Metsän henki 1 2019 by UPM Metsä

1/19 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI

Elinvoimainen metsä hillitsee ilmastonmuutosta 12 Miten puukauppa etenee? 18

PERTTI SAARELAISELLA ON KATSE TULEVAISUUDESSA

”Pidetään metsät kasvu kunnossa”22

Riistatiheiköstä ravintoa ja suojaa Metsänhoidollisesti metsä jänistä on helppo auttaa. Se hyötyy samoista toimen piteistä kuin metsäkanalinnut. Riistatiheiköt tuovat turvaa ja suojaa myös metsäjänikselle, ja erilaisista pensaista ja varvuista se saa ravintoa.

www.facebook.com/ metsamaailma

METSÄKUVA

Todellinen t alvimetsän asukas KUVA MARKO JUNTTILA / VASTAVALO.FI

TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM

metsäjänistä ei metsässä päivällä näe, mutta talvisella pöllöretkellä saattaa jänisten kiima-aikaan vaikkapa peltoaukeal la nähdä oikeat jänisten kokoontumisajot. Silloin tavallisesti yksin elävät jänikset kokoontuvat etsimään ”sitä oikeaa”. Kiima-ajasta noin viiden viikon kuluttua syntyvät vuoden ensimmäiset, hankipoikasiksi kutsutut jälkeläiset. Vuoden aikana metsäjänis saattaa tehdä jopa kolme poikuetta. Metsäjänis hyötyy lumisista talvista: sen valkoinen talvikarva suojaa sitä pedoilta, sen takajalat toimivat pehmeässä lumessa lumikenkien PUHTAANVALKOISTA

METSÄN HENKI 1/19

tapaan ja se osaa hyödyntää talvisen metsän tarjoamaa ravintoa. Metsäjänikselle kelpaavat lumen taivuttamien lehtipuiden latvukset ja kaatuneiden lehtipuiden oksat ja rungot. Ikävä kyllä Etelä-Suomessa metsäjäniskannat ovat romahtaneet. Syitä romahdukselle on useita: vähälumiset talvet, kasvavat rusakkokannat, ilves- ja kettukantojen kasvu ja kenties virustaudit. Lumettomassa talvimetsässä valkoinen metsäjänis on jopa hieman surullinen näky, niin silmiinpis tävä se on. Muutama lumisempi talvi, kuten tämä talvi, saattaa kuitenkin elvyttää myös metsäjäniskantaa.

1/2019 SISÄLTÖ 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Metsänhoito ja ilmastonmuutos 17 VIERASKYNÄ : Tuija Nummela 18 INFOGRAFIIKKA: Puukaupan kulku 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ:

Aalto-yliopistossa on valmistettu pajun kaarnasta erotelluista kuiduista bio hajoava lautanen.

Taimikon varhaisperkaus

22 METSÄNOMISTAJA: Pertti Saarelainen huomioi metsänkasvatuksessaan ympäristö- ja maan käyttöarvot

27 KYSYMYS & VASTAUS: Metsät ja ilmasto -keskustelun termit tutuiksi

28 METSÄN TUOTTO: Metsä hoituu etänäkin 30 METSÄPALVELUT: Puunkorjuun suunnittelu ja toteutus 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Perinnönjaon parempi tulos 34 METSÄINEN HARRASTUS: Raivaussahan huolto

Raivaussaha terävänä Metsuri Jukka Hapulahti jakaa parhaat vinkkinsä.

METSÄN HENKI 1/19

”Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa.” Johanna Buchert, Luonnonvarakeskus

HALUATKO TILATA TAI ERUUTTAA LEHDEN? P Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän palvelukeskukseen puh. 0204 16 5100.

PÄÄKIRJOITUS

Metsiään hoitavat ilmastosankarit enemmän kuin koskaan, ja metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan. Tästä huolimatta yksi viime kuukausien vilkkaimmista puheenaiheista on ollut metsänielujen riittävyys ja hakkuiden rajoittaminen ilmastosyistä. Keskustelu on jäänyt junnaamaan skenaarioiden yksityiskohtiin. Iso kuva unohtuu. Iso kuva on se, että ilmastotietoisuuden herättyä Suomen metsät on jo kaadettu kertaalleen – kertaalleen sikäli, että vuonna 1990 ilmastointiraportoinnin alkaessa metsissä oli puuta 1,9 miljardia kuutiota, ja saman verran hakattiin vuosina 1990–2017. Silti metsissä on puuta ennätykselliset 2,5 miljardia kuutiota. Metsien kiihtyvä kasvu on pääasiassa seurausta hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoito oikein lyhyesti sanottuna on viisaita hakkuita; ojitusta ja lannoitusta yhtään väheksymättä. On kyse sitten taimikon perkauksesta, harvennus- ja uudistushakkuista tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuista, metsänhoito on puun suunnitelmallista poistamista metsään jäävän puuston kasvun ja laadun edistämiseksi. Hakkuiden rajoittaminen olisi hoidon rajoittamista. Se hidastaisi metsän ja nielujen kasvua. Päätehakkuut kuuluvat talousmetsän hallittuun kiertoon. Jos järeän puun kaupat jäävät tekemättä, putoaa pohja paitsi metsätaloudelta myös nielujen hallinnalta. Päätehakattu kuvio muuttuu joksikin aikaa hiilenpäästäjäksi. Se on kiistatonta, mutta yhtä kiistattomasti metsänhoito hakkuineen on edistänyt Suomen metsien hiilensidontaa. Poliitikot eivät päätä, miten paljon puuta kaatuu. Sen päättävät myyjät ja ostajat markkinoilla. Hakkuurajoitukset jäänevät poliittiseksi retoriikaksi. Kukaan ei ole sentään ehdottanut puuta käyttävien investointien estämistä ja talousmetsätalouden romuttamista. Tutkija- ja mediavetoinen nielukeskustelu kertoo lopulta vain siitä, että metsät tunnetaan läpikotaisin. SUOMESSA ON METSÄÄ

Silloin skenaarioistakin on mahdollista keskustella. Perusteellisesti puntaroitu tieto on parasta raakaainetta päätöksentekoon niin metsätilallisille, metsäyhtiöille kuin poliitikoillekin. Yksien keskustellessa ilmastonmuutoksesta toiset tekevät tänäänkin vertaansa vailla olevia ilmastotekoja perkaamalla, harventamalla ja uudistamalla metsiään. Näitä ilmastosankareita ei pidä syyttää metsänielujen tuhoamisesta vaan kiittää nielujen kestävästä kasvattamisesta. JUSSI PESONEN

Toimitusjohtaja UPM

”Metsien

kiihtyvä kasvu on pääasiassa seurausta

hyvästä met-

sänhoidosta.”

LEDARE

Klimathjaltarna som vårdar sin skog mer skog än någonsin tidigare, och skogarna växer också snabbare än förut. Trots detta har de senaste månaderna präglats av livliga diskussioner gällande huruvida skogens kolsänkor räcker till och om avverkningen borde begränsas av klimatskäl. Diskussionen har fastnat i scenariernas detaljer. Helhetsbilden glöms bort. Helhetsbilden är att när klimatmedvetenheten vaknade hade Finlands skogar redan fällts en gång – såtillvida att när klimatrapporteringen inleddes 1990 fanns det 1,9 miljarder kubik virke i skogarna och samma mängd avverkades under åren 1990–2017. Trots detta finns det idag rekordartade 2,5 miljarder kubik virke i skogarna. Skogarnas ökade tillväxttakt beror huvudsakligen på god skogsvård. Skogsvård I FINLAND FINNS

innebär i korthet kloka avverkningar; dikning och gödsling inte att förglömma. Vare sig det handlar om plantskogsröjning, gallrings- eller förnyelseavverkning, eller plockhuggning vid fortlöpande odling innebär skogsvård att man planmässigt avlägsnar virke för att främja tillväxten och kvaliteten hos det trädbestånd som blir kvar i skogen. En begränsad avverkning skulle innebära en begränsad vård. Det skulle bromsa skogens och kolsänkornas tillväxt. Slutavverkningar hör till det kontrollerade omloppet i ekonomiskog. Om det grova virket förblir osålt, förlorar både skogsbruket och styrningen av kolsänkorna sin grund. Ett slutavverkat skifte blir en källa till kolutsläpp för en viss tid. Det är obestridligt, men lika obestridligt har skogsvården med sina avverkningar främjat kolbindningen i Finlands skogar. Det är inte politikerna som bestämmer hur mycket skog som fälls. Det avgörs av säljarna och köparna på marknaden. Avverkningsbegränsningarna torde förbli politisk retorik. Ingen har ändå föreslagit att man stoppar investeringar som använder virke eller avskaffar det ekonomiska skogsbruket. Diskussionen om skogen som kolsänkor, som leds av forskare och medier, visar sist och slutligen endast Skogarnas att alla är grundligt insatta i skogarna. Då kan man diskutera olika scenarier. Grundligt övervägd inforökade mation är den bästa grunden för beslutsfattande för tillväxttakt både skogsägarna, skogsbolagen och politikerna. beror huvud- Medan vissa diskuterar klimatförändringen utför andra även idag unika klimatdåd genom att röja, gallra sakligen på och förnya sina skogar. Dessa klimathjältar ska inte beskyllas för att förgod skogsstöra skogens kolsänkor utan tackas för att de odlar vård. kolsänkor på ett hållbart sätt. JUSSI PESONEN

VD UPM

Läs mer om vår skogsservice

upmskog.fi

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

PÄ ÄTOIMIT TA JALTA

Kun metsää käytetään, se karttuu www.facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

www.instagram.com/ upm_metsa

www.youtube.com/ upmmetsa

www.issuu.com/ upmmetsa

VERKOSSA www.upmmetsä.fi upmyhteismetsä.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiili applikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

VIIMEISEN VUODEN aikana eri mediat ovat täyttyneet kannanotoista metsien hakkuista puolesta ja vastaan. IPCC:n syksyllä julkaisema ilmastoraportti ja kohta ovella olevat eduskuntavaalit ovat kiihdyttäneet julkista keskustelua entisestään. Tämä on herättänyt myös monen metsänomistajan pohtimaan omien metsiensä käyttöä. Lisääntyvästä käytöstä huolimatta metsämme pysyvät hiilinieluina ja hillitsevät ilmastonmuutosta, kun huolehdimme riittävästä metsien hoidosta ja uudistamisesta. Parhaiten hiiltä sitovat terveet ja hoidetut metsät. Tämänkertaisessa Metsän hengen numerossa kerromme esimerkiksi metsän uudistamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka metsän uudistamisketju alkaa parhaimmillaan jo puukaupan yhteydessä. UPM:n ammattilaiset voivat auttaa metsänomis-

tajia puukaupan kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta uuden metsän istuttamiseen ja hoitamiseen saakka. Lehden sivuilla 20–21 on esillä taimikonhoito ja sen oikea-aikaisuus. Sillä voi olla suuri merkitys metsän tuottoon. Taimikonhoidossa on paljon työtä, jota moni metsänomistaja haluaa tehdä itse, mutta paljon myös sellaista, jonka voi helposti jättää ammattilaisten huoleksi. Lue parhaat vinkit sivulta 21! Antoisia lukuhetkiä, VIRPI MÄENANTTILA,

Päätoimittaja

KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m2. Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 annen (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). K kuva: Heikki Räisänen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2019. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100.

UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

70 %

BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS

UPM julkaisi uuden biodiversiteetti sitoumuksen UPM JULKAISI 27.11.2018 YK:n

biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) osapuolikokouksessa (COP14) Sharm el-Sheikhissä, Egyptissä uuden biodiversiteettisitoumuksen, joka on yksi yhtiön 2030-vastuullisuustavoitteista. Sitoumuksen tavoitteena on metsäluonnon monimuotoisuuden jatkuva parantaminen yhtiön omissa metsissä Suomessa. Yhtiön omistuksessa on 514 000 hehtaaria metsää ja sen kestävä

suomalaisista metsän omistajista on kiinnostunut löytämään metsätuloilleen

tuottavia sijoituskohteita.

hoito on ehdoton edellytys yhtiön puuhuollon turvaamiseksi. Biodiversiteetin lisääminen on osa yhtiön kestävää metsänhoitoa. Sillä turvataan myös metsien kasvu ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina, suojellaan vesistöjä ja edistetään metsien monikäyttömahdollisuuksia. Bio diversiteettitavoitteen toteutumista ja siihen liittyvää toimintaa seuraa riippumaton ryhmä alan tutkijoita. www.upm.fi AALTO-Y LIOP ISTO / EEVA SU ORLA HTI

”Kaarni”, biohajoava lautanen, on valmistettu pajun kaarnasta erotelluista kuiduista. Kaarnin ovat innovoineet Eveliina Juuri, Jinze Dou ja Sanna-Liisa Järvelä Aalto-yliopistosta.

METSÄN HENKI 1/19

vaihtoehtoja, jotka vähentävät sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja oman osaamisen tarvetta. Yli 30 % pitää sijoitusrahastoa parhaimpana tapana hallita sijoitusten riskiä (Metsänomistaja sijoittajana 2018 -tutkimus). UPM:n yhteistyökumppanin Nordnetin uudet Smart-salkut tarjoavat pääsyn säästämiseen, jossa sijoitukset hoituvat automatisoidusti. Smart-salkut on kehitetty tuottamaan paremmin kuin perinteiset rahastot ja voittamaan vertailuindeksi pitkällä aikavälillä. Ne tarjoavat globaalin ja kaikki pääomaluokat kattavan hajautuksen. Nordnet Smart -salkut tekee erityiseksi se, että ne eivät ole riippuvaisia pelkästään osakkeiden arvon kasvusta, vaan reagoivat automaattisesti muutoksiin markkinoilla. Jos korot nousevat tai osakemarkkinat laskevat, salkkuja säädetään. Sillä pyritään ajan mittaan lisäämään vakautta ja tuomaan parempia tuottoja. www.nordnet.fi/smart-salkut METSÄNOMISTAJAT KAIPAAVAT

Kaarni oli yksi finalisti Wood U Make It Happen? -innovaatiokilpailussa, jonka järjestivät Metsäteollisuus ry ja Puunjalostusinsinöörit. Kilpailuun osallistui seitsemän joukkuetta suomalaisista yliopistoista sekä ammattikorkeakouluista. Tuomaristoon kuului muun muassa UPM:n strategisten kumppanuuksien johtaja Esa Laurinsilta.

on vahvistanut syksyn 2018 aikana palvelukeskustaan lisäämällä asiantuntijoiden määrää. Palvelukeskus toimii metsänomistajien tukena nopeasti ja useassa eri kanavassa. Asiantuntijat toimivat mm. asiakkaiden sähköisten palveluiden tukena, jos esimerkiksi verkkopalveluun kirjautumisessa on ongelmia tai halutaan lisää tietoa digitaalisista palveluista. Kun sinua askarruttaa metsäomaisuutesi hoitoon tai puukauppaan liittyvät kysymykset, ota yhteyttä palvelutiimiimme. www.upmmetsä.fi UPM METSÄ

UPM:n franchising ketjuun uusia metsänhoitoyrityksiä UPM haluaa kehittää metsänhoitoalan yritystoimintaa ja toiminnan laatua. Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä, jotka kaipaavat asiantuntevaa hoitoa kasvaakseen paremmin. Metsien kasvun ja kunnon näkökulmasta metsänhoitotöiden oikea-aikainen toteutus on tärkeää. UPM Metsä käynnistikin vuonna 2018 franchising-yrittäjäketjun tehostaakseen metsänhoitopalveluiden myyntiä ja toteutusta. Nyt laajentuneeseen ketjuun on liittynyt neljä uutta yritystä: KT Metsä Oy Tampereella, Arvohonka Oy Viitasaarella, Metsäpalvelu Kärkkäinen Oy Jyväskylässä ja Esa Kuronen Oy Mikkelissä. Yrittäjä haku jatkuu niillä alueilla, joissa yrittäjää ei vielä ole. Lisätietoja: www.upmmetsa.fi/kasvuyrittaja

LAURA VESA

JASKA POIKONEN

Palvelukeskus metsän omistajien tukena

TURVALLISUUS

Turvallinen vierailu metsätyömaalla monenlaisia metsänhoito töitä, ja metsänomistaja on tervetullut seuraamaan niitä. Työ maalla vierailtaessa on kuitenkin tärkeää muistaa seuraavat asiat: TEEMME ASIAKKAIDEMME METSISSÄ

ILMOITA TULOSTASI

Ilmoita vierailustasi koneenkuljettajalle tai metsurille soittamalla metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon. Konetyömaalla varoituskyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan ja metsuritöinä toteutettavissa töissä auton oveen. PUE HUOMIOLIIVI PÄÄLLE, MUISTA TURVAETÄISYYS!

Pue päällesi huomioliivi tai käytä huomiovaatetusta. Sen jälkeen voit siirtyä seuraamaan metsätyömaata. Noudata aina metsätyömaa- ja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä. Motolla se on 90 m ja ajokoneella sekä puutavara-autolla 20 m.

ODOTA TYÖSKENTELYN KESKEYTYMISTÄ

Voit lähestyä metsätyömaalla t yöskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty. ”Metsänomistajan tulee muistaa kaupanteon yhteydessä saa mansa turvallisuusohjeen asiat, jos hän on aikeissa mennä käymään työmaalla”, muistuttaa metsäasiakasvastaava Timo Laurikka. Laurikan mukaan vaaratilanteita on sattunut silloin tällöin, kun metsänomistaja on tullut hakkuutyömaalle ilmoittamatta ja ilman turvaliiviä. ”Silloin aina on kyse vakavasta vaarasta. Lisää turvalli suudesta voi tarvittaessa kysyä aina metsäasiakasvastaavalta”.

UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

SIVUSTO UUDISTUNUT

Tutustu yhteismetsän etuihin ja testaa sopisiko yhteismetsä sinulle. Liittyminen yhteis metsään on maksuton. www.upmyhteismetsa.fi

Uudistuksia metsänomistajan digitaalisissa palveluissa verkkometsäsuunnitelma kevään 2019 aikana. Uudistuvan upmmetsä.fi-sivuston kirjautuneen käyttäjän verkkopalvelussa metsänomistaja pääsee hyötymään metsävarallisuudestaan entistä helpommin ja yksilöllisemmin. Lisäksi vuo den 2018 lopussa julkaistun UPM Metsä -mobiilisovelluksen uuden version ominai suudet on päivitetty nyt myös upmmetsä.fi- sivustolta löytyvään metsänarvolaskuriin. www.upmmetsä.fi UPM METSÄN uudistuu

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvio 2018 julkaistiin joulukuussa PAULA SÄRKIJÄRVI / VASTAVALO.FI

UPM:N VAELLUSK AL AOH JEL M A

Kalojen nousuesteitä poistetaan ja tiheä oja- ja metsäautotieverkosto aiheuttavat ongelmia latvavesien eliöstöille. Vaelluskalojen kuten taimenien matka kutemaan pysähtyy usein väärin asennettuun tierumpuun tai muuhun vaellusesteeseen. UPM:llä haluamme vähentää metsätalouden vaikutuksia vesistöön. Etsimme parhaita käytäntöjä kehittääksemme metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnostukseen liittyvää sisäistä ohjeistustamme. SUOMESSA METSIEN KÄYTTÖ

METSÄN HENKI 1/19

Oppiaksemme lisää lahjoitimme viime vuonna ELY-keskukselle 60 000 euroa vaellusesteiden poistohankkeisiin. Uusia ylitysrakenteita testataan yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa erilaisten ylitysrakenteiden toimivuudesta pienvesikohteissa. Esteiden purkaminen on aloitettu Multian Myllypurosta ja Viitasaaren Huopananpurosta. www.upm.fi

on ar vioitu Suomessa toista kertaa. Vajaasta 400 luontotyypistä 48 % arvioitiin uhan alaisiksi koko maassa. Metsien luontotyy peistä erityisen uhanalaisia ovat vanhat ja karujen kasvupaikkojen kangasmetsät. Suo men metsät ovat merkittävässä määrin me nettäneet luontaisia ekologisia ominaispiir teitään. Muutos näkyy erityisesti nuorissa metsissä, joissa kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murtoosaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti syntyneisiin metsiin. www.syke.fi LUONTOTYYPPIEN UHANALAISUUS

Metsänomistaja 2020 metsänomistajatutki muksen vastaajiksi on arvottu noin 16 000 erilaista metsänomistajaa ympäri Suomen. Kyselyllä pyritään saamaan mahdollisim man kattava kuva suomalaisista metsän omistajista. Tuloksia kyselystä on luvassa vuonna 2020. Tutkimusta johtaa Helsin gin yliopisto, ja lisäksi siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutki mus ja Työtehoseura. Tutkimusta rahoitta vat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. www.helsinki.fi VALTAKUNNALLISEN

Uusi yhteisöpalvelu käyttöön on metsä omaisuutta, jonka huolehtimiseksi ja arvon lisäämiseksi tarvitaan usein alan asiantuntija-apua. UPM Metsä on kehittänyt uuden palvelun, jolla kuntien, seurakuntien, valtion laitosten, säätiöiden ym. julkisyhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä helpotetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on rakentaa luottamuksellinen ja pitkäaikainen yhteistyö, jonka avulla metsäomaisuuden hoito helpottuu ja ennustettavuus paranee. Palveluun sisältyy mm. asiantuntija-apu metsänhoidossa, puukauppojen suunnittelussa, tuottoennusteen määrittämisessä ja metsävaratiedon ylläpidossa. Tarjoamme Yhteisöpalvelua kolmessa eri laajuudessa: Avaimet käteen, Plus ja Vakio. Palvelun laajuudesta sovimme yhdessä yhteisön tarpeiden mukaan. www.upmmetsä.fi

JANNE LEHTINEN

MONILLA JULKISYHTEISÖILLÄ

JOROISTEN TAIMITARHA

Taimet valmiita lähe tettäviksi toukokuussa TALVELLA UPM:N TAIMITARHALLA

Metsälahja vähennys pitää vaatia määräajassa verotuksessa sovellettava metsälahjavähennys tuli voimaan 1.1.2017. Verovelvollisen on vaadittava metsälahjavähennystä ennen kuin verovuoden verotus päättyy. Metsälahjavähennyksen voi vaatia esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä ja sen korjaamisen määräpäivään mennessä. Metsätalouden pääomatulojen määrä yrittäjävähennyksen jälkeen näkyy esitäytetyltä veroilmoitukselta. Ilmoita metsälahjavähennys 2L-lomakkeella tai OmaVerossa. Metsälahjavähennystä on haettava viimeistään ennen verovuoden verotuksesi päättymistä. Verotuksen päättymispäivä on jatkossa henkilökohtainen ja näet sen OmaVerosta ja verotuspäätöksestäsi. Metsälahjavähennystä ei voi hakea takautuvasti aiemmille verovuosille. www.vero.fi METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOJEN

Joroisissa riittää tehtävää. Yksi talven tärkeimmistä tehtävistä on taimien keinolumetus. Jokainen ulkokentällä talvehtiva taimi saa peitokseen puolen metrin kerroksen lunta, joka suojaa taimea pakkasilta ja kevään ahavatuhoilta. Tammi-helmikuussa miljoonia taimia jaotellaan taimivarastossa kunnittain taimien alkuperän mukaan. Taimia toimitetaan ympäri Suomea, ja jokaisen taimen tulee

soveltua juuri sille maantieteelliselle alueelle, johon se istutetaan. Ennen kuin yhtään taimea lähtee keväällä asiakkaille, tehdään jokaiselle taimialkuperälle laatukontrollit. Huhtikuun alkuviikkoina levitetään turvetta keinolumen päälle, jolloin turve imee auringonsäteitä ja sulattaa lunta. Kun lumi on sulanut, taimet virkoavat ja oikovat itseään. Toukokuussa terhakat taimet ovat valmiina lähetettäväksi asiakkaiden metsiin. www.upmmetsä.fi

Oikein valituilla kohteilla lannoitus lisää arvopuun määrää sekä aikaistaa hakkuumahdollisuuksia ja puukauppatuloja. Sijoitus voi tuottaa jopa

15 %

sisäisen vuotuisen koron. 11

Hyvä metsänhoito TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT JASKA POIKONEN

ON HYVÄKSI ILMASTOLLE

Kestävyys ajatusmallina soveltuu hyvin metsätalouteen, sillä metsien hoitoon on p erinteisestikin liitetty ylisukupolvinen ajattelu. Metsänomistajan n äkökulmasta olennaisin tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on metsän elinvoimasta huolehtiminen. 12

METSÄN HENKI 1/19

etsän pitäminen ”Metsänomistajat ovat kyllä tehneet paljon hyvässä kasvuhyvää työtä vuosien varrella”, Kangas sanoo. kunnossa on se ”Suomen metsätalouden voittokulku on samalkaikkein keskeisin la ollut menestystarina ilmastonmuutoksen juttu. Puiden kaatorjunnan kannalta, niin hiilinielujen kasvattatuminen vie niihin misen kuin uusiutuvien raaka-aineiden käytön sitoutunäkökulmasta.” neen hiilen taivaan tuuliin”, sanoo Itä-Suomen Parempi maailma jälkipolville yliopiston metsäbiotalouden professori Metsänomistaja pystyy siis omilla ”Puiden Jyrki Kangas. toimenpiteillään vaikuttamaan palkaatuminen Hiilidioksidi sitoutuu metsään hiilijonkin metsän elinvoiman ylläpivarastoksi puustoon ja maahan. Peri tämiseen ja tuhoalttiuden vähenvie niihin aatteessa metsätalouden kiertoajan tämiseen. Aina ilmaston kannalta sitoutuneen pidentäminen parantaisi hiilitasetta, optimaalisen metsänhoidon toteutmutta puuta ei voi kerätä metsään lotaminen ei kuitenkaan ole käytänhiilen taivaan puttomiin. Optimaalisin ajankohta niin nössä helppoa. Esimerkiksi Etelätuuliin.” metsän tuottavuuden kuin ilmaston Suomessa metsien kuusivaltaisuus kannalta on korjata puut ennen kuin vähentää metsän säteilyheijasJYRKI KANGAS niiden kasvu hidastuu ja puusta tulee tusta eli albedoa, jolloin auringon alttiimpi tuhoille. Hiilidioksidin sitolämpösäteily imeytyy metsään eikä misen kannalta olennaista on, että metsät tuotheijastu takaisin avaruuteen. Ilmaston näkökultavat puuta mahdollisimman tehokkaasti. Mitä masta kuusta siis käytetään turhan paljon, mutta nopeammin metsä uudistuu, sitä nopeammin se yksi syy siihen on luonnollinen – koivun ja mänsitoo jälleen hiiltä päätehakkuun jälkeen. nyn taimet ovat hirvien suosimaa ravintoa.

Uudistettu metsähehtaari alkaa jo 17 vuoden jälkeen toimia jälleen hiilinieluna.

Paperikuitu voidaan kierrät tää 6–8 kertaa, minkä jälkeen se käytetään energiaksi.

”Onhan se ymmärrettävää, että jos puolimetrisestä taimikosta 90 prosenttia joutuu hirvien napsimaksi, niin kuka sitä koivua haluaa niiden syötäväksi istuttaa”, naurahtaa Kangas – metsänomistajan omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Kankaan mukaan ilmastonmuutosta pitää pystyä katsomaan kokonaisuutena niin, että osataan ajatella riskienhallintaa pitkällä aikajänteellä. ”Olennaista on metsänomistajille luonnostaan tuttu ylisukupolvinen ajattelu. Meidän tulisi pyrkiä antamaan tämä pallomme jälkipolville paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet.”

Kotimainen metsä kasvaa takaisin

Puu on uusiutuva luonnonvara, eli kun metsä uudistetaan päätehakkuun jälkeen, sama hehtaari alkaa uudelleen sitoa hiiltä ilmakehästä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. ”Kun öljyä, kivihiiltä tai maakaasua poltetaan tai käytetään raaka-aineena, vapautetaan kiertoon miljoonien vuosien aikana kertynyttä hiilivarastoa”, kertoo UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa. ”Metsän kiertoaika on 80 vuotta. Puusta tehdään ensisijaisesti tuotteita ja tuotteisiin kelpaama-

METSÄN HENKI 1/19

Kehittyneen metsän hoidon ansiosta puuston kasvu on jo 1960-luvulta ollut selkeästi suurempaa kuin hakkuut ja luonnon poistuma yhteensä.

ton puu on fossiilisia polttoaineita korvaavana energialähteenä hiilineutraali vaihtoehto.” Lyhyellä aikajänteellä metsän kaataminen synnyttää siis hiilipäästöjä ilmakehään, mutta uudistettu metsä sitoo sen pian takaisin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan uudistettu metsähehtaari alkaa jo 17 vuoden jälkeen toimia jälleen hiilinieluna – ja on sitä sen jälkeen puuston koko elinkaaren ajan. Puusta ja puuperäisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet ovat myös erinomainen keino hiilen sitomiseen. Esimerkiksi rakentamiseen ja huonekaluihin käytettävä sahatavara ja vaneri voivat toimia hyvinkin pitkäkestoisina hiilivarastoina. Lyhytaikaisia hiilivarastoja ovat puolestaan vaikkapa maitotölkit ja paperituotteet. Paperikuitu voidaan kierrättää 6–8 kertaa, minkä jälkeen se käytetään energiaksi. ”Huomionarvoista on, että koska raaka-aine on peräisin uusiutuvasta metsästä, niin se ei lisää hiili dioksidin määrää ilmakehässä, vaikka se lopuksi poltettaisiin”, muistuttaa Oksa. Ilmastonmuutoskeskustelun keskellä metsänomistajaa saattaa askarruttaa, onko omien metsien käyttäminen ilmaston kannalta vastuullista. Kotimaisen metsän hakkaamisessa on kuitenkin kyse aivan eri asiasta kuin sademetsien kaatamisessa,

koska metsät uudistetaan, eikä maankäyttömuoto ”Suomen metsissä on pystytty samaan aikaan sekä muutu. Tropiikin sademetsähakkuut ovat ilmaston lisäämään puun käyttöä että kasvattamaan hiiliniekannalta vakava uhka, koska kaadettu luonnonmetsä lua, mikä on hieno saavutus”, Oksa sanoo. ”Kansalmuutetaan muuhun käyttöön tai pahimmassa tapalinen metsästrategia tähtää 115 miljoonan kuutiouksessa alue jätetään sikseen ilman metrin vuotuiseen kasvuun vuonna mitään kasvatusta. Suomessa metsät 2025, ja vaikuttaa siltä, että tavoite hoidetaan ja uudistetaan, jolloin niion realistinen. Tämä tarkoittaa, että ”Suomen metsissä den hiilinieluominaisuudet säilyvät, voimme tulevina vuosikymmeninä vaikka metsä pysyy taloudellisesti kasvattaa vielä miljoonilla puukuuon pystytty samaan tuottavana. tiometreillä metsien käyttöä, hiiliaikaan sekä lisäänielua, tai molempia.” Vahva kasvu jatkuu Puuston tuoton kasvattaminen mään puun käyttöä Suomalaisessa metsätaloudessa puu kuitenkin edellyttää, että metsistä käytetään aina käytännössä satapro- että kasvattamaan pidetään huolta. Hoidettu metsä on senttisesti, eli puuaines, jota ei voida hiilinielua, mikä on tutkimusten mukaan myös osoithyödyntää sahatavarana tai kuituna, tautunut luonnonmetsää paremhieno saavutus." poltetaan energiaksi. Kehittyneen maksi hiilinieluksi. Esimerkiksi SAMI OKSA metsänhoidon ansiosta puuston Kanadassa on valtava metsäpintakasvu on jo 1960-luvulta ollut selkeala, mutta siellä tehdään suhteellisen ästi suurempaa kuin hakkuut ja luonnonpoistuma vähän metsänhoitoa ja harvennuksia. ”Tällä hetkellä yhteensä, minkä vuoksi maamme metsät toimivat Kanadan metsät toimivatkin itse asiassa hiilipäästömittavana hiilinieluna. Tällä hetkellä puuston vuolähteenä eivätkä nieluna, koska niissä on niin paljon tuinen kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä, ja hyönteistuhoja hoitamattomuuden vuoksi. Kun puut hakkuut sekä luonnonpoistuma yhteensä 85 miljookuolevat ja lahoavat niille sijoilleen, metsä ei enää naa kuutiometriä. sido niin paljon hiiltä”, Oksa kertoo.

Puussa on tulevaisuus

Kokonaiskestävän biotalouden ajatus on ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden optimointia. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on fossii listen päästöjen vähentäminen, hiilidioksidin sito minen esimerkiksi metsiin sekä tuotteet ja raaka- aineet, joilla korvataan fossiilisia materiaaleja. ”Pitkällä aikavälillä lähtökohdan pitäisi tieten kin olla se, että fossiilinen hiili pysyisi maan sisällä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert. Buchertin mukaan koko metsäteollisuuden toi mintakyvykkyys riippuu siitä, että ala pystyy tule vaisuudessakin toimimaan ekologisesti kestävällä tavalla ja luomaan innovatiivisia korkean jalostus arvon tuotteita. ”Suomen metsien vahvasta kasvusta kiitos kuuluu metsänomistajille, jotka ovat hoita neet metsiään hyvin. Hoitorästejä kuitenkin on, ja metsänomistuksen luonne on viime vuosikymme ninä muuttunut. Metsänomistajuus urbanisoituu, eikä omiin metsiin ole välttämättä enää niin vahvaa sitoutumista. Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia työ kaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa. Tässä on paljon palvelumahdollisuuk sia myös metsäalan yrityksille.”

METSÄN HENKI 1/19

”Tarvitaan uudenlaisia digitaalisia

työkaluja, joiden avulla helpotetaan kokonaiskestävää metsänhoitoa.

Tässä on paljon palvelumahdolli-

suuksia myös metsäalan yrityksille.” JOHANNA BUCHERT

Metsäbiotaloudella on loistavat mahdollisuudet tuottaa erilaisia fossiilisia raaka-aineita korvaavia materiaaleja. Esimerkiksi puurakentaminen tai puuvillan korvaaminen puupohjaisilla tekstiilimate riaaleilla ovat ympäristön kannalta erittäin myöntei siä sovelluksia. ”Suurin haaste ilmastonmuutoksen torjumisessa on kuitenkin kulutuksen lisääntymi nen ja se, miten kuluttajat alkaisivat vaatia kestäviä valintoja ja uusiutuvia tuotteita”, Buchert toteaa. ”Kulutustottumuksia pitäisi ohjata tuotteisiin, joilla on mahdollisimman pieni ilmastovaikutus ja olemme kaikki osaltamme vastuussa näistä valinnoista.”

