Metsän henki 2/2014

SELLUTEHTAILLA ARVOSTETAAN LÄHIPUUTA S. 14

VAHVA SUKUPOLVIEN JATKUMO JUVALLA, ETELÄ-SAVOSSA S. 22

KYMPPIPYÖRÄLLÄ HELLÄVARAISEEN KORJUUSEEN S. 26

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2014

www.metsämaailma.fi

METSÄ HOITAA Se on työpaikka, aarreaitta, elinkeino, energianlähde, elinympäristö ja paljon muuta. sivu 20

KARTTA: WWW.LUOMUS.FI

Ilmarin matka Kamerunista Suomeen näyttää katkenneen Välimerelle juuri ennen Kreikan rannikkoa.

KUVA: JUHANI KOIVU TEKSTI: TIMO LEHESVIRTA

SUOMESSA PESII YLI 1000 SÄÄKSIPARIA

ILMARI-SÄÄKSI IN MEMORIAM 24 km etelälounaaseen Peloponnesoksen niemimaan lounaissakaran edustalla sijaitsevasta Schizan saaresta. Valitettavasti näyttää lähes varmalta, että Ilmarin elämänkaari katkesi Välimeren aaltoihin.

Ilmarin viimeisen päivämatkan pituus oli kokonaisuudessaan 771 km, josta meren yllä 751 kilometriä.”

Näin kuvataan Ilmari-sääksen kaikella todennäköisyydellä elämän viimeisen päivän vaiheita 8.4.2014. Luonnontieteellisen Keskusmuseon, UPM:n ja Sääksisäätiön yhteishankkeessa satelliittilähettimellä varustetun linnun liikkeitä on voitu seurata varsin yksityiskohtaisesti.

Lajien suojelu edellyttää tietoa kunkin lajin elinvaatimuksista. Muuttolintujen osalta on tärkeää tietää pesimäaikaisten vaatimusten lisäksi edellytykset onnistuneeseen muuttomatkaan ja talvehtimiseen. Ilmarin osalta ei vielä ole varmuutta, onko turman syynä ihminen tai yllättävä säätilan muutos.

Sääksen pesä on tavallisesti jykeväoksaisen aihkimännyn latvuksessa. Koska tällaisia puita on vähän, sääksen pesintää autetaan rakentamalla pesäalustoja sopiville paikoille. UPM ja Sääksisäätiö ovat laatineet metsien käsittelyohjeet sääksen pesintöjen turvaamiseksi. Pesäpuut on suojeltu lailla. Ilmari-sääksikin ehti onneksi saada jälkeläisiä useana kesänä. Pidetään niistä huolta.

”ILMARI OLI NOIN

Lisätietoja muun muassa Ilmarista: www.luomus.fi

2

METSÄN HENKI 2/14

METSÄN HENKI 2/14

3

2/2014 2 4 5 6 8 13 19 29 32 33 34

METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS LEDARE

11

UUTISET LAKI – KALVILA

Kesän tapahtumatarjontamme:

VIERASKYNÄ

www.metsämaailma.fi

KYSYMYS & VASTAUS: TUOTTOTAIMIKKO TULEVAISUUDEN RAFLATAC METSÄTEIDEN KUNNOSTUS KANNATTAA TÖISSÄ METSÄSSÄ: JUKKA HAPULAHTI

10

Metropolia-ammattikorkeakoulun ja UPM:n yhteistyötä: Biofore-konseptiauto

BIOJALOSTUS PUHUTTAA UPM:N ILMOITUS INVESTOIDA

Kymin sellutehtaan kapasiteetin kasvattamiseen on herättänyt laajaa keskustelua uusiutuvan luonnonvaramme, puun hyödyntämismahdollisuuksista. Metsämmehän kasvavat enemmän kuin käytämme niitä.

Oman lisänsä tähän keskusteluun on tuonut myös kansainvälisen ilmastopaneelin viimeisin raportti, jossa kiinnitetään huomiota ilmastomme lämpenemisvauhtiin. Hyvän metsähoidon merkitys korostuu ja kiinnostus uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuihin tuotteisiin, biojalostukseen kasvaa.

Tämän lehden sivuilla tutustumme UPM:n Pietarsaaren tehdasintegraattiin, missä puunhankinta, sellutehdas ja saha toimivat tiiviissä yhteis-

4

METSÄN HENKI 2/14

työssä, jotta eri puutavaralajit ja -jakeet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Tuon yhteistyön vaikutus näkyy myös puun ostossa, korjuussa ja kuljetuksissa. Toiminnan on oltava suunnitelmallista ja tehokasta joka vaiheessa kannolta tehtaalle ja myös tehtaalta asiakkaalle.

Metsä on merkittävä ja monipuolinen ”tuotantolaitos” jo sinällään. Kesän kynnyksellä ja kesän aikana tuo aarreaitta paljastaa meille monet kasvonsa. Niihin tutustumme tässä lehdessä niin yleisestä kuin myös metsänomistajan näkökulmasta.

Nautinnollisia lukuhetkiä.

AILI PIIRONEN, päätoimittaja

”Tällä kymppipyörällä voisi lähteä vaikka suolle lakkoja keräämään.”

TURVEMAIDEN KESÄKORJUU ON KELPO RATKAISU.

22

PÄÄKIRJOITUS

AKTIIVISUUTTA METSIIN metsään ja suomalaiseen puunjalostamiseen. Jatkamme investointeja laitoksiimme. Uusimpien investointisuunnitelmien myötä Kymin sellutehdas Kuusankoskella lisää sellupuiden käyttöä ja Savonlinnan vaneritehdas koivutukin käyttöä yhteensä vajaalla miljoonalla kuutiolla vuositasolla.

UPM USKOO SUOMALAISEEN

metsäteollisuudenkin olemassaolon keskeinen perusta on puuraaka-aineen varma saatavuus kilpailukykyiseen hintaan.

INVESTOINTIEN KUTEN KOKO

KYMIN INVESTOINNIN PUUN käytön lisäys näkyy selvimmin Kymenlaaksossa ja Itä-Savossa sekä niiden lähimaakunnissa, mutta toki näin iso lisäys heijastuu laajalti koko UPM Metsän toimintaan.

Puunkäytön lisäyksen tuoma piristysruiske ei ole ainoastaan merkittävä asia hyvälle metsienhoidolle vaan myös alan yrittäjätoiminnalle. Kymenlaaksossa ja sen lähimaakunnissa tarvitsemme lisää korjuu- ja kuljetuskapasiteettia. Osaavan ja motivoituneen metsäkoneen tai puutavara-auton kuljettajan on helppo työllistyä alalle. Myös metsänhoitotöitä tuottavalle yritystoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia.

INVESTOINTIUUTISET TUOVAT PERUSTEITA yhä aktiivisempaan metsänomistamiseen ja metsien hoitamiseen. Sellupuiden tarve antaa paremmat lähtökohdat metsien oikea-aikaisesti toteutettaville kasvatushakkuille. Oikea-aikaiset kasvatushakkuuthan ovat paras keino lisätä metsien hyvää tuottoa ja edesauttaa puiden järeytymistä tukkiluokkiin ja siten parantaa metsien arvokasvua.

KUTEN KAIKKEA MUUTAKIN arvokasta omaisuutta, myös metsää on syytä hoitaa aktiivisesti. Aktiivinen metsänomistaminen toteutuu helposti ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman pohjalta, jossa voidaan yhdistää niin puuntuotannolliset kuin suojelullisetkin tavoitteet.

KANNATTAVAN METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN tärkeimpiä elementejä on oikea-aikaisten

METSÄSSÄ TEHTÄVIEN TOIMENPITEIDEN

omatoimisuuden tason voi metsänomistaja valita. Metsää voi myös hallita ja omistaa eri tavoin. Tarjolla on myös yhteismetsäratkaisu, joka tarjoaa helpon metsän omistamisen muodon ja tasaisen metsätulon.

”OIKEA-AIKAISET KASVATUSHAKKUUT OVAT PARAS KEINO LISÄTÄ METSIEN HYVÄÄ TUOTTOA.”

ESA KORHONEN

aluejohtaja Itä-Suomen integraattialue

yksi keino varmistaa metsätulot ja taata tasainen kysyntä puulle.

FSC® VHUWL¿RLQQLQ PHUNLW\V on kasvamassa voimakkaasti.

Se on varteenotettava lisä keskimääräistä isommille metsätiloille, ja UPM:n ryhPlVHUWL¿NDDWWLLQ OLLWW\PLQHQ on metsänomistajalle helppo ratkaisu (FSC Group lisenssi koodi: FSC® C109750).

METSIEN SERTIFIOINTI ON

mikä tuo lisää vapautta metsien käsittelyyn, mutta ei kuitenkaan poista metsänomistajan velvollisuutta huolehtia metsäänsä hyvin.

UPM Metsä henkilöstö ja yrittäjät ovat käyneet mittavan koulutuksen uudesta metsälaista, ja osaamme tarjota metsänomistajille uusiakin käsittelyvaihtoehtoja metsänomistajan niin halutessa.

METSÄLAKI ON MUUTTUNUT,

OLLI URPELA

metsänhoitotoimenpiteiden lisäksi metsän onnistunut uudistaminen. Se perustuu hyvään maan muokkauk-

seen ja laadukkaisiin taimiin. Yhtiömme oma taimitarha tuottaa tarvitsemamme taimi- ja siemenmateriaalin. Lisäksi lannoituksen merkitys metsien tuoton lisääjänä on kasvanut viime aikoina.

LEDARE

AKTIVITET I SKOGEN UPM TROR PÅ

GHQ ¿QOlQGVND VNRJHQ RFK ¿QOlQGVN YLUNHVI|UlGOLQJ 9L IRUWVlWWHU DWW LQYHVWHUD L YnUD DQOlJJQLQJDU (QOLJW Q\D LQYHVWHULQJVSODQHU NRPPHU YLUNHVDQYlQGQLQJHQ DWW |ND PHG GU\JW HQ PLOMRQ NXELNPHWHU Sn nUVEDVLV QlU PDQ K|MHU NDSDFLWHWHQ I|U PDVVDYHG YLG .\PL FHOOXORVDIDEULN

”DE VIKTIGASTE ELEMENTEN FÖR ETT LÖNSAMT SKOGSBRUK ÄR SKOGSKÖTSELÅTGÄRDER I RÄTT TID.” L .XXVDQNRVNL RFK EM|UNWLPPHU YLG IDQpUIDEULNHQ L 1\VORWW

ESA KORHONEN

Regiondirektör Östra Finlands integratregion

KÄRNPUNKTEN FÖR DESSA

LQYHVWHULQJDU OLNVRP I|U KHOD VNRJVLQGXVWULQ lU HQ VlNHU WLOOJnQJ Sn YLUNHVUnYDUD WLOO NRQNXUUHQVNUDIWLJW SULV KYMIS INVESTERING INVERKAR

%HKRYHW DY PDVVDYHG I|UElWWUDU P|MOLJKHWHUQD DWW In EHVWnQGVYnUGDQGH DYYHUNQLQJDUQD JMRUGD L UlWW WLG (Q VnGDQ DYYHUNQLQJ JHU RFNVn GHQ ElVWD I|UXWVlWWQLQJHQ I|U HQ SURGXNWLY VNRJ RFK J\QQDU WUlGHQV XWYHFNOLQJ WLOO VWRFNWUlG YLONHW I|UElWWUDU VNRJHQV YlUGH|NQLQJ LIKSOM GÄLLANDE ALL DQQDQ YlUGHIXOO HJHQGRP lU GHW RFNVn VNlO DWW DNWLYW WD KDQG RP VNRJHQ (WW DNWLYW VNRJVlJDQGH I|UYHUNOLJDV HQNODVW PHG KMlOS DY HQ XSSGDWHUDG VNRJVEUXNVSODQ GlU VnYlO PnO I|U SURGXNWLRQ DY YLUNH VRP PnO I|U VN\GGVnWJlUGHU NDQ NRPELQHUDV DE VIKTIGASTE ELEMENTEN I|U HWW O|QVDPW VNRJVEUXN lU I|UXWRP VNRJVN|WVHOnWJlUGHU L UlWW WLG RFNVn I|UQ\HOVH DY VNRJ *UXQGHQ I|U HQ O\FNDG VNRJVI|UQ\HOVH lU EUD EHUHGQLQJ DY PDUNHQ RFK SODQWRU DY EUD NYDOLWHW 9nUW ERODJV HJHQ SODQWVNROD SURGXFHUDU GH SODQW RFK IU|PDWHULDO YL EHK|YHU 'HVVXWRP KDU VNRJVJ|GVOLQJHQ |NDW Sn VHQDUH WLG YLONHW KDU HQ VWRU EHW\GHOVH I|U VNRJHQV SURGXNWLYLWHW IDAG KAN EN

VNRJVlJDUH JDQVND YlO DYJ|UD YLOND HJQD VNRJVnWJlUGHU PDQ J|U 6NRJHQ NDQ I|UYDOWDV RFK lJDV RFNVn Sn ROLND VlWW 'HW HUEMXGV RFNVn HQ P|MOLJKHW WLOO VDPIlOOW VNRJVlJDQGH YLONHW J|U VNRJV lJDQGHW HQNHOW RFK JHU HQ MlPQ VNRJVLQNRPVW

