Vapaavahti Frivakt 3/2019 by Vapaavahti

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

FINBO CARGO • BOREFIT • GOLF • FUTIS

3 ¦ 2019

VAPAAVAHTI

FRIVAKT

3∙2019

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

3 Pääkirjoitus Ledare

28 Sylvänne

4 M/S Finbo Cargo Från Nordsjö till Muuga

32 Ylläksellä

12 ISWAN 2019 Welfare Awards

38 BoreFit 2019

13 Nybörjare

34 Kirjastojutut 40 Futis

14 Kimmo Lehto

44 Golf

18 Meriklusterin osaajat

46 Haulikko&Motoristit

20 Seilorit saaristossa Baltic Princess personal 22 M/S Finlandia koneosasto 24 Kotka ja Rauma Havsdagar

30 Matkalla skönemanniksi

48 En livstilförändring 50 Kohtaamisia

26 Rotterdamin Tytti

Muistakaa/Kom ihåg: ■ Minuuttikisa/Minuttävlingen ■ PM valokuvakilpailu/ Nordisk fototävling

54 44

Kannen kuva Pärmbild Sampsa Sihvola, M/S Finbo Cargo arriving at Helsinki Takakansi Baksidan: Sampsa Sihvola

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Pekka Karppanen p./tel. 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi Taitto/Layout: Kaisa Manner Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult Kirjapaino/Tryckeri: Painotalo Plus Digital VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). M - Itella Oyj 2

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Hyvät lukijat!

Bästa läsare!

syksyllä on taas MEPAkin hyvässä vauhdissa. On ollut golfia, futista, merimieskulttuuria, Lapin ruskaa ja kursseja. Uutuuksina on syksyllä pistooliammunta, turvallisesta moottoripyörän käsittelystä lähtenyt idea auton liukkaankelin ajokurssi, dekkaripiiri, tutustumiskäynnit ja MEPAn kulttuurisauna. Tule mukaan, osallistu! Tietoa tulevasta löydät uusituilta kotisivuiltamme: mepa.fi/toimintakalenteri/ ISWAN on jakanut vuotuiset merenkulun hyvinvointipalkinnot Lontoon merenkulkuviikon yhteydessä. Pohjoismainen yhteistyö jatkuu ja kehittyy, kollegat ovat juuri tulossa MEPAn vieraaksi. Syksyn edetessä alati muuttuva valo tarjoaa oivallisia hetkiä kuvaamiseen. Haluankin muistuttaa ja rohkaista kaikkia osallistumaan pohjoismaiseen valokuvakilpailuun. urly.fi/1jLu

på hösten är det åter full fart även på

Oikein hyvää ja kaunista syksyä!

Med önskan om en god och vacker höst!

SSB. Vi har ägnat åt oss golf, fotboll, sjömanskultur, Lappland och kurser. Nyheter i höst är pistolskytte, en deckarcirkel, studiebesök, SSB:s kulturbastu och en kurs i halkkörning med bil. Idén till den senare uppkom ur en utbildning i säker mc-manövrering. Häng med du också! Information om kommande aktiviteter finns på vår förnyade webbplats: mepa.fi/sv/verksamhetskalender/. ISWAN har delat ut de årliga välfärdspriserna för sjöfarten under sjöfartsveckan i London. Det nordiska samarbetet fortsätter och utvecklas; våra kollegor kommer och besöker oss på SSB inom kort. Under hösten bjuder det ständigt skiftande ljuset på strålande fototillfällen. Jag vill därför påminna och uppmuntra alla att delta i den nordiska fototävlingen. urly.fi/1jLw

Dear readers! Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

autumn colours are here again. Day after day sun is shining lower and lower the light is softening. So grab your camera or phone and capture the magic. And please participate in our annual photo contest! urly.fi/1jLq 3

Eckerö Line VUOSAARESTA MUUGAAN

Eckerö-konserni yllätti keväällä positiivisesti hankkimalla kaksi alusta Suomen lipun alle. M/S Transporter palasi tonnistoon pienen tauon jälkeen, mutta M/S Finbo Cargo on uusi tuttavuus. Ammattitaitoista merihenkilöstöä löytyi kumpaankin alukseen.

teksti Pekka Karppanen kuvat Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen

opax -alus Finbo Cargo liikennöi kahdesti päivässä Vuosaaren ja Tallinnan itäpuolella olevan Muugan sataman välillä. Alus hankittiin keväällä käytettynä ja asetettiin sopivasti kesäsesongiksi liikenteeseen. Eckerö Line tekikin heinäkuussa uuden matkustajaennätyksen. Vuonna 2000 Espanjassa rakennettu laiva oli aikaisemmin Liverpoolin ja Dublinin välisellä linjalla. – Kävimme aluksi Naantalissa telakalla. Työt jatkuvat edelleen laivan ollessa lii4

kenteessä, totesi kiireinen konepäällikkö Sten-Erik Remmer. Hän on monen muun tavoin ”paluumuuttaja” – siirtyi aikoinaan laivakaupan mukana Finnlinesille ja tuli nyt takaisin Eckerö -konsernin palvelukseen. Vapaavahti -lehden vierailun aikana kunnostettiin hyttejä miehistön tiloissa. – Tarkoitus on rakentaa myös saunat rekkakuskeille ja miehistölle, M/S Finlandiasta tullut purseri Petri Siikarla kertoi. Hän seilannut pitkään matkustajalaivavarustamoissa, mutta on työskennellyt myös maissa Australiassa, Yhdysvalloissa

ja Kanadassa. Haaga instituutissa opiskellut mies on työskennellyt myös Nielsenillä laivameklarina ja ME-Groupiin fuusioituneessa laivamuonitusliike Trapp & Klingstedtissä. Petrin mukaan porukka tekee hyvää yhteistyötä. Ammattitaito näkyy siinäkin, että laiva saatiin linjalle vajaat puolitoista kuukautta luovutuksen jälkeen. – Provianttiakin kannetaan yhdessä sisään. Sitä tulee kummassakin päässä, enemmän kuitenkin Helsingissä. Myyntitavara tulee ME Groupilta, Petri Siikarla sanoi. 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

M/T FINBO CARGO

BUILT: 2000 LENGTH: 180 m BEAM: 25,2 m TONNAGE: 22152 GT ENGINE: 23760 kW SERVICE SPEED: 22,5

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Sorvin äärellä konekorjausmies Patrick Lillvik.

Matkustajina on rekkakuskien lisäksi lapsiperheitä, asuntoautoilijoita ja motoristeja. Monet ovat kiitelleet laivan toimintaa ja konseptia.

Lastausta ja purkausta Finbo Cargolla on parituhatta kaistametriä. Helsingin päässä ajetaan sisään peräportista ja henkilöliikenne ohjataan ramppia ylös sääkannelle. Kansimiehet ja perämiehet ohjasivat henkilöliikennettä, joka oli saapunut portilta ohjatussa saattueessa. – Täkillä on seitsemän hengen miehitys. Muugan päässä hoidetaan itse lastin kiinnitykset ja irrotukset, kertoi matruusina ja vikaeeraavana pursimiehenä toimiva Jan Holm Hangosta. Pitkän tien Lauttasaaren merenkulkuoppilaitoksesta eri varustamoiden kautta Eckerölle tullut Holm on myös merikapteeniopiskelijana Turussa. – Opiskelin aikuiskoulutustuella vah6

Yliperämies Robert Söderblomin mukaan perjantaisin laivalle tulee vähemmän rekkoja, mutta enemmän henkilö- ja asuntoautoja.

tiperämieheksi ja olen työskennellyt samalla laivoilla. Ennen tätä olin vuoden M/S Bothniassa, mutta Afrikan touhut alkoivat vähän kyllästyttää, Holm naurahti. Holmin kanssa sääkannella on perämies Mathias Sjöholm, joka nähtiin edellisellä lomalla MEPAn golfkisoissa Naantalissa. Hän on pelannut golfia seitsemän vuotta ja seilausvuosia on takana kymmenen. – Olen käynyt koulut Turussa ja seilannut pääosin Finnlinesilla ja Eckerö -konsernin aluksilla, Sjöholm kertoi

Monet matkustajat ovat kiitelleet laivan toimintaa ja konseptia

Kansipäällystöön kuuluu päällikön lisäksi kolme perämiestä. Helsingin päässä voidaan jo ajaa ilman luotsia, Viron puolella pitää samanaikaisesti olla kahdella henkilöllä luotsivapautus, mikä on tavoitteena.

Kielen opiskelua työssä Sääkannelle saapuneen yliperämies Robert Söderblomin mukaan linja on saatu hyvin käyntiin ja matkustajat ovat löytäneet laivan. Hän meni laivalle jo Liverpoolissa ja oli mukana telakoinnissa. – Se oli hyvää oppia. Jatkamme töitä aina viikonloppuisin, kun laiva seisoo Muugassa. Huolto- ja korjaustyöt suunnitellaan yhdessä kansimiehistön kanssa. Joskus ehditään käydä Muugan merimieskirkollakin, Kaarinassa asuva Söderblom sanoi. Hän suorittaa työn ohella luotsikirjoja Muugan päähän. Viron kielessä mies saa hyvää harjoitusta kommunikoimalla lai3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Päällikkö Johannes Jalava ja Mathias Sjöholm.

valla työskentelevien virolaisten merenkulkijoiden kanssa. Yliperämies vastaa lastitöistä ja ajaa vahtia yleensä vain, kun on uusia perämiehiä tai silloin, kun hoidetaan vahtipäällikön ruokatuurauksia. Merimatka satamien välillä kestää reilut kaksi ja puoli tuntia parinkymmenen solmun nopeudella. Yön aikana ajetaan hiljaa siten, että ollaan aamulla Helsingissä lastaamassa.

Tekniikkaa komentosillalle Kotkassa merikapteeniksi opiskellut Johannes Jalava tuli laivan päälliköksi Viking Linelta toimittuaan sitä ennen M/S Finlandialla yliperämiehenä ja vikaeeraavana päällikkönä. Hän tuli ensimmäisen kerran Eckerölle vuonna 2005. – Komentosillalla on jo tehty paljon muutoksia, muun muassa toinen ECDIS -järjestelmä asennettiin. Tarkoitus on myös siirtyä elektroniseen laivapäiväkirjaan. Helsingissä asuva Jalava kertoi.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Linja toimii todella hyvin ja se on kiinnostanut myös mediaa. Rekkakuskeille ja matkustajille on suuri etu, että ei tarvitse kummassakaan päässä ajaa keskikaupunkien ruuhkissa. Jalavan mukaan varustamon linjana on toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Englantilaisten jäljiltä muutettiin käytäntöjä. Harmaat vedet pumpataan maihin ja sekä pää- että apukoneita ajetaan Nesteen vähärikkisellä RMB -bunkkerilla, jota tankataan Helsingin päässä Lotus -bunkkerialuksesta.

Merimatka Helsingin ja Muugan välillä kestää reilut kaksi ja puoli tuntia

Huoltotöitä viikonloppuisin Finbo Cargon koneosastoon kuuluvat konepäällikön lisäksi neljä konemestaria, sähkömies, konekorjausmies, sekä kolme moottorimiestä, joista kaksi ajaa vahtia. – Laiva on satamassa vain vähän aikaa, joten koneiston huoltotyöt pitää suunnitella tarkasti. Ne tehdään pääosin viikonloppuisin, kun laiva seisoo Muugan satamassa, ykkösmestari Niklas Wangel kertoi. Kotkassa 1999 valmistunut konemestari kuuluu myös Eckerö -konsernin paluumuuttajiin. Hän on välillä seilannut Engshipilla, Borella ja Langhilla. Finbo Cargolla on neljä pääkonetta sekä kaksi apukonetta, kaikki Wärtsilän tuotantoa. Merimatka on varsin lyhyt ja akseligeneraattori on vain vähän aikaa käytössä, joten apukoneilla on paljon käyttöä. Huollot ja niiden ajoitus ovat tärkeitä. Niklas Wangel esitteli konehuonetta merimatkan aikana, jolloin päivämiehillä 7

1.konemestari Niklas Wangel seilasi aikoinaan M/S Translandiassa ja palasi pitkä tauon jälkeen Eckerö Linelle.

ori erilaisia töitä hoidettavanaan. Perinteisen sorvin ääressä oli konekorjausmies Patrick Lillvik, kun kierros meni verstaan läpi. Alhaalla nähtiin painolastiveden käsittelylaitteisto, joka oli asennettu jo englantilaisten aikana. – Ropax -aluksessa ei kovin paljon tarvita suuria painolastioperaatioita, vain kallistustankkipumppaukset ja trimmaukset tasakölille, jolloin aluksen kulku on optimaalista, Wangel selvitti. Ison laivan konehuoneessa on paljon portaita, joiden kiipeäminen pitää yllä hyvää kuntoa, mitä Niklas Wangel pitää bonuksena.

Helsingissä asuva mies on työskennellyt aikaisemmin M/S Finlandialla ja Viking Linella. Andresilla on paljon kokemusta myös maatyöpaikoista, mutta hän viihtyy erittäin hyvin laivatyössä. Finbo Cargolla menee ruokaa paljon, sillä merimatka on juuri sopivan mittainen.

Henkilökunta hallitsee erikoisruokavaliot ja kasvisruuat, joita kysellään paljon

Ruokahuolto toimii Tilavassa keittiössä kaikki on lähellä, joten taannoin laivalla aloittanut kokki Andres Jallai aikoo pitää kuntoa yllä kävelemällä ja treenillä laivan suuressa kuntosalissa. – Meillä on talouspuolella hyvä porukka ja on mukavaa tehdä hommia yhdessä, hyväntuulinen Andres kertoi. 8

Henkilökunnalla on hallussa erikoisruokavaliot ja kasvisruuat, joita kysellään yhä enemmän. – Ruokalistat tehdään kerralla 6-8 viikon päähän. Rekkakuskien ruokailutottumukset pitää ottaa huomioon, Andres suunnitteli.

Työtilat ovat keittiöhenkilökunnan mielestä asianmukaiset ja ne on helppo pitää puhtaana. Cateringhenkilökuntaa on myös kassalla ja salissa ja isommat ja kiireiset työt tehdään yhdessä.

