Sylvänne

FÅA – SHO – EFFOAhHackmanin kauppahuone Viipurista oli rakentamassa Suomen ensimmäistä höyrylaivaa 1833. Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hackman & Co oli tekemässä kauppamerenkulun historiaa. Liikemiehet Eugen Wolff ja Wilhelm Hackman olivat saanet valtion FÅA tilasi lisää uudisrakennuksia - mm. jäissäkulkua parannettiin merkittävästi - tavoitteena ympärivuotinen liikenne. Uusia reittejä avattiin Lontooseen, Newcastleen, Keski-Eurooppaan, Biskajan rannoille ja Välimerelle asti. lainan ja Helsingissä 23.4.1883 pidetyssä kokouksessa perustettiin Finska Ångfartygs Aktiebolag (FÅA). Varustamon nimeksi vaihtui 1937 Suomen Höyrylai- M olemmat maailmansodat aiheuttivat varusta molle suuria menetyksiä. Ensimmäinen maail va Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolag (Fin- mansota lopetti tuottoisan siirtolaisliikenteen. Venäland Steamship Co. Ltd.). Vuonna 1976 käyttönimek- jä ja Englanti ottivat yhtiön laivoja omiin kuljetuksi vaihdettiin Effoa ja 1980 viralliseksi nimeksi muu- siinsa ja näistä kahdeksan upotettiin valtamerillä. tettiin EFFOA-Finska Ångfartygs Ab. Kuuluisa brittiläinen matkustajahöyry RMS LUSITAHackmanilaiset omistivat noin 40% uuden varus- NIA ja 1198 ihmistä upposivat saksalaisen sukellustamon 120 osakkeesta. Muita osakkaita löytyi Helsin- veneen U 20 torpedoon toukokuussa 1915. Saman sugistä, Turusta, Vaasasta. Helsinkiläinen Lars Krogius kellusveneen hyökkäyksiin tuhoutuivat muutamaa & Co sijoitti viiden osakkeen verran. Merikapteeni ja kuukautta myöhemmin FÅA:n LEO ja RHEA. RHEAn valtiopäivämies Lars Thiodolf Krogius oli purjehti- väen sallittiin jättää laivansa pelastusveneillä. LEOn nut päällikkönä ympäri maailmaa ja toimi tuolloin miehistöstä kuoli 11 merenkulkijaa. Lisää menetykSuomen Merikoulun johtajana. Hänet valittiin uuden siä koettiin Itämerellä. Keväällä 1918 Suomen satayrityksen toimeenpanevaksi johtajaksi. Krogiuksen missa punakaartit kaappasivat yhtiön laivoja. Jotsuku oli varustamon johdossa vuoteen 1969. kin näistä tuhottiin. Joillakin laivoilla punaiset pää-

FÅA:n ensimäiset uudisrakennukset SIRIUS ja pimuksen mukaisesti kaapattuja laivoja palautettiin ORION höyrysivät jo seuraavana vuonna Ete- 1920-luvun alussa. Kaikki vaativat perusteellisen ja lä-Suomen satamista Hulliin. Kymmenen vuotta pitkäaikaisen remontin. aiemmin Wasa-Nordsjö oli aloittanut ensimmäise- Itsenäistyneelle Suomelle FÅA:n laivat olivat mernä suomalaisena varustamona säännöllisen linjalii- kittävässä roolissa kuljettaen Saksasta jääkäreitä kakenteen Hulliin. Yhtiöt neuvottelivat keskenään so- lustoineen Vaasaan. Matkustajalaiva ARCTURUS toi pimuksen, jolloin yhdeksän päivän välein oli lähtö jääkärien pääjoukon. Muita laivoja olivat CASTOR, Helsingistä. Lastina oli puutavara, lankarullat, pape- MIRA, POSEIDON ja VIRGO. ri ja voi. Voin vienti Britanniaan kasvoi niin merkitsivät pakoon Venäjälle. Suomen ja Venäjän rauhansotäväksi, että senaatti myönsi verovaroista kymmenen vuoden tuen FÅA:lle viennin hoitamisesta. Suo- T oisen maailmansodan vuosina menetettiin toistakymmentä laivaa. Sodan jälkeen Neuvostoliitmalaisten ja venäläisten siirtolaisten muutto Ame- to vaati Suomelta sotakorvauksina 23 FÅA:n laivaa rikkaan lisääntyi voimakkaasti. Varustamo kuljetti ”täysin varusteltuina”. Sotamenetykset eivät verotseuraavan 50 vuoden aikana lähes puoli miljoonaa taneet osakkaiden kukkaroita. Jos tuhottu laiva oli maastamuuttajaa Hulliin. Sieltä siirtolaiset jatkoivat vakuutettu, korvasi vakuutus. Valtio kustansi sotaAtlantin laivoilla Amerikkaan. korvauslaivojen menetyksiä. Sota-aikana rahdit saat-

toivat nousta kymmenkertaisiksi. Säästöä tuli palkkakuluissakin: laivaväen palkanmaksu loppui upotukseen. Maihin pelastuneet merenkulkijat saivat omin keinoin yrittää selviytyä läpi sodan vaarojen kotimaahan.

