Metsän henki 3/2016 by UPM Metsä

UPM METSÄNI ON FSC®-RYHMÄSERTIFIOINNISSA OPERAATIOKAIKILLE METSÄN KOROSTUU HELPPOUS SUUNNITTELIJA OMISTAJILLE ON PROJEKTIVELHO 30

www.metsämaailma.ﬁ

UPM METSÄN

LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2016

MUUTTAAKO DIGITALISAATIO METSÄALAN? Ruissalon perheessä metsäomaisuutta hallinnoidaan pääosin sähköisillä työkaluilla. 22

METSÄKUVA KUVA: RISTO PURANEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: TUOMAS KARA

KARPALO, KARUJEN SOIDEN HERKKU saattaa äkkiseltään näyttää siltä, että suon pinnalla ei rahkasammaleiden lisäksi muuta kasva. Tarkkaavaisempi suolla liikkuja voi kuitenkin huomata ympäri vuoden sammalten pinnalla suikertavat karpalon varret marjoineen tai kesäisin muutaman sentin korkeudelle kohoavat vaaleanpunaiset karpalon kukinnot. Karpalon punaiset marjat kypsyvät vasta ensimmäisten yöpakkasten

KARUILLA SOILLA KULKIESSA

METSÄN HENKI 3/16

aikaan syys–lokakuussa. Kylmät ja lumiset talvet eivät suinkaan pilaa karpalosatoa, vaan talven aikana marjat makeutuvat. Monen mielestä karpalot ovatkin parhaimmillaan lumen alta poimittuina. Mikäli karpaloihin mieltyneet linnut ja myyrät eivät ole ehtineet ensin apajille, marjat säilyvät syötävinä aina kevääseen asti. Karpalolla on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, ja se onkin todellista superfoodia.

Karpalo(t) Vaccinium oxycoccos Vaccinium microcarpum Suomessa esiintyy kaksi karpalolajia, Isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) ja Pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum). Molemmat lajit esiintyvät lähes koko maassa. Pikkukarpalo on harvinaisempi Etelä-Suomessa ja Isokarpalo puuttuu kokonaan aivan pohjoisimmasta Lapista. Isokarpalo viihtyy usein hieman kosteammilla kasvupaikoilla kuin pikkukarpalo. Pikkukarpalo on vain noin puolet isokarpalon koosta, mutta marjastusreissulla lajien sekoittuminen ei haittaa, sillä ne ovat maultaan lähes identtiset.

facebook.com/metsamaailma

METSÄN HENKI 3/16

3/2016

DIGIHARPPAUS TUO METSÄNOMISTAJALLE PAREMPAA PALVELUA

PALSTAT

2 5 6 7 8 13 19 22 27 30 33

METSÄKUVA

Digitalisaatio on metsäalan kilpailutekijä.

PÄÄKIRJOITUS LEDARE PÄÄTOIMITTAJALTA UUTISET TULEVAISUUS: GROWDEX VIERASKYNÄ: PETTERI JÄRVINEN METSÄNOMISTAJA: ANTTI RUISSALO KYSYMYS & VASTAUS: VIERAILU HAKKUUTYÖMAALLA METSÄPALVELUT: FSC®-RYHMÄSERTIFIOINTI LAKI & ASIANTUNTIJA: KUOLINPESÄN METSÄNOMISTUS

ARTIKKELIT

METSÄALALLE ON MONTA ERI REITTIÄ

UPM METSÄNI

OPERAATIOSUUNNITTELIJA

Metsäsektori työllistää Suomessa 66 000 henkilöä. Mobiilisovelluksella saat suuntaa-antavan arvion metsästäsi muutamassa sekunnissa. Projektinhallinnan velhon hyppysissä on koko logistiikkaketju metsästä tehtaalle.

KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

METSÄN HENKI 3/16

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

metsaviestinta@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

Metsässä kasvaa tulevaisuus UPM METSÄLLÄ MEITÄ on noin 650 hengen joukko noin 120 toimipisteessä huolehtimassa, että metsänomistaja-asiakkaidemme metsät pysyvät elinvoimaisina ja että tehtaamme saavat tarvitsemansa määrän raaka-ainetta jalostettavaksi joka päivä. Yksin emme tähän kuitenkaan pysty. 300 yrittäjämme noin 2 000 hengen ammattitaitoinen henkilöstö vastaa osaltaan siitä, että puut korjataan metsästä, kuljetetaan sieltä tehtaille ja metsät hoidetaan asiakkaidemme toiveiden mukaisesti.

ja on perusvaatimus monissa tehtävissä. Tehtäviemme kirjo on kuitenkin laaja, ja esimerkiksi tietojärjestelmien kehittäminen, taloushallinnon tehtävistä suoriutuminen ja monet muut tehtävät edellyttävät jotain aivan muuta kuin syvällistä metsäistä osaamista. Niissäkin tehtävissä ripaus metsän dynamiikan tuntemusta on hyväksi ja tekee työstä mielekästä, mutta sen oppii perehdytyksessä ja työtä tehdessä muilta kyselemällä. Vastaavasti metsäammattilaistenkin töissä korostuvat metsäosaamisen rinnalla monet muut taidot.

METSÄINEN OSAAMINEN KOROSTUU

tutkinto on meille osoitus, että tehtävän vaatimusten mukainen perusosaaminen on kunnossa. Tutkinto ja siitä saatu arvosana eivät kuitenkaan ole ainoat valintaperusteet uusia henkilöitä palkattaessa. UPM:n arvot – luota ja ole luotettava, tuloksia yhdessä ja uudistu rohkeasti – kuvaavat tapaamme tehdä töitä. Arvostammekin kaikissa tehtävissä positiivista ja asiakaslähtöistä asennetta, verkostoitumistaitoja, oma-aloitteisuutta työnteossa sekä kykyä viedä asiat päätökseen. Samoja ominaisuuksia odotamme myös yrittäjiltämme ja heidän henkilöstöltään.

TYÖN VAATIMUKSIA VASTAAVA

ovat nykypäivää ja myös tulevaisuutta. Niin metsässä yksin työskentelevä metsuri, koneen ja puutavara-auton kuljettaja kuin toimistossa erilaisia operaatioita suunnitteleva henkilökin käyttävät työkseen monenlaisia järjestelmiä ja mobiililaitteita. Niiden monipuolinen käyttö edellyttää jatkuvaa halua ja taitoa omaksua ja hyödyntää uutta teknologiaa. Teknologia helpottaa työn tekoa ja sen käyttöön kannattaa panostaa.

diplomi-insinööriksi Otaniemessä. Pääaineeni oli puunjalostustekniikka. Sivuaineena opiskelin työpsykologiaan ja henkilöstöhallintoon liittyviä aineita. Työt UPM:llä aloitin 1998 Pietarsaaressa Alholman sahalla tuotantoprossiin liittyvissä tehtävissä, minkä ohella paneuduin laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämiseen. 2001 siirryin henkilöstöhallinnon tehtäviin ja perehdyin saha- ja vaneritehtaiden henkilöstöasioihin. 2010 siirryin UPM Metsän henkilöstöpäälliköksi. Nykyinen kolmen hengen tiimimme vastaa UPM Metsän henkilöstöhallinnon linjauksista ja kehitysohjelmista.

ITSE OLEN OPISKELLUT

”TARVITSEMME ALALLE ERILAISIA OSAAVIA JA HAASTEITA PELKÄÄMÄTTÖMIÄ IHMISIÄ.”

UPM:LLÄ ON MAHDOLLISUUS tehdä monipuolisia tehtäviä ja siirtyä tehtävästä toiseen. Se onnistuu, kun on omaa kiinnostusta kehittyä ja kehittää itseään.

ala, joka muuttuu ja kehittyy koko ajan. Uudet investoinnit lisäävät vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittavan puun käyttöä Suomessa, ja teknologia kehittyy. Se tarkoittaa, että tarvitsemme alalle jatkossakin erilaisia osaavia ja haasteita pelkäämättömiä ihmisiä kehittämään toimintaa koko ketjuun metsästä tehtaalle.

METSÄALA ON TULEVAISUUDEN

KATRI LÄNSILUOTO

HR-päällikkö UPM Metsä

ERILAISET SÄHKÖISET SOVELLUKSET

OLLI URPELA

LEDARE

Framtiden växer i skogen PÅ UPM SKOGS

ca 120 kontor jobbar vi, ett nästan 650 personer stort gäng, för att våra skogskunders skogar ska hållas livskraftiga och våra fabriker få den mängd råvara de behöver för förädling varje dag.

attityd, förmåga att bilda nätverk, initiativkraft i arbetsutförandet samt förmåga att få saker gjorda. Samma egenskaper förväntar vi oss också av våra företagare och deras personal.

inte av ensamma, utan våra 300 företagare med yrkeskunnig personal, som omfattar 2000 personer, ansvarar för sin del för virkesdrivningen i skogen, transporterna till fabrikerna och för att skogarna sköts enligt våra kunders önskemål.

OLIKA ELEKTRONISKA TILLÄMPNINGAR

DETTA KLARAR VI

betonas och är grundförutsättningen inom många uppgifter. Vi har dock ett brett spektrum av olika uppgifter och till exempel utveckling av datasystem, ekonomiförvaltning och många, andra kräver kunskaper som är något helt annat än ett ingående skogskunnande. Också i andra uppgifter kan en smula kunskap om skogens dynamik vara bra och göra arbetet mer intressant, men man lär sig också med tiden via de egna uppgifterna, bli mera insatt och fråga av andra man arbetar med. På motsvarande sätt är också många övriga kunskaper betydelsefulla för de skogsprofessionella.

DET SKOGLIGA KUNNANDET

motsvarar arbetets krav är för oss tecken på att förutsättningarna för att utföra krävande uppgifter är i sin ordning. Examen och vitsordet man fått är ändå inte de enda valkriterierna vid anställningen av ny personal. UPM:s värden – visa förtroende och var pålitlig, nå resultat tillsammans och gå in för modig förnyelse – beskriver vårt sätt att arbeta. Vi sätter på alla arbetsområden värde på en positiv och kundnära

EN EXAMEN SOM

KATRI LÄNSILUOTO

HR-chef UPM Skog

är både nutid och framtid. Såväl den ensamarbetande skogsarbetaren i skogen som maskin- eller virkesbilföraren eller personen som planerar olika operativa arbeten på kontoret använder sig av olika slags system och mobila anordningar. Dessa anordningars mångsidiga användning främjar en fortsatt vilja och skicklighet att tillägna sig och dra nytta av den nya tekniken. De underlättar arbetets utförande och deras användning lönar det sig att satsa på.

SJÄLV HAR JAG studerat till diplomingenjör i Otaniemi. Mitt huvudämne var träförädlingsteknik. Som sidoämne studerade jag arbetspsykologi och ämnen som berör personaladministration. Jag började arbeta på UPM 1998 i Jakobstad med uppgifter inom produktionsprocessen på Alholmens såg. Vid sidan av detta satsade jag på utvecklingen av kvalitets- säkerhets- och miljöärenden. 2001 övergick jag till uppgifter inom personaladministrationen och blev insatt i såg- och plywoodfabrikernas personalärenden. Som personalchef på UPM Skog har jag arbetat sedan 2010. Vårt nuvarande tre-personers team ansvarar för UPM Skogs personaladministrativa linjedragningar och utvecklingsprogram.

möjligheter att göra mångsidiga XSSJLIWHU RFK À\WWD IUnQ HQ XSSJLIW WLOO HQ DQQDQ 'HW kräver ändå eget intresse för att utveckla och själv utvecklas.

PÅ UPM FINNS

framtidens bransch, som förnyas och utvecklas hela tiden. Nya investeringar ökar användningen av ansvarsfullt skötta skogar i Finland, och teknologin går framåt. Det betyder, att vi i vår bransch också i fortsättningen behöver olika kompetenta människor, orädda för utmaningar, för att utveckla vår verksamhet gällande hela kedjan från skogen till fabriken.

SKOGSBRANSCHEN ÄR EN

”VÅR BRANSCH OCKSÅ I FORTSÄTTNINGEN BEHÖVER OLIKA KOMPETENTA MÄNNISKOR, ORÄDDA FÖR UTMANINGAR.” OLLI URPEL A

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿

3/2016 30

PÄÄTOIMITTAJALTA

FSC®-SERTIFIOINTI

Metsänomistaja Eija Heikkilän mielestä luonto ja metsän taloudellinen hyödyntäminen eivät kilpaile keskenään.