Suomen lipun alla Viroon MEPAssa muistellaan usein vanhaa hyvää aikaa, kun parivaljakko ”Transu&Norsu” (Translandia ja Nordlandia) ajoivat Helsingin ja Tallinnan väliä. Nyt Eckerö Line on palannut kahden aluksen liikennöintiin ja tarjoaa Finbo Cargon mukana todella miellyttävän vaihtoehdon suositulle matkalle Suomenlahden yli. Vapaavahdissa kerrottiin toistakymmentä vuotta sitten, kuinka rocktähti Alice Cooper matkusti M/S Translandialla eteläiseen naapuriin ja jatkoi konserttikiertuettaan Tallinnassa. Samanlaisen rauhallisen matkan voi nyt tehdä Finbo Cargolla.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Eckerö line FRÅN NORDSJÖ TILL MUUGA Eckerökoncernen överraskade positivt i våras genom att köpa två finskflaggade fartyg. M/S Transporter återvände till tonnaget efter en liten paus, men M/S Finbo Cargo är en ny bekantskap. Kompetent sjöpersonal hittades till båda fartygen.

opaxfartyget Finbo Cargo trafikerar två gånger om dagen mellan Nordsjö och Muuga hamn öster om Tallinn. Fartyget köptes begagnat i våras och sattes i trafik lagom till sommarsäsongen. Perfekt då Eckerö Line slog ett nytt passagerarrekord i juli. Fartyget är byggt år 2000 i Spanien och gick tidigare på linjen Liverpool–Dublin. – Först besökte vi varvet i Nådendal. Men arbetena fortsatte när fartyget sattes i trafik, konstaterar den upptagne maskinchefen Sten-Erik Remmer. Precis som många andra är han en ”återflyttare” – en gång i tiden gick han över till Finnlines i samband med en fartygsaffär och kom nu tillbaka till Eckerökoncernen. När Frivakt är på besök renoveras hytterna i besättningens bostadsutrymmen. – Tanken är att det även ska byggas bastur för långtradarchaufförerna och besättningen, berättar pursern Petri Siikarla som kommit från M/S Finlandia. Han har seglat länge för passagerarfartygsrederierna, men har också jobbat

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

i land i Australien, USA och Kanada. Siikarla studerade vid Hagainstitutet och har tidigare arbetat som skeppsmäklare på Nielsen och på ME-Groups fusionerade skeppsfurneringsföretag Trapp & Klingstedt. Han tycker att personalen samarbetar väl. Det märks att det finns gott om yrkes-

Många passagerare har berömt fartygets verksamhet och koncept kompetensen då man fick fartyget i drift knappt en och en halv månad efter överlåtelsen. – Vi bär till och med in provianten tillsammans. Vi får proviant i båda ändar, men mest i Helsingfors. Försäljningsvarorna kommer från ME Group, säger Siikarla. Bland passagerarna finns förutom lång-

tradarchaufförer även barnfamiljer, husbilisförare och motorister. Många har berömt fartygets verksamhet och koncept.

Lastning och lossning Finbo Cargo har ett par tusen filmeter. I Helsingfors kör man in genom akterporten och passagerartrafiken leds upp för en ramp till väderdäck. Däcksmännen och styrmännen dirigerar passagerartrafiken som har anlänt till porten i ett följe. – Det finns sju man på däck. I Muuga sköter vi själva surrning och lossning av lasten, berättar matros och vikarierande båtsman Jan Holm från Hangö. Holms väg till Eckerö har varit lång: från sjöfartsskolan i Drumsö via olika rederier. Han studerar dessutom till sjökapten i Åbo. – Jag studerade till vaktstyrman med vuxenutbildningsstöd och har jobbat ombord parallellt. Innan jag kom hit var jag ett år på M/S Bothnia, men jag började tröttna på stöket i Afrika, skrattar Holm. Tillsammans med Holm på väderdäck finns styrman Mathias Sjöholm, som vi 9

såg på SSB:s golftävling i Nådendal förra ledigheten. Han har spelat golf i sju år och seglat i tio. – Jag studerade i Åbo och har mest seglat med Finnlines och Eckerökoncernens fartyg, berättar Sjöholm. Däcksbefälet består av befälhavaren och tre styrmän. I Helsingfors kan man redan köra utan lots, i Estland måste två personer ha lotsbefrielse samtidigt, vilket är målet.

Språkstudier på jobbet Enligt överstyrman Robert Söderblom som kommit till väderdäck har linjen kommit igång bra och resenärerna har hittat till fartyget. Han gick ombord redan i Liverpool och var med vid dockningen. – Det var en bra lärdom. Vi fortsätter alltid att jobba på veckosluten när fartyget står i Muuga. Underhåll och reparationer planeras tillsammans med däcksmanskapet. Ibland hinner vi besöka sjömanskyrkan i Muuga, säger Söderblom, som bor i S:t Karins. Vid sidan av arbetet avlägger han lotsbrev för Muuga. Han övar på estniska genom att kommunicera med de estniska sjöfararna som arbetar på fartyget. Överstyrman ansvarar för lastarbetena och håller vanligtvis vakt endast när det finns nya styrmän ombord eller när man hoppar in under vakthavande befälets matrast. Sjöresan mellan hamnarna tar drygt 2,5 timmar med en hastighet på tjugo knop. Nattetid kör man långsamt så att man kan lasta på i Helsingfors på morgonen.

Personbilstrafiken hänvisas till väderdäck, där bland andra Jan Holm och Mathias Sjöholm dirigerar trafiken.

– Det har redan gjorts många förändringar på kommandobryggan, bland annat har vi installerat ett annat ECDIS-system. Vi ska också övergå till en elektronisk loggbok, berättar Helsingforsbon Jalava. Linjen fungerar mycket bra och den har väckt mediernas intresse. En stor fördel för både långtradarchaufförer och pas-

Linjen fungerar mycket bra och den har väckt mediernas intresse

Teknik till kommandobryggan Befälhavare Johannes Jalava som har studerat till sjökapten i Kotka kom till fartyget från Viking Line. Innan dess arbetade han som överstyrman och vikarierande befälhavare på M/S Finlandia. Han kom till Eckerö för första gången 2005. 10

sagerare är att de inte behöver köra i innerstadens trängsel på någon av destinationerna. Enligt Jalava strävar rederiet efter en så miljövänlig och säker verksamhet som

möjligt. Man har ändrat engelsmännens rutiner. Gråvattnet pumpas i land och både huvud- och hjälpmaskinerna drivs med Nestes lågsvavliga RMB-bunker, som man tankar i Helsingfors från bunkerfartyger Lotus.

Underhåll på veckosluten Finbo Cargos maskinavdelning består av maskinchefen, fyra maskinmästare, en elektriker, en maskinreparatör och tre motormän, varav två sköter vakthållningen. – Fartyget ligger bara i hamn en kort stund, så maskinunderhållet måste planeras noga. Det sker främst under veckosluten då fartyget står i Muuga hamn, berättar maskinmästare Niklas Wangel. Wangel som utexaminerades till maskinmästare 1999 i Kotka är också en av Eckerökoncernens återflyttare. Genom åren har han seglat med Engship, Bore och Langh. Finbo Cargo har fyra huvudmaskiner 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Enligt kocken Andres Jallai fungerar samarbetet i köket och salen bra och alla hjälper varandra.

och två hjälpmaskiner, alla tillverkade av Wärtsilä. Sjöresan är ganska kort och axelgeneratorn är bara i drift en kort stund, vilket gör att man har stor användning av hjälpmaskinerna. Det är viktigt med underhållet och att det schemaläggs. Niklas Wangel visar oss maskinrummet under sjöresan, då dagmännen har olika arbeten att sköta. Maskinreparatör Patrick Lillvik står vid en traditionell svarv när rundvandringen går igenom verkstaden. Nedanför kan man se systemet för hantering av barlastvatten, som installerades redan under engelsmännens tid. – På ett ropaxfartyg behövs det inte så många stora barlastoperationer, bara tipptankspumpningar och trimningar till rät köl för optimal fartygsgång, förklarar Wangel. I fartygets maskinrum finns det många trappor som ser till att personalen håller sig i form, vilket Niklas Wangel ser som en bonus.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Fungerande bespisning I det rymliga köket finns allt nära och därför tänker kocken Andres Jallai som nyligen börjat på fartyget hålla sig i form genom att promenera och träna i fartygets stora gym. – På ekonomisidan är vi ett bra gäng som har roligt när vi jobbar tillsammans, berättar den gladlynte Jallai. Jallai bor i Helsingfors och har tidigare jobbat på M/S Finlandia och Viking Line. Han har även gedigen erfarenhet av att jobba i land, men han trivs väldigt bra ombord. På Finbo Cargo går det åt mycket mat eftersom sjöresan är precis lagom lång. Personalen kan få specialkost och vegetarisk kost, som efterfrågas allt mer. – Vi gör menyer för 6–8 veckor åt gången. Vi måste också ta hänsyn till långtradarchaufförernas matvanor, säger Jallai. Kökspersonalen tycker att arbetslokalerna är ändamålsenliga och enkla att

hålla rena. I kassan och salen finns det även cateringpersonal, och vid större och brådskande jobb samarbetar man.

Under finsk flagg till Estland På SSB tänker vi ofta tillbaka på den gamla goda tiden då radarparet ”Transu & Norsu” (Translandia och Nordlandia) åkte mellan Helsingfors och Tallinn. Nu trafikerar Eckerö Line återigen med två fartyg och Finbo Cargo erbjuder ett mycket trevligt alternativ för den populära resan över Finska viken. För mer än tio år sedan skrev vi i Frivakt om hur rockstjärnan Alice Cooper reste med M/S Translandia till grannlandet i söder och fortsatte sin turné i Tallinn. Samma fridfulla resa kan man nu göra med Finbo Cargo. ò

International Seafarers’ Welfare Awards 2019 winners The winners were revealed at the end of Inmarsat’s exclusive Crew Welfare event for London International Shipping Week.

rganised by ISWAN, the awards give seafarers the chance to say thank you to the companies, organisations and individuals who have provided them with the highest quality welfare services and facilities. For the first time in the awards’ history, seafarers this year judged the shortlisted entries and decided the winners as well as making the initial nominations. The ISWAN Award for Outstanding Support of Seafarers’ Wellbeing, was presented to Shell Ship Management. ISWAN’s expert advisors were very impressed with Shell’s Resilience programme and the company’s contribution to improving the wider industry’s response to mental health at sea. Port of the Year: Port of Singapore. The Maritime Port Authority of Singapore (MPA) works closely with partners in welfare services to en-

sure seafarers can maximise their time in port, including jointly developing an on-demand bus service. Shipping Company of the Year: Teekay Shipping provides free internet to all its ships and a support line for seafarers experiencing challenges in their work of personal life. The company provides modern gym equipment on board and social interaction is encouraged with onboard team competitions. Seafarer Centre of the Year: Seafarers visiting Liverpool Seafarers Centre can take advantage of facilities such as a bar with a shop, an outdoor all-weather area with seating, and a games area including a full-size snooker table. The centre recently introduced the services of a Clinical Psychologist and is open every day, often extending its closing time to meet the needs of seafarers arriving late at night.

The Dr Dierk Lindemann Welfare Personality of the Year: Garry South is on call 24 hours a day as a Port Chaplain for Port Hedland Seafarers Centre in Australia. He visits an average of two ships per day, and provides bereavement counselling in the aftermath of 6 to 8 fatalities on average each year in ships visiting Port Hedland. He also handles complaints from seafarers about working conditions on board, makes hospital visits, provides transport to visiting seafarers, raises funds for the centre, and organises 2,000 Christmas gift bags to be distributed to 90 ships in the two weeks over Christmas. International Seafarers’ Welfare and Assistance Network would like to thank the host and Headline Sponsor, Inmarsat and other sponsors: the International Chamber of Shipping, Wrist Ship, Garrets, MF Shipping Group, ShipMoney and the International Christian Maritime Association. ò 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Nybörjare

Konttilaivalta suoraan koulun penkille Vapaavahti ehti tavata Ypäjältä kotoisin olevan opiskelijan, jonka harjoittelujakso M/S Ailan konehuoneessa oli juuri päättynyt. Kuka olet, mistä oppilaitoksesta tulet ja paljonko opiskelua on jäljellä? Olen Kalle Käkönen ja opiskelen vahtikonemestariksi Winnovassa Raumalla, jossa aloitan parin päivän päästä kolmannen vuoden. Miksi lähdit merille ja oliko ala tuttu entuudestaan? Muutamia sukulaisia on ollut merillä, mutta kavereiden kanssa päätettiin yhdessä lähteä kokeilemaan merihommia. Miten olet viihtynyt laivatyössä? Hyvin täällä viihtyy. Olen aina ollut kiinnostunut koneista ja dieselmoottoreista. Ovatko ala ja koulutus vastanneet odotuksiasi? Kyllä ovat, mitä joitain pikku yllätyksiä on ollut. Tätä laivaa ennen olen ollut Baltic Ameliessa, Fennicassa, Wasa Expressissa, Finnpulpissa ja Lauralla. Aika kuluu töissä nopeasti. Keneltä olet oppinut eniten harjoittelun aikana? Täällä M/S Ailalla harjoitteluvastaaviani ovat olleet Atte ja Matias. Ja Matti on hyvä ciiffi. Miten vietät vapaa-aikaa laivalla ja maissa? Laivalla käyn salilla ja saunassa ja katselen televisioita. Maissa aika kuluu kavereiden kanssa. Missä olet viiden vuoden päästä? Hyvin todennäköisesti olen tällä alalla – 10 vuoden päähän en vielä osaa ennustaa. Onko tämä sinulle oikea ala? Kyllä tämä tuntuu hyvältä ammatilta.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Hinaajayhdistys suomalaisjohdossa Satamahinaustoiminta on Euroopassa järjestäytynyt vuonna 1963 perustetun järjestön alle. European Tugowners Association -yhdistykseen kuuluu nyt 90 jäsenvarustamoa 26 maasta. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

eväästä asti yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut merikapteeni Kimmo Lehto, joka siirtyi tehtävään varapuheenjohtajan paikalta. Alfons Håkans -varustamon turvallisuuspäällikkönä toimiva Lehto on edustanut työnantajaansa Euroopan hinaajayhdistyksessä vuodesta 2011 asti. – Yhdistys edustaa yli 900 eurooppalaista satamahinaajaa. Suomesta ei Alfons Håkansin lisäksi ole muita jäseniä, Kimmo Lehto kertoi. ETA (European Tugowners Association -yhdistys) tekee jäsenvarustamoiden ja muiden toimijoiden kanssa työtä merenkulun turvallisuuden, toimivuuden ja yhteistyön parantamiseksi. Työhön sisältyy vaikuttajaviestintää ja koko merenkulun tunnetuksi tekemistä. – Yhdistys järjestää omia tapahtumia ja osallistuu kansainvälisiin merenkulun seminaareihin, joissa päästään verkostoitumaan ja ajamaan jäsenvarustamoiden etua, Lehto selvitti.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Seuraavana on vuorossa ETA:n syyskonferenssi Rotterdamissa ja maaliskuussa ollaan mukana järjestämässä European Shipping Week -tapahtumaa Brysselissä.

