Mielen hyvinvointi merellä

Seminaarin moderaattoreina toimivat Martti Simojoki ja Johanna Kull Alandia merivakuutuksesta

Koronan aikana merenkulkijoiden mielenterveys on ollut koetuksella. Epävarmuus ja pidentyneet työvuorot ovat rasittaneet laivojen miehistöjä. Alandia vakuutus yhteistyökumppaneineen järjesti ajankohtaisesta aiheesta seminaarin lokakuussa. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Sakari Karttunen

Mental Health – työpajan järjestelyissä olivat mukana myös MEPA, Merimieseläkekassa ja Merimieskirkko. Seminaarin lähtökohtana ja tavoitteena oli paitsi lisätä mielen hyvinvointia, niin myös vähentää häpeää tai stigmaa joita mielenterveysongelmiin helposti sisältyy. Tapahtumassa oli paikan päällä Helsingissä parikymmentä henkilöä ja etäyhteydellä parhaimmillaan viitisenkymmentä osallistujaa. Tilaisuuden moderaattorina toimi Johanna Kull Alandia merivakuutuksen vahingontorjuntayksiköstä. – Meriturvallisuutta parantaa ammattitaitoinen miehistö, joka voi hyvin. Hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät, kuten lepo, ruoka, liikunta, työajat, terveydenhoito ja sosiaaliset tilat, Johanna Kull tähdensi.

Osallistujat oli etukäteen jaettu ryhmiin, jotka pohtivat esimerkkitapausten tilanteita ja keinoja merenkulkijoiden mielenterveysongelmien välttämiseksi sekä mielenterveyden vahvistamiseksi. Ryhmissä oli mukana aktiivimerenkulkijoita, varustamoiden HR – henkilöstöä sekä MEPAn ja Merimieskirkon työntekijöitä.

Kansainväliseen tutkimukseen (Seafarer Mental Health Study 2019) osallistuneista merenkulkijoista joka neljännellä oli masennukseen viittaavia oireita, 17 prosenttia kärsi ahdistuksesta ja joka viidennellä oli ollut itsemurha-ajatuksia.

Inhimillinen tekijä meriturvallisuudessa

Hyvän työskentelyn ja aluksen turvallisen toiminnan edellytyksenä on miehis-

tö, joka tuntee olonsa turvalliseksi työtilanteessa. – Merenkulkijan henkinen hyvinvointi saattaa vaihdella päivästä riippuen. Pienikin herpaantuminen voi vaikuttaa tapahtumaketjuun, joka lopulta aiheuttaa onnettomuuden, Martti Simojoki Alandialta kertoi.

Entisenä laivan päällikkönä Simojoki tietää, että merimiehen on usein vaikeaa avautua ongelmistaan. Kulttuurierot, hierarkia ja pelko kasvojen menetyksestä saavat monet pitämään hankalat asiat sisällään. – Suomalaisilla on tapana kunnioittaa toisen henkilön yksityisyyttä. Helposti ei mennä utelemaan, vaikka näkisi toisella olevan ongelmia. Nuoremmalla väellä alkaa tosin itsetunto olla hyvä, eikä asioista puhuminen heille ole niin vaikeaa, M/S Talin päällikkö Jouni Suojoki mietti.

Nykyään miehistöt ovat pieniä ja merenkulkijat viettävät usein vapaa-aikansa yksin. Filippiiniläisillä merenkulkijoilla on vielä tapana katsoa yhdessä elokuvia tai laulaa karaokea. – Laivan ”staili” olisi pidettävä mutkattomana. Yhteiset grillijuhlat, liikuntatapahtumat tai vaikka ylimääräinen ajelu pelastusveneharjoituksissa luovat hyvää yhteishenkeä, Suojoki painotti.

Hän korosti myös positiivisen palautteen merkitystä. Täytyy muistaa kehua, jos jokin asia on mennyt hyvin. Merenkulkijan pitää saada kokea työnsä tärkeäksi – se lisää hyvää oloa ja motivaatiota. Negatiivinen palaute pitää ehdottomasti antaa kahden kesken.

Ravinto ja fysiikka myös tärkeitä

Liikunnan harrastaminen parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Merellä olosuhteet ovat haastavat, vaikka monissa laivoissa on hyvät kuntosalit. Kaikki eivät fyysisen työn jälkeen innostu salitreenistä, mutta jokin pallopeli tai venyttely kuminauhan avulla olisivat hyvä lisä. Osallistuminen joukkuelajeihin ja vaikka MEPAn minuuttikisaan voivat myös parantaa laivan yhteishenkeä.