DIGITALISAATIO ON TÄTÄ PÄIVÄÄ SÄHKÖINEN

ja digitalisaatio ovat tänään arkipäivää. Yhä suurempia tietomääriä pystytään taltioimaan ja yhdistämään ja siten myös hyödyntämään. Uusia innovatiivisia sovelluksia niin hyöty- kuin viihdekäyttöön ilmestyy. Myös tieto metsiemme rakenteesta ja niiden erityispiirteistä tarkentuu jatkuvasti tekniikan kehittyessä. Metsänomistajalle se merkitsee entistä tarkempaa tietoa omasta metsäomaisuudesta sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Puuta hankkivien ja metsänhoitotöitä tarjoavien yritysten henkilöstön toimintaan digitalisaatiolla on oma vaikutuksensa. Töiden suunnittelua pystytään suoraviivaistamaan ASIOINTI

sähköisen tiedon pohjalta. Metsään lähdettäessä monet yksityiskohdat ovat ennakkoon tiedossa, ja esimerkiksi kartoille jo merkityt luontokohteet pystytään ennakoimaan ja toimenpiteet suunnittelemaan niin, että vahinkoja ei synny. Digitalisaation myötä myös metsäalan opetusmenetelmät kehittyvät ja opiskelijoiden tutkintovaatimukset laajenevat. Me suomalaiset olemme edelläkävijöitä teknologian kehittäjinä ja metsäosaajina – myös kansainvälisillä markkinoiilla. Metsäistä perusosaamista ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä teknologia ei kuitenkaan korvaa. Ihmiset tekevät päätökset myös tulevaisuudessa. Hyviä lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja

Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.ﬁ/uutiskirje

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 19. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.ﬁ > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 020 416 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. METSÄN HENKI 3/16

PEFC/02-31-120

UUTISET

BIOFORE TEA HOUSE YHDISTÄÄ KIINALAISEN TEEKULTTUURIN JA UPM:N INNOVATIIVISET BIOMATERIAALIT UPM JA SHANGHAISSA sijaitsevan Tongjiyliopiston College of Design and Innovation ovat luoneet yhteistyössä modernin, biomateriaaleja hyödyntävän konseptin perinteiselle kiinalaiselle teehuoneelle. Hankkeen tulos Biofore Tea House -nimeä kantava teehuone esiteltiin toukokuussa Helsingissä osana Moi Helsinki -tapahtumaa. Kaikki Biofore Tea Housessa käytetyt UPM:n materiaalit, joiden raaka-aine on peräisin suomalaismetsistä, ovat kestä-

Metsätyöt kartalla Metsätyöt kartalla -tietotuotteesta löytyvät metsätyöt eri puolilla Suomea. Tieto perustuu yksityismetsistä kerättyyn metsävaratietoon, joka päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Metsänhoitoja hakkuukohteet on esitetty tarkimmillaan 100 metrin ruutuina. Metsänomistajatietojen selvittäminen ei ole mahdollista kartan avulla. www.metsakeskus.ﬁ SUOMEN METSÄKESKUKSEN

METSÄN HENKI 3/16

vän kehityksen mukaisia ja kierrätettäviä. Rakenteissa ja koristepinnoissa on käytetty lujaa, jäykkää ja kestävää WISA®-vaneria. Pääseinissä on käytetty kestävää ja ekologista, lämpömuovattavaa UPM Grada® -puumateriaalia, jonka monipuolisuus käy hyvin ilmi rakennuksessa. Lattia on valmistettu korkealaatuisesta ja modernista UPM ProFi® Design -komposiitista, joka on sekä kierrätettyä että kierrätettävää. Biofore Tea House on viimeistelty UPM:n tarrapaperilla.

UPM harkitsee vaihtoehtoja pitkän aikavälin kehitykselle Uruguayssa UPM ALOITTAA KESKUSTELUT Uruguayn hallituksen kanssa logistisen infrastruktuurin kehittämisestä. Rautatie- ja maantieyhteydet ovat tällä hetkellä keskeinen haaste merkittävän mittakaavan teollisen toiminnan perustamiselle Uruguayn sisäosiin sekä yhteyksille syväsatamaan. www.upm.ﬁ

l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava ava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä essä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus

Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen minen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko

Investointi Kymin sellutehtaalle miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen ja uudistaa tehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. Uudistustöiden toteutus alkaa välittömästi, ja uudet laitteet kytketään prosessiin syksyllä 2017. Tehtaan kapasiteetti kasvaa nykyisestä 700 000 tonnista 870 000 tonniin, minkä arvioidaan lisäävän tehtaan puun käyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä. www.upm.ﬁ

UPM Metsänlannoituss UPM Metsän vesitaloudenhoito

UPM INVESTOI 98

UPM Metsätie

Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.

Yhteystiedot www.metsämaailma.ﬁ tai p. 020 416 5100

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UUTISET UPM

ROIHU 2016 SUURLEIRILLÄ LUOTIIN UUTTA

UPM:n ja Suomen Partiolaisten yhteistyö on osa UPM:n ”Biofore Share and Care” -ohjelmaa.

NUORET LEIRILÄISET HAUTOIVAT

uusia liikeideoita ja perustivat metsäalan yrityksiä Suomen suurimman nuorisotapahtuman, Roihu 2016 -partioleirin Metsälaaksossa. Tarpojavartiot olivat saaneet tehtäväkseen perustaa yrityksen ja kehittää tuotteen, jolla ratkaistaan alussa annettu ongelma, kuten esimerkiksi kävelemisestä väsyneet jalat. Raaka-aineena uudet yrittäjät voivat käyttää UPM:n leirille toimittamaa sahatavaraa ja muita tarjolla olevia raaka-aineita. Laaksossa valmistuikin jos jonkinlaisia vehkeitä: jakkaroita, paistinlastoja, linnunpönttöjä ja keinuja – puhumattakaan niin uusista keksinnöistä, että niillä ei vielä ole nimeä. Nimeäminen kuului myös yrityksen tehtäviin, kuten myös patenttihakemuksen ja muiden yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen tekeminen. www.upm.ﬁ www.metsämaailma.ﬁ

METSÄN HENKI 3/16

HCT-LIIKENNETESTI KAPEALLA MAANTIELLÄ 9DONHDODVVD 7UD¿Q SRLNNHXVOXYDOOD isojen HCT-ajoneuvojen liikennöintiä pääteitä kapeammalla ja mutkikkaammalla Jyrääntiellä. Orpen HCT-pöllirekan lisäksi testissä oli mukana Speed Oy:n HCT-konttirekka, ekorekka. Testiä seurasi joukko asiantuntijoita eri organisaatioista.

TOUKOKUUN LOPUSSA TESTATTIIN

Testipäivän aikana seurattiin muun liikenteen sekä HCT-autojen kohtaamista sekä HCT-autojen liikennöintiä läheisellä siltatyömaalla. HCTautoilla liikennöinti niin Jyrääntiellä kuin myös tietyömaalla sujuu kuten raskaalla kalustolla yleensä. Rekkojen kohtaamiset mutkapaikoissa eivät vaatineet tilaa normaaliyhdistelmiä enempää ja kohtaamiset henkilöliikenteen kanssa sujuivat yhtä lailla hyvin. www.metsämaailma.ﬁ

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

LISÄTIETOJA Blogit ja ajankohtaisuudet www.metsämaailma.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi

Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.ﬁ/tapahtumat

Metsäkoulutus ry kehittää metsäalan koulutusta koulutuksen järjestäjät, metsäalan organisaatiot sekä opiskelijajärjestöt ottivat toukokuussa uuden yhteistoiminnan askeleen perustamalla Metsäkoulutus ry:n. Yhdistys kokoaa kaikki koulutusasteet – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen – sekä metsäalan keskeiset organisaatiot aikaisempaa laajempaan ja organisoidumpaan yhteistyöhön alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi.

METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI

Joroisten taimitarhalle Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus 1 uudet kunniakirjat turvallisuustason kehityksestä jaettiin toukokuussa. Joroisten taimitarha sai tasoluokituksen 1 – Maailman kärjessä. Taimitarhalla viimeisin poissaoloon johtanut tapaturma tapahtui yli kolme vuotta sitten. www.nollatapaturma-foorumi.ﬁ

NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN

Tasoarvioinnin kriteereinä ovat muun muassa tapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus.

UUSIA INNOVAATIOITA BIOFORE BOOT CAMPEILLA aloitettu Biofore Boot Camp -innovaatiotoiminta tuo yhteen UPM:läisiä eri liiketoiminnoista, eri osastoilta ja funktioista. Yhden tai kahden päivän mittaisissa työpajoissa ryhmille annetaan työstettäviksi ajankohtaisia kehityskohteita. Ryhmä saa itse määritellä tavoitteensa ja metodinsa. Tapahtuman päätteeksi ryhmät esittävät ideansa ytimekkäästi tuomareille ja joukosta valitaan voittaja.

VUODEN 2015 ALUSSA

Biofore Boot Campeja järjestetään muutaman kuukauden välein. Osaa työpajoissa syntyneistä ideoista jalostetaan parhaillaan eteenpäin niiden ympärille syntyneissä projekteissa ja osa on jo viety käytäntöön asti. www.upmbiofore.ﬁ

UPM-INNOVAATIOT ESILLÄ INTERNATIONAL WOOD BIOREFINING WEEK -MESSUILLA UPM BioVerno, maailman ensimmäinen puupohjainen uusiutuva diesel, kiinnostivat \OHLV|l WRXNRNXXVVD 7XNKROPDVVD :RRG %LRUH¿QLQJ :HHN -messuilla. Messujen yhteydessä järjestetyssä konferenssissa esiteltiin myös muita UPM:n innovaatioita kuten UPM Growdex® sekä UPM Biokemikaalien kehittämiä puupohjaisia yhdisteitä.

UPM:N BIOFORE-AUTO SEKÄ

www.upmbiofore.ﬁ

METSÄN HENKI 3/16

UUTISET UPM

750 000 hehtaaria taimikkoa odottaa hoitoa on kertynyt valtava hoitotarve: taimikonhoitorästejä on jo 750 000 hehtaarin alalla. Lisäksi pienen läpimitan ainespuun ensiharvennuksia odottaa 800 000 hehtaaria. Kun varhaishoito viivästyy, osa kasvatettavista puista menehtyy ja ne korvautuvat taloudellisesti vähempiarvoisilla puulajeilla. Liian myöhään tehty taimikonhoito maksaa myös enemmän, lisää kasvamaan jätettyjen puiden latvavaurioita sekä vähentää puiden paksuuskasvua. Työtä ei kannata viivästyttää, vaikka Kemera-tukia ei taimikon raivaukseen olisikaan saatavilla. www.metsakeskus.ﬁ

SUOMEN NUORIIN METSIIN

Dialogia metsästä metsässä RAJALAN KÄMPÄN 70-VUOTISJUHLAT KESKI-SUOMESSA SIJAITSEVA UPM:N Rajalan metsäkämppä rakennettiin vuonna 1946. Kämppä oli hakkuu- ja ajomiesten majapaikka, kun sodan jälkeen tarvittiin paljon puuta Suomen jälleenrakennukseen. Nyt Rajalan kämppä on vuokrattu Sahalahti-Seuralle, joka kunnosti kämppää 2004– 2005 noin 150 talkoolaisen voimin. Talkoita riitti pariksikymmeneksi illaksi. Rajala toimii kulttuuritapahtuma- ja kokoontumispaikkana.

Heinäkuussa juhlittiin kämpän 70-vuotispäiviä parinsadan hengen voimin.