Hinaustyön turvallisuus Kimmo Lehto esitteli Tussitaikureiden ETA -yhdistykselle tekemää hienoa videota, jossa väännetään turvallinen satamahinaustoiminta yksikertaiseen viestiin. – Avustettavan aluksen, luotsin ja hinaajan yhteistyö ja hyvä kommunikointi on tärkeää. Pitää myös selvittää monta asiaa, kuten mihin hinaaja kiinnitetään ja millaiset ovat avustettavan aluksen ohjailuominaisuudet, Lehto korosti. Helsingin Vuosaaren satamassa Alfons Håkansin hinaajat avustavat säännöllisesti suuria konttialuksia. Kiinalaiset sellulaivat käyttävät kahta hinaajaa jolloin viestinnässä pitää huomioida, kummalle puhutaan. Ulkomaiset avustettavat laivat ottavat yleensä suomalaisen luotsin, jolloin kommunikointi helpottuu.

YHTEISPELIÄ Vuosaareen säännöllisesti ajavat suuret kiinalaiset sellulaivat, kuten kuvan Tian En, ottavat kolme hinaajaa tullessaan – lähtiessä riittää kaksi.

– Luotsien kanssa pidetään muutenkin säännöllisesti palavereja ja sovitaan asioista. Nesteen satamia lukuun ottamatta Suomen satamilla ei ole omia sääntöjä hinaustoiminnasta, Lehto kertoi. Ennen laituriin tuloa pitää myös suunnitella aluksen manöveeraukset ja sopia kiinnitystoimenpiteet satamavalvojien kanssa.

Kansainvälistä yhteistyötä Alfons Håkans on ollut ETA -yhdistyksen jäsenenä yli kolme vuosikymmentä ja on Euroopassa tullut tutuksi paitsi johtavana satamahinausoperaattorina, niin myös pelastusyhtiönä. – Monet Euroopan hinaajayhtiöt kilpailevat keskenään, mutta voivat olla myös yhteistyökumppaneita, Kimmo Lehto sanoi. Hän viittasi haverialusten pelastustöihin, joihin sopivaa kalustoa on kerätty muilta hinaajaoperaattoreilta. Alfons Håkans toimi pääurakoitsijana esimerkiksi 16

Ahvenanmeren eteläpuolella kaatuneen M/S Janran kääntämisessä. Alfons Håkans on tehnyt yhteistyötä muun muassa hollantilaisen Smit Salvagen kanssa, taannoin esimerkiksi Virossa karille ajaneen tankkialus Kyeema Spiritin irroituksessa ja hinauksessa. – Meidän ja koko European Tugowners Association -yhdistyksen päätoimiala on kuitenkin satamahinaus. Pyrimme yhdessä alan toimijoiden kanssa edelleen kehittämään toimintamalleja ja yhteistyötä siten, että tuottamamme satamahinauspalvelu lisäisi avustettavien laivojen satamakäyntien tehokkuutta ja turvallisuutta., Lehto painotti. Satamahinaus on erittäin tärkeä osa merikuljetuslogistiikkaa ja oikea-aikaisen sekä laadukkaan palvelun tuottaminen hyödyntää koko logistiikkaketjua. Yhteistyönä syntynyt uusi video ”Efficient and safe Harbour towage operations” löytyy Alfon Håkansin kotisivuilta alfonshakans.fi .

– Aluksella oleva suomalainen luotsi ohjaa hinaajien toimintaa. Hän määrää hinaustehot prosentteina hinaajan kokonaistehoista ja määrittää vetosuunnat kellonaikoina siten, että laivan keula on kello kaksitoista, M/S Hectorin päällikkö Jouni Toivonen kertoi. Alfons Håkansin hinaajista Hector toimi keulassa ja Pallas ahterissa. Tian En -laivan lähtöä edeltävät päivät olivat tuulen vuoksi kiireisiä hinaajamiehille, kun myös risteilijät tarvitsivat apua.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Finsk ledning i bogserbåtsförening Hamnbogseringsverksamheten i Europa är organiserad i European Tugowners Association, som inrättades 1963. Idag har föreningen 90 medlemsrederier från 26 länder.

edan i våras är föreningens ordförande sjökapten Kimmo Lehto, som innan dess hade uppdraget som vice ordförande. Lehto är säkerhetschef på rederiet Alfons Håkans och har representerat sin arbetsgivare i Europas bogserbåtsförening sedan 2011. – Föreningen företräder över 900 europeiska hamnbogserare. Från Finland finns det inga andra medlemmar än Alfons Håkans, berättar Kimmo Lehto. European Tugowners Association (ETA) arbetar tillsammans med medlemsrederierna och andra aktörer för att förbättra säkerheten, funktionen och samarbetet inom sjöfarten. Arbetet består av att kommunicera med beslutsfattare och sprida information om hela sjöfartsbranschen. – Föreningen ordnar egna evenemang och deltar i internationella sjöfartsseminarier, där man nätverkar och bevakar medlemsrederiernas intressen, förklarar Lehto. Näst på tur står ETA:s höstkonferens i Rotterdam och i mars är man med och arrangerar European Shipping Week i Bryssel.

Säkerheten inom bogseringsarbetet Kimmo Lehto visar en snygg video som Tussitaikurit gjort åt ETA, där man på ett enkelt sätt förmedlar budskapet om en säker hamnbogseringsverksamhet. – Det är viktigt med samarbete och god kommunikation mellan fartyget som assisteras, lotsen och bogserbåten. Det är också många detaljer som måste redas ut, till exempel var bogserlinan ska fästas och vilka manövreringsegenskaper det assisterade fartyget har, understryker Lehto. I Nordsjö hamn i Helsingfors assisterar Alfons Håkans bogserbåtar regelbundet

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

stora containerfartyg. De kinesiska massafartygen använder två bogserbåtar, så man måste vara uppmärksam på vilken båt man kommunicerar med. Utländska fartyg tar ofta ombord en finsk lots, vilket underlättar kommunikationen. – Även i övrigt har man regelbundna möten med lotsarna och gör överenskommelser med dem. Med undantag för Nestes hamnar har hamnarna i Finland inga egna regler för bogseringsverksamheten, berättar Lehto. Före ankomsten till kajen måste man också planera manövreringarna och komma överens om förtöjningen med hamnövervakarna.

Internationellt samarbete Alfons Håkans har varit medlem i ETA i mer än trettio år och har gjort sig känd som Europas ledande hamnbogseringsoperatör och bärgningsbolag. – Många av de europeiska bogserbåtsbolagen konkurrerar med varandra, men kan också vara samarbetspartner, säger Kimmo Lehto.

Han syftar på bärgningen av haverister, då man har tagit hjälp av andra bogserbåtsoperatörer med lämplig utrustning. Till exempel var Alfons Håkans huvudentreprenören vid vändningen av M/S Janra som kantrat söder om Ålands hav. Alfons Håkans har samarbetat med bland andra holländska Smit Salvage, exempelvis nyligen när man drog flott och bogserade Kyeema Spirit som stött på grund i Estland. – Vårt och European Tugowners Associations huvudsakliga verksamhetsområde är dock hamnbogsering. Vi arbetar tillsammans för att utveckla en effektiv och säker verksamhet, betonar Lehto. Hamnbogseringen är en mycket viktig del av sjötransportlogistiken och högklassig service som tillhandahålls i rätt tid gynnar hela logistikkedjan. Videon ”Efficient and safe harbour towage operations” är ett resultat av samarbetet mellan ETA och Alfons Håkans och den finns på alfonshakans.fi. ò

Kimmo Lehto berättar att Håkans bogserbåtar även arbetar med isbrytning. Bolaget har lång erfarenhet av isbrytning i Saimen. Nu i vinter börjar bogserbåten Calypso operera i Saimen med en motordriven löstagbar bog som precis har byggts färdigt i Nådendal.

Meriklusteri tarvitsee osaajia Aalto-yliopiston jäätankki kävi kolmen vuoden aikana läpi perusteellisen remontin. Altaassa voidaan tutkia alusten ja rakenteiden käyttäytymistä jäissä. Suomalaiselle merenkululle jääolosuhteiden hallinta on välttämätöntä.

emontin aikana päivitettiin aaltokone, uusittiin altaan jäähdytysjärjestelmä, mittausinstrumentteja sekä altaan sillan vaunu. Altaan koko on 40 x 40 metriä ja sen syvyys on 2,8 metriä. Aalto-yliopiston meritekniikan professori Pentti Kujala esitteli jäätankin toimintaa Meriliiton jäsenille elokuun lopulla. – Jään tutkimuksessa kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Aallon meritekniikan osasto tutkii talvimerenkulkua sekä jäätankkikokeilla, teoreettisella mallinnuksella että täysmittakaavakokeissa esimerkiksi jäänmurtajilla, Kujala kertoi. Vierailun aikaan altaalla oli norjalaisia tutkijoita, jotka tekivät seuraavan kokeen valmistelutöitä. Suomalainen jäätutkimus ja talvimerenkulun osaaminen ovat huippuluokkaa. Aalto-yliopisto on alan

uranuurtaja ja tekee yhteistyötä monen kotimaisen toimijan, kuten Aker Arcticin, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Wärtsilän kanssa. Aalto käy myös neuvotteluja yhteistyöstä Meyer Turku- ja Rauma Marine Constructions telakoiden kanssa. – Meidän pitää osata suunnitella ja rakentaa aluksia, joita voi tehokkaasti operoida ja jotka kestävät arktisissa olosuhteissa, Kujala korosti. Aalto-yliopiston meritekniikan osastolle on tulossa kaksi uutta professuuria. Meneillään on useita talvimerenkulkuun liittyviä tutkimushankkeita, kuten simulaatiomalli tulevaisuuden jäänmurtotarpeesta Suomessa. Meritekniikan opiskelijat ovat työllistyneet hyvin jo opiskelun aikana. Suomi on merkittävä talvimerenkulkumaa ja meriklusteri on hyvä työllistäjä. Professori Kujala kannustaa nuoria hakeutumaan kansainväliselle ja mielenkiintoiselle alalle. – Meritekniikka tarvitsee lisää väkeä. Pitkän matematiikan lukeneille haluamme olla hyvä vaihtoehto. Ei kaikkien kyvykkäiden opiskelijoiden tarvitse pyrkiä oikeus- tai lääketieteelliseen, Pentti Kujala totesi. Aalto-yliopistosta valmistuneet toimivat suunnittelu- ja tutkimustehtävissä telakoilla, tutkimuslaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, varustamoissa ja valtionhallinnon laitoksissa. 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Professori Pentti Kujala esitteli Aalto yliopiston meritekniikan osaston toimintaa Meriliiton jäsenille. Pentti Kujala on ollut mukana myös J/M Polariksella suoritetuissa jääkokeissa.

Sjöfartsklustret behöver kompetens Aalto-universitetets istank totalrenoverades under tre års tid. I bassängen kan man undersöka hur fartyg och konstruktioner beter sig i is. Den finländska sjöfarten måste definitivt kunna hantera isförhållanden.

nder renoveringen moderniserade man vågmaskinen och förnyade bassängens kylsystem, mätinstrument och vagnen till bassängens brygga. Bassängen är 40 x 40 meter och 2,8 meter djup. Aalto-universitetets professor i marinteknologi Pentti Kujala presenterade istankens funktion för Sjöfartsförbundets medlemmar i slutet av augusti. – Internationellt samarbete är viktigt inom isforskningen. Aaltos avdelning för marinteknologi forskar om vintersjöfart genom tester i istanken, teoretisk modellering och fullskaliga tester till exempel med isbrytare, berättade Kujala. Under besöket befann sig några norska forskare vid bassängen och förberedde nästa test. Finlands isforskning och kompetens i vintersjöfart håller toppklass. Aalto-universitetet är en föregångare i branschen och samarbetar med många inhemska aktörer som Aker Arctic, Teknologiska forsknings-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

centralen VTT och Wärtsilä. Aalto-universitetet förhandlar också om samarbete med skeppsvarven Meyer Turku och Rauma Marine Constructions. – Vi måste kunna planera och bygga fartyg som kan opereras effektivt och som håller i arktiska förhållanden, poängterade Kujala. Aalto-universitetets avdelning för marinteknologi kommer att få två nya professurer. Vid universitetet pågår flera forskningsprojektet om vintersjöfart, till exempel en simuleringsmodell över framtidens behov av isbrytning i Finland. De som studerar marinteknologi har fått sysselsättning redan under studietiden. Finland är ett betydelsefullt land inom vintersjöfarten och sjöfartsklustret är en bra arbetsgivare. Professor Kujala uppmuntrar ungdomarna att söka sig till denna internationella och intressanta bransch. – Marinteknologin behöver mer folk. Vi vill vara ett bra alternativ för dem som har studerat mycket matematik. Alla begåvade studenter behöver inte sträva efter det juridiska eller medicinska området, konstaterade Pentti Kujala. De som har utexaminerats från Aalto-universitetet arbetar med konstruktion och forskning på skeppsvarv, forskningsinstitut, planeringsbyråer, rederier och statliga institut. ò

Seilorit Turun Saaristossa Baltic Princessin porukka vietti kesän viimeisiä sunnuntai-päiviä auringon alla.

loinen joukko merimiehiä odottaa innokkaana valkenevaa päivää. Matka Kaljaasi Olgalla voi alkaa! Astumme vuonna 1885 rakennettuun purjelaivaan, josta voi aistia menneen ajan tunnelmaa. Pituuttakin tältä puiselta upeudelta löytyy huimat 20 metriä. Alukselta löytyy myös pieni sauna ja viehättävä kabinetti tila. Kapteenina, sekä päivän isäntänä toimi rautainen alan ammattilainen, Kimmo Hotanen. Hän sai meidät tuntemaan itsemme tervetulleiksi. Moottorien käynnistyttyä, on pian tietovisan vuoro. Ennen monia tiukkoja kysymyksiä, saamme nauttia raikkaasta meri-ilmasta ja Turun kauniista saaristosta. Toinen toistaan upeampia huviloita siintää horisontissa. Samoin seuraava etappimme, Seili.

Meripäivän kohokohta Nauvoon, Seilin saarelle on odotettu. Matkaa Turusta tulee noin 30 kilometrin verran. Sairaalasaaren maineen saanut Seili on täynnä historiaa, kauniita maisemia ja löytyypä sieltä myös idyllinen kahvila-ravintola. Huikopalan tarpeessa voi kahvilan antimista nauttia pientä suolaista, tai tilata isompaa ateriaa ala carte -listalta. Historian nälkäiset nauttivat puisen museokirkon kauneudesta, jonne on mahdollista tutustua pientä maksua vastaan. Käynti vanhan mielisairaan kolkoilla käytävillä on sekin kokemuksen arvoinen. Rajallisen ajan puitteissa jatkamme matkaamme kohti purjehduslaivaa. Päästyämme takaisin Kaljaasi Olgalle, on tietovisan voittajajoukkue selvillä. Saattoipa siitä pienen palkinnonkin saada!

