Ucceeblovoi peln - Petra Rautiainen
Tekstâ: Henna Aikio Koveh: Petra Rautiainen, Jonne Räsänen
Romanist Tuhkaan piirretty maa sämmilâšvuotâ já sämikielâ lii tállân uáinusist. Kirje luhij siste lii Sämieennâm kárttá, mast lohá anarâškielân Aanaar. Maŋeláá romanist lii vala nubbe mučis anarâškielâ sääni luuhâmnáál. Muádi celkkuu kukkosâš savâstâllâm orjálâškielân ij lah jurgâlum suomâkielân.
Kirječällee Petra Rautiainen, tun jieh lah
Tuhkaan piirretty maa fáádáh iä lah
sämmilâš, mutâ tuu kirjeest uáinojeh
tuu argâpeeivist pic viehâ vaigâdis
sämikielah já sämmiliih. Maht návt?
já lusis fáádáh: kolonialisaatio, suáti,
”Mun lam jottáám jo pärnivuođâ rääjist
fangâleeirah. Maht tun lah tutkâm taid
tavveen já mii perrust láá usteveh, kiäh láá
fáádáid? Ij-uv tot lamaš tunjin lussâd, ko
sämmiliih. Lam tiättám jo pärnin veikkâba
luuhâm já čäällim lii mudoi-uv vaigâd?
tom, ete Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ.
”Tot tuođâi-uv lii vááttám must viehâ ennuv,
Halijdim syemmilâžžân čäälliđ uáinusân
mut mun jiem haalijd čäälliđ fáádáin, moh
fáádá, mii lii uási muu staatâ historjást mut
láá munjin jo uáppáseh já älkkeeh. Mun
ij lah ennuv kieđâvuššum: kolonialisaatio
halijdâm tutkâđ já oppâđ jieš siämmást
Suomâst, sämmilij assimilaatio. Ij lah
uđđâ
älkkee uáiniđ epivuoigâlâšvuođâid, moh
mun luuhim suullân kulmâ mánuppaje
iä kuoskât olssis. Munjin lâi tehálâš, ete
suátihistorjást. Munjin čaabâkirjálâšvuođâ
sämikielâ dialogi páácá jurgâlhánnáá vâi
čäällim lii tego tieđâlâš čäällim mut eres
lohhen šadda tobdo, maht oro, ko kielâ suu
perspektiivist: siämmáánáál mun kuittâg-
pirrâ lii-uv vieres.”
uv tuuđhâm aašijd.
Petra muštâl, ete sun lii lamaš jo pärnin
Čäällim-uv
kiddiistum sämikieláid. Sun lii jottáám
luuhâmvädisvuođâ tiet já váhá ovdil ko
anarâškielâ
tavekielâ
finnejim kuástádâssopâmuš kirjeest, te
sun lii viggâm luuhâđ jieš. Anarâškielâ
mottoom olmooš eeđâi muin, ete ij kihheen
algâkuursâst sunjin lii pááccám mielâ
kuássin luuvâ muu teevstâ tanen ko kielâst
mield säännin lohosääni ”love”. Sun uusâi
láá nuuvt ennuv čuolmah. Luhhoost mun
já valdui jo ohtii SOGSAKKin luuhâđ
kavnim kuástádâstoimâtteijee, kote ooinij
sämikielâ já -kulttuur, mutâ siämmáá ive
teevstâ máhđulâšvuođâid ige čuolmâid.”
sun peesâi Krittiinen korkeakoulu uáppen
Roomaan tábáhtuvá Säämist, mutâ oovtâ
algâkuursâ,
já
te sun vuolgij toho. Ton áánsust šoodâiuv taat roomaan. Tot ij lamaš kuittâg mihheen älkkees pálgáid Peetran, ko sust lii luuhâmvädisvuotâ.
aašijd.
Ovdil
lii
čäällimproosees
munjin
vaigâd
roomaan ulmuu muštoin lohhee piäsá meid Kenian. Kirječällee ij lah jieš iällám kuássin Keniast teikâ ubâ Afrikastkin, mut Sämienâmist sun juuđij mottoom verd. Tälviv 2018 sun lâi Hettaast pargoost.
12
