Metsän henki 3/2014

KESKI-SUOMI, METSIEN MAAKUNTA S. 14

KAIKKI HYÖTY IRTI PUUSTA S.

20

METSÄNOMISTAJAN HENKILÖKOHTAINEN OPAS S. 34

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2014

SAARISAVOTTA PÄIJÄNTEELLÄ Olosuhteiden mukaan, maisemaa kunnioittaen

www.metsämaailma.fi

sivu 26

KUVA: EEMELI PELTONEN / VASTAVALO.FI TEKSTI: SAMI OKSA

SIENET OVAT TÄRKEITÄ KUMPPANEITA PUILLE.

SYKSYN AURINKO SYKSYN SAAPUESSA ALKAVAT sienten itiöemät nousta maasta kiihtyvään tahtiin. Suomalaisten sienikorin tutuimpia täytteitä ovat tatit, vahverot ja haperot, vaikka metsästä löytyy joukko muitakin sieniä – onhan Suomessa arviolta 2 000 suursienilajia. Ruokasieniä niistä on kuitenkin vain noin 10 prosenttia.

Metsät ovat ehtymätön ruoka-aitta. Vuosittainen kokonaissienisato Suomessa on keskimäärin 1,5 miljardia kiloa. Sienet ovat osa luonnon ihmisellekin tuottamia hyötyjä, ekosysteemipalveluja. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden poimia niitä ja samalla nauttia myös muista ekosysteemipalveluista, kuten metsän virkistyspalveluista.

Sienten rooli ekosysteemissä on merkittävä. Ne ovat usein lahottajia, eli ne muuttavat orgaanista ainetta takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Sienillä voi olla myös hyvin erityinen kohde, jota ne lahottavat. Käävät lahottavat puuta ja esimerkiksi kuusenneulasnahikas lahottaa kuusenneulasia. Täyttyisikö maapallo ilman sitä neulasiin?

Sienijuuret eli mykoritsat hyödyttävät puita siirtämällä vettä ja ravinteita. Vastapalveluna ne saavat puulta sokereita. Tällaisia juurisieniä ovat esimerkiksi koivun juurisienet, kantarellit. Nimestä voi päätellä myös monen muun sienen symbioottisen suhteen: männyn- tai kuusenherkkutatti, haaparousku tai leppärousku.

Sienet ovat monipuolinen ryhmä. Jäkälät muodostuvat sienestä ja levästä, osa sienistä lahottaa kuollutta ainesta, toiset eläviä puita. Osan sienistä kuten korvasienen näemme keväällä, pääosan vasta kesän ja syksyn aikana. Jos et halua etsiä sieniä metsästä, yhden sienen – hiivan – voit löytää kaupan hyllyltä läpi vuoden.

2

METSÄN HENKI 3/14

Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Keltavahveroa eli kantarellia (Cantharellus cibarius) on kutsuttu vanhoissa sieniopaskirjoissa myös ruskosieneksi tai keltasieneksi.

METSÄN HENKI 3/14

3

3/2014 2 4 5 6 8 13 19 29 30 32 33

METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS LEDARE

11

UUTISET LAKI – KALVILA

Syksyn tapahtumatarjontamme:

VIERASKYNÄ

www.metsämaailma.fi

KYSYMYS & VASTAUS: MYRSKYTUHOT TASAINEN VIRE PUUKAUPPAAN TULEVAISUUDEN VANERI OPTIMOITUA PUUN KULJETUSTA

10

Bioverno palkittiin Euroopan parhaiden kestävän energian projektien kilpailussa.

METSÄSTÄ HYVINVOINTIA MONIPUOLISESTI SUOMALAINEN METSÄ KASVAA

kovaa vauhtia, viimeisimpien inventointitulosten mukaan 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös tämänvuotinen kasvukausi on lisännyt puuvarojamme melkoisesti. Kostea alkukesä ja heinäkuun helteet ovat vauhdittaneet kasvua.

Tässä lehdessä kerromme Keski-Suomen metsistä, niiden kasvusta ja käytöstä. Siellähän lähes 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten paljon aktiivinen metsien käyttö tarjoaa alueella työtä ja toimeentuloa yksityisille ihmisille, verotuloja kunnille sekä monipuolisia virkistysmahdollisuuksia kaikille.

Kurkistamme myös tehdasalueen sisälle: miten monipuolisesti metsänomistajalta ostettu ja tehtaalle toimitettu puu

4

METSÄN HENKI 3/14

voidaan hyödyntää. Esimerkkinä on UPM:n Kaukaan tehdasalue, missä sinne toimitettu puuraaka-aine – tukit, kuitupuu ja energiapuu – käytetään viimeistä kuidunpätkää myöten. Tähteistäkin valmistetaan tuotteita, kuten esimerkiksi uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä. Sama periaate toimii kaikkialla UPM:ssä: mitään ei heitetä hukkaan, vaan kaikelle keksitään käyttöä.

Metsien hyvinvoinnista huolehtimisen ja niiden aktiivisen hyödyntämisen vaikutus on siis laaja. Metsänomistajan kannattaa olla siitä ylpeä ja nauttia metsästään ja puun myynnistä saamastaan kantorahatulosta monipuolisesti.

Raumalle, Poriin ja Juupajoelle.

Nautinnollisia lukuhetkiä.

AILI PIIRONEN, päätoimittaja

22

Heikki Porrin metsissä

KASVAA LÄHIPUUTA

PÄÄKIRJOITUS

METSÄNOMISTAJA PÄÄTTÄÄ historiaan erityisesti metsiä ja metsätaloutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Se antaa metsänomistajalle aikaisempaa vapaammat kädet käyttää metsäomaisuuttaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsätuholain muutos täsmensi metsäalan toimijoiden vastuuta metsätuhojen ehkäisemisessä. Myönteisen metsien hyvää terveydentilaa turvaavan tarkoituksen lisäksi lakimuutos toi mukanaan lisähaasteita jo ennestään vaativaan havukuitupuun varastohallintaan keväällä ja alkukesästä.

KULUVA VUOSI JÄÄ

METSÄNHOITOYHDISTYKSIÄ KOSKEVA LAKIUUDISTUS tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Lain

tavoitteena on oikaista sekä puukaupan että erityisesti palvelutuotannon kilpailuvääristymät. Uusi laki muuttaa yhdistysten roolia niin, että niiden erityisasema lakisääteistä jäsenmaksua saavana organisaationa loppuu. Metsänhoitoyhdistysten valmistautuminen uuteen tilanteeseen on näkynyt lukuisina pienempien yhdistysten sulautumisina isommiksi kokonaisuuksiksi. Useimmilla paikkakunnilla metsänhoitoyhdistysten metsäammattilaiset eivät kuitenkaan häviä, vaan palvelevat edelleen metsänomistajia.

LAKIMUUTOKSESSA METSÄNHOITOYHDISTYSTEN JÄSENYYS muuttuu vapaaehtoiseksi, ja sen johdosta

yhdistysten jäsenmäärän arvioidaan supistuvan. Tulevaisuudessa siis metsänomistaja päättää itse, kuka hoitaa hänen metsäasioitaan. Ammattilaisia kannattaa hyödyntää metsänhoito- ja puukauppa-asioissa.

UPM:ltä löytyvät kaikki palvelut ja ammattilaiset, jotka toimivat paikallisesti noin 120 toimipisteessä.

vuoden aikana virinnyt selkeästi aikaisempaa kirkkaampi tulevaisuudenusko, ja biotalous on yhteiskunnassa laajemminkin päivän muotisana. Erityisesti sellutehtaiden ja sahojen tuotanto

METSÄALALLA ON TÄMÄN

JANNE SEILO

Aluejohtaja Pohjanmaan integraattialue

”METSÄALALLA ON TÄMÄN VUODEN AIKANA VIRINNYT SELKEÄSTI AIKAISEMPAA KIRKKAAMPI TULEVAISUUDEN USKO.” on käynyt täysillä, mikä on näkynyt myös vientitilastoissa ja kansantaloutemme kipeästi kaipaamissa vientituloissa. Tulevaisuuden uskosta konkreettisena esimerkkinä ovat UPM:n julkistamat investoinnit Kymin ja Pietarsaaren sellutehtaille, joista jälkimmäinen on jo pääosin toteutettukin.

Lisäksi UPM kehittää sahateollisuuttaan uudistamalla Alholman sahaa Pietarsaaressa. Metsäteollisuuden investointien yhteydessä kilpailukykyisen puuraakaaineen tasainen saatavuus on aina tärkeimpiä kulmakiviä. Metsien aktiivinen käyttö on näin sekä metsänomistajan että puunjalostajan yhteinen etu.

OLLI URPELA

aina perusta metsän käytön hyvälle suunnittelulle. LaatupalkinQRQNLQ VDDQXW 0HWVlNHVNXNVHQ 0HWVllQ ¿ YHUNNRSDOvelu on erittäin hyvä väline kaikille metsänomistajille oman metsävaratietonsa katselemiseksi ja hyödyntämiseksi. Kannattaa siis käydä tarkistamassa omien

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO ON

WLORMHQ WLHGRW 0HWVllQ ¿ VWl MD PHUNLWl UPM toimijaksi, jolla on oikeus katsella tietoja.

LEDARE

SKOGSÄGAREN BESTÄMMER till historien speciellt med tanke på den nya lagstiftningen för skog och skogsbruk. Nya skogslagen togs i bruk från årets början och ger nu skogsägarna friare händer att använda sin egen skog enligt egna

ÅRET 2014 GÅR

JANNE SEILO

Regiondirektör Österbottens integratregion

”INOM SKOGSBRANSCHEN HAR UNDER DETTA ÅR EN ALLTMER KLARARE TRO PÅ FRAMTIDEN KOMMIT FRAM.” syften. Lagen om bekämpning av skogsskador kompletterar skogslagen när det gäller skogsbranschens aktörers ansvar att förhindra skador på skogen. Förutom det positiva med att säkerställa en välmående skog ger lagförändringen ytterligare utmaningar för den redan krävande virkeslagringen av barrveden under vår och försommar.

OLLI URPELA

NYA LAGEN GÄLLANDE skogsvårdsföreningar träder i kraft genast i början av 2015. Lagen har som syfte att korrigera olägenheter gällande konkurrenssituationen både inom virkeshandeln och i synnerhet utbudet av tjänster. Den nya lagen ändrar föreningarnas roll på så sätt, att dess särställning som medlemsavgiftsmottagande organisation upphör.

Skogsvårdsföreningarnas förberedelser inför den nya situationen har märkts bl.a. då många mindre föreningar smält samPDQ WLOO VW|UUH KHOKHWHU 3n GH ÀHVWD RUWHU

försvinner ändå inte skogsvårdsföreningarnas skogsfackmän, utan de kommer fortfarande att betjäna skogsägarna.

I SAMBAND MED lagändringen blir medlemskap i en skogsvårdsförening frivilligt och följden av detta antas bli färre medlemsantal. I framtiden kommer alltså skogsägaren själv att besluta vem som har hand om hans/hennes skogsärenden. Det lönar sig att vända sig fackmän i ärenden som gäller skogsvård och virkeshandel. UPM har ett heltäckande utbud av tjänster och ett omfattande nätverk av lokala fackmän på ca 120 orter.

UPPDATERADE UPPGIFTER OM skogstillgångar utgör alltid grunden för en bra planering hur skogen används. Skogscentralens kvalitetsprisbelönta MinSkog. ¿ ±QlWWMlQVW lU HWW XWPlUNW KMlOSPHGHO I|U DOOD VNRJVägare att läsa och utnyttja sina egna uppgifter om skogstillgångar. Det lönar sig alltså att gå in och granVND GH HJQD XSSJLIWHUQD L 0LQ6NRJ ¿ VDPW DQWHFNQD UPM som aktör med rätt att använda uppgifter.

under detta år en alltmer klarare tro på framtiden kommit fram och ute i samhället har ordet bioekonomi blivit ett allt mer synligt modeord. Särskilt cellulosafabrikernas och sågarnas produktion har varit i full gång, vilket har synts också i exportstatistiken och den exportinkomst som vår nationalekonomi så nödvändigt behöver. Ett konkret exempel på framtidstro är UPM:s meddelade om investeringar i Kymi och Jakobstads cellulosafabriker. Merparten av investeringarna har också redan verkställts. Dessutom utvecklar UPM sin sågindustri genom att förnya Alholmens såg i Jakobstad.