Tuulen ollessa sopiva oli aika avata Olgan purjeet! Saimme nauttia hetkestä ilman moottorin pörinää. Kuinka rentouttavaa voi merellä ollakaan. Hurjapäille annettiin tämän jälkeen mahdollisuus kiivetä ylös mastoon. Korkeanpaikankammoisille en tätä suosittele! Pitkän päivän tultua päätökseen, merimiehet saivat aimo annoksen uusia kokemuksia kera parhaan seuran ja turvallisen kyydin. Näihin tunnelmiin hyvän porukan kanssa on hyvä päättää virkistävä päivä! Iloiset seilorit Baltic Princessilta.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Sjömännen i Åbo skärgård Baltic Princess personal tillbringade en av sommarens sista söndagar i solen.

tt glatt sjömansgäng väntar ivrigt på den gryende dagen. Resan med galeasen Olga kan börja! Vi går ombord på segelskeppet som är byggt 1885 och känner historiens vingslag. Denna skönhet av trä är otroliga 20 meter lång. Ombord finns en liten bastu och ett charmigt kabinett. Kapten och dagens värd är Kimmo Hotanen, som arbetar inom järnbranschen. Han får oss att känna oss välkomna. När motorerna har startat är det snart dags för frågesport. Men innan de kluriga frågorna får vi insupa den friska luften och Åbos vackra skärgård. Den ena vackra sommarvilla efter den andra skymtar i horisonten. Precis som vårt nästa mål, Själö. Havsdagens höjdpunkt, Själö i Nagu, är mycket efterlängtad. Från Åbo är det cirka

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

30 kilometer till Själö. Ön är känd som en sjukhusö och är full av historia och vackra landskap. Där finns dessutom en idyllisk restaurang som serverar både lättare rätter och en à la carte-meny. De som hungrar efter historia kan njuta av den vackra museikyrkan i trä mot en liten avgift. Ett besök i det gamla mentalsjukhusets dystra korridorer är också en upplevelse. Eftersom vår tid är begränsad måste vi återvända till segelskeppet. När vi kommer tillbaka till galeasen Olga har frågesportens vinnande lag utsetts. En litet pris utdelas också! Nu är vindförhållandena bra och det är dags att hissa seglen. Vi njuter av stunden till havs utan motorns brummande. Tänk vad rofyllt det kan vara på havet. Därefter

får våghalsarna möjlighet att klättra upp i masten. Rekommenderas inte för höjdrädda! När den långa dagen går mot sitt slut har sjömännen fått en rejäl dos med nya upplevelser i bästa möjliga sällskap på en trygg segling. I den här sinnesstämningen känns det bra att avsluta denna uppfriskande dag! ò De glada sjömännen på Baltic Princess

Konemiehistön virkistyspäivät M/S Finlandian koneosasto vietti virkistyspäiviä kahdessa erässä Tallinnassa

apahtumien suunnittelu alkoi keväällä – aluksi kartoitettiin pidetäänkö ne Suomessa vai Virossa. Ensimmäiset päivät päätettiin pitää Tallinnassa, mihin vaikuttivat muun muassa yhteistyökumppaneiden tarjoama ohjelma, sekä monelle mieluisa karting -rata. Myös muuta aktiviteettia oli tarjolla,kuten mielenkiintoinen ampumarata, jossa pääsi kokeilemaan erilaisia tuliaseita. Päivät suunniteltiin alkusyksyksi, jollain lomat on pidetty ja mahdollisimman moni pääsisi mukaan tapahtumaan. Osasto jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäinen osa retkeili 07.-09.09 ja toinen osa

19.-21.09. Ilmojen Herra suosi molempia ryhmiä ja loppukesän sää oli mitä parhain aktiviteettien harrastamiseen. Hotelliin kirjautumisen jälkeen suuntasimme kartingradalle, jonka jälkeen siiryimme illalliselle Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Ravintola Troikassa oli huima tunnelma - todellinen venäläinen illallinen. Oli tanssia, laulua ja hyvää ruokaa ja juomaa. Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan Wärtsilän Tallinnan toimipisteeseen. Sieltä lähdimme sitten poistamaan edellisenä iltana hankittua lievää päänsärkyä Tallinnan Tactical Shooting Cen-

teriin, jossa saimme ammuskella kaikenlaisilla aseilla. Oli pistoolia, kivääriä, rynnäkkökivääriä ja haulikkoa. Kokemisen arvoinen juttu, kaikin puolin. Pienen lepohetken jälkeen seurasi taas illallinen vanhassa kaupungissa. Ravintola Olde hansan Kings feast ei pettänyt sekään. Mahtava illallinen. Kiitos Wärtsilä, Port Maximal, Mepa, Konepäällystöliitto ja Eckerö line. Teitte tämän mahdolliseksi. Konejengi

Maskinpersonalens rekreationsdagar M/S Finlandias maskinavdelning hade rekreationsdagar i två omgångar i Tallinn.

laneringen av evenemangen började i våras – den första frågan var om de skulle hållas i Finland eller i Estland. Valet föll på Tallinn, bland annat på grund av samarbetspartnernas program och gokartbanan, som många såg fram emot. Där erbjöds också andra aktiviteter, som en intressant skjutbana där man får testa olika eldvapen. Dagarna förlades till början av hösten då de flesta har haft semester, för att så många som möjligt skulle kunna delta. Avdelningen delades in i två grupper, varav den ena gjorde utflykter 7–9 september och den andra 19–21 september. Vädrets makter stod på båda gruppernas sida och sensommarvädret var det bästa tänkbara för aktiviteterna. Efter incheckningen på hotellet styrdes kosan mot gokartbanan och därefter blev det middag i gamla stan i Tallinn. På restaurang Troika var stämningen uppslup22

pen – en genuin rysk kväll. Det var dans, sång och god mat och dryck. Dagen efter fick grupperna besöka Wärtsiläs verksamhet i Tallinn och sedan fortsatte man vidare till Tactical Shooting Center för att bli av med den lindriga huvudvärken från gårdagskvällen. Där fick man skjuta med allehanda vapen, bland annat pistoler, stormgevär (automatkarbiner) och hagelgevär. Det var på alla sätt en upplevelse. Efter en kort vila följde åter middag i gamla stan. Restaurang Olde Hansas Kings feast gjorde inte heller någon besviken. Maten var fantastisk. Tack Wärtsilä, Port Maximal, SSB, Maskinbefälsförbundet och Eckerö Line för att ni gjorde detta möjligt. Maskingänget

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

teksti ja kuva Pekka Karppanen

Kotkan meripäivät Kantasatamassa

Kotka Havsdagar i Kantasatama

Meripäiviä vietetään yleensä aurinkoisessa säässä. Myös vuoden 2019 tapahtuma meni helteisissä merkeissä. Samaan aikaan vietettiin myös puuvenemessuja pitkästä aikaa.

Solen skiner oftast under Havsdagarna och 2019 års evenemang var inget undantag. Parallellt pågick träbåtsmässan, som hade tagit en lång paus.

meripäivillä vieraili yli 200.000 ihmistä. Kotkan kau-

över 200 000 personer besökte Havsdagarna. Temat

pungin 140 -vuotinen taival oli torstain avajaisparaatin teemana ja se houkutteli ennätysmäärän yleisöä. Meripäiväneuvoksen ja -neuvoksettaren valinnassa korostui Kotkan historia. Pekka Savolainen ja Ulla-Maija Sievinen ovat vuoden 2019 meripäiväneuvos ja -neuvoksetar. Muusikko Mikko Kuoppala eli taiteilijanimeltään Pyhimys sai tämän vuoden Juha Vainio -palkinnon. Se on suuruudeltaan 6 000 euroa. Meripäivien lukuisat konsertit vetivät hyvin yleisöä. Lauantain V2 -areenan konsertti myytiin loppuun. Merenkulkijat viettivät perinteisiä kympin kahveja lauantaina 27.7. museolaiva Hyökyllä. Paikalla oli runsaat sata entistä ja nykyistä skönäriä. Merihistorian harrastaja Jukka Illman piti kiinnostavan esitelmän merimiesten salakuljetuksesta ja paljasti parhaita ”jemmoja”. – Älkää sitten kertoko näistä tullimiehille, heitti Jukka hienon esitelmän päätteeksi. Muutamat merimiehet innostuivat vielä kertomaan omia kokemuksiaan Jukalle. Esitelmän päätteeksi laivaisäntä Patu Patanen esitteli Hyökyn kätköistä löytynyttä salakuljetusvälineistöä. Talkoovoimin ylläpidetty museohinaaja Merikarhu oli seilannut Haminasta Kantasatamaan ja piti ovia avoimina vanhoille skönäreille ja muulle meripäiväyleisölle. . Kotkan MEPA oli myös pitkästä aikaa auki meripäivälauantaina. Kymenlaakson Merieläkeläiset pitivät kahvilaa Kotkan MEPAn tiloissa Kirkkokadulla.

för torsdagens invigningsparad var Kotka stad 140 år och den lockade en rekordstor publik. Vid valet av Havsdagarnas råd och rådinna 2019 framhölls Kotkas historia. Valet föll på Pekka Savolainen och Ulla-Maija Sievinen. Musikern Mikko Kuoppala med artistnamnet Pyhimys tilldelades årets Juha Vainio-pris, som uppgår till 6 000 euro. De många konserterna under Havsdagarna drog mycket publik. Lördagens konsert på V2-arenan var till och med slutsåld. Sjöfararna hade sitt traditionsenliga tiokaffe på lördagen den 27 juli på museifartyget Hyöky. På plats fanns drygt hundra före detta och nuvarande sjömän. Jukka Illman, som är intresserad av sjöhistoria, höll ett intressant föredrag om sjömännens smuggling och avslöjade de bästa gömmorna. – Gå nu inte och berätta det här för tullmännen, avslutade Jukka sitt trevliga föredrag. Några sjömän berättade ivrigt om sina egna upplevelser för Jukka och avslutningsvis visade redare Patu Patanen upp smuggelgods som hittats i Hyökys gömslen. Museibogseraren Merikarhu som hålls igång med gemensamma krafter hade seglat från Fredrikshamn till Kantasatama och höll dörrarna öppna för gamla sjömän och Havsdagarnas övriga besökare.. På lördagen höll SSB i Kotka öppet för första gången på länge. Kymenlaakson Merieläkeläiset hade kafé i SSB:s lokaler på Kirkkokatu.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Rauman merimuseo 15 vuotta Vuonna 2004 avatun museon juhlia vietettiin elokuussa Parpansalin tapahtumateltassa. Ilta skanssissa -tapahtumassa yhdistyivät merellinen musiikki ja yhdessäolo merihenkisten ystävien kanssa.

apahtuman avannut museonjohtaja Anna Meronen kiitti vuosien varrella toimineita vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita sekä erityisesti edellistä johtajaa, Hannu Vartiaista. Vanhassa merikoulussa toimiva museo on ollut erityisesti merimiesten suosiossa. Illan aikana nähtiin ja kuultiin yhteislaulua sekä uusien merilaulujen kilpailu. Lauluyhtyekilpailuun osallistui seitsemän lauluyhtyettä. Rauman Fli-

katten Göörin RFG Fliktett voitti merilaulukilpailun kappaleella ”Merikaupungin tytär” ja oli myös jaetulla ykkössijalla lauluyhtyekisassa Vähäpojat -yhtyeen kanssa. Mielenkiintoinen oli myös Porin kamarikuoron ensemblen esitys ”M/S Irman mysteeri”, joka kertoo viisi vuosikymmentä sitten kadonneen ja viime keväänä meren pohjasta löydetyn laivan kohtalosta. Video esityksestä löytyy MEPAn YouTube -kanavalta.

Raumo sjöfarts museum 15 år Museet som öppnades 2004 firade sitt jubileum i augusti i Parpansalis evenemangstält. Under evenemanget Ilta skanssissa kombinerades sjömansmusik och samvaro med havsvänner.

useidirektör Anna Meronen invigde evenemanget och tackade alla frivilliga och samarbetspartner genom åren, särskilt den förre direktören Hannu Vartiainen. Museet som huserar i en gammal skola har varit populärt speciellt bland sjömännen. Under kvällen fick vi se och höra allsång och en tävling i nya sjömansvisor. Tävlingen för ensembler hade sju deltagare. Rauman Flikatten Göörin RFG Fliktett vann tävlingen i sjömansvisor med stycket ”Merikaupungin tytär” och kom dessutom på delad förstaplats tillsammans med Vähäpojat i tävlingen för ensembler. ”M/S Irmas mysterium”, föreställningen av Björneborgs kammarkörs ensemble, var också intressant. Den handlade om ett fartyg som försvann för femtio år sedan och hittades på havets botten i våras. En inspelning av föreställningen finns på SSB:s YouTube-kanal.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

RFG Fliktett och museidirektör Anna Meronen.

Tytti Winterswijkin vuosikymmenet merimiesten ystävänä Rotterdamissa Presidentti Urho Kekkosen täyttäessä 60 vuotta syyskuussa 1960, reposaarelainen parikymppinen Tytti Malm teki lähtöä Mäntyluodosta ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen.

yseessä oli lomareissu aiemmin juhannustansseissa tavatun hollantilaisen laivan miellyttävän konepäällikön matkassa Rotterdamiin. Tapaamisen jälkeistä kirjeenvaihtoa seurasi tämä kohtalokas matka ja käynti Kees Winterswijkin kotona. Tytti jäi niiltä sijoiltaan asumaan sulhaspojan vanhempien luokse senkin jälkeen, kun työt kutsuivat merimiehen takaisin laivalle. Kees oli vanhempiensa ainokainen, ja kuten Tytti on kertonut, niin 26

he olivat alusta asti aivan ihania ihmisiä myös hänelle. Kotoutuminen uusiin oloihin alkoi heti. Seuraavana keväänä pari vihittiin, ja kesällä mentiin laivalla Suomeen esittäytymään kotiväelle. Rotterdam oli tuolloin ollut jo pitkään maailman suurimpia satamia. Vesiväylä ja satamaan tulo tekivät valtavan vaikutuksen Tyttiin, lähti Porin ”kahden laivan Mäntyluodosta”, josta hollantilaiset laivat hakivat sahatavaraa. Reposaarelaiset saivat tuolloin elantonsa sahasta, omasta sa-

tamasta ja konepajasta. Naisetkin toimivat laivojen lastaajina. Tyttikin ehti olla töissä kioskilla ja lastentarhassa pikkutätinä. Porissa käytiin kerran, pari vuodessa isommilla ostoksilla, ja nuoret myös tanssimassa. Tytti oli lapsena sanonut haluavansa tanssijaksi tai lastenhoitajaksi. Tytin ensimmäinen visiitti suomalaisten merimiesten pariin tapahtui pian Rotterdamiin saapumisen jälkeen Raili-serkkunsa kautta, joka oli töissä ”rannassa” sijainneella Suomen Merimieskodilla. Me3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Tytti ja Kees.

rimieskodin toiminta oli loppumassa, ja sitten eräs Thelma -niminen ystävä houkutteli hänet Rotterdamin merimieskirkolle. Tytti halusi suomenkielisten ihmisten pariin ja yhteyden Suomeen säilyvän. Tytin suomen kieli on edelleen luonnikasta reposaarelaista länsimurretta! Oman perheen perustamisen ja kahden tyttären syntymän jälkeen Kees oli jäänyt lasten takia maihin satamaan töihin. ”Ihan oikea valtamerten merimies Keeskin oli ollut ennen tapaamistamme; jäänyt Mauritiuksella ahteriin ynnä muuta”, totesi Tytti hymyillen, kun häntä tätä juttua varten puhutin.

