ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
2 • 2 0 2 1
Tuottajien webinaari onnistui Kai Gyllström Ruotsiin Hänninen ja Korte jatkavat
Arla Suomi -yhteistyöryhmän uusi mobiili-app on
MUUMA
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
ROBO Blue VMS-robottiin
Pesuaineet ja kulutustarvikkeet
ROBO Red Käytössä sadoilla tiloilla
Lely-robottiin
Pesuaineet ja kulutustarvikkeet
RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Jodi Pakkauskoot: 22 kg, 60 kg ja 200 kg
RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine Vaikuttava aine Maitohappo Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine
Vaikuttava aine Maitohappo + LSA Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
RBT-vedinhoitoaineet soveltuvat sekä robotti, että perinteiseen lypsyyn.
RBT CHLORHEX Klooriheksidiini-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Klooriheksidiini Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg
KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO
1 EHKÄISE
2 SUOJAA
3 PARANNA
Auttaa parantamaan sorkkaalueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD)
Ei antibiootteja Ei karsinogeenejä Tunkeutuu ihon alle Ympäristöystävällinen
Tuomas 050 541 3112 • Finnlacto keskus (06) 4210 300 • www.finnlacto.fi
SAMI KILPELÄINEN
PÄÄKIRJOITUS
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
Webinaareilla tieto tuottamaan!
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
12. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Sami Kilpeläinen
A
rla Suomi -yhteistyöryhmässä järjestettiin 2010-luvulla useita koko ryhmän yhteisiä tuottajien perhepäiviä eri puolella Suomea huvipuistoissa, eläintarhoissa ja laivalla. Koronapandemian vuoksi viime kesänä tapahtumaa ei voitu järjestää ja tulevakin kesä näyttää haastavalta. Onneksi paikallisesti on parempia mahdollisuuksia järjestää vaikkapa pienimuotoisempia tilaisuuksia. Uutena keinona on kaikille tuottajillemme suunnitellut sähköiset työkalut ja etätapahtumat. Järjestimme huhtikuun 23. päivä ensimmäisen koko Arla Suomen yhteisen webinaarin. Siinä teemana oli ”maitotilojen climate check -ilmastokartoitukset ja keinot pienentää maidontuotannon ympäristövaikutuksia”. Tilaisuus myös nauhoitettiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus katsoa ohjelma läpi haluamanansa aikana. Ensimmäisen webinaarin sisältö oli erittäin kovatasoinen. Senja Arffman kertoi hiililaskentojen tuloksista, merkittävimmistä keinoista vaikuttaa hiilipäästöihin sekä ravitsemuksen ja hiilijalanjäljen yhteydestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seppo Ahvenjärvi kertoi ensimmäisen kerran julkisesti Arlan, Hankkijan ja Mootralin rahoittaman ruokintatutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa löydettiin keinoja alentaa lehmien ruokinnalla merkittävästi lehmien aineenvaihdunnan päästöjä. Toni Taavitsainen taas käsitteli varsin ajankohtaista teemaa: biokaasuinvestointeja. Ari Hänninen kertoi Muumasta ja omista kokemuksista hiililaskennasta. Tässä lehdessä on katsaus webinaarin antiin ja tutkimustuloksiin. * * *
Tuottajien kauan odottama uusi mobiili-app helpottaa tietojen saantia omasta mobiililaitteesta kuten älypuhelimesta. Uuma on edelleen pääasiallinen tiedonvälityskanava. Nyt Uuma sai rinnalleen uuden mobiilisovelluksen: Muuman. Muuman kautta tuottaja voi tarkastella laboratoriokokeiden tuloksia tai vaikkapa maitomääriä. Sieltä löytyy myös utaretulehdustietoja, progestorinikoetulokset tai vesi- ja rehunäytetulokset. Maitotilitiedot ovat myös jatkossa mobiili-appissa. Maailmalla on kova buumi verkkokaupan suhteen. Arla -ryhmässä on jo vuosia käytössä ollut verkkokauppa ja nyt kätevämmin mobiili-appissa Muumassa. Ei muuta kuin tilaamaan Arlan maitotuotteita tai vaikkapa yleisimpiä tuotantotarvikkeita kätevästi Muumalla. * * *