PALVELUKESKUS HOITAA ASIOITASI MYÖS ILTAISIN JA LAUANTAISIN Puhelin 020 416 5100 palvelukeskus@upm.com Chat toimii metsämaailma.ﬁ ja uusimetsanomistaja.ﬁ -sivustojemme kautta Arkisin kello 8–20 Lauantaisin 9–14

METSÄN HENKI 3/16

TAMMIKUUSSA KÄYNNISTYNEESSÄ YMPÄRISTÖ- sekä maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Roundtable-prosessissa haetaan käytännön ratkaisuja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Pyöreän pöydän kokoonpano on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen. Kokoontuminen UPM:n tilalla Janakkalassa kesäkuussa kokosi 32 osallistujaa, virkamiehiä, järjestöjen ja teollisuuden edustajia keskustelemaan maamme metsätalouden ekologisista reunaehdoista. Tulevaisuuden suuntaviivoja oli suunniteltu jo kevään aikana eri pienryhmässä. Janakkalassa keskustelut saivat laajuutta ja syvyyttä. Puhe talousmetsien mahdollisuuksista monimuotoisuuden turvaamiseksi ja suojelualueverkoston kehittämiseksi sorisi vilkkaan avoimena maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Ryhmä kokoontui elokuun lopulla työstämään teemoja eteenpäin. www.metsämaailma.ﬁ

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia VUODEN 2016 TOISELLA neljänneksellä UPM:n kasvuhankkeet ja toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi vaikuttivat myönteisesti ja vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia viime vuodesta. Rahavirta vahvistui entisestään ja kumulatiivinen 12 kuukauden rahavirta ylsi ennätykselliseen 1,5 miljardiin euroon. UPM:n kannattavuus parani vuonna 2015, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 2016. Yhtiön kasvuhankkeet ja jatkuvat toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi luovat perustan liiketoiminnan tuloskehitykselle.

TULEVAISUUS TEKSTI: MARIANNA SALIN | KUVA: UPM

SOLUT KASVAVAT

NANOSELLUSSA UPM HURMAA BIOLÄÄKETIETEEN TUTKIJOITA NANOSELLULOOSAGEELILLÄ, GROWDEXILLÄ. AINE KUN SOPII OIVALLISESTI IHMISSOLUJEN KASVATTAMISEEN.

kasvattamalla syntyy hapanleipää, ja viruksia kasvattamalla rokotteita. Ihmissoluja kasvattamalla voi syntyä vaikkapa minimaksa, jota tutkijat voivat käyttää lääkkeiden testaamiseen eläinkokeiden sijaan. ”Minimaksan aihion kasvattaminen on jo onnistunut Helsingin yliopiston biofarmasian laitoksella. Tutkijat ovat käyttäneet kasvatusalustana meidän selluloosapohjaista GrowDex®-hydrogeeliämme”, kertoo tuotteesta vastaava Pia Nilsson UPM Biochemicalsista. Miksi tyytyä minimaksaan? Eikö laboratoriossa voisi kasvaa kokonainen varaosa? ”Kyllähän sitä tutkitaan jo kovasti, miten rikkinäisen elimen tilalle voisi kasvattaa ehjän”, Nilsson toteaa. UPM hoitaa osuutensa lähettämällä viiden millilitran GrowDex-näytteitä kiihtyvää tahtia tutkimusryhmille ympäri maailmaa. Tutkijat kasvattavat terveiden kudosten ohella syöpäkudoksia lääketestauksia varten. BAKTEERI- JA HIIVASOLUJA

oikeankokoisten kuitujensa ansioista Suomessa on myös kehitteillä UPM:n GrowDex muistuttaa ihmisen elimistössä nanoselluloosaa hyödyntävä haavanhoiolevaa soluväliainetta.” totuote. Selluloosan reitti suomalaisesta metsäsSoluja on kasvatettu vuosikymmenten tä biolääketieteen laboajan ohuessa hyytelöratorioon kulkee aivan kerroksessa matalassa tavallisen sellutehtaan lasiastiassa. Biolääketie”GROWDEX kautta. teen kunnianhimoisimmat ”Valikoimme huolellitavoitteet edellyttävät MUISTUTTAA IHMIsesti selluerän, jota sitten kuitenkin kolmiulotteista SEN ELIMISTÖSSÄ jatkojalostamme Lappeentilaa, kuten koeputken rannassa”, Nilsson kertoo. lailla käytettävää kuopOLEVAA SOLUJalostamisen yksityiskohpalevyä. Siinä solut ja VÄLIAINETTA.” tia hän ei paljasta, koska niistä muodostuva kudos juuri ne erottavat Growsaavat valita kasvusuunPIA NILSSON Dexin muista nanosellutansa vapaasti luontonsa loosatuotteista. Periaate mukaisesti. Samalla soluja on kuitenkin yksinkertaiympäröivän hyytelön, siis nen. Otetaan parin millimetrin mittaisia, kasvualustan, merkitys kasvaa. hieman hiusta ohuempia selluloosakuituja ”GrowDexin etuna on muun muassa ja jauhetaan niitä, kunnes kuidut purkause, että se on periaatteessa vain puhdasta WXYDW WXKDW NHUWDD SLHQHPPLNVL QDQR¿Eselluloosakuitua ja vettä. Siihen ei ole lisätty mitään geeliyttäviä aineita, eikä sii- rilleiksi. Samalla epätasainen sellupuuro nä ole myöskään eläinproteiineja. Lisäksi, muuttuu sileäksi geeliksi. Valmista. METSÄN HENKI 3/16

HELPPO, TARKKA, TEHOKAS DIGITALISAATIOLTA ODOTETAAN PALJON. METSÄNOMISTAJALLE DIGIHARPPAUS LUPAA PAREMPAA PALVELUA. TEKSTI: HEIKKI HAMUNEN KUVAT: JASKA POIKONEN

METSÄN HENKI 3/16

METSÄTEHO

hmiskunnan suuria kauhukuvia on maailma, jossa koneet ottavat vallan ja alistavat ihmiset. Skenaariota ei lähivuosina tarvitse pelätä, ei ainakaan omalla metsäpalstalla. Vaikka robottiautot lähivuosina yleistyvätkin, ilman ihmistä pärjäävät metsäkoneet eivät ole realismia, sanoo muun muassa puun korjuu- ja kuljetustekniikkaa kehittävän Metsäteho Oy:n tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen. Jarmo Hämäläinen ”Ilman kuljettajaa ei pärjätä. Metsäympäristössä on aivan eri tavalla muuttujia ja työhön liittyviä vaatimuksia hisseihin, metroihin ja tieliikenteeseenkin verrattuna – esimerkkeinä koko ajan vaihtuvat maasto-olosuhteet sekä runkojen käsittelyyn liittyvät tehtävät”, Hämäläinen sanoo. Hämäläinen arvioi digitalisaation hyötyjä myös omakohtaisesti metsänomistajana. Kotitilasta tehtyä metsäyhtymää Pohjois-Karjalan Valtimolla veljiensä kanssa hoitava tutkija lupailee digitalisaation tuovan metsänomistajalle helppoutta, tarkkuutta ja tehokkuutta. Hämäläinen korostaa nimenomaan metsäkoneiden roolia tulevaisuuden metsänomistajan ja koko metsäalan paremmassa palvelussa.

”ILMAN KULJETTAJAA EI PÄRJÄTÄ. METSÄYMPÄRISTÖSSÄ ON AIVAN ERI TAVALLA MUUTTUJIA JA TYÖHÖN LIITTYVIÄ VAATIMUKSIA.”

METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS KOKO MAAN TAVARAVIENNISTÄ ON

24 % METSÄN HENKI 3/16

Jatkossa metsäkoneet mittaavat koko ajan liikkuessaan tarkempaa tietoa maastosta ja pystyyn jäävän puuston laadusta. Niiden keräämä tieto korvaa jatkossa metsäsuunnittelijan tai leimikon tekijän työtä. Kumisaapasvaihe jää entistä useammin pois, Hämäläinen laskee. ”Kun tilojen metsävaratieto hankitaan ensin kaukokartoituksella, seuraavaksi metsään meneekin kone, joka varsinaisen työnsä ohessa mittaa ja päivittää tilan metsävaratietoja. Tämä on pitkän aikavälin visio.” Kone voi myös lähettää tiedot käsitellyistä alueista automaattisesti sähköiseen metsävaratietokantaan, jolloin metsänomistajan yksi työvaihe, tietojen päivittäminen metsäkeskukselle, jää pois. ERIKOISTARJOUKSIA OMASTA METSÄSTÄ

Hämäläinen puhuu dynaamisesta metsäsuunnittelusta. Perinteisesti metsäsuunnitelma on laadittu noin 10 vuoden jaksolle. Periaatteessa sen tiedot ovat jo ensimmäisten toimenpiteiden jälkeen vanhentuneita. Dynaamisuus tarkoittaa sitä, että kullekin metsätilalle voi koska tahansa laskea uuden suunnitelman. Kun inventoinnin ja päivityksen tuottamat metsävaratiedot ovat tarkat, metsäsuunnitelman voi helposti päivittää laskentaohjelmalla. Tämän voi tehdä vaikka oman taloustilanteen arviointia varten, esimerkiksi vuosittain. Tarkempi tieto antaa mahdollisuuden vastata puumarkkinoiden tarpeeseen nopeasti. Jos markkinoilla nousee kysyntäpiikki tietylle puulaadulle, löytävät puunmyyjä ja ostaja toisensa helpommin, kun tarkat

16 16

ME MET METS M METSÄN ET ETS E TSÄ TS ÄN N H HENKI ENKI ENK E EN NK NKI N KII 3/16 K 3/1 3/ 3 /1 /16 / 16 1 6

tiedot ovat sähköisessä tietokannassa. Näin puukaupan osapuolet voivat tehdä täsmäkauppoja – tulevaisuudessa sähköisen puukauppapaikan kautta – aiempaa joustavammin, Hämäläinen arvioi. Tarkempaa tietoa voi hyödyntää myös metsänhoitotöissä ja laadun tarkkailussa. ”Järjestelmiin voi tallettaa tarkemmin tietoja esimerkiksi hienojakoisen maa-aineksen alueista, jotka on syytä käsitellä metsänhoidossa toisella tavalla kuin muut”, Hämäläinen sanoo. Kun tuhannet koneet Suomessa keräävät antureillaan tietoja puustosta, maapohjasta ja työjäljestä, voi koko maan tietoja myös verrata keskenään aiempaa paremmin. Hämäläinen arvioi, että lähivuosina metsänomistaja voi esimerkiksi saada standardimuotoisen laaturaportin välittömästi hakkuiden jälkeen, samaan tapaan kuin mittaustodistuksen nykyään. ”Raportin rakenne olisi yhtenäinen, eri toimijoiden sopima. Siitä näkisi saman tien harvennushakkuissa poistetun ja pystyyn jääneen puuston sekä vaurioiden määrät. Standardimuotoinen valtakunnallinen tarkkailu parantaisi työnjälkeä, poistaisi ketjusta yhden erillisen työvaiheen ja vähentäisi kustannuksia.” SIPILÄN HALLITUKSEN KÄRJESSÄ

Palvelualat ovat tuottaneet 2000-luvulla Suomen talouden kasvusta 60 prosenttia. Palvelualoilla digitalisaation merkitys yrityksen menestyksessä korostuu. Digitalisaa-