Då det gäller skogsindustrins investeringar är en av de viktigaste hörnstenarna en jämn och konkurrenskraftig tillgång på virkesråvara. Fördelarna med ett aktivt skogsbruk ligger därför både i skogsägarens och virkesförädlarens intresse.

INOM SKOGSBRANSCHEN HAR

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿

3/2014 KAUKAAN TEHDASINTEGRAATTI PÄHKINÄNKUORESSA

Ahkeran kierrätyksen tavoitteena on energia- ja raaka-ainetehokkuus.

TAIMESTA TUKIKSI SUUNNITELMALLISESTI

Kokemäkeläinen Heikki Porri luottaa metsäomaisuutensa asiantuntijan hoiviin.

KESKI-SUOMEN METSÄTALOUS ULOTTUU METSÄSTÄ TEHTAALLE.

Jyväskylän vaneritehdas juhlii 100-vuotista taivaltaan.

MINIMOI MYRSKYTUHOT

Suunnitelmallisesti hoidettu, hyvinvoiva metsä kestää myrskyjäkin paremmin.

14

14

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen.

Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2.

Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Ari Mäkelä.

Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

PEFC/02-31-120

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

METSÄN HENKI 3/14

7

UUTISET

HISTORIALLINEN PAAHDE-LIFE-HANKE: LUVASSA TULTA JA VALOA PAAHDE-LIFE-HANKKEESSA TEHDÄÄN TÖITÄ paahdeympäristöjen ja niiden uhanalaisten lajien hyväksi.

Tavoitteena on parantaa paahteisten elinympäristöjen verkostoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hanke on Suomessa historiallinen: samassa hankkeessa hoidetaan ensimmäistä kertaa valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita. Töitä tehdään 69 Natura 2000 -alueella ympäri Suomea, merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä. Tuli pääsee jälleen riehumaan valvotusti paahdeympäristöjen uhanalaisten ja UPM:n vuonna 2013 harvinaistuneiden lajien, kuten hämeenkylmäjulkaisemassa luontojulisteessa kukan ja kangasajuruohon suojelemiseksi.

Harjujemme kasveja on kuvattu UPM on mukana tässä Metsähallituktyypillisiä paahderinteiden sen koordinoimassa hankkeessa yhdessä kasveja. Julisteita voi noutaa eri Hämeen ammattikorkeakoulun, Pohjoispuolella Suomea sijaitsevista Savon ELY-keskuksen, Suomen Metsätoimistoistamme. Toimistojemme keskuksen ja WWF Suomen kanssa. Hanke yhteystiedot löydät helposti käynnistyi 1.8.2014 ja kestää 31.7.2020 osoitteesta saakka. Puolet hankkeen budjetista kattaa EU. www.metsämaailma.fi Lue lisää: www.metsa.fi

UPM Metsän keskitetyt toiminnot muuttivat Tampereelle

UPM BioVerno, uusiutuva diesel, tulee jakeluun Suomeen

työskennellyt UPM Metsän väki on muuttanut uusiin toimitiloihin Tulli Business Parkiin, osoitteeseen Åkerlundinkatu 11.

Tampereen metsäpalvelutoimisto palvelee metsänomistajia entisessä osoitteessa Järvensivuntie 1A. Kaikki yhteystietomme www.metsämaailma.fi

UPM ON SOPINUT

AIEMMIN VALKEAKOSKELLA

8

METSÄN HENKI 3/14

Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavan UPM BioVernon myymisestä NEOT:lle (North European Oil Trade). NEOT toimii öljytuotteiden ja biopolttoaineiden tukkukauppiaana. Suurten suomalaisten huoltamoketjujen, ABC:n, St1:n ja Shellin, polttoaineet tulevat NEOT:lta. www.upm.fi

Tutustu UPM Metsämobiiliin tuo metsäsi asiantuntijan ja UPM Metsän toimistojen yhteystiedot saatavillesi vaivattomasti. Älypuhelimesi paikannuksen avulla voit etsiä lähimmän metsäasiakasvastaavan yhdellä klikkauksella. Voit valita, soitatko, lähetätkö sähköpostia vai ajatko ajo-ohjauksen avulla toimistolle.

Kokeile sovellusta älypuhelimellasi metsämobiili.fi

UPM METSÄMOBIILI

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

Hämeenkylmäkukka on yksi uhanalaisista lajeista, joiden elinympäristÜjä hoidetaan PaahdeLIFE-hankkeessa.

Lue tuore puukauppakatsaus: www.metsämaailma.ďŹ

Katso UPM:n metsäaiheisia videoita:

UPM Metsältä ältä ä äl ält lttä ä monipuoliset et et palvelut metsänetsän e et tssä änän omistajille

www.metsämaailma.ďŹ > Metsäkirjasto > videoartikkelit www.youtube.com/upmmetsa

PUUKAUPPAPALVELUT LLUT LU UT UT

t NBLTVUPO OFVWPUUFMV UJMBLĂŠZOUJ t NFUTĂŠOPNJTUBKBO UBSQFFU IVP NJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t LPSKVVO TVVOOJUUFMV KB UPUFVUVT t UBSWJUUBWBU NFUTĂŠOLĂŠZUUĂšJMNPJ UVLTFU t SBIBMJJLFOOF t FOFSHJBQVV

LUONNONHOIDON

AJOKORTTI

UPM

UPM ON OTTANUT käyttÜÜn uuden sähkÜisen tavan kerrata metsätÜiden ympäristÜvaikutuksia ja kiinnittää sekä oman henkilÜstÜnsä että yrittäjiensä henkilÜstÜn huomiota ympäristÜnäkÜkulmiin metsässä toimittaessa. RaivaussahatÜitä, maanmuokkausta ja kannonnostoa tekevä henkilÜstÜ on koulutettu kevään ja alkukesän aikana.

Oppeja kerrataan ja testataan nyt sähkÜisen Luonnonhoidon ajokortti -sovelluksen avulla.

HenkilÜstÜ saa testilinkin ja opetusmateriaalin sähkÜpostilla ja pystyy testin kysymyksiin vastaamalla testaamaan oman tietämyksensä tason.

Tieto testin suorittamisesta tallentuu myÜs UPM:n järjestelmään. Nyt saatavan palautteen pohjalta sovellusta kehitetään edelleen ja laajennetaan koskemaan myÜs muita tyÜlajeja.

Tavoitteena on sekä luonnon että metsänomistajan näkÜkulmasta laadukas tyÜn jälki.

METSĂ„PALVELUT

t ZLTJMĂšMMJOFO NFUTĂŠTVVOOJUFMNB t NFUTĂŠOPNJTUBKBO KB NFUTĂŠO UBSQFFU IVPNJPJWBU UPJNFOQJEF FIEPUVLTFU t NFUTĂŠOIPJUPUPJNFOQJUFJEFO TVVOOJUUFMV KB UPUFVUVT t NFUTĂŠOIPJUPUZĂšU UBJNJUPJNJUVL TJTUB JTUVUVLTFFO KB UBJNJLPOIPJ EPTUB IBLLVJTJJO t MBLJ KB BTJBOUVOUJKBQBMWFMVU WFSPOFVWPOOBTUB TVLVQPMWFO WBJIEPLTFO UPUFVUUBNJTFFO t 61. :IUFJTNFUTĂŠU t MVPOOPOIPJUP KB WBQBBFIUPJOFO TVPKFMV t TFSUJmPJOUJ MUUT EDUT

t PNB NFUTĂŠBTJBLBTWBTUBBWB t NFUTĂŠNBBJMNB m WFSLLPQBMWFMV t BTJBLBTMFIUJ .FUTĂŠO IFOLJ t NFUTĂŠJTFU UBQBIUVNBU ZNQĂŠSJ WVPEFO ,ZTZ MJTĂŠĂŠ MĂŠIJNNĂŠMUĂŠ 61. O BTJBOUVOUJKBMUB UBJ www.metsämaailma.ďŹ

5&)%­­/ :)%&44­ 50*7&*%&4* .&54­ UPM METSÄN HENKI 3/14

9

UUTISET

UPM BIOVERNO VOITTI EU:N KESTÄVÄN ENERGIAN PALKINNON UPM BioVerno -diesel voitti matkustukseen liittyvien projektien sarjan EU:n Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailussa.

Kilpailussa palkittiin Euroopan parhaat kestävän energian projektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä.

UUSIUTUVA, MÄNTYÖLJYSTÄ VALMISTETTAVA

Palkinto myönnettiin UPM BioVernolle, koska se käyttää innovatiivisesti oman selluntuotannon tähdettä eli mäntyöljyä raaka-aineena kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannossa ja sillä vähennetään kasvihuonepäästöjä. Tuotanto tukee paikallista taloutta ja lisää omavaraisuutta liikenteen polttoaineissa. www.upm.fi

UPM BioVernon raaka-aineena käytetään selluntuotannon tähdettä mäntyöljyä.

UPM

UPM BONVESTA KIINNOSTI ERÄMESSUKÄVIJÖITÄ KAINUUSSA, RIIHIMÄELLÄ JA KOLILLA kalastuksen ja retkeilyn aktiivisia harrastajia kokoontui toukokuun lopun ja kesäkuun alun viikonloppuina Kainuun erämessuille, Riihimäen erämessuille ja Kolin erämessuille. Tapahtumien yhteiskävijämäärä lähenteli 85 000:ta. UPM Bonvesta oli mukana kaikissa tapahtumissa.

Esillä olivat erityisesti metsästäjiä ja kalastajia kiinnostavat Bonvesta-kohteet. Suomussalmen Piispajärven tonteissa huomiota herätti mahdollisuus liittyä tonttikaupan yhteydessä paikallisen metsästysseuran jäseneksi. Kalastajille tarjolla oli unelmatontteja Pudasjärven Korpijoella ja Taivalkosken Niskakoskella, joissa molemmissa tontit sijaitsevat aivan kosken äärellä.

RUNSAS JOUKKO METSÄSTYKSEN,

Tutustu UPM Bonvestan metsätila- ja tonttitarjontaan www.bonvesta.fi UPM

10

METSÄN HENKI 3/14

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

SYKSYN MENOVINKIT Metsän aarteita – taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista Jyväskylässä JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA SIJAITSEVASSA KeskiSuomen museossa esitellään ”Metsän aarteita” 19.9.–7.11.2014. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelman helmistä, maalauksista, grafiikasta, valokuvista ja veistoksista koottu näyttely esittelee metsän ympärille syntyneen teollisuuden syntysijoja ja sen rakentajia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet hienon taidekokoelman synnyn. Näyttelyssä on esillä yli 40 taiteilijan teoksia, muun muassa koivuviilulle maalattu Robert Lucanderin teos Kullervo (2002) sekä harvoin esillä ollut Helene Schjerfbeckin teos Figurstudie (1884).

UPM

60 PROSENTTIA UPM

Vaneritehtaan sorvaussali 1930-luvun puolivälissä.

100 vuotta vanerin valmistusta Säynätsalossa aikoinaan vaneritehtaan, koska hän koki, että koivuraaka-aine piti käyttää tarkemmin hyödyksi. Koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntyi liikaa jätettä.

Säynätsalon historia tehdasyhdyskuntana alkoi jo vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti saaren ja käynnisti siellä sahatoiminnan.

Vuonna 1914 hänen poikansa Hugo käynnisti vaneritehtaan, joka 40-luvulla siirtyi EnsoGutzeitille, 1990 Schaumanille ja 2004 UPM:lle. Nyt Jyväskylän tehdas on yksi kuudesta UPM:n vaneritehtaasta Suomessa ja siellä valmistetaan pinnoitetun ja pinnoittamattoman WISA-koivuvanerin lisäksi UPM:n innovaatioon perustuvaa UPM Gradaa, lämpömuovattavaa puumateriaalia.

