Metsän henki 4/2014

menestyvän asiakassuhteen salaisuus? s. 14

metsätalouden vaikutukset s.

20

taimien talviuni ­turvataan UPM:n taimitarhalla s. 30

www.metsämaailma.fi

UPM metsän lehti metsänomistajille 4/2014

metsänomistajan asialla Metsäkoneenkuljettajan kunnia-asia on hoitaa työnsä kunnolla. sivu 34

Kuva: Teemu Tretjakov / vastavalo.fi runo: Niilo Rauhala

Puut, jotka odottavat kesää, tietävät varmasti, että se on tulossa.

Ne kutsuvat tuulen lakaisemaan hartiansa kaikesta painosta ja sateen sulattamaan jään silmujen pinnalta.

Ne puhuvat auringolle, joka nousee vaarojen takaa.

Ja näyttää että se viipyy joka päivä yhä kauemmin puitten yllä.

Eikä mikään ole niin varma kuin se, että jonakin hiljaisena kevätyönä parvi saapuvia lintuja istahtaa sen oksille kuin yhteinen sovittu merkki.

Ja mitä on tapahtunut, kun maailma aamulla herää?

Avautuneista lehdistä kimpoavat metsän laulut niin kuin sade peilityynestä vedestä.

Ja koko metsän läpi käy väristys: auringon virrassa kaikki hetket.

2

metsän henki 4/14

metsän henki 4/14

3

4/2014 2 metsäkuva 4 päätoimittajalta 5 pääkirjoitus 6 ledare 10 8 uutiset Soiden ennallistamista 13 laki – kalvila talkoovoimin 19 vieraskynä 29 kysymys & vastaus: sukupolvenvaihdos­ 33 enemmän puuta vähemmillä päästöillä 32 tulevaisuuden upm bioverno 34 töissä metsässä: metsäkoneenkuljettaja 11

Vinkit talven varalle:

www.metsämaailma.fi

Asiakkuuden monet kasvot Metsäalalla eri osapuolten roolit menevät helposti päälaelleen. Onko metsäteollisuusyritys puun myyjälle asiakas vai onko puun myyjä asiakas yritykselle? Yhtä lailla voi myös pohtia, onko kone- tai kuljetusyrittäjä puuta hankkivan yrityksen asiakas vai miten päin ne roolit nyt menivätkään.

Tai onko oikeastaan niin, että korjuuyrittäjän tai metsänhoitotöitä tekevän yrittäjän asiakas onkin metsänomistaja eikä hänelle urakointimaksut maksava metsäteollisuusyritys.

Roolien pohtiminen ei hyödytä ketään. Tulosta syntyy vain, kun suhteet läpi koko ketjun toimivat. Pitkäjänteinen yhteistyö vie asioita eteenpäin.

Se perustuu lupaukseen ja luottamukseen siitä, että asiat hoituvat.

4

metsän henki 4/14

Puunhankinnassa hyvät ja toimivat suhteet metsänomistajien kanssa ovat kaiken A ja O. Ilman niitä tehtaidemme puuhuolto ontuisi pahasti.

Toimiva asiakassuhde yrittäjäverkoston kanssa on toinen toimintamme onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Savotta on yhteinen, ja toiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä hyödyttää molempia osapuolia.

Te, hyvät lukijat, olette asiakkaitani. Toivon, että lehtemme on kiinnostava lukupaketti, jonka parissa viihdytte.

Tästä vuodesta kiittäen ja hyvää joulua toivottaen Aili Piironen,

päätoimittaja

paluu sukujuurille

Aktiivisena metsänomistajana Esko With arvostaa kumppanuutta UPM:n kanssa.

22

Pääkirjoitus

Yksityismetsät ovat puuhuollon perusta yli 20 000 puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Nämä sopimukset ovat tehtaidemme puuhuollon ja tehtaiden tuotannonsuunnittelun perusta ja antavat eväitä liiketoiminnan kannattavuuden arvioimiseen.

UPM solmii vuosittain

Luotettava puuhuolto, vakaa tuotanto ja liiketoiminnan ennustettavuus ovat yhtiön toiminnan kulmakiviä joka päivä. Vakaa puuhuolto on myös tärkeä kriteeri uusia puunjalostukseen liittyviä investointeja suunniteltaessa. Jotta voimme luvata päättäjillemme kestävää puuvirtaa puunhankinnan puolesta jatkossakin, tarvitsemme hyvin toimivat, luotettavat asiakassuhteet yhteistyöhön sitoutuneiden metsänomistajaasiakkaidemme kanssa.

vahvistaa entisestään pitkäaikaisen yhteistyön perinnettä ja kehittää palveluamme niin, että olemme kärkitoimija pitkäjänteisenä ja monipuolisesti sitoutuneena yhteistyökumppanina.

Meille on tärkeää

Saamamme palautteen perusteella pitkäjänteinen yhteistyö – sopimusasiakkuus – hyödyttää metsänomistajaa. Se turvaa puun menekin erilaisina aikoina ja luottamuksen siihen, että metsänomistaja ei jää yksin, vaikka hän itse ei olisikaan perillä kaikista metsänhoitoon tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä yksityiskohdista. Metsän kierron aikana eteen tulee monenlaisia tilanteita niin metsien käsittelyyn kuin metsien hallintaan liittyen.

puun kuljetuskustannuksia ja samalla pienentää kuljetusten hiilijalanjälkeä.

Siksi tehtaiden lähiympäristöstä hankittu lähipuu on meille tärkeää. Samalla toimintamme hyödyttää konkreettisesti ja monipuolisesti paikallista yhteiskuntaa. Kantoraha- ja palkkatulojen lisäksi yhden puukuutiometrin hankinta tuottaa tehtaan pihaan kuljetettuna noin 14 euroa verotuloja. Siten esimerkiksi UPM:n investointien lähes miljoonan kuutiometrin puunkäytön lisäys vaikuttaa merkittävästi kansan­talouteen.

Tero Nieminen

Aluejohtaja Länsi-Suomen integraattialue

”hyvää joulun aikaa ja menestystä tulevalle vuodelle!”

Kaikkea tarvitsemaamme puuta emme kuitenkaan saa

a­ ivan tehtaiden vierestä. Siksi meillä on eri paikkakunnilla noin 120 metsäpalvelutoimiston verkosto, joka tarjoaa metsänomistajille lähipalvelua ja -puukauppaa lähellä asuinpaikkaa tai tilan sijaintipaikkakuntaa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja haluan kiittää kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta vuodesta koko henkilöstömme puolesta.

Toivon, että vuoden 2015 aikana voimme syventää yhteistyötä, joka tuottaa lisä­ arvoa kaikille osapuolille.

olli urpela

Helpottaaksemme metsänomistajan arkea olemme luoneet kattavan palveluvalikoiman, ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kuuntelemalla jatkuvasti asiakkaitamme ja kehittämällä uusia palveluja ­pyrimme kohti nykyistä kokonaisvaltaisempaa ­palvelutarjontaa. Uusista palveluista viimeisimpiä esimerkkejä ovat UPM:n FSC®-metsäserti­fioin­ti­­palvelu ja nyt u­ utena myös UPM:n perustama PEFCTM-sertifiointiryhmä nykyisen alueellisen ­sertifioinnin hallin­nointimallin muuttuessa ensi vuonna. ­Ne ovat vaivaton tapa hoitaa yksityismetsien asianmukainen sertifiointi.

Tehtaidemme kilpailukyvyn parantamiseksi tavoitteenamme on minimoida

ledare

virkesförsörjningen behöver De privata skogarna UPM uppgör årligen mer än 20 000 virkesavtal med privata skogsägare. De avtalen utgör bas för vår virkesförsörjning och fabrikernas produktionsplanering och ger oss en vink om lönsamhetsprognosen för affärsverksamheten.

Tero Nieminen

Regiondirektör Västra Finlands integratregion

”God jul och ett framgångsrikt kommande år!”

En tillförlitlig virkesförsörjning, stabil produktion och

förutsägbarhet gällande affärsverksamheten är hörnstenar för verksamheten i bolaget varje dag. En stabil virkesförsörjning är också ett viktigt kriterium inför planeringen av virkesförädlingens nya investeringar.

För att vår virkesanskaffning skall kunna lova våra beslutsfattare ett hållbart virkesflöde också i fortsättningen behöver vi bra fungerande och stabila kundrelationer och ett gott samarbete med engagerade skogsägarkunder. det viktigt att stärka traditionerna med långvarigt samarbete och utveckla våra tjänster så, att vi har en topposition som en långsiktig och mångsidigt engagerad samarbetspartner.

För oss är

olli urpela

På basen av den respons vi får är det till nytta också för skogsägaren med långvarigt samarbete och avtalskundförhållande. Detta säkerställer att virket har åtgång under olika tidsperioder och ger förtroende. Skogsägaren lämnas inte ensam, fastän han/hon inte själv alla gånger är insatt i all slags

skogsvård eller detaljer när det gäller generationsväxling. Under skogens omloppstid stöter man på många olika situationer, ärenden som gäller både skogens hantering och skogens förvaltning.

För att underlätta skogsägarens vardag, har vi skapat ett täckande tjänsteurval, lösningar för alla situationer. Genom att ständigt lyssna på våra kunder och utveckla nya tjänster på basen av det vi hör strävar vi mot ännu mer heltäckande tjänsteutbud.

Bland våra nyare tjänster finns t.ex. UPM:s FSC® -skogscertifieringstjänst och UPM:s PEFCTM-certifieringsgrupp, då nuvarande regionala certifieringens förvaltningsmodell ändrar nästa år. De tjänsterna är enkla och lämpliga sätt att sköta i privatskogarnas certifiering.

För att förbättra våra fabrikers konkurrensförmåga har vi som målsättning att minimera virkets transportkostnader och samtidigt minska transporternas kolavtryck. Därför är det närvirke som anskaffas i fabrikernas närområden viktigt för oss. Samtidigt ger vår verksamhet det lokala samhället konkret nytta och mångsidighet. Förutom rotpris- och löneinkomster ger anskaffningen av en kubikmeter virke transporterad till fabrikens plan ca 14€ i skatteinkomster.

Därigenom har t.ex. UPM:s investeringar i ökad virkesanvändning med nära en miljon kubikmeter en märkbar inverkan på nationalekonomin.

Allt det virke vi behöver får vi förstås inte enbart helt nära fabrikerna. Därför har vi ett nätverk av ca 120 skogsservicekontor på olika orter, där skogsägarna erbjuds närtjänster och virkesaffärer antingen på bostadsorten eller på den ort där skogen finns.

sitt slut och jag vill på hela personalens vägnar tacka alla skogsägare och samarbetspartners för ett gott och bra löpande år. Jag hoppas, att vi under året 2015 kan fördjupa det samarbete som ger tilläggsvärde för alla parter.

Året närmar sig

Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.fi

4/2014 20

metsätalous säteilee moneen suuntaan

Esimerkkejä UPM:n puuhankinnan vaikutuksista.

26

metsäsuunnitelma

30

taimien talviuni

Perusteellinen suunnitelma on metsänomistajan käytännön käsikirja.

UPM:n taimitarhalla kuusen­ taimien hyvinvoinnista huolehditaan ympäri vuoden.

14

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

ihminen hakee helppoutta ja ­luotettavuutta.

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Uskollisessa asiakas­ suhteessa luottamus on kovaa valuuttaa.

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. ­­ www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen.

Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2.

Painosmäärä: 52 000. 17. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Petri Blomqvist Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa.

