14
TÄSMÄMETSÄNHOITOA KONEELLA
METSÄN KIERTO KERTAVILKAISULLA 20
MIKÄ UUDISTAMISTAPA SOPII METSÄÄSI?
30
www.metsämaailma.fi
UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2015
KONE VAI LUOTTOMIES? Metsänhoidon koneellistuminen mietityttää Tauno Heinolaa. 22
2
METSÄN HENKI 2/15
METSÄKUVA KUVA: SOILI JUSSILA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA
LEHTOLAJIEN JUHLA KUN KEVÄÄLLÄ AURINGONVALO
lämmittää lehtojen maanpintaa, on valoa tarvitsevien lehtolajien juhlan aika. Lehdot ovatkin metsiemme rikkaimpia kasvupaikkoja niin monimuotoisuuden kuin puuntuotannon osalta. Lehtoja on vain muutama prosentti Suomen maapinta-alasta, ja metsien uhanalaisista lajeista niissä elää puolet. Voisiko olla, että juuri lehtojen vähyys on syy niiden
lajiston uhanalaisuuteen. Suojelu- ja talousmetsälehdoilla on molemmilla merkittävä rooli monimuotoisuuden turvaamisessa ja jälkimmäisellä myös puuntuotannossa. Kun toimenpiteet on suunniteltu kohteen piirteet huomioiden, talousmetsälehdot ovat erinomainen esimerkki puuntuotannon ja monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittamisesta. Lue lisää lehtojen roolista www.metsämaailma.fi METSÄN HENKI 2/15
3
2/2015 2 4 5 6 8 13 19 22 29 33 11
METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS
10
LEDARE UUTISET
Siniverisiä vieraita Lappeenrannan biojalostamolla.
LAKI – KALVILA VIERASKYNÄ
METSÄNOMISTAJA HONKAJOELTA Q&A: LEUDOT TALVET KORJUIDEN HAASTEENA INNOVAATIO: SAHATAVARAA MAAILMALLE
Kesän menovinkit: www.metsämaailma.fi
KASVUN AIKA KEVÄTTÖIHIN METSISSÄ PÄÄSTIIN
lyhyen talven jälkeen hyvissä ajoin. Muokkaukset, taimitoimitukset, istutukset ja muut metsänhoitotyöt kuten kulotukset ovat jo hyvässä vauhdissa. Perinteisesti kevätkesä on ollut vilkkainta puunistutusaikaa. Koneistutusmenetelmien ja niihin soveltuvien taimien kehittäminen on jatkanut erityisesti koivun ja kuusen istutuskautta aiempaa pidemmälle syksyyn. Taimien pitää kuitenkin ehtiä juurtua maaperään ennen syyskylmiä. Nykyisin koneistutus ja muut koneelliset metsänhoitotyöt ovat myös kustannuksiltaan kilpailukykyisiä ihmistyöhön verrattuna. Lisäksi työn laatu on tasainen ja seurantojen mukaan taimien kasvuun lähtö erinomainen. Uuden sukupolven hyvä hoito
4
METSÄN HENKI 2/15
on yhtä lailla tärkeää. Myös taimikonhoitoon on kehitetty uusia koneellisia menetelmiä, joihin voidaan yhdistää myös muita työvaiheita kuten lannoitusta. Kehitysnäkymät ovat huikeat, mistä kertovat tämän lehden sivuilla tutkijat Markus Strandström, Timo Saksa ja Arto Visala. UPM on aktiivisesti mukana kehittämässä uusia menetelmiä sekä metsän että metsänomistajan parhaaksi. Mahdollisuudet valita omaan metsään ja omaan elämäntilanteeseen sopivat työtavat laajenevat koneellisten työmenetelmien kehittyessä. AILI PIIRONEN,
päätoimittaja
”METSÄSTÄJÄT OVAT LUONTOIHMISIÄ.”
Elise Hovin parhaat vinkit riistan suosimiseen metsässä. 34
PÄÄKIRJOITUS
UUTTA EI SYNNY ITSESTÄÄN KEVÄÄN UUTISET METSÄTEOLLISUUDEN uusista investoinneista ovat sähköistäneet keskustelua teollisuuden raaka-aineen riittävyydestä. Viimeisimmän metsien inventoinnin tulos on, että puuta metsissä riittää. Kysymys kuuluukin, miten puu saadaan liikkeelle: miten kiinnostuneita suomalaiset metsänomistajat ovat hoitamaan ja hyödyntämään metsäomaisuuttaan ja miten pystymme pitämään liikenneinframme toimivassa kunnossa. METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA INVESTOINTIUUTISET tuovat perusteita aktiiviselle
metsän omistamiselle ja metsien kestävälle hoidolle. Ne merkitsevät lisätuloa: puun käytön lisäys noin 10 miljoonalla kuutiometrillä tarkoittaa noin 350 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille. Silti niiden metsänomistajien määrä, jotka eivät tunnista metsiensä merkitystä, on huomattava. jotka herättelisivät ja aktivoisivat runsaslukuista passiivisten metsänomistajien joukkoa ja edelleen kannustaisivat aktiivisia metsänomistajia. Uusien investointien edellyttämää kestävää tarjontaa ei kuitenkaan synny nykymenolla. Tarvitaan kokonaisratkaisu, jonka keinovalikoimaan kuuluu sekä nopeavaikutteisia että rakenteisiin pitkällä aikavälillä vaikuttavia keinoja. Uudentyyppiset veromallit yhdistettynä sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkamista vauhdittaviin toimenpiteisiin ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarvitaan myös erilaisia tapoja omistaa metsää: yhteismetsiä, rahastoja ja muita omistusmuotoja, joissa metsän monet arvot ovat toiminnan keskiössä. Aitoa näihin asioihin paneutumista odotamme uudelta hallitukselta.
TARVITAAN SIIS KEINOJA,
METSÄNOMISTAJAT INVESTOIVAT METSIIN,
metsäteollisuus investoi tuotantolaitoksiin. Metsien
”KYSYMYS KUULUU: MITEN PUU SAADAAN LIIKKEELLE?”
SAULI BRANDER
johtaja puunhankinta ja metsätalous
INVESTOINTIUUTISISTA ILOITTAESSA ON muis-
tettava, että nykyiset tehtaamme tarvitsevat puuta joka päivä, nyt. Niiden puuhuollosta ja kilpailukyvystä huolehtiminen on arkipäivän työtä henkilöstöllemme. Se on jatkuvaa koko hankintaketjun optimointia ja mietintää, mistä mitäkin puutavaralajia kullekin tehtaalle on paras hankkia. Pitkät kuljetusmatkat tai huonot logistiset yhteydet merkitsevät lisäkustannuksia, jotka syövät tehtaiden kannattavuutta. Siksi suosimme paikallisilta metsänomistajilta hankittavaa lähipuuta. OLLI URPELA
PUUN KÄYTÖN LISÄYS tarkoittaa myös lisää työtä ja tuloja korjuu- ja kuljetusyrittäjille sekä lisää verotuloja valtiolle. Jokaisesta tehtaille päätyvästä puukuutiosta kertyy erilaisia veroja noin 14 euroa. Jos kotimainen puukauppa lisääntyy 10 miljoonalla kuutiolla, kasvavat valtion ja kuntien verotulot noin 140 miljoonalla eurolla vuodessa.
ja tuotantolaitosten väliin tarvitsemme yhdistävän lenkin, toimivan liikenneinfrastruktuurin. Yhteiskuntamme peruspilareiden rakentaminen ja kunnossapito – toimintaperusteiden luominen toimivalle elinkeinoelämälle, tässä tapauksessa toimivalle puuhuollolle – on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvätkin puuvarat ja vilkas puukauppa ovat tarpeettomia, ellei puuta saada toimitettua metsistä tehtaille jatkuvasti ja varmasti.
LEDARE
DET NYA UPPSTÅR INTE AV SIG SJÄLV VÅRENS NYHETER GÄLLANDE skogsinGXVWULQV Q\D LQYHVWHULQJDU KDU HOHNWUL¿HUDW diskussionerna om hur industrins råvara skall räcka till. Enligt de färskaste skogsLQYHQWHULQJDUQD ¿QQV GHW WLOOUlFNOLJW PHG virke i skogarna. Nu är det bara frågan om hur vi skall få virket i rörelse: hur LQWUHVVHUDGH ¿QOlQGVND VNRJVlJDUH lU DY att sköta och dra nytta av sina skogsegendomar och hur vi klarar av att hålla vår WUD¿NLQIUDVWUXNWXU L IXQJHUDQGH VNLFN
”FRÅGAN ÄR: HUR SKALL VI FÅ VIRKET I RÖRELSE?” UR SKOGSÄGARENS SYNVINKEL ger investeringsnySAULI BRANDER
direktör virkesanskaffning och skogsbruk
heterna goda skäl att idka ett aktivt skogsägande och en hållbar skogsvård. Det ger också betydande tilläggsinkomster när investeringarna verkställts: virkets användning kan öka med cirka 10 miljoner kubikmeter, vilket betyder cirka 350 miljoner merinkomster för skogsägarna. Ändå har anmärkningsvärt många skogsägare inte insett hur betydelsefull deras skog är. medel för att väcka och aktivera ett stort antal passiva skogsägare, och som skulle uppmuntra de aktiva skogsägarna också i fortsättningen. Att få till ett hållbart virkesutbud inför de nya investeringarna lyckas inte med dagens metoder. Det behövs en helhetslösning, både med åtgärder som är snabbverkande och som byggs upp för att påverka på längre sikt. Nya typer av skattemodeller som samverkar med generationsväxlingar och åtgärder
OLLI URPELA
DET BEHÖVS ALLTSÅ
som leder till att dödsbon öppnas snabbare hör till denna helhet. Vi behöver också olika former av skogsägande: samfälld skog, fonder och andra ägarformer, där skogens många värden utgör det centrala. Vi förväntar oss att den nya regeringen genuint sätter sig in i dessa ärenden. EN ÖKAD ANVÄNDNING av virket betyder också mera arbete och inkomster för drivnings- och transportföretagarna liksom ökade skatteinkomster till staten. En sammanlagd summa av 14 euro för varje kubikmeter virke som körs till fabrikerna beräknas bestå av olika skatter. Ifall den inhemska virkeshandeln ökar med 10 miljoner kubikmeter växer statens och kommunernas skatteinkomster årligen med cirka 140 miljoner euro. SKOGSÄGARNA INVESTERAR I skogen, skogsindustrin investerar i produktionsanläggningar. Mellan skogen och produktionsanläggningen behövs en samordnande länk, en fungerande infrastruktur gällande WUD¿NHQ 9nUW VDPKlOOHV VW|WWHSHODUH RFK XQGHUKnOO skapa verksamhetsgrunder för ett fungerande näringsliv, i detta fall för en fungerande virkesförsörjning, hör till den offentliga maktens viktigaste uppgifter. Även bra virkesreserver och en livlig virkeshandel blir helt onödiga, ifall man inte får levererat virket från skogen till fabrikerna på ett kontinuerligt och säkert sätt. SAMTIDIGT SOM MAN gläder sig åt de nya investeringarna bör man komma ihåg, att de nuvarande fabrikerna behöver virke varje dag, just nu. Att sköta om den dagliga virkesförsörjningen och se till att den är konkurrenskraftig håller vår personal sysselsatt för varje dag. Det är en hela anskaffningskedjan omfattande kontinuerlig optimering och fundering vilket virkesslag lämpar sig bäst att anskaffa varifrån till vilken fabrik. Långa transportsträckor eller dåliga logistiska förbindelser betyder tilläggskostnader, som äter upp lönsamheten för fabrikerna. Och det är just därför vi prioriterar anskaffningen av virke på nära håll från de lokala skogsägarna.
LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿
2/2015 INFOGRAFIIKKA, METSÄNKIERTO
Metsä muuttuu jatkuvasti. Hyvin suunniteltu työ takaa laadukkaan kasvun. METSÄSUUNNITELMA
Harventamalla järeytät puustoa.
MIKÄ UUDISTAMISTAPA?
Maaperä vaikuttaa puulajin valintaan ja uudistamistapaan. KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME
14
Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:
Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen
metsaviestinta@upm.com
W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I
Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa.
UUDET KONEELLISET MENETELMÄT
Koneellistaminen tehostaa metsän hoitoa koko sen elinkaaren ajan.
Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.
14
Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.
Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.
METSÄN HENKI 1/15
PEFC/02-31-120
7
UUTISET
PAAHDEYMPÄRISTÖT JA NIIDEN LAJISTO TARVITSEVAT HUOMIOTA HARJUMETSIEN PAAHTEISET ELINYMPÄRISTÖT ja niihin erikoistunut
lajisto ovat taantuneet muun muassa umpeenkasvun ja metsäpalojen torjumisen seurauksena. Suomen ympäristökeskus on toteuttanut yhteistyössä Metsähallituksen ja UPM:n kanssa vuosina 2006–2014 kolme harjujen paahde-elinympäristöjen hoitoa kehittävää hanketta. Hankkeissa on tunnistettu hoidon kannalta tärkeitä kohteita, tutkittu hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja lisätty käytännön tason yhteistyötä harjujen luonnonhoi-
8
dossa. Samalla vahvistui myös käsitys, että metsätalous, luonnonhoito ja vaateliaiden eliölajien turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä voidaan tavoitella yhtä aikaa, samalla kustannuksia säästäen. Jos mietit oman metsäsi paahdeympäristöjen hoitoa, ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Lue hankkeesta lisää www.syke.fi (19.3.2015 julkaistu tiedote Kahdeksan vuoden kokemukset harjujen paahde-elinympäristöjen hoidosta yksiin kansiin)
UPM ottaa käyttöön uuden osinkopolitiikan
Metsämaailma.fi uudistuu
UPM:N YHTIÖKOKOUKSESSA 9.4. hyväksytyn uuden osinkopolitiikan tavoitteena on houkutteleva osinko: 30–40 % vuotuisesta liiketoiminnan rahavirrasta per osake. Tutustu yhtiökokouksen päätöksiin, vuoden 2014 vuosikertomukseen ja UPM:n toimintaan www.upm.fi
UUDISTAMME PALVELUAMME
METSÄN HENKI 2/15
ja kehitämme sitä nykyistä paremmin mobiililaitteisiin soveltuvaksi. Palvelun visuaalinen ilme on jo muuttunut. Tavoitteenamme on tarjota metsänomistajille ja muille metsäisistä asioista kiinnostuneille kanava, josta haluttu tieto löytyy vaivattomasti. www.metsämaailma.fi
l u e l i sä ä : 8 8 8 . & 5 4  . " " * - . " ' * SEPPO ALATALO / VASTAVALO.FI
UPM on mukana myĂśs PaahdeLife -hankkeessa. Tutustu siihen osoitteessa www.metsa.ďŹ /sivustot/ metsa/ďŹ /hankkeet/lifeluontohankkeet/paahdelife/sivut/default.aspx
66%*456/&*--" 61. .&54Â1"-7&-6*--" 7"*7"50/5" 560550" +" .&54Â/)0*50" Tarjoamme Sinulle, mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette 3ĂŠĂŠUĂŠMĂšJNNF QVVLBVQBO UBSQFJUUFTJ KB NBIEPMMJTVVLTJFTJ NVLBBO t 1VVLBVQQB t )BLLVVO TVVOOJUUFMV KB WBMNJTUFMV t )BSWFOOVTIBLLVVU KB QĂŠĂŠUFIBLLVVU t ,PSKVVUZĂšO WBMWPOUB t 7JSBOPNBJTJMNPJUVLTFU t 7VPTJ JMNPJUVLTFU t )FOLJMĂšLPIUBJOFO NFUTĂŠBTJBLBTWBTUBBWB BWB t .FUTĂŠLĂŠZOUJ QVVLBVQBO ZIUFZEFTTĂŠ FTTĂŠ t 1BMWFMVCPOVT t &OOBLLPNBLTV t .FOFLLJUBLVV t )JOUBUBLVV t 5VQMBCPOVT
Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko
TyĂśtapaturmia 70 prosenttia vähemmän tyĂśturvallisuuden ryhtiliike 2012–2014 -ohjelma vähensi tyĂśtapaturmia merkittävästi. Poissaoloon johtaneiden tyĂśtapaturmien määrä miljoonaa tyĂśtuntia kohden laski maailmanlaajuisesti 70 prosenttia. Puunhankinnan ja metsätalouden sekä UPM Silvestan henkilĂśstĂśn tapaturmataajuus puolittui ohjelman aikana. www.upm.ďŹ UPM:N KOLMEVUOTINEN
UPM Metsänlannoitus o UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie
Varhaisperkaus, konekitkentä, taimikon perkaus, koneellinen taimikon perkaus, kasvatusmetsän kunnostusraivaus Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.
Yhteystiedot www.metsämaailma.ďŹ tai p. 020 416 121
TEHDĂ„Ă„N YHDESSĂ„ TOIVEIDESI METSĂ„
UUTISET
TERHAKOITA JA TOPAKOITA RAUDUSKOIVUN PIKKUTAIMIA JOROISISTA TUOTAMME UPM:N JOROISTEN taimitarhalla rauduskoivun taimia, joita voi istuttaa myös istutuskoneella. Sama taimituote käy luonnollisesti istutukseen myös pottiputkella. Olemme testanneet näitä ”pikkukoivuja” yhtiön omissa metsissä jo usean vuoden ajan. Myös osa asiakkaistamme on jo tutustunut pikkukoivuun ja viljelytulokset ovat rohkaisevia.
hyvät. Istutusaikaa on toukokuusta syyskuun loppuun. Pitkä viljelykausi antaa joustavuutta töiden ajoittamiseen eikä heti keväällä tarvitse hötkyillä istutusten kanssa. Taimelle on mukavampaa päästä kasvun alkuun hieman lämmenneessä maassa.”
Kokemuksemme on, että isojen koivun taimien käyttäminen metsänviljelyssä ei ole enää perusteltua. Kookkaat taimet istutetaan joko kuokalla tai kookkaalla istutusputkella. Työ on raskasta, kallista ja hidasta, mikä nostaa kustannuksia turhaan. Myös viljelymateriaalille tulee lisäkustannusta.
Pikkukoivun koneistutus alkamassa.
”Pikkukoivusta saamamme kokemukset ovat hyviä ja niiden pohjalta luotamme uuteen tuotteeseemme”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. ”Olemmekin päättäneet luopua isojen koivujen käytöstä metsänviljelyssä ja siirrymme pikkukoivun käyttöön. Se alentaa viljelyketjun kokonaiskustannusta ja on kilpailukykyinen kuusen viljelyketjun kanssa.” ”Pikkukoivu on maastossa topakka kasvaja, kustannustehokas, miellyttävä istuttaa normaalilla kuusen istutuksessa käytettävällä pottiputkella tai istutuskoneella ja helppo kuljettaa maastossa”, Immonen jatkaa. ”Mitä muuta pieneltä koivulta voisi edes toivoa?” Pikkukoivuja Joroisista lähtee jo tämän kevään PHWVlQYLOMHO\\Q /LVll WDLPLD WlOOH LVWXWXVNDXGHOOH valmistuu juhannuksen tietämissä. Koivun istuttaminen keskikesällä lämpimään maahan, kun sen juuristo on aktiivisimmillaan, takaa hyvän kasvun alun jo ensimmäisen kasvuvuoden aikana. ”Taimia ei tarvitse eikä kannata istuttaa aikaisin keväällä kylmään maahan”, Immonen toteaa. ”Erityisesti koivun kesäistutus on hyvin perusteltua, mutta kokemuksemme myös kuusen kesäistutuksesta ovat 10
METSÄN HENKI 2/15
Sääksen pesä Hämeessä on rakennettu ihmisvoimin Sääksisäätiön asiantuntijoiden johdolla. Se on alusta asti ollut joka kesä saman sääksipariskunnan ja poikasten kotipesä.
SÄÄKSI KOTIKONEELLESI on sääksen pesä. Pesään on asennettu yhteistyössä Sääksisäätiön kanssa pesäkamera. Voit seurata sääksiperheen, Oivatar-äitiä ja Uljas-isää ja niiden poikasten elämää ja pesän tapahtumia www.metsäPDDLOPD ¿ VLYXVWROOD /XNHPDOOD VLYXVWROOD SlLYLWHWWlYll blogia tutustut myös kalasääsken elämään ja elinympäristövaatimuksiin.
UPM:N TILALLA HÄMEESSÄ
Lue lisää www.metsämaailma.fi
l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM
VINKKEJÄ Selvitä metsänomistajapersoonasi www.metsämaailma.fi Kesän aikana Metsähuoltoasemia eri puolilla Suomea. Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsämaailma.fi Lue viimeisimmät uutiset ja vinkit www.metsämaailma.fi Lue puukauppakatsaus www.metsämaailma.fi Lue blogimme ja tutustu bloggaajiimme www.metsämaailma.fi
Orpe Kuljetuksen Sini Ora ja Speedin Juho Nissinen ovat ammattilaisia isojen autojen ratissa.
HYVIÄ KOKEMUKSIA ORPEN ISOSTA PÖLLIAUTOSTA JA SPEEDIN EKOREKASTA
Uusi biojalostamo Lappeenrannassa kiinnostaa laajasti. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat siellä 5.3. yhdessä Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI:n ja kuningatar Silvian kanssa.
UPM BIOVERNO
– LÄHIDIESELIÄ METSÄSTÄ UPM BIOVERNO ON kotimainen diesel, joka sopii kaikkiin dieselmoottoreihin. Sen raaka-aineena on UPM:n selluntuotannon tähteenä saatava mäntyöljy, joka on peräisin pääosin kotimaisista metsistä. Polttoaine on kehitetty Suomessa, ja sitä tuotetaan Lappeenrannan biojalostamolla. UPM BioVerno onkin Avainlipputuote. Innovatiivista, uusiutuvaa dieseliä voit tankata Suomessa St1- ja ABC-asemilla.
www.upmbiopolttoaineet.fi
TRAFIN POIKKEUSLUVALLA LIIKENNÖIVÄT
Orpe Kuljetuksen suuren hyötykuorman HCTpuutavara-auto sekä Speed Oy:n konttiliikenteen suurikapasiteettinen moduuliyhdistelmä Ekorekka testaavat käytännössä yhdistelmien toimivuutta. Tavoitteena on kehittää kalustoa ja toimintaa. Tähänastiset kokemukset molemmista testiyhdistelmistä ovat olleet hyvät. Kuljetustehokkuus on parantunut ja päästöt kuljetettua tonnia kohti ovat alentuneet. Molemmat myös liikkuvat normaaliliikenteen tahtiin niin kesäkuin talvikeleissä. Muut tiellä liikkujat erottavat ne ainoastaan perässä olevasta ”Pitkä kuljetus” -merkinnästä. Lue lisää www.upm.fi ja katso video ”Tulevaisuuden puutavara-auto testauksessa” www.youtube.com/upmmetsa
UPM YHTEISMETSIEN OSAKASMÄÄRÄ KASVAA TASAISESTI neljän UPM Yhteismetsän osakasmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2014 lopussa osakastiloja oli yhteensä 71. Yhteispinta-ala on vajaa 3 000 hehtaaria. Suurin yhteismetsistä on tällä hetkellä Keski-Suomen yhteismetsä.