TUIJA NUMMELA

Toiminnanjohtaja Maanomistajain Liitto

Vieraskynä

Mitä metsässäni tapahtuu?

LAURA VESA

etsänomistajilla on hyvin erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen, ja se on hyvä asia. Erilaiset tavoitteet tarkoittavat myös erilaisia keinoja ja käytäntöjä metsänhoidossa. Tällä hetkellä käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksesta ja metsä talouden vaikutusmahdollisuuksista siihen. Koska täy dellistä tietoa tulevasta ilmastosta ei ole, ei myöskään tarkkaan tiedetä, millainen metsä menestyy parhaiten tulevaisuudessa. Siksi on hyvä, että meillä on monen laista metsää. Suurin osa omistajista seuraa tieteen ja tutkimuksen perusteella tehtyjä hyvän metsänhoidon suosituksia. Niiden oikeasta linjasta on vahva näyttö, kun metsä varat kasvavat koko ajan, vaikka metsänhakkuutkin lisääntyvät. Ollaan siis tilanteessa, jossa voidaan sekä syödä kakkua että säästää sitä. Näihin hyviin tuloksiin niin luonnon monimuotoi suuden kuin taloudellisenkin tuloksen näkökulmasta on päästy merkittävissä määrin yksityisten metsän omistajien toimilla. Tähän vapaaehtoisuuden ja omaaloitteisuuden voimaan on syytä luottaa jatkossakin. Neuvontaa ja palvelua tarvitaan todennäköisesti entistä enemmän, kun monilla metsänomistajilla ei ole mah dollisuutta tai taitoa tehdä itse metsätöitä. Eri toimijat voivat tarjota aktiivisesti apuaan, jolloin myös aloitte levalla metsänomistajalla on mahdollisuus löytää itsel leen sopiva kumppani. Eräs metsänkäyttömuoto on jokamiehenoikeudet. Huomattava osa niiden käyttäjistä on itsekin maan omistajia. Tällöin luonnostaan kunnioitetaan toisen omaa ja vältetään haitan tai häiriön tuottamista. Mutta sitten löytyy aina niitä, jotka tulevat hyödyntämään jokamiehenoikeuksia vailla vastuuta ja velvollisuuk sia. Pahimmillaan toisen metsää käytetään kaato paikkana. Tällainen huono ja vastuuton käytös saa omistajat suhtautumaan oikeutetun epäluuloisesti metsässä kulkijoihin. Hyvä tapa on ottaa yhteyttä omistajaan ja kysyä lupa kaikkeen, minkä arve lee jokamiehenoikeuksien rajoja kolkuttelevan. Yleensä etukäteen asiallisesti tehtyyn pyyntöön suostutaankin. Ja toisaalta jos omistaja esittää toiveen, ettei jollain alueella kuljeta tai marjas teta, pyyntöä on hyvä kunnioittaa, vaikka se ei olisikaan lakiin kirjoitettu. Ympäristöministeriön tulkinta elinkeino toiminnan harjoittamisesta toisen maalla jokamiehenoikeuksien nojalla saa vahvaa kritiikkiä. Ei voi olla oikein, että joku saa

käyttää toisen omaisuutta hyväkseen, ainoana rajoituk sena se, ettei vahingoita toisen omaisuutta tai haittaa maanomistajan maankäyttöä. Tämä sotii myös monen jokamiehenoikeuksia käyttävän oikeustajua vastaan. Fiksut yrittäjät kyllä ymmärtävät tämän ja sopivat maanomistajien kanssa ennen esimerkiksi retkiryh mien maastoon viemistä. Metsänomistajan on syytä olla terveesti ylpeä siitä työstä, mitä tekee ilmaston, luonnon ja ihmisten eteen. Eikä ole mitään syytä vähätellä sitä taloudellista mer kitystä, joka yksityisistä metsistä lähtee yhteiskunnan rattaita pyörittämään.

”Metsänomistajan on syytä olla terveesti ylpeä siitä

työstä, mitä tekee

ilmaston, luonnon

ja ihmisten eteen.”

INFOGRAFIIKKA AVIDLY TEKSTIT UPM

PUUKAUPAN KULKU

Metsänhakkuusopimuksella sovitaan puukauppakohteen metsikkökuvioiden hakkuusta v alituilla hakkuutavoilla. Pystykaupassa UPM vastaa puunkorjuusta. Puukaupan voi tehdä asioimalla UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa tai verkkopalvelussamme. Verkossa voi tehdä tarjous pyynnön, käsitellä tarjouksemme ja seurata sopimuksen toteuttamisen vaiheita. Puukaupan yhteydessä on vaivatonta sopia myös muiden ajankohtaisten metsänhoitotöiden toteuttamisesta. Puukauppa tehdään kahden vuoden mittaiseksi, jonka aikana puunkorjuu toteutetaan.

1. PUUKAUPAN VALMISTELU

Puukauppakohteen perusteena voi olla metsäsuunnitelma tai hakkuun tarpeessa olevien metsikkökuvioiden muu kartoitus. Samalla käy dään läpi ajankohtaisten metsänhoitotöiden tarve ja tehdään suunnitelma niiden toteuttamisesta.

ROOLIT

Metsänomistaja

UPM Osallistuu halutessaan

METSÄN HENKI 1/19

PUUKAUPAN ENNAKKOMAKSU UPM:n palveluvalikoimaan kuuluu puukaupan rahoitustuote, jolla valtaosan puukaupan arvosta voi saada muutamassa päivässä tilille. Vaihtoehtoisesti puukauppaan voi liittyä ennakkomaksu, jolloin arvioidusta puukauppatulosta voi pienen osan saada jo kuukauden kuluttua kaupanteosta.

2. SOPIMUS JA KORJUUN SUUNNITTELU METSÄNHAKKUUSOPIMUS Puukaupassa sovitaan hakatta vat metsikkökuviot, hakkuutavat, puun yksikköhinnat, puiden varastointipaikka, mahdollinen ennakkorahoitus, kauppa-aika, yleiset puukaupan sopimusehdot sekä puutavaran mitta- ja laatu vaatimukset. Samalla käydään läpi hakkuun edellyttämien viran omaisilmoitusten ja mahdollisten lupahakemusten teko.

MAHDOLLINEN ENNAKKORAIVAUS Nykyisin hakkuu tehdään koneellisesti. Onnistuneen korjuujäljen edellytys on riittävä näkyvyys puiden tyville. Tarvittavan ennakkoraivauksen metsänomistaja voi tehdä itse tai tilata UPM:ltä.

ILMOITUS KORJUUN ALOITTAMISESTA UPM toteuttaa puunkor juun kauppa-ajan aikana. Ennen korjuun aloittamista metsänomistajalle tehdään korjuunaloitusilmoitus.

LEIMIKON SUUNNITTELU KORJUUVALMIIKSI Ennen hakkuuta kohteessa tarkennetaan hakkuualue, kartoitetaan mahdolliset luonto- ja työturvallisuuskohteet sekä merkitään puiden varastopaikka. Metsänomistaja voi päättää säästöpuuryhmistä esim. maisemallisista syistä.

KORJUUN ALOITUS Puunkorjuu kohteella alkaa. Metsänomistaja on tervetullut seuraamaan puunkorjuuta metsäänsä. Puukaupan yhteydessä annetaan ohjeet turvalliseen metsätyömaavie railuun.

METSÄNOMISTAJAN VUOSI-ILMOITUS Metsänomistaja saa kalenterivuoden alussa puukauppatiedot UPM:ltä ja hän ilmoittaa saamistaan puukaupan maksueristä verottajalle.

4. PUUKAUPAN PÄÄTÖS

PUUKAUPAN LOPPUMAKSU Puukaupan maksamatta oleva loppuerä maksetaan metsänomistajalle kuukauden kuluttua loppumittauksesta. Metsänomistaja saa postissa jokaisesta puukauppamaksusta metsämaksuilmoituksen.

3. PUUNKORJUU

LAADUNVARMISTUS UPM vastaa, että korjuu toteutetaan sopimusehtojen mukaisesti. Työn laatua valvotaan laatujärjestelmän avulla ja kaikki turvallisuusasiat huomioidaan. Laatu varmistetaan kolmella tasolla: työn tekijän oma valvonta, UPM:n tilaajan valvonta ja ulkopuolisten toimijoiden (esim. Metsäkeskus, sertifiointiauditoijat) tarkastukset.

PUUNKORJUU Puunkorjuussa kohteen puut kaadetaan, karsitaan, katkotaan eri puutavaralajeiksi, mitataan hakkuukoneella ja kuljetetaan metsäkuljetuksina varastopaikoille. Yleensä puiden kaukokuljetus varastopaikoilta tehtaille käynnistyy jo korjuun aikana. Metsä luonnonhoidon ja -sertifioinnin asiat huomioidaan osana puun korjuutyötä. Usein leimikko korjataan kerralla. Erilaisia hakkuu tapoja voidaan myös toteuttaa toisistaan erillisinä.

KULJETUKSEN PÄÄTTYMINEN Puutavara kuljetetaan varastopai kalta tehtaille tai terminaaleihin pian hakkuun päätyttyä. Eri puutavaralajeilla on erilaisia toimituspisteitä, mutta puutavaran laadun säilyttämiseksi mikään puulaji ei jää tienvarsivarastoon pitkäksi aikaa. Kuljetuksen päätyt tyä varastopaikan siisteys ja tien kunto varmistetaan ja tarvittaessa korjataan.

ENERGIAPUUN KORJUU Mahdollisesti sovittu ener giapuun korjuu tehdään uudistusaloilla aines puuhakkuun jälkeen 1,5 vuoden kuluessa. Tienvarsi varastolta esim. hakkuutäh teet ja kannot toimitetaan voimalaitoksille.

5. METSÄN UUDISTAMINEN

UUDEN METSÄN PERUSTAMINEN Korjuun jälkeen alkavat mahdolliset metsänuudis tamistyöt. Uudistushakkuu kohteilla ensimmäinen vaihe on maanmuokkaus, johon voi liittyä koneellinen kylvö tai jopa koneistutus. Osa kohteista istutetaan metsurityönä tai metsänomis tajan omana työnä. Suureen osaan UPM:n tekemistä uudistusaloista toimitamme laadukkaan metsänviljely materiaalin: siemenet tai taimet.

MITTAUSTODISTUS Hakkuun ja metsäkuljetuksen jälkeen UPM laatii mittaustodis tuksen. Siinä raportoidaan hakatut puumäärät puutavaralajeit tain, toteutunut puukaupan kokonaissumma ja loppumaksupäi vä. Mittaustodistuksella metsänomistaja hyväksyy puukaupan sopimuksen mukaisesti toteutuneeksi.

UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Taimikon varhaisperkaus

Taimikon

TEKSTI MARIANNA SALIN PIIRROKSET AVIDLY

VARHAISPERKAUS Kun metriselle taimelle raivataan tilaa, se saa vauhtia kasvuun. Hakkuutuloja tulee aiemmin ja enemmän kuin hoitamattomassa metsässä.