Merimieskirkolla Jorma Bäckmanin ajoista lähtien Vuodesta 1970 alkaen Tytti on ollut säännöllisesti Rotterdamin kirkon töissä joko vapaaehtoisena tai palkattuna toisena emäntänä. Eläkkeellä tahti on ollut levollisen reipasta, myötätuntoista ja iloista. Tytti on myös erityisen ketterä, sitkeä ja monipuolinen ihminen, joka on koko ikänsä harrastanut kaikenlaista liikuntaa, joogaa ja tanssimista unohtamatta. Tytti käy vieläkin vapaaehtoisena vähintään kerran

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Tytti merkkipäivillään Rotterdamin merimieskirkolla.

viikossa kirkon töissä ja vetää sen lisäksi senioritapaamisia miehensä Keesin kanssa kuukausittain. Tytti huolehtii, ettei kukaan seniori vain jäisi unohduksiin. Merimieskirkolla Suomesta tulleet vuosivapaaehtoiset ja henkilökunta vaihtuvat säännöllisesti. Tytti on opastanut vuorollaan kunkin uuden työntekijän tai asiakkaan kirkon välittävään ilmapiiriin. Hänen kokemuksellaan, osaamisellaan ja tarinoillaan on merkityksensä tänäkin päivänä. Hollantiin tulee paljon uusia suomalaisia opiskelijoita ja ammatti-ihmisiä merenkulkijoiden, kuljettajien ja suomalais-hollantilaisen yhteisön lisäksi. Tytti muisteli aikoja, jolloin kirkolla kävi sekä merimiehiä että ”kotimerimiehiä”, jotka olivat asettuneet Hollantiin asumaan ja suomalaisnaisia, jotka olivat menneet Tytin tavoin hollantilaisen merimiehen kanssa naimisiin. Merimiehet vaihtoivat rahaa, käyttivät puhelinta ja menivät kulmille. Kotimerimiehet kävivät saunassa ja pyykkäämässä. Pappeja, kyytejä ja monenmoista palvelua tarvittiin. Tytti muisteli haikeana suomalaisnaisten elinikäistä ystäväpiiriä, joka oli usein koko perheen voimin kirkon talkoissa, tempauksissa ja myyjäisissä. Monet ystä-

vistään Tytti on joutunut hyvästelemään iäksi, ja osa ei jaksa enää osallistua. Kesäkuisilla mukavilla 80-vuotispäivillään Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon valoisissa ja nykyaikaisissa tiloissa Tyttiä juhli salillinen Suomesta ja ympäri Hollantia saapuneita ystäviä, perheenjäseniä ja sukulaisia ympärillään. Yllätysvieraana oli toinen Reposaaren kuuluisuus, Tytin koulukaveri ja nuoruudenystävä Eino Grön, jonka musiikkia kaikki ystävätkin olivat nuorina jo Suomessa kuunnelleet. Tiedän, että Tytti jakoi juhlapäivänsä ilon ja kiitollisuuden hiljaa ajatuksissaan myös kaikkien entisten ja nykyisten merimiesten ja rekkakuskien muistot mielessään. Tytti Winterswijk on saanut ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkin, samoin hänen miehensä Kees. Suomen tasavallan presidenteistä Tytti on tavannut työssään kolme: Urho Kekkosen, Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren. ò Ritva Pulli Kirjoittaja on merieläkeläinen, vapaaehtoistyöntekijä ja Tytin työtoveri 27

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

Tivano – Välimerellä kiinasta eurooppaan tuotua kappaletavara-

lastia oli määrä purkaa useassa Välimeren satamassa. Jo seuraavana päivänä, eli lauantaina 9. helmikuuta olisi siftaus Marseillesta Genovaan. Niinpä piti pikaisesti kerätä rahatilaukset koko laivaporukalta, jotta sunnuntaina olisi Italian valuuttaa saatavilla. Vaikuttava kokemus oli ensimmäinen lähtö: pääkonetta paineilmalla käynnistettäessä tuntui, kuin pommi olisi konehuoneessa pamahtanut. Osin korsteeniin rakennettu kipinän asuinhytti natisi ja tärisi. Radiohytin laitteet vatkasivat kuin pahemmassakin hiivarissa. Joskus myöhemmin kävin konehuonetta ihmettelemässä. Valkoinen paineilmasäiliö oli toista metriä korkea ja muutaman metrin pituinen. Genova oli tuttu satama reilun vuoden takaa, jolloin oli myös tuotu Kiinasta tavaraa. Noilta ajoilta on jäänyt mieleen baareissa soinut syntikkakappale Popcorn. Toinen suuren maailman uutuus oli telkkariruutu, jossa pomppi pieni valkoinen neliö satunnaisesti reunasta reunaan. Vehkeeseen saattoi tiputtaa kolikon, jolloin pääsi liikuttelemaan molemmissa reunoissa olevia palkkeja ylös ja alas. Tavoitteena oli pukata pomppiva neliö takaisin kuvaruudun toiseen reunaan. Silloin jäi vielä mysteeriksi, miksi moiseen huviin olisi edes pikkurahoja investoinut.

Laiva oli lastattu niin täyteen, että vasta kymmenentenä päivänä päästiin Genovasta suuntaamaan idemmäksi Välimerelle. Aleksandrian sijaan navigeerattiin Beirutiin, minne töijättiin vajaan viikon matkan jälkeen. Ruotsin merimieskirkko järjesti porukalle kiertoajelun. Komea oli kaupunki aikanaan ollut, ennenkuin oikeauskoiset sotijat alkoivat vääräuskoisia rusikoida. Ja päinvastoin.

Laiturissa tuntui konkreettisesti, että sotasatamassa ollaan, kun aallot pamahtelivat laivan pohjaan Parissa päivässä saatiin Beirutin tavarat laiturille ja matka jatkui viimeiseen purkaussatamaan, Lattakiaan. Perinteiseen villin linjan tramppilaivan tyyliin nyt ankkuroitiin reidille odottelemaan laituripaikkaa.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

lattakia oli silloin ja on edelleenkin venä-

läisen laivaston käytössä. Saatiin ihmetellä lähietäisyydeltä ohittavia sotalaivoja ja sukellusveneitä. Yhdentoista päivän ankkuroinnin aikana pidettiin pelastusvene- ja paloharjoitukset. Palomiehen asbestivarustusta soviteltiin poosun päälle. Toista tuntia vierähti, ennen kuin rensselit olivat kohdillaan ja paineilmapullosta kulki hengitettävää naamariin. Kovin toivottiin, ettei mahdollinen tulipalo syttyisi liian nopeasti, jotta olisi aikaa tarvittaessa pukea savusukeltaja. Laituriin päästyä tuntui konkreettisesti, että sotasatamassa ollaan. Ajoittain laiva tärähteli, kuin isojen aaltojen pohjalyönneissä. Meklari valisti, että satamassa syvyyspommitetaan mahdollisten vihollisen sukeltajien vuoksi. Paikallisissa kaljabaareissa oli höveli tapa ruokkia asiakkaita. Kun tilasi oluen, pantiin pöytä koreaksi naposteltavalla: pähkinöitä, oliiveja, porkkanoita ja muuta pientä vihannesta.

xxxxxx

kunnolla hirvittämään, ilmaantui vessan ovesta täkkikolmonen asoilleen. Samalla ovenavauksella pääsin eroon kauppamiehestä ja paimensin kiireellä pöydästämme koko porukan kadulle. Vaikka joiltakin jäi oluttakin juomatta. Viikossa oli loputkin lastista purettu. Lauantai-illan pimeydessä lähti luotsi opastamaan tyhjää laivaamme sotasataman jysähdyksistä meren rauhaan. Piakkoin kipinän rauha häiriintyi, kun päällikkö halusi radiopuhelun varustamon johtajalle kotiin:”Äsken lähdettiin Lattakiasta luotsin viemänä. Kun oli päästy aallonmurtajan ohi merelle, painoi tuulenpuuska tyhjää laivaa ja ajettiin päin ankkurissa ollutta turkkilaista”. Päällikkö täsmensi vielä omaa vastuutaan:”Tai siis minä ajoin”. Kovin kummoinen kolari ei kyseessä ollut. Vähän oli peltiä naarmuuntunut. Sunnuntaina puolilta päivin redillä päästiin lekaa hiivaamaan. Alkoi viikon matka kohti vuosihuoltoa TIVANOn syntymätelakalle Sevillaan. ò

vaikka maissa olikin rauhallista, laivan

tyttäret toivoivat soppailemaan mennessään miesseuraa mukaansa. Ehkä aiheestakin. Jossain vaiheessa istuskelimme rantakadun baarissa janoa sammuttamassa. Miestenhuoneeseen poiketessani ilmaantui samalle asialle paikkakuntalainen. Siistit kamppeet, pikkutakki, prässihousut, kauluspaita. Mustat viikset, kuten sielläpäin useimmilla. Siinä vierekkäin lavuaarien ääressä käsiä virutellessamme ymmärsin arabin tivaavan, paljollako myisin pöytäseurueemme naiset. Kieltely aiheutti vain maksuksi tarjottujen kamelien lukumäärän lisääntymisen. Osoittaakseen kauppaneuvottelun olevan vakavalla ja luotettavalla pohjalla ostaja ilmoitti olevansa presidentin veli. Lisäetuna löytyi pikkutakin taskusta näytille pieni musta pistooli, Beretta tahi vastaava. Ennenkuin tilanne ehti

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

AVAINSANOJA MATKALL A TOSI SKÖNEMANNIKSI:

Vasemman käden trasseli ja kölisika teksti Sakari Karttunen kuva Risto Honkaharjun akvarelli

– Puhun niin totta kuin voin, sokelsi entinen pääministeri eduskunnan puhujapöntöstä ja jäi valheesta kiinni. Siitä hyvästä hänet palkittiin lähettämällä Brysseliin syömään simpukoita.

ämän tekstin kirjoittaja puhuu nyt niin totta kuin voi. Toisin sanoen sekoitan totuuden ja valheen niin hyvin kuin osaan. Jutun kaikki valheet perustuvat vuosikymmeniä sitten kuultuihin totuuksiin. Pelastan lukijoille pätkän kadotettua merimiesperinnettä kertomalla Verneri Kallaveden vihkiytymisestä oikeaksi skönemanniksi. Kysymys on kulttitoimituksesta, jota oppineissa piireissä initiaatioksi kutsutaan. Verneri Kallavesi on yhteisnimi kaikille jutussa esiintyville todellisten tapahtumien jungmanneille. Siinä on faktaa: jos sisämaasta lähteneen seilorin nimestä saatettaisiin merillä naljailla, niin onhan se fiksua vaihtaa sukunimi vaikkapa Kakriaisesta Keiteleeksi. Se on komea järvi ja nimenä vakuuttava. Näin on tapahtunut, siis juttu on faktaa. Kallavesi olikin alun perin Tuhnuperä. Ei faktaa. Verneri hankkiutui Ouluun keväällä 1961 ja astui laivaan. Merimieskirjaan tekstattiin titteliksi jungmanni ja matkaksi oceanfart eli valtameriliikenne. Ensimmäisenä työpäivänä kippari antoi tehtäväksi noutaa konepäälliköltä sumukaapin avaimen. Kun chieffi monen harhailun jälkeen löytyi, tämä antoi junkille konemontun painavimman lekan. Raahattuaan sen kapeita portaita ylös brygälle asti Vernerille todettiin, että tällä hetkellä sumukaappia ei tarvitsekaan avata. Ei muuta kuin leka takaisin konemonttuun.

Kympin kahveilla kulliviinat, sitten ämpäriin vakuumia Muutama päivä oli seilattu, kun vanhat totesivat, että ”se on junkki Kallavesi kun tarjoo Kulliviinat” Vernerin aivoissa syntyi vaikka millaisia mielikuvia, irvokkaitakin, mutta arvoitukseksi tuo jäi. Aamulla kympin kahveilla helpotti, kun joku kailotti: Kullen näkyy jo. Missäs sen ensimmäistä kertaa Tanskan salmista seilaavan kaverin tarjouspullo viipyy? Kullenin niemen jälkeen Verneri tunsi itsensä jo melkein oikeaksi merimieheksi. Mutta Pohjanmerellä 30

järvisuomalaista huiputettiin jälleen, kun puosu komensi hänet hakemaan konehuoneesta ämpärillisen vakuumia. Konemestari ohjasi Vernerin ämpäreineen brygälle perämiehen luokse, joka tiesi kertoa, että vakuumi onkin kipinällä. Mutta tämä oli ehtinyt luovuttaa sen stujulle, joka taas Kun höynäytetty vihdoin palasi puosun luokse, oli hänellä kirjaimellisesti ämpäri täynnä vakuumia. Kanaalin jälkeen aukeni Biskajanlahti ja meritauti iski. Mutta apu oli lähellä: Göteborgin satamassa oli ankkurikettinkisäiliöön noussut Götajoen pohjasavea. Viisas puosu neuvoi, että sitä kun vetää kitusiinsa niin sappi rauhoittuu. Savi jäi kuitenkin syömättä, ja kalojen ruokinta reelingin yli jatkui. Portugalin tietämillä messikeskustelut alkoivat kiertyä edessä olevan tärkeän tapahtuman, päiväntasaajan ylityksen ympärille. Siksi jungmanni Kallavesi rupesi kiireesti kirjoittamaan kotipuoleen kirjettä, joka sitten keskellä Atlanttia jätettäisiin päiväntasaajalla olevaan postipoijuun. Junkkimme sai myös kuulla, että hänelle lankeaa kunnia kiivetä ennen ekvaattoria laivan keulamastoon. Siellä hänen sitten pitää nostaa päiväntasaajan kohdalla olevaa vaijeria niin, että laiva pääsee turvallisesti lipumaan alitse. Postipoiju oli Vernerille selvä tapaus, mutta se päiväntasaajan vaijerijuttu hieman oudoksutti. Laiva sai kuitenkin uudet orderit ja kääntyi Välimerelle. Vernerille langetetut kulttitoimitukset alkoivat olla ohi, ja samalla hänelle valkeni, että retkuun oli menty pahemman kerran. Mutta nyt hän tunsi olevansa oikea skönemanni. Varmasti hän vielä oppisi hablaamaan espanjoolaa ja voisi kirkonkylän kioskilla ylpeillä tatuoinnilla, jossa lukee Rio. Mutta mikä tärkeintä, hän kuului nyt joukkoon. Hän olisi seitsemän meren seilori, tuivertavien tuulten kasvatti eikä mikään poikanen äitimuorin pesuvesiltä Kallaveden rannoilta. Saatuaan opetusta merenkulun miehisistä alkuperusteista hän alkoi suunnitella, mitä kaikkea hän keksisi laivaan tuleville ensikertalaisille; käskisi viemään päällikölle vanavettä ja vasemman käden trasselia sekä 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

etsimään kipinälle hilavitkakäyrän suoristusvehkeitä. Keittiön jäteaukon kautta tapahtuva kölisian ruokinta olisi tärkeä rituaali. Päiväntasaajan joskus tapahtuvaa ylitystä linjakasteineen Verneri kuitenkin alkoi alitajuisesti pelätä. Nehän ne vasta olisivat varsinaiset kulttimenot. Munatkin tervattaisiin ja höyhenissä pyöritettäisiin .