Säännöllinen ja terveellinen ruokailu vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. On hyvä karttaa pitkälle prosessoituja ruokia ja suosia vihanneksia. Liiallista punaisen lihan syöntiä on myös syytä välttää, vaikka yhteinen grillijuhla muuten on suositeltavaa hyvän työilmapiirin säilyttämiseksi.

Lepo on tärkeä tekijä merenkulkijan työn, turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta. Univaje, stressi ja väsymys lisäävät riskiä onnettomuuksiin ja kuormittavat merenkulkijaa myös henkisesti. Ennen nukkumaan menoa olisi hyvä rentoutua kunnolla ja ajatella positiivisesti. Töiden suunnittelulla, priorisoinnilla ja jakamisella voidaan vähentää väsymyksen aiheuttamia riskejä.

Hyvä viestintä vaikuttaa

MEPAssa on havaittu vuosikymmenten varrella, miten parantunut yhteydenpito on vaikuttanut merenkulkijoiden viihtyvyyteen. Kuulumiset kotimaasta, omaisilta ja ystäviltä saadaan nyt nopeammin ja helpommin. Laitostuminen on vähentynyt myös ulkomaisilla, pidempiä työjaksoja tekevillä merenkulkijoilla. Toisaalta huonot uutiset kotipuolesta voivat aiheuttaa myös huolta.

Tämän päivän merenkulkija pitää laivan hyviä kommunikaatiomahdollisuuksia jo perusvaatimuksena. Pitkilläkin työjaksoilla voi pitää yhteyksiä omaisiin ja ystäviin. – Nykyiset hyvät viestintäyhteydet helpottavat avun saantia, jos merenkulkija vain on valmis apua pyytämään. Erilaisia tukiverkostoja on olemassa paljon, Johanna Kull kertoi.

Hän viittasi varustamoihin, vakuutusyhtiöihin ja merenkulkijoiden hyvinvoinnista huolehtiviin organisaatioihin, sekä viime kädessä henkilön omiin verkostoihin.

Iswan, Kansainvälinen merenkulkijoiden hyvinvointi- ja tukiverkosto ylläpitää ympäri vuorokauden auki olevaa SeafarerHelp – palvelua. Neuvontalinjalla annetaan tukea monilla eri kielillä ja menetelmillä, jotka löytyvät verkkosivulta www. seafarerhelp.org .

Suomalaisten alusten merenkulkijat voivat pyytää neuvoja oman varustamon lisäksi järjestöiltä, työterveydestä, Merimieskirkolta ja MEPAlta.

Alandian ja Media Mentor Blå mielenterveyden harjoitusohjelma laivoille, jonka pohjalta seminaari pidettiin: https://www. seably.com/courses/mental-health-training

Den psykiska hälsan ombord

Under coronapandemin har sjöfararnas psykiska hälsa prövats. Osäkerheten och de förlängda arbetsperioderna har varit påfrestande för fartygens besättningar. Alandia Försäkring med samarbetspartners höll ett seminarium på detta aktuella tema i oktober.

Även SSB, Sjömanspensionskassan och Sjömanskyrkan var med och arrangerade workshopen Mental Health. Seminariets utgångpunkt och syfte var förutom att öka den psykiska hälsan också att minska den skam eller det stigma som psykisk ohälsa ofta innebär. På plats i Helsingfors fanns ett tjugotal deltagare och på distans deltog som mest ett femtiotal personer. Moderator var Johanna Kull på enheten för skadeförebyggande vid Alandia försäkring. – Sjösäkerheten förbättras av en yrkeskunnig besättning som mår bra. Välmåendet påverkas av olika faktorer såsom vila, kost, motion, arbetstider, hälsovård och sociala utrymmen, förklarade Johanna Kull.

Deltagarna hade i förväg delats in i grupper som diskuterade exempelfall och sätt att undvika psykisk ohälsa hos sjöfarare och stärka det psykiska välbefinnandet. Grupperna bestod av aktiva sjöfarare, rederiernas HR-personal samt SSB:s och Sjömanskyrkans anställda.

