NEUVONANTAJA TALOUS Metsänomistaminen on pitkäjänteistä sijoittamista. Istutusinvestointi uuden metsän perustamiseen tehdään tulojen saamiseksi 30–100 vuoden päästä. Siitä investoinnista alkaa pienen puun kamppailu elintilasta. Paitsi ruohot ja heinät, myös siemensyntyiset lehtipuut lähtevät kasvuun pian uudistushakkuun jälkeen. Kilpailua on valosta, vedestä ja ravinteista. Oikein valittu muokkausmenetelmä ja taimikonhoito antavat istutustaimille kuitenkin etumatkaa kilpailijoihin.
HEIKKI KALVILA
Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä
Kahden sahauksen taktiikka Omistan Kouvolassa 40 ha metsätilan ja suunnittelen liittäväni sen osuuksia vastaan UPM Yhteismetsään. Tilan puusto on melko hyvää, ja jonkin verran pitäisi heti tehdä harvennushakkuita. Tilalla on pari melko isoa taimikkoa, joihin istutettiin kuusentaimet muutama vuosi sitten. Alueelle on tullut paljon lehtipuuta, ja kuvioilla pitää tehdä taimikonperkaus pian. Miten taimikko hoidetaan yhteismetsässä? Yhteismetsään liitettäväksi sovitun metsän puusto- ja kasvupaikkatiedot inventoidaan maastossa metsän arvon ja liittyjälle annettavien osuuksien laskemiseksi. Inventoinnin yhteydessä kuviotietoihin merkitään esimerkiksi tarpeelliset taimikonhoitotyöt ja ajankohta, jolloin taimikonhoito on tarkoitus tehdä. Kohde kuulostaa tyypilliseltä varhaisperkaustapaukselta. Kuusen istutustaimikoissa varhaisperkaus on ajankohtainen noin 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta. Yhteismetsän tavoitteena on tehdä taimikonhoitotyöt mahdollisimman oikea-aikaisesti sekä välttää viivästymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tuottotappioita. Varhaisperkaus turvaa taimille kasvutilaa, ettei kasvu hidastu lehtipuiden aiheuttaman valo- ja juuristokilpailun vuoksi. Jos varhaisperkausta ei tehdä ajoissa, kuusenneulaset sopeutuvat varjo-olosuhteisiin ja kasvu hidastuu eikä perkaus anna kuusentaimille riittävästi etumatkaa uutta vesakoitumista vastaan. Eräs yhteismetsän osakkaamme veisteli taimikonhoidosta: ”Metsä on kuin porkkanamaa. Se tarvitsee kitkemisen ajallaan.” Riittääkö taimikolle yksi taimikonperkaus? Myöhemmin tarvitaan vielä toinen taimikonhoito. Siinä harvennetaan kasvatettavan puuston tiheys, jotta se kasvaa laadultaan ja järeydeltään hyvin ensiharvennukseen saakka. Taimikonharvennusta ei kannata tehdä liian voimakkaana, koska
liian harva puusto heikentää puuston laatukehitystä, aiheuttaa tuottotappioita ja pienentää ensiharvennuskertymää. Taimikonharvennus on tasapainoilua ajoituksen ja voimakkuuden kanssa. Taimikonharvennuksen jälkeen puusto sulkeutuu ja vesominen vähenee, jolloin monissa kohteissa vältetään ennakkoraivauksen kustannukset. Onko taimikonhoito kannattavaa, ja saako yhteismetsä siihen Kemera-tukea? Sekä varhaisperkaus että taimikonharvennus kannattaa tehdä. UPM Yhteismetsät saavat Kemera-tukea. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ ha ja varttuneen taimikon hoidon tuki on 230 €/ha. Kemera-tuki on investointitukityyppinen ratkaisu. Hoito nopeuttaa järeytymistä, lyhentää kiertoaikaa sekä parantaa koko kiertoajan tuottoa ja seuraavaksi jo ensiharvennuksen tulosta. Metsänkasvatuksen alkuvaiheen toimenpiteet, metsänuudistaminen, varhaisperkaus ja taimikonharvennus, ovat yhteismetsän investointeja tulevaan ja tuottavuuden kulmakiviä, koska metsän tuotto pohjautuu puun kasvuun. Kuusentaimien pituuden ja läpimitan kasvu voi olla varhaisperkauksen jälkeen reilun kymmenen vuoden aikana kaksinkertainen perkaamattomiin aloihin verrattuna. Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen ansiosta tukkipuuta voidaan saada kiertoajalla yli 30 % enemmän kuin hoitamattomista taimikoista. Luken tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 kuusitukin kantohinta päätehakkuussa oli lähes kolminkertainen kuusikuitupuuhun nähden. Hoito kannattaa. Se näkyy suurempina puun myyntituloina ja voitonjakoina yhteismetsän osakkaille. UPM Yhteismetsän investoinnit taimikonhoitoon ovat panostuksia kiertoajan tuottoon. Varmemmin ja nopeammin, järeämpää ja arvokkaampaa puuta – kahden sahauksen taktiikalla!
Taimikon hoito nopeuttaa järeytymistä, lyhentää kiertoaikaa sekä parantaa koko kiertoajan tuottoa.
29