Kestävä kehitys, hiilipäästöt ja biodiversiteetti kiinnostavat kuluttajia. Erityisen paljon maitotuotteiden kuluttajia kiinnostaa eläinten hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen. Eläinten hyvinvointimerkki -projekti tuli päätökseen huhtikuun lopussa ja edessä on pilotointi merkin käyttöönottamiseksi. Jos toimiala luo yhteiset pelisäännöt eläinten hyvinvointi -merkille, luo se vastaavaa vaikuttavuutta kuin Joutsenlippu ennen EU-jäsenyyttä. Maitotilojen osalta keskeisiä kohtia ovat lehmien laiduntaminen ja talviulkoilu. Kuluttajat ovat kiinnostuneita maitotiloista. Tuotantoketjun läpinäkyvyys on arvokas asia. Se huomattiin myös läpi valtakunnan laajasti uutisoiduista Arla Suomi -ryhmän 447 tilan hiililaskennoista ja tuottajien sekä yhteistyöryhmän sitoumuksesta alentaa koko ryhmän hiilipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2025. Jokaisella tilalla on oma polku: osa vähentää enemmän ja osa hievenen vähemmän. Kuluttajien ja median vastaanotto on ollut kiittävää. Kun pohjalla on konkreettinen joka tilan hiililaskelma ja puheiden sijaan aitoja tekoja, on toiminta uskottavaa. Sitä se on meillä Arla Suomi -yhteistyöryhmässä ja tiloilla! Hyviä toukotöitä ja siunausta satovuoteen. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
|3
PÖTSIT PÖHISEMÄÄN
Nyt voit tilata A-Rehun nautarehut tuntuvaan tarjoushintaan! Tarjouksen voimassaoloaika on 19.4.–31.5.2021.
UUTUUS ValttiTäysrehu
Kasvatusrehut 230 €/tn Kaikki täysrehut 250 €/tn Kaikki puolitiivisteet 300 €/tn Tarjoushinnat koskevat yhtä tilausta per asiakas kampanja-aikana ja enintään 3 tonnin erää. Toimitukset 30.6.2021 mennessä.
Tilaa nautarehut suoraan tuottajapalvelustamme p. 020 472 7060 tai lue lisää verkkosivuiltamme www.atriatuottajat.fi/nautarehukampanja2021 4 | MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
SISÄLTÖ
26
26 Kierrätyskaverit-
Muut 3 Pääkirjoitus
tehtäväkirja toi kiertotalouden esikouluihin
6 Ajankohtaista 8 Kai Gyllström Arla Ruotsin toimitusjohtajaksi.
Kiertotaloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
10 Uuman mobiiliversio otettiin käyttöön huhtikuussa Muumaksi kutsutun mobiilisovelluksen kehittäminen aloitettiin tuottajien toiveista.
14 Tuottajien webinaari: mistä keinoja pienentää maidontuotannon ympäristövaikutuksia. 10
22
18 Maitotiloilla on useita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. 20 Lehmien ruokinnalla voi vaikuttaa hiilipäästöihin. 22 Talvijaloittelu edistää lehmien hyvinvointia. 24 Hämeenlinnan osuusmeijeri ja Kiilto Clean yhteistyöhän muovipakkausten kierrättämisessä. 28 Vierivä kivi ei sammaloidu: tohmajärveläiset maidontuottajat tekivät elintapamuutoksen. 31 Osuuskunta MS Tuottajapalvelujen liikevaihto kasvoi. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
|5
AJANKOHTAISTA
Viljelijätukien hakuja käynnissä SAMI KILPELÄINEN
V
iljelijöiden päätukihaku on käynnissä verkkoasiointipalvelu Vipussa (https:// vipu.ruokavirasto.fi). Haku on auki kesäkuun puoliväliin asti. Ennen päätukihakua Vipu-palvelussa on voinut hakea eläinten hyvinvointikorvausta, kansallisia kotieläintukia, kasvihuonetukea ja sokerijuurikkaan kuljetustukea sekä ilmoittaa vuoden 2020 eläinmääriä. Muutoksia tukien hakuajoissa, päätukihaku päättyy 15.6. Päätukihaussa maatilat voivat hakea seuraavia tukia: • luonnonmukaisen tuotannon korvaus • luonnonhaittakorvaus • nuoren viljelijän EU-tuki • nuorten viljelijöiden tuki • peltokasvipalkkio • perustuki ja viherryttämistuki • pohjoinen hehtaarituki • sokerijuurikkaan kansallinen tuki • yleinen hehtaarituki • ympäristökorvaus Vuosina 2015 ja 2016 alkaneet ympäristösitoumukset ja -sopimukset sekä luomusitoumukset päättyvät 30.4.2021. Viljelijät voivat hakea päätukihaussa sitoumuksille ja sopimuksille jatkoa, jolloin ne säilyvät ennallaan 30.4.2022 asti. Viljelijätukien hakuopas on julkaistu ruokavirasto.fi-sivustolla.