MMM

WLRWD K\|G\QWlYlW \ULW\NVHW NDVYDYDW NXQ WDDV ”JOS METSÄALA EI KULJE WDDQWXYDW \ULW\NVHW DUYLRLYDW HWWHL GLJLWDOLVDDWL DIGITALISAATION KÄRJESSÄ, ROOD ROH QLLOOH PHUNLW\VWl 'LJLWDOLVDDWLR RQ P\|V PHWVlDODQ NLOSDLOX NIIN MUUTEN HYVIN WHNLMl VDQRR PHWVlQHXYRV Marja Kokkonen EDISTYKSELLINEN ALA PDD MD PHWVlWDORXVPLQLVWHUL|VWl 9DOWLR RQ P\|QWlQ\W HULOOLVUDKRLWXVWD PHW LÄHTEE TAANTUMAAN.” VlDODQ VlKN|LVWHQ SDOYHOXLGHQ NHKLWWlPLVHHQ 5DKRLWXV RQ RVD KDOOLWXVRKMHOPDQ NlUNLKDQNHW WD MROOD UDKRLWHWDDQ VHNl PHWVlYDUDWLHWRMHQ HWWl Marja Kokkonen VlKN|LVWHQ SDOYHOXLGHQ NHKLWWlPLVWl 6XXUHQD DMDWXNVHQD RQ OLVlWl VXRPDODLVHQ SXXQ Nl\WW|l ´-RV PHWVlDOD HL NXOMH GLJLWDOLVDDWLRQ NlUMHVVl QLLQ ILMAISTA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE PXXWHQ K\YLQ HVLW\NVHOOLQHQ DOD OlKWHH WDDQWXPDDQ 6XRPHQ PHWVlNHVNXNVHQ \OOlSLWlPl 0HWVllQ ¿ SDOYHOX 0HWVlWHROOLVXXGHQ RVXXV NRNR PDDQ WDYDUDYLHQQLVWl RQ RQ PRQHOOH PHWVlQRPLVWDMDOOH WlUNHLQ GLJLWDDOLQHQ VR SURVHQWWLD 6lKN|LVHW SDOYHOXW RYDW NRNR DUYRNHWMXQ YHOOXV 3DOYHOX DYDWWLLQ PHWVlQRPLVWDMLOOH YXRQQD NLOSDLOXN\N\WHNLMl´ .RNNRQHQ VDQRR 3DOYHOXXQ NLUMDXWXPDOOD PHWVlQRPLVWDMD SllVHH NDWVR .RNNRQHQ QlNHH GLJLWDOLVDDWLRQ NLOSDLOXWHNLMlQl P\|V PDDQ RPDQ PHWVlWLODQVD WLHWRMD DUYLRLPDDQ PHWVlQKRL HUL VHNWRUHLGHQ YlOLVHVVl NLOSDLOXVVD GRQ WDUSHLWD MD S\\WlPllQ WDUMRXNVLD SXXQRVWDMLOWD WDL ´-RV HPPH NXOMH NHKLW\NVHQ NlUMHVVl VH YDLNXWWDD PHWVlWDORXV\ULWWlMLOWl DODQ KRXNXWWHOHYXXWHHQ 2VDDYLQ W\|YRLPD KDNHXWXX 6XRPHQ PHWVlNHVNXNVHQ PHWVlWLHGRQ SDOYHOXSllO XXGLVWXYLOOH MD HGLVW\NVHOOLVLOOH VHNWRUHLOOH ´ likkö Jorma Jyrkilä VDQRR HWWl SDOYHOXD Nl\WWll WlOOl .RNNRVHQ PXNDDQ PHWVlDODQ WRLPLMDW PHWVlQRPLVWD KHWNHOOl \OL PHWVlQRPLVWDMDD MD OlKHV DODQ MLVWD WHROOLVXXWHHQ RYDW KDUYLQDLVHQ \NVLPLHOLVLl GLJLWD WRLPLMDD 7LHWRNDQWD NDWWDD \OL SURVHQWWLD PHWVLHQ OLVDDWLRQ SDLQRDUYRVWD VHNWRULQ NHKLWWlPLVHVVl +DOOLWXV SLQWD DODVWD RKMHOPDQ NlUNLKDQNNHHVVD RYDW PXNDQD NDLNNL NHVNHLVHW ´7lQl NHVlQl XXVLD Nl\WWlMLl RQ NLUMDXWXQXW LODKGXWWD PHWVlWLHGRQ Nl\WWlMlW MD WXRWWDMDW 7DUNND PHWVlYDUDWLHWR YDQ SDOMRQ 8VNRPPH Nl\WWlMlPllULHQ PRQLQNHUWDLVWX QlKGllQ RVDQD PHWVlVHNWRULQ LQIUDVWUXNWXXULD VLLQl PLV YDQ OlKLYXRVLQD NXQ PHWVlYDUDWLHWRNDQWD WXOHH NDWWD Vl WLHYHUNRVWRQ NXQWRNLQ YDNVL´ -\UNLOl VDQRR MD YLLWWDD YXRGHOOH XORWWXYDDQ

PALVELUALAT OVAT TUOTTANEET 2000- LUVULLA SUOMEN TALOUDEN KASVUSTA

60 % ME M METS MET METSÄN ET E ETS TS T S SÄN Ä N HENKI ÄN H HE ENKI ENK EN E NKI NK N KII 3/16 K 3/ 3/ 3/1 /1 /16 16 1 6

17 17

SUOMEN METSÄKESKUS

ohjelmaan, jossa kaikkien metsätilojen tiedot ”YHDESTÄ JULKISESTA kerätään yhteiseen metsävaratietokantaan. PALVELUSTA HYÖTYVÄT Tulevaisuudessa metsänomistaja voi hoitaa kaiken viranomaisasioinnin samalta sähköiseltä KAIKKI: SEKÄ METSÄN0HWVllQ ¿ OXXNXOWD 6LOORLQ PHWVlQRPLVWDMD OMISTAJA ETTÄ METSÄvoisi esimerkiksi tarjota metsiään vapaaehtoi seen metsiensuojeluohjelmaan, tallentaa metsä ALAN ERI TOIMIJAT.” veroilmoituksen muistiinpanot verottajalle tai lähettää maisematyölupahakemuksen. ”Yhdestä julkisesta palvelusta hyötyvät Jorma Jyrkilä kaikki: Metsänomistaja voi asioida sähköisesti. Tieto voi siirtyä automaattisesti esimerkiksi toimijoiden sähköisen puukauppapaikan pohjatiedoksi. Kaupalliset toimijat voivat tarjota palvelujaan tähän tietoon pohjau 7LHWRMHQ YDSDXWXPLVHQ MlONHHQ SN \ULW\NVLl OlKWL tuen”, Jyrkilä listaa. kehittämään uusia karttasovelluksia ja palkkasi lisää väkeä. Datapalvelun maksuttomuus oli joillekin yrityk PALVELUT TULEVAT, KUN DATA ON TARJOLLA sille ratkaiseva tekijä, jotta se lähti palkkaamaan uutta Jarmo Hämäläinen sanoo, että kattavaa tilannekuvaa di työvoimaa. gitalisaatiosta ei voi saada. Tekniikka muuttuu nopeasti 6DPDQVXXQWDLQHQ LOPL| YRL QlN\l P\|V PHWVlQRPLV ja uutta keksitään jatkuvasti. Yhdellä sektorilla tehty tajien maailmassa. Jos dataa on käytettävissä, voidaan keksintö otetaan nopeasti käyttöön jossakin toisaalla. rakentaa palveluja. Helppojen kännykkäsovellusten 6lKN|LVLOOl YLHVWLPLOOl SDOYHOXMD YRL WDUMRWD NRKGHQQH tarve korostuu, kun etämetsänomistajien osuus kasvaa, tusti ympäri maailman. Hämäläinen uskoo. ”Olennaista on, että käytössä on paljon eri lähteistä ”Metsänomistajille voi esimerkiksi tarjota visuaali koostuvaa dataa. Jos datan käytöllä voi tehdä bisnestä, sempaa ja käyttäjäystävällisempää näkökulmaa metsä silloin löytyy myös uusia sovelluksia”, Hämäläinen varatietojen havainnollistamiseen. Joissakin yhteyksissä, sanoo. esimerkiksi opetuksessa tai tutkimuksessa, voisi olla Hän kertoo esimerkin, kuinka julkisesti kerätyn datan Nl\WW|l PHWVlLVHVWl YLUWXDDOLWRGHOOLVXXGHVWD 6HQ DYXOOD YDSDXWWDPLQHQ PXOOLVWL NDUWWDSDOYHOXW 6XRPHVVD visualisoidaan metsämaiseman muuttumista erilaisten metsänhoitotöiden jälkeen.” ”Kun Maanmittauslaitos avasi digitaaliset maastotie Hämäläinen luottaa, että sähköisten tietokantojen tonsa kaikille käytettäväksi, muuan näppärä ohjelmoija tulisi myös lisätä yhteydenottoja metsänomistajiin. väänsi nopeasti palvelun, josta saattoi ladata aiemmin ”Luvassa on enemmän työtarjouksia, kauppatarjouk satoja euroja maksaneita sähköisiä karttoja paikannus laitteisiin ilmaiseksi.” sia ja yhteydenottoja palveluntarjoajilta.”

METSÄÄN.FIPALVELUN TIETOKANTA KATTAA YLI

75 %

SUOMEN METSIEN PINTA-ALASTA

METSÄN HENKI 3/16

VIERASKYNÄ

PETTERI JÄRVINEN

rehtori Jämsän ammattiopisto

Tulevaisuuden koneenkuljettaja METSÄTEOLLISUUS/BIOTEOLLISUUS ELÄÄ UUTTA

nousua Suomessa. Metsän biomassaa hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti entistä enemmän. Alan näkymät ovatkin houkutelleet opiskelijoita alan koulutukseen. Jämsän ammattiopistossa metsäalan koulutusvolyymi on lähes tuplaantunut parin viimeisen vuoden aikana. Varsinkin aikuiskoulutus on kasvanut huomattavasti. VALITETTAVASTI METSÄKONEASENTAJIEN KOULUTUS ei vedä riittävästi, ja Suomessa on krooninen pula

raskaskoneasennusta hallitsevista asentajista. Heitä tarvitaan raskaan liikenteen, maanrakennuksen, maatalouden, kaivosteollisuuden ja metsäalan tarpeisiin. Ala on erittäin haastava koulutuksen järjestäjälle ja tietysti myös opiskelijalle. Koulutuksen rahoituskin on jäänyt selkeästi jälkeen koulutuksen kustannusrakenteesta. Alaa ei pysty kouluttamaan henkilöautomekaanikon rahoituksella. hyvä ja monipuolinen koneellisen puunkorjuun konekanta. Rahoituksen murenemisen vuoksi joutunemme siirtymään halvempaan ja pienempään konekantaan, niin sanottuihin minimetsäkoneisiin. Koulutusvolyymin kasvun vuoksi yksi pullonkaula on koulun käytössä olevien ensiopetukseen tarkoitettujen metsien määrä. Onneksi meillä on hyvät suhteet esimerkiksi UPM:ään, ja olemme saaneet harjoitteluympäristöjä jo pidemmälle edenneiden opiskelijoiden opetukseen.

DIGITALISAATION JA TEKNOLOGIAN kehitys muuttaa kuljettajien työnkuvaa, ja robotiikka ottanee huiman harppauksen myös metsäkoneiden kehityksessä. Koneiden etäohjaus ja useiden koneiden samanaikainen hallinta ovat tulevaisuutta, ja kuljettajan työnkuva muuttuu enemmän operaattorin työksi vahvaa perinteistä osaamista unohtamatta. MYÖS KULJETUSLOGISTIIKKA METSÄSTÄ jalostuslaitokseen mullistuu. 10–15 vuoden kuluttua biomassaa kuljettavat valtateillä robottikuljettajat. Alemmalla tieverkostolla ja metsäautoteillä rekan ohjaamoon tarvitaan kuitenkin ihminen. Metsäkoneenkuljettajilta odotetaan perinteisen osaamisen lisäksi enenevässä määrin kykyä suunnitella työtä ja työmaita sekä myös sosiaalisia taitoja. Metsässä ja metsätyömaiden läheisyydessä liikkuu entistä enemmän erilaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Koneenkuljettaja tai operaattori on työmaalla ensimmäinen kontakti sinne poikkeaville ihmisille, joten kuljettaja on tärkeä lenkki laatu- ja yrityskuvan luojana ja rakentajana.

JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA ON

ja uudet säädökset opintojen henkilökohtaistamisesta ja siirtymisestä osaamisperusteiseen työssäoppimispaikoissa tapahtuvaan arviointiin ovat muuttaneet ja muuttavat rajusti ammatillisen koulutuksen toimintatapoja. Koulutuksen kustannustehokkuutta on nostettava oleellisesti. Etenkin kalliissa koneellisen puunkorjuun koulutuksessa on entistä enemmän hyödynnettävä simulaattori-opetusta. Teknologian avulla voidaan luoda lähes autenttisia virtuaaliympäristöjä ja -koneita. Maailmalla on jo virtuaalisia hologrammitekniikkaa hyödyntäviä henkilöautoja autotekniikan opetukseen. Opetus ja yhteydenpito opiskelijoihin mullistuu myös: kehitteillä on live-kuvaopetusta ja ohjausta maasto-olosuhteissa.