OLLI URPELA

L I|UVWD KDQG Sn YLUNHVDQVNDIIQLQJHQ L .\PPHQHGDOHQ RFK gVWUD 6DYROD[ PHG RPQHMG PHQ I|UVWnV NRPPHU GHW RFNVn DWW DYVSHJODV Sn YHUNVDPKHWHQ LQRP KHOD 830 6NRJ gNDG YLUNHVDQYlQGQLQJ EOLU LQWH EDUD HQ XSSLJJDQGH LQMHNWLRQ I|U HQ JRG VNRJVYnUG XWDQ J\QQDU RFNVn EUDQVFKHQV HQWUHSUHQ|UVIXQNWLRQHU , .\PPHQHGDOHQ RFK QlUOLJJDQGH ODQGVNDS EOLU GHW EHKRY DY DWW |ND RFNVn YnU GULYQLQJV RFK WUDQVSRUWNDSDFLWHW .RPSHWHQWD RFK PRWLYHUDGH VNRJVPDVNLQV HOOHU YLUNHVELOVI|UDUH InU KlU OlWW V\VVHOVlWWQLQJ 'HW |SSQDV RFNVn Q\D P|MOLJKHWHU I|U I|UHWDJ VRP V\VVODU PHG VNRJVYnUGVDUEHWHQ

ÄNDRINGARNA I SKOGSLAGEN JHU PHU IULKHW L VNRJVKDQWHULQJHQ PHQ IUnQWDU lQGn LQWH VNRJVlJDUQD VN\OGLJKHWHQ DWW WD YlO KDQG RP VLQ VNRJ 3HUVRQDOHQ RFK I|UHWDJDUQD Sn 830 6NRJ KDU InWW HQ RPIDWWDQGH XWELOGQLQJ L Q\D VNRJVODJHQ RFK KDU NRPSHWHQV DWW HUEMXGD VNRJVlJDUQD RFNVn Q\D KDQWHULQJVDOWHUQDWLY LIDOO GHWWD lU VNRJlJDUHQV |QVNDQ

NYHETERNA OM INVESTERINGAR JHU I|UXWVlWWQLQJDU RFNVn I|U PHU DNWLYLWHW LQRP VNRJVlJDQGH RFK VNRJVVN|WVHO

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿

CERTIFIERING AV SKOG

lU HWW VlWW DWW VlNHUVWlOOD VNRJVLQNRPVWHUQD RFK I|UVlNUD VLJ RP HQ MlPQ HIWHUIUnJDQ Sn YLUNH %HW\GHOVHQ DY )6&® FHUWL¿HULQJ lU Sn VWDUNW WLOOYl[W )|U JHQRPVQLWWOLJW VW|UUH VNRJVOlJHQKHWHU lU GHWWD HWW EHDNWDQVYlUW WLOOlJJ RFK DQVOXWQLQJ WLOO 830 V JUXSSFHUWL¿NDW lU HQ HQNHO O|VQLQJ I|U VNRJVlJDUHQ )6& *URXS OLFHQV NRG )6&® &

2/2014 METSÄ ON TODELLINEN AARREAITTA

Elinvoimaa ja virkistystä, sieniä ja marjoja, puuta ja paperia, puhdasta vettä ja happea – metsästä on moneksi.

TEEMANA SUOJELU JA TUOTTAVUUS

Sukupolvien perintö elää vahvana Grotenfeltien tilalla Juvalla, Etelä-Savossa.

SERTIFIOITU PUU MYY

Hollannissa tavoitteena on, että kaikki maassa käytetyt puupohjaiset rakennustarvikNHHW RYDW VHUWL¿RLWXMD 14

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Havusellun kysynnän uskotaan säilyvän hyvällä tasolla.

PAIKALLISUUS ON VALTTIA PUUNHANKINNASSA.

14

Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen.

Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Mika Ranta Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

METSÄN HENKI 2/14

7

UUTISET

PIENI PUUN TAIMI ON ISO ASIA TOUKOKUU ON SUOMESSA ja monessa muussakin maassa puunistutuksen sesonkiaikaa.

Perinteisesti olemme järjestäneet – ja niin myös tänä vuonna – eri puolilla maailmaa puunistutustapahtumia eri sidosryhmien, koululaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme, kanssa.

Pieni puun taimi on iso asia. Se muun muassa sitoo elämänsä aikana noin 1 000 kiloa hiiltä, ehkäisee ilmastonmuutosta ja tuottaa samalla puhdasta happea. Se suojaa maaperää, puhdistaa vettä ja pitää yllä kymmenien metsälajienn elämää. Sen varaan on voitu rakentaa myös hyvinvointia. Kun jalostamme puuta hyödyllilisiksi tuotteiksi, istutamme tilalle uuden puu-sukupolven. Tänäkin vuonna istuttamistamme me uusista taimista saa alkunsa noin 50 miljoonaa uutta puuta yhtiön ja asiakkaidemme metsissä eri puolilla maailmaa.

8.4. pidetyn UPM:n yhtiökokouksen päätteeksi yhtiön osakkeenomistajia muistutettiin puun merkityksestä jakamalla heille UPM:n Joroisten taimitarhalla kasvatettuja kuusen taimia.

Metsäsuunnitelma kannattaa hankkia

UPM Yhteismetsään liittyminen on sijoitus

Puukauppaa liikenteessä toukokuussa

metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuuden hoitoon. Hankkimalla UPM Metsäsuunnitelman ja pitämällä sen ajan tasalla yhteistyössä ammattilaistemme kanssa saat vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Me teemme toimenpideehdotukset ja sinä päätät, mitä tehdään. www.metsämaailma.fi

OLEMME JULKAISSEET

www.metsämaailma.fi:ssä neljän UPM yhteismetsän sijoitustuotot sekä Heikki Kalvilan blogin UPM Yhteismetsään liittyminen on sijoitus. UPM Yhteismetsät perustettiin vuoden 2011 lopussa, ja nyt julkaistut sijoitustuotot kahdelta toimintavuodelta osoittavat selkeästi, että hyvä metsien hoito tuottaa lisäarvoa osakkaille. www.metsämaailma.fi

UPM:N PUUKAUPPA-AUTO KIERSI

METSÄSUUNNITELMA ON

8

METSÄN HENKI 2/14

Suomea toukokuun aikana 15 eri paikkakunnalla. Auto starttasi 12.5. Helsingistä ja suuntasi sieltä Itä-, Keski- ja Länsi-Suomen kautta Kokkolan markkinoille. Pysähdyspaikoilla keskusteltiin niin puukaupasta ja metsänhoidosta kuin myös siitä, mitä hankkimastamme puusta loppujen lopuksi tehdään. www.metsämaailma.fi

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

Lue tuore puukauppakatsaus Metsämaailmasta: www.metsämaailma.ďŹ

UPM Metsältä ältä ä äl ält lttä ä monipuoliset et et palvelut metsänetsän e et tssä änän omistajille PUUKAUPPAPALVELUT LLUT LU UT UT

UPM

UUTTA TEKNIIKKAA

METSĂ„PALVELUT

ENERGIAPUUN KORJUUSEEN

Oy:n johto otti rohkeasti vastaan haasteen toimittaa metsäenergiapuuta hakkeena UPM:lle. Aiemmin yhtiÜ oli kuljettanut energiapuuta kantoina ja risuina. Sopimus hakekuljetuksista tehtiin ja haketus ostettiin muilta yrittäjiltä sen aikaa, että HeikkilÜiden oma ajatus heidän logistiikkaansa parhaiten sopivasta hakkuriratkaisusta kypsyi ja sopiva laitekokonaisuus lÜytyi. Lopputulos oli, että he hankkivat haketusyksikÜn, joka toimii metsässä täysin itsenäisesti ja pystyy myÜs kuljettamaan hakkeen asiakkaalle. Tämä yhdistelmä, jonka kaikesta toiminnasta vastaa yksi henkilÜ, on ainutlaatuinen Suomessa. KäytÜssä se on ollut helmikuusta 2014, ja kokemukset ovat hyvät.

KULJETUSLIIKE ANO HEIKKILĂ„

UPM

Välähdyksiä puukauppaauton tunnelmista voit katsastaa sivustoltamme www.metsämaailma.ďŹ

t NBLTVUPO OFVWPUUFMV UJMBLĂŠZOUJ t NFUTĂŠOPNJTUBKBO UBSQFFU IVP NJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t LPSKVVO TVVOOJUUFMV KB UPUFVUVT t UBSWJUUBWBU NFUTĂŠOLĂŠZUUĂšJMNPJ UVLTFU t SBIBMJJLFOOF t FOFSHJBQVV

t ZLTJMĂšMMJOFO NFUTĂŠTVVOOJUFMNB t NFUTĂŠOPNJTUBKBO KB NFUTĂŠO UBSQFFU IVPNJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t NFUTĂŠOIPJUPUPJNFOQJUFJEFO TVVOOJUUFMV KB UPUFVUVT t NFUTĂŠOIPJUPUZĂšU UBJNJUPJNJUVL TJTUB JTUVUVLTFFO KB UBJNJLPOIPJ EPTUB IBLLVJTJJO t MBLJ KB BTJBOUVOUJKBQBMWFMVU WFSPOFVWPOOBTUB TVLVQPMWFO WBJIEPLTFO UPUFVUUBNJTFFO t 61. :IUFJTNFUTĂŠU t MVPOOPOIPJUP KB WBQBBFIUPJOFO TVPKFMV t TFSUJmPJOUJ MUUT EDUT

t PNB NFUTĂŠBTJBLBTWBTUBBWB t NFUTĂŠNBBJMNB m WFSLLPQBMWFMV t BTJBLBTMFIUJ .FUTĂŠO IFOLJ t NFUTĂŠJTFU UBQBIUVNBU ZNQĂŠSJ WVPEFO ,ZTZ MJTĂŠĂŠ MĂŠIJNNĂŠMUĂŠ 61. O BTJBOUVOUJKBMUB UBJ www.metsämaailma.ďŹ

5&)%­­/ :)%&44­ 50*7&*%&4* .&54­ UPM METSÄN HENKI 2/14

9

UUTISET

Biofore-konseptiauto esittelee UPM:n biomateriaalien käyttömahdollisuuksia. Ne eivät rajoitu autoteollisuuteen.

Mahdollisuudet ovat rajattomat.

UPM JA METROPOLIA ESITTELIVÄT BIOFOREKONSEPTIAUTON biomateriaalien innovatiivista käyttöä autoteollisuudessa. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu konseptiautossa UPM:n korkealaatuisilla, turvallisilla ja kestävillä biomateriaaleilla, UPM Formilla ja UPM Gradalla. Nämä materiaalit voivat parantaa merkittävästi autonvalmistuksen ympäristösuorituskykyä. Bioforekonseptiauton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat.

BIOFORE-KONSEPTIAUTO DEMONSTROI

Autossa on lämpömuovailtavasta UPM Grada -puumateriaalista valmistettu matkustamon lattia, keskikonsoli, mittariston kaaret ja ovipaneelit.

www.upm.fi

UPM:N PUUPOHJAISEN DIESELIN KOEAJOISTA HYVIÄ TULOKSIA VTT:LLÄ UPM:N KOTIMAISEN UUSIUTUVAN dieselin ensimmäiset liikennekoeajot osoittivat, että UPM BioVerno toimii henkilöautoissa aivan tavallisen dieselin tapaan. Liikennekoeajoista vastasi VTT. Toukokuussa 2013 aloitetut koeajot päättyivät vuoden 2014 alussa.

UPM BioVerno -dieselin liikennekoeajoissa tutkittiin UPM:n uusiutuvan dieselin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen. Koeajot suoritettiin polttoaineseoksella, jossa käytettiin 20 prosenttia UPM BioVernoa ja 80 prosenttia fossiilista dieseliä. Tällä seossuhteella kulutus vastasi fossiilisen dieselin kulutusta. www.upm.fi

10

METSÄN HENKI 2/14

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

KESÄMATKAKOHTEITA Asuntomessut Jyväskylässä VUODEN 2014 ASUNTOMESSUT järjesterjeste rj je estte es etään Jyväskylässä 11.7.–10.8. Tampeampe a mpe mp pereen suunnasta Jyväskylään matkatessa atessa a at te esssa es a kannattaa katsastaa tienvarsimaisemia jo Muuramen kohdalla. UPM Silvestan metsurit ja yrittäjät ovat uurastaneet alueella maisemointitöissä. Käytössä on ollut uudenlainen tekniikka: pienpuusto on poistettu pieneen kaivinkoneeseen asennetulla keräävällä hakkurilla.