6|
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
”Pohjoisen tuen litratuki maidolle ei ole kriittisen tarkastelun alainen vaan hallinnon tavoitteena on turvata sen jatkuminen.”
Opas koostuu tuenhakijan perusoppaasta ja yksityiskohtaiset tukiehdot sisältävästä tukioppaasta. Syksyllä Vipussa voi tehdä ympäristökorvauksen syysilmoituksen ja hakea puutarhatuotteiden varastointitukea. Vipu-palvelu on maatilojen käytettävissä ympäri vuoden myös hakuaikojen ulkopuolella. Viljelijä voi esimerkiksi päivittää maatilansa tietoja ja tarkastella tietoja tilalleen maksetuista tuista. Tuet täysimääräisesti hyödynnettäviksi Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat ovat olleet huolestuneita, mitä maa- ja metsätalousministeriön esityskalvoissa lukenut teksti – ”EU-palkkiokokonaisuuden pelkistäminen ja selkiyttäminen nykyisistä 22 eri kohteesta?
Erityisasiantuntija Riikka Knaapi rauhoittelee maidontuottajia.
AJANKOHTAISTA Adobe Stock
Ari Hänninen on toiminut puheenjohtajana neljä vuotta.
Hänninen jatkaa puheenjohtajana, Korte varapuheenjohtajana Mukana mm. AB-alueen lypsylehmäpalkkio: periaatteena EU-palkkioiden ja pohjoisen tuen sovittaminen yhteen ja eri sektoreiden kokonaisrahoituksen turvaaminen” – tarkoittaa. Erityisasiantuntija Riikka Knaapi rauhoittelee maidontuottajia: – AB-alueen tuotantoon sidottujen tukien tarkastelua tehdään, jotta niiden täysimääräinen hyödyntäminen voidaan turvata jatkossakin. Tähän kokonaisuuteen kuuluu Knaapin mukaan eri eläinryhmien kriittinen tarkastelu, tuen tavoitteista tai kokonaistukimääristä tinkimättä. – Pohjoisen tuen litratuki maidolle ei ole kriittisen tarkastelun alainen vaan hallinnon tavoitteena on turvata sen jatkuminen, vakuuttaa Knaapi.
A
rla Suomi -yhteistyöryhmä kokousti huhtikuun puolivälissä jälleen etäyhteyksin. Tavoitteena oli talvella saada järjestettyä pitkästä aikaa fyysinen kokoontuminen, mutta koronatilanteen takia maaliskuulla kokous päätettiin pitää jälleen etäyhteyksin. Tuottajaedustajiston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Ari Hänninen Kiteeltä. Hänninen on toiminut nyt neljä vuotta puheenjohtajana. Hänninen tuottaa maitoa Maitosuoni Oy:n tilalla Kiteellä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Mikko Korte Ylivieskasta. Korte on myös Laaksojen Maitokunnan hallituksen puheenjohtaja. Kokouksessa kuultiin myös Arla Suomen toimitusjohtajan hakuai-
Mikko Korte valittiin Tuottajaedustajiston varapuheenjohtajaksi.
