Vapaavahti Frivakt 2/2019 by Vapaavahti

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

2 ¦ 2019

STENA ARCTICA • SJÖFARTENS DAG • NOSTALGIA • GOLF

VAPAAVAHTI

FRIVAKT

2∙2019

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL 3 Pääkirjoitus Ledare

4 M/T Stena Arctica Last och besättning i rörelse 11 Nybörjare 12 Handelsflottan behöver förnyas 14 Sjöfartens dag

32 Kipinöiden kohtaaminen 34 Pommern 36 Kurssikuvia 38 Kirjaihmiset rikoskävelyllä 42 MEPA Hockey 44 MEPA&MEK Golf

16 Meriturvallisuusseminaari Sjöfartens temapris

45 Merimiesurheilua Friidrott i Stockholm

18 MEPAmateriaali laivoille SSB-material till fartygen

48 Vinterspelen

22 YAMK -opiskelua

30 Sylvänne

50 Kohtaamisia

24 Nostalgiaa Engship, Nielsen

MEPAn toimintakertomus netissä: http://bit.ly/2Im1odI

14 54

Kannen kuva Pärmbild Sampsa Sihvola, M/T Stena Arctica Takakansi Baksidan: Pekka Karppanen, MEPA&MEK golf ”Berra”

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Pekka Karppanen p./tel. 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi Taitto/Layout: Kaisa Manner Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult Kirjapaino/Tryckeri: Painotalo Plus Digital VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). M - Itella Oyj 2

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Hyvät lukijat!

Bästa läsare!

aluksi haluan kiittää eläkkeelle siirtynyttä av-sihteeri Heli Myllykangasta yli 46 vuoden palvelusta MEPAssa. Heli on toiminut ansiokkaasti ja uutterasti viidellä vuosikymmenellä edistäen merenkulkijoiden hyvinvointia. Videopalvelun kehittäminen ja hoitaminen 80-luvulta lähtien, formaattien vaihtuessa ja tekniikan kehittyessä on jo yhden kunniakkaan uran arvoinen. Videopalvelun hoitamisen lisäksi Heli siirtyi hoitamaan MEPAn kirjastoa sekä vastasi kirjaston suunnittelusta uusiin toimitiloihin 2017. Tasavallan presidentti myönsi viime itsenäisyyspäivänä Helille Suomen Leijonan Ansioristin ansiokkaasta työurasta MEPAssa.

till att börja med vill jag tacka vår numera pensionerade AV-sekreterare Heli Myllykangas för över 46 års trogen tjänst hos SSB. Heli har i fem decennier arbetat ihärdigt och förtjänstfullt för sjöfararnas välbefinnande. Bara arbetet med att utveckla och sköta filmtjänsten sedan 80-talet är tillräckligt för en hedrande karriär med tanke på alla formatbyten och den tekniska utvecklingen. Heli skötte också SSB:s bibliotek och ansvarade för planeringen av biblioteket i de nya lokalerna 2017. Den senaste självständighetsdagen belönade republikens president Heli med Förtjänstkorset av Finlands Lejons orden för sitt förtjänstfulla arbete på SSB.

Ilahtuneena voin todeta, että urheilu ja liikunta tuntuvat nyt nostavan suosiotaan laivoilla. Tämä näkyy risteilylaivojen urheilu- ja liikuntapalveluiden suosion selkeänä kasvuna Hernesaaren Anchor Lounge -palvelupisteellä, varustamoiden lisääntyneenä panostuksena (mm. Borefit ja turnausjoukkueet) sekä laivoilla vieraillessa. Laivoista nostan esille tässä lehdessäkin olevan Stena Arctican, jonka miehistö johtaa Mepan minuuttikisaa ja reilulla kaulalla. ForMaressa oman liikunnallisen matkansa aloittaa jälleen uusi ryhmä kesän jälkeen.

Nu kan jag glatt konstatera att idrott och motion tycks bli allt populärare på fartygen. Detta märks inte minst på att idrottsoch motionstjänsterna för kryssningsfartygen på servicepunkten Anchor Lounge tydligt har vuxit i popularitet och att rederierna satsar mer på motionsverksamhet (bland annat Borefit och turneringslagen). Det är också uppenbart när man besöker fartygen. Bland fartygen vill jag lyfta fram Stena Arctica, som du kan läsa om i detta nummer och vars besättning har en stor ledning i SSB:s minuttävling. Efter sommaren börjar återigen en ny grupp sin egen motionsresa i ForMare.

Oikein hyvää ja mukavaa kesää!

Ha en riktigt fin och trevlig sommar!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

M/T Stena Arctica LASTIT JA MIEHISTÖ LIIKKEELLÄ M/T Stena Arctica on kantavuudeltaan Suomen suurin alus, jota operoi parinkymmenen merenkulkijan miehistö. Laiva seilaa ykkösenä myös MEPAn minuuttikisassa. teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

uuren tankkerin henkilökunnasta valtaosa on rekisteröinyt tuloksia merenkulkijoiden kuntokisaan, joten laivan sali lienee kovassa käytössä. – Kyllä näin on. Tämä on laivan kuntosaliksi varsin hyvä ja kaikki tarpeellinen löytyy, vähintään kuusi kertaa viikossa kuntoileva matruusi Tommy Björklund kertoi salia esitellessään. Tommyn mukaan kuntoilu ja erilaiset laivat sisäiset kilpailut ovat hyvin suosittuja Stena Arcticalle. Vuonna 1988 seilaamaan lähtenyt mies on ollut tankkereilla 4

toistakymmentä vuotta. Tätä ennen hän seilasi Birkan rahti- ja matkustajalaivoilla sekä Siljalla. Aktiivinen merimiesurheilija, toinen konemestari Juha-Pekka J-P Laurila kontrolloi bunkrausta aluksen konevalvomossa. MEPAn turnausten vakiopelaaja harmittelee jo etukäteen, ettei pääse syksyn MEPA futis -tapahtumaan. – Vaimo sai työkomennuksen Frankfurtiin ja muutamme sinne kenties jopa kolmeksi vuodeksi. Lomat kuluvat näin ollen Saksassa, ainakin kesäkauden ulkopuolella, Laurila kertoi.

Hän onkin keskittynyt tänä vuonna minuuttikisaan ja piti kesäkuun alussa niukasti Stena Arctican ykkössijaa ennen juuri lomalle jäänyttä päällikköä, Riikka Jernmania. Myös päällikkö Wellu Rahja on vahvasi mukana kisassa. Laivalla oli päätetty yhteistuumin, että nyt haetaan menestystä minuuttikisassa. Laivan kaikissa tietokoneissa on minuuttikisan tulosrekisteröintisivu muistissa ja henkilökunnan kesken on lisäksi järjestetty leikkimielisiä kilpailuja esimerkiksi soudussa, leuanvedossa ja punnerruksissa. 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

M/T STENA ARCTICA

BUILT: 2005 LENGTH: 250 m BEAM: 44 m TONNAGE: 117 099 DWT ENGINE: 16629 kW SERVICE SPEED: 14

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Konemestarit J-P Laurila ja Ulysis Gajetela Jr.

Seitsemän hengen konehuone J-P Laurila on lähtenyt seilaamaan vuonna 2002 ja on sen jälkeen ollut käytännössä saman työnantajan palveluksessa. – Firman nimi on vaihtunut useampaan otteeseen. Tulin Fortumille, jatkoin Nesteellä ja nyt ollaan OSM Ship Management Finland Oy:n palveluksessa, Laurila totesi. Samaan aikaan firman tankkereissa aloitti myös konepäällikkö Juha Luomanmäki, jolla on takana jo 32 seilausvuotta. Hän asuu Kuopiossa, tosin nyt mökillä putkiremonttia paossa. – Merimiehelle ei kotipaikalla ole väliä, kunhan on maantie, rautatie ja lentokenttä lähellä. Sitä paitsi Kuopiossa asuu paljon muitakin merimiehiä, Luomanmäki kertoi. Hän on seilannut ennen tankkereita muun muassa Superfastilla, Kristina Cruisella ja Finnlinesin Juliana-laivoilla. Stena Arcticalle hän tuli viime syksynä Neste -laivasta. – Tämä laiva tuli takaisin Suomen lipun alle vuonna 2017, jolloin osa miehis6

töstä tuli liittojen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Filippiineiltä. Automatisoidussa konehuoneessa on seitsemän hengen miehitys, Luomanmäki laski. Ciiffin lisäksi Stena Arctican koneessa työskentelevät kakkos- ja kolmosmestarit, sähkömestari, konekorjausmies, moottorimies ja fitter. Joskus tulee vielä yksi konemestari lisää, jos on haalauksia tai isompia remontteja. Harjoittelijoita otetaan myös mielellään, koska laivalla on hyttikapasiteettia.

Vähärikkistä polttoainetta Samalla kun lasti virtaa maihin, tulee suoraan Nesteen jalostamon putkesta Stena Arcticalle vähärikkistä bunkkeria, RMB:ta, jonka rikkipitoisuus on alle 0,1 prosenttia. Sama polttoaine käy myös apukoneisiin.

Liikunta on kovassa suosiossa – salilla voi olla välillä tungosta

– Tämä vastaa suunnilleen IFO 180 -bunkkeria, varastolämpötila on 30 astetta ja päivätankissa tavara lämmitetään höyryllä noin 50 -asteiseksi, Juha Luomanmäki kertoi. Lämmityksellä taataan polttoaineen juoksevuus ja pumpattavuus. Varalla on lisäksi matalan viskositeetin MGO -öljyä, jota voidaan käyttää esimerkiksi käynnistykseen telakoinnin tai seisokin jälkeen. Stena Arctican polttoainekapasiteetti on 2991 tonnia. Laivan pääkone on Etelä-Koreassa valmistettu MAN B&W 7S60ME-C, joka tuottaa 22300 hevosvoimaa ja takaa alukselle 14 solmun matkavauhdin.

Koripalloa ja karaokea Laivan valtavissa konetiloissa on myös koripalloteline, jota Mindanaolta Filippiineiltä kotoisin oleva puolimatruusi Kristian D. Pedregosa kävi esittelemässä. – Koripallo on meille filippiiniläisille mieluisa harrastus, samoin karaoke, playstation ja filmien katselu. Tärkeää on myös yhteydenpito kotiin, Kristian selvitti. 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Ensimmäinen perämies Alfredo Sy on työskennellyt pari vuotta Stena Arcticalla.

Vasta pari vuotta seilannut nuorimies asuu vielä vanhempiensa kanssa. Hän on opiskellut kolme vuotta merikoulussa. OSM Maritime sponsoroi koulutusta ja järjesti töitä tankkereille. – Merityö tuntuu mukavalta. Pääsee matkustelemaan ja palkka on hyvä. Työvuoro on kuuden kuukauden mittainen ja joskus sen aikana voi laiva vaihtua, Pedregosa kertoi. Mindanaolta on myös laivan ensimmäinen perämies Alfredo Sy, jolla on jo toistakymmentä seilausvuotta takanaan. Hän tekee neljän kuukauden työvuoroja ja on ollut OSM Maritimella 2,5 vuotta. josta kaksi vuotta Stena Arcticalla. Alfredo valvoi lastiohjaamossa, kun Ust-Lugassa lastattu 100309 tonnin raakaöljyerä pumpattiin jalostamolle. Samalla otettiin painolastia, jota laivaan mahtuu 38000 tonnia. – Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä neljä lasta, joista vanhin on yhdeksänvuotias ja nuorin seitsemän kuukautta. Lisäksi äitini asuu meillä ja auttaa taloustöissä, Alfredo kertoi.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Hän pitää yhteyttä perheeseen puhelimitse sekä Facebookin ja messengerin välityksellä. Monet filippiiniläiset ovat hankkineet älypuhelimiin suomalaisia prepaid -kortteja.

Omat paikat yhteismessissä Laivan henkilökunta ruokailee samassa messissä. Vieläkö on nimikkotuoleja, vai ovatko paikat kiertäviä? – Kyllä täällä edelleen pidetään kiinni omista paikoista vanhan tavan mukaisesti. Jotkut maakravut sitä ihmettelevät, mutta mitä haittaa siitä olisi, kokki Samu Kallela heittää vastaukseksi. Hän ehtii hetkeksi juomaan kahvia ”omalle paikalleen” käytyään iltaruokaa läpi stuertti Marko Kinnusen kanssa. – Byssassa työskentelee normaalisti kaksi henkilöä. Kolmas tarvitaan, jos miehistöluku nouse yli kahdenkymmenenyhden, kuten joskus kunnossapitotöiden yhteydessä, Kallela kertoi. Hämeenlinnasta kotoisin oleva mies kiinnostui merenkulusta armeija-aikoinaan miinalaiva Pohjanmaalla ja lähti

Kotkaan merikouluun. Finnjetissä, Kristina Brahessa ja monissa eri varustamoissa seilannut mies on kokeillut myös kansimiehen hommia ja työskennellyt maissa. – Tämän vuosikymmenen alussa palasin merille Nesteelle ja Wasalinelle. Vuodet 2014-2017 menivät maissa, kunnes päädyin Viking Linen kautta tänne tankkereille, Samu muisteli. Kallelan seilausaikana merimiehen elämä on muuttunut. Alkoholi on jäänyt pois – nyt ei juoda edes syntymäpäiväkonjakkeja, eikä lauantain punaviiniannoksia. – Stena Arcticalla liikunta on kovassa suosiossa ja kuntosalilla on välillä kuhinaa. Itsekin käyn silloin tällöin, Samu kertoi. Hän on nuorena pelannut jalkapalloa hämeenlinnalaisessa seurajoukkueessa. Toivotaan, että lomavuoro osuisi MEPAn jalkapalloturnaukseen syyskuun alkuun.

M/T Stena Arctica LAST OCH BESÄTTNING I RÖRELSE M/T Stena Arctica är Finlands största fartyg sett till lastkapaciteten och opereras av en besättning på ett tjugotal sjöfarare. Fartyget seglar även först i SSB:s minuttävling.

e flesta i personalen på det stora tankfartyget har registrerat resultat i sjöfararnas motionstävling, så fartygsgymmet torde användas flitigt. – Det stämmer. Fartygsgymmet är toppen. Här finns allt man behöver, säger matros Tommy Björklund när han presenterar gymmet. Själv motionerar Tommy minst sex gånger i veckan. Enligt honom är motion och olika interna fartygstävlingar mycket populära på Stena Arctica. Tommy började segla 1988 och har varit på tankfartygen i drygt tio år. Innan dess seglade han med Birkas frakt- och passagerarfartyg och med Silja. Den aktive sjömansidrottaren, andre maskinmästare Juha-Pekka J-P Laurila, kontrollerar bunkringen i maskinkontrollrummet. Han brukar alltid delta i SSB:s turneringar och grämer sig redan nu över att han inte kan vara med på höstens fotbollsturnering SSB Futis. – Frugan blev stationerad till Frankfurt, så vi flyttar dit, kanske i tre år. Då kommer jag tillbringa ledigheterna i Tyskland, åtminstone när det inte är sommar, berättar J-P. 8

I år har han fokuserat på minuttävlingen och i början av juni hade han en knapp ledning på Stena Arctica precis före befälhavare Riikka Jernman, som gått på semester. Även befälhavare Wellu Rahja har en bra position i tävlingen. Fartygets besättning har fattat ett gemensamt beslut om att försöka nå framgångar i minuttävlingen. På alla datorer ombord finns sidan för resultatregistrering i minuttävlingen sparad och man har ordnat lekfulla tävlingar mellan personalen i till exempel rodd, chins och armhävningar.