Mustilan arboretum ELIMÄELLÄ SIJAITSEVA ARBORETUM Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. UPM tarjoaa Mustilassa metsäpalveluasiakkailleen perheen vapaan pääsyn arboretumiin sekä pullakahvit. Kerro metsäpalveluasiakkuudestasi kassalla. www.mustila.fi

Verlan pahvitehdas ja Repoveden kansallispuisto KOUVOLAN KESKUSTASTA 30 kilometrin päässä Verlankosken varrella sijaitseva maailmanperintökohde Verla on ainutlaatuinen nähtävyys, ja opastettu kierros vanhassa pahvitehtaassa elämys.

Verlasta voi varata myös majoitusta, ja sieltä on helppo tehdä retki Repoveden kansallispuistoon ja vierailla UPM:n Aarnikotkan metsässä. www.verla.jalusta.com www.verlanmokit.fi www.luontoon.fi/Retkikohteet/ kansallispuistot/repovesi

TYYLIKÄS TERASSILAATTA UPM PROFI FLOOR TUO UUTTA ILMETTÄ PARVEKKEILLE UPM ProFi Floor -komposiittilaatta tuo uudenlaista ilmettä kotien parvekkeille ja terasseille. Ylellinen kiveä muistuttava pinta tuntuu lämpimältä jalkapohjissa. Laattojen asentaminen ja purkaminen käy käden käänteessä.

UPM ProFi Floor -laatan on UPM:lle suunnittelut Artek STUDIO.

TYYLIKÄS MARMORIMAISESTI KUVIOITU

www.upm.fi

Metsäkulttuuria Lustossa LUSTO ON METSÄKULTTUURIN valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus – ihmisen ja metsän menneisyyden sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka Punkaharjulla.

Luston pysyvät näyttelyt ja kesän erikoisnäyttelyt kertovat metsäkulttuurin kehittymisestä. www.lusto.fi

Metsämatka 19.–21.9.

VARAA AIKA KALENTERISTASI.

Katso tarkemmat tiedot www.metsämaailma.fi

UPM:N CHANGSHUN TEHDASINVESTOINTI ETENEE ilmoitetun kolmannen tuotantolinjainvestoinnin Kiinan Changshun tehtaalla. Investointi vahvistaa UPM:n johtavaa asemaa maailmanlaajuisilla tarramateriaalimarkkinoilla kilpailukykyisenä ja korkealaatuisten tuotteiden valmistajana.

UPM TOTEUTTAA 7.8.2012

www.upm.fi

METSÄN HENKI 2/14

11

UUTISET UPM

METSÄMAAN MYYNTI ENNÄTYSTASOLLA vuonna 2013. Yli 2 hehtaarin metsätiloista kauppaa tehtiin reilulla 228 miljoonalla eurolla ja yli 10 hehtaarin tiloista reilulla 200 miljoonalla: kasvua 17 % edellisvuoteen. Markkinan kasvuun vaikutti sekä tarjonnan lisääntyminen että keskihintojen nousu.

Maanmittauslaitos tilastoi 1766 yli 10 hehtaarin metsämaakauppaa, mikä on 12 % edellisvuotta enemmän. Keskihinnan kasvu oli voimakkainta yli 10 hehtaarin metsämaakaupoissa, joilla kauppaa tehtiin vilkkaimmin Väli-Suomessa.

METSÄMAAKAUPPA OLI VILKASTA

Aktiivisuus markkinoilla on heijastunut UPM Bonvesta metsätilojen kysyntään ja UPM Bonvesta metsätilojen keskikoko on kasvanut. Hyvin hoidetut ja puustoiset metsätilat herättävät kiinnostusta markkinoilla. Isompia tiloja ostetaan enenevässä määrin myös erilaisten metsäyhtymien kautta, jolloin tilaan sijoittaa useampi omistaja. Yhä useampi uusi metsäsijoittaja asuu kaupunkikeskuksissa kaukana ostamastaan metsätilasta.

UPM Bonvestan metsätilatarjonta löytyy sivustolta www.bonvesta.fi

UPM Silvestan asiantuntijat ottavat erikseen yhteyttä kunkin raivattavan alueen metsänomistajiin.

TUUNAA TONTTI – UPM BONVESTAN KESÄKILPAILU

UPM

TUUNAA UNELMIESI RANTATONTTI ja katso millainen mökkeilijä olet. Samalla voit voittaa jopa 25 000 euron arvoisen rantatontin. Valitse oma mielikohteesi UPM Bonvestan runsaasta valikoimasta aina vaeltajien vaaramaisemista veneilijöiden Saimaalle.

Osallistu UPM Bonvestan Tuunaa tontti -kilpailuun sivustolla www.bonvesta.fi/tuunaatontti. Kilpailuaika on 28.4.–31.8.2014.

Suomen parhaat rantatontit ja metsätilat löydät osoitteesta www.bonvesta.fi

UPM Silvesta ja Caruna sopivat sähkölinjojen vierimetsien ja reunavyöhykkeiden raivauksesta UPM

12

METSÄN HENKI 2/14

Caruna ovat sopineet sähköjohdoille vaarallisen puuston poistosta Carunan sähkönjakeluverkon ilmajohtojen johtoaukkojen vierestä. Sopimus koskee 110 kV:n johtoaukkojen reunavyöhykkeitä Uudellamaalla, Varsinais-Suomen eteläosassa sekä pohjoisosassa ja Satakunnassa sekä 20 kV:n johtoaukkojen vierimetsiä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, Espoossa, Varsinais-Suomen eteläosassa sekä pohjoisosassa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Työt tehdään johto-osuuksittain vuoden 2015 loppuun mennessä.

UPM SILVESTA JA

LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Isämme kuoli puoli vuotta sitten ja perunkirjoitus on toimitettu. Jäämistöön kuuluu yksi metsätila, jonka isämme oli ostanut noin viisi vuotta sitten ja häneltä jäi käyttämättä siitä metsävähennystä 30 000 euroa. Teimme kyseiseltä tilalta kuolinpesän lukuun puukaupan. Voiko kuolinpesä tehdä metsäverotuksessaan metsävähennyksen vainajalta käyttämättä jääneen metsävähennyksen perusteella, jos metsätila on kuolinpesän omistuksessa verovuoden lopussa, jolta verovuodelta puun myyntituloa verotetaan.

1

KALVILA: Kyllä voi. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen ja kyseessä on vastikkeeton saanto, jossa kuolinpesällä on sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut.

Isäni ja äitini omistavat yhdessä 30 hehtaarin metsätilan, josta molempien omistusosuudet ovat puolet (½) ja puolet (½). Heillä on tarkoitus nyt lahjoittaa metsätila minulle. Tilan käypä arvo on 130 000 euroa. Äitini lahjoitti minulle vuosi sitten 10 000 euroa, josta meni silloin lahjaveroa 520 euroa. En ole aikaisemmin saanut vanhemmilta muita lahjoja. Paljonko metsätilasta menee lahjaveroa?

2

Lahjanantajan lapsi on I-veroluokassa ja eri lahjanantajilta saadut lahjat verotetaan erikseen.

Molemmilta vanhemmilta tulevan lahjan arvo on 65.000 euroa. Isältä tulevasta lahjasta menee lahjaveroa 6.260 euroa. On kuitenkin huomattava, että lahjavero on progressiivinen, ja jottei progressiivista luonnetta voi mitätöidä, laissa on säännökset muun muassa verotettavien lahjojen yhteenlaskemisesta. Lahjansaajan samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa saamat lahjat lasketaan yhteen ja kumuloidusta lahjasta määrättävästä verosta vähennetään se lahjavero, joka on maksettu aikaisemmista lahjoista. Näin ollen äidiltä tulevasta lahjasta lahjaverot lasketaan 75.000 eurosta, mutta 7.560 euron lahjaverosta vähennetään aikaisemmin maksettu 520 euroa. Äidiltä tulevasta metsätilan puoliosuudesta menee lahjaveroa 7.040 euroa. Kokonaisuutena kyseisestä 130.000 euron arvoisesta metsätilasta menisi lahjaveroa (6260 €+7040 €) yhtensä 13.300 euroa. (PerVL maaliskuu 2014)

KALVILA:

Olen liittämässä metsätilaani UPM Yhteismetsään. Aiheutuuko metsäalueen liittämisestä yhteismetsään luovutusvoitto- tai varainsiirtoverotusta?

3

KALVILA: Kun kiinteistön alue liitetään yhteismetsään kiinteistölle annettavia yhteismetsäosuuksia vastaan ja kiinteistö saa näin liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia, alueen liittäminen yhteismetsään ei aiheuta veroseuraamuksia. Kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään kiinteistönmuodostamislaissa, jonka mukaan ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään. Kiinteistöjaotuksellisesti yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue. Se kuuluu murto-osina niihin kiinteistöihin, joilla on osuus yhteismetsään. Yhteismetsän hallinnon ja hoidon järjestämisestä on säädetty erityislaki (yhteismetsälaki). Liityttäessä yhteismetsään kysymyksessä on maanmittastoimitus, eikä osakaskiinteistössä tapahdu omistajavaihdosta. Kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei pidetä kiinteistön luovutuksena.

Asiasta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2002:83.

Jos osakeyhtiö ostaa metsätilat siinä tarkoi-

4 tuksessa, että osakeyhtiö tulee perustetta-

van yhteismetsän osakkaaksi, saako yhteismetsä metsävähennyksen osakeyhtiön ostaman metsän perusteella?

KALVILA: Osakeyhtiöllä ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä näin ollen osakeyhtiön ostamasta metsätilasta synny yhteisametsälle siirtyvää metsävähennystä yhteismetsään liitettynäkään.

METSÄN HENKI 2/14

13

14

METSÄN HENKI 2/14

LÄHIPUUTA TEHTAILLE PUURAAKA-AINEEN HANKINTA UPM:N SELLU-, PAPERI- JA VANERI TEHTAILLE SEKÄ SAHOILLE ON NYKYISIN TIIVISTÄ TEHTAIDEN JA PUUNHANKINNAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ.

UPM:N TUOREIMMAT SELLUTEHDASINVESTOINNIT LISÄÄVÄT KUITUPUUN TARVETTA PIETARSAARESSA JA KYMILLÄ.

TEKSTI: OLLI MANNINEN KUVAT: SHUTTERSTOCK JA UPM

ohjanlahden rannalla sijaitsevaa UPM:n Pietarsaaren sellutehdasta on trimmattu iskukykyisemmäksi mittavin investoinnein. Tehtaan biologinen jätevedenpuhdistamo uusittiin vuosi sitten. Noin 30 miljoonan euron investointi mahdollistaa tuotannon lisäämisen ympäristökuormitusta lisäämättä. Tehtaan tulevaa tuotantotasoa varten ja tehtaan käynnin varmistamiseksi uusitaan myös hakekuljettimet, joita pitkin haketettu puuraaka-aine kuljetetaan sellutehtaan keittämölle.

Tehtaalla on 2 tuotantolinjaa: koivulinja ja havulinja. Havulinjalla tuotetaan pelkästään havusellua, mutta koivulinjalla sekä koivu- että havusellua. Tänä vuonna tehtaan koivulinjaa uusitaan ajonopeuden nostamiseksi niin, että tehtaan kokonaistuotanto nousee jopa 800 000 tonniin vuodessa. Samalla kun sellutuotanto kasvaa noin 60 000 tonnia nykyisestä, lisääntyy etenkin havupuun kysyntä.

SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET

1/3

PUU TUODAAN SELLUTEHTAALLE yleensä pyöreänä kuitupuuna. Sellun valmistus aloitetaan kuorimalla puu kuorimarummussa. Kuorittu puu haketetaan ja hake seulotaan. Kemiallista sellua valmistettaessa hake keitetään sellukattiloissa joko sulfaattimenetelmällä tai sulfiittimenetelmällä, mikä poistaa suuren osan hemiselluloosasta ja ligniinistä.

METSÄN HENKI 2/14

15

SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET

2/3

SUURIN OSA NYKYSELLUTEHTAISTA on sulfaattisellutehtaita. Keiton jälkeen sellumassa on väriltään ruskeaa. Keitetty massa pestään ja mahdollisesti valkaistaan, minkä jälkeen massa lajitellaan, kuivataan ja puristetaan ohuiksi levyiksi.

Levyt leikataan ja paalataan kuljetusta varten. Sellu voidaan toimittaa myös kuivaamattomana pumppumassana putkea pitkin lähellä sellutehdasta sijaitsevalle paperitehtaalle. Sellusta valmistettavia tuotteita ovat muun muassa erilaiset paino-, tulostus-, pakkaus- ja hygieniapaperit sekä pakkausmateriaalit.

Uudistusten myötä havu- ja koivusellun tuotannon suhdetta voidaan säätää nykyistä joustavammin, mikä mahdollistaa tehokkaamman reagoinnin sellun kysynnän vaihteluihin. Tällä hetkellä Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta havusellua on noin 65 prosenttia ja koivusellua 35 prosenttia. Jatkossa koivulinjan pesemöuudistuksen jälkeen havusellun osuus lisääntyy. ”Keskitymme tulevaisuudessa käyttämään nykyistä enemmän havupuuta ja Veikko Petäjistö havuhaketta, sillä uskomme havusellun kysynnän säilyvän hyvällä tasolla”, sanoo Pietarsaaren sellutehtaan johtaja Veikko Petäjistö.