HUGO PARVIAINEN PERUSTI

VÄHEMMÄN TYÖTAPATURMIA KAHDESSA VUODESSA

UPM:N VAHVA PANOSTUS työturvallisuuden vahvistamiseen tuottaa tuloksia. Yhtiön työtapaturmien (poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) määrä väheni vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 60 %. Poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrä UPM:n toimipisteissä kautta maailman väheni vuoden 2011 yli 550 tapaturmasta 200:aan vuonna 2013.

Tulosten takana on Työturvallisuuden ryhtiliike 2012–2014 -ohjelma, jonka kautta työturvallisuuden parantamisen eteen työskentelee koko UPM:n organisaatio. Avainelementtejä ovat johdon sitoutuminen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen, yhteiset tavoitteet ja toimintamallit sekä kannustaminen.

Metsässä työskenneltäessä tyypillisiä tapaturmia työympäristön moninaisuudesta johtuen ovat erilaiset liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset. Niiden ehkäisyyn sekä turvavarusteiden käyttöön olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ja saaneet siten vähennettyä tapaturmien määrää merkittävästi.

Työturvallisuuden ryhtiliike kattaa oman henkilöstömme lisäksi myös yrittäjämme ja heidän henkilöstönsä. www.upm.fi

METSÄN HENKI 3/14

11

UUTISET UPM

RÖNTGEN – METSÄENERGIAN LAADUN MITTARI KAIPOLAN VOIMALAITOKSELLA TEHTIIN historiaa menneen lämmityskauden aikana. Osana BEST-tutkimusohjelmaa UPM testasi röntgeniä metsäenergian laadun mittauksessa.

Röntgen asetti kokonaan uuden tason metsäenergian laadun mittaukselle. Kun hakekuljettimesta otetaan yli 90 röntgenkuvaa minuutissa, kertyy yhdestä metsäenergiakuormasta yli 3 000 kuvaa, joiden perusteella laatu on mahdollista määrittää – välittömästi. Uunikuivatukseen perustuvan kosteuden määritys on vihdoin saanut haastajan. Lisäksi röntgen tunnistaa kivet ja muun palamattoman aineksen, kuten raudan.

BEST on Tekesin rahoittama tutkimusohjelma, jossa ovat mukana kaikki merkittävät metsä- ja energiayritykset sekä kaikki keskeiset tutkimuslaitokset.

KONEYRITTÄJIEN JA HEIDÄN KULJETTAJIENSA METSÄLAKIKOULUTUKSET

Markkinoinnin ja viestinnän kesäapuna työskenteli Susanna Rauhala, jonka tekemiä juttuja voi lukea muun muassa www.metsämaailma.fi:stä.

UPM

VUODEN ALUSTA VOIMAAN tulleen metsälain sallimien uusien metsänkasvatusmenetelmien käyttöönotto metsissä vaatii ammattitaitoista, lain yksityiskohdat tuntevaa henkilöstöä. Uusia menetelmiä käyttöönotettaessa korjuuyrittäjät ja heidän henkilöstönsä ovat avainasemassa. UPM on kevään aikana kouluttanut ja perehdyttänyt omien yrittäjiensä henkilöstöä lakiin ja käytännön asioihin, jotka on huomioitava esimerkiksi pienaukkohakkuussa tai kun työskennellään alueella, missä metsänomistaja haluaa toteuttaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta.

AKI MÄKELÄ

12

METSÄN HENKI 3/14

Noin 50 henkilöä kesätöissä UPM Metsällä ERI PUOLILLA SUOMEA, pääasiallisesti metsäasiakasvastaavien ja metsäasiantuntijoiden apuna on kesän aikana työskennellyt noin 50 henkilöä. Toukokuussa ennen töiden alkua kesätyöntekijät perehtyivät turvallisiin työmenetelmiin sekä UPM:n ja UPM Metsän toimintaan.

LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA

HEIKKI IKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö ipalvelupäällikkö UPM M Metsä

Olen saanut isältäni lahjana osuuksia yhteismetsään. Lahjakirja jakirja on julkisen kaupanvahvistajan vahvistama. Kun yhteismetsäosuudet yhteisme m tsäosuudet luovutettiin minulle kiinteistöstä erillisenä, miten saamani yhteismetsäosuudet kirjataan aan nimiini?

1

KALVILA: Teidän

tulee hakea lainhuutoa yhteismetsäosuuksien saannolle. Lainhuudatus tarkoittaa omistusoikeuden saannon kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja tällä tavoin omistusoikeussaannon julkiseksi saattamista. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistöstä erillisenä luovutettu osuus yhteismetsään siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi (niin sanotuksi haamutilaksi). Samoin voidaan yhteisalueosuus siirtää kiinteistönomistajan hakemuksesta hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön. Toimenpiteisiin sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Yhteismetsäosuudet merkitään ja kuuluvat näin kiinteistölle ja omistusoikeus yhteismetsäosuuksiin välittyy kiinteistöomistuksen kautta.

Tarkoitukseni on ostaa metsäkiinteistö. Kauppaan liittyisi ehto tiettyjen tilan myyjän panttivakuuksin turvattujen velkojen siirtämisestä ostajan nimiin, ns. kolmikantasopimuksella myyjän, velkojan ja ostajan välillä. Miten tällainen myyjän velkojapankille tehtävä maksusuoritus vaikuttaa metsätilan ostajan verotukseen?

2

Jos kiinteistökaupassa on esimerkiksi sovittu, että ostaja sitoutuu rahassa suorittamansa kauppahinnan ohella ottamaan vastattavakseen myyjän velkoja, katsotaan luovuttajan hyväksi tuleva, tämän velkojalle sovittu suoritus luonteeltaan vastikkeeksi kiinteistöstä.

Velkavastuun siirtämisessä pidetään velan pääomaarvoa kauppahinnan osana. Kiinteistökaupassa luovutuksensaajan on maksettava varainsiirtoveroa 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Metsätilan ostajalle metsävähennyspohjaa muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsän hankintamenoon luetaan metsän osuus kiinteistön kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, kuten myös metsän osuus varainsiirtoverosta.

KALVILA:

Lahjoitin noin 10 vuotta sitten metsätilani tyttärelleni ja pidätin silloin luovutuksessa itselleni elinikäisen hallintaoikeuden metsätilaan. t Suunnittelen nyt n th hallintaoikeudesta ll luopumista.

Jos luovutan hallintaoikeuden vastikkeellisesti, oikeuttaako hallintaoikeudesta maksettu kauppahinta metsävähennykseen?

3

KALVILA: Luovutuksessa metsätilaan pidättämänne hallintaoikeus on ns. rajoitettu esineoikeus, jonka nojalla oikeuden haltijalla on oikeus toisen omistaman metsätilan käyttöön tietyissä suhteissa.

Hallintaoikeus on irtainta omaisuutta, eikä siitä luopumisesta maksettu kauppahinta muodosta ostajalle metsävähennysoikeutta.

Omistan veljeni kanssa (½ ja ½) puolik-

4 si kiinteistön, johon kuuluu 480 osuutta

yhteismetsään. Kiinteistö on ns. haamutila eikä sillä ole omia tiluksia. Suunnittelen yhteismetsäosuuksien siirtoa lapsilleni. Voinko luovuttaa kiinteistöstä omistusosuuttani vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia ilman veljeni suostumusta?

KALVILA: Kiinteistön yhteisomistajat voivat vain yhdessä luovuttaa yhteisalueosuuksia yhdessä omistamaltaan kiinteistöltä. Kiinteistölle kuuluvien yhteisalueosuuksien luovuttamisen katsotaan koskettavan kiinteistöä kokonaisuudessa, kuten olisi esimerkiksi määräalan luovutus emätilasta. Yhteisomistajan määräämisvalta sen sijaan rajoittuu määräosaiseen omistusoikeuteen. Haamutila voidaan jakaa jakotoimituksessa, joita ovat lohkominen ja halkominen, jolloin kullekin yhteisomistajalle voidaan muodostaa yksinomistukseen omat haamutilat ja merkitä niihin heidän omistusosuuttaan vastaavat määrät yhteismetsäosuuksia. Näin haamutilan määräämisvalta, kuten yhteismetsäosuuksien luovuttaminen, kuuluu kyseisen haamutilan yksinomistajalle. Haamutilan, jolla ei ole omia maa- ja vesialueita, jakaminen hoituu ilman maastotöitä.

Tarvittavia haamutiloja maanmittaustoimisto voi muodostaa jo yhteismetsän perustamis- tai alueen liittämistoimituksen yhteydessä.

METSÄN HENKI 3/14

13

METSÄMAAKUNTA KESKI-SUOMESSA YHDISTYVÄT AKTIIVINEN METSÄTALOUS JA MONIPUOLINEN PUUTA KÄYTTÄVÄ TEOLLISUUS. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM

14

METSÄN HENKI 3/14

eski-Suomi tunnetaan metsien maakuntana, ja maineelle on todellakin katetta. Keski-Suomessa metsien peittävyys on poikkeuksellisen suuri, ja liki 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä.

Metsäteollisuus on Keski-Suomen tärkein teollisuuden toimiala. Alueen viennistä yli 40 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. Tämä mahdollistaa myös aktiivisen metsätalouden, ja alueen kantorahatulot ovat olleet lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Huomattavan suuri osa – liki 70 prosenttia – alueen metsistä on yksityismetsiä. ”Metsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa valtava merkitys”, sanoo Metsäkeskuksen Keski-Suomen aluejohtaja Helena Reiman. ”Alueella on hyvät metsävarat, merkittävä metsäteollisuus, aktiivinen toimintaympäristö ja moni-ilmeinen luonto.”

Keski-Suomi onkin olosuhteiltaan erittäin otollista aluetta metsätaloudelle. Maan eteläosassa ja lounaisessa Vakka-Suomessa maisema on keskimäärin peltomaisempaa, kun taas Lappi on olosuhteiltaan karua.

Myös soita on Keski-Suomessa suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi Pohjanmaan alueeseen.

METSÄN HENKI 3/14

15

Helena Reiman

Metsäteollisuudella on myÜs kerrannaisvaikutuksia alueen muuhun teollisuuteen, esimerkiksi metsäkoneiden ja muiden laitteiden valmistukseen.

Teollisuudenalan murros on näkynyt Keski-Suomessakin, mutta alueen yritykset tähyvät jo tulevaisuuteen uusilla tuotteilla. �Kesän alussa uutisoitu suunnitelma mittavasta tehdasinvestoinnista Äänekoskelle tuo merkittävän piristysruiskeen koko aluetaloudelle ja viennille�, Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen toteaa.

KYSYNTĂ„Ă„ KAIKILLE PUULAJEILLE

UPM:n toiminnot on Keski-Suomessa järjestetty integraatiksi, mikä tarkoittaa, että samalla alueella on toisiaan täydentäviä eri tuotantolaitoksia. Alueella toimivia UPM:n puuta käyttävia tehtaita ovat Kaipolan ja Jämsänkosken paperitehtaat, Korkeakosken saha ja Jyväskylän vaneritehdas. �Toimintojen keskittämisen myÜtä voimme optimoida hankinnan puuvirtoja tehokkaammin�, kertoo UPM:n Keski-Suomen integraattialueen johtaja Matti Toivakainen.

Kolmannes UPM:n puunhankinnasta integraattialueella käytetään alueen omilla laitoksilla, ja kolmannes toimitetaan UPM:n muille tehtaille alueen ulkopuolelle. Loput toimitetaan muille käyttäjille, lähinnä paikallisille kuusisahoille. UPM hankkii myÜs merkittävästi metsänenergiaa, muun muassa Jämsänkoskella ja Kaipolassa sijaitseville omille voimalaitoksilleen.

Monipuolinen puunjalostus merkitsee jatkuvaa kysyntää kaikenlaiselle Anita Mikkonen puulle. �Esimerkiksi Euroopan suurin paperitehdaspaikkakunta Jämsä käyttää valtavan määrän kuusikuitua, ja Korkeakosken mäntysaha tarjoaa paljon mahdollisuuksia lähialueen laadukkaan mäntytukin kasvattajille. Vaneritehtaillamme on aina tarvetta hyvälaatuiselle ja järeälle koivutukille�, Toivakainen toteaa.