HYVIN MUOKATTU MAA ja jalostettu alku

perä antavat taimille hyvän startin, mutta taimet vaativat myös hoitoa. ”Hoidolla varmistetaan, että perusta miseen sijoitettu raha saadaan aikanaan takaisin, ja moninkertaisena”, sanoo UPM:n metsäpalveluiden tuotepäällikkö Elise Hovi. Hän kehottaa metsänomista jaa tarkastamaan keväällä istutetun tai mikkonsa jo sen ensimmäisenä syksynä. ”Rehevissä metsissä kuusen taimia voi uhata heinä, joka kasvaa nopeasti taimia pidemmäksi. Jos heinä kaatuu talvella tai mien päälle, taimet voivat homehtua tai katketa heinän ja lumen painosta.” Heinäys eli heinän katkominen on vasta lämmittelyä varsinaisen taimikonhoidon

Taimikon varhais perkauksessa turvataan taimien alkukehitys perkaa malla kasvatettavien puiden ympäriltä kasvua haittaavat lehtipuut.

alla. Taimikonhoito jaetaan tavallisesti kahteen osaan, varhaisperkaukseen ja tai mikonharvennukseen, jota myös taimi konperkaukseksi kutsutaan. ”Taimikonhoito kasvattaa kantoraha tuloja vähintään kolmanneksella, mutta jos varhaisperkaus on jäänyt tekemät tä, pelkällä taimikonharvennuksella ei päästä enää samaan ainespuun kasvuun. Erityisesti tukkipuuta tulee vähemmän”, sanoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt.

Nopeaa kasvua ja hyvää laatua

Taimikon varhaisperkaus tehdään taval lisesti, kun taimet ovat noin puolen met rin tai metrin mittaisia. Silloin kuusen

METSÄN HENKI 1/19

ja männyn istutustaimet ovat noin 4–6 vuoden ikäisiä ja kylvömänty noin 6–8 vuoden ikäistä. Taimien ympärillä huojuu jo koivuja ja muita nopeakasvuisia lehti puita, ja nämä on syytä perata ennen kuin ne alkavat varjostaa. ”Varhaisperkauksella turvataan tai mien häiriötön kehitys. Ilman varhaisper kausta osa taimista kuolee, osa vaurioituu ja osa jää muuten vain kasvussa jälkeen”, Schildt sanoo. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuusen läpimitta kasvaa ajoissa tehdyn varhaisperkauksen jälkeen kah den tai kolmen vuoden ajan 20–30 pro senttia nopeammin kuin ilman varhais perkausta. Schildt sanoo, että viivyttely voi verottaa kuusen kasvua vielä usean

Varhaisperkaus

kannattaa

Taimikonharvennus

0,7–1 m

TEETKÖ ITSE VAI TEETÄTKÖ?

1 Konekitkentä tehdään noin metrin mittaisessa taimikossa.

2 Konekitkennässä lehtipuu vesakko kitketään juurineen.

3 Konekitkentä vähentää raivaustarvetta jatkossa.

vuoden ajan perkauksen jälkeenkin, kosJuurineen kitkeminen on raskasta, ka taimet ovat ehtineet sopeutua varjoon minkä tietää jokainen kotipuutarhurikin. ja vie aikaa vaihtaa varjoneulaset takaiSiksi UPM ja Pentin Paja Oy kehittivät yhsin valoneulasiin. Samalla lehtipuuvesat dessä koneellisen kitkentämenetelmän. kirivät kuusentaimia kiinni Kehitystyö huipentui Pentin kasvussa. Pajan suunnittelemaan kitMännikössä varhaisperkentälaitteeseen, joka kiinnikaukseen kannustaa ennen tetään metsäkoneen puomin ”Otollisin aika kaikkea se, että lehtipuut päähän. Laitteen leuat napvarhaispervoivat piiskata latvuksiin paavat lehtipuiden rungoista pysyviä vaurioita, jotka näkiinni ja vetävät ne juurineen kaukseen on kyvät vielä tyvitukissakin, ylös. juhannuksesta esimerkiksi mutkina ja pii”Kun konekitkennän levinä vikoina. kohde ja ajankohta valitaan syyskuun ”Lehtipuut houkuttelevat oikein, varhaisperkauksen alkuun.” myös hirviä mäntytaimikjälkeen ei tarvita enää myökoon, ja haapavesakko voi hempää taimikonhoitoa”, JYRI SCHILDT levittää männynversoruosSchildt kertoo. tetta, joka vioittaa tai tappaa UPM on osallistunut myös taimia.” Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään Perkausmenetelmät kehittyvät biologisen torjunnan mahdollisuuksia. Hovi sanoo, että innokas metsänhoitaja Tutkimuksen kohteena on luonnossa voi perata taimikkonsa myös liian varesiintyvä sieni, purppuranahakka, joka hain, jolloin lehtipuuvesakko ehtii kasvaa voisi estää vesomisen lahottamalla kantaimikon yli uudestaan. Hän hillitsisi rainon. vausintoa myös keväällä ja alkukesästä. ”Toimiessaan menetelmä soveltuisi hyJos nimittäin lehtipuun katkaisee hyvässä vin yhdistettäväksi koneelliseen taimikasvuvauhdissa, myös kannosta nousevat konperkaukseen”, Schildt arvioi. Hänen vesat kasvavat nopeasti pituutta. mukaansa koneellista taimikonperkausta ”Otollisin aika varhaisperkaukseen on on tärkeää kehittää edelleen. juhannuksesta syyskuun alkuun”, Schildt ”Puuntuotannon kustannuksia voidaan arvioi. Ajoitus on kuitenkin hienosäätöä alentaa merkittävästi parantamalla työn sen rinnalla, että vesomisen voisi estää tuottavuutta, yhdistämällä t yövaiheita kokonaan, esimerkiksi kitkemällä lehtisekä ennen kaikkea ajoittamalla työt puut juurineen. oikein.”

Heinäys Heinät on helppo kaataa itse vaikkapa raivausveitsellä, sählymailalla tai ihan vain tallomalla, mutta voit ostaa palvelun myös UPM:ltä. Paras aika heinäykseen on myöhään syksyllä, jolloin taimet erottuvat hyvin haalistuneen heinän joukosta. Varhaisperkaus TEE ITSE: Katkaiset ohuet rungot

elposti moottorikäyttöisellä h raivaussahalla. Opit käyttämään sahaa nopeasti videoiden avulla tai Metsäkeskuksen järjestämillä kursseilla. Aloittelijana perkaat hehtaarin kenties kolmessa tai neljässä päivässä. Valtio tukee yksityistä metsänomistajaa taimikon varhaishoidossa 160 e/ha. Hae tuki ennen työ aloittamista! OSTA UPM:LTÄ: Esimerkki: Normaalin

varhaisperkauksen hinta on 500 €/ha (+alv 24%) ja saat kohteeseen veronalaista kemera-tukea 160 €/ ha. Kustannus 500 €/ha on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Näin kustannukseksi jää vain 238 €/ha verovähennysten jälkeen. Teemme työn ja tukihakemuksen puolestasi! Jos puusto ehtii v enähtää, työstä tulee vaikeampaa ja siten kalliimpaa.

Pertti Saarelainen omistaa metsää Pohjois-Karjalan Enossa. ENO

METSÄSTÄVÄ MAANTIETEILIJÄ pitää metsän asvukunnossa k

Metsänomistaja Pertti Saarelainen hoitaa m etsiään luonnonystävän huolellisuudella ja uskoo v astuulliseen metsätalouteen.

TEKSTI JASKA POIKONEN KUVAT HEIKKI RÄISÄNEN

ohjois-Karjalan Enossa, Pielisjoen varrella on lunta kuutisenkymmentä senttiä. Se on puoli metriä vähemmän kuin viime vuonna, mutta Pertti Saarelaisen erämaiselle metsätilalle kannattaa silti lähteä nelivedolla. ”Lumituhoja tuli tänne vaaraalueelle viime vuonna reilusti. Joka syksy olen tehnyt pienen kuntoilusavotan hankintahakkuiden merkeissä niiden korjaamiseksi.” Autoa ajavan metsäasiakasvastaavan Markku Nuutisen ei tarvitse kysyä tietä Saarelaisen tilalle. Hän tuntee asiakkaansa metsät. ”Koskas me Pertti alettiin tehdä hommia yhdessä, siinä 80-luvun loppupuolella?”

METSÄN HENKI 1/19

Saarelaisella on useita metsätiloja Pohjois- Karjalassa. Metsänomistajaksi hän päätyi perimällä perheensä metsät. Saarelainen on kasvattanut metsäomaisuuttaan, ja hänellä on jatkuvasti silmät auki uusille hankinnoille. ”Pojasta lähtien olen ollut mukana metsätöissä. Istutus- ja raivaustöistä teen yli puolet itse. Näin säästyy jokunen euro ja työn jäljestä voi kiittää tai syyttää itseään.”

Ympäristö tarvitsee kasvavaa metsää

Kanalintuja metsästävä Saarelainen on koulutukseltaan maantieteilijä. Metsien hyvinvointi kiinnostaa häntä monella tavalla. ”Aihe on lähellä sydäntä, ja nämä asiat kiinnostavat monesta eri näkökulmasta. Minulla on tämä riistanhoitoaspekti tässä myös koko ajan.” Saarelainen tiedostaa metsätalouteen liittyvän kritiikin ilmastokeskustelussa ja ottaa sen vakavasti. Huonoa omaatuntoa hänen ei kuitenkaan ole metsän omistamisesta tarvinnut kokea. ”Myös ympäristö tarvitsee metsänhoitoa ja hakkuita. Hiilinieluna toimii kasvava biomassa. Vanhat, hoitamattomat metsät kasvavat hitaasti ja sitovat siksi vähemmän hiiltä kuin nuorempi kasvava metsä.”

UPM LAAJENTAA POHJOISEEN. MISTÄ ON KYSE? Tavoitteena kotimaisen puuhankinnan lisääminen UPM:n tehtyä merkittäviä investointeja puuta käyttäviin laitoksiin Suomessa. Puuhankintaa laajennettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun seudulle. Alueelle on avattu metsäpalvelutoimistot Kajaaniin, Ouluun, Ristijärvelle, Suomussalmelle ja Kuhmoon. UPM haluaa palvella asiakkaitaan henkilö kohtaisesti myös pohjoisessa.

Enon metsätila on Pertti Saarelaisen eräisimpiä. Vaarojen laelta aukeavat upeat näkymät. Kokenut metsänomistaja tietää, että erilaiset kohteet vaativat kukin omanlaistaan metsänhoitoa.

Saarelaisen mukaan Suomessa seura taan kansainvälistä ilmastokeskustelua hyvin ja kannetaan vastuu talkoista. ”Meillä on tätä metsää ja sitovaa kasvua paljon. Se on välttämätöntä tämän ilmas tokriisin hidastamiseksi. Myöskään glo baalissa mittakaavassa ei kannata heittää hanskoja tiskiin. Kannustavana esimerk kinä on vaikkapa otsonikato, joka saatiin pysähtymään kansainvälisten sopimusten ja aktiivisen toiminnan avulla.” Nuutinen nyökkäilee vieressä. Hänelle ilmastoasioiden seuraaminen on osa työnkuvaa ja ammattitaitoa. ”Sama logiikka minullakin on. Aika naan ajateltiin metsän kasvavan pääte hakkuusta 90 vuotta. Nyt siihen menee istutuksista noin 50 vuotta. Sinä aikana nuori metsä on ehtinyt sitoa kolminker taisen määrän hiiltä verrattuna vanhaan metsään.”

Vastuu tulevasta on metsänomistajalla Saarelaisen tie metsänomistajaksi on kulkenut perheen metsät perimällä.