VUONNA 2012 PERUSTETTUJEN
UPM Yhteismetsät tarjoaa vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa yhteismetsään. Vastikkeeksi hän saa tilansa arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. www.metsämaailma.fi METSÄN HENKI 2/15
11
UUTISET UPM
SUOMEN METSÄT OVAT VARTTUNEET SUOMEN METSÄT INVENTOIDAAN säännöllisesti. Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Tuoreimman 11. inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 2009–2013. Näiden mittausten mukaan puustomme määrä on 2,4 miljardia m3 ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa m3.
Edellisen inventoinnin jälkeen metsämme ovat varttuneet: nuorta harvennusmetsää on siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin enemmän kuin viime vuosien hakkuutasolla on syntynyt nuorta metsää. Puuvarojemme puolesta hakkuita voidaan siis lisätä nykyisestään. www.metla.fi/ohjelma/vmi/info.htm
UPM
48 VUOTTA METSURINA KUN SEPPO LIIMATAINEN, UPM Silvestan 67-vuotiaana eläkkeelle jäänyt metsuri, aloitteli työuraansa, moottorisaha oli työkaluna vain puun kaadossa ja katkonnassa. Puut karsittiin kirveellä. Ainoa turvavaruste olivat irralliset kuulosuojaimet. Sepon 48 työvuoden aikana niin kalusto kuin turvallisuusajattelu ovat muuttuneet merkittävästi. Hämeenlinnan ympäristön metsät ja metsänomistajat ovat tulleet hänelle vuosien mittaan tutuksi. Samoissa maisemissa voi hyväkuntoiseen Seppoon törmätä varmasti jatkossakin.
Metsä on edelleen tärkeä paikka 48 vuoden työuran metsurina tehneelle Seppo Liimataiselle.
12
METSÄN HENKI 2/15
Puukauppakatsaus on tehnyt puukauppaa edellisvuosien tapaan. Lyhyeksi jääneet talvikelit muuttivat korjuusuunnitelmia, eikä kaikkia tämän talven hakkuisiin suunniteltuja talvileimikoita pystytty käsittelemään. UPM:n Kymin sellutehtaan investointi etenee aikataulun mukaisesti, ja uudistettu tehdas tarvitsee loppuvuodesta nykyistä enemmän sekä koivu- että havukuitupuuta. Seikun sahalla Porissa on käynnissä tukkienlajitteluinvestointi, joka valmistuu elokuussa. Kartutamme tällä hetkellä varantojamme tehtaidemme loppukesän ja syksyn tarpeisiin.
ALKUVUODEN AIKANA UPM
LAURA VESA
LAKI & ASIANTUNTIJA
Minulla on yksi lapsi, iältään 47 vuotta, ja yksi 22-vuotias lapsenlapsi. Tarkoitukseni on lahjoittaa 70 hehtaarin suuruinen metsätilani lapsenlapseni omistukseen ja antaa kyseisessä luovutuksessa lahjana hallintaoikeus metsätilaan omalle lapselleni15 vuoden määräajaksi. Metsän arvion mukaan tilan arvo on 250 000 euroa. Paljonko tällaisesta metsätilan sukupolvenvaihdoksesta koituisi lahjaveroa? En ole aikaisemmin antanut muita lahjoja. 1
KALVILA: Kyseisessä luovutuksessa lapsenlapsen omaisuuden arvosta saadaan vähentää hallintaoikeuden pääomitettu arvo, kun hänen tulee antaa toisen jollakin tavoin käyttää hyväkseen omaisuuttaan eikä hän saa siitä vastiketta. Metsän vuotuisena tuottona on vakiintuneesti käytetty viittä prosenttia, jolloin 15 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden arvo on (0,05 x 250 000 € x 8,56 =) 107 000 euroa. Lahjan arvoksi jää näin ollen (250 000 € - 107 000 €) 143 000 euroa, josta lahjaveroa menisi I-veroluokassa 17 790 euroa. Sen sijaan lahjaveroa ei mene lainkaan sellaisesta lahjana määrävuosiksi saadusta hallintaoikeudesta, jonka nojalla edun haltijalla on oikeus saada sen kohdeomaisuuden tuotto. Todettakoon, että omistajalla on silloin 15 vuoden ajan ”odotusoikeus” odottaa hallintaoikeuden päättymistä.
Olen aikeissa myydä tai lahjoittaa metsätilani tyttärelleni. Metsätilaan kohdistuu UPM:n kanssa tekemäni metsänhakkuusopimus, jonka hakkuuta ei ole vielä tehty, mutta ennakkomaksu on minulle maksettu. Miten tällainen metsätilaan kohdistava metsänhakkuusopimus käsitellään tilan luovutuksessa? Kuuluko kyseisen hakkuusopimuksen loppukauppahinta tilan omistajavaihdoksen jälkeen minulle vai tyttärelleni? 2
KALVILA: Jos metsänhakkuusopimuksen voimassa ollessa luovutatte tilan tai sen osan, teidän on huolehdittava, että luovutuskirjassa pidätetään UPM:lle metsänhakkuusopimuksen myöntämät oikeudet. Kyse on kiinteistön luovuttajan velvoitteesta antaa kiinteistön ostajalle/lahjansaajalle tieto luovutuksen kohteeseen kohdistuvasta sivullisen metsänhakkuuoikeudesta. Hakattavan puun kauppahinnan saamisoikeus on hakkuuoikeuden luovuttajana teillä.
HEIKKI KALVILA
Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä
Metsänhakkuusopimus toteutetaan sen ehtojen mukaisesti, jolloin myös loppukauppahinta maksetaan teille. Myös verovelvollisuus tilan omistajana perustamanne hakkuusopimuksen puun myyntituloista on teillä tilan omistajavaihdoksesta huolimatta. Sen vuoksi arvonlisäverorekisteröinti kannattaa pitää voimassa, kunnes metsänhakkuusopimuksen hakkuu on toteutettu ja kauppahinta maksettu kokonaan. Hakkuusopimuksen kauppahinnan saamisoikeus on oikeuden haltijan siirrettävissä. Puun myynnin verovelvollisuutta se ei verovelvolliselta poista.
Olemme suunnittemassa suvun metsistä yhteismetsän perustamista. Haluan, että yhteismetsä pysyisi sukumme omistuksessa. Voiko yhteismetsäosuuksien luovuttamista suvun ulkopuolisille rajoittaa? 3
KALVILA: Yhteismetsälain
mukaan ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Käytännössä tämä määräys ei estä mahdollista osuuksien luovuttamista suvun ulkopuolisille. Etuosto-oikeus koskee vain muusta kiinteästä omaisuudesta erikseen myytäviä osuuksia. Jos myydään maa-alue ja siihen liittyviä yhteismetsäosuuksia, etuosto-oikeutta ei siten ole. Kuten ei ole silloin, jos myydään koko kiinteistö, kuten haamutila, yhteismetsäosuuksineen. Osakaskunnalla ei myöskään voi olla etuosto-oikeutta, jos ostajana on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön yhteisomistaja, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. On hyvä myös huomata, että yksi varallisuusoikeuden johtavista periaatteista on omistajan oikeus luovuttaa varallisuusobjektinsa omistusoikeus sivulliselle, jollei laista muuta johdu. Kiinteistöjä koskien maakaaressa on säädetty pätemättömäksi kaupan ehtoja, jotka rajoittavat omistajalle kuuluvan oikeuden luovuttaa kiinteistö edelleen. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova ehto, jonka mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö taikka jonka mukaan ostajalla on velvollisuus tarjota kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle. Nämä koskevat soveltuvin osin myös kiinteistölahjaa. METSÄN HENKI 2/15
13
LUE JUTTU Lue koneellisen istutuksen eduista Metsän henki 1/2015-numerosta
Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan jutun. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
14
METSÄN HENKI 2/15
TEHOA METSÄÄN! UUDET KONEELLISET MENETELMÄT TEHOSTAVAT METSÄN HOITOA KOKO SEN ELINKAAREN AJAN. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM JA THOMAS FREUNDLICH
M ”KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON JATKUVATOIMISEN ISTUTUSKONEEN RAKENTAMINEN.” MARKUS STRANDSTRÖM
etsänhoitotöiden koneellistamisaste vaihtelee voimakkaasti työlajin mukaan. Maanmuokkaus on täysin koneellistettu ja metsäkylvöistäkin noin 70 prosenttia tehdään tällä hetkellä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Istutuksista vain noin 3,5 prosenttia ja taimikonhoidosta 1–2 prosenttia tehdään koneellisesti. Puunkorjuu sitä vastoin koneellistui vahvasti jo 1980- ja 1990-luvuilla. Lähes 100 prosenttia korjuusta tehdään nykyään koneellisesti. ”Tavoitteet ja odotukset ovat korkealla, mutta paljon on vielä tehtävää”, kertoo Metsätehon tutkija Markus Strandström, joka vetää Metsäteho Oy:n Metsänhoidon koneellistaminen -tutkimusprojektia. Istutuksessa koneellistaminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen. ”Keskeisenä tavoitteena on jatkuvatoimisen istutuskoneen rakentaminen. Se parantaisi huomattavasti istutuksen tuottavuutta”, Strandström sanoo. Nykyiset, erikseen täytettäviin taimimakasiineihin perustuvat istutuskoneet pystyvät tyypillisesti istuttamaan keskimäärin 150–160 tainta tunnissa. Jatkuvatoimisella istutuskoneella tavoitellaan Strandströmin mukaan vähintään 600–700:n, ehkä jopa 1000 taimen tuntivauhtia.
METSÄN HENKI 2/15
15
”YHÄ USEAMPI METSÄNOMISTAJA HANKKII METSÄNHOIDON PALVELUNTUOTTAJALTA. METSÄN UUDISTAMINEN ON HELPPO LIITTÄÄ ESIMERKIKSI PUUKAUPPAAN.”