Maskinrum för sju personer J-P Laurila började segla 2002 och har sedan dess i praktiken arbetat för samma arbetsgivare. – Företaget har bytt namn flera gånger. Jag kom till Fortum, fortsatte hos Neste och nu är vi anställda av OSM Ship Management Finland Oy, konstaterar J-P. Maskinchef Juha Luomanmäki började också på företagets tankfartyg vid samma tidpunkt. Han har dock hunnit segla i 32 år. Han bor i Kuopio, men just nu i stugan på flykt undan ett stambyte.

– Hemorten har ingen betydelse för en sjöman så länge den ligger nära en landsväg, järnväg eller flygplats. Dessutom bor det många andra sjömän i Kuopio, säger Juha. Tidigare har han seglat med bland andra Superfast, Kristina Cruise och Finnlines Juliana-fartyg. Han kom till Stena Arctica förra hösten från ett av Nestes fartyg. I Stena Arcticas automatiserade maskinrum finns en besättning på sju man, räknar Juha upp: chiefen, andra och tredje maskinmästarna, en elektriker, en maskinreparatör, en motorman och en fitter. Ibland kommer det ytterligare en maskinmästare om det ska utföras något svårt arbete eller större renoveringar. Man tar gärna emot praktikanter också, eftersom det finns hyttkapacitet ombord.

Lågsvavligt bränsle Samtidigt som lasten flyter i land får Stena Arctica lågsvavlig bunker, RMB, via ett rör direkt från Nestes raffinaderi. Bränslet har en svavelhalt på under 0,1 procent och passar även hjälpmotorerna. – Det motsvarar ungefär IFO 180-bunker. Lagringstemperaturen är 30 grader 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

I fartygets enorma maskinutrymmen finns även en basketställning, som halvmatros Kristian D. Pedregosa från Mindanao på Filippinerna visar upp.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Stuert Marko Kinnunen och kock Samu Kallela.

och i dagtanken värms bränslet till ungefär 50 grader med ånga, förklarar Juha Luomanmäki. Uppvärmningen säkerställer bränslets viskositet och pumpbarhet. I reserv har man dessutom MGO-olja med låg viskositet, som kan användas till exempel vid start efter dockning eller driftstopp. Stena Arcticas bränslekapacitet är 2 991 ton. Huvudmaskinen är en MAN B&W 7S60ME-C tillverkad i Sydkorea, som genererar 22 300 hästkrafter och garanterar fartyget en marschfart på 14 knop.

Basket och karaoke I fartygets enorma maskinutrymmen finns även en basketställning, som halvmatros Kristian D. Pedregosa från Mindanao på Filippinerna visar upp. – På fritiden gillar vi filippiner att spela basket, liksom att sjunga karaoke, spela Playstation och se på film. Kontakten med hemmet är också viktig, förklarar Kristian. Den unge mannen har bara hunnit segla i ett par år och bor fortfarande hemma hos sina föräldrar. Han har studerat sjöfart i tre år. OSM Maritime sponsrade utbildningen och ordnade jobb på tankfartygen. 10

– Det är roligt att jobba till sjöss. Jag får resa och lönen är bra. Arbetspasset är sex månader och ibland kan fartyget bytas ut under den tiden, berättar Kristian. Fartygets förste styrman Alfredo Sy kommer också från Mindanao och han har redan mer än tio seglingsår bakom sig. Hans arbetspass är fyra månader och han har jobbat för OSM Maritime i 2,5 år, varav två år på Stena Arctica. Alfredo övervakar i lastkontrollrummet när 100 309 ton råolja som lastats på i Ust-Luga pumpas till raffinaderiet. Samtidigt tar man på barlast; fartyget rymmer 38 000 ton. – Min familj består av fru och fyra barn. Den äldsta är nitton år och den yngsta sju månader. Dessutom bor min mamma hos oss och hjälper till med hushållet, berättar Alfredo. Han håller kontakten med familjen via telefon, Facebook och Messenger. Många filippiner har skaffat finska prepaid-kort till sina smarttelefoner.

Egna platser i den gemensamma mässen All fartygspersonal äter i samma mäss. Har man fortfarande sina personliga sto-

lar eller roterar man platser? – Nog håller vi fast vid våra egna platser precis som förr. Vissa landkrabbor tycker att det är konstigt, men det skadar väl ingen, svarar kocken Samu Kallela. Han hinner ta en snabb kaffe på ”sin plats” efter att ha gått igenom middagen med stuert Marko Kinnunen. Samu är från Tavastehus och blev intresserad av sjöfart när han gjorde värnplikten på minfartyget Pohjanmaa. Därefter började han studera på sjöfartsskolan i Kotka. Han har seglat med Finnjet, Kristina Brahe och många olika rederier och även testat att jobba som däcksman och i land. Under Samus tid till sjöss har sjömannens liv förändrats. Alkoholen har försvunnit – numera dricker man inte ens födelsedagskonjak eller lördagsvin. – På Stena Arctica är det populärt att motionera och emellanåt är det fullt på gymmet. Jag går också dit ibland, säger Samu. I sin ungdom spelade han fotboll i ett klubblag i Tavastehus. Vi får hoppas att hans ledighet inträffar i början av september under SSB:s fotbollsturnering. ò 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Nybörjare

Työharjoittelua tankkerin täkillä ja koneessa Vapaavahti kävi Kilpilahden satamassa lastia purkavalla Stena Arcticalla, jossa harjoittelujaksoaan päättävä opiskelija oli lähdössä kesälomalle. Kuka olet, mistä oppilaitoksesta tulet ja missä vaiheessa opiskelut ovat? Olen Elias Etelävuori, Espoosta kotoisin ja opiskelen XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa merikapteeniksi. Ensimmäinen vuosi on nyt takana. Miksi lähdit merille ja oliko ala tuttu entuudestaan? Olen asunut meren rannalla ja meillä on aina ollut veneitä. Meri kiinnostaa ja eräs sukulainen on toiminut sähkömiehenä laivalla. Miten olet viihtynyt laivatyössä? Ovatko ala ja koulutus vastanneet odotuksiasi? Tämä tuntuu hienolta hommalta. Täällä on hyvä ilmapiiri ja mukava porukkaMiten vietät vapaa-aikaa laivalla ja maissa? Maissa harrastan pyöräilyä ja thainyrkkeilyä. Laivalla käyn salilla ja harrastan myös piirtämistä. Mitä olet tehnyt harjoittelun aikana? Olen ollut harjoittelussa K/L Katarinan lisäksi M/S Ailalla ja nyt täällä Stena Arcticalla, jossa työskentelin ensin kannella ja lopuksi koneessa. Tässä vaiheessa ei vielä harjoitella paljon komentosillalla. Harjoitteluvastaavana on toiminut Jani Rantti. Missä olet viiden vuoden päästä? Toivottavasti olen työssä tällä alalla.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Kauppalaivasto kaipaa uudistumista

Yhteistyö rahtaajan kanssa mahdollisti ympäristöystävällisen irtolastialus Viikin rakentamisen ja operoinnin Suomen lipun alla.

teksti Pekka Karppanen kuva: Sampsa Sihvola

Valtioneuvoston kanslia järjesti keväällä työpajan Suomen meriklusterin kehittämisestä ja. Esille nousi kauppalaivaston korkea keski-ikä ja tarve uusien, ympäristöystävällisten alusten rakentamiseen.

yöpajan tavoitteena oli laatia ehdotuksia hallituskaudelle ja kuulla eri toimijoiden näkemyksiä meriklusterin kilpailukyvyn edistämisestä. Ulkoministeriön tiloihin Katajanokalle kokoontui kuutisenkymmentä merenkulkualan asiantuntijaa, jotka jaettiin kolmeen työryhmään. Teemoi-

na olivat meriteollisuuden kilpailukyky, merenkulku ja logistiset ketjut Eero Hokkasen (Liikenne- ja viestintäministeriö) ja Sinikka Hartosen (Suomen Varustamot ry) vetämässä päästövähennyksiin ja uusiin innovaatioihin paneutuneessa työpajassa todettiin, että alusten keski-ikä Suomessa on yli 24 vuotta. Nyt olisi hyvä aika tilata uusia, ympäristöystävällisiä aluksia, koska korkotaso on alhaalla. Merenkulkuneuvos Hans Langh muistutti, että uudisrakennuksiin tarvittavat vakuudet ovat Suomessa suurempi ongelma, kuin kilpailijamaissa. Finnveran tämänhetkinen alustakaus ei riitä varsinkaan pienemmille suomalaisvarustamoille, jos halutaan tilata ympäristöystävällinen ja runsaasti uutta tekniikkaa si-

sältävä alus. Työryhmä teki ehdotuksen energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen kannustavaan takausmenettelyyn.

Rahdinantajat mukaan ympäristötalkoisiin Meriklusterityöpajassa muistutettiin myös, että vastuuta kuljetusten ympäristöystävällisyydestä pitää laajentaa koko logistiikkaketjuun – raha ei saa olla ainoa mittari. Esimerkkejä on, kuten S-ryhmä ja IKEA. Viime vuonna liikenteeseen tulleet ESL Shippingin ympäristöystävälliset alukset on rahdattu SSAB -yhtiölle. Pitkäaikainen sopimus mahdollisti maailman ympäristöystävällisimpien irtolastialusten Haagan ja Viikin rakentamisen ja operoinnin Suomen lipun alla. 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Rahtaussopimusten juridiikan pitää tulevaisuudessa huomioida ympäristöasiat. Pitää kuitenkin muistaa tasapaino alusten energiatehokkuuden ja Suomen talvimerenkulun vaatimusten välillä. Monien tuotteiden logistiikkaketju vaatii täsmällisiä toimituksia. Tilaisuudessa kuultiin paljon esimerkkejä, miten alusten käytön optimoinnilla on saatu aikaan suuria polttoainesäästöjä ja vähennetty päästöjä. Cargotecin Tero Hottinen kertoi koko kuljetusketjun dynaamisesta optimoinnista, jossa esimerkiksi sataman ja alusoperoinnin välistä kommunikointia lisäämällä on saatu päästövähennyksiä.

Osaamista ja huoltovarmuutta Tilaisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomen nykyistä osaamistasoa pitää edelleen kehittää. Varustamotoiminnan tulee olla kilpailukykyistä ja hyvät merimiestaidot pitää säilyttää. Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto on jo niin pieni, että kriisi- tai poikkeusoloissa voi tulla vaikeuksia varsinkin, jos ulkomaalaista kuljetuskalustoa ei ole saatavissa.

Suomen nykykyistä, korkeaa osaamistasoa merenkulussa pitää edelleen kehittää Koulutuksen ja tutkimuksen on kuljettava kärjessä ja uusiin säädöksiin pitää sopeutua. Hyviä esimerkkejä ovat Norsepowerin roottoripurje ja Langh Techin pakokaasujen puhdistusjärjestelmä. Vuonna 2015 voimaan tullut rikkidirektiivi aiheutti aluksi huolta, mutta konsernissa kehitetty pakokaasupesuri on kääntynyt menestykseksi – tilauskanta on jo 100 miljoonaa euroa. Suomen valttikortteina ovat meriklusterin vahva osaaminen, uudet ympäristöystävälliset teknologiat sekä merenkulun digitalisaation ja automaation jatkuva kehittäminen. Uutta tekniikkaa ovat muun muassa polttokennot, joissa käytetään vetyä, ammoniakkia tai metanolia.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Handelsflottan behöver förnyas I våras ordnade statsrådets kansli en workshop om utvecklingen av Finlands sjöfartskluster. Det framkom att handelsflottan har en hög medelålder och att nya, miljövänliga fartyg behöver byggas.

yftet med workshopen var att utarbeta förslag till regeringsperioden och att höra olika aktörers åsikter om hur man kan främja sjöfartsklustrets konkurrenskraft. I Utrikesministeriets lokaler på Skatudden samlades ett sextiotal experter från sjöfartsbranschen, som delades in i tre arbetsgrupper. Temana var marinindustrins konkurrenskraft, sjöfarten och logistikkedjorna. På workshoppen om minskade utsläpp och nya innovationer, som leddes av Eero Hokkanen (Kommunikationsministeriet) och Sinikka Hartonen (Rederierna i Finland rf), konstaterades att fartygens medelålder i Finland är över 24 år. Nu när räntan är låg är det en bra tidpunkt att beställa nya, miljövänliga fartyg. Sjöfartsrådet Hans Langh påpekade att säkerheterna som krävs för nybyggen är ett större problem i Finland än i konkurrerande länder. Finnveras nuvarande fartygsborgen räcker inte för mindre finländska rederier om man vill beställa ett miljövänligt fartyg med mycket ny teknik. Arbetsgruppen upprättade ett förslag om ett borgensförfarande som uppmuntrar till energieffektiva och miljövänliga lösningar.

Befraktare med i miljöarbetet På workshopen för sjöfartsklustret påminde man om att ansvaret för miljövänliga transporter måste vidgas till hela logistikkedjan – pengar får inte vara den enda mätaren. S-gruppen och Ikea är bra exempel. ESL Shippings miljövänliga fartyg som togs i trafik förra året har befraktats till SSAB. Ett mångårigt avtal gjorde det

möjligt att bygga världens miljövänligaste bulkfartyg Haaga och Viikki och operera dem under finsk flagg. I framtiden måste juridiken kring befraktningsavtal även ta hänsyn till miljöfrågor. Men balansen mellan fartygens energieffektivitet och kraven som ställs av vintersjöfarten i Finland får inte glömmas bort. Logistikkedjan för många produkter kräver punktliga leveranser. Under evenemanget fick vi höra många exempel på hur optimeringen av fartygsdriften har lett till stora bränslebesparingar och minskade utsläpp. Tero Hottinen från Cargotec berättade om en dynamisk optimering av hela transportkedjan som har bidragit till lägre utsläpp, till exempel genom ökad kommunikation mellan hamnen och fartygsoperationen.

Kunskap och försörjningsberedskap Deltagarna var eniga om att Finlands nuvarande kunskapsnivå måste höjas ytterligare. Rederiverksamheten måste vara konkurrenskraftig och sjömanskompetensen måste bevaras. Handelsflottan som seglar under finsk flagg är så pass liten att det kan uppstå svårigheter under kriser eller undantagsförhållanden om inga utländska transportfartyg finns tillgängliga. Utbildningen och forskningen ska vara förstklassig och man måste anpassa sig till nya bestämmelser. Bra exempel är Norsepowers rotorsegel och Langh Techs system för avgasrening. Svaveldirektivet som trädde i kraft 2015 skapade oro till en början, men avgasrenaren som utvecklats inom koncernen har blivit en framgång – orderstocken är redan uppe i 100 miljoner euro. Finlands trumfkort är sjöfartsklustrets gedigna kompetens, den nya miljövänliga tekniken och den kontinuerliga utvecklingen av digitaliseringen och automatiseringen inom sjöfarten. Den nya tekniken består bland annat av bränsleceller, som drivs med väte, ammoniak eller metanol. ò 13

Tapahtumassa kävi yli 1000 vierailijaa tutustumassa 111 näytteilleasettajan palveluihin.