Koivua haastaa maailmanmarkkinoilla eukalyptus ja siitä valmistettavan lyhytkuitusellun markkina ei näytä kasvavan samaan tahtiin selluntuotantokapasiteetin kasvun kanssa. ”Ostamme puut paikallisilta metsänomistajilta ja jalostamme niistä vientituotteita”, Petäjistö sanoo.

Valtaosa Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta menee vientiin, mikä on luontaista ottaen huomioon tehtaan sijainnin lähellä satamaa. Aasian markkinat haukkaavat noin kolmasosan vientisellun volyymista. Siitä syntyy pehmo- ja pakkauspaperia sekä erikoispaperia ja kartonkia. Myös Keski-Euroopassa ja Välimeren alueella Pietarsaaren sellu on kysyttyä.

Sellutehtaan suurin kotimainen asiakas on samalla tehdasalueella sijaitseva BillerudKorsnäs Finland Oy, joka valmistaa ostamastaan sellusta erilaisia pakkauspapereita. Toinen paikalli16

METSÄN HENKI 2/14

nen yritys Walki puolestaan jalostaa paperin vielä pidemmälle. ”Pietarsaari on nykyisin ainoita paikkakuntia, jossa sijaitsee edelleen näin pitkä metsäteollisuuden jalostusketju”, Petäjistö sanoo.

Pietarsaaren sellutehtaan toiminta säteilee monella tavalla lähiympäristöön. Se toimittaa sellua maailmanmarkkinoille ja tuo siten runsaasti vientituloja Suomelle. Puunhankinta lisää sellutehtaan lähialueen taloudellista elinvoimaisuutta ja tuo seurannaisvaikutuksina runsaasti työpaikkoja myös puun korjuussa ja -kuljetuksissa toimiville alihankkijoille.

KOTIMAINEN PUU ETUSIJALLA

Lähiseudun koivua aiotaan edelleen jalostaa Pietarsaaren sellutehtaalla, mutta koivun tuonnista Pietarsaareen on päätetty luopua. UPM on muutenkin keskittänyt puunhankintansa pääasiassa kotimaahan, ja tuontipuun osuus on kutistunut minimiin.

Kotimaisen puun suotuisa hintakehitys ja parempi saatavuus ovat edistäneet tätä ostotrendiä. ”Pietarsaaren tehdasintegraatti on hyvä yksikkö, sillä siellä voidaan hyödyntää kaikki puu, mikä metsästä saadaan koivutukkeja lukuun ottamatta.

Ja niitähän Pohjanmaan lakeudella ei juuri kasva”, Petäjistö sanoo.

Pohjanmaa on puunhankinnan näkökulmasta vaativa alue, sillä sijainti rannikolla tekee Pietarsaaren tehdasintegraatin puunhankinta-alueesta puoliJanne Seilo

”USKOMME HAVUSELLUN KYSYNNÄN SÄILYVÄN HYVÄLLÄ TASOLLA.” VEIKKO PETÄJISTÖ, PIETARSAAREN SELLUTEHTAAN JOHTAJA

Sami Saarela

ympyrän muotoisen ja kuljetusmatkoista pitkiä. Osa puusta hankitaankin aina Kainuusta asti, jolloin kuljetuskustannukset nostavat puun tehdashintaa. ”Sahatukkia ostamme Pietarsaaren lähialueelta, mutta sellupuuta hankimme kaikista UPM:n Pohjanmaan integraattialueella sijaitsevista maakunnista aina Kainuuta myöten”, sanoo puunhankinnasta UPM:n Pohjanmaan integraattialueella vastaava aluejohtaja Janne Seilo.

YHTEISTYÖ TUO PITKÄJÄNTEISYYTTÄ

UPM organisoi kaksi vuotta sitten puunhankintansa uudelleen neljään integraattialueeseen, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä UPM:n tehtaiden kanssa. Neljällä integraattialueella on kullakin omat erikoispiirteensä. Pietarsaaren alueen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että satamaan saadaan uusi väylä ja junarata sähköistettyä. ”Näillä infrahankkeilla saisimme alennettua puunkuljetusten logistiikkakustannuksia, mikä parantaisi tehtaidemme kilpailukykyä”, sanoo UPM:n integraattien kehittämisestä vastaava johtaja Sami Saarela.

Hankkimalla keskitetysti tehtaiden tarvitseman puun sellu- ja paperitehtaat sekä niiden yhteydessä toimivat sahat voivat hyödyntää raaka-aineet tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin siinä kohteessa, missä raaka-aineesta syntyy paras kate yhtiölle.

Tukit sahataan sahoilla, tukkien sahahake jatkokäytetään sellu-

Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta havusellua on noin 65 prosenttia ja koivusellua 35 prosenttia.

METSÄN HENKI 2/14

17

SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET

3/3

kemikaalit otetaan talteen ja kierrätetään uudelleen käytettäväksi. Valmistuksessa syntyvä keittoliemi eli mustalipeä otetaan myös talteen ja hyödynnetään suurimmaksi osaksi bioenergiana, mutta siitä voidaan uuttaa myös muista ainesosia edelleen jalostettavaksi.

SELLUN VALMISTUKSESSA KÄYTETYT

KYMIN SELLUTEHTAAN LAAJENNUS LISÄÄ PUUN KYSYNTÄÄ Kymin sellutehtaan havukuitulinja modernisoidaan ja tehtaalle toimitetaan uusi kuorimo ja kuivauskone.

Projekti valmistuu vuoden 2015 lopulla ja sen arvo on noin 160 miljoonaa euroa.

Investoinnin myötä Kymin vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua.

Kymin kapasiteetin lisäys on osa UPM:n tavoitetta kasvattaa yhtiön 3,3 miljoonan tonnin sellukapasiteettia 10 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana. ”Laajennus lisää sekä havukuidun että koivukuidun kysyntää Kaakkois-Suomessa. Palaute investointipäätökseen on ollut erittäin innostunut ja toivottavasti se näkyy myös paikallisten metsänomistajien halukkuutena myydä meille puuta tulevaisuudessa”, Sami Saarela sanoo.

Laajennus lisää myös paikallisen puunhankintaketjun työllisyyttä.

tehtaalla, kuoret hyödynnetään integraatin kuorikattilassa. Sellutehtaalla poltettu mustalipeä tuottaa sähkön integraatille. ”Suunnittelemalla puunhankintaa yhdessä, voimme nopeasti ja joustavasti reagoida muutoksiin markkinoilla. Tarvittaessa voimme esimerkiksi lisätä haketuksen määrää sahoilla sellutehtaan tarpeisiin sen sijaan, että toisimme ulkoa kalliita hake-eriä”, kuvailee Saarela yhteistyön käytännön Mika Åby hyötyjä. ”Puun mahdollisimman tehokkaan käytön ja hankinnan lisäksi yhteistyö parantaa energian tehokasta tuottoa ja käyttöä sekä edistää sivuvirtojen hyödyntämistä”, Saarela sanoo.

18

METSÄN HENKI 2/14

Hän korostaa, että kaikki liiketoimintayksiköt vastaavat edelleen oman toimintansa tuloksesta ja kannattavuudesta, mutta yhteistyöstä syntyy hyötyä konsernille. ”Samalla voimme oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä esimerkiksi ostotoiminnasta tai työturvallisuuteen liittyvissä asioissa”, Saarela sanoo.

Paikalliseen puumarkkinaan UPM:n uusi toimintamalli tuo kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. ”Tehdasintegraateissa liiketoimintamme voi kehittyä tasaisesti ja metsänomistajat voivat luottaa, että ostamme heiltä puuta tulevaisuudessakin. Haluamme olla metsänomistajille luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani”, Saarela sanoo. ´<KWHLVW\|VWl V\QW\YlW HGXW RQ RVDWWDYD P\|V MDNDD ¿NVXVWL niin, että kaikki voivat hyötyä synergian synnyttämästä lisäarvosta”, Saarela sanoo.

HYVIÄ KOKEMUKSIA

Alholman sahalla Pohjanmaan integraattialueen yhteistyö on otettu myönteisesti vastaan. Sahan johtaja Mika Åby kertoo, että työskentely on mutkatonta ja joustavaa, kun asioista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä paikallisella tasolla. ”Työskentely on kannustavaa, kun olemme mukana päättämässä puunhankinnasta tai sivuvirtojen hyödyntämisestä. Me täällä sahalla koemme, että asemamme liiketoiminnan arvoketjussa on noussut”, Åby sanoo.

UPM:n paikalliset investoinnit ovat myönteinen viesti myös sahan toiminnan pitkäjänteisyydelle ja luovat uskoa tulevaisuuteen.

Janne Seilo uskoo, että yhteistyö lähentää myös metsänomistajia ja puunkäyttäjiä. Suorat yhteydet metsänomistajiin helpottavat puunhankinta. ”Olemme järjestäneet paikallisille metsänomistajille tehdasvierailuja ja esitelleet integraattimme toimintaa. Niiden yhteydessä olemme voineet valaista toimintamme merkitystä konkreettisesti niin alueen työllisyyden näkökulmasta kuin myös lähimaakuntien metsätaloudelle. Pohjanmaan integraattialue tuo omalle alueelleen esimerkiksi kantorahatuloina noin 150 miljoonaa euroa ja urakointimaksuina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa”, Seilo sanoo.

Lähikuntien metsänomistajat ovat ottaneet uuden toimintatavan myönteisesti vastaan, edistäähän se samalla maakuntien kehittämistä, mistä hyötyvät kaikki osapuolet. ”Haluamme olla helppo ja joustava kumppani, joka pystyy puukaupan lisäksi tarjoamaan metsänomistajille metsänhoidon koko ketjun metsän uudistamisesta taimikonhoitoon ja muihin metsänhoitotoimenpiteisiin”, Seilo sanoo.

VIERASKYNÄ NILS-OLOF NYLUND

NILS-OLOF NYLUND

VTT:n tutkimusprofessori

PETÄJÄSTÄ POLTTOAINETTA tuotetuille biopolttoaineille”. Tähän kategoriaan kuuluu UPM:n uusi mäntyöljypohjainen BioVerno tieliikenteessä on yli 90 prosenttia. Muun muassa dieselpolttoaine. ympäristö- ja huoltovarmuussyistä öljyriippuvuutta halutaan vähentää. Uusiutuvan energian edistämistä koskevan direktiivin sitovan tavoitteen mukaan JA SUOMESSAHAN RIITTÄÄ puuta. Euroopan maista uusiutuvan energian osuus liikenteessä tulee olla Ruotsilla ja Suomella on parhaat mahdollisuudet vähintään 10 prosenttia vuonna 2020. Koska vuosi tuottaa merkittäviä määriä kestäviä biopolttoaineita.

2020 on jo niin lähellä, suurin osa tavoitteesta tullaan Tälläkin hetkellä Suomen metsät kasvavat nopeamkattamaan biopolttoaineilla. min kuin niitä käytetään. Ja Sähköautojen ja varsinkin meillä kestävä metsänhoito ”KEHITTYNYT BIOPOLTTOAINE polttokennoautojen osuus on hyvissä kantamissa. autokannassa on vielä margi- ON SELLAINEN, JOKA EI KÄYTÄ naalinen.

TOINEN KRITEERI KEHITIHMISRAVINNOKSI KELPAAVIA TYNEELLE biopolttoaineelle SUOMESSA LIIKENTEEN on se, ettei biokomponentti RAAKA-AINEITA.” BIOPOLTTOAINEISSA menaiheuta ongelmia jakelussa tai nään eteenpäin iso vaihde loppukäytössä. Perinteisten päällä, koska kansallinen biokomponenttien eli etatavoitteemme on 20 prosenttia biopolttoaineita nolin ja kasviöljyestereiden (tavallinen biodiesel eli vuonna 2020. Valtiovalta on nähnyt, että kestävästi FAME) osalta pitoisuuksia bensiinissä ja dieselissä tuotetut kehittyneet biopolttoaineet ovat mahdollijoudutaan rajoittamaan tasolle 10 prosenttia autokasuus Suomelle. Niinpä meillä liikennepolttoaineiden luston toimivuuden takaamiseksi. Tarkat pitoisuusverotus on säädetty parhaimmille biopolttoaineille rajat on kirjattu polttoaineiden laatua säätelevään diedulliseksi, ja lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriöllä rektiiviin. Rajoitteet eivät koske BioVernon kaltaisia hyvälaatuisia komponentteja. UPM BioVerno kuuluu on erityismäärärahoja toisen sukupolven biopoltto”drop-in” polttoaineisiin eli se sopisi sellaisenaan aineiden edistämiseksi. polttoaineeksi. Tämä tarkoittaa, ettei BioVerno aiheuMITÄ SITTEN OIKEASTAAN tarkoitetaan toisen ta korkeinakaan pitoisuuksina ongelmia jakelussa tai sukupolven biopolttoaineilla tai kehittyneillä bioajoneuvoissa. Itse asiassa BioVerno on laadullisesti polttoaineilla? Ensinnäkin kehittynyt biopolttoaine parempaa kuin peruslaatuinen dieselpolttoaine. on sellainen, joka ei käytä ihmisravinnoksi kelpaavia raaka-aineita. Ei ole oikein käyttää viljaa, öljykasveja VTT ON MUKANA tekemässä ajoneuvokokeita ja muita ruokakelpoisia raaka-aineita polttoaineisiin.