14

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

PEFC/02-31-120

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

metsän henki 4/14

7

uu t i s e t

UPM nimitetty yhdeksi maailman johtavista ilmastonmuutosta vastaan toimivista yhtiöistä UPM on saavuttanut kärkiaseman täysin pistein­ (100) CDP:n vuoden 2014 Climate Performance ­Leadership -indeksin A-listalla. UPM oli ainoa paperi- ja metsäteollisuusyhtiö maailmassa, joka saavutti A100-tason.

A-listalla on 187 yhtiötä, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan pyrkineet hillitsemään ilmastonmuutosta.

Nimetyt yritykset on valinnut kansainvälinen, kestävää taloutta edistävä kansalaisjärjestö CDP. Yritystiedot on koottu 767 sijoittajan pyynnöstä. Tämän ryhmän hallinnoimat varat muodostavat yhteensä yli kolmanneksen koko maailman sijoituspääomasta.

Lue lisää www.upm.fi

PEFCTM-ryhmäsertifiointi Inspecta Sertifiointi on auditoinut UPM:n metsien hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan ja myöntänyt yhtiölle PEFC-ryhmäsertifikaatit, joista toinen on UPM:n omille metsille. Toiseen voidaan liittää metsänomistajaasiakkaidemme tiloja. Lisätietoja metsäasiakasvastaaviltamme.

Metsänomistajaliittojen toiminnan lakatessa ensi vuoden alusta liittojen hallinnoimat alueelliset sertifikaatit lakkaavat.

Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ja MTK perustavat Kestävän metsätalouden yhdistyksen, jonka hallinnoimiin alueellisiin PEFC-sertifiointiryhmiin metsänomistajat voivat tulevaisuudessa­ myös liittyä joko suoraan tai eri toimijoiden kautta.

8

metsän henki 4/14

UPM suunnittelee painopaperi­ kapasiteetin vähennystä Euroopassa UPM suunnittelee vähentävänsä Euroopan painopaperikapasiteettiaan pysyvästi noin 800 000 tonnilla Ranskassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Suunnitelman mukaan Suomessa suljetaan SC-paperikone Jämsänkoskella ja päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistava kone Kaukaalla Lappeenrannassa. Suunniteltujen sulkemisten henkilöstö­ vaikutukset tarkentuvat yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. ­Koneiden suunniteltu sulkeminen ei vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. www.upm.fi

l u e l i sä ä : w w w . m e t s ä m a a i l m a . f i

Lue tuore ­puukauppakatsaus: www.metsämaailma.fi

Kokeile Metsämobiilia älypuhelimellasi:

UPM Metsältä­ ­monipuoliset ­palvelut metsänomistajille

metsamobiili.fi

UPM Bonvestan­ metsävara­ tiedon laatu

Puukauppapalvelut

• maksuton neuvottelu/tilakäynti • metsänomistajan tarpeet huo­ mioivat toimenpide-ehdotukset • korjuun suunnittelu ja toteutus • tarvittavat metsänkäyttöilmoi­ tukset • rahaliikenne • energiapuu

saa kiitosta sijoittajilta

Metsäpalvelut

• yksilöllinen metsäsuunnitelma • metsänomistajan ja metsän tarpeet huomioivat toimenpideehdotukset • metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus • metsänhoitotyöt taimitoimituk­ sista istutukseen ja taimikonhoi­ dosta hakkuisiin • laki- ja asiantuntijapalvelut veroneuvonnasta sukupolven­ vaihdoksen toteuttamiseen • UPM Yhteismetsät • luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu • sertifiointi

Suomalaismetsä sijoituskohteena

UPM

kiinnostaa niin suomalaisia kuin myös ulkomaalaisia sijoittajia. UPM Bonvestan sijoittajakohteet ovat erityisen kiinnostavia, koska kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus. Sijoittajilta kiitosta saa myös UPM Bonvestan suomalaisittainkin poikkeuksellisen korkealaatuinen metsävaratieto, joka on osa metsätilojen myyntimateriaa­ lia. Tästä keskusteltiin vilkkaasti Oregonissa Yhdysvalloissa Who Will Own the Forest -konferenssissa sekä Lontoossa International Timberland and Agriland Investment -konferenssissa syyskuussa. Metsäkiinteistökaupassa Suomen ulkopuolella on melko harvinaista, että kohteen myyjä tarjoaa metsä­varatiedot ostajaehdokkaan käyttöön.

Muut edut

• oma metsäasiakasvastaava • metsämaailma.fi-verkkopalvelu • asiakaslehti Metsän henki • metsäiset tapahtumat ympäri vuoden Kysy lisää lähimmältä UPM:n asiantuntijalta 020 416 121 tai www.metsä­maailma.fi SHUTTERSTOCK

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ.

metsän henki 4/14

9

uutiset

Matti aalto

penkkojen männyistä ja turpeesta yhteensä 14 jämäkkää patoa metsänkasvulle liian märän suon ojiin. Kuten kolmena edellisenäkin vuonna, talkookohde oli UPM:n mailla ja yhtiö maksoi tukea talkookuluihin. Maukkaita talkooruokia kokkaili tällä kertaa Reijo Lähteenmäen porukka soppatykkeineen. Suolla yhteisteltassa yöpyneet kiittelivät erityisesti iltapalan runsasta lettumäärää.

teksti: Matti Aalto, Suomen Luonnonsuojeluliitto kuvat: hannu huovila / vastavalo.fi ja matti Aalto

Suota ennalleen Suomen luonnon päivänä Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ja Keurusseudun Luonnonystävät ovat tehneet UPM:n kanssa yhteistyötä soiden ennallistamisessa jo neljä vuotta.

Elokuun viimeisen viikonlopun perinteeksi Keuruun Pihlajavedellä muodostuneet ennallistamistalkoot järjestettiin tällä kertaa Isonevalla. Päätalkoopäivä oli lauantai 30.8., jolloin vietettiin myös Suomen luonnon päivää.

Isonevalla suomalaisen suoluonnon puolesta ahkeroi juhlapäivänä ennätykselliset 35 henkilöä ja sunnuntainakin suolla heilui vielä 17 hengen porukka.

Lapioilla, kuokilla, moottorisahoilla, lekoilla ja lennokkailla jutuilla varustautunut talkoojoukko rakensi ojan10

metsän henki 4/14

Kun padot nostavat Isonevan vuosikymmeniä kuivana olleille rimmikoille jälleen vettä, odotetaan suolle ensi kesäksi pesimään erityisesti kahlaajalintuja. Myös monet muut valtakunnallisesti harvinaistuneet ja Isonevalta kadonneet suolajit, kuten riekko ja keltavästäräkki, mahdollisesti palaavat Isonevan lajistoon.

Ennallistettu Isoneva osaltaan suodattaa turveliejustaan valtakunnallisessakin julkisuudessa olleeseen Martinjärveen laskevia vesiä ja tasaa virtaamia alapuolisissa vesistöissä. Lisäksi ennallistettu suo sitoo ilmastonmuutosta aiheuttavaa hiilidioksidia pois ilmakehästä, kun veden nousu pysäyttää turpeen lahoamisen ja rahkasammalten kasvu alkaa kerätä suurempaa hiilivarastoa suolle.

Lauantain talkoiden päätteeksi osa porukasta retkeili elokuun 2012 talkookohteella Kuolemaistensuolla.

Toimivien patojen lisäksi retkeläiset näkivät suolla riekkoparin, joka on yksi tärkeimmistä ennallistamalla autettavista kohdelajeista. Vaikka kahden vuoden takaiset padot toimivat Kuolemaistensuolla hyvin, olivat talkoolaiset varmoja, että Isonevan padoista tuli vielä parempia. Vedenpinnan nousua ja luonnon kehittymistä Isonevalla seurataan mielenkiinnolla. Upeasta luonnosta, mukavasta seurasta ja kauniista säästä nauttinut talkooväki jäi innolla odottamaan ensi kesän suotalkoita.

l u e l i sä ä : w w w . m e t s ä m a a i l m a . f i

vinkit talven varalle Veroillat Vuoden alussa järjestämme eri puolilla ­Suomea veroiltoja. Katso paikkakunnat ja ajankohdat www.metsämaailma.fi

Lue Metsämaailmassa asiantuntijablogeja www.metsämaailma.fi esimerkiksi Johanna Haapalan ”Myrsky repii puita, taivas salamoi” ja Matti Maajärven ”Miksi lahopuut kannattaa säästää”.

Testaa, mikä metsälintu olet www.metsämaailma.fi

UPM

UPM Silvestan UPM

hakkuutyömaalle turval­lisesti huomioasu päällä Korjuuyrittäjämme ja -kuljettajamme­

ovat tehneet vuoden 2014 aikana enenevässä määrin vaaratilanneilmoituksia ja turvallisuushavaintoja. Yksi huomio useissa kirjauksissa on, että korjuutyömailla vierailevilla metsänomistajilla on valitettavasti vain harvoin yllään huomioliivi. Vaarallisen usein myös soitto kuljettajalle on jäänyt tekemättä, vaikka lähestytäänkin motoa tai ajokonetta.

Korjuukoneen kuljettajilla on syystä aihetta huoleen. Maastonvärinen asu ei erotu metsässä, eikä työhönsä keskittynyt moton tai ajokoneen kuljettaja helposti huomaa kulkijaa.

Lue lisää www.metsämaailma.fi

työhyvinvointihanke nuorensi metsureiden valtimoikää 4 vuotta vuonna 2012 pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämishankkeen yhteistyössä Pohjola Terveyden ja Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeen aikana tapaturmat vähenivät selkeästi. Vuonna 2012 tapaturmien määrä oli noin 60 prosenttia vuoden 2011 tasoa alhaisempi, ja vuonna 2013 määrä putosi edelleen 20 prosenttia edellisvuodesta.

UPM Silvesta käynnisti

Osalla kohderyhmästä työkyvyn tukemistoimien vaikuttavuutta arvioitiin seurantakartoituksen ohella myös seuraamalla valtimoikää ja elimistön stressitilaa. ”Kohdennettu terveysvalmennus nuorensi metsureiden valtimoikää keskimäärin neljä vuotta”, iloitsee UPM:n johtava työterveyslääkäri Tero Kemppainen. ”Myös palautuminen parani. Muutokset ylläpitävät työkykyä, vähentävät monien sairauksien vaaraa ja tukevat metsureiden jaksamista.”

Lue lisää www.upm.fi ja www.metsahyvinvointi.fi metsän henki 4/14

11

uutiset upm

Ärjänsaaren

hoito- ja käyttö­ suunnitelma ­päivitetty UPM on päivittänyt Oulujärvessä sijaitsevan Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelma esiteltiin yleisölle 28.8.2014. Tilaisuuteen saarelle saapui noin 60:n asiasta kiinnostuneen joukko keskustelemaan suunnitelmasta. Suunnitelma sisältää uuden laiturin rakentamisen, yhteistyön Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa sekä metsäsuunnitelman.

Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu alueen vapaa-ajankäytön kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, ja opiskelijat ovat jo aloittaneet siihen liittyvien opinnäytetöiden tekemisen.

Metsäsuunnitelma sisältää suunnitelman pienaukkohakkuista ja yläharvennuksista saaren keskiosissa. Tällä pyrittäisiin muuttamaan nykyinen tasaikäisrakenteinen talousmetsäalue eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi. Metsäsuunnitelman yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu.

Pekka Korhonen esittelee Ärjänsaaren metsäsuunnitelmaa.