TIMO SAKSA
Nykyisillä kaivinkonealustaisilla istutuskoneillakin on mahdollista saavuttaa kilpailukykyinen tuntituotos. Niiden työn laatu on myös hyvä, mikä voi yllättää niin metsänomistajan kuin ammattilaisenkin. ”Koneella saavutettava uudistamistulos on usein jopa parempi kuin perinteisen maanmuokkauksen ja istutuksen jälkeen”, Markus Strandström kertoo. ”Esimerkiksi taimikon tiheys on tyypillisesti korkeampi, koska jokaiseen mättääseen istutetaan taimi. Metsurilta saattaa jäädä tyhjiä mättäitä.” Metsän uudistuminen tehostuu myös, kun muokkauksen ja istutuksen väliin ei jää viivettä, ja taimen istuttaminen aina tuoreeseen mättääseen tarjoaa sen kasvulle paremmat lähtökohdat. TYÖKALUJA TAIMIKONHOITOON
Toinen merkittävä kehitysalue on koneellinen taimikonhoito. Uudet aistin- ja automaatiosovellukset voivat auttaa tulevaisuudessa koneen kuljettajaa paikantamaan ja tunnistamaan taimet sekä poistamaan vesakon taimen ympäriltä automaattisesti. Mielenkiintoinen avaus on purppuranahakkasienen käyttäminen biologisena torjunta-aineena koneellisen taimikonhoidon yhteydessä. Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on Suomen luonnossa yleinen sieni, joka lahottaa lehtipuun kannot ja tappaa sen vesat. Alle metrin pituinen taimikko katkaistaan koneellisesti ja kantopinnalle ruiskutetaan sientä sisältävää liuosta. Purppuranahakkaliuosta käyttämällä on mahdollista välttää seuraava taimikonhoitokerta, joka on pääsääntöisesti välttämätön raivaussahakäsittelyn jälkeen. Menetelmä ei ole perinteisenä metsurintyönä toistaiseksi mahdollinen suuren hehtaarikohtaisen torjunta-ainemenekin vuoksi. PARAS TUOTTO METSÄLLE
Koneellisen metsänhoidon tavoitteena on parantaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Viimeisen 25 vuoden aikana käsityönä tehdyn taimikonhoidon suhteellinen hinta on lähes kaksinkertaistunut. Huolena on myös osaavan työvoiman saaminen. Jos taimikonhoito 16
METSÄN HENKI 2/15
SUHTEELLISET KUSTANNUKSET 2,5
Yksikkökustannus
2,0
Taimikonhoito
1,5
Istutus
1,0
Puunkorjuu
0,5
0 1990
1995
2000
2005
2010
viivästyy tekijöiden puuttumisen vuoksi tai muusta syystä parillakin vuodella, nostaa se käsittelykustannuksia ja heikentää selvästi ensiharvennuspuuston laatua. ”Mikäli metsänomistaja joutuu investoimaan hoitoon paljon, puuntuotannon taloudellinen kannattavuus luonnollisesti heikkenee”, Markus Strandström toteaa. ”Kilpailukykyiset koneelliset menetelmät ovat siis myös metsänomistajan etu, varsinkin jos työn laatu on yhtä hyvä kuin perinteisillä työtavoilla.” Toisaalta metsänomistajan ei välttämättä tarvitse edes välittää siitä, miten vaikkapa istutus tai taimikonhoito tehdään. ”Yhä useampi metsänomistaja hankkii metsänhoidon palveluntuottajalta. Metsän uudistaminen on helppo liittää esimerkiksi puukauppaan, tai metsäpalvelun tarjoaja voi hoitaa koko paketin,” kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Timo Saksa, joka vetää Luken Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmaa. Koneellisten menetelmien hyödyntämisessä metsänomistajallakin voi tosin olla mahdollisuus optimoida metsänhoitoaan. ”Esimerkiksi istutuksessa 1-2 hehtaaria on käytännössä minimiala, jolle kannattaa tuoda istutuskone”, Saksa sanoo. ”Parhaan tuloksen saamiseksi metsänomistajan kannattaisikin pyrkiä riittävän suuriin työmaihin, vaikkapa niin että tehdään kaksi kuviota samana vuonna.” DATA TULEE METSÄÄN
Tulevaisuudessa koneelliset metsänhoitomenetelmät avaavat huimiakin mahdollisuuksia. ”Erilaisista työkoneista on tulossa enemmän robottien kaltaisia autonomisia
Tukkuhintaindeksillä oikaistu yksikkökustannus, 1990=100 (istutus ja taimikonhoito). Metsäalan konekustannusindeksillä oikaistu yksikkökustannus, 1990=100 (puunkorjuu). Istutus sisältää taimikustannuksen.
laitteita”, kertoo Aalto-yliopiston professori Arto Visala, joka tutkii aistin- ja ohjaustekniikan kehittämistä koneelliseen metsänhoitoon. ”Metsänhoidossa ei välttämättä pyritä miehittämättömään toimintaan. Kehitystyön painopiste on ennemminkin kuljettajan työn helpottamisessa ja tuottavuuden parantamisessa.” Metsänhoidon automatisointi vaatii laaja-alaista tutkimustyötä niin automaatiotekniikan ja robotiikan kuin muun muassa konenäkösovellusten alalla. Kasvamaan jätettävät taimet voidaan tunnistaa koneellisesti, mikä nopeuttaa raivausta. ”Suomessa on paljon erilaisia metsäpohjia, jotka lisäksi muuttuvat kesän mittaan, joten olennaista on, että konenäön pitää olla helposti uudelleen opetettava”, Visala sanoo. Tulevaisuuden metsänhoitokoneet ovat paitsi yhä pidemmälle automatisoituja järjestelmiä, myös tiedonkeruulaitteita. Koneiden automatisointiin tarvitaan erilaisia mitta- ja aistinlaitteita, mutta samoilla laitteilla voidaan myös mitata valtavasti kiinnostavia asioita metsästä ja koneen toimintaympäristöstä. ”Tästä mahdollisuuksien kirjosta pitää tiedon arvon perusteella tarvelähtöisesti valita tutkittavat konseptit ja edelleen
”METSÄNHOIDOSSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ PYRITÄ MIEHITTÄMÄTTÖMÄÄN TOIMINTAAN.” ARTO VISALA
METSÄN HENKI 2/15
17
demonstraatioiden perusteella tiukalla valinnalla toteutettavat. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa todellisen täsmämetsänhoidon. Kääntöpuolena jokainen uusi mittaus on myös potentiaalinen vikalähde kovassa metsäympäristössä”, Visala toteaa. Näköpiirissä on jo metsätalous, jossa metsää hoidetaan yksittäisten puiden tasolla. Koneellisesti toteutetussa istutuksessa tai taimikonhoidossa puu voidaan yksilöidä sen paikan perusteella tai metsäkone voi tuottaa sensorien avulla puukartan kuviosta. ”Tällöin voidaan metsänhoidon yhteydessä seurata esimerkiksi hyönteistuhoja tai muita metsän kuntoon liittyviä asioita”, Visala sanoo. ”Metsästä pystytään jatkossa keräämään ja analysoimaan valtavasti tietoa, johon voidaan lisäksi yhdistää tehokkaasti esimerkiksi julkisia tietovarantoja metsänhoitomenetelmien valinnan tueksi. Tulevaisuudessa tieto kumuloituu kaikissa metsän käsittelyn vaiheissa”, Metsätehon tutkija Markus Strandström sanoo.
KONE KITKEE JUURINEEN katkaistaessa juuresta lähtee aina uusia vesoja JOENSUULAINEN PENTIN PAJA Oy on kehittänyt kasvuun, ja tämä syö maaperän energiaa kasvakonekitkentälaitteita jo vuosien ajan. Yhtiön tettavilta taimilta. Tilanne on sama kuin jos menisi ensimmäiset konekitkentälaitteet kehitettiin 2000porkkanapenkkiin saksien kanssa,” Häikiö vertaa. luvun alussa. Leikkaavien perkaajien haasteena Juurineen tehtävän konekitkennän korjuujälki on oli kuitenkin runsas uudelleen vesominen. ”Työ piti myös tehdä juhannuksen ja elokuun puolivälin havaittu erinomaiseksi. Taimikkoon ei jää kantoja, alueella on miellyttävä kävellä, välisenä aikana kuten perinteiset eivätkä käytettävät koneet aiheuta raivaussahatyötkin”, johtaja Mikko merkittäviä ajouria. ”Itsekin on Häikiö sanoo. ”KUSTANNUSnoita kohteita tullut kierrettyä, ja Ajatus juurineen kitkevästä HYÖTY REALIvoin sanoa, että niillä on todella koneesta syntyi 2000-luvun puolivämukava liikkua. Omistajat voivat lissä. Naarva-tuotenimellä myytäviä SOITUU VASTA olla syystä tyytyväisiä”, Häikiö perkaajia on saatavilla harvesteMYÖHEMMIN.” sanoo. reihin ja maataloustraktoreihin, ja Uuden työtavan omaksuminen niitä käytetään taimikoiden lisäksi MIKKO HÄIKIÖ ei kuitenkaan ole ollut mutkatonta. esimerkiksi radanvarsilla, peltojen ”Kitkevää koneperkausta epäillään ja teiden varsilla sekä muissa paiedelleen, vaikka tutkittua tietoa eduista olisi saakoissa, johon ei voi levittää torjunta-aineita. tavilla paljonkin”, Häikiö ihmettelee. ”Ongelmana Koneellinen juurineen tehtävä kitkentä tarjoaa on, että menetelmän kustannushyöty realisoituu monia etuja raivaussahatyöhön nähden. Mevasta myöhemmässä vaiheessa, kun toinen käsitnetelmällä riittää yleensä yksi käsittelykerta, ja telykerta jää pois. Monesti taimikon hoidossa kattyö voidaan tehdä koska tahansa sulan maan sotaan vain lyhyttä aikaväliä eikä mietitä pitkän aikana. Metsän kasvu tehostuu, ja rungot järeytähtäimen hyötyä.” tyvät paremmin taimivaiheessa. ”Raivaussahalla
18
METSÄN HENKI 2/15
VIERASKYNÄ
JUHO NUMMELA
toimitusjohtaja Ponsse Oyj
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS OHJAA KEHITYSTÄ tapahtui suuri muutos, kun savottojen puunkuljetus siirtyi hevosilta maataloustraktoreille ja metsäkoneille. Metsureille riitti töitä 1990-luvulle asti, jolloin alkoi harvestereiden aikakausi. Oli siirrytty koneellisen puunkorjuun aikaan Suomessa. Maailman puunkorjuussa tilanne on edelleen varsin vanhanaikainen: teollisesta puunkorjuusta vain noin puolet on koneellistettu ja menetelmiä on useita.
VUODEN 1964 TIENOILLA
tuotekehitykseen panostaminen on keskeistä. Metsäkoneiden teknologinen kehitys on ollut erittäin nopeaa ja muutos jatkuu nopeana edelleen. Tänä päivänä kehitystä ajavat vaikeat korjuuolosuhteet, ergonomia ja tuottavuus sekä kestävän kehityksen asettamat vaatimukset. Myös lainsäädäntö ja metsäomistajien vaatimukset ovat merkittävässä roolissa. Ympäristönäkökohdat liittyen sekä korjuujälkeen että koneiden ominaisuuksiin korostuvat yhä useammalla puunkorjuumarkkinalla.
TUOTETEKNOLOGIAN UUSIUTUMINEN JA
VIIME VUOSINA SUURI muutos metsäkoneiden ympäristöystävällisyyden ja ergonomian kehityksessä ovat olleet Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit. Mitä useammalle renkaalle koneiden paino jakautuu, sitä vähemmän maastoon jää jälkiä ja työskentely on vakaata. KAHDEKSANPYÖRÄISTEN METSÄKONEIDEN
suosion syy on selvä. Niiden alhaiset pintapaineet ja tasainen painojakauma tekevät koneista sopivampia heikosti kantaville maille ja aroille korjuukohteille. Tällä hetkellä Ponssen tuotannosta yli 90 prosenttia on kahdeksanpyöräisiä metsäkoneita. Muutos on ollut nopea. Ensimmäiset kahdeksanpyöräiset harvesterimallit esiteltiin markkinoille 2009.