BioVernolla. Kokeita tehdään niin laboratoriossa Meidän tulisi suosia erilaisia sivuvirtoihin ja jätteisiin kuin kenttäkokeina. Laajoilla koesarjoilla määritetään perustuvia polttoaineita. Bio-osuuden laskennassa muun muassa uuden polttoaineen vaikutukset pakodirektiivi antaa etuja ”jätteistä, tähteistä, muiden kaasupäästöihin, energian kulutukseen ja toimivuukuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta teen pitkäaikaisessa käytössä. Hyvältä näyttää!

RAAKAÖLJYPERÄISTEN POLTTOAINEIDEN OSUUS

METSÄN HENKI 2/14

19

KUVITUS: LAURA YLIKAHRI TEKSTIT: MATTI VĂ&#x201E;LIMĂ&#x201E;KI TILASTOLLINEN LĂ&#x201E;HDE: Metsien monikäyttĂś, Metla 2011

METSĂ&#x201E;STĂ&#x201E; ON

MONEKSI

METSĂ&#x201E;N UUDISTAMISESTA HUOLEHTIMINEN on aina ollut vastuullisen metsänhoidon perusta. Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmaston muuttuminen ovat saaneet eri tahot tarkastelemaan eri maankäyttĂśmuotoja ja niiden vaikutuksia ja ihmisille tarjoamia hyĂśtyjä uusista lähtĂśkohdista.

MyÜs suomalaisen metsän voi nähdä uusin silmin. Metsän tarjoamia puupohjaisia tuotteita ja muita hyÜtyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Kun tarkastelee istutettavan puun elinkaarta, voi hämmästyä millainen â&#x20AC;?palvelupakettiâ&#x20AC;? yksittäinen puu on.

HAPPEA JA PUHDASTA ILMAA

t 6H2O + 6CO2 + valo = C6H12O6 + 6O2 t 1uut ja metsän muut kasvit sitovat hiilidioksidia, ja tuottavat glukoosia ja happea. Yksi puu tuottaa elinkaarensa aikana noin 6000 kiloa QVIEBTUB IBQQFB 1VVU NZĂ&#x161;T QVIEJTUBWBU JMNBB kun ne sitovat lehvästÜÜnsä pienhiukkasia.

PUURAKENTAMISEEN JA PAPERIKSI

t 1VVSBLFOUBNJOFO QJFOFOUĂ&#x160;Ă&#x160; BTVNJTFO IJJMJjalanjälkeä. TyĂś- ja elinkeinoministeriĂśn alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu Valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Sen mukaan Suomessa on mahdollista lisätä puunkäyttÜä muun muassa kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa.

Metsäekosysteemi on jatkuvassa muutoksessa. Erilaiset tuhot, kilpailu ja kasvu muovaavat metsää jatkuvasti. Dynaamisessa metsäympäristÜssä ekosysteemipalvelut eivät ole pysyvästi yksittäisellä kohteella mutta säilyvät aluetasolla.

MetsikÜn umpeutuessa vadelmat häviävät mutta lähialueelle syntyy toinen avoin soveltuva elinympäristÜ. Toisaalta puiden kaatuessa olosuhteiden muutos ei usein suosi sienilajistoa vaan on vadelmien vuoro kukoistaa.

2/3 Kaksi k k kolmesta l suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain.

200 SyÜtäviä sienilajeja kasvaa Suomen metsissä noin 200, joista 23 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi.

37 Suomessa kasvaa 37 syÜtävää luonnonvaraista marjalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi.

20

METSĂ&#x201E;N HENKI 2/14

ELINVOIMAA JA VIRKISTYSTĂ&#x201E;

t Metsät antavat elinvoimaa ja virkistystä.

Itä- ja pohjoissuomalaiset ovat muuta maata aktiivisempia marjastuksessa ja metsästyksessä, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa asuvat ovat innokkaimpia mĂśkkeilijĂśitä. (www.metla.ďŹ )

BIOENERGIAKSI

VEDENPUHDISTAMO, TULVAVALLI, MELUSEINÃ&#x201E; JA MYRSKYSUOJA

t ,PUJNBJOFO VVTJVUVWJTUB SBBLB BJOFJTUB WBMNJTUFUUBWB CJPFOFSHJB PO ZNQÃ&#x160;SJTUÃ&#x161; ZTUÃ&#x160;WÃ&#x160;MMJTFNQJ WBJIUPFIUP LVJO ZLTJLÃ&#x160;Ã&#x160;O GPTTJJMJOFO QPMUUPBJOF 1Ã&#x160;Ã&#x160;BTJBTTB IBLLVVUÃ&#x160;IUFJTUÃ&#x160; WBMNJTUFUUBWB CJPFOFSHJB MJTÃ&#x160;Ã&#x160; QVVO NPOJQVPMJTUB IZÃ&#x161;EZOUÃ&#x160;NJTUÃ&#x160; 4F FJ NZÃ&#x161;TLÃ&#x160;Ã&#x160;O LJMQBJMF QJOUB BMBTUB SVVBOUVPUBOOPO LBOTTB

t .FUTÃ&#x160;U QVIEJTUBWBU TBEF WFEFTUÃ&#x160; QPIKBWFUUÃ&#x160; 1VJEFO KVVSFU JNFWÃ&#x160;U UFIPLLBBTUJ WFUUÃ&#x160; KB SBWJOUFJUB KB ZMMÃ&#x160;QJUÃ&#x160;WÃ&#x160;U WFEFO MVPOUBJTUB LJFSUPB .FUTÃ&#x160;U TJUPWBU WFUUÃ&#x160; TBUFJEFO KÃ&#x160;MLFFO KB BVUUBWBU FILÃ&#x160;JTFNÃ&#x160;Ã&#x160;O UVMWJB .FUTÃ&#x160;U TVPKBBWBU NBBQFSÃ&#x160;Ã&#x160; NZÃ&#x161;T FSPPTJPMUB KB WBMVNJMUB 5PJNJWBUQB OF NZÃ&#x161;T NFMVTFJOJOÃ&#x160; KB TVPKJOB NZSTLZUVVMJB WBTUBBO

104 milj.

4VPNFO NFUTJFO IJJMJWBSBTUP LBTWBB 4V 4 VPN PNF FO O NF FUUTTJJJFO FO IJJMJ FO JJMJMJWB JJ WBSB BTTUUP LB LBTW BTW TWBB TWBB BB OPQFBB WBVIUJB 7VPOOB NFUTJFNNF LBTWV PMJ NJMKPPOBB LVVUJPUB .FUTÃ&#x160;Ã&#x160; IBLBUUJJO TBNBOB WVPOOB NJMKPPOBB LVVUJPUB

1000 kg Yksi puu sitoo elämänsä aikana ilmakehästä noin 1000 kiloa hiiltä ja hillitsee näin ilmastonmuutosta.

.FUTÃ&#x160; PO VVTJVUVWB MVPOOPOWBSB ,BTWBWB NFUTÃ&#x160; TJUPP JUTFFOTÃ&#x160; IJJMUÃ&#x160; UFIPLLBJNNJO ,BBEFUUVKFO QVJEFO UJMBMMF JTUVUFUBBO BJOB VVTJ QVVTVLVQPMWJ

METALLIN TAI MUOVIN KORVAAJAKSI, VAIKKAPA AUTOKSI

t 1VVTUB WBMNJTUFUUBWBB OBOPTFMMVMPPTBB WPJEBBO IZÃ&#x161;EZOUÃ&#x160;Ã&#x160; ZIUÃ&#x160; IZWJO FSJMBJTUFO PIVJEFO LBMWPKFO LVJO WBJLLBQB UFPMMJTVVEFO UBSWJUTFNJFO TVVSUB MVKVVUUB WBBUJWJFO NBUFSJBBMJFO WBMNJTUVLTFTTB :NQÃ&#x160;SJTUÃ&#x161;ZTUÃ&#x160;WÃ&#x160;MMJOFO CJPIBKPBWB NBUFSJBBMJ TBBUUBB BVUUBB UVMFWBJTVVEFTTB WÃ&#x160;IFOUÃ&#x160;NÃ&#x160;Ã&#x160;O NZÃ&#x161;T Ã&#x161;MKZQPIKBJTUFO NVPWJFO LÃ&#x160;ZUUÃ&#x161;Ã&#x160; t (FOFWFO LBOTBJOWÃ&#x160;MJTFTTÃ&#x160; BVUPOÃ&#x160;ZUUFMZTTÃ&#x160; NBBMJTLVVTTB FTJUFMUJJO 61. O KB .FUSPQPMJB "NNBUUJLPSLFBLPVMVO ZIUFJTIBOLF #JPGPSF LPOTFQUJBVUP -VF MJTÃ&#x160;Ã&#x160; TJWVMUB ,POTFQUJBVUPO QPMUUPBJOFFOB LÃ&#x160;ZUFUÃ&#x160;Ã&#x160;O QVVQPIKBJTUB VVTJVUVWBB EJFTFMJÃ&#x160; 61. #JP7FSOPB METSÃ&#x201E;N HENKI 2/14

21

TEKSTI: MILLA BOUQUEREL KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN

ISIEN MAILLA SUKUPOLVIEN JATKUMO ELÄÄ VAHVANA GROTENFELTIEN TILALLA. METSÄ MERKITSEE HENGÄHDYSTAUKOA JA PERHEAIKAA.

”S

e on kaatunut. Ei onnistunut meidän kelohanke. Vaan ehti se tässä kolmekymmentä vuotta olla kuitenkin”, Nils Grotenfelt katsoo kangasmaastossa lepäävää harmaapintaista honkaa. ”Oli isän toive, että säästetään tämä nätiksi keloksi.”

Grotenfelt suhtautuu kunnioituksella jo edesmenneen isänsä toiveisiin metsänhoidosta.

Sukupolvien perintö elää vahvana Grotenfeltien tilalla Juvalla, Etelä-Savossa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan ratsutilaksi rakennetun Wehmaan Kartanon mailla on ollut asutusta ja viljelyä satoja vuosia. Varhaisimmat valokuvat tilalta ovat jo 1890-luvulta. Silloin kartanoa asutti Grotenfeltin isoisä, alueensa ensimmäinen koulutettu maanviljelijä ja aktiivinen puuhamies.

22

METSÄN HENKI 2/14

Kolmekymmentä vuotta sitten Nils Grotenfelt otti tilan haltuunsa ja nyt valta on siirtymässä tyttärelle, Carin Grotenfeltille.

Timo Hyytiäinen, UPM:n metsäasiakasvastaava harppoo metsätiellä Grotenfeltien rinnalla. On taas aika päivittää metsäsuunnitelmaa.

Vauhtia siihen on otettu teehuoneelta, jossa yhdessä UPM:n Tomi Närhen kanssa on tutkittu metsää tietokoneen ruudulta. Metsäsoppi on UPM:n metsäpalveluasiakkaiden verkkopalvelu. ”Se on oiva työkalu metsänhoidossa. Systeemi laskee puuston, maastopohjan ja vuotuisen kasvun”, Hyytiäinen kertoo.

Vanhassa tallissa sijaitsevat vaateliike Butiken på landet ja Teahouse of Wehmais ovat tilan liitännäiselinkeinoja. ”Tietääkseni ainoa englantilainen teehuone Suomessa. Maailman parhaat skonssit”, Grotenfelt kuvailee vanhimman tyttärensä Annan yritystä.

METSÃ&#x201E;N HENKI 2/14

23

Agronomi Carin Grotenfeltille navettatyössä mieleisintä on analysointi. Jos jokin hoidossa on vialla, se näkyy herkkien eläinten kohdalla nopeasti.

AINA LÖYTYY JOTAIN UUTTA

Takaisin metsään. Keväinen aurinko siilautuu kauniisti puiden lomasta. Hyytiäinen huomauttaa, että metsätien reunaa on harvennettu säästellen. ”Tämä paikka on nimeltään Antonian verho”, Grotenfelt kertoo. ”Äitini Antonia toivoi, että kulkureitin varrelta ei hakattaisi puita vaan se saisi jäädä suojaisan näköiseksi.” ”Tässä on huippu mustikkapaikka”, Carin huomaa. ”Korvasieniä ja tatteja tästä saa myös”, lisää Nils.

Kysymys Carinin metsätuntemuksesta saa hänet nauramaan. ”Sitä luulee, että tuntee oman metsänsä, mutta aina löytyy uusia ulottuvuuksia.”

Carinin kihlattu, Ruotsista Suomeen muuttanut koneinsinööri Mattias Anderson on kova sienestäjä. Kun Mattias kertoi Grotenfelteille, mihin aikoi sienikorineen suunnistaa, ”väitimme kaikki kovaan ääneen, ettei sieltä mitään sieniä saa”, Carin muistelee. ”Ja olimme väärässä. Mattias löysi huippupaikan!”