Lue lisää www.upm.fi

Uusia toimistoja aikana toimistomme ovat muuttaneet uusiin tiloihin Härmässä, Jalasjärvellä, Kouvolassa, Kotkassa, Nivalassa, Pyhäjärvellä ja Valkeakoskella. Kankaanpäässä uuden toimiston avajaiset ovat 11.12.2014.

Kesän ja syksyn

UPM Raflatac -liiketoiminta vaikutti osaltaan yhtiön vahvaan kolmanteen vuosineljännekseen.

Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta

www.metsämaailma.fi

Nivalan toimiston avajaisia vietettiin 9.11. UPM Silvestan metsuri Ahti Mykkänen antoi metsänhoitovinkkejä metsänomistaja Irma Laitiselle.

UPM

12

metsän henki 4/14

UPM:n nettovelka alimmalla tasolla 15 vuoteen kolmas vuosineljännes tuloksellisen k­ annattavuusohjelman ja kaikkien liiketoimintojen erittäin hyvän toiminnan tehokkuuden ansiosta. Olen erityisen tyytyväinen rahavirtamme kehitykseen sekä taseeseemme, sillä ne luovat edellytykset sekä osingon kasvattamiselle että kyvyllemme viedä yhtiön muutosta eteenpäin,” kommentoi toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM:n tulosta. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 617 (476) miljoonaan euroon eli 8,4 (6,4) prosenttiin liikevaihdosta tuloksellisen kannattavuusohjelman ansiosta, ja kasvuhankkeet etenivät UPM Biorefining, UPM Paper Asia ja UPM Raflatac -liiketoiminta-alueilla.

”UPM:llä oli vahva

laura vesa

laki & asiantuntija heikki Kalvila

heikki kalvila

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Omistan kaksi metsätilaa, jotka molemmat ovat kokonaan metsätalouskäytössä. Kuusikko-nimisen tilan ostin vuonna 2002, hankintameno 100 000 euroa. Männikkö-nimisen tilan ostin vuonna 2003, ja sen hankintameno oli 80 000 euroa. Hankintamenoista laskettu metsävähennyspohja oli yhteensä (0,6 x 180 000 €) siis 108 000 euroa. Olen käyttänyt siitä metsävähennystä ensimmäisen tilakaupan kautta tulleen määrän, 60 000 euroa. Tarkoitukseni on nyt myydä Kuusikko-tila tyttärelleni käypään hintaan. Voinko tilan myynnin jälkeen käyttää jäljellä olevan metsävähennykseni (48 000 €) Männikkötilalta kertyvistä puun myyntituloista?

1

Kalvila: Tässä

tilanteessa käytettyä metsävähennystä jää teille Kuusikko-tilan myynnin jälkeen niin paljon ”varastoon”, että ette voi enää tehdä metsävähennystä Männikkö-tilan metsätuloista, vaikka tila kuuluu teidän metsänomistajakohtaisten metsävähennystilojenne piiriin. Tämä ”varastoitumisilmiö” johtuu siitä, että yli 10 vuotta omistamanne ja harjoittamaanne metsätalouteen kuuluvan metsäkiinteistön myynti omalle lapsellenne on luovutusvoiton osalta verovapaa eikä verovapaaseen luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä siten, että se samalla vähentäisi aiemmin tekemienne metsävähennysten yhteismäärää. Käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä määräytyy siten, että verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittää 60:ta prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä.

Kuusikko-tilan myynnin jälkeen teillä jäisi metsävähennykseen oikeuttavien metsien hankintamenoksi Männikkö-tilan 80 000 euroa, josta­metsävähennyspohja on 60 prosenttia eli 48 000 euroa. Käytettyä metsävähennystä varastossa oli jo yli metsävähennyspohjan, 60 000 euroa. Todettakoon metsävähennyskiinteistöistä vielä se, että veronalaisissa myynneissä metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60:ta prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

Meitä on kaksi sisarusta ja olemme suunnittelemassa metsätilan sukupolvenvaihdosta, jossa isämme omistama metsätila siirrettäisiin lahjanluonteisella kaupalla yksinomistukseen minulle ja sisareni saisi kauppahinnasta niin sanotun sisarosuuskorvauksen. Miten sisarosuuskorvausta verotetaan?

2

Kalvila: Usein sukupolvenvaihdoksessa tilan ostajan sisarusten perintöoikeudellisten hyvitysvaateiden toteuttaminen edellyttää luovutuksen tekemistä osittain vastikkeellisena, jolloin ostaja suorittaa esimerkiksi osan kauppahinnasta sisaruksilleen niin sanottuna sisarosuuskorvauksena.

Jos vanhemmat määräävät kauppakirjalla kaupan ehtona kauppahinnan tai osan siitä suoritettavaksi muille lapsilleen, myyjänä vanhemmat määräävät kauppahinnan tavalla, joka tarkoittaa sitä, että vanhemmat ottavat tulon vastaan. Tällainen ostajan, vanhempiensa kanssa tekemän tilakaupan perusteella, s­ isaruksilleen maksama sisarosuuskorvaus katsotaan verotuksessa myyjän saamaksi kauppahinnaksi, johon myyjälle sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Ostajan sisaren saama sisarosuuskorvaus lahjaverotetaan hänen osuutensa myyjältä, tässä esimerkissä isältään, saamana lahjana. Todettakoon vielä, että tällaisessa lahjanluonteissa kaupassa ostaja saa (verotettavaa) lahjaa alihintaisuuden vuoksi ja myyjä huomioi sisarosuuskorvauksella (lahja ostajan kanssasisarille) sisarusten tasapuolisuutta kohtuusnäkökulmat huomioon ottaen. Kiinteistökaupassa ostaja maksaa kauppahinnasta 4 prosenttia varainsiirtoveroa.

Suunnittelen metsätilan liittämistä ­yhteismetsään. Miten liitettävän metsätilan tieoikeudet ja tiekunnan tiemaksut järjestetään liitettäessä alue yhteismetsään?

3

Kalvila: Maanmittaustoimituksessa, jossa kiinteistön alue liitetään yhteismetsään, siirretään liitettävän kiinteistön tieoikeudet ja tierasitteet kohdistumaan yhteismetsään. Samalla tiekunnan tiemaksut siirtyvät yhteismetsän maksettavaksi sille tulevan tieosakkuuden mukaisesti.

metsän henki 4/14

13

kultainen kumppanuus Asiakassuhteiden menestyksekkäässä­ ­ylläpidossa ikuiset totuudet kohtaavat ­d igitalisoituneen ­m aailman mahdollisuudet.

Teksti: Thomas Freundlich kuvitus: Laura Ylikahri

14

metsän henki 4/14

I

hminen hakee helppoutta ja luotettavuutta. Asioiden pitää ­hoitua. Ei sitä voi koko ajan juosta jonkun perässä vahtimassa”, Kari Siitari kiteyttää onnistuneen asiakassuhteen perusolemuksen.

Siitari on pitkän uran logistiikan suunnittelussa tehnyt yrittäjä ja etä­metsänomistaja 40 vuoden ajalta. Niin omassa työssään kuin metsänomistajan roolissa hän on joutunut pohtimaan paljon sitä, miten asiakassuhteita rakennetaan ja ylläpidetään. ”Ei asiakassuhteiden perusluonne ole nykymaailmassa muuttunut miksikään. Ihmiset tekevät töitä paineen alla ja omat kiireet painavat päälle.

Jos kontaktiverkostosta löytyy joku, jonka kohdalla voi luottaa siihen, että kaikki hoituu, niin kyllä hän saa homman hoitaakseen. Tällainen asiakkuussuhde myös säilyy”, Siitari sanoo.

Tekemisen ylpeys

”Sitä kunnioittaa, jos näkee, että ihminen tekee tosissaan työtä. Hieno esimerkki on, jos metsänkorjuuyrittäjä soittaa, että käypä katsomassa, nyt tuli kyllä hieno. Ei tämä kuulu hänen velvollisuuksiinsa, mutta hän kokee ammattiylpeyttä työstään ja olettaa, että saa hyvää palautetta. Jos olisi kolhinut puita, niin pikemminkin olisi hiljaa ja toivoisi, että asiakas ei huomaa.” metsän henki 4/14

15

Hyvän yhteys­henkilön kanssa­ asioi mielellään vuodesta ­toiseen, kun tietää, että homma hoituu varmasti.”

Kari siitari

Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy, jopa koomisia. Siitari kertoo muutostaan vastarakennettuun paritaloon. ”Vaatehuoneessa vaatetanko oli liian lyhyt, mutta asentaja oli asetellut sen täsmälleen keskelle kiinnikkeitä niin, että se pysyi paikallaan, jos siihen ei koskenut. Siinä oli tiedetty ihan tarkkaan, että homma ei toimi, ja luikittu karkuun. Jotenkin monesti oletetaan, että jos asiakas ei tajua valittaa, niin tämä menee läpi.”

Putoilevat vaatetangot ja väärään suuntaan kylpyhuoneissa valuvat suihkuvedet liittyvätkin kenties isompaan rakenteelliseen haasteeseen, joka nivoutuu koko globalisoituvaan maailmantalouteen. Kun toimitusketjut pilkotaan entistä pidemmiksi, yksittäiseltä ammattilaiselta edellytetään yhä harvemmin sitä, että tämä ottaa henkilökohtaisesti vastuun työnsä jäljestä. ”Ennen tekijä joutui seisomaan työnsä edessä ja toteamaan, että minä olen tämän tehnyt”, Siitari sanoo. ”Kun homma on ulkoistettu alihankkijan alihankkijalle, pahimmillaan kukaan ei tunnusta edes olleensa paikalla. Kuitenkin suorittavassa ketjussa laadukkaille tekijöille löytyy aina kysyntää. Hyvät pärjäävät varmasti.”

Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori ja Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. ”Saatavissa oleva hintavertailutieto on aiempaa läpinäkyvämpää, ja toimiva maailmanlaajuinen logistiikka tarjoaa enemmän vaihtoehtoja jopa isompien teollisten toimitusten niin sanottuun massakustomointiin. Tämä ei sinänsä ole paha asia eikä kenenkään vika, mutta asiakkailla ei välttämättä ole enää samanlaista tarvetta kiinnittyä yksittäiseen tavarantoimittajaan kuin aiemmin”, Parvinen jatkaa.

Kuitenkin samaan aikaan tutkimuksissa on huomattu, että sellaiset yritykset menestyvät, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkailleen enemmän kuin pelkästään halvimman listahinnan. ”Tämä lisäarvo asiakkaalle voi olla pitkän tähtäimen kumppanuutta, toimitusten elinkaaren hallintaa, fiksusti räätälöityjä tuote- ja palvelupaketteja tai kykyä koota ja hallita usean toimittajan konsortioita asiakkaan tarpeiden täyttämiseksi”, Parvinen sanoo. ”Ostajienkin päätöksenteossa on hirmuinen paine siihen, että aina pitäisi valita se halvin vaihtoehto,” Kari Siitari toteaa. ”Ei halvinta kannata ostaa, vaan se, joka on lopputuloksen kannalta paras. Tämä arvo pitää vain osata selittää oikein.”

Uusi maailmanjärjestys

Vaihtamalla parempi?