Sjöfartens Dag laajeni Perinteinen merenkulkutapahtuma Maarianhaminassa on vakiintunut koko Suomen johtavaksi merenkulkufoorumiksi. ohjelmaa oli jo keskiviikon alkuillasta lähtien, kun 330 henkilöä osallistui Mercy Ships Race -tapahtumaan, jossa juostiin tai käveltiin 5 tai 10 kilometrin lenkki. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto meni Mercy Ships -sairaalalaivalle, joka tarjoaa ilmaista sairaanhoitoa maailman köyhimmille ihmisille. Keskiviikkoiltana oli Alandica kulttuuri- ja kongressitalolla useita esityksiä. Päätapahtuma oli torstaina, jolloin paneuduttiin perusteellisesti muun muassa laivojen ympäristöasioihin. Tänä vuonna mukaan tulleet alusrahoitusluennot kiinnostivat myös yleisöä. Näytteilleasettajia oli 111 ja tapahtumassa arvellaan käyneen yli 1000 vierailijaa, joista yli 700 oli rekisteröityjä yritysten delegaatteja. Vieraili14

joiden joukossa oli runsaasti paikallisia merenkulkijoita ja merialan opiskelijoita. Suomen Varustamot ry palkitsi tapahtuman yhteydessä ansioituneita merenkulkijoita. Viking Linelta saivat kultamitalin konepäälliköt Krister Mattsson ja Henrik Fröberg, sekä hotellipäälliköt Lena Holmström ja Anne Suoknuutti sekä korjaaja Bengt Fröberg. VG-Shippingiltä palkittiin merikapteenit Satu af Ursin ja Peter af Ursin. Wasalinelta kultamitalin sai pursimies Peter Byholm. Lisäksi tilaisuudessa palkittiin kultamitalilla Suomen Varustamoiden senior advisor Olof Widén.

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Rederierna i Finlands senior advisor Olof Widén belönades med guldmedalj.

Sjöfartens Dag utökades Det traditionella sjöfartsevenemanget i Mariehamn har etablerat sin position som det ledande sjöfartsforumet i hela Finland. programmet började

redan tidigt på onsdagskvällen när 330 personer deltog i Mercy Ships Race, där man sprang eller gick 5 eller 10 kilometer. Intäkterna från välgörenhetsevenemanget gick till Mercy Ships sjukhusfartyg, som ger gratis sjukvård till de fattiga i världen. På onsdagskvällen hölls det flera framställningar på Alandica Kultur och Kongress. Huvudevenemanget var förlagt till torsdagen, då deltagarna fick en grundlig genomgång av bland annat fartygens miljövänlighet. Föreläsningarna om fartygsfinansiering som fanns med på årets program intresserade också åhörarna. Det fanns 111 utställare och evenemanget hade uppskattningsvis över 1 000 besökare, varav fler än 700 var registrerade delegater från före-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

tag. Bland besökarna fanns många lokala sjöfarare och sjöfartsstuderande. Rederierna i Finland belönade meriterade sjöfarare i samband med evenemanget. Viking Lines maskinchefer Krister Mattsson och Henrik Fröberg, hotellchefer Lena Holmström och Anne Suoknuutti och reparatör Bengt Fröberg förärades med guldmedaljer. Från VG-Shipping belönades sjökaptenerna Satu af Ursin och Peter af Ursin. Båtsman Peter Byholm från Wasaline fick också en guldmedalj, liksom Rederierna i Finlands senior advisor Olof Widén. ò

Autonomiaa ja inhimillisiä tekijöitä aluksilla Merenkulkualan koulutuskeskuksen Meriturvallisuusseminaarissa käytiin läpi ajankohtaisia aiheita kesäkuun alussa Helsingissä. Ihmisen ja koneen vuorovaikutus herätti ajatuksia. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

utonomia tuo merenkulkuun omat turvallisuushaasteensa. Konetta pidetään usein varmempana kuin ihmistä. Sauli Eloranta Kongsberg Maritimelta totesi, että ihminen ei enää paikan päällä voi vaikuttaa, jos virhe on tehty koodausvaiheessa. Lentoturmien tutkinnassa on nähty usein, että automatiikka on ollut oikeassa ja ihminen väärässä, mutta väärin ohjelmoidulle automatiikalle ei voi mitään. Lento-onnettomuuksissa inhimillisen tekijän osuus on 65–85 prosenttia, kun merionnettomuuksissa osuus on 80–85. – Tähän vaikuttavat paitsi väsymys, myös turvallisuuskulttuuriset tekijät ja organisaation toimintatapa, totesi johtava tutkija Lauri Oksama Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. Hänen mielestään ei pidä mennä liian pitkälle eikä automatisoida vain sen takia, kun se on teknisesti mahdollista. Joskus automaatiota tarjotaan tilanteisiin, joissa työn kuormitus on liian matala jo ennestään, jolloin automaatio pahentaa tilannetta laskemalla kuormitusta lisää.

Useita etäohjaushankkeita on käynnissä Fleetrange Oy:n toimitusjohtaja Henrik Ramm-Schmidt kertoi seminaarilaisille, että maailmalla on jo joukko projekteja, joissa kehitetään autonomisia aluk16

sia. Suomessa tunnetaan parhaiten One Sea -ekosysteemi, AAWA -konsortio, josta Rolls Royce teki suurimman osan, sekä norjalainen Yara Birkeland -hanke. – Kiinassa olevassa UCSDA -hankkeessa on mukana myös amerikkalaisia kumppaneita. Jää nähtäväksi, miten mahdollinen kauppasota vaikuttaa, Ramm-Schmidt mietti. Hän kertoi myös meneillään olevasta tutkimuksesta. Fleetrange Oy on mukana konsortiossa, joka yhdistää parasta suomalaista osaamista paikannuksen, tekoälyn ja merenkulun operatiivisen toiminnan saralla. – Kaksivuotisessa hankkeessa tehdään Tallinkin Megastar -aluksella testejä. Tutkimuslaitteisto koostuu useasta eri sensorista sekä liitännästä aluksen omiin järjestelmiin, Ramm-Schmidt kertoi. Aluksen reitti Helsingin ja Tallinnan välillä on optimaalinen testien suorittamiseen. Tavoitteena on tarkempi ja varmempi paikannus uudella prototyyppi GNSS-vastaanottimella. Tulokset tulevat olemaan julkisia.

Finnpilot ja eLuotsaus Luotsausjohtaja Sanna Sonninen muistutti, että paljon puhuttu etäluotsaus on vain yksi palanen eLuotsausta. – Helmikuussa voimaan tulleiden luotsauslain muutosten myötä Finnpilot on alkanut kehittää menetelmiä, tekniikkaa

ja toimintamalleja. Pitää myös selvittää, Mitä etäluotsauspalvelua vastaanottavalta miehistöltä vaaditaan, Sonninen tähdensi. Käynnissä olevia eLuotsauksen kehityshankkeita ovat Pilot Online, AISLab ja luotsien mobiilit navigointi‐ ja toiminnanohjausjärjestelmät. Laajin kehityshanke on One Sea ‐ekosysteemin tutkimushankkeena valmisteltu Sea4Value ‐hanke.

Vaarallisten aineiden torjuntaa Suomen vastuuviranomainen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa on SYKE, Suomen ympäristökeskus. Öljyntorjuntavalmiudessa on Merivoimien, Rajavartiolaitoksen, Meritaito Oy:n sekä kahden yksityisen yrityksen aluksia. Osallistujat ihmettelivät, miksei yhtään jäänmurtajaa ole mukana. Meriturvallisuusseminaarin puheenjohtaja kommodori Tom Hanén totesi, että SYKEn tämänhetkisten sopimusten piirissä on 18 alusta, mutta mikään ei estä murtajia olemaan mukana seuraavissa sopimuksissa. Seminaarissa käsiteltiin lisäksi merimieslääkäritoiminnan lakiuudistusta. Ylilääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitokselta totesi, että merenkulkijoiden soveltuvuutta laivatyöhön määrittävät myös useat kansainväliset säädökset. Uuden lain mukaan Traficom hyväksyy merimieslääkärin enintään 5 vuodeksi ja merimieslääkärin on ylläpidettävä osaamistaan. 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Palkinnon luovuttivat yksikönjohtaja Sakari Kajander Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta, Fleet manager Jan Valtonen Tallink Siljalta sekä toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamot ry:sta.

MERENKULUN TEEMAPALKINTO 2019 KARI VÄLIMÄELLE merimieseläkekassan (MEK) toimitusjohtaja Kari Välimäki on ollut mukana merimieseläkelain historian suurimman uudistuksen valmistelutyössä sekä toiminut aktiivisesti merenkulkijoiden työhyvinvoinnin ja työterveyden hyväksi. Kari Välimäen johdolla Merimieseläkekassa on MEPAn ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehittänyt merenkulkijoiden hyvinvointiohjelmaa ForMarea. MEK osallistuu sekä rahoittaa myös monia muita merenkulkijoiden työhyvinvointia koskevia tutkimuksia. Välimäen ideasta syntyi vuonna 2017 merenkulkuun erikoistunut työterveysyhtiö Maresan. Merenkulun teemapalkinnolla halutaan huomioida sellainen henkilö tai taho, joka on parantanut meren-

kulun toimintaedellytyksiä, lisännyt merenkulun arvostusta, kehittänyt yhteistyötä tai lisännyt alan ulkoista näkyvyyttä. merenkulun teemapalkinto jaettu vuodesta 2006. Merenkulun teemapalkinto luovutettiin Meriturvallisuusseminaarin yhteydessä 5.6.2019 Helsingissä. Palkinnon myöntämisestä päättävät Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.

SJÖFARTENS TEMAPRIS 2019 TILL KARI VÄLIMÄKI Sjömanspensionskassans verkställande direktör Kari Välimäki har deltagit i beredningen av den största reformen någonsin av lagen om sjömanspensioner och arbetat aktivt för sjöfararnas arbetshälsa. Under Kari Välimäkis ledning har Sjömanspensionskassan tillsammans med SSB och övriga samar-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

betspartner utvecklat sjöfararnas hälsoprogram ForMare. Sjömanspensionskassan deltar i och finansierar även många andra undersökningar om sjöfararnas arbetshälsa. Välimäkis idé gav 2017 upphov till företagshälsovårdsbolaget Maresan, som inriktar sig på sjöfartsbranschen. ò 17

Teemu Laasio on saapunut Kotkan Sunilaan M/S Nathalie -alukselle.

MEPA-materiaalia laivoille

Kirjoja ja elokuvia välitetään Helsingistä ja Turusta käsin eri keinoin MEPAn piirissä oleville aluksille. Asiamiehet ja kattava palveluverkosto teksti ja kuvat Pekka Karppanen ovat tässä työssä avainasemassa.

lennaista on myös hyvä yhteydenpito. Laivat ottavat nykyisin varsin hyvissä ajoin yhteyttä MEPAan. Tämä helpottaa materiaalin toimituksessa. Helsingin Katajanokalla valmistellaan lähetykset merenkulkijoiden toivomusten mukaisesti ja toimitetaan sitten laivoille joko omien asiamiesten tai yhdyshenkilöiden välityksellä.

– Yhdyshenkilöinä on lähinnä meklareita, satamaväkeä ja Merimieskirkkojen työntekijöitä. Heidän kanssaan yhteistyö sujuu tosi hyvin, MEPAn kirjasto- ja elokuvapalveluvastaava Ella Mustamo kertoi. Ellan mukaan maanantai on viikon kiireisin päivä, jolloin on syytä aloittaa työt aikaisin. Toukokuun alussa odotti pyyntöjä Keski-Euroopan laivoilta sekä M/S Prima Donnalta, jonka päällikkö Jan

Wikström aina kertoo laivan aikataulut hyvissä ajoin. Antwerpenissa toimii Merimieskirkon sosiaalikuraattori Henri Isokuortti, joka toimittaa myös MEPAn tavarat laivoille ja takaisin. Usein paketit kuljetetaan Vuosaaresta esimerkiksi Finnlinesin tai Langh Shipin laivoilla Keski-Eurooppaan, josta Isokuortti jakelee ne laivoihin, jotka eivät aja Suomeen. Elokuva- ja kirjatoimituksia 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Henri Isokuortti on viemässä MEPA-materiaalia M/S Nordtreamille. (Kuva: Henri Isokuortti)

hoidetaan myös Hampurin merimieskirkon toimialueella.

Laivakäyntejä Kotkaan ja Haminaan Kaakonkulmalla laivoja hoitaa Merimieskirkon Pekka Wilska. Toukokuun alussa hän oli matkoilla, joten Vuosaaren Merimieskeskuksessa työskentelevä Teemu Laasio lähti ajamaan M/S Prima Donnalle Haminaan. Samalla katsottiin, mitä muita laivoja voitiin palvella matkan varrella. Kotkan Hietasessa oli M/S Seagard ja Hallassa M/S Nathalie. Vuosaaresta käsin hoidetaan normaalisti myös Kilpilahteen ja Tolkkisiin tulevat alukset. Säännöllisten linjalaivojen palvelun suunnittelu on helppoa. Vuosaaressa pyritään vierailemaan kaikissa laivoissa – toimintaa suunnitellaan yhdessä Merimieskirkon kanssa. Kirjat, lehdet, elokuvat sekä puhelinkortit löytävät tiensä laivoille päivittäin. Kevään vaaleissa hoidettiin myös kuljetuksia laivoilta ennakkoäänestykseen.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

MEPAn Jukka Lindell lähti viemään fillarilla elokuvia laivalle.

Monille laivoille tulee välillä yllättäviä pidempiä reissuja, jolloin henkilökunta mielellään ottaa mukaansa tuoretta luettavaa ja katsottavaa. Näissäkin tapauksissa olisi hyvä saada MEPAan tieto mahdollisimman ajoissa, jotta palvelu ehditään järjestää.

On tärkeää, että laivat ottavat hyvissä ajoin yhteyttä MEPAan Palveluverkosto kattaa koko Suomen Helsingin asiamies tekee laivakäyntejä myös Kantvikin, Inkoon ja Hangon satamiin, joissa myös agentit välittävät toimituksia laivoille. Turun asiamies hoitaa myös Naantalin, Paraisten, Uudenkaupungin ja Porin satamat. Merimieskirkko toi-

mittaa tavarat Rauman satamassa käyviin aluksiin. Pohjanlahden satamissa MEPAa avustavat agentit sekä pitkäaikaiset yhdyshenkilöt Jarmo Nordback Kaskisissa ja Petri Leskelä Raahessa. Leskelä pystyy myös operoimaan MEPAn verkkokirjastoa ja valitsemaan sopivat elokuvat laivoille. Perämeren satamissa MEPAn palveluita välittävät Oulun Merimieskirkon satamakuraattori Mia Haapakorva, sekä Pia Paavola Kemi Shippingilta. Maarianhaminaan liikennöivien MEPAn piirissä olevien laivojen kirja- ja elokuvatoimituksia hoitaa yhteyshenkilö Inga-Britt Wirta. Ulkona seilaavien laivojen tavaratoimituksissa käytetään edelleen Helsinki-Vantaan lentoasemalla olevaa Airpro Travel Service -palvelupistettä. MEPAn tarjonta on toki paljon muutakin kuin elokuvia, lehtiä ja kirjoja. Ottakaa rohkeasti yhteyttä pääkonttoriin tai verkostoomme, kun tarvitsette MEPAn palveluita.