Carinista piti tulla aivan muuta kuin agronomi ja sukutilan jatkaja. Opiskeltuaan ensin vaatetusalaa vuoden, hän huomasi, että kivasta harrastuksesta ei ole ammatiksi. ”Aloin ajanvietteeksi lukemaan taloutta ja aina kun tulin kotiin, Niilo toi metsään ja osoitteli missä mitäkin on. Pikkuhiljaa kiinnostus kasvoi.”

Carin on saanut agronomin koulutuksen Ruotsissa, Uppsalan maatalousyliopistossa.

Myös Nils on kouluttautunut Ruotsissa. Tehoviljelijän koulutus vain ei soveltunut Etelä-Savon tilalle. Nyt tilan pellot ovat luomussa. Grotenfelteillä on maata viljelyssä 250 hehtaaria neljässä eri pitäjässä.

METSO-HANKE

Metso-suojelualueella tuulenkaadot tulee jättää paikalleen.

Vasemmalta UPM:n Tomi Närhi ja Timo Hyytiäinen sekä kahden sukupolven Grotenfeltit, Carin ja Nils.

24

METSÄN HENKI 2/14

Wehmaan tilalla ympäristöarvot elävät vahvana ja heijastuvat metsäänkin. Viimeisen vuoden ajan yhtenä teemana on ollut suojelu. Grotenfeltien tilalle on suunniteltu Metso-hanke, jolla turvataan metsien monimuotoisuutta myymällä osuus valtion suojeltavaksi. ”Meillä on alueita, joita ei ole hoidettu talousmetsänä ja niitä ei koskaan tulla hakkaamaan. Alueet on jätetty rauhaan neljän sukupolven ajan.”

Nyt 84 hehtaaria suojeltavaa harjumetsää odottaa enää ministeriön hyväksyntää. Yksi osa sitä on kahdeksan kilometrin osuus Myllyjoen vartta. ”Kun isä ei täältä hakattuja kantoja löytänyt, hän päätti että ei hakata mekään. ” Vanha hovin mylly seisoo yhä paikalla, jonne se

Wehmaan Kartano Juvalla on vanha sukutila. Pääelinkeinona ovat viljely ja lypsykarjan pito. Tilan liitännäiselinkeinoja ovat vaateliike ja teehuone.

KAIKENKATTAVA METSÄPALVELUSOPIMUS

”SITÄ LUULEE, ETTÄ TUNTEE METSÄNSÄ, MUTTA AINA LÖYTYY UUSIA ULOTTUVUUKSIA.” CARIN GROTENFELT

1800-luvulla siirrettiin. ”Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että metsä on pitänyt sisällään elävää maatilaelämää”, Carin kertoo.

Lapsuudessa Carinin ja kahden muun sisaruksen lempileikkeihin kuului etsiä metsästä lähdettä ja pakolatoa, josta he olivat kuulleet jännittäviä sodanaikaisia tarinoita vanhemmiltaan.

Tiellä makaa vanha kaatunut honka. ”Mites se on”, Nils Grotenfelt huikkaa puumarkkina-asiantuntija Närhelle. ”Jätetäänkö tänne vai saako hakea pois?” Närhi neuvoo, että suojelualueella polut saa pitää auki, mutta muuten tuulenkaadot täytyy jättää paikalleen.

Istahdetaan lepäämään hongalle. Alue on ollut aikanaan myllärinkarjan laitumena; hyvä kantarelli- ja lampaankääpäpaikka.

Kun tulee puhetta majavien metsästyksestä, Nils kertoo yhden suojelualueista olevan majavien tekemä. ”Se oli taas isän juttuja. Majava teki patoa harjun viereen ja isä kielsi hävittämästä.”

Suojelukohde sai nimekseen Majavalaakso.

”Tässä on tulevaa lämpöä menossa hakelaitokseen”, Nils viittaa tienvarrella seisovaan pöllirivistöön. Grotenfeltit kertovat olevansa melko omavaraisia. Lämpö tulee metsästä, liha omasta karjasta ja suunnitteilla on tuulivoimala. ”Ja nyt saamme riistaakin, kun aloitimme Mattiaksen kanssa metsästyksen”, Carin lisää.

Vaikka suojelu on lähellä sydäntä, suurin osa Grotenfeltien metsästä hoidetaan tavallisella talousmetsäajattelulla. ”Metsäsuunnitelmamme tähtää siihen, että taloudellinen hyöty on mahdollisimman suuri”, Nils kertoo. ”Viimeisen kahdeksan vuoden ajan olemme kuitenkin pyrkineet siihen, ettei hakata kasvua vaan kasvatetaan puuvarantoa. On sitten puuta enemmän tuleville sukupolville.”

Hyytiäisen ja Grotenfeltien yhteistyö on jatkunut jo kolmenkymmenen vuoden ajan ”ja luottamus on kova”.

Nils kertoo yhteistyötä kuvaavan tarinan. ”Isäni vanhetessa ja liikuntakyvyn rajoittuessa, hänelle laitettiin penkki koivukujan varrelle, jossa hän saattoi levätä.”

Penkki oli vanhalle isännälle rakas. Sen oli valmistanut talon renki Nikulainen.

Tilan uusi traktori toimii Eräänä päivänä UPM:n metsäkoneenkultietokoneohjauksella. jettaja oli epähuomiossa ajanut penkin päälle. Vanha Grotenfelt oli raivoissaan. ”Soitin Timolle, että mitäs nyt tehdään.

Timo tuli paikalle, otti penkin rippeet mukaansa ja seuraavana päivänä oli penkki paikallaan korjattuna.” ”Tämä on sitä metsäpalvelusopimuksen kirjoittamatonta osaa”, Nils hymyilee.

NAVETTA ON NOPEIDEN TULOSTEN MAAILMA

Isä opetti Nilsille liikkumisen metsässä ja luonnon kunnioittamisen. Sitä samaa Carin kertoo oppineensa myös omalta isältään. ”Koska UPM hoitaa käytännön työn, metsä merkitsee hengähdystaukoa ja perheen kanssa olemista.” ”Ei tämä ole pelkkä sijoitus. On paljon tärkeitä paikkoja, jotka tulevat olemaan sitä tulevallekin perheelleni.” ”Resursseja tässä olisi tehdä vaikka ammatti itselleen, mutta maanviljely veti enemmän puoleensa.”

Carin on omimmillaan navettatyön analysoinnissa. ”Se on mielenkiintoista ja aikavievää, mutta hauskaa, koska tuloksen näkee heti.”

Lehmät ovat herkkiä eläimiä, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin. ”Navettahomma on eri tavalla mielekästä kuin metsätoiminta, jossa tulos näkyy sadan vuoden päästä. Tässä vastaus miksi minusta tuli maanviljelijä eikä metsäalan yrittäjä”, Carin nauraa.

METSÄN HENKI 2/14

25

TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ

KYMPPIPYÖRÄ

KULKEE TURVEMAILLA KESÄLLÄKIN OIKEIN VALITTU KOHDE, SOPIVA AJANKOHTA JA PEHMEÄÄN MAASTOON VARUSTELTU KALUSTO – KUN NÄMÄ ASIAT OVAT KUNNOSSA, TURVEMAIDEN KESÄKORJUU TUOTTAA LAADUKASTA JÄLKEÄ.

KATSO VIDEO Katso video turvemaiden korjuusta

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

26 26

METSÄN ME MET METS M ETS E ET TS T SÄ ÄN N HEN H HENKI EN ENK ENKI EN NKI NK KII 2/ K 2/1 2 2/14 /1 /14 / 14 14

“Mukaviahan nämä turvemaat ovat ajella”, toteaa Keuruulla kymppipyörää kuljettanut Heimo Pokela. Töiden sujumista kyselemässä UPM:n metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen ja koneyrittäjä Pertti Lehtomäki.

U

PM:n metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen ja koneyrittäjä Pertti Lehtomäki rohkaisevatkin hellittämään otetta kalenterista ja talvikuukausista, kun suunnitellaan esimerkiksi turvemaiden männiköiden harvennuksia.

Veljekset Lehtomäki Oy on keskisuomalainen perheyritys, joka on muutaman viime vuoden aikana panostanut kalustonsa kantavuuteen. Kun kuormatraktorissa on turvemaiden puunkorjuuseen tarkoitettu pitkä ja leveä telavarustus sekä takana yksi lisäakseli pyörineen, ison koneen paino jakautuu laajalle alalle. Näin pintapaine on samaa luokkaa kuin kumisaappaissa astelevan ihmisen. ”Tällä kymppipyörällä voisi lähteä vaikka suolle lakkoja keräämään”, Lehtomäki vahvistaa.

Marjamatkat tehdään kuitenkin jalan, sillä kymppipyörän varustelu on yrittäjälle iso investointi ja kalusto on syytä pitää tiivisti töissä. Takana on lauha talvi, joka vielä korosti kantavan kaluston tarpeellisuutta läpi vuoden.

ASIANTUNTIJA AUTTAA KOHTEEN VALINNASSA Kaikille turvemaille kesäaikainen korjuu ei sovellu, mutta osa talvileimikoiksi suunnitelluista kohteista voidaan hyvin hoitaa sulan maan aikana. ”Jos kuvion kokonaispuusto on yli 170 mottia hehtaarilla, se sopii hyvin todennäköisesti kesäkorjuuseen”, Hakkarainen tiivistää.

Esimerkki suoleimikon kesäharvennuksesta Tämä noin kolmen hehtaarin ojitettu suoalue on tyypillistä maastoa Multialla Keski-Suomessa. Leimikon harvennushakkuut on mahdollista tehdä kesäaikaan, kun kalusto ja ajoitus ovat sopivat ja työ suunnitellaan oikein.

UPM:n asiantuntija pystyy etukäteen arvioimaan leimikon kesäkorjuukelpoisuutta muun muassa puuston määrän, turpeen paksuuden ja pohjaveden syvyyden perusteella.

Pitempi kuiva kausi parantaa maapohjan kantavuutta.

Erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta on ajourasuunnittelu. Eniten käytetyt urat eli kokoojaurat sijoitetaan mahdollisimman kantavalle maapohjalle. Kantavuutta parannetaan myös laittamalla hakkuutähteitä urille.

Tarvittaessa pehmeälle maapohjalle voidaan tehdä useampia kokoojauria, jolloin maaston rasitus jakautuu tasaisemmin, painumia syntyy vähemmän ja työn jälki kestää vertailun talviaikaiseen työhön. Periaatteena on, että mitä pehmeämmällä maalla ura on, sitä vähemmän ajokertoja sille suunnitellaan. Kokoojaurat voidaan sijoittaa myös leimikon ulkopuolelle, jos maa on siellä kantavampaa.

Leimikon rajalla on kantavaa maata, joten kokoojaura on sijoitettu tänne.

Metsäautotien varrella on kaksi varastoa, yksi kummankin kokoojauran päässä.

Metsätraktori lähtee liikkeelle varastolta 1, kerää kuorman, tyhjentää sen varastolle 2 ja tekee seuraavan reissun päinvastaisessa järjestyksessä. Näin tyhjällä koneella ei tarvitse ajaa leimikon perälle asti kuormaa hakemaan, ja ajokertojen määrä vähenee.

Suoalueella ajourat kulkevat ojien suuntaisesti ja suoraan, jolloin kymppipyöräistä metsätraktoria voi kuljettaa mahdollisimman siististi.

Mutkia vältetään, jotta pitkä telarakenne ei kääntyessään murtaisi kantavaa pintakerrosta.

VARASTO 1

VARASTO 2

Erityisen pehmeäksi arvioitu kohta hoidetaan niin, että siitä ajetaan läpi vain kerran ja kerätään kaikki puutavaralajit samaan kuormaan.

Tässä kokoojaurana on käytetty leimikon ulkopuolella olevaa valmista uraa, joka kulkee kantavalla maapohjalla.

METSÄN HENKI 2/14

27

Turvemaiden haasteet on otettu vastaan: kone kulkee pehmeässäkin maastossa, kun se varustetaan leveillä teloilla ja yhdellä lisäpyöräparilla.

tarvitaanko puiden pois ajamiseen kymppipyörä”, Mitä runsaspuustoisempi hakattava kohde on, sitä Lehtomäki kertoo. enemmän siellä on myös maapohjan kantavuutta lisää”Käytännössä se menee niin, että jos kohteen päävää juuristoa. Lisäksi hakkuutähteitä kertyy enemmän, see hakkaamaan motolla, niin ja niitä voidaan käyttää ajourien kyllä kymppipyörällä voi ajaa vahvistamiseen. Vähemmälläkin ko”JOS KOHTEEN PÄÄSEE puut perästä”, Hakkarainen konaispuustolla kesäkorjuu on hyvällä lisää. suunnittelulla mahdollinen, mutta HAKKAAMAAN MOTOLLA, Pienillä koneilla Lehtomäki jos puustoa on alle 120 kuutiometriä NIIN KYMPPIPYÖRÄLLÄ VOI ja Hakkarainen eivät lähtihehtaarilla, korjuu on parasta jättää si turvemaille korjuuseen. talveksi.