KUORMATRAKTORIMALLISTOSSA KAIKKEIN heikoimmin kantavien maiden puun lähikuljetuksessa käytetään PONSSE 10w -kuormatraktoria, jolla korjuu on mahdollista normaalikalustolla upottavassakin maastossa ympäri vuoden. Uuteen PONSSE Scorpion -harvesteriin on puolestaan kehitetty automaattinen vakautustekniikka, joka tasaa koneen maaperään aiheuttaman kuormituksen poikkeuksellisen hyvin.
jatkuvasti entistä enemmän suuntaan, jossa kuljettajan työskentelymukavuus on suunnittelun keskiössä tuottavuuden rinnalla. Kuljettajan työssäjaksamisella on suora vaikutus korjuutyön tuottavuuteen. Työvuoronsa ajan virkeänä työskentelevä kuljettaja vaikuttaa paitsi koneen tuotokseen, myös korjuujälkeen. Koneiden älystä ja kehittyneestä teknologiasta huolimatta laadusta ja tuloksesta vastaa aina kuljettaja.
METSÄKONEIDEN KEHITYS KULKEE
myös monet lainsäädännölliset tekijät. Euroopan alueelle myytävissä PONSSE 2015 -malliston koneissa on EU Stage IV -päästövaiheen moottorit, jotka ovat työkonemarkkinoiden puhtaimpia moottoriteknologioita. Uuden teknologian etuina ovat puhtaamman ympäristön lisäksi parempi reagointi tehontarpeeseen ja pienempi polttoaineen kulutus. Samalla koneiden huoltovälejä on voitu pidentää 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. Yrittäjän näkökulmasta pitkä huoltoväli tarkoittaa säästöjä käyttökustannuksissa ja enemmän tehokkaita käyttötunteja.
METSÄKONEIDEN KEHITYSTYÖTÄ OHJAAVAT
METSÄKONEIDEN KEHITYSTYÖ ON perinteisestä toimialasta huolimatta kiivasta. Asiakastarpeita ja markkinoiden muutoksia vastaava tuote on selkeä kilpailuetu, joka saavutetaan vain tuotekehitykseen panostamalla ja ketterällä toiminnalla.
KAHDEKSANPYÖRÄISILLÄ METSÄKONEILLA
kesäajan harvennuksia ja rinteitä voidaan korjata jopa ilman teloja ja ketjuja, mikä selkeästi vähentää koneiden maastoon jättämiä jälkiä ja säästää polttoainetta.
METSÄN HENKI 2/15
19
METSÄN
KIERTO INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN
Säätelypalvelut $ tulvien säätely $ veden puhdistus
Tuotantopalvelut kuten
$ kasvien pölytys
$ puu $ ruoka
METSÄ MUUTTUU JATKUVASTI
ja sen piirteet ovat samanlaiset on kyse luonnonmetsästä tai talousmetsästä.
$ lääkkeet
EKOSYSTEEMIPALVELUT
HYVÄ SUUNNITTELU JA töiden laadukas toteutus ovat perusta metsien kestävälle käytölle.
Yhteismetsä
Metsätilan sukupolvenvahdos Metsäverotus
METSÄVARALLISUUDEN HOITO
METSÄN PARANNUS
METSÄNHOITO JA HAKKUUT
$ kunnostusojitus $ metsäteiden rakennus
ja perusparannus
MONIMUOTOISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET KUTEN $ kestävä hakkuusuunnitelma $ lehtipuut $ säästöpuut $ lahopuut $ arvokkaat elinympäristöt $ vesistöjen suojavyöhykkeet $ lajirunsauden säilyttäminen
UUDISTAMISVAIHE
$ kulotus $ maanmuokkaus $ luontainen uudistaminen,
20
METSÄN HENKI 2/15
kylvö tai istutus
Kulttuuripalvelut $ matkailu $ virkistys $ hyvinvointi
Ylläpitävät ja säilyttävät palvelut $ monimuotoisuus $ hiilensidonta $ veden kierto
Metsäsertifiointi Metsäsuunnitelma
KASVATUSMETSÄVAIHE
TAIMIKKOVAIHE
$ kasvatushakkuut $ lannoitus
Metsätulojen sijoittaminen
TAANTUVAN KASVUN VAIHE $ uudistushakkuu
$ heinäys $ taimikon
varhaishoito
$ eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaihtoehtona
$ nuoren metsän
hoito
METSÄN HENKI 2/15
21
TEKSTI: ANNE KARPPINEN | KUVAT: LAURA VESA
METSÄ KYPSYY
HOITOSUUNNITELMAN SUOJAAMANA HONKAJOKELAISELLE TAUNO HEINOLALLE KONEELLINEN METSÄNHOITO ON VIELÄ UUSI ASIA.
H
einolan Auto ja Traktori on samalla paikalla kuin mihin yrittäjä Tauno Heinolan vanhemmat perustivat sekatavarakauppansa vuonna 1953. Nyt, reilu 60 vuotta myöhemmin, paikka elättää jo neljättäkin sukupolvea. Sopivaa lisävirtaa liiketoimintaan antaa myös pikkuhiljaa karttunut metsäomaisuus. Tauno Heinolan silmiin syttyy ihan omanlaisensa pilke, kun puheeseen hiipii kaksi pientä tyttölasta, oman Mikko-pojan viisivuotias Aada ja kolmevuotias Laura. Syksyllä Tauno ja Aada hakivat tytön ensimmäisen oman joulukuusen omalta palstalta. Kaksi vuotta sitten istutetut kuusen taimet ovat kasvaneet niin hyvin, että mallikkaita kuusia riittää tyttöjen jouluja juhlistamaan kymmeniksi vuosiksi. Tänä keväänä Tauno Heinola joutuu tekemään ensimmäiset metsänhoidolliset päätökset tuon kyseisen kuusipalstan osalta.
22
METSÄN HENKI 2/15
Heinolalle siunaantunut neljän vuosikymmenen aikana mukavasti. Mies ei itse halua tarkoista määristä paljon puhella, mutta päädymme siihen, että voimme puhua kolmen kunnan alueella olevista metsäpalstoista. Honkajoen, Isojoen ja Kankaanpään alueilta tehtyihin hankintoihin on osallinen myös Jarmo-veli, ja omalla tavallaan Heinolalla jo 33 vuotta työssä ollut Markku Lehmijoki. Hän se välillä höynäyttää Heinolan palstakauppoihin. Yksi semmoinen on juuri tämä Aadan joulukuusipalsta, jonka Heinola hankki ja hakkuutti vuonna 2011 sopivasti Tapani-myrskyn alta. Siitä tuli isännälle pieni hyöty – sanotaanko näin – ennen kuin myrskynkaadot ehtivät vaikuttaa puukauppaan. Lehmijoki naurahtelee Heinolan edesottamuksia; tässä meillä onkin semmoinen kummallinen mettänomistaja, joka on hoitanut palstojaan enemmän kuin hakannut. ”Tauno on tehnyt juuri sitä työtä, josta korjataan satoa. Moni jättää sen tekemättä, kun tuijottaa vain hintaa.”
NÄITÄ METSÄPALSTOJA ON
Metsäomaisuutta Tauno Heinola on alkanut kartuttaa pienestä, isän kautta saadusta alle kymmenen hehtaarin alueesta. METSÄN HENKI 2/15
23
Kolme vuotta sitten tehty koneistutus on onnistunut hyvin.
Heinola kohauttaa lippalakkiaan, naurahtaa. Hänelle on päivänselvää, että metsä on hoidettava. Muutama vuosi meni rauhallisemmin, mutta nyt hakkuita on melkein joka vuosi palstojen uudistamiseksi. Vanha kuusikko menee haaskuuseen maan nousemisen ja lahon takia, jos sitä ei huolla. TyttÜjen joulukuusipalstalla on kuitenkin aikaa 120 vuotta, ennen kuin se joutuu täysi-ikäisyyttään tarkastelun alaiseksi.
Tiedot panevat Heinolan vähän mietteliääksi. Hän ei usko itse olevansa tekemässä niitä hakkuupäätÜksiä. Nyt pitää päättää vain palstan varhaisperkauksesta, jotta taimilla on tilaa kasvaa salskeaksi kuusikoksi. Metsäsuunnitelmaan on kirjattu ehdotus varhaisperkauksen tekemisestä kahden vuoden päähän, mikä on edelleen pätevä arvio, jos perkauksen tekisi metsurityÜnä. Koneellisesti perkauksen voisi tehdä jo tänä kesänä, viimeistään vuoden päästä. Miesten on nyt puntaroitava tilannetta. Perkaus on tehtävä ennen kuin kuusentaimi jää lehtipuiden sekaan. Heinola kopauttaa saappaankärjellä heinätupasta ja antaa katseen valua koko taimikon yli. Onhan siinä silmien alla vanhuuden turva ja seuraavien sukupolvien perintÜ. �Se on erikoistärkeää justiinsa tämä hoito. Jos sitä ei tehdä, on melko turhaa istuttaakaan mitään.� Jokin askarruttaa nyt selvästi mieltä. �Koneellinen metsänhoito on minulle uusi asia vielä. Tämän istutus on onnistunut ihan hyvin kyllä, ei siinä moittimista.� Heinolan palstoilla on tehty metsäsuunnitelmat UPM:n kanssa, ja yhteistyÜ on mieleen. Metsät ovat myÜs FSC-serWL¿RLWXMD PLNl RQ ODDGXQ WDH 3XX PHQHH SDUHPPLQ MD parempaan hintaan kaupaksi kuin ilman laatutodistusta. Heinola kuvaa asetelmaa kaikkia osapuolia tyydyttäväksi uudeksi verkostoitumiseksi. Ja on siinä kuulemma hienoinen eurohyÜtykin. .HVNL (XURRSDQ PDUNNLQRLOOD )6& VHUWL¿RLWX SXX on halutumpaa. Leppänen tietää kertoa, että tämmÜiset Heinolankin kasvattamat puut menevät hyvin kaupaksi, mutta vaativat jo metsänomistajilta isompia kokonaisuuksia. Niitä Heinolakin on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onnistunut ostamaan. Metsänhoidon koneellistuminen on sekin nykypäivää, ja Leppänen sanoo UPM:n tiloilla olevan vallan pyrkimyksenä koneellistaa toiminta. Kun metsureita ei enää ole siinä määrin kuin ennen, jotain on tilalle keksittävä. Hakkuuthan ovat jo tyystin konevoimaisia erikoishakkuita lukuun ottamatta. Metsän istutusta koneella on tehty jo toistakymmentä vuotta. Konekitkentä on se seuraava vaihe.
OPERAATIOESIMIES JUKKA LEPPĂ„NEN
kaivaa taskustaan UPM:ltä mukaan ottamansa tulosteet. Metsäsuunnitelmassa on kaikki tarvittava tieto palstasta. Taulukko vahvistaa sen, minkä silmä näkee: kolme vuotta sitten koneistutettu taimikko, pinta-alaltaan 2,1 hehtaaria, kasvupaikkatyyppi on tuore kangas, kuusta on istutettu 1800 tainta hehtaarille. Hakkuita joudutaan odottamaan lähes 30 vuotta, ennen kuin kuuset ovat varreltaan sen toistakymmentä metriä, että kelpaavat ensimmäiseen harvennushakkuuseen ja kuitupuuksi. 24
METSĂ„N HENKI 2/15
juurineen, joten kantovesan kasvu on aika lailla olematonta. Tämä taas parhaassa tapauksessa säästää useammilta raivauskerroilta taimikon kasvuaikana. Onhan konekitkentä kerralta vähän tyyriimpää kuin miestyÜnä tehty raivaus. SäästÜ tulee, kun asiaa ajattelee 30 vuoden aikajänteellä sinne ensimmäiseen harvennushakkuuseen asti. Talven alla kulottunut heinä sihahtaa saappaissa, kun Heinola astelee syvemmälle sarkaa.