”Markkinasta on tullut enemmän ostajan ehdoilla toimiva ja tavallaan myyjälle raadollisempi”, sanoo Petri Parvinen, 16

metsän henki 4/14

Maailmassa, jossa kasvava kansantalous ei tuo loputtomasti lisää kakkua jaettavaksi, keksinnöt ja informaatio nousevat arvoon

arvaamattomaan. ”­ Asiakkaillekin nälkäinen oppiminen on tätä päivää. Moni ajattelee, että toimittajaa vaihtamalla voi oppia jotakin tai saada uusia virikkeitä omaan toimintaan”, Parvinen jatkaa.

Toisaalta asiakassuhteissa on myös opittu huomaamaan, että netin ja globalisaation aikakaudella kehen tahansa ei voikaan luottaa. ”Savuverho on jo hälventynyt. Strategisissa kumppanuuksissa ja vaikkapa lähimaihin tapahtuvissa ulkoistuksissa on erittäin tärkeää, että osapuolet ovat aidosti samalla aaltopituudella”, Parvinen toteaa. ”Tuntuu, että nuorempi sukupolvi on aiempaa herkempi vaihtamaan ja kokeilemaan,” Kari Siitari sanoo. ”Esimerkiksi telealalla taistellaan nuorten kohderyhmästä. Ehkä tapahtuu niin, että nämä vaihtavat helpommin palveluntarjoajaa sitten myös vanhempina. Vai mahtavatko kuitenkin laiskistua?”

Jatkuvuutta yli sukupolvien

Henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys asiakassuhteen yllä­pidossa. ”Kun oman ikäpolven edustajat ja tutut yhteyshenkilöt jäävät eläkkeelle yrityksessä, jonka asiakkaana on ollut vuosikaudet, siinä on mahdollinen epäjatkuvuuskohta”, Siitari sanoo. ”Yrityksille tässä kohtaa on vahdin paikka, koska sukupolvenvaihdoksissa pitkäaikainenkin asiakas helposti hakeutuu

muualle, jos ei tulekaan uuden yhteyshenkilönsä kanssa yhtä hyvin toimeen.”

Siitarin mukaan ihminen on ensisijaisesti lojaali toiselle ­ihmiselle ennemmin kuin firmalle. ”Jos oma kontaktihenkilö­ ­­lähtee, ei siinä välttämättä koe samaa sitoutumista. Hyvän yhteys­henkilön kanssa sen sijaan asioi mielellään vuodesta ­toiseen, kun tietää, että homma hoituu varmasti.”

Tieto = menestys?

Digitalisoituminen kaikissa muodoissaan on mullistanut ­maailmantalouden parin viime vuosikymmenen aikana. Yritykset haravoivat valtavia datamääriä asiakas- ja liiketoimintatiedoistaan. Mutta luoko data lisäarvoa? Auttaako se ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin?

Lisääntynyt tietomäärä edellyttää ainakin sen aktiivisempaa hyödyntämistä. ”Kyllä nykyään pitäisi olla itsestään selvää, että myyjän on syytä edes googlailla asiakas huolellisesti ennen yhteydenottoa. Yleistiedon pitää olla hallussa ennen asiakkaan kohtaamista.”

Toisaalta tietomassat sinänsä eivät ole avain liike-elämässä menestymiseen. ”Se, mitä kaiken tämän keskellä kaipaisin enemmän, on systemaattinen kyky reagoida markkinoilta t­uleviin signaaleihin”, Parvinen sanoo. ”Big datasta puhutaan paljon, metsän henki 4/14

17

ja valtavista tietokannoista rutistellaan informaatiota. P ­ aljon tärkeämpää on kyky toimia reaktiivisesti – se, että on hyvä myynti- tai asiakaspalvelukontakti, jolla pystytään reagoimaan johonkin heikkoon signaaliin. Tähän kannattaa satsata enemmän kuin tiedon ongintaan.”

Parvinen toivoo myös laajempaa kykyä tehdä arvolaskentaa asiakkaan puolesta. ”Ei kyse ole siitä, kuka pystyy vokottelemaan asiakasta paremmin, vaan kuka osaa luoda yhteisen järjestelyn, jolla on todellista tuottavuusarvoa. Lisäksi tämä pitää pystyä käymään konkreettisina numeroina läpi asiakkaan kanssa.

Tuottavuusarvon laskemiseen pitäisi olla työkalut, ja on sellaisia kehitettykin.”

Parvisen mukaan pohjimmiltaan johtamisessa on digiaikanakin kyse kahdesta asiasta: päätöksistä ja viestinnästä. ”Päätösten tekeminen ei ole muuttunut miksikään. Viestintä sen sijaan on muuttunut melko lailla erilaisten digitaalisten kanavien myötä.­ Kaikki ajattelevat, että päätöksenteko ja sen pohjalla oleva analyysi jotenkin muuttuvat perustavasti. Aivan samasta asiasta on kyse kuin ennenkin – siitä, että joudutaan tekemään vaikeita valintoja epätäydellisen tiedon perusteella.”

Metsä ja puut

Jokainen on törmännyt toiseen suureen asiakaspalvelun ikuisuuskysymykseen ravintolassa tai viimeistään viallista kenkäparia vaihtaessaan: myyjä tai asiakaspalvelija ei ymmärrä liiketaloudellista kokonaisuutta, jonka osana toimii. ”Usein ruvetaan vänkäämään taloudellisesti täysin merkityksettömistä pikkuasioista. Ei myyjän tehtävä ole myydä asiakkaalle­kahden euron kahvikupillista, vaan tarjota sellainen asiointikokemus, että asiakas tulee ravintolaan vuodesta toiseen,” Siitari sanoo.

Harjoittelijan kohdalla tämän vielä ymmärtää, mutta asiakasta voi hämmästyttää se, miten kaikki kokeneetkaan yrittäjät eivät välttämättä hahmota asiaa – saati, että osaisivat kouluttaa oman henkilöstönsä sen mukaisesti. Menestyvimmät palveluyritykset sen sijaan vaalivat järjestelmällisesti tekemisen kulttuuria, joka

18

metsän henki 4/14

Ei kyse ole siitä, kuka pystyy­ ­vokottelemaan asiakasta paremmin,­vaan kuka osaa luoda­ yhteisen järjestelyn, jolla on ­todellista tuottavuusarvoa.” petri parvinen

paitsi ylläpitää välitöntä asiakastyytyväisyyttä myös tukee yrityksen omaa menestystä vuodesta toiseen.

Verkossa ja lähellä

Entä mihin tulevaisuus vie? Muuttuuko kaikki, ei mikään, vai jotain siltä väliltä? ”Iso tulevaisuuden haaste on varmasti se, miten luoda netin yli hoidettavassa asiakassuhteessa ihmistä tyydyttävä inhimillinen vuorovaikutus. Verkossa osataan kyllä hoitaa hommia nytkin, mutta siellä ei osata olla niin inhimillisiä kuin livenä. Tässä on vielä paljon psykologiaa kehitettävänä, että miten se onnistunut verkkoasiakaspalvelu oikeasti tehdään,” sanoo Petri Parvinen.

Muualla kuin netissä kyse saattaa yhä olla sangen yksinkertaisista inhimillisistä perusasioista. ”Myynnissä ja asiakaspalvelussa pitää olla ihmisiä, jotka osaavat ottaa kontaktia ihmiseen. Tätä ei välttämättä pysty edes opettamaan. Pitää tulla ihmisten kanssa toimeen. On hienoa, kun asiakkaana voi luottaa siihen, että homma vain toimii”, Kari Siitari tiivistää.

vieraskynä matti peltola

Matti Peltola

Toimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Voiko asiakas olla myös yhteistyökumppani? vieläpä hyvä sellainen. Metsäalalla asiakassuhteet ovat jopa poikkeuksellisen monimuotoisia. Puunmyyjä palvelee teollisuutta asiakkaanaan, mutta vastaavasti hän itse on usein teollisuuden asiakkaana ostaessaan metsänhoitopalveluita.

Kyllä voi ja

koneyrittäjien tuottamia palveluita, joissa palvelun saajana on vuoroin teollisuus, vuoroin metsänomistaja.

Kummassakin tapauksessa käytetään

koneyrittäjien asiakkaana on teollisuus, kuten UPM, niin toimittaessa pääasiassa muiden kuin asiakkaan mailla on olennaista korjuun laadukas toteutus niin katkonnan kuin korjuun jäljenkin osalta. Näin luodaan pohjaa puukaupan sujuvuudelle tulevaisuudessa.

Vaikka puunkorjuupalveluissa

näitä asiakkuuksien ja kumppanuuksien kehittämistä johdetaan. Kun toimitaan suuressa organisaatiossa, tämä vaatii selkeää yrittäjäpolitiikkaa tuekseen. Muuten on vaarana, että lyhytnäköisyys ja osaoptimointi valtaavat alaa, jolloin oman tuloksen teossa unohdetaan kumppanille aiheutuvat kulut ja omatkin pitemmän aikavälin edut.

Puunkorjuussa tämä tarkoittaa toimia, joilla hillitään esimerkiksi korjuun kausivaihtelua ja koneiden siirtokustannuksia, ja toimia, joilla ala säilyy nuorison mielessä varteenotettavana uravaihtoehtona.

Voidaan kysyä, miten

että aika ajoin kumppaneiden kilpailukykyisyys joudutaan varmistamaan. Hyvän yrittäjäpolitiikan mukaista on tehdä se selkein ja reiluin pelisäännöin, joita noudatetaan ja joita ei muuteta prosessin kuluessa. Pääomavaltaisessa toiminnassa Perinteisesti metsätalouden toimijat ovat aikahorisontin tulee olla riittävä, sillä ajantasaisen ottaneet varsin hyvin toistensa ja ympäröivän yhteiskaluston ylläpito vaatii investointeja, joita epävakaa kunnan intressit huomioon. Näin he toimintaympäristö ei mahdollista. ovat panostaneet siihen, että heidän Muutoinkin ennustettavuus on toimintansa on yleisesti hyväksyttätärkeää, jotta kumppanille jää ”Puunkorjuu lienee vää ja sille on pitkäaikaiset toimintariittävä sopeutumisaika lopputukilpailukykyisin osa edellytykset. lokseen varautumiseen. Myöskään tiedonkulun avoimuutta metsätalouttamme.”

Teollisuus on sekä osaava että kumppaneiden kesken ei voine vaativa asiakas, ja sanonnan mukaanliikaa korostaa. han asiakas on aina oikeassa. Tällöin asiakas saa mitä tilaa, mutta vain sen, jolloin palvePuunkorjuu lienee kilpailukykyisin osa metluntuottajan kehittämis- ja kehittymismahdol­lisuudet sätalouttamme, mikä vuosikymmenten yhteistyöllä jäävät hyödyntämättä. Puunkorjuupalveluiden on saavutettu. Tästä on hyvä pitää kiinni, mutta se ei kehittäminen vaatiikin toteutuakseen koneyrittäjien tule itsestään. Saavutetun kilpailukyvyn ylläpitämija asiakkaiden hyvää yhteistyötä.Tulevaisuudessa nen ja kehittäminen vaatii elinvoimaista ja kannatmoniasiakkuuksien yleistyessä myös koneyrittäjien tavaa yritystoimintaa. Vain kannattava koneyritys mahdollisuudet palveluidensa kehittämiseen para­ voi kehittää toimintaansa sekä palvella asiakkaitaan nevat. paremmin ja monipuolisemmin.

Yhtä selvää on,

metsän henki 4/14

19

infografiikka: tero harsunen kuvat: UPM

kestävä

metsätalous

Ö

U

A

0 0 20

EN

N

0 0 7

LIN

IAA SOS

ja metsätalous vaikuttavat Suomessa moneen asiaan.