Höynäytetyistä jungmanneista arvostetuiksi merikapteeneiksi 1960-luvull hyttipullo oli luvallinen. Viinan perään persoimmat saattoivat kärttää hyväuskoisilta ensikertalaisilta vaikkapa Kielin kanavaviinaa, Gibraltarin pulloa, Suezin siivuja tai Panaman paukkuja. Tänään se ei vetele. Ja merille lähdetään koulun kautta eikä niin kuin Oulussa 60-luvulla. Verneri saapasteli laivan kannelle jatsarit jalassa ja haitari olalla, vetäisi kurtustaan Kielon jäähyväiset ja tiedusteli kipparia. Lisäsi sitten, että oli päättänyt tulla laivaan tienaamaan. Sitä ennen oli kuulemma ollut oikeissakin töissä. Mutta eivät nämä oman aikansa Verneri Kallavedet mitään turhia kavereita olleet. Joskus 80-luvulla haastattelin kahta 60-luvun Verneriä . Toinen oli ollut AL:n laivalla matkalla kohti Etelä-Amerikkaa ja kirjoittanut ison nipun kirjeitä päiväntasaajan postipoijuun jätettäväksi. Haastattelun aikaan 25 vuotta myöhemmin tuo mies oli Finnjetin yliperämies, merikapteeni Jukka Tapiovaara. Aikoinaan lekaa vanavesikaapin avaimena päällikölle tarjonnut junkki oli hänkin haastattelun aikaan merikapteeni ja ammattikasvatushallituksen merenkulkuopetuksen ylitarkastaja Kari Lehtosalo. Sekä Jukka että Kari tiesivät kertoa, että merellä noista initiaatioista oli enää rippeet jäljellä. Merille lähdettiin jo tuolloin lähes poikkeuksetta ammatillisen koulutuksen

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

kautta. Koululaivalla viimeistään valkeni, että kölisikaa ei ole olemassa. Eivätkä jatsarit ja haitari enää riittäneet todistamaan, että täss siull on hyvä merimies”. Kun puolimatruusi Kallavesi sitten aikanaan joutui keskeyttämään meripalvelun ja astumaan Suomen Raskaaseen, hän joutui uudestaan yhteisöllisiin kulttitoimituksiin. RUK:sta rannalle jäänyt alemmuuskompleksinen alikessu aloitti yölliset tupavierailut ja huusi kitapurje vipattaen vedenpaisumusta ja panssarivaaraa. Tai sitten joku ”vanha” ennen maastojotosta sujautti tiiliskiven Vernerin reppuun. ”Hyi helvetti miten lapsellista, manasi puolimatruusimme. Mutta kyllä sen ymmärtää. Tämähän on pelkkää maakrapujen touhua”. Puhuin niin totta kuin voin. Jos jäin valheesta kiinni, niin antakaa palautetta. ò Terveisin Sakari Karttunen.

PS Jos sinulla on kokemusta yllä kerrotun kaltaisista kulttimenoista ja höynäytyksistä, niin ole ystävällinen ja osallistu kadonneen merimiesperinteen tallentamiseen. Laita jutut tulemaan minulle, äläkä välitä kieliasusta. Jos juttuja tulee riittävästi, niin niitä julkaistaan joko nimimerkillä tai oikealla nimellä. karttunensakari(at)gmail.com Sakari Karttunen, Nastolantie 20, 00600 Helsinki puh. 040 541 6704

Ruskaretki – Höstresan Perinteisen reissun ensimmäinen päivä meni kokonaan matkustaessa Hyvinkään, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Iin ja Kukkolankosken kautta Ylläkselle. teksti ja kuvat: Martina Peltonen

ensimmäisenä päivänä vaeltajat lähtivät Hettas-Pallas -reitille kaatosateessa, mutta kun Hangaskurulla pidettiin kahvitaukoa, tuli aurinko esille. Jounin kaupasta haettiin eväät seuraavalle päivälle ja Otsossa saatiin tankattua energiaa. Toisena yönä oli kuulemma ollut pakkasta. Retkeläiset innostuneina siitä, että ehkä ruska näkyy vielä vahvemmin muutaman päivän päästä. Esa suuntasi bussin aamulla yhdeksältä kohti aurinkoista Totovaaraa ja Aakenusta. Patikoinnin ensimmäinen juomatauko pidettiin sodanaikaisen Junkers-lentokoneen hylyn vieressä. Matkaa tuli kaikille ainakin sen 14 km. Sunnuntaina moni koki lyhyemmän vaelluspäivän/lepopäivän mielekkäänä vaihtoehtona. Ajoimme Leville, jossa oli sumuinen aamu. Osa lähti Kätkätunturille ja loput jäi Leville. Jotkut lähtivät kyl32

pylään hieromaan auki jumissa olevia lihaksia, kun toiset lähti kävelemään Levin tunturia ylös. Neljäntenä päivänä suuntasimme Äkäskeron tunturille, jonka huipulta näimme mielettömät maisemat neljään eri ilmasuuntaan.

pallasdagen var kommen och det var dags för oss att möta vandrarna som gått Hetta-Pallas vandringsleden. Vi fick tips om Punaiset hiekat som ligger vid stranden av Pallasjärvi. Det blev vår nya äventyrliga destination. Därefter kort förflyttning till Pallastunturi. Vi möttes av vandrarna som verkade välmående och på gott humör, de hade ju just anlänt till sin vandrings ändhållplats. Sista dagen av vår vandringsresa betydde att det var dags för Pirunkuru. Flera hade gått den rutten tidigare, vilket gjorde

att spänningen var rätt hög när bussen åkte iväg för sista gången mot Äkäslompolo. När vi nådde Kesänki-parkeringsplatsen var förväntningarna höga och tålamodet att lyssna på instruktionerna måttliga. När vi väl var framme vid sluttningen var det bara att lätta på klädseln, ta en sista slurk vatten och sätta iväg. Efter en stigning på 300 meter släppte de sista spänningarna och utbyttes mot känslor av vinst, självförtroende och lycka. Höstvandringens sista bedrift var avklarad. Hösthälsningar Syysterveisin Martina

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Viiden päivän vaellus Ruskaretken yhteydessä järjestettiin Ylläsvaellus, jonka reittinä oli tuttu Hetta-Pallas. teksti ja kuvat: Katja Mertanen

perjantaina bussi jätti kuusi merenkulkijaa,

yhden MEPAlaisen sekä vaelluksen oppaan, Bettinan, Hettaan, josta suunnattiin venekyydillä vaelluksen aloituspisteeseen. Sade hellitti heti ensimmäisten askelten kohdalla ja iltaa kohti taivas kirkastui. Edessä oli neljän yön ja viiden päivän vaellus – puolelle porukasta reitti oli tuttu, loput olivat matkassa ensimmäistä kertaa. Perhosia oli varmasti itse kunkin vatsassa – mitenhän tästä selvitään? Vaellus opetti kuitenkin, että hyvän eräoppaan kanssa ja omaan tahtiin kulkien reitti sopii mainiosti niin aloittelijoille kuin hieman kokeneimmillekin. Vaelluksen aikana sai tutustua kanssavaeltajiin tai kulkea vain omat ajatukset seuranaan, sen mukaan mikä milloinkin tuntui sopivalta. Kun rinkka painoi ja askel tuntui raskaalta, jaksoivat muut tsempata tun-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

turin rinnettä ylös. Toisinaan ajatus maalissa odottavasta Coca Colasta tai poronkäristyksestä sai liikettä jalkoihin. Iltaisin nuotion ääressä kerrattiin päivän tapahtumia ja juteltiin niitä näitä ruokaa laittaen. Päivät aloitettiin aina pienellä aamuvenyttelyllä ja fiilisten jakamisella. Luonto tarjosi parastaan koko vaelluksen ajan ja näkymät tuntureilta oli upeat! Tiistaina Pallakselle saapui onnellinen ja tyytyväinen porukka – 55 km vaellus oli taputeltu! ò Vaellusterveisin, Katja / MEPA

Ellan kirjastojutut ella.mustamo@mepa.fi

Kirjastossa kummittelee – ja muita uutisia MEPAn kirjasto järjestää syksyn mittaan sarjan torstaitapahtumia. On kulttuurisauna, jossa on mahdollisuus saunoa sekä kokea samalla kulttuurielämys, on dekkaripiiri, johon mahtuu vielä lisää osallistujia, ja kaupunkikävelyt, joissa tutustutaan Musiikkitaloon ja Eduskuntaan. Mutta miksi kirjasto järjestää tapahtumia? Vastausta voi etsiä vaikka suomalaisten kirjastojen lippulaiva Oodista, johon kävimme mepalaisten kanssa tutustumassa. – Oodi on kansalaisten yhteinen olohuone, kertoo Oodin kirjastovirkailija Anu ja jatkaa – Kirjaston tehtävä on välittää kirjoja ja tietoa. Eli meillä on musiikkikirjoja ja talon musiikkistudio voi innostaa lainaamaan niitä. Tieto voi olla monessa eri muodossa - kuka sanoo, että paperinen kirja on ainoa oikea käyttöliittymä? Myös kulttuuritapahtuma on tietoa siinä missä kirjakin. Okei, vanha kansa muistaa. että ennen puhuttiin lainastosta - silloin sieltä sai pelkkiä kirjoja ja nyt kun puhutaan kirjastosta, sieltä saa lainata vaikka askelmittarin. Ennakkoluulottomuus palkitaan, sillä Oodi valittiin pari viikkoa sitten maapallon parhaaksi kirjastoksi. Pikkuruinen MEPAn kirjasto tulee perässä. Kirjastolaitos on laajentunut myös verkkoon. Kirjastot.fi -toimituksen Nina Granlund kävi vierailulla MEPAn kirjastossa ja luettelee verkkopalvelu-vinkkejä merenkulkijoille:

kirjasampo

https://kirjasampo.fi Jos kaipaat lukuvinkkejä, kirjasampo jauhaa niitä vaikka millä mitalla.

musiikkikirjastot.fi

https://musiikkikirjastot.fi Juttuja musiikkimaailmasta, haastatteluja ja vinkkejä.

makupalat

https://makupalat.fi Setti valikoituja, luotettavia tiedonlähteitä Luotettavaa tietoa ja mielenkiintoista asiaa on luvassa myös MEPAn kulttuurisaunailloissa (3.10., 31.10. ja 28.11.). Jos haluat kylpeä, niin saunakamppeet mukaan! Jos sinulla on ajatuksia tai kirjastotoiveita, tule käymään tai ota yhteys kirjasto@mepa.fi p.09-668 90020

kysy kirjastonhoitajalta

https://www.kirjastot.fi/kysy https://www.kirjastot. fi/vastaukset Kirjastonhoitajalta voi kysyä melkein mitä vain. Jos muistat jonkun lapsuuden satukirjan kannen mutta et sen nimeä, vastaus löytyy täältä melko varmasti.

Merenkulkijoita ja mepalaisia kävi tutustumassa Oodi -kirjastoon Helsingissä. 34

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Kirjastot.fi -toimituksen Nina Granlund kävi tapaamassa Ella Mustamoa ja tutustumassa MEPAn kirjastotoimintaan.