MAALLA JA VESILLĂ„

UPM:n Keski-Suomen integraattialueella teollisuus on järjestäytynyt valtapuulajien mukaan. �Jämsän ympäristÜ ja Pelloksen vaneritehtaan ohjausalue ovat kuusivaltaisia, pohjoisemmat

METSÄSTÄ TEHTAALLE PUUKAUPPA ASKEL ASKELEELTA Puukaupan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, kun metsänhoidolliset tai muut tarpeet sitä edellyttävät tai kun ostajan yhteydenotto saa metsänomistajan heräämään puukauppaan. Metsänomistaja voi myÜs itse ottaa yhteyttä ostajaan tai puukauppaa valmisteleviin metsänhoitoyhdistyksiin.

1

t 1VVLBVQBO WBMNJTUFMV BMLBB IBLLVVBMVFFO TVVOOJUUFMVMMB t 1VVLBVQBU TPMNJUBBO TPWJUVTUB IBLLVVBMVFFTUB OZLZÊÊO yleensä kahden vuoden pystykaupalla. t ,PSKVV TVVOOJUFMMBBO KB BKPJUFUBBO UFIUBJEFO FOOBLPJEVO kysynnän ja leimikon laadun mukaan. t ,PSKVV KB QVVO NFUTÊ KB BVUPLVMKFUVT UFIUBJMMF BTFNJMMF tai uittoon tapahtuu tehtaiden puutilausten perusteella.

Puutavaralajista riippuen puut yleensä jo kulkevat samanaikaisesti hakkuun kanssa.

16 16

MET METS ME M METSĂ„N ETS ET E TS T SĂ„ Ă„N N H HENKI ENKI ENK E EN NKI NK N KII 3 K 3/1 3/14 3/ /1 /14 / 14 1 4

Sääolosuhteet, kohde ja puutavaralajit määrittelevät sen, missä aikataulussa puu poisteUBBO IBLLVVBMVFFMUB ,FTÊLPSKVVLPIUFFU pystytään yleensä korjaamaan nopeammin kuin talvikohteet sääolosuhteiden aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

2

t ,VO QVVU PO LPSKBUUV KB LVMKFUFUUV kertynyt puumäärä ja korjuun onnistuminen todetaan siten, että tehdään mittausasiakirjat ja hakkuu todetaan päättyneeksi. t "VUPLVMKFUVLTFO QÊÊUZUUZÊ LBVQQB TBB QÊÊtÜksensä.

alueet puolestaan mäntyvaltaisia, mikä sopii hyvin Pietarsaaren ja Kaukaan tehtaidemme puutarpeisiin”, Toivakainen kertoo.

Lukuisat eri toimituspisteet merkitsevät sitä, että puun kuljettamisessa tarvitaan monia eri kuljetusmuotoja. Erityispiirteenä UPM uittaa paljon puuta Savon suunnalta Kaukaan sellutehtaalle Lappeenrantaan sekä Pelloksen vaneritehtaalle Mikkelin Ristiinaan. Puuta hankitaan myös kesäaikaisella saaristokorjuulla, erityisesti Päijänteellä. ”Suurin pullonkaula tällä hetkellä on junavaunukapasiteetin riittävyys varsinkin talviaikaan, jolloin kuusikuidun kuljetukset ovat suurimmillaan”, Toivakainen toteaa.

Keskusteluissa logistisista haasteista myös tieverkko nousee usein esiin. Valtatie 4 on keskeinen liikenneväylä niin alueen kuin koko Suomenkin kuljetusten kannalta. ”Kuljetusmäärien kasvaessa on tärkeää huolehtia liikenneväylien kunnosta niin, että elinkeinoelämän ja Matti Toivakainen vientiteollisuuden kilpailukyky säilytetään”, toteaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen.

Alemmalla tieverkolla ja metsäautoteiden kunnolla on suuri merkitys puuhuollon varmistamisessa. ”Huolestuttavasti panostukset näihin ovat olleet riittämättömiä. Toiveena on, että jatkossa metsäteollisuuden vaatimukset voidaan huomioida entistä paremmin tällä alueella”, Matti Toivakainen sanoo.

MUUTTUVA METSÄ

Metsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa pitkät perinteet. Metsien laadussa on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos vuosikymmenien kuluessa. Metsävarojen voimakkaasta hyödyntämisestä huolimatta puuston keskitilavuus on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut 1,6-kertaiseksi.

”NUORTEN METSIEN KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN ON KAIKEN A JA O.” HELENA REIMAN

Kauppa jatkuu usein esimerkiksi energiapuun korjuulla noin vuoden kuluessa. Metsäpalveluna toteutettavat jälkityöt on helpointa sopia samalla, kun puukauppakin tehdään.

3

POHJANMAAN INTEGRAATTIALUE

KESKI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE Jyväskylä Jokilaakso Korkeakoski

UPM Metsän integraattialueet.

ITÄ-SUOMEN INTEGRAATTIALUE

LÄNSI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE METSÄN METSÄN METS MET ME M ETS ET E TSÄ TS ÄN N HENKI HENKI HE EN ENK ENKI NK NKI N KII 3/14 K 3/1 3/14 3 3/ /1 /14 / 14 14

17 17 1 7

”Kehitys on ollut huimaa”, Metsäkeskuksen Helena Reiman toteaa. ”Kun katsoo esimerkiksi 1950-luvun hiihtokilpailujen taustalla näkyvää metsää, se on aivan erilaista kuin nykyään.”

Puuston keskitilavuuden voimakas kasvu on seurausta sodanjälkeisten vuosikymmenien määrätietoisesta metsänhoidon kehittämisestä. 1900-luvun alun harsintahakkuiden jälkeiset metsät ovat nyt parhaassa kasvuvaiheessa.

Hakkuita olisi kuitenkin mahdollista lisätä vielä paljon.

Metsäntutkimuslaitoksen arvio suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta Keski-Suomen Metsäkeskuksen alueella on tällä hetkellä noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisen viiden vuoden aikana hakkuiden keskiarvo on ollut noin 5 miljoonaa kuutiometriä. ”Nämä laskelmat perustuvat kestävään hakkuumäärään, jossa taataan seuraaville sukupolville yhtä suuret mahdollisuudet metsän tuotolle”, Reiman tähdentää.

Metsien kehittymisen myötä suurin kestävä hakkuumahdollisuus kasvaa entisestään. Vuonna 2020 kestäväksi hakkuumääräksi Keski-Suomessa arvioidaan jo 7,1 miljoonaa kuutiometriä.

Puuston tilavuuden ja kasvun lakipiste on näköpiirissä 20–30 vuoden kuluessa.

Kehitys ei kuitenkaan ole automaattista. ”Metsät eivät kehity, ellei aktiivista ja täysipainoista metsänhoitotyötä jatketa”, Reiman muistuttaa.

OMA METSÄ KULLAN KALLIS

Keski-Suomen metsänomistajat ovat muuhun Suomeen verrattuna varsin aktiivisia metsän käyttäjiä ja hoitajia. Viiden viime vuoden aikana 82 prosenttia metsäaloista on myynyt ainespuuta, mikä on selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo.

Myös taimikon hoitoa tehdään aktiivisesti ja metsänomistajien neuvontapalveluita käytetään paljon. ”Metsänomistajan on hyvä olla täällä. Puuta kysytään ja alueella on paljon toimijoita puun ostajista isoihin ja aktiivisiin metsänhoitoyhdistyksiin sekä yksityisiin metsäpalveluyrityksiin”, toteaa Reiman.

Toki kehitettävääkin löytyy. ”Nuorten metsien kunnosta huolehtiminen on kaiken A ja O. Metsiä perustetaan hyvin, mutta varhaishoidossa olisi parannettavaa. Kaikkia metsänhoidon toimenpiteitä tarvitaan, myös oikein kohdistettuja hakkuita”, Reiman sanoo. ”Metsä on niin arvokas luonnonvara – niin taloudellisesti kuin virkistysarvoiltaan – että sitä kannattaa hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Reiman jatkaa. ”Suomalainen vieraantuu vauhdilla metsästä, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä, missä heidän metsänsä ovat, saati miten niitä pitäisi hoitaa. Metsäammattilaisten onkin tärkeä tulla niin lähelle metsänomistajaa, että tämä voi itse hahmotella, miten hoitaa metsäomaisuuttaan mahdollisimman hyvin.”

SATA VUOTTA VANERIA UPM:N JYVÄSKYLÄN VANERITEHDAS viettää tänä vuonna merkkipäiväänsä. Säynätsalossa sijaitsevalla tehdasalueella aloitettiin vanerin tuotanto vuonna 1914. Sata tuhatta kuutiometriä vaneria vuodessa tuottava tehdas työllistää 240 henkilöä.

Jyväskylän vaneritehtaan tuotteita ovat pinnoittamattomat ja pinnoitetut perusvanerit koivusta ja kuusesta sekä erikoisvanerit, kuten komponentit. Pääkäyttökohteet ovat rakentaminen, betonointi sekä parketti- ja huonekaluteollisuus.

Tuotemerkkejä ovat UPM:n WISA-vanerit sekä uusi lämpömuovattava puumateriaali UPM Grada. Tehtaan tuotanto menee lähes kokonaan vientiin.

Tehtaan käyttämä puu pyritään aina hankkimaan lähialueilta. ”Kotimainen puu on ominaisuuksiltaan ylivoimaista, mikä näkyy myös lopullisen tuotteen laadussa. Käytämme paljon laadukasta koivutukkia, mutta myös järeälle kuusitukille on paljon kysyntää UPM:n havuvaneritehtailla Pelloksessa”, kertoo Jyväskylän vaneritehtaan johtaja Tero Hannonen.

viiluista ristiin liimaamalla valmistetun puulevyn perusidea on säilynyt muuttumattomana, mutta tuotantotehokkuudessa ja vanerin ominaisuuksissa on edetty huimasti.

Vanerin valttina on myös ekologisuus. Materiaalin lujuuspainosuhde on verrattavissa alumiiniin, mutta sen valmistuksessa tarvittava energiamäärä on tästä vain murto-osa. ”Kansainvälisille asiakkaillemme on tärkeää paitsi vanerin ensiluokkainen laatu myös se, että sen valmistuksessa käytetty puu on lähtöisin kestävästi hoidetuista metsistä,” Hannonen sanoo. Suomessa metsät on perinteisesti sertifioitu PEFC™sertifioinnilla, mutta maailmalla yhä useampi asiakas haluaa myös FSC®-sertifioituja tuotteita – myös vaneria. ”FSC-sertifiointi PEFC:n rinnalla voi avata kiinnostavia mahdollisuuksia myös yksittäiselle metsänomistajalle,” Hannonen sanoo.

YLIVOIMAINEN LUJUUS-PAINOSUHDE

Vanerin historia ulottuu Egyptin faaraoiden aikaan, mutta sen teollinen valmistus sai alkunsa 1850-luvulla. Ohuista

18

METSÄN HENKI 3/14

Tero Hannonen

VIERASKYNÄ ERNST F. DOCHNAL

ERNST F. DOCHNAL

Toimitusjohtaja FGF Rautalampi Forest Holding Oy FGF Ylöjärvi Forest Holding Oy

MIKSI SUOMEN METSÄT KIINNOSTAVAT ULKOMAISIA SIJOITTAJIA? GLOBAALISTI TOIMIVA SAKSALAINEN metsärahasto alkoi sijoittaa Suomeen viitisen vuotta sitten. Kahden metsää omistavan yhtiön hoidosta verrattuna sijoituksiin muissa maissa on vuosien varrella saatu paljon kokemuksia. Niiden pohjalta on koottu seuraava kokoelma hyviä syitä sijoittaa suomalaiseen metsään.

ki- ja kuitupuun hinta riippuu kysynnästä ja korjuuolosuhteista: harvennus, päätehakkuu, maaston laatu, puuston määrä. Suuria määriä myyvät pitkäaikaiset puuntuottajat kuten metsärahastot voivat saada myös lisähintaa esimerkiksi FSC® VHUWL¿RLGXVWD SXXVWD

METSÄN TYYPILLISEN RAKENTEEN tai ikäluokkasijoitusympäristön. jakautuman sekä ammattimaisen kestävän hoidon Maassa vallitsee vakaa politiikka ja hyvä oikeusturansiosta voi metsän arvo nousta keskipitkällä tai va. Liiallista byrokratiaa ei ole, ja pitkällä aikavälillä. Se varmistaa metsälainsäädäntö on moderni – vailsijoituksen arvon. Suomessa on ”SUOMI TARJOAA la liikoja rajoituksia. Talousmetsän myös mahdollista vakuuttaa metmarkkinahinta perustuu Suomessa VlW OXRQQRQNDWDVWUR¿HQ YDUDOOH TURVALLISEN SIJOITUStavallisesti mahdolliseen, kestävään Tämä voi usein olla rahastosijoitYMPÄRISTÖN.” tuottoarvoon. Esimerkiksi Keski- ja tajalle merkityksellinen tekijä.