Kaiken perustana ovat yhtiön­omat ja yksityisten metsän­omistajien kestävästi hoidetut metsät. Sosiaalisesta, talou­ dellisesta ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna UPM:n toiminta tuottaa vuosittain merkittäviä määriä työtä, sopimuksia, ­euroja ja verotuloja sekä monimuotoista metsää.

Mutta kuinka paljon?

UPM:n puunhankinta

Ä

lukuina

K

K

LM

120 3000 koulutuspäivää omalle ja yrittäjien henkilöstölle

370

M UP tsä ttie m ma a t am lais

met

säp

alve

luto

imis

yr

PEFC-sertifioitua metsä yhtiön omistuksessa

toa

460 000 ha

pu

uk

up

a

1

M UP un k pu

:n

to

820 000 ha

Sopimusta metsästysoikeuksista yhtiön mailla 1410 metsästysseuran kanssa

8

v e rkos n ä j it tä

10

pa

mi lj. m³

ä y t eh t a ttö id 20 en 13

a

jok

FSC-sertifioitua metsää yhtiön omistuksessa ja hoidossa

a ty

ö tun

ti

100

0

p p uu uu ta v a r a ta t eh t a -au t o la s ti a ille p äiv it tä in

TA L

20

metsän henki 4/14

OUD

ELLINE

N

YM

25

milj.

IS

10 0 istu 00 ha tu

Ä K Ö

KU A

lahopuuta UPM:n /ha

14€/m³ a

milj. eu

de

ss

ha 0 30 00

LM U K Ö K NÄ

3

yksityismetsiä yhtiön hoidossa

87 0roa

u

Vuosittain 300 000 säästöpuuta jää metsiin UPM:n hakkuualueille

1 milj.ha

LM

22 000

arvokasta elinympäristöä ja suojelukohdetta yhtiön mailla

m s ä m e t s i s s äa 14udistuskypsis

UP sta toi M:n vuo mes de ta ssa

TÖ N

UPM:n toimittam a puuntain a ta vuodess a

PÄ R

au raiv

ssa

tö ha

itä

o vu

A

metsän henki 4/14

21

Teksti: Johan Svenlin kuvat: Mats Sandström

paluu

sukujuurille

Esko With osti vuosia sitten metsää isänsä kotikylästä ja ­ryhtyi aktiiviseksi metsänomistajaksi. Päivä metsätöissä ­silloin tällöin on opettanut paljon metsänhoidosta. Tuottoisa ­metsä vaatii paljon työtä. With on saanut kullanarvoisia neuvoja UPM:n metsäasiakasvastaavalta.

22

metsän henki 4/14

K

eltainen talo tien vieressä, noin kilometrin verran Purmon puukirkolta”, kuvailee Esko taloaan puhelimessa.

Esko With seisoo ovensuussa toivottamassa meidät tervetulleeksi. Vantaalainen Esko With on tyypillinen suomalainen metsänomistaja: hän on kaupunkilainen ja maantieteellinen etäisyys omaan metsään on pitkä. Eskon tapauksessa matkaa metsään on yli 400 kilometriä.

Epätavallista Eskon tarinassa on, miten hänestä tuli metsänomistaja. Pian kaksikymmentä vuotta sitten Esko, hänen veljensä Lassi ja heidän serkkunsa Hans With ostivat ensimmäisen yhteisen metsäpalstansa. ”Meille tämä oli vaihtoehto osakkeisiin sijoittamisen tai pankkitilille säästämisen sijaan. Minulle metsä on merkinnyt huvista hyötyä. Metsä on mielessäni päivittäin, ja minusta on jännittävää seurata metsän kasvua.”

Kolmikko ei ole investoinut rahojaan tuntemattomaan maahan.

Within suvun juuret ovat syvällä Purmon mullassa.

Kirjalliset dokumentit kertovat suvun asuttaneen mäkeä jo 1560-luvulla. Todennäköisesti pitkään ennen sitäkin. ”Isäni oli vielä elossa, kun tämä talo ja suhteellisen suuri metsäpalsta tulivat myyntiin. Isäni toivoi, että me ostaisimme talon. Hän eli lapsuutensa täällä, mutta oli yksi harvoista kyläläisistä, jotka lähtivät opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Olen itse kasvanut Rovaniemellä, opiskellut geologiksi Oulussa ja elänyt aikuisikäni pääkaupunkiseudulla.”

Yhteistyökumppanilla on väliä

Kolmikon omistuksessa oleva metsäpalsta alkaa Hans Within kotitalon kulmalta. Miehet ovat tunteneet toisensa lapsuudesta asti. ”Tapasin leikkiä Eskon ja Lassin kanssa kesäisin, kun he olivat täällä Purmossa. Pidimme yhteyttä myös talvisin, vaikka he asuivat toisella paikkakunnalla.”

Hans on asunut koko elämänsä suvun kotimäellä ja työskennellyt maanviljelijänä ja metsäurakoitsijana. Yli 35 vuoden ajan Hans With ajoi metsäkoneita ensin Oy Wilhelm Schaumann Ab:lle ja myöhemmin UPM:n alihankkijana. Eläkkeelle jäätyään Hans myi

”Tämä on tyypillinen purmolainen metsä. Vanhaa metsää täällä ei juuri ole. Vielä 1800-­luvun ­lopussa täältä ­kaadettiin puuta tervanpolttoon. Metsäpalstoillamme ­sijaitsee kaksi vanhaa tervahautaa. Sataman ja sahan läheisyydestä seurasi edelleen metsän harventuminen 1900-­luvun alussa”, kertoo Esko With.

titta på videon Katso myös video!

Tämä on QR-koodi, jonka ­avulla pääset katsomaan ­videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo­dien luku­ sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

metsän henki 4/14

23

”kattava sopimuksemme­ sisältää puiden ­istutuksen, raivauksen­, ­lannoituksen ja metsänhoito­ suunnitelman.” esko with

metsäkoneet lukuun ottamatta yhtä traktoria ja metsäperävaunua. ”Olin tehnyt elämäntyöni metsäkoneiden parissa ja päätin myydä koneet, vaikka olisin voinut jatkaa töiden tekemistä ystävien ja sukulaisten metsissä. Minun ikäiselleni miehelle riittää kuitenkin oman metsän hoito.”

Toistakymmentä vuotta sitten Esko, Lassi ja Hans With perustivat osakeyhtiön, ja vuosien varrella kolmikon omistuksessa oleva metsäala on kasvanut. Tällä hetkellä With Skog Ab:n omistuksessa on viisi metsäkiinteistöä, joista kolme sijaitsee Purmossa ja kaksi Vetelissä. Kaikki metsäkiinteistöt kuuluvat samaan UPM:n hankinta-alueeseen. ”Meistä oli luontevaa valita UPM yhteistyökumppaniksi. Metsä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä UPM:n Pietarsaaren tehtailta ja logistiikka toimii tällä alueella hyvin. Metsänomistajana on etua, jos ostaja on lähellä ja tunnet heidät henkilökohtaisesti.”

Esko With arvostaa myös UPM:n tarjoamaa laajaa palveluvalikoimaa. ”Meillä on kattava sopimus, joka sisältää puiden istutuksen, raivauksen, lannoituksen ja metsänhoitosuunnitelman. Osan istutuksista ja raivauksista hoidamme itse, erityisesti lähimpänä kotitaloa sijaitsevilla metsäpalstoilla. Metsässä työskentelemiseen kannustaa pieni korvaus. Metsätyöt tarjoavat hauskoja tehtäviä, jotka eivät vaadi aiempaa kokemusta tai erityisosaamista.”

24

metsän henki 4/14

”Oy With Skog Ab on keskivertoa suurempi metsänomistaja Pedersören alueella, mikä tarkoittaa sitä, että kauppoja tehdään joka vuosi. Molemmille osapuolille on hyväksi, että olemme jatkuvassa dialogissa”, sanoo Tor-Björn Wiklund.

”En tunne metsiä yhtä hyvin kuin omia taskujani, mutta olen kulkenut metsissäni satoja kilometrejä ja selviän ilman tuollaista GPS-laitetta”, toteaa Esko With.

Yhdessä UPM:n Ähtävän toimipisteen metsäasiakasvastaavan Tor-Björn Wiklundin kanssa kolmikko käy säännöllisesti läpi metsämaiden tilanteen. ”Toki on jossain määrin ongelmallista asua kaukana omistamastaan metsästä. Järjestelmä on rakennettu niin, että viranomaiset ja palvelut ovat lähellä metsää eivätkä lähellä urbaania metsänomistajaa. Siksi on hyvä, että on mahdollisuus olla säännöllisesti henkilökohtaisesti yhteydessä Tor-Björniin ja muihin UPM:n ihmisiin. Käytännön kysymykset ovat moninaisia, kunnostusojituksesta puiden kaatamiseen ja aikataulukysymyksiin. Pyrimme varautumaan kaikkeen ja käytämme metsänhoitosuunnitelmia lokikirjoina.”

Eskon suunnitelmissa ei ole muutto Purmoon. Hän on tyytyväinen, että voi säännöllisesti matkata metsäpalstalleen ja mökilleen ja osallistua metsästysseuran toimintaan. ”Perheeni, lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla ja haluan asua lähellä heitä.”

Esko ja Lassi ovat siirtäneet osan osakkeistaan seuraavalle sukupolvelle. ”He ovat kiinnostuneita metsästä, mutta heidän elämäntilanteensa on tällä hetkellä sellainen, että aika on kortilla. Aktiivinen metsänhoito puolestaan vaatii aikaa.”

Metsän kannattavuus ja tuotto investointikohteena riippuu siitä, miten metsää hoidetaan. Eskon mieleen on jäänyt ekonomisti Pasi Holmin analyysi: ”Jos metsäsi on 100 000 euron arvoinen, mutta et ole hoitanut sitä 30 vuoteen, ei metsä ole tuottanut senttiäkään. Mutta jos metsää on hoidettu keskivertosuomalaiseen tapaan ja puuta on myyty vuosien varrella, olet tienannut 70 000 euroa. Jos sen sijaan on hyödynnetty metsäasiakasvastaavan palveluksia ja metsää on kaadettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, on metsä tuottanut noin ­ 140 000 euroa vajaan 30 vuoden aikana. Vaikka palvelut maksavat, on se metsänomistajan näkökulmasta kannattavaa.”

Kolmikon yrityksen tavoitteena on hidas kasvu. ­Uusien metsäpalstojen hankkiminen ei ole poissuljettua, jos kaikki edellytykset täyttyvät. ”Metsää myydään usein perheen tai suvun sisällä, naapureiden tai ystävien kesken. On harvinaista, että metsää tulee julkiseen myyntiin. Pidämme silmämme ja korvamme auki ja arvioimme huolella kaikki myyntiin tulevat kohteet.”

Tapaamispaikkana metsä

Lassi With asuu Suomussalmella ja osallistuu joka vuosi muutaman viikon ajan metsän raivaus- ja harvennustöihin. Mieluiten kevättalvella, kun aurinko lämmittää ja mukaan voi ottaa termospullon – silloin voi nauttia kahvitauosta metsän siimeksessä. ”Ensimmäinen harvennus on aina erityislaatuinen tilaisuus, koska saan olla valitsemassa, mikä taimi saa jatkaa kasvamista. Meille omistajille metsätöistä on tullut sosiaalinen tapahtuma. Kun moottorisahojen äänet hiljenevät ja kuulosuojaimet laitetaan sivuun, tapaamme keskustella metsästä ja muusta maailmanmenosta.