Av sjöfararna som deltog i den internationella undersökningen Seafarer Mental Health Study 2019 hade en fjärdedel depressionssymtom, 17 procent led av ångest och var femte hade haft självmordstankar.

Den mänskliga faktorn i sjösäkerheten

En förutsättning för att besättningen ska göra ett bra jobb och för att verksamheten ombord ska vara säker är att besättningen känner sig trygg i arbetssituationer. – Sjöfararens psykiska hälsa kan variera från dag till dag. Bara ett kort ögonblick av bristande koncentration kan sätta igång en händelsekedja som i slutändan orsakar en olycka, sade Martti Simojoki på Alandia.

Som före detta befälhavare vet Simojoki att sjömän ofta har svårt att prata öppet om sina problem. Kulturskillnader, hierarkin och rädslan för att tappa ansiktet får många att hålla svåra saker inom sig. – Det är kutym för finländare att respektera andra personer privatliv. Man vill inte gärna ställa frågor även om man ser att en person har problem. Den yngre generationen har dock bättre självkänsla och för dem är det inte lika svårt att prata om saker, sade M/S Talis befälhavare Jouni Suojoki.

Numera är besättningarna små och sjöfararna tillbringar ofta fritiden ensam. De filippinska sjöfararna brukar emellertid titta på film eller sjunga karaoke tillsammans. – ”Stilen” ombord bör vara okomplicerad. Gemensamma grillfester, idrottsevenemang eller kanske en extra åktur under övningar med räddningsbåtarna skapar en god sammanhållning, underströk Suojoki.

Han betonade också betydelsen av positiv feedback. Man måste komma ihåg att berömma när det går bra. Sjöfararna måste få känna att de gör ett viktigt jobb – det ökar välmåendet och motivationen. Negativ feedback ska absolut ges på tu man hand.

Kosten och fysiken är också viktiga

Motion ger bättre humör och lägre stressnivåer. Till sjöss är förhållandena problematiska, även om många fartyg har bra gym. Alla är inte intresserade av att träna på gym efter det fysiska arbetet, men någon bollsport eller stretching med ett gummiband är ett bra komplement. Deltagande i lagsporter och kanske i SSB:s minuttävling kan också förbättra sammanhållningen på fartyget.

Regelbunden och sund kost påverkar den psykiska hälsan positivt. Det är bra att undvika processad mat och äta mycket grönsaker. Man bör inte heller äta för mycket rött kött, även om en gemensam grillfest rekommenderas för att bevara ett gott arbetsklimat.

Vila är en viktig faktor för sjöfararens arbete, säkerhet och trivsel. Sömnbrist, stress och trötthet ökar risken för olyckor och belastar sjöfararen även psykiskt. Före läggdags är det bra att slappna av ordentligt och tänka positivt. Genom att planera, prioritera och fördela arbetet kan man minska de risker som orsakar trötthet.

God kommunikation påverkar

Genom åren har vi på SSB sett hur bättre kontakt påverkar sjöfararnas trivsel. Hälsningar från hemlandet, närstående och vänner kommer nu fram snabbare och enklare. Passiviteten har minskat även bland utländska sjöfarare som arbetar i längre perioder. Å andra sidan kan dåliga nyheter hemifrån väcka oro.

För dagens sjöfarare är det ett grundläggande krav att fartyget har goda kommunikationsmöjligheter. Då kan man hålla kontakten med sina närstående och vänner även under långa arbetsperioder.

– De goda kommunikationsförbindelserna som finns idag gör det enklare att få hjälp, bara sjöfararen är beredd att be om det. Det finns många olika stödnätverk, berättade Johanna Kull.

Hon syftade på rederierna, försäkringsbolagen och organisationerna som sörjer för sjöfararnas välbefinnande samt i sista hand personens egna nätverk.

Iswan, det internationella nätverket för sjöfararnas välfärd, driver tjänsten SeafarerHelp, som är öppen dygnet runt. Rådgivningslinjen ger stöd på många olika språk och på flera sätt. Du hittar dem på webbplatsen www.seafarerhelp.org.

Sjöfararna på finländska fartyg kan förutom att be det egna rederiet om hjälp vända sig till organisationerna, företagshälsovården, Sjömanskyrkan och SSB.

Seminariet utgick från ett program för mental träning som tillhandahålls av Alandia och Blå Media Mentor: https://www. seably.com/courses/mental-health-training