Etelä-Euroopassa hankintahintaa nostaa ja sijoituksen tuottoa alentaa METSÄN RYHMÄSERTIFIOINTI, maapohjan ”preemio”. myös FSC, on mahdollista kohtuullisin kustannuksin.

Se kannattanee puusta saatavan mahdollisen lisähinVIIME VUOSINA SUOMESSA on ollut myynnissä nan vuoksi. Osalle sijoittajista myös sijoituskohteen pienten, 30–50 hehtaarin tilojen ohessa myös useam- ”vihreys” on tärkeää. man tuhannen hehtaarin metsäalueita, jotka sopivat SUOMESSA PUUKAUPASTA SUORITETAAN yleensä metsärahastojen kaltaisille sijoittajille. Useimmilla ennakkomaksu arvioidun määrän mukaan. Loppumyytävillä tiloilla on hyvä tieverkosto, tilan tiedot erä maksetaan hakkuun ja mittauksen jälkeen. Näin on dokumentoitu laadukkaasti ja niillä on harjoitettu myyjä saa rahat nopeammin käyttöönsä kuin monessa kestävää metsätaloutta. muussa maassa. Suomen metsämarkkinoiden suhteelSIJOITTAJILLE ERITYISEN KIINNOSTAVAA on, että lisen laajuuden takia metsän myynti sujuu yleensä sekä suunnittelusta että käytännön operatiivisesta toi- melko kivuttomasti. minnasta huolehtivat pätevät metsäyhtiöt tai metsänhoitoyhdistykset. Palveluntarjoajilla kuten UPM:llä LOPUKSI VOIDAAN TODETA, että sijoitus suomaon kattava organisaatio: kokeneet paikalliset metsälaiseen talousmetsään on melko vähäriskinen ja ammattilaiset ja yrittäjät sekä erinomainen logistiiksuhteellisen kiinnostava erityisesti sijoittajille, joiden ka. Palveluntarjoajat pystyvät ottamaan suunnittesijoitushorisontti on keskipitkä tai pitkä, eli sijoitlussa huomioon asiakkaan erityistarpeet, mikä tekee tajille, joiden silmissä ei kiilu vain ”quick dollar”. heistä arvokkaita kumppaneita. Suomen toimivat Avaimet menestykseen ovat oikea hankintahinta ja puumarkkinat ovat laajuudeltaan noin 60 miljoonaa ennen kaikkea hyvä yhteistyö oikein valitun, hyvän kuutiometriä vuodessa. Suurin osa puukaupasta on kumppanin kanssa, joka huolehtii metsänhoidosta ja pystykauppaa, ja korjuusta huolehtivat yrittäjät. Tuk- ostaa puuta säännöllisesti.

SUOMI TARJOAA TURVALLISEN

METSÄN HENKI 3/14

19

Puun rungon järeät osat, tukit, sahalle tai vaneritehtaalle

Havutukki

Tukin sisus sahataan lankuiksi, laudoiksi tai rimoiksi Kuusikuitupuu paperitehtaalle Havu- ja lehtikuitupuu sekä sahaukseen kelpaamaton puu sellutehtaalle

Sahanpuru sellutehtaalle Haketettu tukin pintaosa sellutehtaalle

Kuori biopolttolaitokseen

Kuorimo

Kuorinta ja haketus

Sellutehdas Valkolipeä

Talteenotto

Keitto Pesu

Keittolipeän valmistus

Valkaisu

Mustalipeä

Poltto, soodakattila

Havusellun varastosäiliö

Lehtipuusellun varastosäiliö

Haihdutus

Mäntyöljy biojalostamolle Sähköä ja höyryä sellutehtaan kuivauslinjoille ja paperitehtaalle Ko

Biojalostamo

Metsäenergiaa (kannot, oksat ja latvukset) sekä turvetta

vu

se

llu

se

llu

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos

Biovoimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle ja lämpöä ja sähköä Lappeenrannan Energialle

Sä

Uusiutuvaa dieseliä öljyja biotuotetukkukaupalle sekoitettavaksi ja sieltä edelleen huoltoasemille jakeluun

hk

öä

Kuivattu liete

Biologisella jäteveden puhdistamolla puhdistetaan jätevedet. Jätevedestä eroteltu liete poltetaan biovoimalaitoksella.

Ha

ivu

Ka

ja

hö

yr

uk

olä

yä

mp

öä

ja

sä

hk

öä

Kaukolämpöä ja sähköä Lappeenrannan asukkaille

20

METSÄN HENKI 3/14

NÄIN TEHOKKAASTI TOIMII

Kuitupuu sellu- tai paperitehtaalle

KAUKAAN TEHDASINTEGRAATTI

Saha ja kuivaamo

KAUKAAN TEHDASALUEELLA JALOSTETAAN vuosittain yli 5 miljoonaa kuutiometriä puuta selluksi, paperiksi, sahatavaraksi ja energiaksi. Puuraaka-aine ja kaikki tuotannon tähteet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Alueen kiinteästä jätteestä hyötykäytetään 90 %. Soodasakka ja tuhka ovat aineksia, joita ei pystytä hyödyntämään tehdasalueella.

Niitä voidaan kuitenkin käyttää maanrakennuksessa ja tuhkaa myös metsän lannoituksessa. Uusia käyttökohteita tutkitaan jatkuvasti.

Hiomo

INFOGRAFIIKKA: OSMO PÄIVINEN Hioke paperitehtaalle

Integraatin tavoite on raaka-aine- ja energiatehokkuus

Havusellu paperitehtaaseen

sellu

Havu

Valmis sahatavara asiakkaille rakentamiseen, jatkojalostukseen tai huonekaluteollisuuteen

Koivusellu ja osa havusellusta kuivaukseen

Kaksi paperikonelinjaa

Sähköä ja höyryä paperitehtaaseen

Sellun kuivauskoneet

Paperin varastointi ja lähetys asiakkaille aikakauslehtiin ja mainospainotuotteisiin

Sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle

Kuivatun sellun varastointi ja lähetys asiakkaille paino-, tarra-, erikois- ja hygieniapaperien valmistukseen

Tehdasalueen kierrätysaste on

90 % METSÄN HENKI 3/14

21

TEKSTI: MILLA MAJANDER KUVAT: JUSSI PARTANEN

TAIMESTA TUKKIPUUKSI METSÄNOMISTAJA HEIKKI PORRI ON LUOTTANUT OMAISUUTENSA METSÄASIANTUNTIJAN HOIVIIN. KUMPPANUUDESTA VERSOAA PAITSI ONNISTUNUTTA PUUKAUPPAA MYÖS HUOLETONTA MIELTÄ.

22

METSÄN HENKI 3/14

M

etsätie halkoo vihreää kultaa. Silmä niittää suomalaista sielunmaisemaa vasemmalta ja oikealta.

Edessä Kokemäen Pilkistössä siintää Heikki Porrin ikioma metsä.

Metsä, jonka Porri on perinyt ja jonka hän haluaa omille jälkipolvilleen jäävän. Metsä voi hyvin, kiitos hyvän metsänhoitosuunnitelman. ”Tuossa näyttää kasvavan hyvää tulevaa tukkipuuta”, Porri osoittaa tyytyväisenä kohti luotisuoria mäntyjään.

Hänellä on voimassa oleva metsänhoitosopimus UPM:n kanssa, ollut jo 2000-luvun puolivälistä

lähtien. Metsäasiakasvastaava Esko Lahtinen on tänä aikana vastannut Porrin kahdeksankymmenen hehtaarin metsän hyvinvoinnista ja kasvusta monin eri tavoin ja toimenpitein. ”Hyvin hoidetussa metsässä kasvaa hyvälaatuista puuta. Se takaa maanomistajalle tuottoa. Kun metsä hoidetaan ajallaan, molemmat osapuolet hyötyvät”, Lahtinen kiteyttää metsänhoitosopimuksen hyödyt.

HYVILLÄ MÄNNYN MAILLA

Metsäomaisuus vaatii suunnitelmallista hoitoa, jotta puusto kasvaisi ja tuottaisi arvokasta tukkipuuta.

Metsänomistaja voi solmia UPM:n kanssa metsänhoitosopimuksen, jonka olennainen osa on ajan tasalla oleva metsänhoitosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

METSÄN HENKI 3/14

23

Tässä hoidetaan metsää. Metsäsoppi-palvelussa voi jokainen metsänomistaja seurata oman metsänsä hoidon tilannetta ja etenemistä.

”KUN METSÄ HOIDETAAN AJALLAAN, MOLEMMAT OSAPUOLET HYÖTYVÄT.” ESKO LAHTINEN

”Siinä voidaan ottaa huomioon metsänomistajan omat toiveet ja tavoitteet”, Lahtinen kertoo.

Porri ja Lahtinen istahtavat tarkastelemaan ajantasaista tulostetta metsästä ja sen eri osien vaiheista. Vuosien mittaan miehet ovat tulleet toisilleen tutuiksi. Kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä: Porri saa olla turvallisin ja huolettomin mielin, kun omaisuus on hyvissä käsissä.

UPM:lle taas tärkeää on tehtaiden puuhuolto, ovathan Porrin metsät lähellä UPM:n tehtaita, Rauman paperitehdasta ja Porissa sijaitsevaa Seikun sahaa. ”Kunhan vaan hinnasta sovitaan”, Porri lohkaisee hymyillen liikekumppanilleen.

24

METSÄN HENKI 3/14

Metsää on ympärillä silmänkantamattomiin, mutta lähempi tarkastelu metsäammattilaisen kanssa paljastaa sen kerrokset ja syvemmän olemuksen. Porrin metsässä on käynnissä kasvun eri vaiheita. On eri ikäistä taimikkoa, nuoria männiköitä ja uudistuskypsääkin metsää.

Istutuksen jälkeen suoritetaan varhaisperkaus, minkä jälkeen siirrytään taimikonperkaukseen. Hoidettuja kasvatusmetsiä kannattaa myös lannoittaa, jotta metsä antaisi taloudellisesti paremman tuloksen. Suurimman hyödyn lannoituksesta saa siinä vaiheessa, kun puusto on järeytymässä tukkikokoon. Harvennusten pitää myös olla tehtynä ajallaan. ”Vuonna 2008 tällä paikalla on vielä ollut tukkimetsä.

Ensin alueella tehtiin ennakkoraivaus, jossa kitukasvuinen aluspuusto poistettiin. Sen jälkeen puusto hakattiin.

Seuraavana vuonna alueelle tehtiin kaivinkoneella mättäät, joille puolitoistavuotiset kuusentaimet istutettiin”, kertoo Lahtinen taimikossa.

Kuusenpaakkutaimet ovat kasvaneet hyvin, joskin koivut menevät alkuvaiheen kasvussa ohitse. ”Koivut poistetaan varhaisperkauksessa lähes kaikki, jotta kuusi pääsee kunnolla kasvamaan. Puut saavat kasvaa 5–8 metrin mittaisiksi, minkä jälkeen tehdään taimikonperkaus, jos siihen on tarvetta. Ensiharvennus

Heikki ja Riitta Porrin lapsenlapset Vivian Forsström (vasemmalla) ja Amanda Henttinen ovat isovanhempien apulaisina.