Enligt Ella Mustamo är måndag veckans stressigaste dag.

M/S Prima Donna fick nya filmer.

SSB-material till fartygen Böcker och filmer förmedlas på olika sätt från Helsingfors och Åbo till fartygen som ingår i SSB:s krets. Ombuden och det omfattande servicenätverket har en nyckelposition i det här arbetet.

et är viktigt med god kommunikation. Numera kontaktar fartygen SSB i mycket god tid, vilket underlättar materialleveranserna. På Skatudden i Helsingfors packas försändelserna enligt sjöfararnas önskemål och levereras sedan till fartygen via deras egna ombud eller våra kontaktpersoner. – Kontaktpersonerna består av mäklare, hamnfolk och sjömanskyrkornas arbetstagare. Samarbetet med dem fungerar mycket bra, berättar SSB:s biblioteksoch filmansvariga Ella Mustamo.

Enligt Ella är måndag veckans stressigaste dag och då bör man börja jobba tidigt. I början av maj väntade förfrågningar från fartygen som trafikerar Centraleuropa och från M/S Prima Donna, vars befälhavare Jan Wikström alltid informerar om fartygets tidtabell i god tid. Sjömanskyrkans socialkurator Henri Isokuortti är stationerad i Antwerpen och levererar SSB:s varor till och från fartygen. Oftast transporteras paketen från Nordsjö med exempelvis Finnlines eller Langh Ship till Centraleuropa, varifrån 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Teemu Laasio besökte M/S Prima Donna i Fredrikshamn.

Henri distribuerar dem till fartygen som inte trafikerar Finland. Film- och bokleveranser sker även till verksamhetsområdet för sjömanskyrkan i Hamburg.

Fartygsbesök i Kotka och Fredrikshamn Pekka Wilska från Sjömanskyrkan sköter leveranser till fartygen i Kaakonkulma. I början av maj var han på resande fot och därför fick Teemu Laasio från Nordsjö Sjömanscenter köra till M/S Prima Donna i Fredrikshamn.. Man undersökte samtidigt vilka andra fartyg som kunde få service längs vägen. I Kotka låg M/S Seagard i Hietanen och M/S Nathalie i Halla. Från Nordsjö sköts normalt även leveranserna till fartygen som kommer till Sköldvik och Tolkis. Det är enkelt att planera servicen till regelbundna linjefartyg. I Nordsjö försöker man besöka alla fartyg – verksamheten planeras tillsammans med Sjömanskyrkan. Böcker, tidningar, filmer och telefonkort hittar till fartygen dagligen. Under vårens val sköt-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

te man även transporter från fartygen till förhandsröstningen. Många fartyg får emellanåt åka på oväntade längre resor och då tar personalen gärna med sig något nytt att läsa och titta på. Även vid dessa tillfällen vore det bra om SSB informeras så snart som möjligt, så att vi hinner ordna servicen.

Servicenätverket omfattar hela Finland Ombudet i Helsingfors gör även fartygsbesök i hamnarna i Kantvik, Ingå och Hangö, där även agenter förmedlar leveranser till fartygen. Ombudet i Åbo ansvarar även för hamnarna i Nådendal, Pargas, Nystad

Det är enkelt att planera servicen till regelbunda linjefartyg

och Björneborg. Sjömanskyrkan levererar varorna till fartygen som besöker Raumo hamn. I hamnarna i Bottniska viken får SSB hjälp av agenter samt våra långvariga kontaktpersoner Jarmo Nordback i Kaskö och Petri Leskelä i Brahestad. Petri kan även hantera SSB:s nätbibliotek och välja ut lämpliga filmer till fartygen. I hamnarna i Bottenviken förmedlas SSB:s tjänster av Mia Haapakorva, hamnkurator vid sjömanskyrkan i Uleåborg, och Pia Paavola från Kemi Shipping. Bok- och filmleveranserna till fartygen som ingår i SSB:s krets och som trafikerar Mariehamn, sköts av kontaktpersonen Inga-Britt Wirta. För varuleveranser till fartyg ute till sjöss använder vi fortfarande servicepunkten Airpro Travel Service på Helsingfors-Vanda flygplats. SSB:s utbud består dock av mycket mer än bara filmer, tidningar och böcker. Kontakta huvudkontoret eller vårt nätverk när du behöver SSB:s service. ò 21

Jatkopolkuna ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tarve monipuolisille merenkulun osaajille maissa on ollut aina suuri, varsinkin varustamo- ja meriteollisuuden puolella. teksti Sampsa Sihvola kuva SAMK

atkopolku osaamisen kehittämiselle merenkulkijalle on usein ollut opiskella oikeus-, kauppa- tai teknisten tieteiden perustutkinto. Mahdollisuutta syventää tutkintoa merenkulkutalouteen tai merijuridiikkaan ei Suomessa ole ollut vaan se on vaatinut opiskelua ulkomailla. YAMK tutkintojen tullessa kokeiluun Raumalla ja Kotkassa aloitettiin suunnittelemaan YAMK merikapteenitutkintoa. Ensimmäiset Merikapteeni YAMK opis22

kelijat aloittivat 2007 Raumalla ja Kotkassa. Ensimmäiset merenkulun YAMK Insinööri opiskelijat aloittivat 2017 Turussa ja Raumalla. Vuoden 2018 loppuun mennessä YAMK tutkintoja on valmistunut 49 ja opintonsa aloittaneita on reilut kaksisataa. Tutkinto rakentuu suoraan STCW-pohjaiseen osaamiseen. – Kermakakun pohjana on AMK tutkinto, täytteenä vähintään 3 vuotta työkokemusta ja siihen YAMK opintokerros pääl-

le. Sen jälkeen työelämässä kermakuorrutus ja johtavissa tehtävissä vielä kirsikka päälle, kuvaa Peter Sandell, joka on ollut kehittämässä SAMKin YAMK koulutusta alusta lähtien.

Opiskelijat tuovat oman osaamisensa mukaan Jokainen opiskelija tuo oman tietämyksensä yhteiseen oppimiskokemukseen. Tehtävissä huomioidaan oppilaan tausta, jolloin oppiminen rikastuu ja kaikkien tie2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

IMOon kävivät tutustamassa merenkulun YAMK -opiskelijat Mika Lindfors, Mikko Niemi, Marko Lindholm, Mareena Viljanen, Ninna Roos, Juha Palola, Matti Hautaniemi, Petro Toivonen ja Juho Eskola.

MIETTEITÄ MERENKULUN YAMK KOULUTUKSESTA NICLAS SELIGSON, PÄÄLLIKKÖ M/S FINNSTAR

dot täydentyvät viimeisimmällä työelämän tietämyksellä, Sandell toteaa. SAMKissa oli alusta alkaen opiskelemassa paljon ulkomailla työskenteleviä, jotka toivat mukanaan kansainvälisen työelämän näkökulmia. Nykyään tutkinto on englanniksi ja mukana on lisäksi opiskelijoita kreikasta, venäjältä, virosta ja ruotsista. Opiskeluun SAMKissa sisältyy viikon opintomatka, jossa tutustutaan laajasti merenkulun toimintaan. YAMK tutkinto on mahdollinen suorittaa täysipäiväisenä opiskelijana yhdessä vuodessa tai töiden ohessa monimuoto-opiskeluna, tavoitteena valmistua kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä merenkulun YAMK koulutusta tarjoavat englanniksi SAMK (bit.ly/2WwAxzl haku 4–18.9.) ja NOVIA (bit.ly/2MHyQPZ täydennyshaku 1.–15.7.) sekä suomeksi XAMK (bit. ly/2XEMnc7 mahdollinen täydennyshaku 1.–6.8.).

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Milloin aloitit ja milloin valmistut? Aloitin 2017 syksyllä, tarkoitus olisi valmistua 2019 joulukuussa. Miksi lähdit tekemään tutkintoa? Halu kehittää itseäni ja ymmärtämään paremmin merenkulun hallintopuolta. Kuinka kuormittavaa opiskelut ovat olleet? Ei mitenkään kuormittavaa, ainoa haasteellisuus, jos sitä voi siksi kutsua, niin on vuorottelun sovittaminen lähiopiskelu jaksojen kanssa. Oman työn ohella opiskelu sopii mainiosti näin aikuisiällä. Mikä oli parasta/hyödyllisintä opinnoissa? Ymmärtää mm. rahtaus- ja vakuutusasioita kokonaisvaltaisemmin. Myös vastuuasioiden ymmärtäminen päällikön näkökulmasta on osoittautunut hyödylliseksi. Tuleeko muuta mieleen? Lontoon matka ryhmän kanssa oli todella mielenkiintoinen, käynti IMO:ssa, muissa merenkulun järjestöissä ja pääkallopaikoissa oli todella näkemisen arvoista. ò 23

Nilsut toivovat, että auringonlasku Itämerellä 7.5.2019 ei jäänyt nostalgiaristeilyjen viimeiseksi. Wintiö (kuva) pitää vielä nilsuja jännityksessä.

Nilsujen viimeinen nostalgiamatka? Tuskin sentään… Edesmenneen Henry Nielsen -varustamon VIII nostalgiaristeily 6.–8.5. Helsingin ja Tukholman välille keräsi jälleen muhkean määrän seilausnostalgian lumoihin joutuneita. Jokaisella ms Gabriellalla matkanneella runsaalla 160 nilsulla tuntui olevan risteilyn puuhamiehelle Jukka ”Wintiö” Vanhaselle yksi ja sama kysymys: Ei kai tämä vaan ole viimeinen nostalgiareissu? Kukin tulkitkoon, mitä Wintiö salamyhkäisellä vastauksellaan tarkoitti: Tämä on viimeinen valssi… teksti ja kuvat Sakari Karttunen

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Talousesimies Leila Holviala (vas.) seilasi syvillä vesillä Patriciassa, Karassa, Paminassa ja Calderetassa yhteensä 10 vuotta. Puolisolle, konemestari Paavo Heikkilälle kertyi viitisen työvuotta samoissa laivoissa. Kipinä Liisa Ståhle vain piipahti Nielsenillä, mutta aviomies, kipinä Kurt Ståhle teki Nielsenillä lähes 15 vuoden työrupeaman. Laivoista paras oli hänen 0mielestään Patricia.

n jäänyt katsomaan, tanssittiinko laivan yökerhossa lainkaan valssia, mutta foxtrotin askeleet kyllä kelpasivat maanantai-iltana nostalgikoille. Parasta oli – kuten aina – vanhojen tuttujen tapaaminen. Seuraavana aamuna osa porukasta reippaili Tukholman jäätävään kevätilmaan, mutta palasi kohmettuneena taksilla laivan lämpöön. Illalla kesken jääneitä juttuja käsiteltiin aamiaisesta lähtien ja niitä jatkettiin jälleen yömyöhään asti. Coffee & Joy -baari oli päiväsaikaan Gabriellan ainoa auki ollut tankkauspaikka. Se täyttyikin nopeasti lähes yksinomaan nilsuista. Ja juttu lensi, sen arvaa. Jollakin laivalla ”meni hiilipölyä lauhduttimiin”, toisen laivan ”ajettavuus oli per***stä”, joku puolusteli tekemäänsä kyseenalaista ratkaisuaan ”no kun oli pelko hanurissa omasta jobista, niin…” Eräs oli ottanut jostain laivasta vain kuuden viikon jobin, ja ”siinäkin oli liikaa joka helvetin päivä”.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Varustamon konkurssi on ikuisuusaihe. Jälleen mukana olleet apulaisjohtaja Olavi Louna ja merihenkilöstöpäällikkö Pentti Ojamies kiteyttivät parin vuoden takaisessa nostalgia-artikkelissani alasajon syyksi sen, että laivoja omistaneet isot firmat myivät ne pois. Coffee & Joy -baarin pienoisparlamentti tiesi lisää syitä. ”Huono, omistajavaltainen johto. Valtion väärä tukipolitiikka. Valuuttamuutokset. D-markka. Osa laivoista niin paskassa kunnossa, ettei kannattanut korjata.” Iloisia naurunremahduksia saattoi seurata hetken täyshiljaisuus, sillä joku tiesi kertoa yhteisen, tutun seilauskaverin siirtyneet lopullisesti tyynille vesille. Kun bingoemäntä työnsä velvoittamana alkoi huudella numeroita, hän sai osakseen nilsujen yksimielisen paheksunnan: Mitä se tänne tulee häiritsemään meidän seurusteluamme?

Kongossa kotoisasti HK:n Sinistä Vaikka suurin piirtein arvasinkin vastauksen, niin Reino Verosaarelta ja Kalle Heikkiseltä oli muodon vuoksi kysyttävä: Mikä oli Nielsenillä parasta? Niin usein olin jo edellisellä reissullani saanut samansuuntaisen vastauksen: – Porukan puhaltaminen yhteen hiileen. Nytkin meitä on koolla yli 160 nilsua. Sehän on osoitus elinikäisestä yhteishengestä, totesivat toverukset. Tälläkin risteilyllä mukana ollut kipinä Timo Sylvänne on kirjoittanut ansiokkaasti kokemuksistaan Nielsenin tosisyvien vesien laivaelämästä ja satamakokemuksista. Minä ajattelin vaihteeksi udella varustamon muonituspuolesta ja keksin pikku aasinsillan: kun provianttisilmä FÅA:n laivojen keulassa etsi halpaa muonaa ja bunkkeria ja nälkärenkaat korsteenissa kielivät ravitsemuksen tasosta, niin etsikö Nielsenin korsteenin punatähti punaista lihaa ruokapöytään? 25

– Ei tarvinnut etsiä, vakuuttivat Reino ja Kalle. Nielsenin laivoissa oli parempaa ruokaa kuin useimmilla merimiehillä Suomessa, todisti Kalle. Paolassa oli hyvä kokki Filippiineiltä, joka totutti laivaväen Kaukoidän ruokiin. Mutta ei kotimainenkaan ruoka unohtunut. Pakastimessa oli muun muassa HK:n Sinistä, jota syötiin Kongossa asti. Olimme Pointe-Noiren edustalla kolme kuukautta, kun lastia tyhjennettiin pienissä erissä. Täkillä katselimme, kuinka kuubalaiset laivat toivat maahan kehitysapuna muun muassa panssarivaunuja. Reino puolestaan muisteli, kuinka Merimuona Oulusta toi pakastekontissa täysperävaunullisen kotimaista provianttia Välimerelle asti. Koska maailmaa tuli kierrettyä, niin kai mieliin jäi se paras satama. – Sevilla, vastasi Reino empimättä. Se oli aivan toista Espanjaa kuin Aurinkorannikko. – Kun 19-vuotiaana aloitin Nielsenillä, niin kyllä Singapore teki unohtumattoman vaikutuksen. Oltiin siellä Foranon kanssa telakalla parisen viikkoa, muisteli Kalle.