Torstaitapahtumat by MEPAn kirjasto

Torsdagevenenmangen MEPAbibban

kaupunkikävely

stadsvandring

Eduskunta: to 5.12. klo 9:00-11:00

Parlament to 5.12. kl 9-11

dekkaripiiri

deckarekrets

to klo 14:00-16:00 17.10. ja14.11. Linnankatu 3, Helsinki

to kl 14-16 / 17.10 och14.11/ Slottsgatan 3, Helsingfors

kulttuurisauna

Kulturbastun

torstaisin klo 1821 / Mahdollisuus saunoa ja istua iltaa 3.10. klo 18: Kummitukset, Anna Finnilä, Kaupunginmuseo 31.10. klo 18: Päiväkirjaklubi, Ella Mustamo 28.11. klo 18: Kirjailija Aino Kallas, Hilu Oksama-Valtonen paikka: MEPAn talon sauna, Linnankatu 3, Helsinki Ilmoittautumiset ja tiedustelut ella.mustamo@mepa.fi / p.09-66890020

to kl 18-21 / Möjligheten att bastu och diskutera 31.10.kl 18 Dagbokklubben, Ella Mustamo 28.11. kl 18 Författaren Aino Kallas, Hilu Oksama-Valtonen MEPA-huset bastun, Slottsgatan 3, Helsingfors Registrering och frågor ella.mustamo@mepa.fi / tel.09-66890020

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Ellan kirjastojutut

teksti ja kuva: Pekka Karppanen

Kaaleppi ja lemmenlaiva timo Haipuksen uusi merikirja kertoo rahtilaivan matkasta Etelä-Amerikkaan, jonka satamissa merimiehillä yleensä oli hauskaa. Joskus hauskaa voi pitää myös laivalla. Merimieskuvia.net -sivuston ylläpitäjä Tipe on julkaissut kirjoja varsin säännöllisesti. Vanha merimies osaa luonnehtia elämää laivoilla ja satamissa. Ensimmäisessä kirjassaan Tipe kuvaili pääosin omia kokemuksiaan, mutta kokemuksen karttuessa kynä on terävöitynyt ja luovuus lisääntynyt. Uusimman kirjansa Tipe on suoralta kädeltä nimennyt fiktioksi. Kaikki menneinä vuosikymmeninä seilanneet kyllä tietävät, että Kaalepin ja kumppaneiden reissu voisi olla täyttä totta. Samanlaista meininkiä oli ennen yhdellä jos toisellakin laivalla. Paitsi hauskanpitoa, kuvaillaan kirjassa myös arkista elämää ja työtä aikana, jolloin moottorialukset valtasivat alaa höyrylaivoilta. Miehistöt olivat edelleen suuria ja satama-ajat pitkiä. Koti-ikävä ei useimpia vaivannut, ei satamissa, ei laivalla. Annan tästä vahvan lukusuosituksen. Pehmytkantinen kirja, 230 sivua (ISBN 978-952-69005-1-3 (nid) , ISBN 978-952-69005-2-0 (EPUB)) Myynti: tipe@merimieskuvia.net, hinta 25€ + postikulut

Timo Haipus julkaisi kirjan Kotkan meripäivillä S/S Hyökyllä merimiesten kympin kahvilla

Kelluva kulttuuriperintö suomen museo- ja perinnealukset ovat vihdoin päässeet tietoineen ja kuvineen kansien väliin. Uutuuskirja esittelee Suomen merenkulun ja laivanrakennuksen historian kannalta merkittäviä säilyneitä aluksia. Kelluva kulttuuriperintö -kirja perustuu inventointihankkeeseen, joka toteutettiin Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen ja Museoviraston yhteistyönä. Teoksessa esitellään laivatyypit, joita Suomessa on käytetty teollistumiskaudella 1800-luvun loppupuolelta aina 1980 -luvulle saakka. Ensisijaisesti kirjassa esitellään käyttö- ja kulkukuntoisia aluksia, jotka ovat Suomen merenkulun historian kannalta arvokkaita. Runsaasti kuvitettu teos antaa myös ohjeita siitä, miten vanhoja aluksia voidaan vaalia ja säilyttää tuleville sukupolville. Petri Sipilä, Hannu Matikka, Rami Wirrankoski: Kelluva kulttuuriperintö – Suomen historialliset laivat Julkaisija Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry, yhteistyössä Museoviraston kanssa. Sidottu, kovakantinen, nelivärinen, 336 sivua. ISBN 978-951-96551-1-6 Hinta 30 €, tilaukset posti@slhy-laiva.fi, myynnissä myös Forum Marinumissa ja Rauman merimuseossa 36

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Bore Song Captain Martin Raba bicycling in Teesport UK.

BoreFit rolling on T

Bore preventative healthcare project BoreFit 2019 has encouraged a big amount of Bore’s seafarers and office personnel to participate in the yearlong exercise competition which was kicked off in January 2019. he crew on each vessel forms a team, as well as the office personnel. Exercise in BoreFit includes workout and other sport

activities. Comments and thoughts from the crew We are following the stand in the competition once a month and made a mid-competition review in August, to see which of the teams has been the most active team first half of this year. RepairTeam has taken the lead first half of this year! They have showed the highest amount of team members participating, being the most active exercisers. We also had two teams as “runners up”, M/V

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Norstream and M/V Bore Song, they had a very high amount of team members participating. These three teams were all three recognized and rewarded by the company for their good participation and below their comments and thoughts about BoreFit 2019. “Half of us in RepairTeam have a strong background within training and training has always been a significant part of our lives. Our range of training is versatile; from gym training to martial arts, jogging, snowboarding and roller skating among others. The exercise competition is a fun addition to our already active lifestyle. Among those of us who have not been ac-

tive before, BoreFit project has succeeded in motivating to increase physical activity. The exercise competition has encouraged us to make gym training a habit, both when onboard and at home. BoreFit has increased the enthusiasm for sport within the crew on all our vessels. When the crew has activated themselves thanks to BoreFit, the training conditions onboard has improved when the gyms have been upgraded.” – RepairTeam “Our BoreFit team is very happy that we managed to be competitive in the mid-competition review and we are grateful for the reward. It has been well invested’. 37

Bore Song Captain Martin Raba in the gym.

Norstream 2nd Eng Matti Lahti running in Blankenberge Belgium.

selves. The gym now has two treadmills, and they are both being well used. We see the upgrades of the gym as a positive development. Some of us has also been ashore running during port time wherever it is possible. Thanks to BoreFit some of us have been challenged to reach half and full marathon distances with great success. We are now waiting for BoreFit to bring on some new challenges for us.” – M/V Norstream

Our next steps Our crew was very happy to receive a fitness tracker as last year’s Christmas gift. It is a helpful and motivating device, for example our Captain has set as a goal that the monthly activity should not go below 100%. Since Borefit was kicked off in January our gym is better organized and in order and clean. The gym is rather small, therefore huge mirrors were installed recently by chief engineer. Of course, mirrors will help us to evaluate muscle growth progress as well. About half of our crew is enthusiastic 38

going to gym or taking a bike ride. We are trying to keep up with the exercise as our goal is to end up on top of the podium.” – M/V Bore Song “Our crew sees BoreFit project as a positive project encouraging us to exercise. The competition has inspired crew members to exercise, also those who have not done it before. Those of us who already were exercising when BoreFit project was kicked off, has been exercising more purposefully. The onboard gym has been in much more usage than before and there has been upgrades done to it also by our-

Initiated by crew to have a joint Bore team participating in some event ashore, we decided to bring together first joint team by participating in Pääkaupunkijuoksu 29.9.2019. Pääkaupunkijuoksu is a running and walking event with various distances, in northern Helsinki. Since BoreFit project has been so well received by our crew, our goal will be to continue developing it towards a more extensive well-being project and hopefully a long-term mindset for our crew and office personnell.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Boren laiva- ja konttorihenkilöstöistä koostunut ryhmä piti sadetta huoltoautossa ja odotteli Pääkaupunkiseutujuoksun alkua

BoreFit vauhdissa

Varustamon vuodenvaihteessa alkanut hyvinvointiohjelma on onnistunut hienosti. Laivat ja konttorihenkilöstö ovat tehneet hyviä tuloksia BoreFit -kilpailuun. Elokuun lopulla oli kärjessä Repair Team.

epairTeam eli Boren laivoilla kiertävä korjaus- ja kunnossapito -osasto on väliaikatuloksissa ykkönen. Porukan osallistumisaste on korkea ja suorituksia on kirjattu ahkerasti. RepairTeamin jäsenistä moni liikkuu ahkerasti muutenkin ja loput ovat saaneet kipinää varustamon tukeman leikkimielisen kisan ansiosta. Hyvinä haastajina ovat laivoista M/V Norstream ja M/V Bore Song. Laivoilta kerrotaan, että monet pyrkivät pitämään varustamon lahjoittaman aktiivisuusrannekkeen lukemat yli sadassa prosentissa päivittäin. Myös kuntosalikäynnit ovat lisääntyneet. Kilpailu on houkutellut liikkumaan monia sellaisia merenkulkijoita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kiinnostuneita kuntoilusta.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

MEPA oli mukana, kun hanketta käynnistettiin Bore Ltd:n laivoilla. Laiva- ja konttorihenkilöstöä tuli mukaan myös syyskuussa aloittaneisiin ForMare -ryhmiin. Varustamon mukaan kokemukset panostuksesta henkilökunnan hyvinvointiin ovat rohkaisevia ja toimintaa aiotaan kehittää edelleen. Syyskuun lopulla Boren laiva- ja konttorihenkilöstöistä koostunut ryhmä uhmasi sadetta ja osallistui pääkaupunkijuoksuun. Osa oli mukana kuuden ja puolen kilometrin No Smoking –kävelyssä, osa juoksi puolimaratonin. Tsemppiä koko porukalle syksyyn ja talveen! ò

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Birka Stockholmille vihdoin turnausvoitto MEPA Futis pelattiin Helsingissä Töölön pallokentällä. Aurinkoinen sää suosi pelaajia ja järjestäjiä. teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Krista Lankila

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Birka Stockholm

erinteiseen laivajoukkueiden jalkapalloturnaukseen osallistui 12 joukkuetta. Alkusarjat pelattiin kolmessa lohkossa – parhaimmillaan Töölössä oli käynnissä neljä peliä. Iltapäivän alussa päästiin jatkopeleihin ja lopulta finaaleihin. Kilpasarjan kaksi parasta olivat viime vuoden mestari Viking XPRS sekä Birka Stockhom, joiden alkusarjan ottelu oli päättynyt niukasti Viking XPRS:n voittoon. Finaalissa Birka oli kuitenkin selvästi parempi ja pokkasi Palloliiton kiertopalkinnon itselleen. Kilpasarjan pronssi meni Baltic Princessille. – Monta vuotta ollaan taisteltu ja oltu mukana. Nyt meni kaikki putkeen. Hieno joukkue, ”Birka Stockholmin ”Basse” Haglund hehkutti. Haastesarjassa pelattiin kaksi alkulohkoa, joista pronssiottelussa kohtasivat RABN (Rederi Ab Nathalie) ja Finlandia. Tiukka matsi kääntyi lopulta Finlan-

dialle, joka vei pronssimitalit. Turnauksen Fair Play -palkinto meni RABN -joukkueelle. Haastesarjan mestaruuden vei Vaparit peittoamalla Mariellan 2-1. – Hieno turnaus ja hienoja pelejä, kehui Vapareiden ”general manager” Pasi Kinnari, joka vartioi maalia myös yhdessä Finnlines-joukkueen pelissä. Uusina joukkueina MEPA Futiksessa nähtiin FC Polaris ja ESL Shipping. RABN on aikaisemmin ollut mukana jääkiekossa, mutta oli nyt ensimmäistä kertaa MEPAn jalkapalloturnauksessa. Todella hienoa, että uudet joukkueet olivat saaneet myös konttoriväkeä mukaan. Töölön pallokenttä toimi turnauspaikkana hienosti. Tauoilla saatiin nauttia ME Groupin ja Red Bullin tarjoamista eväistä ja juomista tai asettua pöydälle Benjamin Lembergin hierottavaksi. Kiitoksia kaikille!

Äntligen turneringsvinst för Birka Stockholm MEPA Futis spelades på Tölö bollplan i Helsingfors. Det soliga vädret gynnade spelarna och arrangörerna.

lag deltog i den traditionsenliga fotbollsturneringen för fartygslag. Gruppspelen spelades i tre grupper – som mest pågick fyra matcher samtidigt i Tölö. Tidigt på eftermiddagen var det dags för slutspel och därefter finaler. De två bästa lagen i tävlingsserien var förra årets mästare Viking XPRS och Birka Stockhom, vars möte i gruppspelet slutade med en knapp seger till Viking XPRS. I finalen var dock Birka klart bättre och tog hem Boll-

förbundets vandringspris. Bronset i tävlingsserien gick till Baltic Princess. – Vi har varit med och kämpat i många år. Nu klaffade allt. En utmärkt laginsats, sade Birka Stockholms ”Basse” Haglund. Utmanarserien spelades i två grupper och i bronsmatchen möttes RABN (Rederi Ab Nathalie) och Finlandia. Den jämna matchen vände slutligen till fördel för Finlandia, som tog hem bronsmedaljerna. Turneringens Fair Play-pris gick till RABN.

Vaparit blev utmanarseriens mästare genom att slå Mariella med 2–1. – En bra turnering och spännande matcher, berömde Vaparits ”general manager” Pasi Kinnari. Tölö bollplan var ett utmärkt ställe för turneringen. I pauserna bjöd ME Group och Red Bull på mat och dryck och man kunde också lägga sig på bänken och få massage av Benjamin Lemberg. ò Tack till alla medverkande! 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Viking XPRS

Bästa kvinnliga spelare: Kata Orbinski/ Baltic Princess

Kilpasarja ■ Tävlingsserien 1. Birka stockholm 2. Viking xprs 3. Baltic Princess

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

MVP: Oliver Mattsson/Mariella

Baltic Princess

Haastesarja ■ Utmanarserien: 1. Vaparit 2. Mariella 3. Finlandia

MVP: Oliver Mattsson/Mariella paras naispelaaja, bästa kvinnliga spelare: Kata Orbinski/Baltic Princess Paras maalivahti, bästa målvakt: Mathias Kottelin/Birka

Aurinko paistoi Naantalissa

Solen sken i Nådendal

pöydän elokuun puolivälissä käydyssä MEPAn golfkilpailussa, johon osallistui 44 pelaajaa. Varhaisaamu oli sateinen ja sumuinen, mutta leppoisa tuuli kuivatti nopeasti Aurinko golfin hyvässä kunnossa olleet viheriöt. Maittavan aamiaisen jälkeen pidettiin kisainfo ja siirryttiin tiiboxeille, joilta yhteislähtö starttasi klo 10:00. Merenkulkijat pelasivat kolmen, neljän hengen ryhmissä. Nopeimmat ryhmät selvittivät 18 väylää reiluun neljään tuntiin. Ruokailun jälkeen päästiin julistamaan tulokset ja jakamaan palkintoja. Uusien verosääntöjen mukaan palkinnot joudutaan pitämään varsin maltillisina. Kiitoksia kaikille osallistujille ja palkintoja lahjoittaneille!

bordet på SSB:s golftävling i mitten av augusti, där 44 spelare deltog. Dagen började med regnigt och mulet väder, men en behaglig bris torkade snabbt upp de fina greenerna på Aurinko golf. Efter en god frukost fick spelarna information om tävlingen och förflyttade sig till teeboxarna, där den gemensamma starten avgick kl. 10.00. Sjöfararna spelade i grupper om 3–4 spelare. De snabbaste grupperna klarade av 18-hålsbanan på drygt fyra timmar. Efter maten redovisade man resultaten och delade ut priser. På grund av de nya skattereglerna måste priserna hållas på en mycket måttlig nivå. Tack till alla deltagare och sponsorer!

Tulokset: Pistebogey: Marcus Salo, 39 Scratch: Marcus Salo, 80 Scratch naiset: Päivi Pohjola, 99 Pisin drive: Marcus Salo Lähimmäs lippua: Ilpo Jokinen, 0,95m

Resultat: Poängbogey: Marcus Salo, 39 Scratch: Marcus Salo, 80 Scratch damer: Päivi Pohjola, 99 Längst drive: Marcus Salo Närmast flaggan: Ilpo Jokinen, 0,95 m

m/s mariellan Marcus Salo puhdisti palkinto-

Jan Berg 44

Päivi Pohjola

m/s mariellas Marcus Salo rensade pris-

Marcus Salo 3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

ME Groupin Marko Laine ja Pekka Lehtinen sekä kisan voittaja, Esa Huotari ESL Shippingilta.