Sauna lämpenee tietysti omasta metsästä hakatuilla klapeilla.

Omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät niin ikään oman metsän puilla.

tehdään puuston ollessa 25–30 vuotta vanhaa. Puustoa harvennetaan vielä yhdestä kahteen kertaa ennen uudistamista. Meneehän siihen aikaa”, Porri toteaa viitaten puun kasvuaikaan. Taimen kasvaminen myytäväksi tukkipuuksi kun kestää 60–80 vuotta.

MERKITTÄVÄ LÄHIPUUKAUPPA

Lahtinen käy aika ajoin paikan päällä Porrin metsässä tekemässä kartoituskäyntejä ja havainnoi vuosittain metsälle tarpeelliset toimenpiteet. Etenkin myrskyjen jälkeen tuulikaadot pitää kartoittaa. Kaikki tieto päivitetään UPM:n sähköiseen metsäsuunnittelujärjestelmään.

Metsäsoppi-verkkopalvelusta voi metsänomistaja halutessaan tarkastella ajantasaisia tietoja. ”Metsäsopista näkee kuvioittain tiedot puustosta ja maapohjasta, hakkuu- ja metsänhoitotyöehdotukset ja kehitysennusteen. Palvelu sisältää myös metsäveroosion, jonne voi kirjata metsätalouden verokirjauksia ja lähettää veroilmoituksen Verohallintoon sähköisesti”, Lahtinen kertoo.

UPM tarjoaa puukauppapalveluiden lisäksi muun muassa metsäsuunnittelua, metsän uudistamiseen liittyvät palvelut, taimikonhoitoa, metsälannoitusta ja esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Toimivat asiakassuhteet lähellä tehdasta takaavat UPM:n laitoksille toimitusvarmuuden. ”Puun hankinta saadaan pidettyä tasaisena sopimusasiakkaiden ansiosta. Reilusti yli puolet puuraakaaineesta ostetaan sopimusasiakkailta. He ovat meille siis tärkeitä kumppaneita”, Lahtinen summaa.

Laki velvoittaa päätehakkuun jälkeen uudistamaan metsän. Puukaupan yhteydessä metsänomistajan kanssa tehdäänkin sopimus uusien taimien istuttamisesta.

Luontaista uudistamista käytetään karuimmilla kasvu-

paikoilla. Porrin metsässäkin on siemenpuiden avulla syntyneitä laadukkaita taimikoita. Kyseisestä metsästä kuusikuitua on päätynyt Raumalle paperitehtaalle, tukkeja Seikun sahalle Poriin ja mäntytukkeja Korkeakosken sahalle Juupajoelle.

Metsätalous on murroksessa suurten ikäluokkien vanhetessa. Uusilla sukupolvilla ei välttämättä ole edellytyksiä ottaa vastuuta metsänomistajina. Tällaisissa tilanteissa UPM:n tarjoamiin asiantuntijapalveluihin kannattaa tarttua.

METSÄSTÄ KOTIIN

Kymmenen kilometrin päässä metsän siimeksestä asuvan Porrin pariskunnan pihassa on komeankokoinen klapikasa. Arvatenkin omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät oman metsän puilla, jotka taimikonhoidon yhteydessä polttopuiksi syntyivät. Oma metsä antaa lämmön lisäksi luontoelämyksiä isovanhemmille ja kuudelle lapsenlapselle. ”Käymme sienestämässä, marjastamassa, teemme metsään retkiä lastenlasten kanssa ja samalla otamme valokuvia. Kasvua on mukava seurata ja hoidettua metsää on sitä paitsi ilo jo katsella”, Riitta Porri sanoo.

Myös hänellä on Joroisissa metsää, jota UPM hoitaa. Pariskunta seuraakin aktiivisesti metsiensä hoitoa nettipalvelun kautta. Sukupolvien jatkumosta kumpikin haluaa pitää kiinni.

Erkkilä-nimisen tilan metsä on ollut Porrin suvun hallussa jo toista vuosisataa. Heikki Porrin isoisä osti maan vuonna 1880, ja samassa suvussa vihreä kulta saa jatkaa kasvamistaan ja ilon tuottamista. ”Näin saisi jatkua tulevaisuudessakin, hyvän asiantuntijan huomassa. Koen sen tärkeäksi”, Heikki Porri toteaa.

METSÄN HENKI 3/14

25

Kärppäsaaria on kaksi: isompi kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, pienempi on metsätalouskäytössä ja lisäksi omistajansa mökkisaarena.

Pienemmässä Kärppäsaaressa tehtiin kesällä kasvatushakkuu. Hakkuualue oli pienehkö, noin 6 hehtaaria.

KATSO VIDEO Katso video saarihakkuusta. Mukana myös ilmakuvaa.

Maakesken ja Kärppäsaaren välinen noin kymmenen kilometrin matka taittui hinaajalla ja lautalla noin kahdessa tunnissa. Saaripuun kuljetukset noudattelevat laivaväyliä.

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ

KYMI 6

TUO PUUT KUIVINA MANTEREELLE SAARISAVOTTA ON MUUTEN MELKO TAVALLINEN PUUNKORJUUTYÖMAA, MUTTA KULJETUKSET VAATIVAT ERITYISOSAAMISTA JA -KALUSTOA.

Padasjoen Maakeskessä sijaitseva vanha uittoyhdistyksen pudotuspaikka palvelee nykyistenkin saarihakkuiden tarpeita. Sitä kautta kulkevat lähiympäristön saarityömaiden koneet, tarvikkeet, työntekijät ja puu.

Pudotuspaikan ympäristössä on useita metsätalouskäytössä olevia saaria. Pienemmän Kärppäsaaren hakkuusopimus on vuodelta 2012, töihin siellä päästiin kesällä 2014, kun lähiympäristöstä oli saatu koottua riittävä määrä muita saarikohteita.

Tavaran pitää liikkua ripeästi myös Maakeskestä eteenpäin, sillä 42-metriselle lautalle mahtuu kerrallaan 3–4 autokuormallista puuta.

26 26

METSÄN METS M ETSÄN N H HENKI ENKI ENK EN NK N K 3/ 3/14 3/1 /1 /

Lastauspaikka oli alkujaan ajateltu saaren pohjoisrannalle. Hakkuiden alkaessa Päijänteen suurimmalta selältä eli Tehinselältä puhalsi niin voimakas pohjoistuuli, että suunnitelmia muutettiin. Uusi lastauspaikka löytyi saaren suojaiselta puolelta, ja työt saatiin hoidettua tuulesta huolimatta.

Järveltä katsoen maisema on hakkuiden jälkeen ennallaan, sillä saaren rannoille jätettiin koskematon suojavyöhyke. Näin toimitaan kaikissa saarissa, mutta kansallispuiston kupeella maiseman säilyminen oli erityisen tärkeää. Hakkualueesta rajattiin pois myös rannassa ollut rehevämpi tervalepikkö, kalliot, niemenkärki ja mökin ympäristö, josta tosin kaadettiin yhteistuumin omistajan kanssa joitakin suuria puita.

Matalakaan ranta ei ole este saaripuunkorjuulle. Lautan syväys lastattuna on metri ja hinaajan 1,7 metriä, joten sopiva lastauspaikka löytyy useimmista saarista.

Pienen Kärppäsaaren hakkuutyöt veivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä hoidettiin hakkuut kahdella motolla, seuraavana päivänä tilalle tuotiin ajokoneet, puut siirrettiin lautalle ja ajettiin mantereelle.

K

ymi 6 -hinaaja lauttoineen ja kuormineen alkaa olla Päijänteellä jo tuttu näky, sillä KoneYijälä tekee saaripuunkorjuuta omalla kalustollaan jo viidettä vuotta. Silti päät kääntyvät edelleen, kun noin 200 mottia puuta seilaa lauttakyydissä ohi.

Kannattaa katsoakin, sillä useasta lohkosta koostuva lautta on Kone-Yijälän omaa suunnittelua, ja hinaajakin on varta vasten tehtäväänsä varten paranneltu. ”Systeemiä lähdettiin kehittämään UPM:n toiveesta, että puut pitäisi saada Päijänteellä saarista kuivina pois”, kertoo yrittäjä Antti Yijälä.

SUUNNITTELUA, SUUNNITTELUA JA SUUNNITTELUA

Saarisavotta lähtee liikkeelle hakkuusopimuksen tekemisestä. UPM:n metsäasiakasvastaavalle Jarmo Rajalalle saarileimikoita tulee työn alle säännöllisesti, koska hänen toimipaikkansa on Padasjoella, Päijänteen rannalla. Rajala tarkistaa ensin, mitä kaavoitus määrää kohteen käytöstä, ja sen jälkeen on aika hankkiutua saareen katsomaan paikkoja.

METSÄN HENKI 3/14

27

Kuormatraktori ajaa saaresta pienemmälle lastauslautalle ja purkaa siitä puut varsinaiselle kuljetuslautalle.

”Mieluiten menen sinne yhdessä metsänomistajan kanssa, jos mahdollista”, Rajala sanoo.

UPM:n metsäasiakasvastaava huolehtii suunnittelun niin pitkälle, että korjuuyrittäjä tietää paikalle tullessaan tarkasti, mitä leimikolla on tarkoitus tehdä. Korjuukartalle merkitään etukäteen hakkuukuviot, suojavyöhykkeet ja muut säästettävät kohteet sekä isommissa saarissa ajoreitit. ”Myös lastauspaikka merkitään kartalle, mutta kyllä yrittäjä tai hinaajan kippari viime kädessä katsoo, mihin lautta kannattaa ajaa”, Rajala naurahtaa.

Hyvä ennakkosuunnittelu on myös yrittäjän työssä saarisavotan onnistumisen edellytys. Lauttaa käytetään paitsi puun kuljetukseen myös koneiden siirtämiseen kohteesta toiseen. Tähän kuvioon pitää sovittaa vielä työntekijöiden vuoronvaihdot, eikä tarvikkeita sovi unohtaa matkasta.

”PUUNKORJUU EI JUURI EROA MANTEREELLA TEHTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ, VAIN TYÖMATKAT OVAT HAASTEELLISEMPIA.” ANTTI YIJÄLÄ

28 8

METSÄN METS ETSÄ SÄN ÄN HENKI HENK ENKI NK KI 3 KI 3/ 3/14 3/1 /1 /14 / 14

”Jos saaressa huomaa, että jotain puuttuu, aika vaikeahan sitä on lähteä hakemaan”, Yijälä toteaa.

OLOSUHTEIDEN MUKAAN, MAISEMAA KUNNIOITTAEN

Tarkkoihinkin suunnitelmiin tarvitaan joskus joustoa.

Kone-Yijälä tekee saarihakkuita toukokuusta marraskuulle, ja tähän väliin mahtuu monenlaista keliä. ”Kovalla tuulella ja sumulla järvelle ei kannata lähteä, mutta muuten töitä tehdään kahdessa vuorossa”, Yijälä kertoo.

Saarisavotoille ovat valikoituneet ne työntekijät, joilla on kokemusta vesillä liikkumisesta. ”Puunkorjuu ei juuri eroa mantereella tehtävästä työstä, mutta työmatkat ovat saarikorjuussa haasteellisempia. Meillä onkin kiinnitetty erityistä huomiota venematkojen turvallisuuteen”, Yijälä kertoo.

Puun kuljettaminen mantereelle tuo saarisavotoille lisäkustannuksia mantereella tehtäviin hakkuisiin verrattuna. Siksi saaripuun hintakin on alhaisempi eikä ihan pieniin saariin kannata mennä lainkaan. ”Metsänomistajat tuntuvat ymmärtävän nämä hintakysymykset hyvin, ja jos saaressa olevaa metsäänsä haluaa hoitaa, niin onhan siellä joka tapauksessa tehtävä hakkuita”, Rajala toteaa.

Korjuuyrittäjälle saarihakkuut ovat vuoden kiertoa tasaava tehtävä. ”Monena keväänä olisi voinut olla hiljaistakin ilman saaripuuta, saaret kun ovat tyypillisesti kelirikkoleimikkoja: ne ovat usein kantavaa maata ja mantereella käyttämämme vanhat pudotuspaikat hyvin pohjattuja”, Yijälä sanoo.