Kekkosen Kannusta ”Nielsenin Kannu” Jos Nielsen oli tonnistoltaan aikansa suurin, niin yhdessä asiassa se oli suorastaan ylivoimainen. Nimittäin merimiesurheilussa. Kun MEPA aloitti 1.1.1973, niin toimiston ensimmäisiä merkittäviä temppuja oli vierailu Tamminiemeen presidentti Kekkosen juttusille. Mukana taisi olla koko hallitus, allekirjoittanut kirjasi ja kuvasi taustalla ”hiljaisena yhtiömiehenä”. Muistan, kuinka ennen kokouspöytään istuutumista paikalle ilmestyi ensin presidentin lahja itänaapurilta eli ylhäisesti askeltava vinttikoira. Se nuuhkaisi tulijat ja hyväksyi meidät, koska poistui sitten arvokkaasti ilman murinoita. Vasta sitten saliin astui muka-savupiiputtoman mökin poika Pielavedeltä. MEPAn lähetystö painotti liikunnan merkitystä merenkulkijoille ja esitti, että vuosittain kiertävä parhaan urheilulaivan pokaali kantaisi presidentti Kekkosen nimeä. Näin syntyi pian 50 vuotta kiertänyt Kekkosen Kannu. Miten tämä liittyy Nielsen-varustamoon? No siksi, että jo samana vuonna alkoi nilsujen monivuoti26

nen voittokulku merimiesurheilun saralla. Mistral 1973–74, Tebonia 1975–1977 ja Tebostar 1983–1986 voittivat Kekkosen Kannun yhteensä 9 kertaa, ja vielä yhtiön viimeiseen laivaan Tebo-Olympiaankin palkintoja ropisi. Kyseiset saavutukset olivat mitä konkreettisin esimerkki nilsujen yhteishengestä ja taistelutahdosta. Nostalgiaristeilyn aikana tuli lähes päivälleen kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun mukana ollut Pekka Kivistö sai ylikonemestarin paperit vuonna 1969. Hetimiten hänestä tuli Mistralissa kauppalaivaston nuorin konepäällikkö 26-vuotiaana. Tank-

Kotimainen ruoka ei unohtunut, pakastimessa oli muun muassa HK:n sinistä, jota syötiin aina Kongossa asti

keri viitoitti väylän Nielsenin monivuotiselle menestykselle. Kunnia kuuluu monialaurheilija Pekan (vuoden merimiesurheilija 1977) lisäksi myös päälliköille Ali Sundellille ja Pasi Rauhalalle (vuoden merimiesurheilija 2005) sekä uskollisesti yhdessä pysyneelle iskujoukolle Kalle Wikman, Kauko Tervamäki, Pertti Jänkälä ynnä monet muut. Pekka Kivistö kertokoon pari muisteloa vuosikymmenten pituisesta urheiluputkesta. – Yleisurheilun ohessa jalkapallo oli Tebonian leipälaji. SM:n voitimme aina kun vain halusimme, kauppalaivojen MM jäi yhden voiton päähän. Meillä oli selvä pelisuunnitelma. Monta maalia tehtiin niin, että aloittaja siirsi pallon Wikmanille. Hän lähetti kaaripallon vastustajan ryhmityksen yli minulle, minä sitten pamautin pallon maalin. Uudet vastustajat olivat äimänä kunnes hoksasivat kikan, Pekka kertoi. – Kerran Tebonia auttoi ms Aurellan maailmanmestariksi, jonka voitto oli kiinni yhdestä kolmen pisteen ottelusta. Oli iltamyöhä, Tebonia oli vielä vesillä, Aurellan porukka jo kentällä. Joukkueemme ajettiin luotsikutterilla maihin, pimeä

kenttä valaistiin kentän neljään kulmaan pysäköityjen autojen valoilla. Hävisimme 0-3, mutta Aurellasta tuli maailmanmestari! Pekka oli pelannut jääkiekkoa valtakunnan 2. korkeimmalla tasolla, ja niin Tebostar aloitti kiekkoilun. – Olimme tulossa Oulusta ja päätimme haastaa Rauman merenkulkuopiston. Pojat sieltä vastasivat, että älkää nyt pelleilkö. Missä te muka olette treenanneet? Harjoiteltiin Perämeren jäällä, me vastasimme. Aamulla klo 08 pelatun ottelun hävisimme 3-5, mutta Kotkan opistoa vastaan Tebostar venyi tasapeliin 5-5. Tebonian ja Tebostarin urheilumenestystä läheltä seuranneella kipinä Timo Kropsulla oli tärkeä rooli pitää yhteyttä muihin urheilulaivoihin ja MEPAan. Oli oltava perillä sarjatilanteista ja metsästettävä vastustajaksi kolmen pisteen jalkapallolaivoja. Timo oli jonkinlainen huoltovastaava, joka kutsui joukot kokoon – mutta kerran tuli nuuskaa: – Olin unohtanut kysyä yli viisikymppiseltä säkäkokittarelta, että tuletko mukaan kentälle. Hän loukkaantui tahattomasta ylenkatseestani sydänjuuriaan myöten. Niin suuri oli urheiluinnostus ja yhteenkuuluvuus, Timo muisteli.

Kipinärakkautta Kun kaksi kipinää avioituu, niin täytyy siinä ilmapiirin olla kipinöistä sakeana. Kurt Ståhle seilasi lähes 15 vuotta Nielsenin tosisyviä vesiä, hänen vaimonsa Liisa palveli Finnlinesilla mutta ehti piipahtaa myös Nielsenillä. Avioparin orderit olivat yleensä eri puolilla maapalloa, mutta kahdesti tärppäsi. Kerran Biskajalla Kurtin Paola ja Liisan Kotkaniemi kohtasivat. Mutta täytyi vain tyytyä huiskuttamaan täkiltä. Myöhemmin kuitenkin onnisti – missäpä muualla kuin romanttisessa Venetsiassa! Kurtin ja Liisan laivat sattuivat olemaan siellä kaijassa samanaikaisesti. Ei tarvinnut tyytyä pelkkään huiskutukseen. Koska on oltu aviossa jo vuosikymmeniä, niin varmasti liitto on sujunut enemmän Venetsian kuin Biskajan hengessä. ò

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Konetarkastaja Reino Verosaari (vas.) aloitti merimiesuransa messikallena Wihurilla. Finnlinesin konemestarin pestistä hän siirtyi 1975 Espanjaan 2½ vuodeksi valvomaan Nielsenin Sevilla-sarjan laivojen valmistumista. Merikapteeni, Raahen sataman toimitusjohtaja Kalle Heikkinen työskenteli matruusina Nielsenillä 1975–78 (Paola, Borano, Matai, Pamela) ja sen jälkeen perämiehenä Finnlinesilla ja Nesteellä. Risteilyn jälkeen Suomen tasavallan presidentti myönsi Heikkiselle kaikkien aikojen kymmenennen satamaneuvoksen arvonimen.

Jukka Wintiö Vanhasen Viimeinen valssi? -Ehkä, ehkä ei. VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Merimiesurheilija Pekka Kivistö ja kipinä Timo Kropsu, joka oli tärkeä linkki pitämään säännöllistä yhteyttä MEPAan. 27

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Rederi Ab Engship

auvosta kotoisin oleva Engblomien suku harjoitti rannikkomerenkulkua jo 1800 -luvulla. Seuraavalla vuosisadalla toiminta jatkui puurunkoisilla aluksilla, joista yksi oli sodan aikana valtion käytössä. 1950 -luvulla siirryttiin rautalaivojen aikaan ja varsinaisesti Rederi Ab Engship perustettiin vuonna 1973. Varustamo operoi aluksi Pohjois-Euroopan liikenteessä pienillä kappaletavara-aluksilla. Vähitellen tonnisto kasvoi – mukaan tuli roro-, irtolasti- ja konttialuksia. Engshipilla oli myös muiden varustajien laivoja hoidossaan. Vuosikymmenien 1980–90 vaihteessa Suomen merenkulkupolitiikka kehittyi siten, että Engship monen muun varustamon tavoin saattoi tilata uudisrakennuksia. Valtio edellytti, että miehitys- ja käyttökustannukset saataisiin sellaisiksi, että pitkällä tähtäimellä toiminta kannattaisi.

Korkotukea sai myös ulkomailta tilattuihin uudisrakennuksiin. Aluksiin tehtiin työmarkkinajärjestöjen kanssa pientonnistosopimuksena tunnettu työehtosopimus, mikä osaltaan paransi uusien alusten toimintaedellytyksiä. Uudisrakennukset liikennöivät Suomesta Keski-Eurooppaan pitkien rahtaussopimusten turvin. Vuosituhannen vaihteessa Engship oli saanut käyttöönsä kolme uutta isoa roro -alusta. Laivoja oli yhteensä 15, ja varustamossa työskenteli noin 400 henkilöä. Vuonna 2006 Rederi Ab Engship myytiin. Rettig Group osti samalla Bror Husell -varustamon Bore Ltd:n omistukseen. Rettig myi Boren hollantilaiselle Spliethoff -varustamolle vuonna 2016, mutta jatkaa toimintaa Bore Ltd -varustamona. Rederi Ab Engshipin aikaisista aluksista Estraden, Bore Bank (Serenaden) ja Bore Bay (Heralden) ovat yhä Boren laivastossa.

ENGSHIPIN SUVUN KALJAASIT Svan, Alexander, Muisto, Lydia, Apostol REDERI AB ENGSHIP OMAT LAIVAT: Hulda, Mona, Yvonne, Unden, Aiden, Frauden, Norden, Skanden, Norden2, Eden, Anden, Svanö, Najaden, Klenoden, Trenden, Winden, Smaragden, Passaden, Outokumpu, Borden, Garden, Bravaden, Traden, Transparaden, Heralden, Serenaden, Estraden HOIDOSSA OLLEET LAIVAT Envik, Aloa, Ann-Mari, Britt-Mari, Clary, Denise, Floria, Falcon, Marie, Laura, Aila, Linda, Sofia, Christina

Engship sailorien tapaaminen

Engship sailorit träffades

Maineikkaan varustamon vaiheita muisteltiin lähes neljänkymmenen henkilön voimin Turussa S/S Bore -aluksen Kristina -ravintolassa.

Nästan fyrtio personer mindes tillbaka på det aktade rederiets historia på restaurang Kristina ombord på S/S Bore i Åbo.

vanhaan tapaan kokoonkutsujana toimi Tapani Ojala.

precis som tidigare år sammankallades träffen av Ta-

Vanhojen Engship -merenkulkijoiden lisäksi tapahtumaan oli kutsuttu luonnollisesti konttoriväki, sekä edustajia Merimieskirkolta ja MEPAsta. Tunnelma oli lämmin ja mukava. Mukana oli myös useita aktiivimerenkulkijoita, joilta kyseltiin hanakasti tunnelmia nykypäivän merenkulusta. Rederi Ab Engshipin aikaisista aluksista Estraden, Bore Bank (Serenaden) ja Bore Bay (Heralden) liikennöivät edelleen Boren laivastossa. Vuoden 2006 omistusjärjestelyissä Rederi Ab Engshipin alukset siirtyivät Borelle. Tapahtumassa muisteltiin menneitä seilauksia ja vanhoja kavereita. Välillä haalattiin ja maalattiin, välillä käytiin maakaljoilla tai urheilemassa. Kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin.

pani Ojala. Förutom gamla Engship-sjöfarare hade naturligtvis kontorsfolket bjudits in och även representanter från Sjömanskyrkan och SSB. Stämningen var varm och trevlig. Flera aktiva sjöfarare närvarade också och de fick många nyfikna frågor om sjöfarten idag. Av fartygen från Rederi Ab Engships tid trafikerar fortfarande Estraden, Bore Bank (Serenaden) och Bore Bay (Heralden i Bores flotta. Efter ägararrangemangen 2006 övergick Rederi Ab Engships fartyg till Bore. Under evenemanget mindes man tillbaka till dåtidens seglatser och kamrater. Ibland kånkade och målade man, ibland gick man i land för att ta en öl eller motionera. Hela kvällen pratades det på alla håll och kanter. ò

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Engshipin entinen toimitusjohtaja Bengt Engblom tervehti nostalgiatapaamiseen osallistuneita merenkulkijoita.

MUkavia muisteluita maineikkaasta varustamosta: Kari Bonsdorff, Jukka Itäkylä, Satu Oldendorff ja Tapani Ojala. VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

Tivano – porukkaa ”porukka

laivan tekee ” on vanha viisaus. Osaltaan laivahengen syntymiseen vaikuttavat konttorin ja päällikön asenteet ja toimet. Suomen MM-jääkiekkojoukkueen valmentaja Curt Lindström aikanaan opetti: 50% hyvästä lopputuloksesta johtuu motivaatiosta. Vaikka tämä on laajalti tiedossa Suomessakin, ei sitä moni esimies vieläkään ymmärrä. Ehkäpä joitakin tulkintoja TIVANOn varustamon stailista ja hengestä voi aprikoida siitä, että henrynielseniläiset seilasivat toukokuussa 2019 jo kahdeksatta kertaa nostalgiaristeilyn. Kun palkkatyössä aikanaan kierrettiin maapalloa, kierretään nyt Helsingistä Tukholmaan ja takaisin omalla kustannuksella. TIVANOn radiohytin crew-listasta silmäilin, mahtaako puurissa olla tuttua porukkaa. Löytyi vain yksi entinen seilauskaveri, täkkikolmonen.

laiva oli tullut K iinasta M arseilleen jo useita päiviä aiemmin, jolloin paljon porukkaa oli vaihtunut. Niinpä ensimmäisiä hommia oli lähteä taljailemaan messeihin, kenen nimi löytyy vanhasta miehistöluettelosta. Muita piti houkutella dokumenttien kera kiipeämään radiohyttiin. Jokainen signeerasi pestaustietonsa laivan rullaan. Aiemmat seilaukset käytiin läpi erityisesti, jos oli kertynyt ikälisiin oikeuttavaa praktiikkaa. Saattoi olla nuorempaa poruk-

kaa, joka ymmärsi väärin ikälisiä maksettavan pelkän huutoäänestyksen tuloksena. Laivan pyssäporukka oli enimmäkseen naisia. Esakokki oli filippiiniläinen – sittemmin suomalainen Jimmy, jo useita vuosia yhtiön laivoissa seilannut. Päällystön pölykalle oli indonesialainen Iljas, eli Eemeli. Ensimmäisiä Eemelin oppimia suomen sanonto-

Kymmenkunta tivanolaista jaksoi vielä seilata Henry Nielsen ostalgiaristeilyllä

ja oli ”paljo rahaa”. Työehtosopimukset takasivat samat palkat niin miehille, naisille kuin ulkomaalaisillekin. Suomalaisilla laivoilla on vasta myöhempien aikojen keksintöjä maksaa työstä korvauksia kansallisuuden perusteella. Junkkina oli gambialainen Sulayman. Gambia oli jo 50 vuotta sitten Skandinavian naisten hoitojen mat-

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

kakohteena. Sulayman oli kaverinsa kanssa tullut aikanaan salamatkustajana laivaan Dakarin bunkkeripaikalta päämääränään Norja. Laiva jatkoi Dakarista Kiinaan, eikä koskaan vienyt kaveruksia Norjaan. Jänikset pestattiin laivapojiksi. Sulayman sopeutui niin hyvin, että seilasi puolitoista vuotta. Kaveri ei kestänyt ja alkoi vahingoittaan itseään ja kaikkea muuta, mihin pääsi käsiksi. Lopulta New Orleansista FBI:n G-mies saattoi salamatkustajan takaisin Afrikkaan. Koneessa oli moottorimies, jolla oli brittiläinen passi. Kotipaikka Seychellien tasavalta. Elävästi mieleen on jäänyt käyntimme lääkärillä Recifessä: lääkäri puhui minulle englantia, minkä käänsin englanniksi moottorimiehelle. Ja päin vastoin.