METSÄN HENKI 1/19

Pehmeä pakkaslumi narisee jalkojen alla ja vaaran laelta avautuu upea itäsuoma

lainen talvimaisema. Enon metsätila on Saarelaisen eräisimpiä. ”Täältä löytyvät kaikki suurpedot. Ha vaintoja on susista, ahmoista, ilveksistä ja karhuista. Tässä lähellä on kaksi vanhaa karhunpesää, johon toiseen törmäsimme Markun kanssa ihan sattumalta maasto käynnin yhteydessä.” Omien metsiensä tulevaisuudesta hoitotoimien ja hakkuiden suhteen Saa relainen tekee päätökset tiiviissä yhteis työssä UPM:n kanssa. ”Metsäsuunnitelma on jo minun mitta kaavassani aivan ehdoton työkalu. Sen avulla pystyn katsomaan metsieni arvioi tua tilannetta vaikkapa 10 vuoden päähän ja hahmottamaan missä mennään. Näin on helppo suunnitella tulevia puukauppoja.” Metsänhoidollisten toimenpiteiden suunnittelussa auttaa myös oma pitkä ko kemus, vaikka Saarelaisen puheissa onkin perisuomalaisen vaatimaton sävy. ”Olevinaan on vuosikymmenten koke mus, mutta kyllä minä tarvitsen Mar kun kaltaisen ammattilaisen second

”Kategorisesti ajatellen jos olisi pelkkää vanhaa metsää, ei homma toimisi. Myös ympäristö tarvitsee metsänhoitoa ja hakkuita.” METSÄNOMISTAJA PERTTI SAARELAINEN

Metsäasiakasvastaava Markku Nuutinen tuntee Saarelaisen metsätilat hyvin. Miehet ovat tuttuja jo kolmenkymmenen vuoden takaa.

opinionin esimerkiksi sopivien puulajien valinnassa.” Saarelaisella on katse tulevaisuudessa. Kestävä metsänhoito on hänelle kaiken toiminnan lähtökohta, ja eri metsätilat vaativat erilaisia hoitosuunnitelmia. Taloudellista tulosta on saatava, mutta pelkkä euro ei ratkaise. ”Täytyy kantaa vastuu tulevasta, siitä, mikä jää seuraavalle sukupolvelle. Se on päätavoite minulla: metsien on oltava hyvässä kasvukunnossa koko ajan, ja ympäristö- ja monikäyttöarvot huomioitu. Tämä on minun visioni siitä, mihin pyritään.”

Luottamus luo yhteistyön

Saarelainen katselee korkeaksi kasvaneita kuusia metsätiensä laidalla ja muistelee lapsuutensa metsätöitä isän kanssa. ”Minä olin pienenä mukana, kun näitä kuusia istutettiin. Silloin taisin kyllä ajatella, että ikinä en metsähommiin rupea.” Yhteistyö UPM:n kanssa alkoi jo edesmenneen isän aikana. Pertin lapsuus aikoina metsänomistajan ja metsäyhtiön

välinen kanssakäyminen oli suoraviivaisempaa puukauppaa. ”Kyllä ne olivat melkoisia herroja, sen muistan.” Nuutista naurattaa. Hänen mukaansa kumppanuus ja asiakassuhde voi nykyisin muodostua vain pitkän tähtäimen kokonaisvaltaisella palvelulla ja luottamuksen ansaitsemisella. ”Palvelu tarkoittaa paitsi hyvää ja aktiivista yhteydenpitoa metsänomistajaan, myös sitä tapaa, jolla siellä metsätyömaalla toimitaan. Minkä tasoista työtä siellä tehdään ja mihin kuntoon metsä jätetään hakkuiden jälkeen.” Saarelaiselle UPM-yhteistyö on mahdollistanut myös liittymisen FSC®-serti fiointiin (FSC®-C109750). FSC® on Saarelaiselle vielä verrattain tuore asia, hän liittyi siihen vuosi sitten. ”Sanotaan näin, että kyllä se mietitytti. Lähinnä mahdolliset taloudelliset menetykset suojelun ja jättöpuiden myötä. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisi tässäkin, tämä on hyvä asia metsälle.”

Moni FSC®:n edellyttämä asia oli jo ennen sertifiointia Saarelaisen metsissä hyvässä hoidossa. Suojeltavaa metsää löytyi ennestään reuna-alueilta, jotka muutenkin jäivät hakkuiden ulkopuolelle. ”Myös lehtipuiden suosiminen tietyissä paikoissa oli myös riistanhoidollisista syistä minulla jo ajankohtaista. Kuusikonreunaan olen laittanut aina leppää, kun pyyt tykkäävät siitä.” UPM:lle Saarelainen löytää myös kehityskohteita. Passiivisille metsänomistajille pitäisi aloitteellisemmin ehdottaa ja suositella hoitotoimenpiteitä. ”Tässä on minusta menty jopa hieman taaksepäin. Ennen, kun ei ollut mahdollisuutta sähköiseen puukauppaan, yritykset ja metsänhoitoyhdistykset olivat aktiivisempia metsässäkävijöitä. Kädestä pitäen näytettiin, että tuo puu lähtee ja tuo jää. Moni metsänomistaja kaipaisi tällaisia neuvoja ja aloitteellisuutta.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa

METSÄN HENKI 1/19

oitorästejä jää, jos ei omistaja osaa tai H jaksa niitä töitä tehdä.”

Suomi vastuullisen metsänhoidon mallimaa

Enon seudulla ajellessa huomaa sen, mitä niin monessa muussakin paikassa Suomessa. Metsää on, ja sitä on paljon. ”Kyllähän Suomessa on kaiken kaik kiaan hyvä tilanne: 22 miljoonan hehtaarin kokonaispinta-alasta 10 % on suojeltua. Ei tällä systeemillä metsäkatoa saada aikaan sitten millään.” Suomessa metsien kasvua ollaan saatu tasaisesti lisääntymään. Vuotuinen kasvu on ollut jo pitkän suurempi kuin poistuma. Hieman yli 60 miljoonan kuutiometrin poistumaa vasten kasvaa 110 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. ”Tämä on oikeastaan aika hämmäs tyttävä saavutus. Mutta parantamisen varaakin vielä on. Tehostamalla hoitotoi-

menpiteitä ja raivaamalla ajallaan voidaan turvata kasvu ja sitoa yhä enemmän hiiltä. Kasvua voitaisiin lisätä myös sopivien kohteiden oikeanlaisella lannoituksella.” Saarelaisen näkemyksen mukaan suomalainen metsänomistaja on keskimäärin hyvin vastuuntuntoinen. ”Näkeehän niitä huonomminkin hoidettuja metsiä tietysti, mutta enemmän niitä vähintäänkin asiallisesti ja usein ihan viimeisen päälle hoidettuja.” Kokeneen metsämiehen viesti tuleville tai tuoreille metsänomistajille korostaa pitkäjänteistä työtä. Metsänhoito ei ole pikavoittojen tavoittelua. ”Pidetään metsät kasvukunnossa. Tehdään työt ajallaan. Kun metsä on hyvässä kunnossa, se ei vaikuta ainoastaan hiilinieluun ja sitä kautta ympäristön hyvinvointiin. Se vaikuttaa myös lompakkoon.”

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

INKA MUSTA

Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kysymys & vastaus

Metsät ja ilmasto -keskustelun termit tutuiksi Mitä tarkoittaa hiilinielu? Hiilinielu tarkoit taa hiilen virtaa, joka poistaa tai jolla poistetaan ilmakehästä hiili dioksidia. Esi merkiksi kasvit sitovat kas vaessaan hiilidioksidia, eli ne ovat hiilinielu niin kauan kuin ne kasvavat. Hiilinielu on eri asia kuin hiilivarasto. Suomen metsät ovat jo vuosikymmenten ajan olleet hiilinielu, eli ne ovat toimi neet ilmastoa viilentävästi. Tämä johtuu metsien hyväs tä kasvusta, joka on muun muassa korkeatasoisen met sänhoidon ansiota.

kuitupuuta esimerkiksi pakkauksiin, mutta myös jalos tuksessa syntyvät sivuvirrat kuten puun kuori, sahan puru, hake ja ligniini hyödynnetään. Niistä kehitetään uusia innovaatioita ja jatkojalostukseen kelpaamatto milla jakeilla voidaan tuottaa energiaa ja siten korvata fossiilisia polttoaineita.

Suomen metsät ovat jo vuosi-

kymmenten ajan olleet hiilinielu, eli ne ovat toi-

mineet ilmastoa viilentävästi.

Mikä on hiilivarasto?

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, vaan toiminnan hiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiili päästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Hiilineutraalius tarkoittaa suppeasti määriteltynä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä nollaan tai tasapai nottamista, mutta usein se laajennetaan käsittämään myös muut kasvihuonekaasut. Tällöin hiilineutraaliu della tarkoitetaan käytännössä, että toiminta ei vaiku ta ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen.

JASKA POIKONEN

Hiilivarasto puolestaan on asia, jo hon hiiltä voi olla varastoituna niin, että se ei ole ilmakehässä. Esimerkiksi kasvit ovat hiilivaras to, mutta tämän hiilivaraston koko voi muuttua. Kun kasvit kasvavat, myös niiden sisältämä hiilivarasto kasvaa. Tällöin kasvi toimii myös hiilinieluna. Jos kasvi ei kasva, se on silti hiilivarasto. Jos kasvi taas lahoaa, se palauttaa hiiltä ilmakehään, jolloin se on hiilinielun vastakohta eli hiilen lähde ja sen sisältämä hiilivarasto pienenee. Puusta valmistetut tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan samoin kuin metsäkin. Kun puu ta käytetään, onkin tärkeää tehdä se mahdollisimman resurssitehokkaasti. Jalostuskelpoiset rungon osat käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla eli tukkipuu käytetään rakentamiseen tai vaikkapa huonekaluiksi ja

Mitä tarkoitetaan hiilineutraaliudella?

METSÄPALVELUT | Etämetsänomistajapalvelut

Metsä hoituu

ETÄNÄKIN

UPM:n etämetsänomistajapalveluilla hoidat metsääsi a mmattilaisten a vulla v aikka o malta kotis ohvaltasi käsin. TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA JASKA POIKONEN

EIJA KUUSISTON VINKIT ETÄMETSÄNOMISTAJALLE Chattaa, kirjoita sähköpostia, soita tai poikkea toimistolla. Ota rohkeasti yhteyttä, UPM:n toimisto on todennäköisesti lähempänä kuin oma metsätilasi. Sinä valitset, miten asioit.

METSÄN HENKI 1/19

Alkukartoitus on aina maksuton, eikä esitietovaatimuksia ole, asiantuntijamme ovat apunasi. Kartoitus tehdään puhelimitse tai toimistollamme, maaseudulla usein asiakkaan kotona.

Metsäsuunnitelma tehdään yhdessä oman metsäasiakasvastaavan kanssa. Suurilla metsätiloilla suunnittelu muistuttaa salkunhoitoa. Hoitotoimia ja puukauppaa tehdään tarkan vuosisuunnitelman mukaan, ennusteilla ja tuottolaskelmilla ennakoidaan tulevaisuutta.

Maksuton kumppanuus sopimus tuo bonusta puu kaupoista. Sitä voi käyttää metsänuudistustöihin tai neuvontapalveluihin. Kump panuussopimukseen kuuluu myös hinnantarkistusetu, joka hyvittää puun hinnan nousun kaupanteon jälkeen.

UPM Metsä -mobiilisovellus on uudelle metsänomista jalle nopein tapa perehtyä metsänsä arvoon ja tuleviin hoitotarpeisiin. Tiedot saa daan julkisista metsävara tiedoista tilatunnuksen perusteella.

