h
FÅA – SHO – EFFOA
Hackmanin kauppahuone Viipurista oli rakentamassa Suomen ensimmäistä höyrylaivaa 1833. Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hackman & Co oli tekemässä kauppamerenkulun historiaa. Liikemiehet Eugen Wolff ja Wilhelm Hackman olivat saanet valtion lainan ja Helsingissä 23.4.1883 pidetyssä kokouksessa perustettiin Finska Ångfartygs Aktiebolag (FÅA). Varustamon nimeksi vaihtui 1937 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolag (Finland Steamship Co. Ltd.). Vuonna 1976 käyttönimeksi vaihdettiin Effoa ja 1980 viralliseksi nimeksi muutettiin EFFOA-Finska Ångfartygs Ab. Hackmanilaiset omistivat noin 40% uuden varustamon 120 osakkeesta. Muita osakkaita löytyi Helsingistä, Turusta, Vaasasta. Helsinkiläinen Lars Krogius & Co sijoitti viiden osakkeen verran. Merikapteeni ja valtiopäivämies Lars Thiodolf Krogius oli purjehtinut päällikkönä ympäri maailmaa ja toimi tuolloin Suomen Merikoulun johtajana. Hänet valittiin uuden yrityksen toimeenpanevaksi johtajaksi. Krogiuksen suku oli varustamon johdossa vuoteen 1969.
F
ÅA:n ensimäiset uudisrakennukset SIRIUS ja ORION höyrysivät jo seuraavana vuonna Etelä-Suomen satamista Hulliin. Kymmenen vuotta aiemmin Wasa-Nordsjö oli aloittanut ensimmäisenä suomalaisena varustamona säännöllisen linjaliikenteen Hulliin. Yhtiöt neuvottelivat keskenään sopimuksen, jolloin yhdeksän päivän välein oli lähtö Helsingistä. Lastina oli puutavara, lankarullat, paperi ja voi. Voin vienti Britanniaan kasvoi niin merkittäväksi, että senaatti myönsi verovaroista kymmenen vuoden tuen FÅA:lle viennin hoitamisesta. Suomalaisten ja venäläisten siirtolaisten muutto Amerikkaan lisääntyi voimakkaasti. Varustamo kuljetti seuraavan 50 vuoden aikana lähes puoli miljoonaa maastamuuttajaa Hulliin. Sieltä siirtolaiset jatkoivat Atlantin laivoilla Amerikkaan.
24
FÅA tilasi lisää uudisrakennuksia - mm. jäissäkulkua parannettiin merkittävästi - tavoitteena ympärivuotinen liikenne. Uusia reittejä avattiin Lontooseen, Newcastleen, Keski-Eurooppaan, Biskajan rannoille ja Välimerelle asti.
M
olemmat maailmansodat aiheuttivat varustamolle suuria menetyksiä. Ensimmäinen maailmansota lopetti tuottoisan siirtolaisliikenteen. Venäjä ja Englanti ottivat yhtiön laivoja omiin kuljetuksiinsa ja näistä kahdeksan upotettiin valtamerillä. Kuuluisa brittiläinen matkustajahöyry RMS LUSITANIA ja 1198 ihmistä upposivat saksalaisen sukellusveneen U 20 torpedoon toukokuussa 1915. Saman sukellusveneen hyökkäyksiin tuhoutuivat muutamaa kuukautta myöhemmin FÅA:n LEO ja RHEA. RHEAn väen sallittiin jättää laivansa pelastusveneillä. LEOn miehistöstä kuoli 11 merenkulkijaa. Lisää menetyksiä koettiin Itämerellä. Keväällä 1918 Suomen satamissa punakaartit kaappasivat yhtiön laivoja. Jotkin näistä tuhottiin. Joillakin laivoilla punaiset pääsivät pakoon Venäjälle. Suomen ja Venäjän rauhansopimuksen mukaisesti kaapattuja laivoja palautettiin 1920-luvun alussa. Kaikki vaativat perusteellisen ja pitkäaikaisen remontin. Itsenäistyneelle Suomelle FÅA:n laivat olivat merkittävässä roolissa kuljettaen Saksasta jääkäreitä kalustoineen Vaasaan. Matkustajalaiva ARCTURUS toi jääkärien pääjoukon. Muita laivoja olivat CASTOR, MIRA, POSEIDON ja VIRGO.
T
oisen maailmansodan vuosina menetettiin toistakymmentä laivaa. Sodan jälkeen Neuvostoliitto vaati Suomelta sotakorvauksina 23 FÅA:n laivaa ”täysin varusteltuina”. Sotamenetykset eivät verottaneet osakkaiden kukkaroita. Jos tuhottu laiva oli vakuutettu, korvasi vakuutus. Valtio kustansi sotakorvauslaivojen menetyksiä. Sota-aikana rahdit saat4 • 2020 VAPAAVAHTI FRIVAKT