xxxxxx

suomalaisilla laivoilla naisia oli ollut työssä jo kauan. Aluksi taloushommissa matkustajahöyryillä, sittemmin rahtilaivoilla. Ensimmäinen naisradiosähköttäjä pestattiin 1950. Merikapteeniluokan läpäisi ensimmäinen nainen 1974 Kotkassa. Ensimmäisen suomalaisen naisen valtamerilaivan päälliköksi pestasi Lundqvist-varustamo toukokuussa 1987. Kaksi laivakoiraakin oli. Iita ja Juuliska. Iita pääsi viettämään eläkepäiviään Suomeen päällikön perheeseen. Juuliskan heitti eräs täkkäri elävänä mereen. Päällikkö käänsi laivan, muttei koiraa enää etsinnöissä löydetty. Eipä ollut ainoita tämän matruusin murheellisia tekoja. Hakurahtivarustamossa ei yleensä ollut kenelläkään vakiolaivoja, lukuunottamatta joitakin kippareita ja siiffejä. Porukkaa lähetettiin laivoihin tarpeen mukaan. Riippumatta siitä, missä oli ollut aiempi jobi. Kipinän hommissa oppi

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

pian nimet muistamaan kirjoitustöissä. Kirjoituskoneella naputeltiin crew-listaa, rahalistaa, tullilistaa ja palkkakirjanpitoa. Tuohon aikaan perämiehistä ja konemestareista oli pula. Ei ollut harvinaista, että pitkiäkin aikoja ajettiin yhden perämiehen/konemestarin vajauksella. Tässä laivassa näytti olevan päällä täysi porukka. Niinpä oli messissä helppoa löytää ruokapöydän äärestä oma tuoli, kun asettui tyhjäksi jääneelle paikalle. Nyt neljänkymmenen viiden vuoden kuluttua TIVANO-valokuvia Äänimerestä selatessani muistuu useimpien nimi mieleen. Osasta on kiirinyt viesti viimeisestä ulosmaksusta. Kymmenkunta tivanolaista jaksoi vielä seilata Henry Nielsen nostalgiaristeilyillä: päällikkö, kolme kipinää, poosu, konemestari, emäntä, kokki, messilikka. Ja myös nostalgiaristeilyiden isä, convoker Wintiö. ò

Invisible heroes Vanhojen kipinöiden kohtaaminen Helsingissä toi esiin huikeita muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Perinteinen radistitapaaminen järjestettiin sopivasti juuri ennen Nielsen -risteilyä.

okoonkutsujana oli vanhaan tapaan radiosähköttäjä Martti Mustonen. – Kokoonnumme yleensä täällä Helsingin keskustassa pari, kolme kertaa vuodessa. Ollaan toki oltu muuallakin esimerkiksi Äänimeri -retkien yhteydessä, Mustonen muisteli. Porukkaa on ollut vaihtelevasti – toukokuun alussa Sokos-hotellin ravintolaan saapui toistakymmentä entistä radistia. Tapaamisen aikana kuultiin huikeat sankaritarinat kahdelta kipinältä. Jarmo Tuuva oli radiosähköttäjänä M/T Ragnylla, joka katkesi Atlantilla vuonna 1970 vieden mukanaan kuusi suomalaista merenkulkijaa. Jarmo onnistui pitkän yrittämisen jälkeen saamaan pelastusveneradiolla apua. Ilkka Jaamala kertoi seilausuransa jälkeisistä diplomaattivuosista Chilen vallankaappauksen ajoilta. Hän avusti yhdessä kollega Tapani Brotheruksen kanssa sotilasjunttaa pakenevia chileläisiä. Tapahtumista esitettiin keväällä Ylellä hieno kuusiosainen sarja Invisible Heroes, joka löytyy myös Areenasta. Sarjassa Jaamalaa esitti näyttelijä Ilkka Villi. Jaamalan ja Brotheruksen kanssa Chilessä yhteistyötä tehnyttä Ruotsin suurlähettilästä Harald Enestamia esitti karismaattinen Beck -tähti Mikael Persbrandt. Vieraat kuuntelivat kummankin kipinän tarinoita suurella mielenkiinnolla.

Radistista diplomaatiksi Valmistuttuaan vuonna 1958 radiosähköttäjäksi Ilkka Jaamala seilasi svenskeissä ja Wihurilla. Hän opiskeli kaupallista alaa ajatuksenaan siirtyä Wihurin konttoriin. 32

Espanjan kielen taitoisena hän kuitenkin päätyi ulkoministeriön palvelukseen, aluksi Meksikoon. Jaamala oli asunut lapsuutensa Etelä-Amerikassa, jonne perhe oli lähtenyt sotien jälkeen. Asekätkennässä mukana ollut isä katsoi turvallisemmaksi poistua ”vaaran vuosien” Suomesta ja tuolloin kommunistien hallussa olleen Valtiollisen poliisin kynsistä. – Olin pitkään myös Hampurissa konsuliosaston päällikkönä, ja toimin hyvin paljon satamassa käyneiden suomalaisalusten kanssa, Jaamala muisteli. Chilessä hän toimi vuonna 1973 varakonsulina, kun Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta kaappasi vallan ja alkoi vainota vasemmistolaisia. Jaamala ja Suomen edustuston päällikkö Tapani Brotherus avustivat vainottuja chileläisiä piilottamalla heitä omiin asuntoihinsa ja muihin tiloihin sekä järjestivät heitä ulos maasta. Jaamala onnistui pitämään suhteita yllä sotilasjunttaan, mikä helpotti poistumislupien saamista Chilen kansalaisille. Hän tapasi kerran jopa kenraali Pinochetin, joka oli ollut kiinnostunut Suomen talvisodasta. Pinochetin valtakaudella surmattiin tai katosi noin 3 000 vasemmistolaista tai heiksi epäiltyä ihmistä. Tapahtumista tehty televisiosarja Invisible heroes on tuonut Jaamalan ja Brotheruksen ansiot julkisuuteen. – Sarja on paljolti fiktiivinen, se olisi voinut olla paljon kovempikin, Jaamala totesi. Asiasta oltiin monta vuosikymmentä hiljaa. Ulkoministeriö katsoi aikoinaan, ettei Chilen edustustossa noudatettu ohjeita. Kun Heikki Hiilamo kirjoitti aiheesta

vuonna 2010 (Kuoleman listat: suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille), pyysi tuolloinen ulkoministeri Alexander Stubb Tapani Brotheruksen pullakahveille. Jaamalan kahvit ovat vielä juomatta.

Pelastusveneradiolla apua haaksirikkoisille Jarmo Tuuva seilasi Sally -varustamon miitseppitankkeri Ragnylla joulukuussa 1970, kun alus oli Atlantilla matkalla Bahamalta Norjaan. Hän oli valmistunut radiosähköttäjäksi vuonna 1967 ja seilannut aikaisemmin Nordströmillä. Kipinä asui miitsepissä, mutta kävi syömässä ahterissa. Tapaninpäivän iltaruokailuun hän meni lehmänsiltaa pitkin kovassa myrskyssä ja pääsi ahteriin kastuneena. Myrskyssä ahterissa kuultiin kova pamaus ja laiva alkoi rullata voimakkaammin. Käytäviin tuli vettä ja nopeasti huomattiin, että keskilaiva oli kadonnut. Onni onnettomuudessa oli se, että radiosähköttäjä oli ahterissa ja siellä oli myös pelastusveneradio, jonka edellinen kipinä oli ahteriin siirtänyt. – Antenni ja lähettimen heikko teho olivat ongelma. Jouduin veivattavalla radiolla lähettämään hätäsanomaa kokeillen eri antennivirityksiä. Tunnelma laivalla oli ankea, kun ahteri painui hiljalleen syvemmälle, Tuuva muisteli. Hän ei kertonut radio-ongelmista muille, jotta porukan mieliala ei enää pahenisi. Lähes 18 tunnin jälkeen saatiin hätäviestiin kuittaus ja apua lähti matkaan. Yhdysvaltojen rannikkovartioston lentokone sai paikallistettua Ragnyn ahterin ja pian oli aluksia vierellä. Vajoavassa ahteriosassa kolmisenkym2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Kolme kipinää: Jarmo Tuuva, Martti Mustonen ja Ilkka Jaamala.

mentä tuntia olleet merenkulkijat saatiin evakuoitua USCGC Escanaba´an. Kuusi Ragnyn föörissä ollutta merenkulkijaa jäivät meren uhreiksi. Seuraavana päivänä kuultiin, että myös ahteriosa oli uponnut. Kipinöiden tapaamiseen osallistui myös Seppo Röntynen, joka oli Ragnyn surullisella matkalla moottorimiehenä. – Jarmo oli todellinen sankari ja toimi ammattimaisesti – 31 merenkulkijaa pelastui. Emme hätääntyneet vaan luotimme, että ahteriosa pysyy pinnalla, kunnes saadaan apua, Röntynen kertoi. Jarmo Tuuva työskenteli myöhemmin 33 vuotta UPM -metsäteollisuusyhtiössä. Alkuaikoina hän kävi myös vikaeeraamassa radiosähköttäjää yhtiön laivoissa. Ragnyn haverista tulee ensi vuonna jo 50 vuotta, mutta Jarmolle tulee joskus vieläkin öisin mieleen asioita onnettomuudesta. Jarmon kirjoittaman laajemman selostuksen voi lukea Suomen Tietoliikenneteknisten sivuilta: http://bit.ly/2JvzSfs. Linkki löytyy myös aanimeri.fi -sivuston Ragny (II) -albumista. Jutun otsikko viittaa näkymättömiin sankareihin. Jaamala ja Tuuva ovat juuri tällaisia. Oli hienoa, että saimme kuulla nämä hienot tarinat keväällä 2019.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Invisible heroes Fantastiska minnen från gångna decennier kom upp till ytan när gamla gnistmän träffades i Helsingfors. Det traditionella mötet för radiotelegrafister hölls lämpligt nog precis före Nielsenkryssningen.

recis som tidigare var radiotelegrafist Martti Mustonen sammankallande. – Vi samlas oftast här i Helsingfors centrum ett par, tre gånger om året. Men vi har varit på andra ställen också, till exempel i samband med Äänimeri-utflykterna, sade Mustonen. Deltagarantalet har varierat – i början av maj kom drygt tiotalet före detta radiotelegrafister till Sokos-hotellet. Under träffen fick vi höra otroliga hjältehistorier från två gnistar. Jarmo Tuuva var radiotelegrafist på M/T Ragny, som gick mitt itu ute på Atlanten 1970 och tog med sig sex finländska sjöfarare. Efter många idoga försök lyckades Jarmo kalla på hjälp med livbåtens radio. Ilkka Jaamala berättade om sina år som diplomat under statskuppen i Chile, efter seglingskarriären. Tillsammans med sin kollega Tapani Brotherus hjälpte han chilenare som flydde undan militärjuntan. I våras visade Yle Invisible Heroes, en serie i sex delar om händelserna. Den förträffliga serien finns även på Areena. I serien spelas Jaamala av skådespelaren Ilkka Villi. Harald Enestam från Sveriges ambassad, som samarbetade med Jaamala och Brotherus, spelas av den karismatiske Beck-stjärnan Mikael Persbrandt. Gästerna lyssnade på de båda telegrafisternas berättelser med stort intresse. ò 33

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Museolaiva Pommern on elämys Ahvenanmaan merenkulkumuseon ylpeys, purjelaiva Pommern on kokenut onnistuneen uudistuksen. Näyttelyssä ”Pommern – 100 päivää merellä” laiva herää uudelleen henkiin ja luotsaa vierailijan 1930-luvun purjelaivamatkalle.

ommernin alle rakennetun kelluva allastelakan ja aluksen uudistaminen on maksanut yhdeksän miljoonaa euroa. Kokonaisuus on loistavasti toteutettu. Laivaan kulku on nyt helpompaa uuden sillan, loivennettujen portaiden ja hissin avulla. Pommern -kierros alkaa sääkannelta, jossa oppaan antamilta kuulokkeilta voi eri kielillä kuunnella 16-vuotiaan jungmannin ja muiden merimiesten kokemuksia purjelaivaelämästä. Koko äänikierros kestää noin 30 minuuttia. Välikannella on kahdeksan eri pistettä jotka kaikki eri tavalla liittyvät matkaan ja tapahtumiin. Täällä voi kokeilla puuhia, jotka edustavat töitä ja vapaa-aikaa, kuten purjeiden ompeleminen, painolastin purkaminen, ja laivan tanssit. Puuhat koostuvat interak-

tiivisista peleistä, mutta myös perinteisistä käsitöistä aidoilla tarvikkeilla. Yhdellä pisteellä voi kokeilla tanssia miehistön kanssa Lontoossa. Lastiruumassa on hieno audiovisuaalinen esitys jonka avulla voi seurata Pommernin matkaa läpi tyynen ja myrskyn ympäri maailmaan. Valot ja äänet toimivat todella tehokkaasti – museo varoittaakin herkkiä vierailijoita etukäteen. Hienosti uudistetulla laivalla on hyvä tutustua purjelaivan varusteisiin ja miehistön tiloihin. Gustaf Erikson osti Pommernin vuonna 1923. Alus on kuljettanut puutavaraa Skandinaviasta, salpietaria Chilestä ja vehnää Australiasta. Viimeisen rahtipurjehduksensa Pommern teki 1939 ja vuodesta 1952 se on ollut museoaluksena.

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Museifartyget Pommern är en upplevelse Ålands sjöfartsmuseums stolthet, segelfartyget Pommern, har genomgått en lyckad renovering. I utställningen ”Pommern – 100 dagar under segel” väcks fartyget till liv igen och lotsar besökaren på en segling under 1930-talet.

en flytande bassängdockan under Pommern och renoveringen av fartyget har kostat nio miljoner euro. Det färdiga resultatet är strålande. Nu är det enklare att ta sig fram på fartyget tack vare en ny bro, flackare trappor och en hiss. Rundturen på Pommern börjar på väderdäck. Där får du ett par hörlurar så att du på olika språk kan lyssna på den 16-åriga jungmannens och de andra sjömännens erfarenheter av livet ombord. Hela rundturen tar ca 30 minuter. På mellandäck finns åtta olika stationer som på olika sätt anknyter till resan och händelserna. Här kan du testa både arbets- och fritidssysslor, till exempel att sy segel, lasta av barlast och dansa ombord. Sysslorna består av interaktiva spel, men också av tradi-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

tionellt handarbete med riktiga material. Vid en station kan du dansa med besättningen i London. I lastrummet visas en audiovisuell föreställning där du får följa Pommerns resa genom stiltje och storm runtom i världen. Ljus- och ljudsättningen är verkligen effektfull – museet varnar känsliga besökare i förväg. På det smakfullt renoverade fartyget kan du bekanta dig med dess utrustning och besättningens utrymmen. Gustaf Erikson köpte Pommern 1923. Fartyget har transporterat virke från Skandinavien, salpeter från Chile och vete från Australien. Pommern gjorde sin sista fraktsegling 1939 och har varit ett museifartyg sedan 1952. ò

Kurssit

Nurmijärven golfkurssilla jokainen sai tasonsa mukaista treeniä, sekä kokeneet että aloittelijat.

Pajulahden liikuntakurssin jousiammunnassa keskittyminen oli todella intensiivistä.

Espanjan alkeis- ja jatkokursseja järjestettiin Turussa ja Helsingin Vuosaaren merimieskeskuksessa.