YHTEISKUNNAN KIREÄ TALOUSTILANNE

enemmän, mutta koneellisen korjuun ohella korostuvat myös metsänhoito-osaaminen ja manuaalityökalujen käyttö. Kaikki eivät halua koneellistaa korjuuta.

ALA KONEELLISTUU ENTISTÄ

laajemmin eriytyviä arvoja ja käyttötarkoituksia. Jollekin se on sijoituskohde ja toiselle mielen rauhoittumispaikka. Koneoperaattorin työssä ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen korostuvat. Ammattilaisen on osattava tunnistaa tärkeät luontokohteet ja neuvoa hyvät marja- ja sienimaat metsässä kulkijoille. Hänen pitää osata operoida metsässä huomioiden metsän omat asukit.

METSÄLLÄ ON YHÄ

METSÄN HENKI 3/16

METSÄALAN KOULUTUS

KORJUUYRITTÄJÄT

tarvitsevat ammattitaitoisia koneenkuljettajia.

TYÖLLISTÄÄ METSÄALALLE VOI PÄÄTYÄ MONTA ERI REITTIÄ.

KOULUTUS KANNATTAA AINA, MUTTA TYÖN JA KOKEMUKSEN MYÖTÄ METSÄALA TARJOAA ALATI UUTTA OPITTAVAA JA TUOREITA NÄKÖALOJA. LÄHTEET: LUKE: METSÄSEKTORIN AVAINTILASTOJA 2015 JA UPM PIIRROSKUVAT: SHUTTERSTOCK

Suurimmalla osalla metsäalalla työskentelevistä on metsäalan koulutus ja monella perustutkinnon suorittaneista on lisäksi joku

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM

lisä- tai erikoistutkinto

HENKILÖSTÖN KOULUTUSTAUSTA

Ammattikorkeakoulu tai opisto, metsäala

25 %

KULJETUSYRITTÄJÄT

tarvitsevat osaavia puutavaraauton kuljettajia.

Muu koulutus

Korkeakoulututkinnon suorittaneissa on

Muun yliopistotutkinnon suorittaneissa on

Muita koulutustaustoja ovat muun muassa

Tohtoreita Lisensiaatteja Maistereita Kandidaatteja

Oikeustieteilijöitä Kasvatustieteilijöitä Tietojenkäsittelyn maistereita Filosoﬁan maistereita Humanisteja Kauppatieteilijöitä Diplomi-insinöörejä

Automaatioasentaja Kirvesmies Koneasentaja Laborantti Maatalousteknikko Markkinointiviestintä Viestintä

20 % 20

Suomen vientituloista tulee metsästä

METSÄN HENKI 3/16

METSÄNHOITOTYÖYRITTÄJÄT

tarvitsevat sekä päteviä koneenkuljettajia että metsureita.

Vuonna 2015 metsäteollisuus ja metsätalous työllistivät

66 000 henkilöä Suomessa Heistä

Metsäalalle voi päätyä myös muita reittejä, esimerkiksi talouden, oikeustieteen, kasvatustieteen tai henkilöstöhallinnon aloilta.

26 000

(40 %) työskenteli metsätaloudessa PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM

HENKILÖSTÖ

Toimihenkilö

17 % Työntekijä 15 % Päällikkö tai johtaja

Tehtävänimikkeitä ovat muun muassa

Aluejohtaja Assistentti Business Controller Geologi Henkilöstöpäällikkö ICT-asiantuntija Inventointipäällikkö

Johtaja Kehitysasiantuntija Laatupäällikkö Lakiasiantuntija Laskutusasiantuntija Metsuri Metsäasiakasvastaava Metsäasiakaspäällikkö Metsäasiantuntija Metsäjohtaja Metsälaskenta-asiantuntija Metsäpalvelupäällikkö Metsäsuunnitteluasiantuntija Markkinoinnin suunnittelija

Markkinointiasiantuntija Operaatioasiantuntija Operaatioesimies Operaatiosuunnittelija Operaattori Paikkatietoasiantuntija Projektipäällikkö Puumarkkina-asiantuntija Taimitarhapäällikkö Taimitarhatyöntekijä Terminaalipäällikkö Tutkija Viestintäpäällikkö Ympäristöasiantuntija

METSÄN HENKI 3/16

TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA

DIGITAALISESTI

OMAAN METSÄÄN ORIVESILÄINEN ANTTI RUISSALO LUOTTAA METSÄNOMISTAJAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN. NE TUOVAT TYÖHÖN TEHOKKUUTTA JA TUOTTOA.

etsänomistaja Antti Ruissalon työpöydällä eivät paperit enää juurikaan kahise, sillä hän hoitaa metsäomaisuutensa hallinnoinnin lähes kokonaan sähköisten palvelujen ja kanavien avulla. Ruissalo arvioi, että niiden ansiosta oma toiminta metsäasioissa on tehokkaampaa ja tarkempaa kuin perinteisin menetelmin. ”Metsän tuotto olisi heikompi ilman sähköisiä palveluja, se on ihan fakta. Lisäksi ne säästävät aikaa, joka muuten olisi pois perheeltä ja muista töistä”, Ruissalo toteaa. Ruissalo ja hänen metsäasiakasvastaavansa Lauri Lähteenmäki ovat metsäasioiden tiimoilta yhteyksissä useamman kerran kuukaudessa, usein lähes viikoittain. Nyt istutaan Ruissaloilla Oriveden Voitilassa pohtimassa metsänomistajan sähköisiä palveluja – saman katon alla Antti seuraili jo lapsena, kun Eero-vaari setvi metsäasioita Yhtyneitten ostomiehen kanssa. ”Voi tosiaan sanoa, että metsä on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Noin 5–6 viime vuoden aikana olen sitten päässyt ihan todella tutkimaan ja oppimaan, miten metsän kanssa pitää toimia”, Ruissalo kertoo.

METSÄN HENKI 3/16

ORIVESI

Nyt tulee hieno kuva satavuotiaasta kuusesta! Perheen pojat Matias ja Emil ovat sonnustautuneet mielihyvin isä-Antin mukaan pienelle metsäretkelle, sillä jo aivan lähitienoillakin on paljon nähtävää ja koettavaa. METSÄN HENKI 3/16

Antti Ruissalo ja Lauri Lähteenmäki rohkaisevat kaikkia metsänomistajia lähtemään GPS:n kanssa metsään. Eksymisen vaaraa ei ole, kun huolehtii että niin akussa kuin kulkijoissakin riittää virtaa.

AKTIIVINEN METSÄNOMISTAJA

Ruissalo on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Hän on viljellyt tilaa vuodesta 2011 lähtien ja pystyy sovittamaan kalenteriinsa myös työn Skaala Oy:n myyntiedustajana. Metsäomaisuuden hallinnointia riittää niin tilan omissa metsissä kuin äidin kanssa yhteisen metsäyhtymän kuvioissa. Metsänomistajana hän luonnehtii itseään aktiiviseksi, tuottohakuiseksi ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaksi. ”Aktiivisuus ilmenee siten, että pyrin hoitamaan kaiken oikeaan aikaan, teen metsäkäyntejä sekä omatoimisesti että Laurin kanssa ja hyödynnän sähköisiä palveluja niin paljon kuin mahdollista, jotta saan toiminnan pyörimään tehokkaasti”, Ruissalo sanoo. ”Antin kanssa on mukava tehdä yhteistyötä juuri tuon aktiivisuuden takia: hän käyttää sähköisiä kanavia, mutta pitää arvossa myös henkilökohtaista kontaktia – ja tykkää selvästi käydä metsässä”, vahvistaa metsäasiakasvastaava Lähteenmäki.

tilanteen omin silmin, ja siinä UPM MetsäSoppi on käytännöllinen työkalu. Ei tarvita kuin puhelin mukaan metsään, GPS päälle, kirjautuminen MetsäSoppiin ja kartalla ollaan. ”Kun kävelen kuviota läpi, tiedän koko ajan riittävän tarkasti sijaintini. Sitä kautta tulee se tehokkuus ja varmuus: tiedän millä kuviolla olen, näen metsäsuunnitelman ja voin miettiä paikan päällä tarvittavia toimenpiteitä”, Ruissalo kertoo. Kuviolta voi myös esimerkiksi ottaa valokuvia liitettäväksi sen tietoihin tai tallentaa tuoreita havaintoja päivitystä varten, mikäli se on tarpeen. Kun Ruissalo on käynyt kuviot läpi, hän hakee vahvistuksen toimenpiteille UPM:n metsäasiantuntijalta. ”Niin, sitten Late tulee metsään puhelin taskussa, ja hänellä on sen kautta kaikki tarpeelliset tiedot ajantasaisina mukana”, Ruissalo naurahtaa. ”Onhan se tietysti tarkkuudeltaan ihan eri luokkaa kuin paperikartalle lyijykynällä raapustettuna”, Lähteenmäki jatkaa. HYÖTYÄ JA HUVIA

Metsäretkellä ehtii pysähtyä myös pienten asioiden äärelle. Menikö tuolla muurahainen?

PUHELIN TASKUSSA METSÄÄN

Ruissalo tekee omissa metsissään itsekin jonkin verran istutusta ja raivausta, mutta työllistää myös muita yrittäjiä. Ennen toimenpiteistä päättämistä hän käy joka tapauksessa tarkistamassa kuvioiden

METSÄN HENKI 3/16

Erityisen tärkeää sähköisissä palveluissa on niiden selkeys, toimivuus ja luotettavuus. Myös tietoturvan pitää ehdottomasti olla kunnossa. UPM MetsäSoppi täyttää Ruissalon mielestä nämä vaatimukset. Hän muistelee rekisteröityneensä palveluun heti, kun se tuli tarjolle, ja sen kehityssuunta näyttää hyvältä.

”Palvelun runko on pysynyt samana koko ajan, mutta sisältöä on tullut lisää, ja se pysyy ajan tasalla niin toiminnan kuin tietojenkin suhteen”, hän kertoo. Ruissalon isä saattoi aikanaan hiukan pyöritellä silmiään poikansa MetsäSoppi-innostukselle, mutta seuraavalla sukupolvella tietotekniikka on jo tukevasti hallussa. Kun perheen pojat, 7-vuotias Matias ja 3-vuotias Emil pelmahtavat paikalle, heitä ei tarvitse kahta kertaa pyytää esittelemään omia sähköisiä metsäharrastuksiaan. Matiaksesta on lyhyessä ajassa tullut Suomen Partiolaisten ja UPM:n julkaiseman MobiMetsä-pelin asiantuntija, ja pikkuveli säestää innokkaasti. Matiaksella pyörii pelissä oma paperitehdas, joka vaatii hoitoa ja vie myös pelaajansa säännöllisesti ulos tunnistamaan ja kuvaamaan puita. ”Tätä saa pelata enemmän kuin muita pelejä, koska tämä on kehittävä”, Matias toteaa. ”Ja hauska ja koukuttava, myös aikuiselle”, isä myöntää.

TULEVIEN SUKUPOLVIEN METSÄ

Matiaksen virtuaalitehdas tarvitsee puuta, joten isot ja pienet metsämiehet laittautuvat tilan lähimetsiin puhelimineen ja pädeineen. Perheen nuorimmainen, puolivuotias Liisi jää vielä Kiti-äidin kanssa pihahommiin. Polulle käännyttäessä Antti Ruissalo muistuttaa, että MobiMetsä – kerrankin peli, maatilapohjainen metsätalous jota saa pelata sydämensä perustuu juuri ajatukseen kyllyydestä! jatkumosta. Metsää hoidetaan tulevia sukupolvia ajatellen – ja kunhan jälkikasvu hiukan varttuu, yhteisiä metsäreissuja tulee huomattavasti lisää. ”Ajatuksena on, että hoitotoimia tehtäisiin lasten kanssa yhteisenä harrastuksena. Kiinnostusta heillä selvästi on”, Ruissalo pohtii.

