toteuduttava.

Työskentele turvallisesti.

Kaiken A ja O. Aihe on VPK-menneisyyteni myötä ­sydäntä lähellä ja kuulun itsekin UPM:n ­turvatiimiin.

Älä kuormita teitä liikaa.

Etenkin sivutieverkostojen kanssa oltava tarkkana. Kun 76 000 -kiloinen kuorma-auto ajaa pikku-Valmetille rakennettua tietä, on vaurioriski suuri.

”Periaatteenamme on ollut se, että tie

on kuljetustemme

jälkeen paremmassa kunnossa kuin niitä ennen.”

TOMI YLI-ANTTILA

35

Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Metsäsertifiointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua.

Sertifioimalla metsäsi pystyt osoittamaan, että hoidat metsääsi vastuullisesti. Se takaa puullesi vakaan menekin, koska siten pystymme osoittamaan kansainvälisille asiakkaillemme tuotteidemme puuraaka-aineen alkuperän.

Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. www.metsämaailma.fi

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Metsäpalvelukeskus

0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14

palvelukeskus@upm.com

UPM METSÄ