KONE NAPPAA LEHTIPUUT
”Ei tässä muuta kuin risukko pois, ei tuo muuta sillä lailla kaipaa. Heinikon perkaaminen tietysti on. Pitäisi jo näönkin kannalta nuo kränät pois ottaa.” Ei Heinola koneellista metsänhoitoa pahana pidä, ei. Vaihtoehtona voi nimittäin olla se, ettei metsille tehdä mitään, ja se olisi huono vaihtoehto se. Mutta kun vielä niitä työtä tekeviä luottomiehiäkin on, Heinola miettii asiaa työllistämisen kannalta. ”Meillä nämä mehtäpohjat on semmosia, joihin luonnaa niin kone kuin mies. Harvennushakkuissa itellä ollut oma luottomies, sen arvaa päästää harventamaan. Kaikkia ei voi, kun jälki voi olla semmosta, joka ei ole hyvä. Jos pohja jollain tavalla hakataan pilalle, se on rasite koko metälle. Täytyy olla aika lailla asiantuntija siinäkin hommassa, on oltava silimää.” METSIEN HOITOSUUNNITELMAT OVAT helpottaneet kokonaisuuden hallintaa. Konekauppa ottaa Heinolan arjesta luonnollisesti ison osan, ja palstoilla kuljeskelu on jäänyt vähän vähemmälle. Hoitosuunnitelmissa on
tiedot ajan tasalla, ja metsäyhtiö antaa tiedon ja avun kulloinkin tarvittavaan hoitotoimeen. Heinola istahtaa kivennokkaan ja tuumaa, että kyllä ne koneet metsänhoidon kaikkiin vaiheisiin on tulossa. Kun puu otetaan nykyisin metsästä äkäseen, pitäisi jälkihoidonkin joutua. Metsään kipinän sytyttänyt isältä saatu alle kymmenen hehtaarin palsta on nyt Heinolan veljesten hankinnoilla kasvanut merkittäväksi omaisuudeksi. Omien poikien aika on mennyt tähän asti niissä yrityksen konehommissa, eikä Taunokaan ole pitänyt kiirettä kokemuksensa ja osaamisensa siirtämisessä. Aadan ja Lauran tulevien joulujen kuusien taimia arvioidessa tulee mieleen, että pitää varmaan pian koettaa alkaa siirtää. ”Nythän tämä on sillä tavalla hyvin, että palstojen tiedot ovat tallessa UPM:n rekistereissä. Sieltä löytyy, jos jossain vaiheessa ei itsestä olekaan asioiden hoitajaksi. Ja kun sopimukset on olemassa, apua saa.” Tutustu UPM Tuottotaimikko -pakettiin www.metsämaailma.fi
”JOS TAIMIKKOA EI HOIDA, ON TURHA ISTUTTAAKAAN MITÄÄN.”
Yksi Heinolan tuoreimmista palstoista on pian valmis varhaisperkaukseen, mitä puntaroimassa ovat myös Heinolan luottomies Markku Lehmijoki ja UPM:n operaatioesimies Jukka Leppänen.
TAUNO HEINOLA
KATSO VIDEO konekitkennästä
Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
METSÄN HENKI 2/15
25
TEKSTI: PĂ„IVI MĂ„KI | KUVAT: LAURA VESA JA UPM
METSĂ„SUUNNITELMA ON METSĂ„NOMISTAJAN JA METSĂ„AMMATTILAISEN YHTEINEN TYĂ–KALU. SE OHJAA TEKEMĂ„Ă„N HAKKUUT JA HOITOTYĂ–T TILAKOKONAISUUDEN KANNALTA PARHAALLA TAVALLA. PUUSTON KEHITYKSELLE YKSI TĂ„RKEIMMISTĂ„ TĂ–ISTĂ„ ON ENSIHARVENNUS.
HARVENNUKSET
AJALLAAN
T
yÜskentelymme pohjautuu pitkälti metsäsuunnitelmaan. Sen pohjalta teemme ehdotuksia metsänhoitotoimista sekä hakkuista ja siirrämme ehdotukset toteuttajille. Ajantasainen metsäsuunnitelma helpottaa ja nopeuttaa omaa tyÜtä ja kommunikointia niin metsänomistajaan päin kuin myÜs oman organisaation sisällä�, kertoo UPM:n Hämeenlinnan toimipisteessä metsäasiantuntijana toimiva Mikko Pirilä. �Metsänomistajalle ajantasainen metsäsuunnitelma on paitsi käsikirja metsän hoitamiseen niin myÜs metsävarallisuuden tilikirja. Siitä näkee omistuksen arvon, nykyiset ja tulevat hakkuumahdollisuudet sekä toimenpide-ehdotukset lähivuosille.� SUUNNITELMALLISESTI KOHTI TAVOITTEITA
Metsäsuunnitelma laaditaan metsänomistajan tavoitteiden mukaiseksi. Tavoitteet voivat liittyä taloudellisen tuoton ohella muun muassa monimuotoisuuteen, suojeluun, riistanhoitoon tai maisemaan. Noudattamalla metsäsuunnitelmaa metsänomistaja voi matkata kohti toiveidensa metsää. �Metsäsuunnitelmassa toimenpiteet suunnitellaan loogisena jatkumona, joka johtaa siihen, että metsä on metsänomistajan tavoitteiden mukainen 10 tai 20 vuoden päästä�, Pirilä sanoo. �On tärkeää käsitellä metsää kokonaisuutena, jossa jokainen metsikkÜkuvio tulee tasaisesti hoidettua.� Pirilä muistuttaa, että paras tulos saadaan aikaan suunnitelmallisen metsänhoidon kautta. �Esimerkiksi ensiharvennukset on tärkeä tehdä ajallaan, jottei metsän kunto heikkene. Jos ensiharvennus myÜhästyy, niin kasvun elpyminen vie vuosia. Ajoissa tehty ensi26
METSĂ„N HENKI 2/15
GPS-paikannus t .FUTĂŠTVVOOJUFMNB IFMQPUUBB UPJNFOQJEF BMVFJEFO SBKBBNJTUB NBBTUPTTB 5FLJKĂŠ MĂšZUĂŠĂŠ SBKBO (14 QBJLBOOVLTFO BWVMMB
Lue lisää osoitteesta www.metsämaailma.ďŹ
Sininen = uudistushakkuu Keltainen = harvennus Vihreä = ensiharvennus
2
3 4 1
5
1
2
3
Tällä kuviolla on ensiharvennuksen aika. 35-vuotiaasta kuusikosta harvennetaan huonolaatuisia puita pois niin, että jäljelle jää 900–1200 runkoa hehtaarille. Puut saavat kasvutilaa, ja se lisää nopeasti puiden järeytymistä. Hyvä mittari ensiharvennuksen ajoitukselle on elävän latvuksen osuus puun pituudesta. Kuusella osuus ei saisi alittaa 60:tä prosenttia.
Metsänomistajan tavoitteissa tärkeänä on riistan suosiminen. Metsäsuunnittelussa on otettu huomioon, että metsässä on koko ajan metsikkökuvioita, jotka ovat riistalle hyväksi. Esimerkiksi suurehko uudistusala rytmitetään pienempiin aloihin ja harvennuksissa jätetään riistatiheikköjä.
Kuviolla kasvaa 60-vuotias kuusikko. Toisessa harvennuksessa puustoa väljennetään ja kasvu keskitetään hyvälaatuisiin puihin. Tämä nopeuttaa puiden järeytymistä arvokkaiksi tukkipuiksi.
4
5
Suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös tuulituhoriskiin. Vallitseva tuulen suunta huomioidaan ja vältetään tuuliarkojen muotojen syntymistä hakkuukuvioihin. Esimerkiksi uuden avohakkuualan naapurikuviolla harvennus kannattaa tehdä lievempänä.
Metsäsuunnitelma on oiva apuväline vesien suojelun suunnitteluun. Hakkuut rytmitetään ja rajataan valumaalueella niin, ettei vesistöön tule kuormituspiikkejä.
METSÄN HENKI 2/15
27
harvennus parantaa myös tuulenkestävyyttä.” Samoin toisen harvennuksen ajoittaminen vaikuttaa merkittävästi puuston arvokasvuun ja sitä myötä metsän tuottoon. Metsäsuunnitelma muistuttaa tulevista töistä, joten mikään metsikkökuvio ei pääse unohtumaan. Suunnitelma edesauttaa rytmittämään hakkuita niin, että esimerkiksi riistanhoito tai maisema-arvot tulevat huomioiduksi koko 10-vuotiskaudella. ”Metsänomistaja voi haluta, että maisema pysyy puustoisena. Tällöinkin oleellista on hakkuiden ajoitus ja suunnittelu”, Pirilä sanoo. VERKKOMETSÄSUUNNITELMA PYSYY AJAN TASALLA
UPM Metsäsuunnitelma kertoo metsän tilanteen vuodesta toiseen ajantasaisena. Näin metsän-
omistajan ja metsäammattilaisten on helppo tarkastaa, että käsittelyt vievät kokonaisuutta oikeaan suuntaan. ”Kun metsässä on tehty sovittu työ, niin tekijä mittaa jäävästä puustosta keskimääräiset tiedot, kuten pituuden, paksuuden ja runkoluvun. Tiedot päivitetään puhelimen kautta kuviotietoihin, jotka metsäasiantuntijan hyväksynnän kautta siirtyvät metsäsuunnitelmaan. UPM:n järjestelmä laskee automaattisesti uuden tilanteen metsässä”, kuvailee Tuomas Saarenpää Hämeen metsätyö Oy:stä. Saarenpää tekee metsätöitä UPM Silvestan franchiseyrittäjänä Hämeen ja Itä-Uusimaan alueella. ”Harvennuksia tehtäessä jäävää puustoa verrataan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisiin harvennusmalleihin. Samalla kun tietoja siirretään järjestelmään, voi tekijä puntaroida oman työnsä laatua”, Saarenpää kertoo. Tehdyt hakkuu- ja hoitotyöt muuttavat kuviotietoja, mutta lisäksi puuston kokonaismäärä kasvaa verkkometsäsuunnitelmassa vuosittain kasvumallien mukaan. Myös metsäasiantuntijat tekevät maastokäynnin pohjalta päivityksiä metsäsuunnitelmaan. Tarkoitus on saada kirjattua kaikki oleellinen tieto metsästä. ”Myös historiatiedot tallentuvat järjestelmäämme, joten harvennusvuosi on helppo myöhemmin tarkastaa”, Pirilä muistuttaa.
“AJOISSA TEHTY ENSIHARVENNUS PARANTAA MYÖS TUULENKESTÄVYYTTÄ.” MIKKO PIRILÄ
LAURA VESA
28
METSÄN HENKI 2/15
KYSYMYS & VASTAUS
JUKKA-PEKKA KLEMETTI
Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm. com
operaatiopäällikkö, Pohjanmaan puuhuolto-operaatiot UPM
on korjattu kevyellä kalustolla, mutta näin toteutettuna se ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää. VOIDAANKO TALVILEIMIKOITA KORJATA KESÄAIKAAN?