Syksyisin Esko viettää kaikki viikonloput Purmossa hirvenmetsästyksessä. Hän on kuulunut paikalliseen metsästysseuraan yli kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna hirvenkaatokiintiö käsitti 25 hirveä, mikä merkitsee satoja ajokilometrejä syksyn aikana, mutta mitä mies ei tekisi tärkeän harrastuksen eteen. ”Olen aina ollut kiinnostunut metsästyksestä ja nautin luonnossa olemisesta. Hirvijahdin kautta olen tutustunut kylän asukkaisiin ja saanut oppia ja harjoitella paikallista murretta.”

metsän henki 4/14

25

ENSIHARVENNUS

1:6000

405�357

6�867�621

EUREF-FIN

Kaikki metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet saa halutessaan vireille ottamalla yhteyden omaan metsä­ asiakasvastaavaansa.

Näille kuvioille ehdotetaan ensiharvennusta suunnitelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella. ­Kuvioiden puusto on kasvanut sen verran järeäksi ja tiheäksi, että puuston kilpailu alkaa vaikuttaa kas­ vuun. ­Ensiharvennus antaa parhaille yksilöille­lisää kasvutilaa, ja jos sitä ei tehdä ajoissa, syntyneitä vahinkoja ei ehkä myöhemmin saada korjattua.

6�866�662

UPM:n metsäpalveluasiakkaiden käytössä on myös verkkometsä­ suunnitelma. Sen tietoja ylläpide­ tään eli puustotietoihin päivite­ tään UPM:n toteuttamat hoito- ja hakkuutoimet sekä puuston las­ kennallinen kasvu vuosittain.

Teksti: päivi stenroos kuvat: ari mäkelä

© Maanmittauslaitos lupa nro 39/MYY/2014, © AF_AL080010-V 405�357

metsäsuunnitelma Omistaja: Testikäyttäjä Pekka

on metsänomistajan käytännön käsikirja

UPM Metsäsuunnitelma auttaa metsänomistajaa ­t ekemään tavoitteellisia päätöksiä. Suunnitelman ­perustana ovat metsänomistajan omat tavoitteet ja maastokäynnein tarkastetut tiedot.

26

metsän henki 4/14

6�867�621

406�944

EUREF-FIN

1:6000

TAIMIKONHOITO

Miten metsäsuunnitelma syntyy?

Metsänomistaja päättää, että haluaa UPM Metsäsuunnitelman ja ottaa yhteyden metsäasiakasvastaavaansa. Suunnitelman tilaamisesta keskustellaan ja sovitaan.

1

2

Suunnitelmaa tekevä metsäalan asiantuntija selvittää asiakkaan toiveet ja tavoitteet.

Asiantuntija jakaa metsätilan ilmakuvien perusteella kuvioihin.

Kuhunkin kuvioon valitaan kehitysvaiheeltaan ja puulajistoltaan yhtenäisiä alueita. Työssä voidaan käyttää hyväksi Suomen Metsäkeskuksen Metsään.fipalveluun kerättyä metsävaratietoa, jos metsänomistaja näin haluaa ja tiedot ovat saatavissa.

3

11.0

Asiantuntija käy kuviot läpi maastossa ja arvioi käyntiensä perusteella puuston tilan, puuntuotantopotentiaalin ja seuraavan kymmenvuotiskauden aikana tarvittavat toimenpiteet.

Metsänomistaja voi halutessaan sopia osallistumisesta maastokäyntiin.

4

Metsäsuunnitelma kertoo, että näillä kuvioilla tarvitaan nopeasti taimikonhoitoa ja -kunnostusta. Parhaita havupuuntaimia häiritsevät lehtipuut poistetaan, mutta aukkopaikkoihin kannattaa jättää lehtipuusekoitus, joka tuottaa hyvin ja lisää metsän monimuotoisuutta.

Työn tuloksena on suunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan asiakkaan metsien tilasta. Siinä on jokaiselle kuviolle kymmenen vuoden toimenpidesuunnitelma: suositellut metsänhoito-, hakkuu- ja metsänparannustoimet.

5

Metsäasiakasvastaava luovuttaa suunnitelman asiakkaalle, ja se käydään yhdessä huolellisesti läpi. Metsäsuunnitelmakansion kartat, graafit ja ällainen siitä sitten tulee”, sanoo UPM Metsän taulukot kertovat monipuolisesti kuvioimetsävaratietopäällikkö Janne Uuttera ja den nykytilasta, toimenpide-ehdotuksista nostaa esiin tukevan metsäsuunnitelmakansion.­ 406� © 944 Maanmittauslaitos lupa nro 39/MYY/2014, © AF_AL080010-V ja metsätilan kehitysennusteista. ”Tämä on metsänomistajalle kattava oman

6�866�662

T

metsäomaisuuden käsikirja ja huoltokirja, joka kertoo, mitä kymmenen seuraavan vuoden kuluessa kannattaa tehdä.”

Metsäsuunnitelman perustana ovat metsänomistajan omat tavoitteet ja odotukset, joten ne käydään tarkasti läpi. Kun metsänomistajalla on taloudellisia tavoitteita,­suunnitelmassa maksimoidaan kunkin kasvupaikan mahdollistamaa tuottoa.

Suunnitelmassa on sijansa myös erityistavoitteille. Kun metsänomistaja esimerkiksi haluaa säilyttää kotitalonsa ympäristön hakkaamattomana, tieto kirjataan jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on suunnitelma, jota noudattamalla metsänomistajalla on kymmenen vuoden kuluttua toiveidensa mukainen metsä, joka on vuosien varrella tuottanut tuloja tasapainoisesti. ”Metsäsuunnitelman perusteella metsänomistajan on helppo valita toteutettavat toimenpiteet ja ajoittaa ne niin, että tulot ja menot asettuvat järkevästi: hakkuutuloilla päästään rahoittamaan hoitotoimia ja metsät pysyvät kasvukunnossa”, Uuttera sanoo.

6

Metsäsuunnitelma ohjaa kymmenen vuoden ajan metsänomistajaa ajoittamaan hakkuut ja hoitotoimet tavoitteidensa mukaisesti kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla. Suunnitelma on jaettu kahdeksi viisivuotiskaudeksi.

7

Seuraavalle kymmenvuotis­kaudelle tehtävä uusi suunnitelma on metsäpalvelu­asiakkaalle alkuperäistä suunnitelmaa edullisempi, koska lähtötiedot ovat jo olemassa. Metsäasiantuntija tarkastaa kuvioiden tilanteen maastokäynneillä myös päivitystä tehtäessä.

8

metsän henki 4/14

27

VERKKOMETSÄSUUNNITELMA

Verkkometsäsuunnitelma toimii tabletilla. Jos sitä käyttää maastossa, GPS-paikannus helpottaa oikeitten kohteiden löytämistä ja kuvioiden tunnistamista.

Jatkuvuutta ­v uosikymmeniksi

Usein tuore metsäsuunnitelma aktivoi metsänomistajaa. Se antaa kokonaiskuvan metsäomaisuuden tilasta ja varmistaa toisaalta, ettei mikään kuvio pääse jäämään oman onnensa nojaan. Hoitotyöt on edullisinta toteuttaa, kun ne tehdään ajoissa, ja siten niistä saadaan paras hyöty.

Vuosien mittaan metsäsuunnitelma tuo metsänhoitoon jatkuvuutta ja ohjaa metsän kestävään käyttöön. Kun suunnitelman kymmenvuotis­kausi on

päättymässä, on aika tehdä­maastotyöhön perustuva päivitys ja määritellä seuraavan kymmenvuotiskauden toimenpiteet. Näin suunnitelma pysyy tuoreena ja metsä säilyy tuottavana myös tuleville sukupolville. ”Metsänomistajasukupolven vaihtuessa metsäsuunnitelma on aivan ehdoton työkalu. Sen merkitys korostuu edelleen siinä tapauksessa, että uusi sukupolvi ei enää asu metsänsä lähellä”, Uuttera toteaa.

Metsä menee verkkoon

Yhä useampi metsäomistaja hyödyntää metsänhoidossa verkkosovelluksia. Sopimusasiakkailleen UPM tarjoaa verkkometsäsuunnitelmaa, joka laajentaa perinteisen metsäsuunnitelman käyttömahdollisuuksia – sen tietoja ylläpidetään, sen kautta tavoittaa helposti asiantuntijan ja sitä voi käyttää aina, ”Metsäsuunnitelman­ kun on internetin ulottuvilla. ”Verkkometsäsuunnitelman kautta perusteella on helppo voi lähettää asiantuntijalle havaintojaan tai vaikka valokuvan metsäkohvalita ja ­ajoittaa teesta ja kysyä neuvoja ja kommenttoteutettavat teja. Järjestelmään voi myös tallentaa omia muistiinpanoja metsänhoidolli­toimenpiteet.” sista asioista tai esimerkiksi parhaista sienipaikoista”, Uuttera kertoo.

JANNE UUTTERA Verkkometsäsuunnitelmaan kuuluu myös metsävero-osio, johon voi kirjata metsätalouden tuloja ja menoja sekä lähettää kausiveroilmoituksen sähköisesti suoraan verottajalle. Uusia palveluja on kehitteillä sitä mukaa kuin metsänomistajien tarpeet muuttuvat.

28

metsän henki 4/14

kysymys & vastaus Asiantuntijana Minna Ikonen

Minna Ikonen

lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Valtaosalla metsätiloja omistus siirtyy perheen tai suvun sisällä.

Miten sukupolvenvaihdos alkaa?

Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa asiantuntijan kanssa. Alkuvaiheessa kartoitetaan tilanne, mitkä ovat luopujan ja jatkajan sekä muiden perheenjäsenten toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet sukupolvenvaihdoksen suhteen. Alussa myös arvioidaan järjesteltävä omaisuus. Näiden tietojen pohjalta asiantuntija kertoo eri vaihtoehdot sekä niiden veroja muut seuraamukset. UPM Laki- ja asiantuntijapalvelusta saa apua sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja omistajanvaihdokseen on?

Metsätilan omistajanvaihdos voidaan luopujan elinaikana toteuttaa kaupalla, lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla. Normaalissa kaupassa kauppahinta on yli ¾ käyvästä arvosta. Lahjanluonteisessa kaupassa se on enintään tai alle ¾, jolloin käyvän arvon ja kauppahinnan erotus katsotaan lahjaksi, josta määrätään maksettavaksi lahjavero. Mikäli omistajanvaihdosta ei toteuteta elinaikana, voi metsänomistaja määrätä omaisuutensa jakautumisesta ja saajista testamentilla.

Miten varmistaa osapuolten ­tasapuolinen kohtelu?

Mahdollista on esimerkiksi myydä metsätila yhdelle lapselle lahjanluonteisella kaupalla ja lahjoittaa kauppahintaa muille lapsille tai luovuttaa metsätila yhdelle ja yhtä aikaa muuta samanarvoista omaisuutta muille lapsille. Tasapuolisuus toteutuu, minkä lisäksi vältytään tilan pirstomiselta ja yhteisomistuksen haasteilta. Yhdelle perilliselle elinaikana annettu lahja voidaan myös määrätä ennakkoperinnöksi tai tehdä jakoa tasoittavia määräyksiä testamentilla.

Mitä hyötyä tai haittaa on ­hallintaoikeuden pidättämisestä luopujalle?