”AJATUKSENA ON, ETTÄ HOITOTOIMIA TEHTÄISIIN LASTEN KANSSA YHTEISENÄ HARRASTUKSENA. KIINNOSTUSTA HEILLÄ SELVÄSTI ON.” ANTTI RUISSALO

METSÄN HENKI 3/16

Antti Ruissalon sähköiset työkalut 1

UPM MetsäSoppi on kaiken A ja O. Kun se on auki ja kännykän GPS päällä, kuviolla kulkiessa tietää koko ajan missä on ja näkee kuvion tiedot. UPM Metsämaailman Minun Metsäni -palvelussa hoitoja kauppasopimukset ovat ajantasaisina tallessa ja ne löytää sieltä tarvittaessa helposti. Kotitoimistolla sähköposti on paras tapa liikutella tietoa, ja esimerkiksi veroilmoitus ja Kemera-hakemukset lähtevät sähköisesti. Tuore MobiMetsä-peli tutustuttaa lapset hauskalla ja hyödyllisellä tavalla metsän monipuoliseen käyttöön. Sopii myös aikuisille!

Ruissalon perheen näköala- ja nuotiopaikalle on talon pihapiiristä lyhyt ja jyrkkä kävelymatka. Metsätalousmaat alkavat aivan vierestä, mutta tätä paikkaa varjellaan virkistysarvojen takia.

26 2 6 26

METSÄN METS ME MET M ET ETS E TS T SÄ ÄN N H HENK HENKI ENK EN ENKI E NKI NK N KI 3 KI 3/1 3/ 3/16 /1 /16 / 16 16 METSÄN HENKI 3/16

Metsätalouden yhtenä perustana on tarkka ja yhä tarkentuva sähköinen tieto omista metsistä. Tulevaisuuden sähköiset palvelutkin kiinnostavat, esimerkiksi UPM:n ProMetsän suhteen odotukset ovat korkealla. Ruissalo käyttäisi mielellään sovellusta, joka antaa tarkkaa tietoa metsän tuottomahdollisuuksista. ”Olisi kätevä saada suoraan sovelluksesta arvio siitä, miten tietty kuvio tuottaa, miten sitä kannattaa hoitaa ja miten eri käsittelytavat vaikuttavat tuottoon”, Ruissalo sanoo. ”Kaikki tämä pohjautuu tietysti siihen, Hyvä keskusteluyhteys – näin että järjestelmässä on tarkat ja oikeat kuvaavat yhteistyötään metsäntaustatiedot kuviosta eli että metsäsuun- omistaja Antti Ruissalo ja metsänitelma on kunnossa”, Lähteenmäki asiakasvastaava Lauri Lähteenmäki. muistuttaa. Ruissalo ja Lähteemäki ovatkin yhtä mieltä siitä, että lopulta kaikki saa sysäyksensä kuitenkin metsästä: sähköiset palvelut tehostavat metsätaloutta, mutta lähtötiedot täytyy ensin saada kuntoon maastokäynnillä, ja aika ajoin tilannetta on hyvä käydä päivittämässä. Tekeekö sen metsänomistaja, metsäasiantuntija vai molemmat yhdessä – siitä päättää metsänomistaja omien taitojensa ja tarpeidensa pohjalta.

KYSYMYS & VASTAUS

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

JUKKA VALTOAHO

metsäkoneen kuljettaja Metsäkoneet Valtoaho Ay

MITEN USEIN HAKKUUTYÖMAALLA KÄY VIERAITA? Kerran tai pari joka työmaalla. Kesällä useammin. Talvella on ymmärrettävästi hiljaisempaa. KETÄ VIERAAT OVAT?

Useimmiten vierailija on metsänomistaja, joka haluaa seurata hakkuun edistymistä tai keskustella joistain yksityiskohdista kuten säästettävistä kohteista tai muista huomioitavista asioista. Naapuritilan omistajakin saattaa joskus piipahtaa, ja kesällä ja syksyllä työmaan läheisyyteen saattaa ilmestyä marjastajia tai sienestäjiä. MITEN SUHTAUDUT VIERAISIIN?

Vieraat ovat tervetulleita. Homma on enimmäkseen yksinäistä puurtamista. Metsänomistajan kanssa keskusteltaessa selviää usein myös asioita, joita ei muuten tulisi huomattua. Toiveet ja odotukset selviävät parhaiten, kun niistä puhutaan kasvokkain. Metsänomistaja on kulkenut tilallaan vuosikausia ja tuntee sen joka kolkan. Minä olen alueella yleensä ensimmäistä kertaa. Mielelläni kerron työstäni myös muille kulkijoille.

MILLAISIA VAARATILANTEITA HAKKUUTYÖMAALLA VOI SATTUA?

Koneen käydessä vierailijan on pysyttävä vähintään 60–90 metrin etäisyydellä koneesta. Lähemmäs voi tulla vasta, kun olen pysäyttänyt koneen. Kaadettavat puut ovat monta kymmentä metriä pitkiä ja voivat kaatuessaan kaataa myös kaatolinjalla kasvavia muita puita, mikä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa dominoefektin. Myös puita karsittaessa ja sahattaessa niiden latvat ulottuvat pitkälle. Hakkuutyömaata ja konetta lähestyvän pitää osata ottaa tämä huomioon, jotta ei vahingossa jää kaatuvan puun alle. Toinen kuolemanvaaran aiheuttava riski on ketjuluoti eli jos sahaketju menee poikki sahan ollessa käynnissä, ketjun kappaleet lentävät ympäristöön arvaamattomalla voimalla. Ne ovat onneksi harvinaisia, mutta mahdollisia. Itsellenikin on sattunut tällainen tilanne. Onneksi ketjuluoti ei osunut moton ikkunaan, mutta konepeltiin tuli kunnon lommo.

MITÄ TOIVOT VIERAILIJOILTA?

Ilmoittakaa tulostanne ennakkoon ja pukekaa päällenne kirkkaat vaatteet. Huomioliivi on hyvä valinta. TOIMIVATKO VIERAILIJAT NÄIN?

Arviolta noin puolet vierailijoista ilmoittaa tulostaan ennakkoon. Siihen pitäisi saada selkeää parannusta. Kännykkänumeroni löytyy metsätien varresta hakkuutyömaakyltistä. Soitto varmistaa, että osaan seurata tulijan saapumista ja sammuttaa koneen sopivasti, jotta lähestyminen on turvallista. Huomioliivien käyttö on yleistynyt, mikä on hyvä asia. Moni marjastajakin käyttää nykyisin huomioliivejä, jotka osuvat silmäkulmaan helposti. Työtä tehdessä keskityn kaadettaviin puihin ja koneen laitteisiin. SHUTTERSTOCK

METSÄN METSÄN HENKI HENKI 3/16 3/16

TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVAT: JASKA POIKONEN

UPM METSÄNI -SOVELLUS TARJOAA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE MAKSUTTOMAN, NOPEAN JA HELPON TAVAN ARVIOIDA OMAN METSÄTILAN PUUSTON ARVO, PUULAJIJAKAUMA SEKÄ PUUSTON TILAVUUS JA IKÄ-JAKAUMA.

PM Metsäni yhdistää Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsäteollisuus ry:n avoimet metsävaratiedot sovellukseksi, joka palvelee kaikkia metsänomistajia. Sovellus kertoo metsänomistajan oman metsätilan yleistiedot ja ehdottaa arvion perusteella, mitä metsälle voisi tehdä. Se kertoo metsän sijainnin kartalla ja auttaa hahmottamaan tilan rajat myös maastossa kulkiessa. Lisäksi se toimii kompassina. Metsäopasosio tarjoaa metsänomistajalle hyödyllistä tietoa esimerkiksi puukaupasta tai laki- ja verotusasioista. Sovelluksen avulla voi keskustella reaaliaikaisesti UPM Metsän asiantuntijoiden kanssa ja lähettää kuvia ja videoita UPM:lle.

METSÄSSÄ YHDISTYVÄT JÄRKI JA TUNNE

Sovelluksen on suunnitellut kehittänyt ja toteuttanut suomalainen Taiste Oy yhteistyössä UPM Metsän kanssa. Projektiryhmään koottiin eri alojen asiantuntijoita ja metsänomistajia. Karkeasti jaettuna Taiste on tuonut projektiin digiosaamisen ja palvelumuotoilun, UPM substanssin ja tavoitteet. Mutta ovat roolit toki sekoittuneetkin. Sovelluksen perimmäinen tarkoitus on tehdä metsänomistamisesta helpompaa. ”Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että metsä sijoituskohteena yhdistää tunteen ja järjen. Tämä toivottavasti näkyy palvelun ulkoasussa ja sisällössä”, kertoo Oscar Salonaho Taisteelta. Kun palvelumuotoilijat, jotka ovat metsäasioiden suhteen lähes noviiseja, suunnittelevat applikaation metsänomistajien hyödyksi, syntyy sovellus, jota on todella helppo käyttää.

Kehitystyön myötä suunnittelujohtaja Kaislaa ja toimitusjohtaja Salonahoa rupesi kutkuttamaan oman metsätilan hankkiminen Taisteelle.

METSÄN HENKI 3/16

”On ollut äärimmäisen mielenUPM Metsäni -sovelluksen käyttö kiintoista opiskella metsänomistajan ei vaadi mitään erityistaitoja tai MOBIILISOVELLUKSEN -tietoja. Metsäarvion saadakseen on arkea. Koska meillä ei aluksi ollut sovellukseen rekisteröitävä oma nimi juurikaan ymmärrystä näistä asioista, VOIT LADATA NIIN ja sähköpostiosoite. Henkilötietoja ja oli helppo kuvitella uuden metsänTABLETTIISI KUIN PUHEtilatunnusta ei sovelluksessa kuitenomistajan tilanne. Mahdollisuus kaan yhdistetä. Palvelun antama arvio katsoa kokonaisuutta ulkopäin antoi LIMEESIKIN GOOGLEN on suuntaa-antava ja toki sellaisenaan hyvän alkusysäyksen projektille”, PLAY -KAUPASTA TAI käyttökelpoinen moneen tarkoitukkertoo Taisteen Ville Kaisla. seen. Tarkempi metsänhoidollinen ja Myös UPM Metsän markkinointiAPPLEN APP STORESTA. puukauppaan liittyvä arviointi vaatii ja asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kuitenkin aina asiantuntijan yksityiskiittelee sujuvaa yhteistyötä. kohtaisemman perehtymisen. ”Tavoitteenamme on ollut tehdä kiinnostava ja helppo työkalu. Olemme tyytyväisiä alkuvaiheen vastaanottoon. Sovellusta on pidetty nopea- PALJON PALAUTETTA, KIITOS na ja hyödyllisenä. Lisäksi ihmiset ovat oivaltaneet, että Salonaho korostaa, että digipalvelut ovat luonteeltaan avointa metsävaratietoa on olemassa ja sitä voi hyödyn- jatkuvasti kehittyviä. Palaute sekä ohjaa että motivoi tää monella tavalla. Vain mielikuvitus on rajana”, sanoo suunnittelua ja mahdollista jatkokehitystä. ”Miltä sovellus tuntuu ja mitä lisäominaisuuksia metSavonen. sänomistajat siihen kaipaavat? Toivomme mahdollisimENEMMÄN HOIDETTUJA METSIÄ man paljon palautetta. Jokainen niistä on meille tärkeä, ja kaikki palaute huomataan.” UPM Metsäni rohkaisee ja toivottavasti myös motivoi Myös UPM:n Paula Savonen seuraa kehitystä innosmetsänomistajia metsänhoitoon ja puukauppaan. Sen tuneena. kautta saa myös helposti ja nopeasti yhteyden UPM:n ”Työ on ollut todella mielenkiintoista, ja avoimen metsäammattilaisiin. metsävaratiedon käsittelyä halutaan UPM:llä edelleen ”Sovellus antaa metsänomistajalle arvion perusteella muutaman suuntaa-antavan toimenpide- edistää. Haluamme oppia enemmän ja kehittyä, jotta voimme tarjota lisää palveluja metsänomistajille. Mutta ehdotuksen. Näitä ehdotuksia voi ehdottomasti niin, että palvelu pysyy yksinkertaisena ja tarkentaa UPM:n asiantuntijoihelppona”, Savonen sanoo. den kanssa”, Savonen kannustaa.

Päävalikon kautta pääsee sovelluksen osiin, kuten oman metsän tietoihin, metsäoppaaseen ja asiakaspalveluun.