Kyllä voidaan. Perinteisten talvileimikoiden kesäkorjuu onnistuu hyvän suunnittelun ja erikoiskaluston avulla. Koneissa pitää olla normaalia leveämmät telat. Lisäksi leimikon suunnittelussa on huomioitava kokoojauran paikka kantavalle maalle. Kantavuutta parannetaan keräämällä latvuksista ja oksista havupatja ajouralle. HELPOTTAAKO VAI VAIKEUTTAAKO VÄHÄLUMISUUS KORJUUTA?
MITEN LEUDOT TALVET HAASTAVAT PUUNKORJUUTA? Raskailla koneilla liikuttaessa osa korjuukohteista vaatii maan jäätymisen, jotta korjuuvaurioita ei tule syvien urapainumien muodossa. Talvikorjuuseen on yleensä jätetty kuusikoiden kasvatushakkuita, suometsien harvennuksia ja hienojakoisia kivennäismaita, jotka eivät kanna koneita sulan maan aikana. Kun routajakso on lyhyt, niin kaikkea suunniteltua ei ehditä tehdä. Leudot talvet haastavatkin kehittämään uusia menetelmiä puunkorjuuseen. MILLAISILLA KOHTEILLA KORJUU ON VIIVÄSTYNYT TAI JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ?
Pahimpia paikkoja ovat olleet paksuturpeiset kohteet. Myös perinteisten talviteiden tekeminen hakkuukohteille, jotka sijaitsevat vähäpuustoisten märkien soiden takana, on ollut haasteellista. Saarikohteita on jäänyt odottamaan seuraavaa talvea. Viime talvena jääteiden tekeminen ei onnistunut, koska ei ollut riittävän pitkiä pakkasjaksoja. Tukkirekka vaatii yli metrin paksuisen teräsjään. Pienimuotoisia kohteita
Routa pääsee paremmin pureutumaan maahan, jos eristävää lumikerrosta ei ole. Mutta se vaatii myös pakkasta. Toisaalta osalla kohteista koneella poljettu lumi parantaa kantavuutta, jos kantavuus ei muuten riitä täysien kuormien kuljettamiseen. MITEN RÄSTIIN JÄÄNEET TALVILEIMIKOT VAIKUTTAVAT PUUKAUPPAAN?
Usein yksittäisessä puukaupassa on mukana sekä kesäettä talvilohkoja. Emme kuitenkaan voi luvata korjattavaksi määräänsä enempää talvikohteita ja siten tärkeät kesäkohteetkin voivat jäädä saamatta. Yleensä puukauppaa solmittaessa sovitaan kahden vuoden korjuuajasta, mutta poikkeukselliset talvet ovat viivästyttäneet luvattuja korjuuaikoja. MITEN METSÄNOMISTAJA VOI OMILLA TOIMILLAAN PARANTAA TALVIKORJUUN MAHDOLLISUUKSIA?
Hyvin hoidettu metsäautotieverkosto on tärkein asia, mikä parantaa talvileimikoiden kiinnostavuutta. Hyvät tiet näkyvät myös puun hinnoittelussa. Metsäsuunnitelmasta kannattaa poimia ohutturpeiset runsaspuustoiset kuviot erilleen muista talvilohkoista ja pyytää niihin tarjousta metsäasiakasvastaaviltamme. METSÄN HENKI 2/15
29
METSĂ„PALVELUT
UPM Metsänuudistaminen ja UPM Tuottotaimikko
MIKĂ„ UUDISTAMISTAPA
SOPII METSĂ„Ă„N? KUN METSĂ„SSĂ„ ON PĂ„Ă„TETTY TEHDĂ„ UUDISTUSHAKKUU, SEURAAVAKSI PITĂ„Ă„ POHTIA ON UUDISTAMISTAPAA. JOSKUS PĂ„Ă„TĂ–S ON HELPPO JA YKSISELITTEINEN, MUTTA YLEENSĂ„ ON SYYTĂ„ HARKITA HUOLELLISESTI ERI VAIHTOEHTOJA. APUA SAA UPM:N METSĂ„AMMATTILAISILTA. TEKSTI: PĂ„IVI MĂ„KI | KUVAT: UPM JA SHUTTERSTOCK
Uudistamistavaksi voi valita luonMETSÄNUUDISTAMISESSA tavoiteltaisen uudistamisen tai metsänviljelyn, laan kasvuvoimaista ja hyvälaatuista PÄÄSÄÄNTÖ ON, jossa istutetaan tai kylvetään joko käsin taimikkoa – ja vieläpä kustannustehoktai koneellisesti. Uudistusalan eri osissa kaasti. Laatuun kannattaa panostaa niin ETTÄ KUUSI JA voidaan käyttää eri puulajeja ja memaanmuokkauksessa, siemen- ja taiKOIVU SOPIVAT netelmiä. Metsänviljelyssä käytetään mimateriaalissa kuin tyÜssäkin. Silloin valtaosin kolmea kotimaista puulajia: metsän perustaminen onnistuu kerralla. VILJAVILLE, MÄNTY mäntyä, kuusta ja rauduskoivua. Kun Se, mitä menetelmää ja puulajia KARUILLE JA KUIVILLE metsänomistaja käyttää jalostettua uudistamisessa käytetään, määräytyy siemen- ja taimimateriaalia, hän saa kasvupaikan ja maaperän ravinteiMAILLE. puustolleen vähintään 15–20 prosentin suuden mukaisesti. Paikalla aiemmin kasvanut puusto kertoo paljon metsikÜn kasvunlisäyksen, paremman laadun ja puuntuotoskyvystä. Puuntuotoskyky kertoo, kuinka lyhyemmän kiertoajan. hyvin puut metsikÜssä kasvavat. Usein ala kannattaa uudistaa samalle puulajille. PääsääntÜ on, että kuuselle ja KARU KASVUPAIKKA koivulle sopivat viljavat, männylle karut ja kuivat maat. Kuivahko mäntykangas voidaan uudistaa luontaisesti Joskus puulajin vaihtokin on paikallaan. jättämällä hakkuualalle siemenpuita ja rikkomalla
Laadukkaita palveluja metsäsi uudistamiseen Palvelupaketit: t 61. .FUTÊOVVEJTUBNJOFO t 61. 5VPUUPUBJNJLLP
Yksittäiset metsäpalvelut: t .BBONVPLLBVT t ,ZMWĂš t *TUVUVT t 5BJNJ KB TJFNFOUPJNJUVT -VF MJTĂŠĂŠ PTPJUUFFTTB www.metsämaailma.ďŹ
30
METSĂ„N HENKI 2/15
l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I
maanpintaa. Näin siemenillä on suotuisampi kasvualusta. Uudistaminen on edullista, mutta taimikon synty on hitaampaa ja epätasaisempaa kuin viljellen perustetussa taimikossa. Luontaisilla siemenillä ei saada samaa jalostushyötyä kuin jalostetuilla siemenillä ja taimilla. Kylvö sopii hyvin männyn uudistamiseen kuivahkoilla ja karuilla kasvupaikoilla. Myös hyvin kivinen kohde, jossa istuttaminen on vaikeaa, on helpompi kylvää. Kylvökohteelle tehdään maanmuokkaus, joka paljastaa kivennäismaan ja nopeuttaa taimikon alkukehitystä. Käsin kylväessä siemenet ripotellaan tasaisesti muokkausjälkeen. Männyn konekylvössä siemenet kylvetään muokkauskoneella suoraan muokattuun maahan, mikä parantaa itämisen käynnistymistä. REHEVÄ KASVUPAIKKA
Viljaville kivennäismaille istutetaan kuusta tai koivua. Valtaosa metsiemme uudistamisesta tehdään istuttamalla puuntaimet maahan joko miestyönä pottiputken avulla tai koneellisesti. Taimet istutetaan aina muokattuun maahan, jolloin taimi saa etumatkaa heiniin nähden. Koneellisessa istutuksessa muokkaus ja puunistutus tehdään samalla kertaa, jolloin taimi pääsee tuoreeseen muokkausjälkeen. Tällöin kuivumisriski on pienempi ja taimen alkukehitys nopeampaa. Konetyössä viljelyketju nopeutuu, joten myös heinän- ja vesakontorjunnalle on vähemmän tarvetta. Koneellinen metsänuudistaminen onkin niin laadultaan kuin kustannuksiltaan kannattava vaihtoehto. Konetyötä saattavat rajoittaa maaperän kivisyys, soistuneisuus, jyrkkä rinne tai kohteen pieni koko. Silloin istuttaminen onnistuu parhaiten miestyönä.
Asiantuntemusta ja apua UPM:ltä Metsänomistajan ei tarvitse yksin pohtia metsänsä uudistamiseen liittyviä kysymyksiä. UPM:n metsäasiakasvastaavat neuvovat mielellään ja tarjoavat kullekin kohteelle parhaiten sopivan palvelun joko kaiken kattavana palvelupakettina tai yksittäisinä metsäpalveluina. Vaivattominta on sopia yhdellä kertaa jo puukaupan yhteydessä UPM Metsänuudistaminen -palvelupaketista, johon valitaan kohteeseen sopiva puulaji sekä maanmuokkausja uudistamismenetelmä.