katauluista, koronan vaikutuksista Suomen maitomarkkinoihin sekä katsaus maitoedunvalvontaan. Tuottajaedustajistossa kannettiin huolta tulevista tukiratkaisuista, jotka ovat käsillä lähikuukausien aikana. Yhteistyöryhmän sihteerinä jatkaa Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnasta. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
|7
AJANKOHTAISTA
Kai Gyllström ruotsiin SAMI KILPELÄINEN
K
ai Gyllström palasi Suomen toimitusjohtajaksi noin kolme ja puoli vuotta sitten. Nykyisessä tehtävässään Kai on vahvistanut yhdessä tekemisen kulttuuria yrityksessä esimerkiksi Arla Growth Enginessä. – Sen myötä meille on syntynyt lukuisia innovaatioita ja koko arvoketjun kattava vastuullisten tekojen kokonaisuus. Kain aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut ja tulos vahvistunut. Ei siis ihme, että Kain vahvuudet on pantu merkille laajemminkin Arlalla ja hänet on valittu Arla Ruotsin toimitusjohtajaksi. Uuden vuoden lupauksia – Tein vuoden alussa lupauksia, joista ensimmäinen oli liikkuminen. Näin kertoo Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström. Gyllström kertoo meneillään olevasta Walk to the Moon -tapahtumasta, jossa Arlan henkilöstöstä jo peräti yli kaksisataa kollegaa tsemppaa liikuntahaasteita yhdessä. – Itse olen haasteen innoittamana saanut kokoon yli tuhat kilometriä sisäpyöräilyllä ja kävellen, kertoo Gyllström. Myös tuottajien keskuudessa on Gyllströmin mukaan pohdittu, olisiko yhteiselle liikuntakampanjalle tilausta. Itsensä kehittäminen Toinen Gyllströmin lupaus oli itsensä kehittäminen. – Olen lukenut paljon kirjoja ja kannustan muita tekemään samoin. Arla Growth Enginessä ulkopuolisten alustajien kautta saimme oppia uutta yhdessä. Mukana oli noin 40 kollegaa eri puolilta Arla Suomen organisaatiota. Tavoitteeni on, että AGE:sta tulee pysyvä toimintatapamme ja että jatkossa mukana on vielä enemmän osallistujia, lupaa Gyllström.
8|
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
”Kannattavuutta ja kasvua haemme onnistumisilla uutuustuotteissa.”
Kolmas Gyllströmin lupaus oli vahvistaa sidosryhmien mielikuvaa yrityksestä. – Olen valinnut LinkedInin kanavakseni ja kertonut siellä yhteisistä asioistamme ja tekemisistämme monin eri tavoin. Esillä olemisella on todella paljon arvoa, ja mitä enemmän voimme kaikki sitä tehdä sen parempi, sanoo Gyllström. Kasvua ja kannattavuutta uutuuksilla –Kasvussa emme ole saavuttaneet täysimääräisesti haluamaamme vauhtia koronan takia. Koronan myötä ravintolamyynti väheni ja brändien osuus liikevaihdosta on jäänyt hieman alle tavoitetason. Niissä
AJANKOHTAISTA
– Kannattavuutta ja kasvua haemme onnistumisilla uutuustuotteissa, toteaa Gyllström. Ylpeä maitotilojen hiilijalanjäljen pienentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä – Vastuullisuudessa olemme tehneet valtavasti asioita viime vuosina. Tapamme tehdä on systemaattinen ja kattaa koko arvoketjun. Olen siitä erittäin ylpeä. Climate Check -ilmastokartoitukset ovat yksi osa tätä kokonaisuutta. – Laskimme viime vuonna jokaisen 447 suomalaisen maitotilamme päästöt. Keskiarvoksi muodostui 1,03 kg CO2 e maitokiloa kohden. Luken tilaston mukaan Suomen keskiarvo on 1,1 kg CO2 e ja globaali keskiarvo on 2,5 kg CO2 e, eli meidän lukumme on lähtökohtaisesti hyvin matala, iloitsee Gyllström. Gyllström haluaa antaa kiitoksen koko Sami Kilpeläisen hankintatiimille ja koko Arla Suomi -yhteistyöryhmälle siitä, että pystyimme ilmastokartoitusten tulosten julkistuksessa tulemaan yhdessä yhteistyöryhmän kanssa ulos sillä, että maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään 30 % vuoteen 2025 mennessä. – Tämä tärkeä lupaus ei siis ole Arlan vaan yhteistyöryhmän. Koska läpinäkyvyys on meille tärkeä kilpailuetu, kolmas tärkeä ulottuvuus tässä kokonaisuudessa on, että voimme näyttää kuluttajille, mistä maidon hiilijalanjälki tarkalleen ottaen muodostuu. Yhden tilan luomumaitojen hiilijalanjälki tilalta kauppaan on nyt avattu kaikkien katsottavaksi Arla Maitoketjussa.
riittää siis tekemistä. Ennusteiden mukaan olemme kuitenkin pääsemässä kohti tavoitettamme, joten toivotaan, että vuodesta tulisi viime vuotta parempi, toivoo Gyllström. – Suomessa mittarit ovat päällisin puolin hyvällä tasolla, mutta edessä on paljon työtä ja tarvitsemme onnistumisia. Hävikin vähentämiseksi tekemämme työ on ollut erittäin tuloksekasta. Samoin toimitusvarmuutemme on maailmanluokkaa, ennustevarmuus on todella hyvällä tasolla ja kustannuksemme ovat kurissa. Gyllströmin mukaan myös tulossa olevien innovaatioiden määrä on hyvällä mallilla.