Silloin olemme asioiden sopimisessa varmurroksessa. Jo yli neljännes metsänsin pitkällä.” omistajista asuu kaupungeissa. Myös Metsäammattilainen näkee metsän kumetsänomistajien keski-ikä on korkea, 62 viotiedoista nopeasti hakkuukypsyyden vuotta. tai taimikon hoitotarpeet. ”Hekin, jotka ovat aikaisemmin hoi”Keskustelun pohjalta Kuopion metsä taneet metsäänsä itse, alkavat muuttaa asiakasvastaavamme voi ottaa asian vasmaalta kaupunkiin”, toteaa tuulleen ja lähteä käymään UPM:n tuote- ja palveluasiakkaan metsässä.” päällikkö Eija Kuusisto. Jos käynti paikan päällä ”Metsänomistaja vahvistaa, että hoitotoimia Kun suhde omaan metsään etääntyy, tarvitaan tarvitaan, tai olisi puukaupan voi tarkastella joku, joka auttaa metsänaika, hoituvat paperihommat omaa metsäomistajaa arjen kysymyksisverkossa tai tarvittaessa lähisä ja neuvoo mitä metsässä toimistolla. omaisuuttaan kannattaa tehdä seuraaErityisen paljon uusi toihelposti vaksi. mintamalli helpottaa elämää, ”Juuri näihin kysymyksiin jos omistuksessa on useita upmmetsä.fivastaa meidän uusi palvelumetsätiloja ympäri maan. sivuston kirjaumallimme etämetsänomisKoko asioinnin keskittämitajille”, kertoo Kuusisto. tuneen käyttäjän nen verkkoon tai lähitoimisPääperiaate on, että asitolle säästää aikaa ja vaivaa: palvelussa.” akas valitsee itselleen heltieto liikkuu, eivät ihmiset. poimman tavan asiointiin. Esimerkiksi pääkaupunkiEIJA KUUSISTO Metsänomistajien käytössä seudun kymmenien tuovat laajat sähköiset palvehansien metsänomistajien lut sekä koko UPM:n 120 toimiston ja 170 lähitoimisto löytyy Helsingin sydämestä, metsäammattilaisen verkosto. Töölönlahdelta UPM:n pääkonttorilta. ”Jos asut Tampereella ja metsätila on Kuopiossa, helpointa on asioida verkossa Alkukartoituksesta se lähtee tai käydä Tampereen toimistolla pohtiMetsäalalla on perinteisesti asioitu kahmassa, mitä toimia metsässä pitäisi tehvikupin äärellä, ja näin asiat taitavat olla dä”, Kuusisto neuvoo. vastakin. Apuna on myös koko maan kattava jul”Henkilökohtainen keskustelu takaa, kinen metsävaratieto. että metsäasiakasvastaavamme ymmär”Metsänomistajan luvalla tiedot voitävät metsänomistajan tarpeet. Jos suhde daan siirtää meidän järjestelmäämme. omaan metsään on esimerkiksi enemSUOMALAINEN METSÄNOMISTUS ON

Verkkopalvelu pitää sopimuspaperit varmassa tallessa. Puukaupatkin voi nyt hoitaa sähköisesti.

mänkin säilyttävä, voidaan metsän hoito ja käyttö suunnitella sen mukaan.” Metsänomistaja voi tarkastella omaa metsäomaisuuttaan helposti upmmetsä.fisivuston kirjautuneen käyttäjän palvelussa, josta löytyy pian myös laadukas metsäsuunnitelma. Uusi metsänomistaja puolestaan tekee nopeimman kiertokäynnin tiluksilleen omalla matkapuhelimellaan. Monelle on yllätys, miten paljon tiedätkään metsästäsi pelkästään tilatunnuksen syöttämällä. UPM:n mobiilisovellus kertoo metsätilan ikärakenteen, arvioi metsän rahallisen arvon ja antaa puulajitiedot kuvioittain. ”Ja metsässä voit kävellä rajat läpi puhelimen GPS:n ja mobiilisovelluksen opastamana. Nämä ovat yleensä niitä uuden metsänomistajan ensimmäisiä askelia”, Kuusisto vinkkaa. Eija Kuusisto kertoo, että uusi toimintamalli palvelee ketä tahansa, joka asuu etäällä metsästään. Eniten hyötyvät kiireiset kaupungissa asuvat ihmiset. Asiointi yhdellä luukulla säästää aikaa. Palvelua sujuvoittaa entisestään kirjautuneen käyttäjän verkkopalvelu upmmetsä.fisivuilla. Perinteiseksi mielletty metsäala onkin pitkällä tiedon sähköisessä liikuttelussa. Kun puukaupat on tehty, siirtyvät kaikki tiedot hankintaketjussa eteenpäin sähköisesti, eivätkä joudu hukkaan. ”Näin vaikkapa se Kuopion urakoitsija osaa sitten säästää ne kuviolla olevat vanhat katajat”, Kuusisto lupaa.

METSÄN TUOTTO | Korjuukelpoisuuskartta

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT HEIKKI RÄISÄNEN KARTTA LAURA YLIKAHRI

Joustava ajoitus

KORJUUJÄLJESTÄ TINKIMÄTTÄ Routa on puunkorjaajan haave, joka toteutuu yhä harvemmin. Korjuun suunnittelu ja hakkuumenetelmät kuitenkin kehittyvät, ja tarjolle tulee uusia k einoja saavuttaa laadukas korjuujälki olosuhteista riippumatta. tietoa tarjoaa korjuukelpoisuuskartta, joka kattaa noin kun raskaat koneet ajavat kaksi kolmannesta eteläisen Suomen metsäpinta-alasmetsään. Etelä-Suomessa roudan varaan ei voi kuitenta. Kartta sai alkunsa metsäyhtiöiden ja puunhankinkaan joka talvi laskea. nan kehittämisyhtiön Metsäteho Oy:n yhteisestä tutki”Korjuiden kokonaismäärä on myös kasvanut, ja kormuksesta. juukapasiteettia on vaikea löytää riittävästi talveksi. Ja ”Parin vuoden päästä kartan kattavuus alkaa olla 90 jos löytyisi, niin sitä olisi liikaa muina aikoina”, toteaa prosenttia”, arvioi erikoistutkija Asko Poikehityspäällikkö Timo Niemelä UPM:ltä. kela Metsäteholta. KorjuukelpoisuuskartHänen mukaansa kuiva kesä sopii kuita jakaa Suomen metsät kuuteen luokkaan. tenkin tiettyjen kohteiden korjuuseen Heikoimmin kantavat alueet on luokiteltu paremmin kuin huonohko talvi, ja laaduk”Parin vuoden talvikohteiksi ja ne, joita voidaan korjata kaista kesäkorjuista hyötyvät kaikki osapäästä kartan ympäri vuoden, kelirikkokohteiksi. Väliin puolet. Korjuuyrittäjä saa koneet hyötyjäävät normaalin ja kuivan kesän kohteet. käyttöön ja kuljettaja töitä, teollisuus saa kattavuus Soraharjujen karuja männiköitä ja muita puuta tasaisesti ympäri vuoden ja metsänalkaa olla 90 karkeiden kivennäismaiden metsiä korjataan omistaja saa puustaan hyvän hinnan. tavallisesti huoletta kesäisin, mutta etenkin prosenttia.” turvemaille on tapana mennä vain talvisin. Kartta auttaa ajoittamisessa ASKO POIKELA ”Korjuukelpoisuuskartan mukaan kuitenHarvennus- ja päätehakkuiden karkea aikin noin 60 prosentilla turvemaista voitaikataulu sovitaan puukauppojen yhteydessiin korjata myös kesäaikaan”, Poikela sanoo. sä, minkä jälkeen korjuuyrittäjä valitsee tarkan korjuuKartan luokittelussa on otettu huomioon maaajankohdan ja suunnittelee ajoreitit pitkälti maaston laji, ojituksen kunto, puuston määrä sekä kantavuuden mukaan. Vielä jokunen vuosi sitten kanse, mihin maaston muodot ohjaavat tavuustieto perustui metsäasiakasvastaavan arvioon veden. Ratkaisevaksi voi kuitenja metsänomistajan vinkkeihin. Nyt vertailukelpoista ROUTA SUOJELEE MAASTOA,

METSÄN HENKI 1/19

Korjuukelpoisuuskartta –– apua apua korjuun korjuun ajoitukseen ajoitukseen ja ja suunnitteluun suunniteluun Korjuukelpoisuuskartta Korjuukelpoisuus kartan aineisto on tuotettu lasken nallisesti käyttäen kaukokartoitusai neistoa ja Maan mittauslaitoksen maastotietokantaa. Metsien kauko kartoitus tehdään tavallisesti lentokoneesta laserkeilauksella, ja se tarjoaa tietoa muun muassa puuston määrästä. Puuston tai pikemminkin juuriston ja hak kuutähteen suuri määrä parantaa yleensä kanta vuutta.

Kelirikko Kelirikko

Normaali Normaali kesä, kesä, kivennäismaa kivennäismaa

Kuiva Kuiva kesä, kesä, kivennäismaa kivennäismaa

Normaali Normaali kesä, kesä, turvemaa turvemaa

Kuiva Kuiva kesä, kesä, turvemaa turvemaa

3 2

Talvi Talvi

Vesistö/ojat Vesistö/ojat

Turvemaan heikoimmin kantava osa sijaitsee voimakkaasti kantava osa sijaitsee voi laskevan kivennäismaan rajalla, makkaasti laskevan kiven johon valuu paljon pintavesiä ja näismaan rajalla, johon jossa puustoa on liiasta märkyyvaluu paljon pintavesiä ja destä johtuen vähän. jossa puustoa on liian mär kyyden takia vähän.

kin osoittautua, paljonko juuri hakkuun alla sataa ja missä kunnossa kohteelle johtava tie on. ”Kehitteillä on lisäominaisuus, joka liittäisi karttaan myös vallitsevan sään ja jopa sääennusteet. Myös teiden kuljetuskelpoisuuden arviointiin on tulossa apuvälineitä.”

Syviä painumia välttäen

Kun maasto kantaa, metsäkoneet pääsevät liikkumaan helposti ja jättämättä syviä painumia ajourille. Sopivan ajan-

PuidenPuiden tien tienvarsivarasto varsivarasto kannattaa sijoittaa kannattaa si kohtaan, joka ei edellytä joittaa kohtaan, ajoa punaisen joka ei edellytä alueen ajoa punaisenläpi. alueen läpi.

kohdan ja reitin ohella lopputulokseen vaikuttavat työtavat. ”Hakkuukoneen kuljettaja parantaa kantavuutta levittämällä puista karsimansa oksat ja latvukset hakkuukoneen eteen ajouralle”, Poikela kertoo. Hänen mukaansa painumien riskiä lisää koneiden kallistelu kaarteissa ja kantojen päällä, minkä vuoksi on syytä suosia suoria ajouria ja lyhyitä kantoja. ”Etenkin kuusen juuret ovat herkkiä. Ne voivat katketa tai muuten vaurioitua metsäkoneen alla”, Poikela sanoo. Juuri-

Kokoojaurat, siis eniten käytettäKokoojaurat, siis eniten vät ajourat, kannattaa sijoittaa käytettävät kan keltaiselle alueelle, jolla kuivanattaa sijoittaa keltaiselle tustilanne on todennäköisesti alueelle, jolla kuivatustilan paras eli ojat toimivat hyvin ja/ ne on todennäköisesti pa tai puustoa on reilummin. ras eli ojat toimivat hyvin ja/tai puustoa on reilummin.

vauriot voivat hänen mukaansa nipistää puun kasvusta, mutta merkittävimpänä riskinä hän pitää sitä, että vaurioituneet juuret altistuvat lahottajasienille, kuten juurikäävälle, joka voi levitä kesäkorjuiden jälkeen kannoista juurien kautta kasvaviin puihin. ”Nykyään kannot on kuitenkin helppo käsitellä torjunta-aineella jo hakkuun aikana, jolloin juurikääpäriski pienenee merkittävästi”, Niemelä sanoo. Hän pitää syviä painumia joka tapauksessa haitallisina ympäristölle ja maisemalle.