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Turun melontaretki Pitkäsalmessa vei ryhmän mm. kaislikkoon rämähtäneen Susanna-laivan kylkeen.

Mäntyharjun Keisarinlähteen kierros melottiin kolmessa päivässä. Yöt nukuttiin teltoissa ja ruoat valmistettiin Trangioilla ja nuotiolla. Aurinko porotti, tuuli oli myötäinen ja läppä lensi. Kahdesta kanto-osuudestakin selvittiin hyvän ryhmätyön ja korkean tunnelman avulla. Ratsastuskursseja järjestettiin kahtena peräkkäisenä viikkona Valkeakoskella. Eurotallin tunnelma oli mukavan leppoisa ja maalaismainen.

Paraisten golfkurssilla oli paljon aloittelijoita ja myös kokeneita pelaajia. Alkukahvien treenattiin rangella lyöntitekniikkaa.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Ellan kirjastojutut ella.mustamo@mepa.fi

Helsingin pimeä puoli – eli rikoskävelyllä MEPAn dekkaripiirin kanssa teksti Ella Mustamo kuvat Juno Lehtinen

rikostoimittaja ja dekkaristi Jarkko Sipilä harppoo Senaatintorin poikki, toukokuun sää on mitä parhain. Patsaan juurelle on kokoontunut toistakymmentä mepalaista sekä Blackie-koira. Jarkon opaskierros alkaa, ja juttuja pysähtyy kuuntelemaan myös muutama ohikulkija. Jarkko Sipilällä on pitkä ura rikosten parissa, hän vetää kävelyitä ilman erillistä korvausta, kertoo tarinoita, jakaa tietoa ja osaamista. – Jos joskus vaikka lähdette rikoksen polulle, veistelee Jarkko.

Diktaattorin salamurha Senaatintalossa Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli ajanut tiukkaa sortopolitiikkaa ja lähettänyt venäläisiä kasakoita mielenosoitusten kimppuun. Salamurhasuunnitelmia oli vireillä jo useitakin, kun 29-vuotias virkamies Eugen Schauman ehti ensimmäisenä vuonna 1904. Hän ampui Bobrikovia rintaan Senaatin portaikoissa ja teki sen jälkeen itsemurhan. Schaumanilla oli myös rakkaushuolia – ehkäpä tuon ajan iltapäivälehdet tiesivät kertoa sen.

Auervaara Helsingin keskuspoliisiasemalla Vielä vuosikymmeniä myöhemmin Ruben Oscar Auervaaran nimi yhdistyy petostyyppiin, jossa hyväuskoisilta naisilta huijataan rahaa. Auervaaraa itseään kuvattiin pienikokoiseksi ja vaatimattoman nä38

köiseksi, mutta erittäin sanavalmiiksi mieheksi, joka laati lehti-ilmoituksia ja onnistui saamaan ansaan kymmeniä naisia. Auervaara itse päätti päivänsä Aleksanterinkatu 24:n pidätyssellissä vuonna 1964.

Tillanderin ryöstö, Raivo Roosna ja Aleks Lepajõe Raivo ja Aleks loikkasivat kumiveneellä Virosta vuonna 1984. Vuotta myöhemmin he marssivat puvut päällä Tillanderille, pyysivät timantteja myyntitiskille, ampuivat varoituslaukauksen ja käskivät muut asiakkaat makaamaan lattialle. Saaliiksi lähti puolen miljoonan nykyeuron edestä koruja ja jalokiviä. Pakomatka oli vähällä onnistua, mutta poliisi pääsi jäljille, kun eräs pikkupoika oli sattunut kirjoittamaan auton rekisterinumeron muistiin. Ryöstösaalis ehti kuitenkin päätyä lahtelaisille gangstereille, eikä timantteja ole vieläkään löydetty. Epäilläänpä, että korut ovat Espanjassa, joten Malagan kirpputoreilla kannattaa olla tarkkana. ò Lisää rikoksia: Jarkko Sipilä: Helsingin pimeä puoli, 2018, Tammi.

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Senaatintorilla rikostarinoita kuuntelemassa.

Jarkko Sipilä kertoi Helsingin keskustassa tapahtuneista rikoksista. VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Silja Europan auditoriossa kuunneltiin Esko Malmin kertomusta vanhasta höyrymurtaja Tarmosta ja sen suorittamasta operaatiosta Someriin ja talvisodan tuhoisasta pommituksesta.

MURTAJAMIEHIÄ KARTINGISSA JA NOSTALGIARISTEILYLLÄ Jäänmurtokauden aikana tehtiin nostalgiaristeily Silja Europa ja kauden jälkeen päätti J/M Otson porukka virkistyä kartingradalla.

äpylän kartingradalle kokoontui kahdeksan murtajamiestä. Ennakkosuosikki ja paalulta lähtenyt Sampo ”Iceman” Tammiala korjasi voiton. Joni ”Readily Express” Menna kaasutteli toiseksi ja Ilari ”AIS-man” Toivonen. Porukan mukaan tapahtuma oli hauska ja fiilis hyvä. Ehkäpä ensi vuonna uudestaan! Nostalgiaristeilylle osallistui 42 vanhemman polven murtajamiestä, jotka kuuntelivat aluksi Esko Malmin kertomuksen vanhasta höyry -Tarmosta. Vuonna 1932 Tarmo pelasti 250 ajelehtivalle jäälautalle jäänyttä kalastajaa. Talvisodassa Tarmon keulaan osui

kaksi pommia – kaikkiaan 39 miestä sai surmansa. Illallisen jälkeen nostalgiaporukka tutustui Silja Europan viihdetarjontaan. Seuraavana aamuna ne jotka eivät avustaneet laivoja eivätkä haalanneet koneita, kävivät tarkistelemassa Tallinnan kaupunkia. Laivan lähdettyä takaisin kohti Helsinkiä murtajaryhmän karaoketähdet esiintyivät laululavalla. Laiva saavuttua Helsinkiin porukka oli tyytyväinen risteilyyn ja esitti toivomuksen, että ensi vuonna tavattaisiin uudestaan.

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Otso Grand Prix 2019 Då isen försvunnit från bottenviken och sommaren redan tagit stormsteg framåt, är det även dags för isbrytarna att avsluta säsongen. som en del av säsongsavslutningen ordnade besättningen på Otso en rekreationsdag för att njuta av den sista tiden tillsammans före sommarlovet. Inspirerade av storstjärnorna Räikkönen och Rosberg, beslöt vi oss för att besöka ”kart in club” banan i Helsingfors. Totalt ville 8 st. besättningsmedlemmar vara med i kampen om ära och berömmelse samt chansen att bli krönt till fartygets mästare. Efter lunchen packades bilarna och vi begav oss mot banan. De två bilförarna kunde redan i detta skede påbörja uppvärmingen. Efter påklädning av den ordentliga racing utrustningen, fick vi en genomgång av banan och reglerna av våran värd. På tapeten stod 10 minuters tidskörning varefter start utgående från resultaten, och tävling den återstående tiden.

Tidskörning Redan under de första varven märktes att Sampo ”Iceman” Tammiala var tävlingens förhandsfavorit. Även Joni ”Readily Ex-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

press” Menna, med sina supersoft däck och fina körlinjer verkade vara på hugget denna eftermiddag. Ilari ”AIS-man” Toivonen och Saku ”Teurastaja” Mäkinen pustade ännu tätduon i nacken som följande utmanare. 19 hårda varv senare visade Iceman dock att han klarar såväl isbrytarsäsongens hårda kamper som förhandsfavoritens press, då han körde in på pole position! Readily Express och AIS-man tog upp de följande positionerna. Ari ”Ruusperi” Palmu fick äran att vara mittensektionens utmanare! Elias ”Elkki Lauda” Skrifvars, Juha ”Pykis” Pykäläinen” och Ville ”Marinero” Ollikainen var alla ute med alldeles för tungt tankade bilar, och ockuperade slutligen de sista rutorna.

Race De röda lamporna tändes...andningen blev snabbare och adrenalinet slog in. Iceman tog en fin start och behöll ledningen in i den första kurvan. Teurastaja hade inte lika stor tur då hans inbromsning led-

de till Ruusperi brutalt knockade honom åt sidan. Genast uppkom hård kamp mellan AIS- man och Ruusperi, en kamp som pågick nästan hela racet. Iceman i täten behöll sitt lugn och gasade på mot en säker seger. Readily Express gjorde vad han kunde men hade svårt att svara mot Icemans fart. Teurastaja återhämtade sig efter sin svaga start och andades efter ett tag Ruusperi i nacken igen. I bottenstriden behöll Pykis sin ledning framför Elkki Lauda och Marinero. De svartvita flaggorna svajade då Iceman körde i mål på första plats, och kröntes till Otso Grand prix vinnare. Pallen kompletterades av Readily Express på andra plats och AIS-man på tredje plats. Efter prisutdelningen och vinnarens presskonferens var det dags att tacka för oss och bege sig hemåt. Alla var nöjda och glada efter denna roliga aktivitet! Nästa år igen! ò Elias ”Elkki Lauda” Skrifvars

Rederi Ab Nathalien porukka pelasi pirteästi.

Laivajoukkueiden jääkiekkomestaruus palasi Viking Linelle MEPA Hockey 2019 -turnaus pelattiin edellisvuosien tapaan Turussa. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

ksipäiväisen turnauksen alkusarja vietiin läpi kahdessa viiden joukkueen lohkossa. Viking Linelta oli mukana kolme ryhmää, Viking Grace, Gabriella ja Amorella Vikings. Silja Line oli saanut jalkeille yhden yhteisjoukkueen. Tutut joukkueet Håku, Birka Stockholm, Finlandia, ENÅ ja Vaparit pelasivat hyvällä asenteella, samoin uusi tulokas RABN, joka ylsi hienosti aina jatkopeleihin asti. Kupittaan Marli-areena kaksine kaukaloineen ja hyvine catering -palveluineen toimi hienosti myös tänä vuonna. Välieristä finaaliin selvisivät Viking Grace ja Alfons Håkans -varustamon lipun alle kasattu Håku. Amorella Vikings ja Turun merikoululaisten ENÅ siirtyivät kakkoskaukaloon pelaamaan pronssista. Amorella luisteli liukkaammin ja vei ottelun numeroin 4-1 uusien viimevuotisen pronssitilan. Loppuottelu oli tiukempi. Vauhtia riitti, vaikka kummallakin joukkueella oli jo koko päivän pelit ta-

kana. Loppusummerin soidessa tulostaululla olivat numerot 2-2. Voittolaukauskilpailussakin jouduttiin menemään jatkolaukauksille. Lopulta Viking Grace onnistui ja joukkue voitti ensimmäisen jääkiekkomestaruutensa. Håku joutui tyytymään hopeaan edellisvuoden tapaan. Vuodesta 2003 pelatun laivajoukkueiden jääkiekkoturnauksen mestaruus on mennyt Viking Linen joukkueille kaikkiaan 12 kertaa. Turnauksen parhaan pelaajan palkinto meni Viking Gracen Jami Aholalle. Paras maalivahti oli niin ikään Viking Gracelta; Juuso Ikonen. Erikoismaininnan ansaitsee myös loistava pelinrakentaja NN Amorellalta. Amorella valittiin turnauksen Fair Play -joukkueeksi. Lämpimät kiitokset kaikille!

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Viking Liner åter fartygslagens hockeymästare

Viking Grace

Turneringen MEPA Hockey 2019 spelades i Åbo, precis som i fjol.

ndagsturneringens gruppspel genomfördes i två grupper om fem lag. Viking Line deltog med tre lag: Viking Grace, Gabriella och Amorella Vikings. Silja Line hade fått ihop ett kombinationslag. De välbekanta lagen Håku, Birka Stockholm, Finlandia, ENÅ och Vaparit spelade med positiv attityd. Likaså gjorde nykomlingen RABN, som tog sig ända till slutspelet. Kuppis ishall Marli Areena med sina två rinkar och utmärkta cateringsservice fungerade bra även i år. Viking Grace och Alfons Håkans-laget Håku tog sig från semifinalerna till finalen. Amorella Vikings och ENÅ – Åbos sjöfartsstuderande – spelade om bronset på den andra rinken. Amorella hade snabbare skridskor och tog hem matchen med 4–1, och förnyade därmed sin bronsmedalj från i fjol. Finalen var en tightare historia och riktigt fartfylld trots att båda lagen hade en hel dags spel bakom sig. När slutsignalen ljöd visade resultattavlan 2–2. Även straffläggningen fick förlängas. Till slut lyckades Viking Grace och laget vann sitt första hockeymästerskap. Håku fick nöja sig med silver, precis som förra året. Fartygslagens hockeyturnering har spelats sedan 2003 och 12 gånger har segern gått till ett av Viking Lines lag. Viking Graces Jami Ahola blev utsedd till turneringens bästa spelare och den bästa målvakten, Juuso Ikonen, kom också från Viking Grace. Den strålande spelfördelaren NN från Amorella förtjänar också ett särskilt omnämnande. Amorella utsågs till turneringens Fair Play-lag. Ett varmt tack till alla deltagare! ò

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Team Håku

Amorella 43

MERENKULKIJAT GOLFFASIVAT SIPOOSSA Talma golf tarjosi loistavat olosuhteet, vaikka sää olikin hieman pilvinen. mepa ja merimieseläkekassa

Joonas Alanko

järjestivät yhteisen golfkilpailun toukokuun lopulla. Mukaan tuli viitisenkymmentä kilpailijaa. Mukana oli myös muutamia yhteistyökumppaneita ja merimieseläkeläisiä. Aamupalan jälkeen startattiin yhteislähdöllä kymmeneltä, ja ensimmäiset tulivat klubille kahden jälkeen. Ruokailun aikana tulospalvelu hoiti tehokkaasti työnsä ja päästiin palkintojen jakoon. Naisten scratchin voitti Päivi Pohjola (95), samoin kuin pistebogeyn (36). Miesten scratch meni Joonas Alangolle (85). Pistebogeyn voitti Juha Koskinen (36). Lähimmäs lippua löi väylällä 13 Seppo Heiskari (6,58m). Naisten pisimmän lyönnin löi väylällä 9 Anna Päivärinta ja miesten pisimmästä lyönnistä vastasi Jaakko Aarninsalo. Kiitoksia kaikille osallistujille ja palkintoja lahjoittaneille!

SJÖFARARNA GOLFADE I SIBBO Päivi Pohjola

Talma golf bjöd på utmärkta förhållanden, trots mulet väder. i slutet av maj ordnade SSB och Sjömanspensionskassan en gemensam golftävling. Ett femtiotal tävlande deltog, däribland några från våra samarbetspartner och några sjömanspensionärer. Efter frukosten inleddes tävlingen med en gemensam start vid tio och de första deltagarna kom tillbaka till klubben efter två. Under lunchen arbetade resultatservicen effektivt och sedan var det dags för prisutdelning. Bland damerna vann Päivi Pohjola både scratch (95) och poängbogey (36). Segern i herrarnas scratch gick till Joonas Alanko (85). Poängbogeyn vanns av Juha Koskinen (36). Närmast flaggan var Seppo Heiskari på hål 13 (6,58 m). Anna Päivärinta slog damernas längsta drive på hål 9 och Jaakko Aarninsalo stod för herrarnas längsta drive. Tack till alla deltagare och sponsorer!