Kai Gyllström Arla Ruotsin toimitusjohtajaksi kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen. – Vaikka jätän Suomen toiminnot myöhemmin nimitettävälle seuraajalleen haikein mielin, olen toki erittäin iloinen ja ylpeä tulevasta uudesta roolistani. Ruotsi on Arlan kotimarkkina ja merkittävä liiketoiminta-alue. Niin Suomessa kuin Ruotsissa olemme yhdessä maidontuottajiemme kanssa tärkeä osa maan ja maaseudun taloutta. Olen sekä nöyrä että innoissani siitä, että saan olla tässä mukana, Kai toteaa. Kain seuraavat pari kuukautta tulevat olemaan työntäyteisiä, sillä nykyisten tehtävien lisäksi on tarpeen valmistautua uuteen tehtävään ja muuttaa Ruotsiin. Suomen uuden toimitusjohtajan hakuprosessi on jo laitettu vireille, ja siitä kerrotaan aikanaan lisää. – Haluan jo tässä vaiheessa kiittää koko Arla Suomi -yhteistyöryhmää upeasta yhteistyöstä ja toivottaa menestystä tulevaisuudessa. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
|9
UUMA
Saija Isoaho on yksi Muuman testikäyttäjistä. Hän on ollut tyytyväinen sovellukseen.
10 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
UUMA Sami Kilpeläinen
TUOMAS KOIVUNIEMI, SAMI KILPELÄINEN
Uuman mobiiliversio otettiin käyttöön huhtikuussa
A
rla Suomi -ryhmässä on hieman yli vuoden verran kehitetty mobiiliversiota lähes 20 vuotta käytössä olleesta Uuma-järjestelmästä. Muumaksi kutsutun mobiilisovelluksen kehittäminen aloitettiin projektia ryhmässä vetäneen Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtajan Ulla Roinisen mukaan tuottajien toiveista. – Tuottajat tarvitsevat Uuman tietoja usein myös sellaisissa tilanteissa, joissa tietokone ei ole käytettävissä. Esimerkiksi verkkokauppatilauksen voi tehdä heti, kun ilmenee tarvetta hankkia joku navettatarvike, eikä tarvitse odotella tietokoneen ääreen pääsemistä. Ja tilaukset voi tehdä mihin vuorokaudenaikaan tahansa, hän sanoo. Tiedon tarpeen ja verkkokaupan lisäksi järjestelmä on tärkeä yhteydenpitoväline tuottajien ja meijerien välillä. – Meijerien tavoitteena on, että tiedonkulku on mahdollisimman reaaliaikaista, mihin mobiilisovellus tarjoaa yhden keinon. Mobiilitiedotteet ja push-viestit tavoittavat tuottajat nopeammin kuin perinteinen tonkkaposti, vaikka sitäkin edelleen käytetään. Kehitystyö alkoi viime vuoden tammikuussa Uuma-järjestelmän on toteuttanut Digia Oyj, joka on vastannut myös mobiilisovelluksen kehitystyöstä. – Selvitystyötä sovelluksen kehittämisestä tehtiin usean eri toimijan kanssa, mutta päädyimme Digiaan, sillä tarvitaanhan sovelluksen sisältö yhtiön Uuma-järjestelmästä. Sopimus sovelluksen tekemisestä allekirjoitettiin joulukuussa 2019 ja kehitystyö aloitettiin viime vuoden tammikuussa, Roininen kertoo. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 11
UUMA
Muutoksia tehdään tarvittaessa Uumaankin Arla-ryhmässä Uuma-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Miten ohjelmaa on tänä aikana kehitetty? – Jo vuonna 2003 Uumassa oli mukana suppeahko nettiversio, jonka merkitys ei tuohon aikaan ollut vielä kovin suuri. Nettiversiossa oli myös yksinkertainen verkkokauppa, mutta siihen aikaan sen käyttö oli kohtalaisen vähäistä. Roinisen mukaan UumaWebiin tehtiin isompi uudistus kaksitoista vuotta sitten ja silloin verkkokauppakin otettiin laajemmin käyttöön. Viimeinen iso verkkokauppauudistus järjestelmään tehtiin kuusi vuotta sitten, jolloin Arla Suomi -ryhmälle luotiin yhteiskeräilyn tarpeita vastaava oma verkkokauppa. – Perus-Uumaan eli meijerien toimihenkilöiden käytössä olevaan maitotilitysjärjestelmään ja UumaWebiin tehdään Digian kanssa toki pienempiä muutoksia aina, kun tarvetta ilmenee. Mobiilisovelluksen pilotointivai-
12 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
– Mobiilitiedotteet ja push-viestit tavoittavat tuottajat nopeammin kuin perinteinen tonkkaposti, Ulla Roininen sanoo.