Lue lisää ja lataa sovellus osoitteesta www.upmmetsani.ﬁ

UPM Metsäni on älypuhelimella ja tabletilla toimiva sovellus

2 Sovellus näyttää, missä tila sijaitsee ja sen avulla pystyy hahmottamaan tilan rajat maastossa kulkiessa.

3 UPM Metsäni tekee suuntaa-antavan arvion metsästä muutamassa sekunnissa. Sovellus kertoo muun muassa arvon puulajikohtaisesti, sekä puuston jakauman iän mukaan.

Sen avulla saat: • Tiedon puustostasi helposti ja nopeasti, muutamassa sekunnissa. • Puustosi suuntaaantavan arvon. • Asiakaspalvelua – voit olla missä tahansa metsäasiassa reaaliaikaisesti yhteydessä metsäasiakasvastaavaan. • Sovellus on ilmainen ja kaikkien metsänomistajien käytettävissä. Sovelluksen lisäksi tarvitset vain tilasi kiinteistötunnuksen, jonka saat esimerkiksi Maanmittauslaitokselta. METSÄN HENKI 3/16

METS├ДPALVELUT

FSC┬о-sertiямБointi

FSC

┬о

KERTOO METSIEN VASTUULLISESTA HOIDOSTA FSC┬о-SERTIFIOINTI YHDIST├Д├Д METSIEN YMP├ДRIST├ЦARVOT JA TALOUSK├ДYT├ЦN KEST├ДV├ДLL├Д TAVALLA. UPM:N FSC-RYHM├ДSERTIFIKAATTI (FSC-C109750) TARJOAA METS├ДNOMISTAJALLE LUOTETTAVAN TAVAN OSOITTAA, ETT├Д H├ДNEN METS├Д├ДNS├Д HOIDETAAN VASTUULLISESTI. TEKSTI: P├ДIVI STENROOS | KUVAT: ARI M├ДKEL├Д

TULOJEN L├ДHDE JA SYD├ДMENASIA

830 Q DYDLQDVLDNDVSllOOLNN| Eija Kuusisto DYDD NHVNXVWHOXD )6& VHUWL┬┐RLQQLVWD PLHOHOOllQ YDVWXXOOLVXXGHQ 30

METS├ДN HENKI 3/16

MD NHVWlY\\GHQ QlN|NXOPDVWD 2OL N\VH VLWWHQ HOLQWDUYLNNHLVWD YDDWWHLVWD WDL SXXVWD LKPLVHW RYDW Q\N\llQ NLLQQRVWXQHLWD WXRWWHLGHQ DONXSHUlVWl )6& RQ K\Yl WDSD YLHVWLl YDDWLYDOOHNLQ NXOXWWDMDOOH HWWl SXXWXRWWHHW WXOHYDW PHWVlVWl MRQND KRLWR NHVWll WDUNDVWHOXQ ┬┤)6& Q DYXOOD SllVHPPH OlKHPPlV VLWl PDDLOPDD PLVVl PHWVLHQ \PSlULVW|DUYRW MD WDORXGHOOLQHQ Nl\WW| \KGLVW\YlW NHVWlYlOOl WDYDOOD -D RQKDQ VH QLLQNLQ HWWl KDUYD PHWVlQRPLVWDMD DMDWWHOHH PHWVllQVl SHONlVWllQ UDKDQOlKWHHQl┬┤ .XXVLVWR VDQRR +HLNNLOlQ (LMD SXROHVWDDQ WRWHDD HWWl NDLPD RQ RLNHDVVD +HLNNLO|LOOH PHWVlWDORXV RQ VHNl WXORErityisesti kansainv├дliMHQ OlKGH HWWl V\GlPHQDVLD 0HWVl set markkinat vaativat RQ YLKUHll NXOWDD MRQND WLLPRLOWD nyky├д├дn sertiямБoituja (LMD +HLNNLOl VRLVL 6XRPHVVD NHtuotteita, joten sertiямБoiKLWW\YlQ YLHOl Q\N\LVWl HQHPPlQ dun puun kysynt├д on RVDDPLVWD NHNVHOLlLV\\WWl XXVLD varmaa, sanoo UPM:n WXRWWHLWD MD PDDLOPDOOH PDUNNLQRLavainasiakasp├д├дllikk├╢ Eija Kuusisto. WDYLD LQQRYDDWLRLWD UPM

EIJA JA JUKKA HEIKKIL├ДLLE )6& VHUWL┬┐RLQWL ROL OXRQWHYD YDOLQWD 2PD PHWVlDVLDNDVYDVWDDYD YLQNNDVL UHLOX QHOMl YXRWWD VLWWHQ HWWl WlOODLQHQNLQ VHUWL┬┐RLQWLPDKGROOLVXXV ROLVL WDUMROOD HLNl DVLDD VHQ MlONHHQ WDUYLQQXW NRYLQ SLWNllQ KDUNLWD )6& YDVWDD K\YLQ +HLNNLO|LGHQ WDYRLWWHLWD ┬┤6LLQl RWHWDDQ OXRQQRQ PRQLPXRWRLVXXV V\YlOOLVHPPLQ KXRPLRRQ MD WRNL VHQ DQVLRVWD SXXVWD VDD P\|V SDUHPSDD KLQWDD 0ROHPPDW V\\W RYDW PHLOOH \KWl ODLOOD WlUNHLWl┬┤ (LMD +HLNNLOl VDQRR +HLNNLO|LGHQ PHWVlRPDLVXXV SRKMDXWXX -XNND +HLNNLOlQ YDQKDDQ VXNXWLODDQ +XLWWLVLVVD 7LODOOD WHKWLLQ VXNXSROYHQYDLKGRV YXRQQD MD VHQ MlONHHQ +HLNNLOlW RYDW MDWNDQHHW \KGHVVl WLODQ KRLWRD MD NHKLWWlPLVWl ┬▒ KDUNLWVHYDLVHOOD OLQMDOOD ┬┤0HWVlQRPLVWDMLQD DMDWWHOHPPH WXOHYDLVXXWWD DLND SLWNlOOH PLHWLPPH SllW|NVHW KXROHOOLVHVWL KRLGDPPH WDLPLNRW K\YLQ MD KDNNXXW WHKGllQ PHWVlQ NDVYXQ NDQQDOWD RLNHDDQ DLNDDQ┬┤ +HLNNLOl NXYDLOHH

l u e l i sĂ¤ Ă¤ : W W W . M E T S Ă&#x201E; M A A I L M A . F I

â&#x20AC;?USEIMMILLA METSĂ&#x201E;NOMISTAJILLA ON KOHTEITA, JOIDEN HALUTAANKIN SĂ&#x201E;ILYVĂ&#x201E;N TALOUSKĂ&#x201E;YTĂ&#x2013;N ULKOPUOLELLA.â&#x20AC;? EIJA HEIKKILĂ&#x201E;

MetsĂ¤nomistaja Eija HeikkilĂ¤n mukaan FSC-sertiďŹ ointi auttaa sovittamaan yhteen luontoarvot ja metsĂ¤n taloudellisen hyĂśdyntĂ¤misen. HeikkilĂ¤ esittelee mielellĂ¤Ă¤n Vanhankosken lehtoaluetta, jonka useat maanomistajat ovat halunneet sĂ¤ilyttĂ¤Ă¤ luonnontilaisena.

â&#x20AC;?Luonto ja metsĂ¤n taloudellinen hyĂśdyntĂ¤minen eivĂ¤t PLQXQ PLHOHVWlQL NLOSDLOH NHVNHQllQ MD )6& VHUWLÂżRLQWL antaa tietysti itsellekin varmuutta siitĂ¤, ettĂ¤ on tehnyt kaikkensa ja kĂ¤yttĂ¤nyt uusimmat keinot nĂ¤iden sovittamiseksi mahdollisimman hyvin yhteenâ&#x20AC;?, HeikkilĂ¤ pohtii. 830 Q .XXVLVWR PXLVWXWWDD P\|V VHUWLÂżRLQQLQ HGXLVWD puukaupassa. UPM asettaa aina puunhankinnassaan sertifoidun puun etusijalle. Lopputuotemarkkinat edelO\WWlYlW NDVYDYLD )6& VHUWLÂżRLGXQ SXXQ RVXXNVLD MRWHQ FSC-puun menekki tulee olemaan hyvĂ¤ ja markkinahinta kilpailukykyinen. SUUNNITELMAT TAVOITTEIDEN MUKAAN

830 Q )6& U\KPlVHUWLÂżNDDWWL RQ ROOXW WDUMROOD YXRGHVWD 2012, ja siihen on tĂ¤hĂ¤n mennessĂ¤ liitetty jo noin 200 000 hehtaaria yksityismetsiĂ¤. RyhmĂ¤stĂ¤ on pyritty tekemĂ¤Ă¤n mahdollisimman kĂ¤yttĂśkelpoinen ja osapuolten keskinĂ¤istĂ¤ yhteistyĂśtĂ¤ tukeva. â&#x20AC;?SiinĂ¤ on haluttu ottaa huomioon, ettĂ¤ jokainen metsĂ¤ on erilainen ja kaikilla metsĂ¤nomistajilla on omat tavoitteensaâ&#x20AC;?, Kuusisto sanoo. â&#x20AC;?MeillĂ¤ on kĂ¤yty yhdessĂ¤ metsĂ¤asiakasvastaavan kanssa lĂ¤pi suojeltavat alueet, ja erityishakkuitakin on tehty. Olemme ihan kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ huomanneet senkin, ettĂ¤ kun on useammat silmĂ¤t katsomassa metsĂ¤Ă¤, sieltĂ¤ huomaa helpommin uusia ja erilaisia kohteitaâ&#x20AC;?, HeikkilĂ¤ kertoo. METSĂ&#x201E;N HENKI 3/16

METSĂ&#x201E;PALVELUT Ă&#x201E;

FSCÂŽ-sertiďŹ ointi

UPM:N FSC-RYHMĂ&#x201E;SERTIFIKAATTI â&#x20AC;&#x201C; NĂ&#x201E;IN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SET ALKUUN â&#x20AC;˘ Ota yhteys omaan metsĂ¤asiakasvastaavaasi tai yhteyshenkilĂśĂśn, jonka lĂśydĂ¤t metsamaailma.ďŹ -sivustolta tai soittamalla UPM:n vaihteeseen. Voit asioida asuinpaikkakunnallasi tai jos metsĂ¤si ovat kauempana, niiden sijaintipaikkakunnalla. â&#x20AC;˘ UPM:n yhteyshenkilĂś kartoittaa kanssasi lĂ¤htĂśtilanteen ja omat tavoitteesi sekĂ¤ kertoo, mitĂ¤ FSC-ryhmĂ¤Ă¤n liittyminen sinun metsissĂ¤si tarkoittaisi.