AJAA PUUT PERÄSTÄ.”

Isompaan koneeseen saadaan ”Mikäli oman leimiriittävän kokoinen pintapaikon kesäkorjuukelPASI HAKKARAINEN netta alentava telavarustus, ja poisuus askarruttaa, kantavuus on suolla koneen kannattaa ottaa tärkein ominaisuus. Kun kyytiin saa kerralla kunnon yhteys UPM:n metsäasiakasvastaakuorman, myös ajokertojen aiheuttama maaperän vaan”, Hakkarainen neuvoo. kuormitus pysyy kurissa. ”Näin koneilla päästään tekemään töitä täysillä AMMATTITAITO tehoilla ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa”, KOROSTUU Lehtomäki sanoo.

SUOLEIMIKOLLA Heinä-elokuu on parasta aikaa turvemaiden kesäkorjuille, sillä TURVEMAIDEN silloin takana on todennäköisimmin KESÄKORJUU YLEISTYY muutaman viikon kuiva jakso, joka Koneyrittäjää kiinnostaa kesäkorjuussa mahdollisuus parantaa maapohjan kantavuutta. pitää koneet ja miehet töissä ympäri vuoden ja vähenKuusikoidenkin kesäaikainen tää talven työpaineita. Harvennusjälkikin on kesällä korjuu onnistuu oikein toteutettuna parempaa, sillä olosuhteet suosivat työtä. oikein varustetuilla ajokoneilla. ”Valaistus ja näkyvyys ovat ihan eri luokkaa kuin Korjuuyrittäjän osaamiseen talven lumilla”, kertoo Lehtomäki. kuuluu taito ajoittaa työt oikein.

Lopputulos kiinnostaa tietysti metsänomistajaa, Sen jälkeen laatu on pitkälti mutta on myös yrittäjälle keskeinen asia. Veljekset koneenkuljettajien näpeissä.

Lehtomäki on tehnyt töitä samoilla seuduilla jo 40 ”Miesten ammattitaito koros- vuotta, ja työn jälki on aina paras käyntikortti. tuu näissä kohteissa. HakkuuOjitukset ovat lisänneet turvemaiden hakkuumahkoneen kuljettaja näkee, mitä dollisuuksia, ja kuitupuulle on kysyntää läpi vuoden, leimikolla voi tehdä ja mitä joten kesäkorjuu on kelpo ratkaisu laajemmastakin ei – ja osaa heti sanoa senkin, näkökulmasta.

28

METSÄN HENKI 2/14

KYSYMYS & VASTAUS ASIANTUNTIJANA JARI ENGSTRÖM

JARI ENGSTRÖM

Tuoteryhmäpäällikkö, metsänhoitopalvelut UPM Metsä

UPM TUOTTOTAIMIKKO ON UUSI TAPA PERUSTAA KUUSENTAIMIKKO. MITÄ UUTTA PALVELU TUO? Metsänomistajalle TuottoTaimikko on helppo ja huoleton tapa saada aikaan elinvoimainen taimikko. Kun metsänomistaja tilaa TuottoTaimikon uudistusalalleen, hän saa yhdellä sopimisella kiinteään hintaan maanmuokkauksen, laadukkaat Joroisten taimet ja taimien istutuksen sekä myös taimikon varhaisperkauksen, joka tehdään yleensä viimeistään kuuden vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikki työvaiheet tehdään konetyönä, mikä nopeuttaa taimikon kehitystä.

MITÄ ETUJA ON KONEELLISESTA PUUNISTUTUKSESTA? Koneellinen metsänistutus nopeuttaa viljelyketjua, sillä maanmuokkaus ja istutustyö tehdään samalla kertaa. Lisäksi taimen alkukehitykselle on eduksi, että taimi istutetaan tuoreeseen muokkausjälkeen.

Tämä paitsi nopeuttaa taimen kasvuun lähtöä, niin myös vähentää heinän- ja vesakontorjunnan tarvetta.

Konetyön jälki on tasalaatuista, minkä ansiosta taimikon kehitys on myös tasainen ja helposti ennustettava.

TAIMIKON VARHAISHOITO TEHDÄÄN KITKEVÄLLÄ PERKAAJALLA. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Taimikon varhaisperkauksessa tehdään nuorille viljelytaimille kasvutilaa poistamalla ylimääräinen lehtipuusto ja liian tiheässä olevat kasvatettavan puulajin yksilöt. Nämä poistetaan koneellisesti kitkien eli juurineen maasta, joten vesakoituminen vähenee ratkaisevasti. Noin 2/3 kohteita varttunutta taimikkoa ei tarvitse perata uudelleen ja lopuissakin kohteissa toinen perkaus on vaivatonta ja edullista vähäisen vesomisen vuoksi.

MITEN LUONNONHOITO HUOMIOIDAAN? Palvelu toteutetaan hyvän metsänhoidon suositusten ja UPM Metsän täydentävien ohjeiden mukaisesti.

Näihin sisältyy luonnollisesti luonnonhoidon huomioiminen, jolla varmistetaan metsän monimuotoisuus. Kaikki koneyrittäjämme osallistuvat ennen kevään metsänhoitotöiden alkua metsänhoitokoulutukseen, jossa päivitämme luonnonhoidon oppeja.

MITÄ HYÖTYÄ UUSI PALVELU ANTAA ASIAKAALLE? Tilaamalla TuottoTaimikko-palvelun metsänomistaja saa vaivattomasti yhdellä sopimisella uuden alun tuottavalle ja laadukkaalle metsälle.

Kaikkein helpointa on, kun sopii paikallisen metsäasiakasvastaavan kanssa metsänuudistamisesta jo puukaupan yhteydessä. Sen jälkeen metsänomistaja voi olla huoletta, sillä taimikon perustamiseen ja varhaisperkauksen työt toteutetaan oikea-aikaisesti UPM:n omissa metsissä testatuilla työmenetelmillä.

MILLAISIIN KOHTEISIIN TUOTTOTAIMIKKO SOPII? Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kuusella uudistettaviin kivennäismaihin. Uudistushakkuun jälkeen tehty hakkuutähteiden ja kantojen korjuu nopeuttaa ja parantaa työn laatua. Sen sijaan runsaskivisessä tai jyrkkärinteisessä maastossa koneketjun kustannustehokkuus laskee.

METSÄN HENKI 2/14

29

FSC-SERTIFIOIDULLA VANERILLA

HYVÄT MARKKINAT HOLLANNISSA HOLLANNISSA TAVOITELLAAN TILANNETTA, JOSSA KAIKKI MAASSA KÄYTETYT PUUPOHJAISET RAKENNUSTARVIKKEET OVAT SERTIFIOITUJA. ESIMERKIKSI PUUTAVARAKAUPPIAITTEN YHDISTYS ON ASETTANUT TAVOITTEEKSI, ETTÄ 85 PROSENTTIA KAIKISTA LEVYISTÄ ON SERTIFIOITUJA. TEKSTI: TUOVI SIMILÄ KUVAT: ADRIAAN VAN DAM JA UPM

DKGHVWD VHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPlVWl 3()&™ VWl MD )6&® VWl WXQWXX MlONLPPlLQHQ ROHYDQ VXRVLWXPSL (VLPHUNLNVL NDLNNL KROODQWLODLVHW SDLNDOOLVHVWL WRLPLYDW UDNHQQXVOLLNNHHW RYDW VLWRXWXQHHW Nl\WWlPllQ )6& VHUWL¿RLWXMD WXRWWHLWD NDLNLVVD RPLVVD UDNHQQXVKDQNNHLVVDDQ <ULW\NVHW WLHWWlYlVWL P\|V NDQQXVWDYDW DVLDNNDLWDDQ MRLOOH UDNHQWDYDW Nl\WWlPllQ HQLPPlNVHHQ )6& VHUWL¿RLWXMD WXRWWHLWD 0\|V PRQHW KROODQWLODLVHW NDXSXQJLW MD SLHQHW NXQQDW RYDW DOOHNLUMRLWWDQHHW VDPDQNDOWDLVLD VLWRXPXNVLD Nl\WWll SHONlVWllQ )6& VHUWL¿RLWXMD WXRWWHLWD UDNHQQXV MD NRUMDXVKDQNNHLVVDDQ -RQJHQHHO RQ \NVL 830 3O\ZRRGLQ MDNHOLMRLVWD +ROODQQLVVD MD PRQLYXRWLQHQ \KWHLVW\|NXPSSDQL ´.DLNNL RVWDPDPPH SXXSRKMDLVHW OHY\W RYDW VDWDSURVHQWWLVHQ ODLOOLVLD 7lOOl KDDYDD SURVHQWWLD OHY\LVWlPPH RQ MRNR )6& WDL 3()& VHUWL¿RLWXMD 1RLQ SURVHQWLOOD RQ )6& VHUWL¿RLQWL MD PllUl RQ NDVYXVVD´ VDQRR -RQJHQHHOLQ KDQNLQDSllOOLNN| Michiel Verbraak -RQJHQHHOLOOD VHUWL¿RLWXMHQ OHY\MHQ PllUl RQ MR \OLWWlQ\W PDDQ SXXWDYDUDNDXSSLDV\KGLVW\NVHQ DVHWWDPDQ SURVHQWLQ WDYRLWWHHQ

K

30

METSÄN HENKI 2/14

Hollannissa seitsemän ihmistä kymmenestä tuntee FSC:n tai on vähintään kuullut siitä”, Michiel Verbraak kertoo.

â&#x20AC;?SertiďŹ ointia ei pidetä minään erikoisuutena tai ylimääräisenä, vaan pikemminkin välttämättĂśmyytenäâ&#x20AC;?, sanoo JĂśrgen Hermsen.

UPM:n vanereita käytetään Hollannissa rakentamisessa, vesikatoissa, seinissä ja pakkauksissa.

tai ylimääräisenä, vaan pikemminkin välttämättĂśmyytenä. Siitä on tullut â&#x20AC;?Vähittäismyyntiasiakkaamme ovat jo kiinteä osa tuotteen ominaisuuksiaâ&#x20AC;?, kauan suosineet FSC:tä. Hollannissa JĂśrgen toteaa. seitsemän ihmistä kymmenestä tuntee 3XXWDYDUDMDNHOLMDOOH )6& VHUWLÂżRLFSC:n tai on vähintään kuullut siitäâ&#x20AC;?, GXW WXRWWHHW PHUNLWVHYlW 9HUEUDDNLQ Verbraak sanoo. Tämän vahvistaa mukaan lähinnä sitä, että he voivat myĂśs Verbraakin vastata kysynkollega Jongeneelilla, tään, joka syntyy â&#x20AC;?SERTIFIOINNISTA ON JĂśrgen Hermsen. muun muassa raâ&#x20AC;?Hollantilaiset kulutNHQQXVOLLNNHLGHQ TULLUT ERIKOISUUDEN tajat tuntevat FSC:n ja valtiollisten SIJAAN KIINTEĂ&#x201E; OSA paljon paremmin kuin RUJDQLVDDWLRLGHQ PEFC:n, ja sillä on ja kaupunkien TUOTTEEN OMINAIkorkeampi huomioarsitoutumisesta SUUKSIA.â&#x20AC;? vo. On myĂśs vallalla FSC:n käyttÜÜn.

JĂ&#x2013;RGEN HERMSEN sellainen käsitys, että 9XRGHQ FSC on â&#x20AC;&#x2122;tiukempiâ&#x20AC;&#x2122; jälkeen FSCNHVWlY\\VVHUWLÂżNDDWWL NXLQ 3()& NRV- VHUWLÂżRLWXMHQ WXRWWHLGHQ N\V\QWl ka hallitus ja suuret yritykset suosivat kasvoi jyrkästi, mutta näyttää nyt sitäâ&#x20AC;?, Hermsen sanoo. tasaantuneen. Verbraak sanoo, että 0DNVHWDDQNR VHUWLÂżRLGXLVWD )6& VHUWLÂżRLGXQ YDQHULQ N\V\QQlQ tuotteista sitten enemmän kuin XVNRWDDQ S\V\YlQ WXOHYDLVXXGHVVD VHUWLÂżRLPDWWRPLVWD" ´(L PDNVHWD 6HU- melko tasaisena.

WLÂżRLQWLD ROL VLWWHQ N\VHHVVl )6& WDL 3()& HL SLGHWl PLQllQ HULNRLVXXWHQD KULUTTAJILLE FSC ON PEFC:TĂ&#x201E; TUTUMPI

KONINKLIJKE JONGENEELIN PERUSTI vuonna 1791 Huybertus Jongeneel. Vuonna 1971 siitä tuli osa Deli Maatschappij -yhtiÜtä, joka on Hollannin johtava kauppa- ja jakeluyhtiÜ. Delin päätoimialoja on puutavaran ja rakennusmateriaalien myynti rakennusteollisuudelle Hollannissa, rakennus- ja sisustusmateriaalien myynti diy-ketjuille ja puutarhamyymälÜille ympäri Euroopan sekä erityisten maataloustuotteiden myynti teollisuudelle maailmanlaajuisesti.