”Meijerien tavoitteena on, että tiedonkulku on mahdollisimman reaaliaikaista, mihin mobiilisovellus tarjoaa yhden keinon.”
UUMA
heessa UumaWebiäkin on kehitetty, kun verkkokaupan kuvien käsittelyyn hankittiin uusi, ajanmukainen palvelu. – Meijerien toimihenkilöt lisäävät omissa valikoimissaan oleville tuotteille kuvat ja päivittävät omaa tuotevalikoimaansa aina tarvittaessa. Yksitoista tuottajaa pilottikäyttäjinä Muuman testikäyttäjinä on kehittämisvaiheessa ollut yksitoista ryhmän maidontuottajaa. Yksi sovelluksen testaajista on ollut Saija Isoaho MTY Isoahon tilalta Ullavasta. Mobiilisovelluksen hyvänä puolena hän pitää sitä, että tieto on koko ajan mukana. – Olen tyytyväinen sovellukseen. Tulevaisuuden kehitysidea olisi, että siinä olisi etsi-valikko, jolloin voi nopeasti löytää lehmäkohtaiset utarenäytteiden tulokset ja tankkien maitonäytteet. MTY Isoahon muut osakkaat ovat Saija Isoahon eno Leino Isoaho ja tämän vaimo Arja Isoaho.
Sami Kilpeläinen
Kehitystyö jatkuu edelleen Uusi mobiilisovellus on ollut käyttöönotettavissa huhtikuun lopulta saakka. Roinisen mukaan testaajatuottajilta on saatu hyödyllistä palautetta ja kehittämisehdotuksia jatkoa ajatellen. – Kaikki ehdotukset on kirjattu ylös ja niihin palataan, kun sovelluksen käyttö laajenee koskemaan koko ryhmän tuottajia ja saamme kerättyä myös heidän kokemuksiaan. Kehitystyö jatkuu siis edelleen. Muuma-mobiilisovellus on tässä vaiheessa käyttöliittymä tuottajan maitotilityksiin ja koetuloksiin sekä verkkokauppaan ja se toimii myös tiedotuskanavana. – Jatkossa voidaan selvittää myös mahdollisuutta saada mobiilisovelluksesta erilaisia tilan toimintaa kuvaavia mittareita. Sekin on mahdollista, että Muumaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään tila-auditoinnin apuvälineenä, Roininen sanoo. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 13
HIILIJALANJÄLKI
Tuottajien webinaari: mistä keinoja pienentää maidontuotannon ympäristövaikutuksia SAMI KILPELÄINEN
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän kymmenen hankintameijerin tuottajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa koko maata koskevaan yhteiseen webinaariin. Webinaari järjestettiin Teamsohjelmistoa hyödyntäen. Lisäksi tilaisuus nauhoitettiin, jotta tuottajille on mahdollisuus katsoa koulutusaineisto uudelleen. Osalle tuottajista Teams-sovellus ei ole myöskään käytössä tai aikataulut eivät sopineet huhtikuun toiseksi viimeisenä perjantaina järjestettyyn tilaisuuteen. Siksi UUMAan ladatun linkin kautta voi käydä katsomassa nauhoitteen myöhemmin. Helppojakin keinoja alentaa hiilijanjälkeä Tilaisuuden avannut hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta ker-
14 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
toi hiilijalanjäljen olevan jokaisella tilalla yksilöllisen ja siksi myös sen pienentämiseen on jokaisella tilalla oma polku. – Tanskassa on tehty laskelmia jo vuosia ja siellä on todettu kaiken lähtökohtana olevan tilan tietoisuus oman hiilijalanjäljen tasosta. Ensimmäisenä vuonna on päästy tarkkuutta lisäämällä ja optimoimalla panoksia jopa 8 pro-
senttia matalampaan hiilijalanjälkeen, kannusti Kilpeläinen. Johtava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolisista kertoi ”climate check -ilmastokartoituksista ja ruoan hiilipäästöjen yhteydestä ravitsemukseen. Terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman piti erittäin tärkeänä, että ymmärrys ravitsemuksesta huomioidaan hiilikeskustelussa. – Tilojen kannalta on myös tärkeä huomata, että tilakohtaisen maidon hiilijalanjäljen pieneneminen parantaa myös maidon asemaa ilmastokeskustelussa ja tuotteiden hiilijalanjälkimittauksissa. Maidossa on runsaasti ravintoaineita, kiteytti Arffman. Ruokinnalla voi vaikuttaa Erikoistutkija maatalous- ja metsätieteiden tohtori Seppo Ahvenjärvi, Luonnonvarakeskus LUKEsta kertoi uunituoreita tuloksia ”lehmien ruo-
Maidontuotannon automaatio käyttöösi Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 15
HIILIJALANJÄLKI Envitecpolisin johtavat asiantuntijat Toni Taavitsainen ja Senja Arffman.