Jos sinulla on jo metsĂ¤suunnitelma, kĂ¤ytte yhdessĂ¤ lĂ¤pi, millaista pĂ¤ivityksiĂ¤ se vaatisi. â&#x20AC;˘ Aloitusauditoinnissa kĂ¤ydĂ¤Ă¤n lĂ¤pi FSC-standardin ehdot ja peilataan niitĂ¤ omaan metsĂ¤Ă¤n. Kun lĂ¤htĂśtilanne on kĂ¤yty huolellisesti lĂ¤pi, allekirjoitetaan 5-vuotinen sopimus UPM:n FSC-ryhmĂ¤sertiďŹ kaattiin liittymisestĂ¤. â&#x20AC;˘ MetsĂ¤suunnitelma pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n FSC-kriteerien mu-

HeikkilĂ¤ pitĂ¤Ă¤ tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤ myĂśs palvelun helppoutta. Kun nelilapsisen perheen aikuiset ovat kumpikin tĂśissĂ¤Ă¤n kodin ulkopuolella, ylimĂ¤Ă¤rĂ¤istĂ¤ aikaa ei liiemmĂ¤lti jĂ¤Ă¤. HeikkilĂ¤ kertoo hoitavansa metsĂ¤asioita sĂ¤hkĂśpostitse ja puhelimitse, henkilĂśkohtaiset tapaamiset sĂ¤Ă¤stetĂ¤Ă¤n tĂ¤rkeimpiin pĂ¤Ă¤tĂśksiin. â&#x20AC;?NiitĂ¤ on jokusen kerran vuodessa. Se on hienoa, ettĂ¤ metsĂ¤asiakasvastaavamme Mika JĂ¤rri tuntee meidĂ¤n metsĂ¤t, ja esityksiĂ¤ tulevista toimenpiteistĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n molemmin puolin, sekĂ¤ hĂ¤n ettĂ¤ me.â&#x20AC;? LEMPIPAIKOILLE SUOJELUMERKINTĂ&#x201E;

)6& VHUWLÂżRLQWL RQ YlKLWHOOHQ WXOOXW PHWVlQRPLVWDMLOOH tutummaksi. Kuusistoa ilahduttaa se, ettĂ¤ nykyĂ¤Ă¤n moni on valmis miettimĂ¤Ă¤n, mitĂ¤ se tarkoittaisi omissa PHWVLVVl MD \Kl XVHDPPLQ VHUWLÂżRLQWLU\KPllQ OLLWW\Ml on tavallinen, keskivertosuomalainen metsĂ¤nomistaja. 3()& VHUWLÂżRLQWL RQ XVHLPPLOOH WXWWXD HLNl OLLWW\PLnen FSC:hen tuo siihen verrattuna mitĂ¤Ă¤n dramaattisen suuria muutoksia. â&#x20AC;?FSC:n viiden prosentin suojeluvaade on ihan turhaan OHLPDQQXW VHQ \OHLVHVVl NHVNXVWHOXVVD VXRMHOXVHUWLÂżNDDtiksi. Vaatimuksissa on kuitenkin aivan yhtĂ¤ vahvasti sanottuna myĂśs se, ettĂ¤ metsiĂ¤ tulee kĂ¤yttĂ¤Ă¤ ja hoitaaâ&#x20AC;?, Kuusisto huomauttaa. 32

METSĂ&#x201E;N HENKI 3/16

kaisesti vuoden kuluessa liittymisestĂ¤ eli sertiďŹ oidulle metsĂ¤lle tehdĂ¤Ă¤n vastuulliset, taloudellisesti tuottavat hoitoja hakkuuehdotukset sekĂ¤ rajataan suojelu- ja erityiskohteet sertiďŹ ointikriteerien mukaisesti. UPM yllĂ¤pitĂ¤Ă¤ metsĂ¤suunnitelmaa sopimuksen voimassa ollessa. â&#x20AC;˘ Liittyminen FSC-ryhmĂ¤sertiďŹ kaattiin perustuu vapaaehtoisuuteen.

MetsĂ¤nomistaja voi halutessaan pitĂ¤Ă¤ molemmat serWLÂżRLQWLMlUMHVWHOPlW YRLPDVVD VLOOl QH HLYlW ROH WRLVLDDQ poissulkevia. HeikkilĂ¤ korostaa, ettĂ¤ moni metsĂ¤nomistaja haluaaNLQ VlLO\WWll WLHWW\Ml NRKWHLWD PHWVLVVllQ )6& VHUWLÂżRLQWL takaa sen, ettĂ¤ tĂ¤llaisille kohteille saadaan metsĂ¤suunnitelmaan suojelumerkintĂ¤. â&#x20AC;?Kun ensin on miettinyt tarkkaan, mitĂ¤ jĂ¤tetĂ¤Ă¤n kĂ¤ytĂśn ulkopuolelle, on myĂśs helpompi pĂ¤Ă¤ttĂ¤Ă¤ hakkuista siellĂ¤ missĂ¤ se on metsĂ¤taloudellisesti jĂ¤rkevin ratkaisu. Avohakkuut kun voivat olla myĂśs tunnekysymysâ&#x20AC;?, HeikkilĂ¤ sanoo.

KATSO VIDEO KĂ¤y katsomassa FSC-aiheisia videoita www.youtube.com/upmmetsa

LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Kuolinpesän metsänomistus siirrettiin yhdelle perilliselle ENSIN PERINNÖNJAKO SITTEN KIINTEISTÖKAUPPA – OIKEUSKÄYTÄNTÖ OHJASI VALITTUJA TOIMIA olivat heidän isänsä kuolemasta, vuodesta 2002, lähtien kuolinpesän osakkaina harjoittaneet metsätaloutta kuolinpesän lukuun kuolinpesän 70 hehtaarin metsätilalla. Viime vuonna Otto ja Maija päättivät tehdä perinnönjaon ja lopettaa metsätilan yhteisomistuksen. Muut kuolinpesän varat olivat jaettu jo aiemmin. Maijan ja Oton isä oli perinyt tilan 1970-luvulla.

SISARUKSET OTTO JA MAIJA

eli 4 000 euroa. Metsästä maksetun kauppahinnan (100 000 €) ja varainsiirtoveron (4 000 €), yhteensä 104 000 euroa, perusteella metsävähennyspohjaa Otolle muodostui (0,6 x 104 000 €) 62 400 euroa. 1. momentin 3. kohdan mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.

TULOVEROLAIN 48 §:N

toteutettuun menettelytapaan; ensin perinnönjako ja sitten samana päivänä kiinteistökauppa, päädyttiin verotusta koskevan oikeuskäytännön myötä. Maijan tapauksessa metsätaloutta harjoitettiin kuolinpesänä, joka on osakkaistaan erillinen verovelvollinen, ja perinnönjaon jälkeen Maija myi metsätilan puoliosuuden veljelleen. Tähän Maijan tekemään metsäkiinteistön määräosan myyntiin soveltui korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu KHO: 2010:24, jossa vastaavassa tapauksessa korkein hallintooikeus katsoi, että kuolinpesän lukuun harjoitettu metsätalous katsotaan myös osakkaan harjoittamaksi toiminnaksi. Näin ollen edellä mainitun tuloverolain säännöksen mukaista luovutusvoiton verovapautta sovellettiin Maijan saamaan luovutusvoittoon, koska 1) luovutuksen kohteena oli perinnönjaon jälkeen metsäkiinteistön määräosa, 2) Maija oli kuolinpesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta TVL 48.1 §:n 3 kohdan edellyttämällä tavalla 3) ostajana oli Maijan veli ja 4) myydyn omaisuuden yli 10 vuoden omistusaikavaatimus täyttyi. Myös metsätilan määräosan ostajan oikeus metsävähennykseen oli valitussa menettelytavassa selvä.

HALLITUN VEROTUKSEN KANNALTA

JÄRJESTELY TOTEUTETTIIN TEKEMÄLLÄ ensin sopimus perinnönjaosta, jossa Otto ja Maija saivat omistukseensa puolisosuudet (½ ja ½) kuolinpesään kuuluneesta metsätilasta perintöosuuksiaan vastaavasti. Tämän jälkeen samana päivänä Maija myi perinnönjaossa saamansa metsätilan puolisosuuden veljelleen 100 000 eurolla. Kauppahinnan maksua varten Otto oli ottanut pankista lainaa ja metsätila saatiin suunnitellusti yksin Oton omistukseen.

kauppahinnasta Otto maksoi varainsiirtoveroa neljä prosenttia,

METSÄKIINTEISTÖN MÄÄRÄOSAN (½)

METSÄN HENKI 3/16

SHUTTERSTOCK

kiinnostunut saamaan tilan nimiinsä. Toisena vaihtoehtona oli myös tilan myynti vapaille markkinoille. Metsätilan arvostuksen pohjaksi laadittiin UPM:n järjestelmässä ylläpidetyistä metsäsuunnitelmatiedoista arviolaskelma metsämaan arvosta summa-arvomenetelmällä, johon otettiin näkemystä myös tuottoarvomenetelmällä. Näin metsätilan arvoksi arvioitiin 220 000 euroa. Hintanäkemyksen muodostuttua sisarukset päätyivät järjestelyyn, jossa perinnönjaon jälkeen Maija myy metsätilan puoliosuutensa veljelleen Otolle 100 000 eurolla – siis pienellä alennuksella. (Alennus ei johda ostajalle lahjaverotukseen, kun kauppahinta on enemmän kuin kolme neljännestä käyvästä hinnasta.)

ENSISIJAISESTI OTTO OLI

METSÄSTÄ TEHTAALLE TEKSTI: KIRSI RIIPINEN | KUVA: JUNNU LUSA

KETJU HYPPYSISSÄ OPERAATIOSUUNNITTELIJA ON VARSINAINEN PROJEKTINHALLINNAN VELHO, JOKA PITÄÄ HYPPYSISSÄÄN LOGISTIIKKAKETJUA METSÄSTÄ TEHTAALLE. Tommi Pihlajan työhuoneen seinällä on iso kartta Päijät-Hämeen alueesta ja siinä merkinnät kaikista UPM:n metsistä. Seinällä on myös kaavioita kuljetusten reiteistä sekä lehtileike, jonka otsikko julistaa Hakkuualueen eksotiikkaa. Operaatiosuunnittelijan keskeinen työväline on kuitenkin tietokone ja sen ohjelmat. Hän toimii linkkinä UPM:n tehtaiden ja puunkorjuu- sekä kuljetusyrittäjien välillä. Ilman digitaalisia välineitä ja reaaliaikaisuutta työ olisi hankalaa. Kun esimerkiksi Pelloksen vaneritehdas tilaa sorvitukkia, tieto välittyy korjuita hoitaville yrittäjille. He katkovat ja siirtävät tukit tienvarteen, josta kuljetusyritykset vievät ne tehtaalle.

OPERAATIOSUUNNITTELIJA

”Tehtaille menee puita laajalta alueelta. Operaatiotiimin ja puunkorjuu- sekä kuljetusyrittäjien välisen yhteistyön on toimittava hyvin.” Pihlaja kertoo, että hyvä yhteistyö perustuu vankkaan luottamukseen. Kun jostakin sovitaan, sen mukaan toimitaan. Jos jotakin yllättävää tapahtuu, siitä kerrotaan eteenpäin välittömästi. Sujuvaan ja luottamukseen perustuvaan yhteistyöhön kuuluvat myös yhteinen reaaliaikainen tieto. Hakkuu- ja ajokoneisiin menee sähköisesti leimikkokohtaiset tiedot. Hakkuukoneenkuljettaja lähettää päivittäin tiedot katkotuista puista tietojärjestelmään. Metsätraktorin kuljettaja syöttää puolestaan tiedot varastopisteelle ajamistaan kuormista, jolloin

puutavara-autojen kuljettajat näkevät varaston tilanteen. Pihlaja tekee myös kuljetusyritysten viikoittaiset kuljetusohjelmat. Kuljetusmatkat optimoidaan ja puut pyritään ohjaamaan lähimmälle tehtaalle. Korjuuyrittäjät saavat tietoonsa korjuutarpeet noin kuukaudeksi eteenpäin. ”Puu pyritään saamaan tehtaalle mahdollisimman tuoreena, sillä mitä tuoreempaa se on, sen parempi on sen jalostusarvo.” Operaatiosuunnittelijan työhön kuuluu myös laadunvalvontaa. Ainakin päivä viikosta menee maastossa tai tehtaalla. Maastopäivinä yrittäjiä tavatessa ei ole lainkaan pahitteeksi, että metsätalousinsinöörin koulutuksen hankkinut Pihlaja ehti nuorempana ajaa itsekin metsäkoneita.

”OHJAAN PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITTÄJIEN TOIMINTAA SITEN, ETTÄ TEHTAAT SAAVAT TILAAMANSA PUUT JA YRITTÄJIEN TAVOITTEET TOTEUTUVAT.” TOMMI PIHLAJA

METSÄN HENKI 3/16

Operaatiosuunnittelija 1

Ohjaa puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien toimintaa määrä- ja laatutavoitteilla. Pitää yhteyttä paikallisiin metsäasiakasvastaaviin sekä metsäasiantuntijoihin, jotka puolestaan ovat yhteydessä maanomistajiin. Valvoo toiminnan ja puutavaran laatua.

Päädyin sattumien kautta opiskelemaan monitoimikoneenkuljettajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen oli luontevaa siirtyä jatko-opiskelemaan nykyiseen ammattiini, operaatiosuunnittelijaksi.

METSÄN HENKI 3/16

Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Metsäsertifiointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. Sertifioimalla metsäsi pystymme osoittamaan puun vastuullisen alkuperän ja siten takaamaan puun menekin kansainvälisille markkinoille valmistettavien tuotteiden raaka-aineena. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta.

www.metsämaailma.fi

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Metsäpalvelukeskus

0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–14

palvelukeskus@upm.com

UPM METSÄ