Metsänomistajia askarruttaa usein myös saarihakkuiden vaikutus maisemaan. Siksi rantaviivan puut jätetään paikoilleen. ”Tavoitteena on, että hakkuiden jälkeen saari näyttää järveltä katsoen lähes samalta kuin ennenkin”, Rajala sanoo.

KYSYMYS & VASTAUS ASIANTUNTIJANA JANNE KIILIÄINEN

JANNE KIILIÄINEN

päällikkö, yksityismarkkinoiden ja puuhuollon tuki UPM Metsä

MITEN MYRSKYTUHOIHIN VOI VARAUTUA? Hyvinvoiva metsä kestää myrskyjä paremmin kuin uudistuskypsä tai lahottajasienien ja tuholaisten vaivaama metsä.

Aktiivinen metsänhoito ylläpitää puuston elinvoimaisuutta, joten ajallaan suoritetut metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteet ovat myös myrskyyn varautumista.

Tehtävissä hakkuissa on mahdollista varautua myrskytuuleen siten, että pyritään välttämään hakkuun rajauksia, jotka paljastavat tuulille alttiin metsänreunan. Erityisesti vanha kuusikko on herkkä tuulituhoille.

MISTÄ JOHTOLINJOJEN VIERIMETSÄNHOIDOSSA ON KYSYMYS? Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkkoyhtiöitä ylläpitämään verkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jakeluyhtiö voi kaataa ja poistaa puita sähkölinjan vierimetsästä.

Hyvin hoidettu vierimetsä tuo metsänomistajalle sekä taloudellista että maisemallista hyötyä. Metsänomistaja saa kantorahatulon kaadetuista puista. Vierimetsän hoidon yhteydessä on hyvä toteuttaa myös muut lähimetsän hakkuu- ja hoitotarpeet.

KORVAAKO METSÄVAKUUTUS MYRSKYTUHOJA? Metsävakuutusten tasoja on monia. Suppeammillaan metsävakuutus on palovakuutus. Kattavimmissa on mukana myös myrskytuhojen korvaaminen. Erityisen tärkeää on tutustua vakuutusten korvausmääriin – millaiset enimmäiskorvausmäärät vakuutuksessa on ja korvaako vakuutus esimerkiksi oman metsän tukkipuuston arvon.

MITEN TULISI TOIMIA MYRSKYN JÄLKEEN? Jos metsässäsi on myrskyn vastikään kaatamia tai vaurioittamia puita, arvioi omatoimisesti tuhon laajuutta ja ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan, joka kartoittaa myrskytuhot ja sen myötä syntyneet hakkuutarpeet. Aiotusta puunkorjuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen, mutta tämä hoituu vaivattomasti metsänhakkuusopimuksen

yhteydessä. Tärkeää on, että myrskypuiden korjuu aloitetaan välittömästi, jotta sinistäjäsienet eivät pilaa puutavaraa eivätkä hyönteistuhot leviä ympäröiviin metsiin seuraavien vuosien aikana. Vakuutusyhtiöstä kannattaa varmistaa mahdollisimman nopeasti, mikä on menettely korvaushakemusten osalta.

PITÄÄKÖ TUULENKAADOT KORJATA POIS METSÄSTÄ?

Yksittäisiä tuulenkaatoja ei aina kannata korjata, sillä korjuukustannukset ovat monesti hyötyjä suuremmat.

Kaatuneet puut ovat lisäksi arvokkaita metsän monimuotoisuuden kannalta. Jos vahingoittuneita puita on enemmän, tuhojen riski kasvaa.

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajaa poistamaan metsästä tuulenkaadot, jos niitä on kuusella yli 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla tai männyllä yli 20 kiintokuutiometriä. Tällöin rajojen ylimenevä puumäärä on poistettava metsästä laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä.

MITÄ NEUVOJA MYRSKYPUUSAVOTTAAN? Myrskypuiden korjuu on vaarallisimpia metsätöitä ja vaatii aina ammattilaista. Myrskyn kaatamat puut kannattaa korjata hakkuukoneella, koska koneen käyttö lisää työturvallisuutta huomattavasti. Jos myrskytuhopuu on sähkölinjalla tai on riski, että puu kaatuu linjalle, on otettava yhteys sähköyhtiöön.

METSÄN HENKI 3/14

29

ASIANTUNTEMUSTA

JA APUA PUUKAUPPAAN PUUKAUPPAA KANNATTAA KÄYDÄ SUUNNITELLUSTI JA OIKEA-AIKAISESTI. SIITÄ HYÖTYY NIIN METSÄNOMISTAJA KUIN METSÄKIN. UPM:N KANSSA PUUKAUPPA ON HELPPOA JA KANNATTAVAA. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: UPM

akkuut ovat osa hyvää metsänhoitoa, jolla varmistetaan metsien hyvinvointi ja tuotto myös tulevaisuudessa. ”Metsänomistaja saa metsästään parhaan tuoton, kun hoito- ja hakkuutoimet tehdään oikeaaikaisesti ja laadukkaasti.

Puun myyntiä ei kannata ajoittaa vain senhetkisiin kantohintoihin tuijottaen. Pitkällä aikavälillä tuottavampaa on hakata silloin, kun metsän hyvinvointi sitä vaatii”, UPM Metsän puukauppapäällikkö Janne Kiiliäinen opastaa. ”Metsiemme aktiivinen käyttö ja puukaupan hyvä tasainen vire on kaikkien etu. Viimeaikaiset metsäteollisuuden investoinnit takaavat puulle menekkiä, joten metsänomistajalla on hyvät mahdollisuudet hoitaa metsät kuntoon ja nauttia metsän tuotosta”, Kiiliäinen sanoo.

H

Etämetsänomistaja Leena Vepsä ja UPM:n Markus Männistö puukauppoja suunnittelemassa.

PUUKAUPPA ON HELPPOA

Puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsäasiakasvastaavaan, joka toimii metsänomistajan yhteishenkilönä kaikissa metsään liittyvissä asioissa. ”Metsänomistaja saa metsäasiakasvastaavalta asiantuntevat neuvot siitä, mitä metsässä tulisi tehdä ja milloin. Tarjoamme metsänomistajalle avaimet käteen -palveluna puukaupan ja metsänhoitotoimet hakkuun jälkeen, esimerkiksi metsänuudistamisen, taimikon hoidon tai vaikkapa lannoituksen. Kaik30

METSÄN HENKI 3/14

ki hoituu helposti yhdellä sopimisella”, Kiiliäinen kertoo.

Metsänomistajalla voi olla valmis ehdotus hakattavasta metsikkö-kuviosta, josta puukauppaa aletaan hieroa. Jollei näin ole, on hyvä sopia metsäasiakasvastaavan kanssa metsäkäynti, jonka yhteydessä kartoitetaan metsän hakkuutarpeet. Suunnittelussa

VOIT TUTUSTUA METSĂ„Ă„N.FI

-palveluun maksutta viikon ajan.

Samalla voit antaa suostumuksesi metsätilasi tietojen selailuun ja siirtoon, jolloin voimme yhdessä huolehtia metsäsi hyvinvoinnista.

PUUKAUPPAA EI KANNATA lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta.

Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitu- tai energiapuuksi.

Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrsky- ja lumituhoille. Asiantuntijamme opastavat hakkuiden oikeassa ajoituksessa ja neuvovat, miten metsäsi voi hyvin.

mukana kannattaa pitää mahdollinen metsäsuunnitelma tai Metsään. ¿ SDOYHOXQ PHWVlYDUDWLHWR 1LLVWl RQ KHOSSR WDUNDVWDD DMDQWDVDLQHQ WLHWR OlKLYXRVLHQ KDNNXX MD KRLWRWDUSHLVWD WXOR MD PHQRDUYLRLQHHQ 0HWVlNl\QQLQ MlONHHQ PHWVlDVLDNDVYDVWDDYD ODDWLL DMDQNRKWDLVHW WRLPHQSLGH HKGRWXNVHW MD ODVNHOPDQ SXXNDXSSDWXORLVWD 2VWRWDUMRXV PXXWWXX VLWRYDNVL PHWVlQKDNNXXVRSLPXNVHOOD MRKRQ NLUMDWDDQ NDLNNL SXXNDXSSDDQ OLLWW\YlW DVLDW NXWHQ PllUlDUYLRW MD KLQQDW HQHUJLDSXXQ NHUllPLQHQ MD PDNVXDLNDWDXOX ´-RNDLQHQ SXXNDXSSDNRKGH RQ RPDQODLVHQVD �JOKAINEN PUUMD \NVLNN|KLQWRLKLQ YDLNXWWDYDW KAUPPAKOHDE ON PRQHW WHNLMlW NXWHQ SXXVWRQ ODDWX KDNNXXWDSD MD PHWVlWLHYHUNRVWR´ OMANLAISENSA JA Kiiliäinen muistuttaa.

YKSIKKÖHINTOIHIN 830 WDUMRDD PHWVlQRPLVWDMDOOH DVLDQWXQWHPXVWD MD NRNRQDLVSDOVAIKUTTAVAT MONET YHOXD SXXNDXSDVWD PHWVlQXXTEKIJÄT.�

GLVWDPLVHHQ MD WDLPLNRQKRLWRRQ <KWHLVW\|VVl OXRWHWWDYDQ SXXNDXSJANNE KIILIĂ&#x201E;INEN pakumppanin kanssa puukauppa onnistuu.

SAAT KAIKKI METSĂ&#x201E;PALVELUT saman katon alta. Metsäpalvelu räätälĂśidään aina metsänomistajan haluamaan laajuuteen â&#x20AC;&#x201C; se voi olla yksittäinen tyĂś tai kokonaisratkaisu. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaasi.

ETSI LĂ&#x201E;HIN ASIANTUNTIJASI

www.metsämaailma.ďŹ .

YHTEYSHENKILĂ&#x2013;SI TAVOITAT MYĂ&#x2013;S

puhelimitse numerosta 020Â 416Â 121.

METSĂ&#x201E;N HENKI 3/14

31

VANERI TAIPUU MONEEN TARPEESEEN UPM WISA® -VANERIT JA -VIILUT OVAT TUNNETTU LAATUTUOTE YMPÄRI MAAILMAN. LUJUUS, KESTÄVYYS JA PINTAOMINAISUUDET TEKEVÄT VANERISTA YLIVOIMAISEN MATERIAALIN MONESSA KÄYTÖSSÄ.

VANERI ON MYÖS EKOLOGINEN VALINTA. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM

VANERIN MERKITTÄVIMMÄT KÄYTTÖKOHTEET ovat rakentamisessa ja kuljetusvälineissä. Sadan vuoden kokemuksen tuoma luotettavuus ja tuotteen laatu vakuuttavat asiakkaat eri puolilla maailman. WISA-tuotemerkki ”Jatkuvasti kasvava ympäristötietoion ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. UPM:n vanerintuotannosta lähes suus tukee markkinoiden kehitystrendejä.

90 prosenttia menee vientiin.

Kaikki WISA-tuotteemme ovat saatavissa Myös tulevaisuudessa vanerin käytön pääajurit ovat rakentaminen myös FSC®- tai PEFC™ VHUWL¿RLWXQD´ ja kuljettaminen. UPM Plywoodin sidosryhmäsuhdejohtaja Markku Kestävästi tuotettu ja uusiutuva raaka-aine on vain Herrala listaa kolme globaalia kehitystrendiä, jotka puoltavat vanerin yksi osa vanerin ekologisuutta. Vaneri on kestävä käyttöä. ja pitkäikäinen tuote, joka toimii hiilivarastona niin ”Kaupungistuminen, elintason nousu ja jatkuva korjausrakentamikauan kuin tuotetta käytetään. Koivuvanerikuutioon sen tarve luovat raamit rakentamisen kasvulle. Tässä vanerilla on kaksi on varastoituneena noin 1000 kilogrammaa hiiltä. erillistä roolia, rakennusmateriaalina ja rakentamisen apuvälineenä, kuten Lisäksi vaneria voidaan käyttää uudelleen samassa betonoinnin valumuotteina.” tai eri tarkoituksessa. Esimer”Toinen trendi liittyy maailmankaupan kiksi betonoinnissa valumuotteja ”JATKUVASTI KASVAVA YMPÄRISTÖkasvuun ja siirtymiseen logistiikkaketjuissa käytetään uudelleen jopa satoja pienempiin määriin ja lyhyempiin matkoikertoja. Elinkaarensa lopussa TIETOISUUS TUKEE MARKKINOIDEN hin. Maantiekuljetusten lisääntyminen lisää vanerituotteet voidaan käyttää KEHITYSTRENDEJÄ.” vanerin käyttöä muun muassa rekkojen hiilineutraalina energianlähteeperävaunujen lattioissa ja pakettiautojen nä.