kinnan keinoista maidon ympäristövaikutusten pienentämiseksi”. LUKEn tutkimuksessa, joka tehtiin Minkiön koenavetassa, vertailtiin eri rehustusvaihtoehtojen hiilipäästäjä mittaamalla ns. kammaatilalle mioissa lehmien päästöt. on hyödyt n n ta o tu Biokaasun Vertailussa oli rypsirouhepohjainen ruokinta verrokkina ja mitattiin vaikutuksia, kun rouhe vaihdettiin öljylisää sisältäneeseen rypsipuristeeseen tai kahteen muuhun kaupalliseen rehun lisäaineeseen. – Rypsipuriste pienensi hiilipäästöjä yhteensä 16 prosenttia maitokiloa kohden ja ekvivalenttimaitokiloa kohden 13 prosenttia, kertoi Ahvenjärvi. Biokaasuinvestoinnit kiihtyneet Johtava asiantuntija Toni Taavitsainen Envitecpolisista kertoi biokaasusta päästöjen vähentämiskeinona maitotiloilla.
stöjen ittelyn pää Lannan käs n vähentymine merkittävä
tanto
Sähköntuo
eneminen Rikkojen väh (luomu)
otanto
Lämmöntu
Biometaanin
rmituksen Vesistökuo en vähenemin
tuotanto
tteiden Väkilannoi en korvaamin alle / Uudet Säästö maatil det + ahdollisuu ansaintam dyt ympäristöhyö
sen liete: levityk Notkeampi inen en parantum tehokkuud tkulevitys) (esim. vetole
Logistiikan
n
tehostumine
otannon Kuivikkeentu integrointi mahdollinen
ttää Voidaan väl än korjaus/ hakejärjestelm ti uusinvestoin
Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.
Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
ttää Voidaan väl investointi kuivalantala
Taavitsainen tarkasteli erilaisille tiloille sopivia vaihtoehtoja. – Viimeisen viikon aikana on ollut uutisissa ja sosiaalisessa mediassa kolme uutista valmistuneista biokaasuinvestointikohteista, taustoitti Taavitsainen biokaa-
MPÖ Plus
16 |
entäminen
Hajujen väh
HYDRAID
Milka
suinvestointien kiihtymisvaihetta. Investointeja tehdään tällä hetkellä paljon mm. investointitukiehtojen muututtua. Taavitsainen totesi, että yleensä ne kohteet, joissa sähköä, lämpöä tai liikennepolttoaineisiin tarvittavaa biometaania myydään tilalta ulos, toteutetaan investointi erillisen yhtiön toimesta. – Investointituet eivät mahdollista ulosmyyntiä, ellei kyseessä oli erillinen yhtiö, muistutti Taavitsainen. Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtaja Ari Hänninen kokosi päivän annin yhteen ja esitteli myös omalta työpöydältään tuottajien uutta mobiili app -sovellusta MUUMAa. – Olemme tehneet yhdessä merkittävän päätöksen ja sitoutuneet alentamaan tuottajina yhteensä koko ryhmässä hiilijalanjälkeä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä, päätti Hänninen webinaarin.