Hallintaoikeus pidätetään luopujalle yleensä silloin, kun metsätila lahjoitetaan. Tällöin metsätilan tuotto kuuluu lahjanantajalle koko hallintaoikeuden ajalta.

Lahjansaajalle puolestaan määräytyy pienempi lahjavero. Kannattaa huomata, että metsävähennystä ei voida tehdä tänä aikana, koska omistus- ja hallinta­

oikeus on eri henkilöillä. Elinikäinen hallintaoikeus voi aiheuttaa haasteita metsän hoidossa siinä tilanteessa, jos haltijan oma toimintakyky heikkenee.

Suositeltavampaa onkin pidättää metsätilaan määräaikainen hallintaoikeus.

Siirtyykö käyttämätön ­metsävähennysoikeus luopujalta uudelle omistajalle?

Siirtyy, mikäli metsätila luovutetaan vastikkeetta eli tila lahjoitetaan tai se siirtyy perintönä. Jos luopuja lahjoittaa vain osan metsistä tai metsätila myydään lahjanluonteisella kaupalla, jatkajalle siirtyy osa käyttämättä olevasta metsävähennyksestä. Kaupan yhteydessä ostaja saa uutta metsävähennysoikeutta 60 prosenttia metsän hankintamenosta.

Kannattaako yhteismetsää harkita?

Metsätilan liittäminen yhteismetsään voi olla erinomainen ratkaisu. Yhteismetsäosuuksia voidaan lahjoittaa nuoremmalle polvelle tasapuolisesti ja jakaa perinnönjaossa tiloja pirstomatta. Samoin yhteismetsä voi olla ratkaisu kuolinpesille ja yhtymille, joissa yhteisten asioiden hoitaminen ja päätöksenteko koetaan vaikeaksi. Kaukana metsätiloistaan asuvalle yhteismetsä voi myös tuoda kaivattua vaivattomuutta ja helppoutta. metsän henki 4/14

29

laadukkaat taimet maksavat itsensä takaisin Hyvin tehty uudistaminen voi lyhentää metsän ­k iertoaikaa jopa kymmenellä vuodella. Taimet ovat uudistustyössä­ avainasemassa. Niitä UPM kasvattaa vuosikymmenten ­k okemuksella ja ­uusinta ­t ietotaitoa hyödyntäen.

Teksti: Lari Vesander kuvat: Upm

PM Kymmenen Joroisten taiJoroisten tarhalla taimista huolehtii yli 30 työnmitarhalla vilkkain kasvukausi tekijää. Henkilökunnan vaihtuvuus on pientä, sillä on jo ohi, mutta vilskettä riittää ammatin kunnollinen oppiminen vie vuosia. silti. Kymmenet miljoonat taimet ”Kun työyhteisö on pieni ja tuotanto suurta, jokaivaativat huolenpitoa. sen täytyy osata hommansa.”

Joroisissa on kasvatettu puuntaimia 34 vuoden ajan. Siinä Talvi suunnitellaan ajassa tarhalta on lähtenyt maailmalle satoja miljooTaimitarha näkyy asiakkaille silloin, kun valmiit nia taimia, jotka ovat kaikki olleet ainutlaatuisia. tuotteet lähtevät maailmalle keväällä, kesällä ja ”Jokainen taimi on oma yksilönsä, kahta samansyksyllä, mutta tuotantokausi on tätäkin pidempi. laista ei ole”, taimitarhapäällikkö Anne Immonen Se käynnistyy maaliskuulta ja päättyy marraskuun sanoo. puoleenväliin.

Kun Immosta kuuntelee, selviää Tuotantokausi päättyy lumetuk”Jokainen taimi on seen, jossa kymmenet miljoonat taimienkasvatuksen vuosikymmenten aikana hankittu viisaus: taimia ei voi taimet – tai lapset, kuten Immonen oma yksilönsä, tehtailla, ne pitää kasvattaa. niitä kutsuu – peitellään talviunille. kahta samanlaista ”Näin tehdään, koska luojan lumeen ”Olemme luonnon kanssa tekemisissä. Se on haasteellista, mutta se tekee ei nykyisin voi luottaa. Suomalaiset ei ole.” tästä myös mielenkiintoisen. Sakasvit ovat tottuneet suojaavaan anne immonen manlaista vuotta ei ole, ja talvet ovat lumipeitteeseen”, Immonen sanoo. varsinkin viime vuosina olleet hyvin haastavia.”

Keinolumipeite takaa taimille stabiilit olosuhteet.

Tänä vuonna myös kesä oli poikkeuksellisen haasSe suojaa sekä kovilta pakkasilta että porottavan teellinen. Osaavan henkilökunnan ansiosta tarhalla kevätauringon aiheuttamilta ahavavaurioilta. selvittiin kuitenkin niin kylmän kesäkuun hallaöistä Eikä taimitarhalla olla täysin toimettomia silloinkuin heinäkuun läkähdyttävistä helteistäkin. kaan, kun lapset ovat talvilevolla. ”Talvella tehdään Juuri ammattitaitoinen henkilökunta ja vuosikymsuunnitelmat valmiiksi. Meillä on täällä paljon rakenmenten aikana kertynyt tietotaito ovat tärkeimmät nuksia ja koneita. Ne kaikki huolletaan talven aikana. tekijät laadukkaita puuntaimia kasvattaessa. NykyaiKun tuotantokausi alkaa, ei enää suunnitella, silloin kaiset laitteet tukevat kokonaisuutta. toimitaan.”

u

30

metsän henki 4/14

Keinolumipeite takaa taimille stabiilit olosuhteet. Se suojaa sekä kovilta pakkasilta että porottavan kevätauringon aiheuttamilta ahavavaurioilta.

Lisäksi talvella työntekijät pitävät kesälomiaan pois. Kesällä siihen ei ole mahdollisuutta, sillä tarha pyörii käytännössä vuorokauden ympäri.

Kaiken alku on siemen

Kuusentaimet lähtevät tarhalta 20–25-senttisinä.

Taimet ovat silloin 1–1,5-vuotiaita, mutta niiden tarina on alkanut jo paljon aikaisemmin. Kaiken alku on siemen, joka on valittu juuri tilattua metsää ja sen olosuhteita varten. ”Taimet lähtevät eri puolille maata. Meillä pitää olla täsmennetyt alkuperät. Pitää tietää, mitkä taimet käyvät Keski-Suomeen, mitkä Etelä-Suomeen ja mitkä Ristijärvelle”, Immonen sanoo. ”Siemenvarastomme on kuin viinivarasto. Tiedämme eri vuosien olosuhteet. On osa ammattitaitoamme löytää asiakkaillemme hyviä eriä.”

Tässä mielessä taimien kasvattaminen on mittatilaustyötä, jota ei voi tehdä kunnolla kiireessä tempoillen. Tänä keväänä kasvatettavista taimista on saatu tilaustiedot viime vuoden lopulla. Ja vuoden 2017 taimia aletaan tehdä jo ensi kesän aikana. ”Tällä tavalla asiakkaan kysyntä ja tarjontamme kohtaavat.”

Samalla myös metsäjätin valtava tietotaito ja osaaminen kerääntyvät tuotteeseen. Taimitarhalla haetaan myös koko ajan uutta tietoa. ”Teemme kokeiluja, jotta voimme kehittyä. Teemme yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Sitä kautta saamme entistä parempia ja biologisesti toimivampia taimia”, Immonen kertoo.

Yhtiön suuri koko ja omat metsät mahdollistavat sen, että uudet menetelmät tutkitaan perusteellisesti myös käytännössä. Kun asiakkaalle tarjotaan palvelu, takana on huolellinen testaus. Vasta varmasti toimiva menetelmä otetaan tuotantoon.

Uudistus maksaa itsensä takaisin

”Metsikön perustaminen ja uudistaminen on tärkeä vaihe. Tavoitteenamme on, että asiakkaamme onnistuvat siinä kerralla”, Immonen sanoo.

Onnistumisesta metsänomistajat saavat iloita pitkään, sillä sen vaikutukset ulottuvat vuosien päähän. Metsän uudistamiseen laitetut eurot maksavat itsensä ajan mittaan moninkertaisina takaisin. ”Maanmuokkaus on tosi tärkeää, jotta homma onnistuu. Ylipäätään metsän uudistamisessa ei kannata säästää, sillä se vaikuttaa metsän kiertoaikaan. Jos uudistaminen hoidetaan kunnolla, kiertoaika voi lyhentyä jopa 10 vuotta. Sillä on hirveän suuri taloudellinen merkitys.”

Jokaisen kuusen takana on aina kasvutarina, oli kyse sitten laajasta metsästä tai vaikkapa joulupuusta, jonka ympärille perhe aattona kerääntyy. ”1,5–2-metrisen kuusen takana voi olla kymmenen vuoden kasvutarina, joka on alkanut siemenvalinnasta”, Immonen toteaa. ”Ja onhan se suomalainen peruskuusi se oikea joulukuusi. Siinä on juuremme ja historiamme. Se on kaikessa karuudessaan kaunis puu, eikä sitä tuoksua korvaa mikään.” metsän henki 4/14

31

Iso investointi ­L appeenrantaan

UPM päätti runsaat kaksi vuotta sitten investoida Lappeenrantaan Kaukaan tehtaiden alueelle biojalostamon, jossa yhtiöllä on lähellään saha, paperi- ja sellutehdas, tutkimuskeskus – ja raaka-ainetta.

Biojalostamo on saatu valmiiksi, Sari Mannonen ja kun se saadaan syksyn aikana täyteen toimintaan, se alkaa tuottaa 120 miljoonaa litraa UPM BioVerno -dieseliä vuodessa.

Huoltoasemilla Bio Vernoa sekoitetaan dieselin joukkoon. Mitä pikemmin EU:n ja Suomen asettamat uusiutuvien polttoaineiden käytön tavoitteet lähenevät, sitä suurempi osa dieselpolttoaineesta on uusiutuvia, kuten UPM BioVernoa.

Nouseeko tankillisen hinta silloin reippaasti? ”Uusi teknologia tietysti maksaa, mutta viime kädessä jakelijat päättävät, mikä on polttoainelitran hinta tankkaajalle.”

Suomalainen keksintö, UPM BioVerno, muuttaa UPM on investoinut 175 miljoonaa euroa uuteen biojalostamoon. Ainakin aluksi investoinnin tulos liikennettä vähemmän saastuttavaksi. eli UPM BioVerno suunnataan kotimarkkinoille, mutta tulevaisuudessa aiotaan tutkia myös ulkomaille Teksti: Kirsi Riipinen kuvat: upm menoa.

Tuotekehityskään ei lopu tähän. Yrityksessä tutkitaan nyt muun muassa, miten metsätähteitä eli käyTehokkain keino hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä on vätännössä oksia ja puunkuorta voisi käyttää uusiutuvan hentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, sillä liikenne on suurin yksittäinen dieselin raaka-aineena. saastuttaja. Euroopassa ja erityisesti Suomessa on myös kasvanut huoli öl”Tarkoitus on, että voisimme jyriippuvuudesta. Julkisessa keskustelussa nousee jatkuvasti hyödyntää puuta mahdollisimman esille tarve vankempaan energiaomavaraisuuteen. ”tarkoitus on, tehokkaasti. On tärkeää, ettei metsää Jotain pitäisi siis tehdä. UPM:n vastaus on BioVerno, että voisimme kaadeta lisää polttoaineen raaka-aisataprosenttisesti puupohjainen biopolttoaine, jota valmisteneeksi vaan että se syntyy tähteenä”, taan sellunvalmistuksen tähteestä, mäntyöljystä. Suomalaihyödyntää puuta Mannonen huomauttaa. nen keksintö syntyi kuin tilauksesta, sillä Euroopan unioni mahdollisimman­ UPM BioVernon ainutlaatuisuus on asettanut tavoitteeksi lisätä uusiutuvien ja vähemmän on huomattu myös kansainvälisesti, saastuttavien liikennepolttoaineiden käyttöä 10 prosentilla tehokkaasti.” sillä se nappasi Euroopan unionin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoite tehtiin tuotakin Sari Mannonen Sustainable Energy E ­ urope 2014 tiukemmaksi: 20 prosentin lisäys samassa ajassa.