Ota yhteyttä www.metsämaailma.fi
METSÄN HENKI 2/15
31
METSÄPALVELUT
61. .FUTÊOVVEJTUBNJOFO KB 61. 5VPUUPUBJNJLLP
Metsänviljelijän muistilista: Taimet t )VPMFIEJ FUUÊ UBJNFU FJWÊU QÊÊTF LVJWBIUBNBBO t 7BSBTUPJ WBSKPJTBTTB QBJLBTTB "TFUUFMF MBBUJLPU OJJO FUUÊ JMNB LJFSUÊÊ MBBUJLPJEFO WÊMJTTÊ t ,BTUFMF UBJNFU FOOFO JTUVUVTUB Siemenet t 4ÊJMZUÊ TJFNFOFU WBMPMUB TVPKBUUVOB LVJWBTTB LZMNÊTTÊ KB UBTBJTFTTB MÊNQÚUJMBTTB FTJNFSLJLTJ KÊÊLBBQJTTB t 0UB UZÚNBBMMF NVLBBO WBJO QÊJWÊO UBSWF LFS-
32
METSÄN HENKI 2/15
METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET RATKAISEVAT METSÄASIANTUNTIJA VESA PUUMALAINEN
UFLFF MÊIFT QÊJWJUUÊJO FIEPUVLTJB NFUTÊOPNJTUBKJMMF TJJUÊ NJMMBJOFO NFUTÊOWJMKFMZLFUKV LPIUFFMMF TPQJJ 1VVNBMBJOFO UPJNJJ 4VPOFOKPFO KB 3BVUBMBNNJO BMVFFMMB w7BOIB LVVTJLLP LBOOBUUBJTJ VVEJTUBB QJLBQVPMJO *TP LVWJP WPJEBBO KBLBB PTJJO KPUUFJ VVEJTUVTBMBTUB UVMF UVSIBO JTPw 1VVNBMBJOFO FIEPUUBB NFUTÊOPNJTUBKB Tuomo Pelkoselle .FUTÊOWJMTuomo Pelkonen KFMZO UBWBTUB NJFIFU PWBU ZLTJNJFMJTJÊ w3FIFWÊ VVEJTUVTBMB NVPLBUBBO MBJLLVNÊUÊTUÊNÊMMÊ KB NBBOPNJTUBKB JTUVUUBB LVWJPMMF +PSPJTJTUB UVMFWBU LVVTFO UBJNFU w 1VVNBMBJOFO PO UVOUFOVU 1FMLPTFO KP WVPTJB 5JFEPTTB PO FUUÊ LZTFFTTÊ PO PNBUPJNJOFO NFUTÊOPNJTUBKB KPLB UFLFF JUTF WBMUBPTBO NFUTÊOIPJUPUÚJTUÊ 1FMLPOFO PO NZÚT JOOPLBT NFUTÊTUÊKÊ 1VVNBMBJTFO FIEPUVT LVVTJLPO VVEJTUBNJTFTUB WBJIFJUUBJO QFSVTUVVLJO LPIUVVMMJTFFO JTUVUVTUZÚO NÊÊSÊÊO SJJTUBO FMJOZNQÊSJTUÚKFO UVSWBBNJTFFO KB NZÚT NBJTFNBO TÊJMZUUÊNJTFFO w&MÊLLFFMMF KÊÊUZÊOJ PMFO LFTLJUUZOZU NFUTÊUÚJEFO UFLFNJTFFO 5BSLPJUVT PO
TBBEB NFUTÊU LVOUPPO KB TBNBMMB TBB JUTFMMF IZWÊÊ LVOUPMJJLVOUBBw 1FMLPOFO UVVNBB w5ÊOÊLJO LFTÊOÊ PO KP TVVOOJUFMNJTTB SBJWBVLTJB KB FOTJIBSWFOOVTUB VTFBTTB LPIUFFTTB w 1VVLBVQQBB Vesa Puumalainen 1FMLPOFO UFLFF MÊIFT WVPTJUUBJO 1VVNBMBJOFO KB 1FMLPOFO TJJSUZWÊU LVWJPLBSUBMMB UPJTFMMF VVEJTUVTBMBMMF KPTTB NBBQFSÊ PO LJWJTUÊ LVJWBILPB LBOHBTUB 7JJNF WVPOOB UFIEZTTÊ IBLLVVTTB BMBMMF KÊUFUUJJO NÊOUZKÊ TJFNFOQVJLTJ KB NBB MBJLVUFUUJJO 1FMLPOFO IBMVBB LVJUFOLJO QBSBOUBB MVPOUBJTFO VVEJTUVNJTFO UVMPTUB LZMWÊNÊMMÊ BMBMMF NÊOOZOTJFNFOUÊ w,ZMWÚ WBSNJTUBB FUUÊ UBJNJLLP MÊIUFF OPQFBBO KB UBTBJTFFO LBTWVVO ,ZMWÊNJOFO PO LFWZUUÊ IPNNBB 7BJNPO LBOTTB VMLPJMFNNF QBJTUBNNF OVPUJPNBLLBSBU KB WJFUÊNNF LFWÊUQÊJWÊO NFUTÊTTÊw 1FMLPOFO TVVOOJUUFMFF w,ZMWÊNÊMMÊ MBBUVTJFNFOUÊ TBBEBBO BJLBBO UVPUUPJTBNQJ QVVTUP +PSPJTUFO UBJNJUBSIBMUB UVMFWB TJFNFONBUFSJBBMJ PO QFSÊJTJO QBSIBJTUB LBOUBQVJTUB NJLÊ OÊLZZ JUÊWZZEFTTÊ LBTWVTTB KB MBBEVTTBw 1VVNBMBJOFO LFSUPP
INNOVAATIO TEKSTI: MARIANNA SALIN | KUVA: UPM
SAHATAVARAA KIINAAN SUOMALAISTA PUUTA LĂ„HTEE ULKOMAILLE PAKKAUKSINA, PANEELEINA JA MĂ–KKEINĂ„. MUTTA MITĂ„ MAAILMALLA SYNTYY SUOMALAISESTA LANKUSTA JA LAUDASTA?
�Pohjoismaisen puun lujuusominaikiinalainen hankkii huonekaluja, jotka on suudet ovat ylivertaiset�, Hyvärinen valmistettu suomalaisesta männystä tai toteaa. Hänen mukaansa asiakkaat kautta kuusesta. maailman vaativat sahatavaralta entistä �Kiinalaiset arvostavat pohjoismaisen parempaa laatua ja heillä on yhä yksilÜllipuun vaaleutta ja hyvää tyÜstettävyyttä. sempiä toiveita muun muassa kuivauksen Asiakkaamme ovat ja sahauksen suhteen. pääsääntÜisesti suuria �On myÜs yhä tärkeämyrityksiä, jotka valmistavat pää, että tuotteet toimite�POHJOISMAISEN taan asiakkaalle nopeasti erittäin laadukkaita lasten ja täsmällisesti�, Hyvärihuonekaluja�, kertoo UPM PUUN LUJUUSOMInen kertoo. Timberin myynnistä ja NAISUUDET OVAT toimitusketjusta vastaava RAUTAKAUPASTA johtaja Mikko Hyvärinen. YLIVERTAISET.� YHÄ USEAMPI KESKILUOKKAINEN
LAADUKASTA SUOMALAISPUUTA AASIAAN
MIKKO HYVĂ„RINEN
Shanghai on yksi niistä yhdeksästä paikasta, joissa sahatavaraa valmistavalla UPM Timberillä on oma myyntikonttori. Sellainen on myÜs Japanissa. Siellä sahatavaraa ostavat rakennus- ja taloteollisuus, ja suomalainen puu päätyy tyypillisesti rakennuspalkeiksi.
VALMIIT VAJAN OSAT
Suomalainen teollisuus varmistaa, että sahatavaraa lähtee maasta myÜs jalostettuna. Pohjanmaalla 33 vuotta toiminut Luoman Puutuote Oy käyttää vuodessa noin 100 000 kuutiometriä sahatavaraa noin 100 000 pieneen kevythirsirakennukseen. �Rakennus on helppo pystyttää omakotitalon pihalle lisärakennukseksi. Kaikki osat ovat valmiiksi tyÜstettyjä ja
oikean mittaisia. Ruuvaaminen ja naulaaminen riittää�, sanoo Luoman Puutuotteen perustaja Pekka Luoma. Hänen mukaansa yli 85 prosenttia tuotteista menee ulkomaille, noin 30 maahan, ja suurimmat asiakkaat ovat rautakauppaketjuja Euroopassa, etenkin Saksassa ja Ranskassa. ASIAKKAILLE TIETOA ALKUPERÄSTÄ
â&#x20AC;?Hankimme kaiken sahatavaran SuomesWD 6LOORLQ YRLPPH OXRWWDD HWWl VHUWLÂżNDDtit ovat kunnossaâ&#x20AC;?, Luoma toteaa. Hän YLLWWDD 3()& MD )6& PHWVlVHUWLÂżNDDWWHLKLQ <ULW\V WRVLQ SXGRWWL )6& VHUWLÂżRLQQLQ valikoimastaan viime syksynä. â&#x20AC;?Se kävi liian tyĂślääksi, emmekä toimi alueilla, joilla asiakkaat vaatisivat sitäâ&#x20AC;?, Luoma sanoo. Hyvärinen puolestaan on KXRPDQQXW HWWl )6& VHUWLÂżNDDWLQ N\V\QWl on viime vuosina kasvanut useilla UPM Timberin markkina-alueilla: Baltian maissa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa ja Kiinassa. METSĂ&#x201E;N HENKI 2/15
33
34
METSÃ&#x201E;N HENKI 2/15
TYÖPAIKKANA METSÄ TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVA: LAURA VESA
METSÄSTÄ EI OTETA, SE ANTAA ELISE HOVIN TYÖ UPM:N TUOTEPÄÄLLIKKÖNÄ EI JUURI VIE TEKIJÄÄNSÄ METSÄÄN, METSÄSTYSHARRASTUS SITÄKIN USEAMMIN. auton takakontissa muutama metsästäjän keskeisistä tarvekaluista näin kevään korvalla: heinäpussi, moottorisaha ja metsurinkamppeet. Heinät ovat menossa Kiukaisten Metsästäjät ry:n riistanruokintapaikalle, ja seuran talkoissa on luvassa polttopuuhommia. Aseelle on lähikuukausina tarvetta lähinnä ampumaharjoituksissa, kunnes metsästyskausi taas alkaa elokuussa kyyhkystyksellä. Metsään ei tällöinkään mennä ottamaan, vaan se antaa, jos on antaakseen. ”Luonnon kunnioittaminen on metsästyksessä erityisen tärkeää. Metsästäjät ovat luontoihmisiä, jotka huolehtivat riistasta. He pitävät kantoja oikealla tasolla ja elinvoimaisina sekä vieraslajeja pois luonnosta”, Hovi luonnehtii.
ELISE HOVILLA ON
Metsästys on yhdessä tekemistä, mutta se asettaa harrastajansa myös kahden kesken luonnon kanssa. Hirvipassissa pitää pysyä pari tuntia paikallaan hiiskumatta ja liikkumatta. Radiopuhelin ja koirien haukku kertovat, jos hirvi on tulossa lähelle – tai sitten ei tapahdu mitään isompaa ja passissa olija alkaa jo haaveilla pääsystä nuotiolle, makkaranpaistoon ja kuulumisia vaihtamaan. ”Tämä on ollut hyvää harjoitusta, koska en ole pohjimmiltani mikään kovin kärsivällinen ihminen. Kannattaa joskus lähteä metsästäjän mukaan ja kokeilla”, Hovi naurahtaa.
Haluatko suosia riistaa metsässäsi? 1
Suosi lehtipuita taimikonhoidossa mahdollisuuksien mukaan.
2
Jätä hakkuun ennakkoraivauksessa riistatiheikköjä suojaksi metsäkanalinnuille ja muullekin riistalle.
3
Säästä riistalle tärkeät kosteikot, soistuneet painanteet ja soiden vaihettumisvyöhykkeet suojapuineen.
4
Älä tee hakkuita lintujen pesimäaikaan linnustollisesti arvokkaissa kohteissa.
5
6
UPM Metsäsuunnitelmassa voidaan ottaa riistan elinympäristövaatimukset huomioon metsän käsittelyssä. Saat lisätietoja metsäasiakasvastaavaltasi. Vaikka et itse metsästäisi, oma metsä kannattaa antaa etenkin hirvenmetsästyskäyttöön. Paikallinen metsästysseura kertoo lisää.
”METSÄSTÄJÄT HUOLEHTIVAT RIISTASTA. HE PITÄVÄT KANTOJA ELINVOIMAISINA SEKÄ VIERASLAJEJA POIS LUONNOSTA.” UPM:N TUOTEPÄÄLLIKKÖ ELISE HOVI
METSÄN HENKI 2/15
35
TERVETULOA
METSÄHUOLTOASEMALLE! Suomi voi ajaa sinunkin puullasi.
Täytä tankki dieselillä, joka on lähtöisin suomalaisista metsistä. UPM BioVerno on maailman ensimmäinen puupohjainen polttoaine, joka valmistetaan sellunkeiton yhteydessä saatavasta mäntyöljystä. Polttoaine käy sinunkin ajoneuvosi dieselmoottoriin ilman muutoksia.
Tee metsästäsi osa UPM BioVernon menestystarinaa Uusiutuvalla UPM BioVernolla on fossiilisten polttoaineiden ominaisuudet ja energiasisältö, mutta vain murto-osa niiden CO2-päästöistä. Tarvitsemme laadukasta ja kestävästi tuotettua suomalaista puuta tulevaisuuden tuotteisiin. Sinunkin metsälläsi voi olla tärkeä rooli uudessa biometsäteollisuudessa. Tutustu mahdollisuuksiisi osoitteessa www.metsämaailma.fi.
TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ
UPM METSÄ