Sodan loputtua varustamo aloitti vilkkaan jälleenrakennuksen, mitä kesti seuraavat neljäkymmentä vuotta. Laivoja tilattiin niin Suomesta, kuin muualtakin Euroopasta, sittemmin myös Japanista ja Koreasta. Lähes kymmenen aluksen sarjoja saattoi olla tilauksessa. Suurimmillaan Effoan laivastossa oli yli 70 rahti- ja matkustajalaivaa. Kaikkiaan yhtiön lippua on liehuttanut lähes kolmesataa alusta. Uudisrakennuksissaan yhtiö oli eturivissä kehittämässä lifton/lift-off, roll-on/roll-off järjestelmiä ja autolauttoja. Matkustajaliikennettä varten FÅA, Bore Turusta ja Svea Ruotsista perustivat Siljavarustamon Turkuun. Yhtiön nimissä Suomen lipulla ehti olla yhdeksän laivaa, ennen kuin 70-luvun alussa varustamo muutettiin markkinointiyhtiöksi Silja Line. Jäljelläolevat laivat siirrettiin osakkaille. Kymmenisen vuotta myöhemmin Siljan omistajina olivat Effoa ja ruotsalainen Johnsonline, ex Svea.

Effoan korsteenimerkki kaksi valkoista rengasta mustassa savupiipussa oli Suomessa yleisesti tunnettu. Merenkulkijat puhuivat nälkärenkaista. Yhtiön laivojen keulassa oli keltaiset tähdet: provianttisilmät etsivät merestä syötävää. Laivoja seuraavilla lokeilla oli selkärepussa omat eväät. Kuitenkin väki viihtyi varustamossa. Kuvaava on pettyneen konemiehen lausahdus, kun 16 vuoden seilauksen jälkeen laiva myytiin:”Tämän jos olisin tiennyt, en olisi jobia ottanut”.

FÅA:n perustamisen ajoilta liike-elämässä oli käytössä keinot, mistä nykyisinkin voi lehdistä lukea: valtion tuet, kartellit, polkuhinnoittelu, monopoli ja kilpailijoiden ostaminen pois markkinoilta. Kymmeniä kilpailijoiden laivoja siirrettiin FÅA:n lipun alle, tai myytiin saman tien pois. Vasta Euroopan unioni alkoi luoda lainsäädäntöä, mikä tarkoituksena oli suitsia vapaan kilpailun estämistä vapaassa markkinataloudessa.

Effoan rahtilaivat siirrettiin 80-luvun loppupuolella Finnlinesin lipun alle. Keväällä 1990 ilmoitettiin Effoan ja ruotsalaisen Johnson Linen yhdistymisestä. Uusi EffJohn oli maailman suurimpia matkustajalaivavarustamoita, jolla oli tytäryhtiöitä ja matkustajalaivoja ympäri maailmaa.

Alkutaival oli vaikea. Muutama vuosi aiemmin ahvenanmaalainen – aikanaan Suomen suurin – Algot Johanssonin Sally-varustamo oli epäonnistunut matkustajalaivapisneksissään ja joutunut rahoittajapankin hoitoon. Pankki siirsi tappiollisen varustamon Effoalle ja Johnson Linelle. Lisäksi Wärtsilä Meriteollisuus teki konkurssin ja kahden rakenteilla olleen matkustajalaivan hinta lähes kaksinkertaistui. Samaan aikaan poliitikot olivat johtamassa maatamme historian pahinpaan talouslamaan. Muutaman vuoden kuluttua eestiläinen ESTONIA upposi myrskyssä ja Itämeren matkustajaliikenne hyytyi.

Lukuisten yritys- ja matkustajalaivakauppojen ja monien nimenmuutosten jälkeen yhtiön hallinta myytiin vuonna 1999 nimellä Silja amerikkalaslähtöiselle Sea Containers yhtiölle. Kun uutta omistajaa uhkasi konkurssi vuonna 2006, oli seuraava ostaja Tallink Grupp. Yhtiö tunnetaan nykyisin nimellä Tallink Silja Oy. Uutisista voi seurata, millaisia vaikutuksia korona-ajalla on tämän FÅA:n seuraajan menestykseen. ò LÄHTEET: Navis Fennica II Matti Pietikäinen, Bengt Sjöström: The ships of our First Century – The Effoa fleet 1883 – 1983. Thure Malmberg: Laivoja ja ihmisiä Ulkomatala-verkkolehti numerot 5/2011 ja 6/2011

Timo Sylvänne Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.