-kilpailun ykkössijan. Kilpailussa ”Kun UPM lähti 2008 kehittämään uutta kotimaista biopalkittiin Euroopan parhaat kestävän energian propolttoainetta, halusimme tehdä sen puupohjaisesta materiaalista. Sen tulisi jektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi”, kertoo Sari Mannonen, energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä.

UPM Biopolttoaineiden myynti- ja markkinointijohtaja.

Lappeenrannassa Kaukaan tehtaalla ympyrä on Tuotekehitysprojekti onnistui loistavasti, sillä UPM BioVernoa sulkeutumassa. Noin 140 vuotta sitten siellä toimi käytettäessä hiilidioksidipäästöt vähenevät 80 prosenttia perinteiseen lankarullatehdas, jossa jäi puuta käyttämättä. Tuolpolttoaineeseen verrattuna. loin alueelle keksittiin rakentaa sellutehdas tähteitä UPM BioVernon ehdoton plussa on myös se, että se käy kaikkiin diesel­ varten. Nyt rullatehtaan tiloissa toimii UPM:n laboraautoihin sellaisenaan. torio ja biojalostamon valvomo. Rullatehtaan viereen ”Plussalistalle lisään myös sen, että BioVernon valmistus ei kilpaile rakennetussa uudessa tuotantolaitoksessa sellutehtaan ruoantuotannon kanssa, kuten perinteiset biopolttoaineet. Siinä käytetään tähteet muuttuvat biopolttoaineeksi. meidän oman selluntuotantomme tähteitä.”

mäntyöljystä puhtaampaa ilmaa

32

metsän henki 4/14

“Tavoitteena on vähentää ­valtateillä liikkuvien ajoneuvojen lukumäärää ja tyhjänä ajoa.”

Janne Kukkura

Enemmän puuta­vähemmillä päästöillä Suuren hyötykuorman­­Tavoitteena on ympäristö­ystävällisempi, turvallisempi ja ­tehok­kaampi kuljetus­ratkaisu, joka säästää myös tieverkostoa.

Teksti: päivi mäki kuva: Riku Tuppurainen

UPM aloittivat lokakuun alussa yli 76 tonnin puutavara-auton testausajon. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämällä luvalla yksi suuri ajoneuvoyhdistelmä ajaa puuta UPM:n tehtaille pääteitä pitkin välillä Kotka–Kuusankoski–Savonlinna–Lappeenranta–Ristiina–Kuusankoski.

Kokeiluyhdistelmällä on pituutta 31 metriä, mikä on kuusi metriä enemmän kuin nykyisin liikenteessä olevat suurimmat puutavara-autot. Kokonaismassa saa olla testin alussa 88 tonnia ja marraskuun alusta 94 tonnia. ”Yhdistelmä on hiukan pidempi ja hiukan painavampi, mutta ajettavuus ei poikkea nyky-yhdistelmistä.

Auto liikkuu liikennevirrassa muun raskaan liikenteen tapaan”, toteaa Orpe Kuljetuksen toimitusjohtaja Seppo Ora. Auton testausajot kuuluvat tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää normaaliin päätieliikenteeseen sopiva, turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas ajoneuvoratkaisu puutavaran kuljetukseen.

Monivuotisessa hankkeessa yhteistyötä tekevät Metsäteollisuus ry, Metsäteho, Oulun yliopisto, UPM, Metsähallitus, Orpe Kuljetus ja raskaan kaluston valmistajia.

Orpe Kuljetus ja

Vähemmän ajoa metsäteillä

”Reitistö on suunniteltu tuotantolaitosten ja satamaterminaalin väliseksi. Puutavaralajit kootaan tehdaskentille välivarastoihin, joiden välillä yhdistelmä ajaa puita meno-paluukuljetuksina ja toimittaa puut oikeaan käyt-

töpaikkaan. Näin saamme vähennettyä yksittäisten puutavaraerien keräilyä tienvarsivarastoista, jolloin puutavara-autojen käynnit vähenevät alemmalla tieverkolla”, kertoo kehitysasiantuntija Janne Kukkura UPM:ltä.

Testattava ajoneuvo liikkuu ainoastaan lupaehtojen mukaisella reitillä. Lupaprosessin aikana varmistettiin, että reitistön tiet ja sillat soveltuvat suurelle yhdistelmälle. Reitin ulkopuolella yhdistelmä saa kulkea ”katkaistuna” kahteen osaan.

Kustannustehokkuutta

Uuden yhdistelmän kuormaan mahtuu neljä puunippua normaalin kolmen sijaan. ”UPM:n tehtaiden vuosikäytön perusteella voidaan laskea, että tehtaillemme virtaa puuta noin 900–1000 rekkakuormallista. Tavoitteenamme on kehittää kuljetuslogistiikkaa niin, että valtateillä liikkuvien ajoneuvojen lukumäärä ja tyhjänä ajaminen vähenevät. Tämä alentaa päästöjä kuljetettavaa yksikköä kohti ja parantaa kustannustehokkuutta”, Kukkura sanoo.

Kokeiluyhdistelmän kehitystyössä on kiinnitetty erityishuomio turvallisuuteen. ”Vaikka massa on suurempi, niin teknisillä ratkaisuilla on saatu aikaan nykyisiä puutavara-autoja vakaampi ja ketterämpi yhdistelmä.

Jokainen uutta yhdistelmää ajava kuljettajamme on käynyt käyttö- ja hallintakoulutuksen ja totutellut uuteen ajoneuvoon suljetulla alueella ennen maantielle siirtymistä”, kertoo Seppo Ora. metsän henki 4/14

33

teksti: janne arola kuva: petri Blomqvist

JYRI PALOJÄRVEN AMMATINVALINTA TAPAHTUI KUIN LUONNOSTAAN. HÄN ON LIIKKUNUT METSÄSSÄ KOKO ELÄMÄNSÄ. työpaikkana metsä:

METSÄKONEENKULJETTAJAN ON TULTAVA TOIMEEN ITSENSÄ KANSSA YKSINÄINEN METSÄKONE MÖYRYÄÄ

tihkusateisessa keskisuomalaisessa metsässä. Se on vaikuttava näky: yli 20 000 kiloa painava Ponsse Scorpion­ nappaa ketterästi puun juuriltaan, karsii oksat, katkoo tukit ja jättää ne maahan juuri oikeanpituisina.

Koneen ohjaimissa istuu Jyri Palojärvi. Hän asuu aivan tässä lähellä, Multian Väätäiskylällä. Ja nyt hän hyppää ulos valtakunnastaan tervehtimään vieraita, joita ei hänen ammatissaan kovin usein työmaalla tapaa. Metsäkoneen kopissa työmiehen seurana on useimmiten vain radio ja joskus harvoin samalla alalla toimiva kaveri puhelimen välityksellä. ”Täällä saa olla oman itsensä herra, kun tekee työnsä hyvin”, Palojärvi kertoo maan tasalle päästyään. ”Itsensä kanssa on tultava toimeen niin kuin metsäalalla yleensäkin. Koko ajan ei voi kysyä apua, vaan ongelmia on ratkottava itse.

Ja tietysti vastuutakin on jonkin verran, ollaan sitten isäntien tai yhtiön mailla.”

Palojärvi on usein tekemisissä isäntien eli yksityisten metsänomistajien

34

metsän henki 4/14

kanssa. Aina ennen työn aloittamista hän soittaa metsänomistajalle ja kysyy, miten työ pitäisi hoitaa, jotta lopputulos olisi mieluinen. ”Isäntiä pitää kuunnella, koska ollaan heidän metsässään ja rahapussillaan. Ja sitten kun työ tehdään niin hyvin kuin itse osataan, niin yhteistyö toimii.”

Välillä Palojärvi toimii myös välikätenä, kun metsänomistajat tulevat pyytämään kuskilta jotakin ylimääräistä harvennustyötä, josta ei ole sovittu.

Silloin Palojärvi kehottaa ottamaan yhteyttä suoraan UPM:ään.

Metsätilalta kotoisin oleva Palojärvi on pienestä pitäen tottunut liikkumaan metsässä. Hän on myös nähnyt läheltä, miten harvennushommia tehdään. Siksi ammatinvalintakin tapahtui oikeastaan luonnostaan. Palojärvi tuli harjoitteluun multialaiselle Veljekset Lehtomäki Oy:lle vuonna 2006 ja on edelleen sillä tiellä. ”Metsäkonepuoli työllistää Multialla paljon. Tiesin, että Väätäiskylällä on UPM:n maita, j a pyrin harvennusket-

juun. Se on mennyt ihan nappiin, mitä olen suunnitellut.”

Hyvällä ilmalla Palojärvi ottaa usein termospullosta kahvia ja istahtaa metsäkoneen rappusille tauolle. Niinä hetkinä tulee mietittyä omaa työympäristöä: metsässä liikkuvia eläimiä, kauniita aamuja, puhdasta ilmaa.

Liikenteen hajuja ei näissä hommissa tarvitse haistella.

Vaikka kuski on metsässä yksin, työn jälkeä seurataan tarkasti. Joka päivä UPM saa raportin Palojärven koneella tehdystä työstä. Neljännesvuosittain paikalla käy tarkastaja toteamassa, että työn jälki on riittävän hyvää.

Työn laatu on Palojärvelle kunniaasia. Kun on kasvanut metsätilalla ja lapsesta asti seurannut metsän kasvamista ja kehittymistä, on sen arvon oppinut tunnistamaan. ”Kuskilla on vastuu. On tiedettävä, milloin on liian pehmyttä, ettei rytyytetä sitä mehtää hajalle. Metsän myyjälle metsä voi olla hyvinkin tärkeä, joten minulle on tärkeää hoitaa työni kun­ nolla.”

”Isäntiä pitää kuunnella, koska ollaan heidän met­ sässään ja rahapussillaan.” metsäkoneenkuljettaja jyri palojärvi, veljekset lehtomäki Oy

metsän henki 4/14

35

PIDÄ HUOLTA

VIHREÄSTÄ PERINNÖSTÄ Metsät ovat tulevaisuuden vihreää varallisuutta, joka säilyy sukupolvelta toiselle. Hyvin hoidettu metsä on turvallinen ja pitkäaikainen sijoitus.

Jotta metsästä aikanaan saisi parhaan mahdollisen tuoton, on siitä pidettävä hyvää huolta nyt. UPM:n kanssa metsänhoito on helppoa.

Sinun ei tarvitse tietää kaikkea, sillä kokeneet metsäasiakasvastaavamme auttavat ja opastavat sinua oikeanlaisten hoitotoimenpiteiden käynnistämisessä. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.fi TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM Metsäveropalvelulla saat ammattilaisten tekemän metsäveroilmoituksen luotettavasti ja vaivattomasti.

Lue lisää www.metsämaailma.fi

UPM METSÄ