METSÄN TUOTTO | Korjuukelpoisuuskartta

40 tonnia täydessä kuormassa

Suomalaismetsissä liikkuu tyypillisesti parikymmentä tonnia painavia hakkuu koneita ja kuormatraktoreita. Ison kouran ja tilavan kuormatilan avulla kuormatraktorin kuljettaja saa siirrettyä puukuorman nopeasti metsätien varteen varastopinoihin, mutta täyteen lastatul le traktorille voi tulla painoa jopa yli 40 tonnia. ”Metsäkoneiden paino on vuosikym menten varrella kasvanut, mutta erityi sesti viime vuosina koneiden ja oheislait teiden valmistajat ovat kehittäneet uusia ratkaisuja kantavuuden parantamiseksi”, Niemelä sanoo. Paino jakautuu koneis sa yhä useammin kuuden pyörän sijaan kahdeksalle pyörälle, jopa useammalle. Koneiden pintapainetta on pienennetty myös uudenlaisin teli- ja telaratkaisuin. Hakkuukone ei välttämättä kohdista maa han isompaa painetta kuin koneenkul jettaja saappaineen, mutta samaa ei voi sanoa kuormatraktorista. ”Metsätehon ja VTT:n kehittämän pin tapainelaskurin avulla esimerkiksi ka lustohankintaa suunnitteleva yrittäjä voi arvioida, miten koneen varustelu, mitat ja

METSÄN HENKI 1/19

paino vaikuttavat pintapaineeseen”, Poi kela kertoo. ”Kuormatraktorin leveyskin on otetta va huomioon, kun hakkuukone avaa ajouraa, jotta kuormatraktori ei päädy liian lähelle puita esimerkiksi kaarteissa. Pe livaraa pitäisi jäädä vähintään 70 senttiä koneen molemmin puolin.”

Laadukas korjuujälki tuottaa

Kun korjuujäljen laatua arvioidaan, kat seet eivät suuntaudu pelkkiin painumiin vaan kasvaviin puihin, siis tulevaisuu den tuottoon. Metsätehon erikoistut kija Heikki Ovaskainen on tutkinut ja kehittänyt harvennus- ja päätehakkuiden työmalleja, joilla varmistetaan tehokas puunkorjuu puita liiemmin kolhimatta. ”Metsäkoneen tallentamasta datasta pystytään jo nyt laskemaan ajouratietoja sekä arvioimaan jäävän puuston runko lukuja, keskiläpimittoja ja muita puusto tunnuksia. Jos tämä kaikki tieto saadaan tallennettua laaturaportiksi, se voisi hyvinkin palvella metsänomistajaa. Par haimmillaan järjestelmä voisi myös hälyt tää kesken korjuuta, jos tulee harvennet tua liian voimakkaasti tai liian vähän.”

MAASTO KANTAA MUTTA KANTAAKO TIE? Korjuun ajankohtaan ja kustannuksiin vaikuttavat niin metsän kuin tiestönkin kantavuus. Metsätien kunto kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ennen puukauppoja.

METSÄDATA AUTTAA HAKKUIDEN SUUNNITTELUSSA Korjuukelpoisuuskartta tarjoaa vertailukelpoista tietoa leimikon kantavuudesta, mikä auttaa valitsemaan korjuun ajankohtaa. Testausvaiheessa oleva Ajourakone ehdottaa maaston kaltevuuden ja kantavuuden perusteella, mihin hakkuun ajourat kannattaa tehdä.

Laki & asiantuntija

Perinnönjaon parempi tulos

akamattomien kuolinpesien omistuksessa on valtavat määrät metsää. Osa kuolinpesistä on aktiivisia metsätalouden harjoittajia, mutta valitettavan moni kuolinpesä jättää metsän oman onnensa nojaan. Päätöksenteko koetaan hankalaksi eikä osakkaista välttämättä löydy henkilöä, joka olisi valmis aktiivisesti hoitamaan kuolinpesän metsäomaisuutta, vaikkakin se olisi kaikkien etu: metsä tuottaa paremmin, kun sitä hoidetaan. Kuolinpesän jako on lääke moneen vaivaan. Perinnönjako selkeyttää omistusta, metsä voidaan jakaa siitä kiinnostuneille osakkaille ja jaolla voidaan saada aikaan verohyötyjä. Esimerkkinä on Sepon kuolinpesä, jossa osakkaina ovat leski Helena sekä lapset Marja, Pasi ja Simo. Pasi on ainoana osakkaana kiinnostunut Sepon omistamasta 140 000 euron arvoisesta metsätilasta. Ositettavaan ja jaettavaan omaisuuteen kuuluu lisäksi rahavaroja 70 000 euroa sekä puolisoiden yhteinen 150 000 euron arvoinen omakotitalo, joka on tarkoitus myydä. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen eikä Seppo ollut tehnyt testamenttia ennen kuolemaansa.

kuolinpesän tai kuolinpesän ja vainajan omistuksessa yli 10 vuotta. Pasille muodostuu kauppahinnasta ja varainsiirtoverosta metsävähennysoikeutta 60 % eli 49 920 euroa, jota hän voi hyödyntää verotuksessa metsätalouden tulojen vähennyksenä. Perinnönjaon ja kaupan jälkeen Pasi harjoittaa metsätaloutta omaan lukuunsa ja tekee metsää koskevat päätökset yksin. Enää ei tarvitse pohtia esimerkiksi sitä, miten kuolinpesän saama puukauppatulo olisi pitänyt jakaa lesken ja lasten kesken, jos puukaupan teosta olisi päästy yhteisymmärrykseen. Moni asia olisi myös voinut mennä pieleen. Kuolin pesän jako kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolella asiantuntijan avustuksella. Asiantuntija voi auttaa löytämään ratkaisun myös silloin, kun metsä tilasta halutaan luopua. MINNA IKONEN

Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

JOHANNA KOKKOLA

Mitä kuolinpesän kannattaa tehdä?

Kuolinpesässä tehdään ensin ositus, jossa yhteensä 360 000 euron arvoinen omaisuus jaetaan avio-oikeuden perusteella puoliksi leskelle ja puoliksi puolison kuolinpesälle. Osituksessa 150 000 euron arvoinen omakotitalo siirretään yksin lesken omistukseen, jonka lisäksi hänelle jää rahavaroja 30 000 euroa. Leski voi osituksen jälkeen myydä omakotitalon verovapaasti, mikäli hän on ennen ja/tai jälkeen osituksen omistus aikanaan asunut omakotitalossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Jos omakotitalo olisi myyty ennen ositusta, olisi myynti ollut ainakin osittain verollinen. Kuolinpesän metsätila on tarkoitus siirtää yksin Pasin omistukseen. Metsävähennysoikeuden ja mahdollisen luovutusvoiton verovapauden vuoksi perinnönjako ja siihen liittyvä sisarusten välinen kauppa kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Kuolinpesässä tehdäänkin ensin perinnönjako, jossa Pasi saa 3/7 metsätilasta (60 000 euroa) sekä Marja ja Simo kumpikin rahavaroja 20 000 euroa ja 2/7 metsätilasta (40 000 euroa). Perinnönjaon jälkeen Marja ja Simo myyvät osuutensa 4/7 metsätilasta Pasille yhteensä 80 000 euron kauppahinnalla. Näin toteutettuna kauppa on Marjalle ja Simolle luovutusvoiton verosta vapaa, mikäli metsätila on ollut

Metsuri Jukka Hapulahti tietää, että raivaussahan terä tylsyy nopeammin tiettyjen kovien puulajien kimpussa ja hiekkaisessa maastossa. Puulajin lisäksi vaikutusta on lämpötilalla ja puun kosteudella. Jäinen puu on vähän sulaa haastavampi sahattava.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa

METSÄN HENKI 1/19

METSÄHOM MISSA

Raivaussaha

TERÄVÄNÄ

Metsuri Jukka Hapulahti antaa parhaat vinkit raivaussahan teroittamiseen ja huoltoon 40 vuoden metsurikokemuksellaan. TEKSTI LOTTA VAIJA KUVAT JASKA POIKONEN

Miten raivaussahaa huolletaan?

Päivittäiseen huoltokunnostamiseen kuuluu terän viilaaminen ja ilmansuodattimen puhdistaminen. Ahkerassa käytössä terä on hyvä viilata parikin kertaa päivässä. Ennen sahaustöiden aloittamista kannattaa varmistaa terän kiinnitys ja kilauttaa terää kevyesti esimerkiksi viilan reunalla. Kirkas ääni takaa, että terä on ehjä ja turvallinen. Terävän terän hampaat harottavat kauniin säännöllisesti eri suuntiin. Haritusraudalla haritusta voi säätää. Varsinkin isompaa kantoa sahatessa on tärkeää, että puru kulkee harituksen ansiosta vapaasti terän keskellä ja sahaus pysyy tehokkaana.

Muita raivaussahaan liittyviä vinkkejä?

Ensinnäkin raivaushommissa sahataan aina täysillä kierroksilla, raivaussaha on kaikki tai ei mitään -työkalu. Toisekseen sahan pitää antaa tehdä työt sahaamalla – sahaa ei pitäisi ikinä hakata vesurimaisesti puuhun. Ja kolmanneksi: valjaissa ei kannata säästellä. Parhaat ovat kolmepistevaljaat, joissa pystyy säätämään selkäkiinnityksiä. Kunnon tukevat valjaat helpottavat työtä, samoin kuin se, ettei valitse itselleen turhan painavaa sahaa.

Ammattilaisen vinkit terän teroittamiseen?

Jos ei ole kovin paljon kokemusta viilaamisesta, kätevin on sellainen viila, jossa on ohjuri mukana. Viilatessa viilanohjain makaa rennosti leikkuuhampaan päällä. Ohjurin viivat opastavat viilan oikeaan, 15 asteen kulmaan suhteessa sahan terään. Kaikkein oleellisinta raivaussahan teroittamisessa on nimittäin saada leikkuuhampaan yläosa teroitettua tarkasti 15 asteen kulmaan. Silloin raivaussaha leikkaa optimaalisesti. Teroittaessa edetään järjestelmällisesti joka toinen hammas kerrallaan. Kun 12 hammasta on teroitettu, saha käännetään ja teroitetaan jäljelle jääneet 12. Viilalla tehdään työntö tai kaksi, aina vain yhteen suuntaan, ei edestakaisin. Terän jokaisen 24 leikkuuhampaan on hyvä pysyä saman pituisina, jolloin saha leikkaa tehokkaasti eikä lähde puoltamaan.

15°

Kaikkein oleellisinta raivaussahan teroittamisessa on saada leikkuuhampaan yläosa teroitettua tarkasti 15 asteen kulmaan. Silloin raivaussaha leikkaa optimaalisesti.

MUUTA METSÄOMAISUUS SIJOITUKSEKSI Liitä metsä UPM Yhteismetsään ja nauti huolettomasta sijoituksesta! UPM Yhteismetsän osakkaana saat säännöllistä metsätuloa ja hyvää sijoitustuottoa. Osakkuus helpottaa myös sukupolvenvaihdosta.

TUTUSTU TUOTTOIHIN www.upmyhteismetsa.fi

UPMYHTEISMETSÄ