Pekka Arasola 44

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Motoristipäivät onnistuivat hyvin Ajoharjoittelua päästiin tekemään hyvässä säässä Lahdessa sijaitsevalla radalla. tapahtuma alkoi

torstaina aamupäivällä, kun Vuosaaren merimieskeskuksessa nautittiin Viking Linen Timo Nakarin ja Markku Kontolan loihtima brunssi. Mukana oli lähes parikymmentä motoristia. Yhden aikoihin lähdettiin ajamaan Vierumäelle, taukoa pidettiin Nastolan ABC:lla. Illalla saunottiin ja ruokailtiin Vierumäellä sekä seurattiin Suomen MM-jääkiekkomatsia. Perjantaina Kari Viita ja Teemu Saikkonen opastivat motoristeja turvalliseen ajoon Päijät-Hämeen ajoharjoitteluradalla. Seuraava motoristitapaaminen on elokuussa. Kokoontuminen Turun seudulla 9.8. josta ajellaan pohjoiseen päin. Reitti päättyy Luvialle, jossa on Anchors&Motors –tapahtuma 10.8. (skönärit jo 9.8.) Perjantaina 9.8. on muuten myös MEPAn haulikkokurssi Porissa, joten yritetään saada Luvian tapahtumaan enemmänkin merenkulkijoita.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Yleisurheilua Tukholmassa Kaknäsin kesäpäiviä heräteltiin henkiin toukokuussa. Urheilukentällä kävi merenkulkijoita Gabriellalta, Silja Symphonylta ja Silja Serenadelta Paikalle saapui vajaat parikymmentä merenkulkijaa, jotka tekivät tuloksia neljässä eri lajissa, kuulantyönnössä, 60 metrin juoksussa, vauhdittomassa pituudessa ja vauhdittomassa korkeudessa. – Nykyisin porukalla on enemmän töitä, kuin ennen. Lisäksi moni potentiaalinen urheilija sattui juuri nyt olemaan lomalla, Marjo Leppälä Gabriellalta totesi. Hän teki hartiavoimin töitä, ja sai raahattua laivalta mukaan ryhmän meren-

kulkijoita. Silja Serenadelta tulijoiden joukko kutistui myös alkuperäisistä suunnitelmista, mikä harmitti Kai Korhosta. – Vanhoina hyvinä aikoina porukkaa riitti kentälle, mutta ei enää. Tällainen tapahtuma on kuitenkin parempi järjestää Tukholman päässä. Helsingissä kaikilla on omia kiireitä, Korhonen mietti. Urheilupäivät pidettiin aikaisemmin keskikesällä. Nykyisten kesäaikataulujen vuoksi päätettiin kokeilla kevättä.

Vaihtelevia tuloksia Urheilupäivien aikaan sää oli selkeä, mutta varsin kolea. Kaknäs Seamen´s Centerin Jari Raminen ja Ferit Us huolehtivat kuljetuksista ja MEPAn Krista Lankila ja Katja Mertanen tuloskirjauksista. Porukalle tarjoiltiin maittavaa välipalaa, josta vastasivat paikallisen merimiesliiton, Seko Sjöfolkin toimitsijat.

Kuten ennenkin, merenkulkijat alkoivat nauttia, kun urheilusuorituksissa päästiin vauhtiin ja saatiin vähän lämpöä luihin. Monille piti muistuttaa lämmittelyn ja verryttelyn tärkeydestä, sekä siitä, että kuulatulokset vain harvoin paranevat kolmannen työnnön jälkeen. Urheilupäivien parhaimmista tuloksista vastasi Silja Symphonyn Corey Cross, joka juoksi 60 metriä aikaan 7,56, työnsi kuulaa 10,60 metriä sekä teki pituudessa tuloksen 243 ja hyppäsi korkeutta 130 cm. Hyppylajit suoritettiin ilman vauhtia. Kiitokset kaikille! Toivottavasti urheilupäiville riittää porukkaa jatkossakin. Kuljetus Viking Linen terminaalilta Kaknäsiin vie nykyään aikaa, mutta paluu meni kätevästi vesibussilla.

Friidrott i Stockholm I maj väcktes sommaren till liv i Kaknäs. Idrottsplanen besöktes av sjöfarare från Gabriella, Silja Symphony och Silja Serenade. Knappa tjugotalet sjöfarare dök upp för att tävla i fyra olike grenar: kulstötning, 60 meter löpning, stående längdhopp och stående höjdhopp. – Besättningarna har fullt upp på jobbet numera. Sen råkade många potentiella deltagare vara på semester just nu, berättade Marjo Leppälä från Gabriella. Hon fick kavla upp ärmarna för att lyckas få med sig en grupp sjöfarare från fartyget. Gänget från Silja Serenade var mindre än det var tänkt från början, vilket grämde Kai Korhonen. 46

– På den gamla goda tiden var vi tillräckligt många, men inte längre. Det är trots allt bättre att ordna ett sådant här evenemang i Stockholm. I Helsingfors är alla så upptagna med sitt, sade Korhonen. Tidigare hölls idrottsdagarna i mitten av sommaren, men på grund av de nuvarande sommartidtabellerna beslöt man sig för att testa våren.

Varierande resultat Vädret under idrottsdagarna var klart, men kyligt. Jari Raminen och Ferit Us från Kaknäs Seamen’s Center skötte transporterna och SSB:s Krista Lankila och Katja Mertanen registrerade resultaten. Alla bjöds på ett välsmakande mellanmål av funktionärer från det lokala sjömansförbundet Seko Sjöfolk. Precis som alltid började sjöfararna njuta när idrottstävlingarna kom igång och

man fick upp värmen. Flera av deltagarna fick påminnas om vikten av uppvärmning och stretchning, och om att resultaten i kula sällan förbättras efter den tredje stöten. Corey Cross från Silja Symphony stod för idrottsdagarnas bästa resultat. Han sprang 60 meter på tiden 7,56, stötte kulan 10,60 meter, gjorde ett längdhopp på 243 cm och hoppade 130 cm i höjd. Hoppgrenarna genomfördes utan ansats. Tack till alla medverkande! Förhoppningsvis är vi tillräckligt många deltagare även kommande år. Transporten från Viking Lines terminal till Kaknäs tar längre tid numera, men tillbakaresan med vattenbuss var smidig. ò

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Kaknäsin yleisurheilupäivillä teki tuloksia lähes kaksikymmentä merenkulkijaa Viking Linen ja TallinkSiljan aluksilta.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

ENÅ maailmalla – Vinterspelen 2019 Maaliskuisena torstai-iltana Silja Linen terminaalin eteen kokoontuu 13-päinen joukko valkoisissa haalareissaan. Mutta nyt ei suinkaan ole kyse mistään leppoisesta piknik-päiväristeilystä Ahvenanmaalle. Ei, tässä on Turun joukkue lähdössä pitkälle ja vaaralliselle matkalle neljän ruotsinkielisen merikoulun välisiin Vinterspelen-kilpailuihin.

urun, Maarianhaminan, Kalmarin ja Göteborgin koulut järjestävät vuorovuosin legendaarisen Vinterspelen-kilpailun parhaan merikoulun tittelin herruudesta, ja tänä vuonna on kalmarilaisten isännöintivuoro. Joukkueen päästyä laivaan alamme hioa pelistrategioita aamun tunneille asti - toki välissä poiketen karaokebaarissa rentoutumassa. Tukholmasta matkamme jatkuu FlixBusin kyydissä. Kuusi tuntia kestävä bussimatka tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta, vaikka hieman mieliämme lohduttaa bussilippujen edullinen hinta. Yhteistuumin päätämme ensi kerralla matkustaa silti lentäen. Iän ja terveyden vieneen bussimatkan jälkeen saavumme viimein aurinkoiseen Kalmariin, jossa meitä odottaa vastaanottokomitea riemua täynnä. Tehokas joukkueemme käy vain kääntymässä hotellihuoneissa ja siirtyy kisa-areenalle, joka sijaitsee Kalmarin linnan viereisellä nurmikentällä - vain noin puolen kilometrin päässä hotellistamme. Toki navigointitaidoista kuuluisasta joukkueestamme osa onnistuu jo tälläkin matkalla eksymään. Väsymyksestä, nälästä tai molemmista seikoista johtuen kisamenestys ensimmäisenä päivänä jää suhteellisen heikoksi. Uupumus ei silti estä hyvää fiilistä, ja

ensimmäisen kisapäivän jälkeen hajaannumme etsimään idyllisestä Kalmarin keskustasta ruokapaikkoja. Illan hämärtyessä siirrymme muutamien lisäeksymisten jälkeen Sjösjukan-klubille toipumaan pitkästä päivästä muiden joukkueiden kanssa.

Paistaa se aurinko risukasaankin Huikean aamiaisen ja yöunia muistuttavien torkkujen myötä olemme valmiina taistoon. Tällä kertaa pelipaikka sijaitsee kuitenkin kauempana, ja raskaan puolimaratonilta tuntuvan patikoinnin (max. 4 km, tasaista pyörätietä auringonpaisteessa) saavumme pelipaikoille. Nyt voitamme ylivoimaisesti köydenvedon, ilmapallohipan, pussihyppelyn ja ruotsalaisten pesäpalloksi kuvitteleman lajin. Epämääräisen helpotetuista säännöistä tuohtuneina yritämme opettaa muille oikeaa suomalaista pesistä, mutta emme saa ylimääräisellä ohjelmallamme suurta suosiota. Myöskään nurmikentän laitaan pystyttämämme formula-kisastudio ei kerää ruotsalaisia katsojia. Illalla kaikki laittavat ykköset päälle ja muuntautuvat lähes tunnistamattoman edustaviksi. Paikallisessa ravintolassa on tarjolla yhteinen gaalaillallinen, mutta tänään ruokailu on toissijaista – kaikkien mielessä pyörii vain tuleva pisteiden jako

ja voittajajoukkueen julistaminen. Vaikka kilpailuhenkisiä olemmekin, ei tänään ole voitto hakusessa. Voittajajoukkue nimittäin saa palkinnoksi 80 kiloa painavan potkurin, ja sen vieminen kotiin on juuri niin työlästä kuin voisi kuvitella. Onneksemme Ahvenanmaan joukkue on toilaillut oikein urakalla kisojen ulkopuolella, ja saa tästä tarvittavat lisäpisteet 1. sijaan. On mahdotonta sanoa, kumpi joukkue on enemmän innoissaan ahvenanmaalaisten voitosta – me vai he. Helpottunein mielin voimme jatkaa iltaa yhteislaulujen säestämänä. Aamunkoitteessa alkava bussimatka ei tunnu ainakaan yhtään helpommalta kuin tänne tullessa. Päästessämme fyysisesti (ei henkisesti) ehjinä laivaan on meillä jäljellä vain yksi huolenaihe: vieläkö saamme kaikki ajoissa ja hengissä ulos laivasta seuraavana aamuna. Vahvimmat yksilöt ratkaisevat ongelman valvomalla koko yön, ja laivan lipuessa Turun satamaan, koemme olevamme tämän reissun todellisia voittajia. Auringon noustessa väsynyt joukkueemme hajaantuu jokainen omille teilleen vannoen, ettei enää koskaan lähdetä Vinterpeleniin – kuten niin monina vuosina ennenkin. Ensi vuoteen siis! ENÅ kiittää: MEPA, VG-Shipping, Saaristobaari & Lambda 2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Vinterspelen 2019 I år var det Kalmarbornas tur att arrangera den legendariska tävlingen.

bolaget ENÅ reste till Kalmar med Silja Line och Flixbus, men tänker göra nästa resa med flyg. Tävlingsarenan är förlagd till en gräsplan intill Kalmar slott, bara en halv kilometer från vårt hotell. Trots att vårt lag är känt för sina navigeringskunskaper, lyckas några av oss tappa bort sig redan på denna korta sträcka. Tröttheten och hungern leder till dåliga tävlingsresultat den första dagen, men stämningen är på topp. Efter tävlingarna skingras vi för att leta rätt på matställen i Kalmars idylliska centrum. När kvällen börjar skymma, och efter att ha irrat bort oss några gånger till, besöker vi klubb Sjösjukan för att tillsammans med övriga lag återhämta oss efter den långa dagen.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2019

Solen skiner även på liten stuga Efter lite sömn och en enorm frukost är vi redo för kamp. Nu ska vi vinna dragkampen, ballongkullen, säckhoppningen och den svenska varianten av boboll överlägset. Upprörda över de oklara och förenklade reglerna försöker vi lära ut riktigt finsk boboll, men får inget gehör. På kvällen är det dags att plocka fram finkläderna. Vi äter en gemensam galamiddag på en lokal restaurang, men det enda vi kan tänka på är kungörandet av vinnarlaget. Priset är en åttiokilospropeller, som är minst sagt jobbig att få med sig hem. Ålands lag har gjort dumheter utanför tävlingen, och får därför en extra poäng

som precis räcker till segern. Det är svårt att säga vilket av lagen som är gladast över ålänningarnas vinst – vi eller de. Lättade kan vi fortsätta kvällen ackompanjerade av allsång, Morgonen därefter känns bussresan inte ett dugg enklare än på ditvägen. När fartyget glider in i Åbo hamn känner vi oss som de verkliga vinnarna. Medan solen stiger åker alla i vårt trötta lag hem till sitt och lovar dyrt och heligt att aldrig mer åka på Vinterspelen – precis som så många gånger förr. Vi ses alltså nästa år! ENÅ tackar sponsorerna som möjliggjorde resan: SSB, VG-Shipping, Skärgårdsbaren och Lambda ò

Kohtaamisia

Hernesaareen tulevien risteilylaivojen merenkulkijat ovat kovia urheilemaan. Kesäkuun puolivälissä futis ta ja koripalloa oli käynyt pelaamassa jo lähes 350 merenkulkijaa.

Seadogs -merimiesmotoristit Esa, Harri, Mikko ja Pauli poikkesivat MEPAssa. Suunniteltiin elokuussa järjestettävää Anchors&Motors –tapahtumaa, jossa myös MEPA on mukana. Anchors&Motors järjestetään Luvialla 10.–11.8.

MEPAn pitkäaikainen ForMare -yhteistyökumppani R5 Athletics & Health muutti uusiin tiloihin. Vieraat pääsivät ennen naposteluja nauttimaan Mikael Paajasen vetämästä jumpasta

2 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

MEPA FUTIS 3.9.2019 Töölön pallokenttä, Helsinki Info ja ilmoittautuminen: www.mepa.fi Årets MEPA Futis ordnas den 3.9. i Tölö, Helsingfors Änmälningen hittas på SSB:s hemsida

MEPA GOLF 15.8.2019 Aurinko Golf Vengantie 58 21110 Naantali

Pohjoismainen valokuvauskilpailu 2019 Suomalainen merenkulkija tai ulkomaalainen merenkulkija Suomen lipun alla olevalla aluksella voi osallistua Pohjoismaiseen kilpailuun enintään kymmenellä kuvalla. Lähetä kuvat meille sähköpostitse opinto@mepa.fi, viimeistään 11.1. 2019. Nordisk fototävling 2019 Sjöfarare kan delta i den nordiska tävlingen med tio digitala bilder. Bilderna bör vara högst några år gamla, inte publicerade tidigare och de bör ha anslutning till sjömanslivet, arbetet och fritiden. Bilder kan skickas in till SSB till den 11.1.2020. opinto@mepa.fi