Jongeneelin liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa ja henkilÜkunnan määrä on runsaat 500. YhtiÜllä on eri puolilla Hollantia 44 myymälää, jotka ovat keskittyneet rakennus- ja korjausmarkkinoiden palvelemiseen. Tuoteryhmiä ovat puupohjaiset levyt, puutavara (kovapuu ja havupuu) ja rakennustarvikkeet. Jongeneel ostaa tavarat suoraan tuottajilta ympäri maailman. UPM:n vanereita käytetään rakentamisessa, vesikatoissa, seinissä ja pakkauksissa.

METSĂ&#x201E;N HENKI 2/14

31

kestävä metsätalous

tarrojen taustalla Innovatiiviset tarrat, ensiluokkainen palvelu ja ­vastuullisesti hankitut raaka-aineet ovat UPM ­Raflatacin tarratuotannon peruspilarit. Kestävän kehityksen periaatteet luovat puitteet kehitystyölle.

Teksti: päivi mäki kuvat: upm, Shutterstock

tarralaminaattia, jota käytetään hinta- ja tuote-etiketeissä esimerkiksi elintarvike- ja juomateollisuudessa, vähittäiskaupassa, logistiikassa, kosmetiikka- ja kodinhoitotuotteissa sekä lääketeollisuudessa. Maailman toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja tuottaa ”Globaalisti toimivat painotalot ja brändit ovat tarramateriaaleja 12 tehtaalla ympäri maailman. Lisäksi yhtiöllä on laaja tarkkoja kestävyyskysymysten suhteen. Haluamme myyntikonttoreiden sekä leikkuu- ja jakeluterminaalien verkosto. tarjota heille tuotteita, jotka ovat kestävän kehityksen Tarrojen ensisijaisena tehtävänä voidaan pitää tuotetiedon ja muun mukaisia läpi koko niiden elinkaaren ja lisätä ekoinformaation välittämistä. Tuotemerkkien omistajille etiketit ovat mahmerkittyjen tuotteiden määrää valikoimissamme.» dollisuus erottaa tuote muista markkinoilla. Tarraetiketit ovatkin tärkeä UPM Raflatacille on myönnetty FSC®- ja PEFC™osa tuotteen identiteettiä. Erikoistarroja käytetään esimerkiksi tuotemersertifikaatit, jotka varmistavat, että paperipohjaisissa kin suojaamiseen. Asiakkaidensa tarpeisiin UPM Raflatac vastaa laajalla laminaateissa käytetty puukuitu tulee kestävästi tuotevalikoimallaan, teknisellä osaamisellaan ja kattavalla palveluverkoshoidetuista metsistä Suomesta ja muualta. Sertifioitu­ tollaan. Nykyisellään tuotannossa on yli 5000 tarramateriaalia, ja lisää jen tuotteiden lisäksi Raflatacin tuotevalikoimissa on on tulossa asiakkaiden tarpeiden jatkuvasti muun muassa tarralaminaatteja, muuttuessa. jotka on valmistettu kierrätetystä “Uskomme, että ekologisuus UPM:n Biofore-ajattelun tavoitteena­ raaka-aineesta, kuten sokeriruoon käyttää uusiutuvia ja kierrätettäviä kojätteestä. ja tehokkuus kulkevat käsi raaka-aineita, kuten puuta, mahdollisimman ”Se, että paperimateriaakädessä.” tehokkaasti ja vähentää tuotteiden ympäristöleissamme käytetty raaka-aine robert taylor vaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan. Tahankitaan kestävästi hoidetuista voitteiden mukaisesti Raflatacin tuotannossa metsistä antaa loppukäyttäjille on panostettu raaka-ainetehokkuuteen ja materiaalien kierrätettävyyteen. mahdollisuuden hyödyntää metsäsertifiointia omassa ”Uskomme, että ekologisuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Tämä markkinoinnissaan”, Taylor sanoo. tarkoittaa esimerkiksi entistä tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja Materiaalien kierrätystä ohjaava RafCycle-paluusia ohuempia tarramateriaaleja”, kertoo UPM Raflatacin viestintä- ja velukonsepti kierrättää tarralaminaatin elinkaaren ympäristö­johtaja Robert Taylor. aikana syntyvän jätteen uusiokäyttöön. Niin tuoUPM Raflatac tukee asiakkaidensa eli painotalojen ja loppukäyttäjien tannon sivutuotteet kuin asiakkaiden painojätteet ja vastuullisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista jo tarratuotteiden etiketöinnin taustapaperit saadaan kierrätettyä yhtiön kehitystyössä. Asiakkaiden käyttöön on kehitetty elinkaarianalyysin Label sisällä esimerkiksi raaka-aineeksi UPM ProFi -puumuovikomposiitille, josta valmistetaan muun muassa Life -työkalu, jolla voi helposti vertailla eri tarramateriaalien ympäristöterassilautaa. vaikutuksia, kuten energian kulutusta ja kierrätettävyyttä.

Kuluttaja voi löytää sertifioinnin ja jatkossa myös kierrätysketjun logon vaikkapa viinipullon etiketistä.

Lisääntynyt ympäristötietoisuus on UPM:ssä otettu mahdollisuudeksi tehdä ”enemmän vähemmällä”.

UPM Raflatac valmistaa

32

metsän henki 2/14

Tammelassa UPM:n mailla kulkeva metsätie perusparannettiin keväällä. Nyt kuivatus, kantavuus ja muoto ovat kunnossa.

HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILAN ARVOA KUNNOSSA OLEVAT METSÄTIET HELPOTTAVAT PUUNKORJUUTA JA -KULJETUSTA, METSÄNHOITOTÖITÄ JA MYÖS METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖÄ. INVESTOINTI METSÄTIEN KUNNOSTUKSEEN NÄKYY PUUNHINNASSA JA METSÄTILAN ARVONNOUSUNA. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: JARI SULKAVA

metsätalou”Suunnittelun kustannusten lisäksi tien peruspaden peruspilari, joka palvelee niin metsätaloutta kuin rannuksen kustannus on tiemetriä kohden 10 euron virkistyskäyttäjiä. Metsäteitä ei kuitenkaan voi jättää molemmin puolin. Kun mukaan lasketaan tiehankhoitamatta, vaan ne tarvitsevat säännöllistä ylläpitokeelle saatava julkinen tuki ja verovähennysoikeus huoltoa ja tarvittaessa perusparannuksen. UPM metsäverotuksessa, jää lopulliseksi kustannukseksi toteuttaa metsäteiden kunnos3–4 euroa tiemetrille.” tushankkeita niin omissa kuin ”Investointi metsä“TÄRKEINTÄ ON PITÄÄ OLEMASSA myös yksityisten metsänomistiehen paitsi helpottaa tajien metsissä. töiden toteuttamista niin OLEVA TIEVERKOSTO KUNNOSSA.” ”Nykyisin pääpaino on myös lisää metsän talouJARI SULKAVA teiden perusparannuksessa. dellista arvoa. Puukaupan Uusina teinä rakennetaan aikaan leimikon kiinnosuseimmiten täydentäviä pistoja esimerkiksi haktavuus kasvaa. Samoin koko kiinteistön arvo nousee. kuualan reunaan. Tärkeintä on pitää olemassa oleva Metsänhoitotyöt tehostuvat, kun esimerkiksi taimet tieverkosto kunnossa”, sanoo UPM Metsän metsäpal- voidaan ajaa lähemmäksi istutusalaa”, Jari Sulkava velupäällikkö Jari Sulkava. kuvailee.

Metsätien peruskunnostuksen aika on, kun tiessä KAIPAAKO METSÄTIESI KUNNOSTUSTA? on selvät urat, ja tie on menettänyt kantavuutensa.

Kun metsätien kunto alkaa heiketä, tutki riittääkö Tien kuivatusta ja kantavuutta parannetaan kaiylläpitohuolto vai tarvitaanko tien perusparannus. Ylvamalla raviojat auki, muotoilemalla tienrunko, vaihtamalla tarvittaessa rumpuputket ja tarkistamalla läpitoon sisältyy tienvarsivesakon raivaus, tien lanaus ja sora- tai murskekerroksen tuominen. siltojen kunto. ”Metsäkoneiden ja kuljetuskaluston Selvitä yhdessä metsäasiakasvastaavasi kanssa, mitat ovat kasvaneet, mikä tulee ottaa huomioon onko tien peruskorjaus oikeutettu kestävän metsäajoradan leveydessä ja kääntöympyröiden koossa. talouden rahoituslain mukaiseen Kemera-tukeen. TuUusi hyönteistuholaki vaikuttaa myös metsäteiden kea voi saada yli 20 vuotta vanhalle metsätielle, jolla suunnitteluun, sillä kesällä puut on saatava metsästä yli 40 prosenttia liikenteestä on metsätalouden ajoa. pois nopeasti”, Sulkava kertoo.

Metsätien kunnostuksen kustannuksiin on mahdol- Tuki kattaa hankkeen suunnittelukulut kokonaan ja 40–60 prosenttia toteutuskustannuksista. lisuus saada valtion tukea, jolloin kustannukset ovat yksityiselle metsänomistajalle kohtuullisia.

KATTAVA METSÄTIEVERKOSTOMME ON

METSÄN HENKI 2/14

33

”SEN TÄMÄ TYÖ TEKEE, ETTÄ KOTIIN MENNESSÄ EI KAIPAA ÄÄNTÄ. HILJAISUUTTA VAIN JA SUIHKUN.” METSURI JUKKA HAPULAHTI, UPM

34

METSÄN HENKI 2/14

TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVA: MIKA RANTA

TAIMIKONHOITAJA JUKKA HAPULAHTI VARMISTAA TYÖLLÄÄN, ETTÄ UUDELLAMAALLA SIJAITSEVAN HIISKULAN TILAN KUUSENTAIMET SAAVAT TARPEEKSI ELINTILAA, AURINKOA JA VETTÄ.

TYÖPAIKKANA METSÄ:

SAHA LAULAA JA TAIMIKKO KASVAA PÖRRIÄISET KAAHAILEVAT ALKUKESÄN

lämmössä. Metsä tuoksuu vastapuhjenneille kukille ja meheville kuusenkerkille.

Niistä ei tosin metsuri pääse työtä tehdessään nauttimaan, sillä turvavarusteet, kypärä, kuulosuojaimet ja raivaussahan pärinä sulkevat ympäristön tehokkaasti. UPM Silvestan metsuri Jukka Hapulahdella soi kuulokkeissa useimmiten Radio Suomi. Pitkän linjan metsurin ei tarvitse enää työn rutiineja miettiä. Hommat tulevat tehdyiksi kuin itsestään. ”Sen tämä työ tekee, että kotiin

mennessä ei kaipaa ääntä. Hiljaisuutta vain ja suihkun.”

Hapulahti riisuu raivaussahan valjaat yltään ja istahtaa tienpenkalle tauolle. ”Aamupuuron voimilla pärjää aika pitkälle päivään. Pullollinen mehua ja banaani auttavat jaksamaan ainakin tämän leimikonpläntin loppuun.”

Palanpainikkeeksi Hapulahti kaataa vielä termospullosta kupillisen kahvia.

Metsurin lisäksi tauolla tankataan raivaussaha. Siinä samalla on hyvä teroitella sahan terää. ”Vähän tuosta kannattaa viilalla sipaista. Kun tarpeeksi usein teroittaa

vähän, ei pääse saha koskaan tylsäksi asti vaan pysyy aina hyvänä.”

Työ tekijäänsä on opettanut. Hapulahdella ei ole metsäalan peruskoulutusta, mutta työnantaja on kouluttanut miestä vuosien varrella paljon, merkittävimpänä metsämestarin erikoisammattitutkinto. ”Työhistoriani alkoi vuonna 1979, kun menin metsuriksi Kytäjän Kartanoon Hyvinkäälle. Tilipussit tuotiin vielä silloin metsään, niin sanotusti kannolle.

Vaikka työnantajan nimi on vuosien saatossa muuttunut, työsuhteeni on jatkunut jo 35 vuotta.”

KATSO VIDEO Katso video Jukka Hapulahden taimikonhoitotyöstä, mukana myös kypäräkamera ja lintuperpektiivi! http://bit.ly/1iSZlfr

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

METSÄN HENKI 2/14

35

LÄHIPALVELUA METSÄSI HYVÄKSI Tiesitkö, että apu on lähellä, kun metsäsi sitä kaipaa? UPM Metsä tarjoaa sinulle yli 200 asiantuntijan voimin palvelut metsänomistuksen ja metsänkierron kaikkiin vaiheisiin.

Autamme sinua huolehtimaan metsäomaisuutesi tuotosta ja hyvinvoinnista.

Voit vapaasti valita asiointipaikkasi asuinkuntasi, metsäsi sijainnin tai sen mukaan, missä satut juuri nyt olemaan. Löydät meidät helpoiten älypuhelimellasi osoitteesta metsämobiili.fi Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.fi/fi tai soita numeroon 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi?

Katso myytävät metsätilat www.bonvesta.fi

UPM METSÄ