Laivakauppiaitten yhdistyksen golfkisa käytiin Aulangolla monelle merenkulkijalle tuttu Aulanko Golfin Eversti-kenttä tarjosi jälleen hyvän ilmapiirin, vaikka sää oli hieman epävakainen. Lähes 50 pelaajaa otti osaa perinteiseen kilpailuun, jonka jälkeen nautittiin hienot eväät ravintolapäällikkö Anssi Nykoppin grillistä ja savustusuunista.

Merenkulun golfharrastajia Ruissalon viheriöillä

alfons Håkans golf -kisa käytiin tänä vuonna Aura golfissa. Itsekin pelanneet Pekka Arasola ja Kimmo Lehto jakoivat M/S Finnmillin päällikölle Jaakko Hyyryläiselle palkinnon lähimmäksi lippua osuneesta lyönnistä. Pistebogey -kisan voitti MEPAn Jaakko Aarninsalo, toiseksi löi Hannu Ylärinne Arctialta ja kolmas oli Håkansin Pekka Arasola.

Pekka Arasola, Kimmo Lehto ja Jaakko Hyyryläinen. VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Seppo ja Tiina Kyyhkynen sekä Tommi Ollikainen osuivat hyvin savikiekkoihin.

Savikiekkoammuntaa Lerduveskytte Porissa i Björneborg mepa trap veti kymmenkunta ampujaa Katinkurun ampu-

ssb trap lockade ett tiotal skyttar till Katinkuru skjutbana.

maradalle. Lisää pauketta kuultiin, kun pieni ukkoskuuro meni alueen yli. Ammuntaa jatkettiin katoksen alla, ja pian aurinkokin palasi taivaalle. Viime vuosian haulikkokurssin ja – kilpailun on vetänyt Baltic Princessilta tuttu sähkömies Pasi Savioja. Ruokailun ja infon jälkeen siirryttiin radalle, ja kiekkoja alkoi lentää taivaalle. Joukossa oli pari ensikertalaista ja muutama kokeneempi harrastaja. Kun tuntumaa oli saatu, alkoi myös kiekkoja tippua. Parin harjoituskierroksen jälkeen järjestettiin leikkimielinen kilpailu. Parhaiten osui tankkilaivoissa seilannut pariskunta Seppo ja Tiina Kyyhkynen. Sepon voittotulos oli varsin hyvä, 24 osumaa 2x15 kiekon sarjasta. Tiina Kyyhkynen oli toinen ja Tommi Ollikainen kolmas. MEPAn opintosihteeri Jukka Lindell osui myös hyvin, mutta jääväsi itsensä kilpailusta. Kiitokset kaikille, kuvia tapahtumasta löytyy mepafoto.fi -sivulta.

Ännu fler smällar hördes när en liten åskskur drog över området. Skyttet fortsatte under tak, men snart sken solen igen. De senaste åren har Baltic Princess elektriker Pasi Savioja hållit kursen och tävlingen i lerduveskytte. Efter en bit mat och information förflyttade sig de tävlande till banan och lerduvorna började flyga på himlen. Bland deltagarna fanns ett par nybörjare och några mer erfarna skyttar. När de hade fått in känslan började lerduvorna falla. Efter ett par övningsrundor ordnades en lekfull tävling. De som träffade bäst var det äkta paret Seppo och Tiina Kyyhkynen, som har seglat på tankfartygen. Seppos segerresultat var riktigt bra: 24 träffar på en serie om 2 x 15 lerduvor. Tiina Kyyhkynen kom tvåa och Tommi Ollikainen trea. SSB:s studiesekreterare Jukka Lindell träffade också bra, men jävade sig från tävlingen. Tack till alla medverkande! Foton från evenemanget finns på mepafoto.fi.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Aki, Sime ja Arnold kävivät muiden merimiesmotoristien tavoin tutustumassa Anchors&Motors –tapahtumaan Luvialla. Taustalla kaljaasi Ihana.

Merimiesmotoristeja Luvialla teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Anchors & Motors RY:n järjestämä hieno harrasteajoneuvotapahtuma järjestettiin tänä vuonna toisen kerran. Laitakarin sataman loistavat maisemat ja kaunis sää loivat mukavan ilmapiirin.

nchors&Motors 2019 kokosi Luvialle suuren määrän hienoja harrasteautoja ja moottoripyöriä. Väkeä kävi päivän ja illan mittaan jopa tuhannen ihmisen verran. Suurin osa pyörähti paikalla katselemassa tuunattuja ajoneuvoja ja tapaamassa tuttuja. Jäätelö, juomat ja hampurilaiset tekivät kauppansa asusteiden ja jalkineiden ohella. Paikalla saattoi ottaa myös tatuoinnin. – Tänne voi tulla vaikka koko perhe. Ajoneuvot kiinnostavat lapsia ja onhan tuossa vieressä pomppulinnakin, tuumasi tapahtumajärjestäjiin kuulunut Paul Molander, joka välillä ohjasi liikennettä. Anchors&Motors -henkeen sopivat ajoneuvot päästettiin satamaan, muut ohjattiin pysäköintialueelle. Laitakarin alueella oli MEPAn ohella paljon näytteilleasettajia ja merihenki-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

syyttä toi satamassa ollut Ihana -kaljaasi. Laitakarissa on aikoinaan rakennettu kymmeniä puulaivoja. Ihana on valmistunut vuonna 2011 ja edustaa hienosti vanhaa satakuntalaista laivanrakennustaitoa.

Ohjelmaa päivällä ja illalla Ride in -henkiseen tapahtumaan kuuluu musiikki olennaisena osana. Sitä oli tarjolla jo edellisenä iltana. Monet vieraat majoittuivat asuntoautoissa tai camping Merihelmessä. – Lauantain iltaa vietetään Paat Pubin ja Bar Purjeen alueella. Musiikkia soittaa kolme orkesteria ja lavalla tanssitaan, kehoitti Molander vierailijoita jäämään illaksi. Lauantaipäivän aikana Laitakarissa vieraili järjestäjämotoristien lisäksi parisenkymmentä merenkulkijaa kaksipyöräisillä.

Useimmat tulivat Turusta ja lähiseuduilta, mutta konepäällikkönä seilaava Tarmo Partia tuli Korialta asti. – Matka kesti reilut neljä tuntia. Meni samalla istumalla, vain liikennevaloissa sain jalat maahan, kertoi Tarmo ja katseli mielenkiinnolla erilaisia pyöriä ja autoja. Muutkin tapahtumassa vierailleet merimiesmotoristit pitivät näkemästään. Kovasti töitä tehneet Seadogs MC:n kaverit miettivät tapahtumalle välivuotta. – Kyllä me varmaan ensi vuonnakin nähdään Luvian Laitakarissa. Näin totesi muutamaa viikkoa myöhemmin Esa Raatikainen, joka tuli pelaamaan MEPA Futikseen Vapareiden joukkueeseen. ò

Elämäntapamuutos kova pala purtavaksi

Kyse on elämästä, eikä ohimenevästä kuntoprojektista tai dieetistä. teksti Mikael Paajanen, R5 Athletics and Health

lämisen ei tule olla pudotettujen kilojen laskemista tai kovien kuntokuurien aloittamista silloin, kun morkkis iskee laiskottelun jälkeen. Hyvä lähtökohta muutokselle on elämästä nauttiminen ja toimintakykyisenä pysyminen mahdollisimman helpoin, arkisin ja varsinkin hauskoin tavoin. Tämä on täysin mahdollista ilman, että harjoittelisi tavoitteellisesti tai noudattaisi tiukkaa dieettiä. Seuraavat osa-alueet tulisi olla kunnossa, jos halutaan pysyvä muutos.

UNI Lukuisten tutkimusten mukaan jatkuvat alle kuuden tunnin yöunet ovat vakava terveysuhka ja lisäävät riskiä mm. sydän- ja verisuonitaudeille, tietyille syöville ja alzheimerin taudille, puhumattakaan flunssasta ja muista sairauksista. Suorituskyky, reaktiokyky, ajattelu ja tunteiden hallinta heikkenevät. Voidaan sanoa, että riittämätön uni tekee meistä huonomman version itsestämme. 48

RAVINTO

ARVOT

Kilot tehdään keittiössä. Vaikka fiksu liikkuminen ja terveellinen ruokavalio tukevat toisiaan, on täysin mahdollista säädellä painoa liikkumattakin. Oikea määrä ravintoa laadukkaista lähteistä on painonhallinnan ja jaksamisen kulmakivi.

Omien arvojen tiedostaminen ja pyrkiminen elämään niiden mukaan on olennainen osa muutosta. Monet elävät oravanpyörässä laiminlyöden merkittäviä osa-alueita elämässä, jolloin hyvinvointi kärsii ja on vaikeaa löytää motivaatiota tärkeillekin asioille. Luonnollisesti akuutit sairaudet ja vaivat pitää hoitaa kuntoon, ennen kuin voi panostaa liikkumiseen kunnolla. Monet tärkeät osa-alueet voidaan toteuttaa, vaikka toipuminen jostain akuutista vaivasta olisi käynnissä. Elämäntapamuutokseen ei ole oikotietä. Moni kokeilee erilaisia poppakonsteja ja quick-fixejä vain todetakseen, että vuoden päästä on vielä syvemmässä kuopassa. Koko palettia ei kannata yrittää muuttaa kerrallaan, se harvemmin onnistuu. Pitää muistaa, että kyseessä on koko loppuelämä. Suunnitelma, joka etenee tarpeeksi pienin askelin ja joustavasti, on yleensä tie onneen.

ARKIAKTIIVISUUS Arkiliikunnan ja askelten lisäämisellä voi olla valtava merkitys painonhallinnassa, vireystilassa ja monien vaivojen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi 10 000 askelta päivässä polttaa nelisensataa kilokaloria. Joka päivä toteutettuna tämä voisi vastata 20 kiloa poltettua rasvaa vuodessa. Jos aikaisemmin olet saanut kasaan vain 5000 askelta, on muutos vuositasolla valtava (10kg). Viikkotasolla poltamme näin enemmän kaloreita, kuin esimerkiksi kolmella kovalla jumppatunnilla.

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

En livsstilsförändring något att bita i

Det handlar om livet, inte ett kortvarigt motionsprojekt eller en tillfällig diet.

ivet ska inte bestå av att räkna antalet tappade kilon eller att börja tuffa motionsprogram när ångesten slår till efter en tids slappande. En bra utgångspunkt för en förändring är att man ska njuta av livet och upprätthålla funktionsförmågan på ett så enkelt, vardagligt och framför allt roligt sätt som möjligt. Det här är fullt möjligt utan att man tränar målmedvetet eller följer en sträng diet. Den som strävar efter en bestående förändring bör ha följande områden under kontroll.

SÖMNEN Otaliga studier visar att den som ständigt sover mindre än sex timmar per natt utsätter sig för ett allvarligt hälsohot med en ökad risk för bland annat hjärt- och kärlsjukdomar, vissa typer av cancer och Alzheimers sjukdom, för att inte tala om influensa och andra sjukdomar. Dessutom försämras prestationsförmågan, reaktionsförmågan, tankeverksamheten och förmågan att hantera känslor. Man kan

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

säga att för lite sömn gör oss till en sämre version av oss själva.

KOSTEN Kilona skapas i köket. Även om smart motion och en sund kost går hand i hand, är det fullt möjligt att förändra sin vikt även utan att motionera. Näring i rätt mängd och från bra källor är ett måste för den som vill ha vikten under kontroll och orka mer.

VARDAGSMOTIONEN Vardagsmotion och ett ökat stegantal kan ha stor betydelse för viktkontrollen, energinivån och förebyggandet av olika besvär. Den som går 10 000 steg om dagen bränner ungefär 400 kcal. Detta kan motsvara en fettförbränning på 20 kg om året. Om du tidigare bara har fått ihop 5 000 steg om dagen är förändringen per år enorm (10 kg). På detta sätt förbränner du fler kalorier varje vecka än till exempel med tre hårda träningspass.

VÄRDERINGARNA Att bli medveten om sina egna värderingar och att försöka leva efter dem är en väsentlig del av förändringen. Många snurrar på i ekorrhjulet och försummar viktiga delområden av livet, vilket gör att välbefinnandet blir lidande och det blir svårt att hitta motivationen även för sådant som är viktigt. Naturligtvis måste man få ordning på akuta sjukdomar och besvär innan man kan satsa ordentligt på motionen. Men många av de viktiga delområdena kan man genomföra trots att man håller på och återhämtar sig från ett akut besvär. Det finns inga genvägar till en livsstilsförändring. Många testar olika knep och snabba lösningar, bara för att ett år senare konstatera att de hamnat i en ännu djupare grop. Försök inte förändra hela paletten på en gång, det lyckas sällan. Kom ihåg att det handlar om resten av ditt liv. En plan som går framåt med tillräckligt små och smidiga steg är oftast vägen till lycka. ò 49

Kohtaamisia

Finnalpino sailors again together perhaps condition could be better: Näkyy harmaata, ryppyjä kasvoissa noissa,moni Alpinolla ollut ajan saatossa poissa. Vaan vielä jaksetaan, lauletaan ja tapahtumia laivalla muistellaan, step is short but mind strong only Skypilot knows how long.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin luovutti merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn merikapteeni Ove Hagerlundille Helsingissä. Traficomista eläkkeelle jäänyt Hagerlund on toiminut pitkään viranomaistehtävissä merenkulun turvallisuuden.

Sampsa Sihvola kävi tervehtimässä Rauman merimieskirkolta eläkkeelle jäävää Eija Tuorilaa, joka on hoitanut myös MEPAn palveluita laivoille. Kiitos, Eija hyvästä yhteistyöstä ja menestystä jatkoon!

3 • 2019 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Pohjoismainen valokuvauskilpailu 2019 Suomalainen merenkulkija tai ulkomaalainen merenkulkija Suomen lipun alla olevalla aluksella voi osallistua Pohjoismaiseen kilpailuun enintään kymmenellä kuvalla. Lähetä kuvat meille sähköpostitse opinto@mepa.fi, viimeistään 11.1. 2020.

Rauman merikoulu, merikapteeni a+b 1980 luokkakokous Emme ole pitäneet yhtään luokkakokousta. Ensi keväänä on tarkoitus pitää sellainen. Facebook-ryhmä: ”Merikapteeni, Rauma 1980” Jos olet kiinnostunut: rinne.hannu@gmail.com tai gsm 0400-417761

VAPAAVAHTI FRIVAKT 3• 2019

Nordisk fototävling 2019 Sjöfarare kan delta i den nordiska tävlingen med tio digitala bilder. Bilderna bör vara högst några år gamla, inte publicerade tidigare och de bör ha anslutning till sjömanslivet, arbetet och fritiden. Bilder kan skickas in till SSB till den 11.1.2020. opinto@mepa.fi