MARKKU HERRALA tavaratiloissa.”

Vaneria ja viilua käytetään ”Kolmantena vanerin kysyntään vaikuttaa myös parketeissa, huonekaluismaailmanlaajuisen energiakaupan ja erityisesti nesteytetyn maakaasun sa, pakkauksissa, hevoskuljetuskärryissä, leluissa ja markkinoiden kasvu. Nykyaikaisten kaasutankkereiden säiliöiden eristysmonissa muissa käyttökohteissa. UPM:n vaneriliikelaatikoihin koivuvaneri on ainoa hyväksytty materiaali”, Herrala kertoo. toiminnan tuote- ja sovelluskehityksessä tehdään Koivuvaneria käytetään, kun tarvitaan erityistä lujuutta tai kaunista ja jatkuvaa kehitystyötä innovatiivisten käyttöratkaisusileää pintaa. Havuvaneri puolestaan on kevyempää ja edullisempaa, ja jen eteen. Uusimpia tuotesovelluksia ovat liimattavat sen käyttökohteet ovat usein rakentamisessa. rekkojen perävaunulattiat, joissa uusi liimaratkaisu ”Painon, lujuuden ja hinnan suhde on vanerilla ylivoimainen verrattuna korvaa ruuvit asennuksessa. Uusi rakenne tuo lisää lujuutta ja kestävyyttä. Toinen merkittävä tuoteuutuus esimerkiksi teräkseen. Kun tarkastellaan näitä ominaisuuksia yhdessä, on on lämpömuovattava puumateriaali UPM Grada, joka vaneri erittäin kilpailukykyinen materiaali”, Herrala toteaa. tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa huonekaluvalmistajille.

Lue lisää wisa.fi

32

METSÄN HENKI 3/14

UPM:n sopimusyrittäjät korjuussa ja kuljetuksessa ovat tärkeässä roolissa, jotta kuljetusten optimointi toimii.

PUUVIRTOJEN KULKU ON OPTIMOINNIN TULOS LÄHIN TEHDAS EI OLE AINA SOPIVIN PAIKKA KATKOTULLE PUULLE. HANKINNASSA OPTIMOIDAAN KOKONAISUUDEN KANNALTA PARAS PUUTAVARALAJIEN KÄYTTÖ, KULJETUSMUOTO JA TOIMITUSALUE. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM

”Kuljetusten optimoinnissa tärkeässä roolissa ovat meno-paluukuljetukset, joilla pyritään välttämään puutavara-autojen tyhjänä ajoa”, Lepikko sanoo. ”Keski-Suomessa teemme tiivistä yhteistyötä kolmen muun integraattialueen kanssa. Puuta kulkee oman alueen tehtaiden lisäksi muiden integraattien tehtaille. Alueellamme on käytössä auto-, juna-, uittoja aluskuljetusta sekä saaripuiden korjuukalustoa”, operaatioasiantuntija Marko Minkkinen kuvailee. ”Hakkuu- ja ajokoneista päivittyvät järjestelmään tarkat puutavaralajittaiset tiedot. Samoin autokuljetus päivittää varastot reaaliajassa. Näin meillä on käytössä oikea tieto varastoista ja puut löytyvät juuri sieltä, missä ne ovat”, Minkkinen kertoo.

Paikalliset korjuu- ja kuljetussuunnittelijat huolehtivat operatiivisesta ohjauksesta alueellaan ja ovat päivittäin yhteydessä metsässä ja tien päällä työskentelevien sopimusyrittäjien kanssa. ”Sopimusyrittäjämme korjuussa ja kuljetuksessa ovat tärkeässä roolissa, jotta kuljetusten optimointi toimii. Viikko-ohjelmaa tulee noudattaa ja tiedot kirjata oikein eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin tavoitteena on saada kustannustehokkaasti oikeanlaiset puut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan”, Minkkinen tiivistää.

RAAKAPUUN TOIMITUKSET KANNOLTA käyttöpaikkoihin ovat monivaiheinen prosessien ketju. Puun kuljetuslogistiikan suunnittelu alkaa siitä, että puun hankinta kohdistetaan oikeaan maantieteeseen, ja päättyy tehtaan puukentälle. Tällä välillä jokaiselle puuerälle on valittava optimiketju korjuun, varastoinnin, kuljetusten ja käyttöpaikan suhteen.

AUTORINKI HOITAA KULJETUKSET UPM Metsän avainyrittäjä Ari Kulju hoitaa puun ”Puun hankinnan ja kuljetusten ohjauksessa kuljetuksia Jämsän ympäristössä. Kuljulla on hyödynnetään matemaattisia optimointimalleja ja alihankkijoina yhdeksän puutakarttajärjestelmää satelliittipaikanvara-autoa, ja puuta kulkee noin nuksineen. Suunnittelun lähtökohti”VOISI SANOA, ETTÄ 400 000 mottia vuodessa. na ovat tuotantolaitosten puuntarve, ROOLINI ON LIIKUTELLA ”Määrittelemme kuljetusten ohpuuvarannot, varastot, korjuu- ja jausjärjestelmään etukäteen käykuljetuskalusto ja leimikoiden PUUTA KÄNNYKÄLLÄ.” tettävissä olevat autot ja ajotunnit. korjuuajat”, kertoo UPM Metsän ARI KULJU Perjantaisin saamme joka autoon korjuupäällikkö Pekka Lepikko. seuraavan viikon kuljetusohjelHankinnan kokonaissuunnitteman, jossa on näkyvillä suunnitellut määrät, aikalussa pitkän aikavälin tavoitteet tarkentuvat kuukautaulut, lähtöpisteet ja määränpäät. Viikko-ohjelmaan sittaisiin tavoitelukuihin, jotka rantautuvat integraatvoin kotikoneella tehdä tarvittavia muokkauksia ja tialueille. Siellä kuljetussuunnittelijat tarkentavat tarkentaa varastopaikat”, Kulju kertoo. tarjontamäärät ja käytettävät resurssit, jonka jälkeen ”Voisi sanoa, että roolini on liikutella puuta kännykeskitetysti tehtävä optimointi antaa viikkotason källä. Paikallistuntemus on eduksi etenkin kelirikkoohjelman. Lopulta käsissä on tarkasti määritellyt aikaan. Osataan hakea hyvissä ajoin puut tien päästä puutavaralajikohtaiset toimitusmäärät, kuljetusmuopois”, sanoo Kulju. dot, reititys ja aikataulut.

METSÄN HENKI 3/14

33

”TYÖ ON PALKITSEVINTA SILLOIN, KUN OLEN VOINUT TARJOTA TIETOTAITONI METSÄNOMISTAJAN KÄYTTÖÖN JA METSÄ ON ANTANUT HYVÄN TUOTON.” METSÄASIANTUNTIJA ROBERT LINDQVIST, UPM

34

METSÄN HENKI 3/14

TEKSTI: JOHAN SVENLIN KUVA: MATS SANDSTRÖM

METSÄASIANTUNTIJA ROBERT LINDQVIST NAUTTII TYÖSTÄÄN, JOSSA HÄN VOI TARJOTA TIETOA METSÄNOMISTAJILLE JA SEURATA KONKREETTISESTI ERILAISTEN METSÄPALSTOJEN KEHITYSTÄ.

TYÖPAIKKANA METSÄ:

TYÖSUHDE-ETUNA RAITIS ILMA ROBERT LINDQVIST LIIKKUU tottuneesti metsässä. Hän istuu sammaleisella kivellä, niin kuin se olisi osa kodin sisustusta, ja kertoo rauhallisella äänellä työstään. Edes paikalle osuneet hyttyset eivät näytä häiritsevän metsäasiantuntijaa. Tosin silloin tällöin kuuluu läimähdys ja kuiskaamalla lausuttu voimasana.

Metsäasiantuntijan tehtävänä on opastaa metsänomistajia hoitamaan metsää parhaalla mahdollisella tavalla. ”Työ on palkitsevinta silloin, kun olen voinut tarjota tietotaitoni metsänomistajan käyttöön ja metsä on antanut hyvän tuoton. Metsänomistajat ovat sanoneet, että saadut neuvot ovat olleet arvokkaita ja ne ovat tulleet oikeaan aikaan. Toki se on sitä, mitä meiltä odotetaan, mutta on erityisen mukavaa, jos on toimittu yli odotusten ja metsänomistaja pystyy näkemään, mitä hyötyä toiminnastamme on ollut.”

Lindqvist on työskennellyt metsäalalla eri tehtävissä pian 30 vuotta. Viimeiset

pari vuotta metsäasiatuntijana ovat tuoneet lisää variaatiota ja monia erilaisia työtehtäviä. ”Tyypillistä työpäivää ei pysty määrittelemään. Yhtenä päivänä teen toimistotöitä UPM:n konttorilla Ähtävällä, toisena päivänä kuljen metsäpalstalla katsomassa, miten metsä voi ja mitä sille pitäisi tehdä. Opin koko ajan uusia asioita.”

Metsäasiantuntijan työ vaatii kattavaa tietoa paitsi metsästä myös luonnosta ja ympäristönhoidosta.

Lindqvist käyttää työssään hyväksi metsänhoitosuunnitelmia ja monia erilaisia mittareita. ”Viime vuosina ympäristön huomioonottaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, ja metsäasiantuntijoilta vaaditaan vankkaa tietoutta ympäristökysymyksistä.”

Myös vuorovaikutustaitoja tarvitaan entistä enemmän. ”Kukaan ei voi sooloilla metsänhoitokysymyksissä. Vanha myytti metsä-

miehistä, jotka pärjäävät yksin, ei päde enää, vaan kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten on pidettävä yhteyttä ja kuultava toisiaan.”

Lindqvistin mukaan metsänhoidon koneellistuminen ja tietokoneet ovat helpottaneet työtä. ”Voin käyttää tietokonetta metsässä ollessani ja päivittää kaikki tiedot viiveettä. Toki tiedonvaihto metsänhoidon, puunkorjuun ja logistiikan välillä voisi olla vieläkin tehokkaampaa.”

Neljä vuodenaikaa tuovat yhden lisäulottuvuuden työhön. ”Saan seurata luonnon muuttumista kaikkina vuodenaikoina, mikä tuo työhön lisää vaihtelua. Saan kokea luonnon kauneuden lähes päivittäin ja nauttia raittiista ilmasta. Metsä on myös vapaa-ajanharrastukseni.

Metsästän ja järjestän opastettuja kierroksia kotiseutuni vaellusreiteillä. Vaimoni tapaa sanoa, että asun metsässä”, toteaa Lindqvist hymyssä suin.

TITTA PÅ VIDEON Katso myös video!

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

METSÄN HENKI 3/14

35

LÄHIPALVELUA METSÄSI HYVÄKSI Tiesitkö, että apu on lähellä, kun metsäsi sitä kaipaa? UPM Metsä tarjoaa sinulle yli 200 asiantuntijan voimin palvelut metsänomistuksen ja metsänkierron kaikkiin vaiheisiin.

Autamme sinua huolehtimaan metsäomaisuutesi tuotosta ja hyvinvoinnista.

Voit vapaasti valita asiointipaikkasi asuinkuntasi, metsäsi sijainnin tai sen mukaan, missä satut juuri nyt olemaan. Löydät meidät helpoiten älypuhelimellasi osoitteesta metsämobiili.fi Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.fi/fi tai soita numeroon 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi?

Katso myytävät metsätilat www.bonvesta.fi

UPM METSÄ