Katkaisee ripulin nopeasti WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste
vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan. Hydraidin koostumus vastaa hyvälle elektrolyyttivalmisteelle asetettuja vaatimuksia. Hydraidissa on elimistöä neutraloivina aineina asetaattia, propionaattia ja sitraatti. Hydraid sisältää suositusten mukaan: Natriumia (Na) 130 mmol/l Kaliumia (K) 19 mmol/l Kloridit (Cl) 61 mmol/l Alkalisointikyky SID (strong ion difference) 91
Yrittäjäntie 20, 03600 MAITOA KarkkilaSUOMESTA p. 09-2252560 2 / 2021 www.biofarm.fi
| 17
HIILIJALANJÄLKI
Maitotiloilla on useita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi SAMI KILPELÄINEN
E
nvitecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman kertoi Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajien webinaarissa tärkeimmät hiililähteet maitotiloilla: 45 % hiilijalanjäljestä on peräisin lehmien aineenvaihdunnasta, 23 % lannasta, 19 % rehuista, 8 % energiasta, 4 % laidunnuksesta ja 1 % rahdista. Jokaisella tilalla jakauma on kuitenkin yksilöllinen riippuen sen tuotannosta ja toiminnasta. – Maitotiloilla on useita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
hokkuus sekä tulevaisuudessa tarkastelumenetelmien kehittyessä maaperän hiilensidonta, kertoo Arffman.
Kaikki Arla Climate Check -ilmastokartoitukset saatiin valmiiksi vuoden 2021 alussa.
Hajonta osoittaa alennuspotentiaalin Vuoden 2019 lopulla Arla Suomi -yhteistyöryhmässä päätettiin selvittää kaikkien maitoa tuottavien tilojemme hiilijalanjälki. Kaikki Arla Climate Check -ilmastokartoitukset saatiin valmiiksi vuoden 2021 alussa. Tulokset myös avasivat keinot löytää merkittävimmät tavat alentaa hiilijalanjälkeä.
Tärkeimmät niistä ovat tuotosmäärään ja rehujen satotasoon vaikuttaminen, rehustus, biokaasun tekeminen lannasta ja energiate-
Keskeiset toimet CO2-tason pienentämiseksi 1,2 1
1,10 1,03
0,8
0,96
0,93
0,91
0,87
0,79
0,6
0,67
0,58
0,58
-44 %
0,2
-47 %
0 -0,07
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
-0,04
-0,08
-0,06
-0,06 -0,52
hi Nu i le r ns m e id n on ta
B 15 inve iok % s to a a s m in u ai n do it , st a Re hu st us
s +1 kitu 0 ot % os
Ke
m O i t t pt a im ja us t oin m ar k t i uu k , t uu s
20 20
20 18 ,
LU
KE
-0,6
18 |
-0,02
- Arla Suomi on mukana LUKEn rehuprojektissa, jossa on tutkittu CO2-päästöjä pienentävää rehustusta. - Arla Suomi on mukana biokaasuprojektissa: lannasta polttoainetta.
-0,4
-0,8
-0,03
20 25
-0,07
-0,2
Uu en s iu er tu gi va a Op t im po l iik oi lt t e n nt i o a te t r in es ak e s ä to -2 , r i 0 % Ti la ra m ke uu n to t e e s n
CO2e kg/l
0,4
0,73
HIILIJALANJÄLKI
1 Mittaaminen Arla Foodsin maitotiloille on tehty hiililaskentoja jo vuosia useissa maissa. Tanskassa huomattiin, että ensimmäinen ja yksi tärkeistä kohdista on tilan tietoisuus omasta tasosta ja sitä kautta tietoisuus, mihin voi vaikuttaa. Mittaamisen ja sitä kautta syntyvän tuotantopanostenkin optimoinnin kautta saavutettiin Tanskassa ensimmäisenä vuonna noin kahdeksan prosentin hiilijalanjäljen pieneneminen. Lähtökohtana on siis oman tilan tuloksen tiedostaminen.
2 Keskituotos Usein tiloilla, joilla on matala lehmien keskituotos, myös hiilijalanjälki on korkea. Keskituotoksen nousulla on yksittäisistä tekijöistä varsin merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä. Tämä edellyttää myös rehustuksen onnistumista ja hyvää panostuotossuhdetta ruokinnan ja lehmien maitotuotosten osalta.
3 Uusiutuva energia Yksittäinen nopea keino vaikuttaa tilan laskennallisiin hiilipäästöihin on energia. Sähkösopimuksen muuttaminen fossiilisesta energiasta uusiutuvaan energiaan vaikuttaa keskimäärin noin kolme prosenttia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Osalla tiloista jopa enemmän.
4 Peltoliikenne Logistiikka maitotiloilla on erityisesti peltoliikennettä. Jo pilotointivaiheessa Kotipellon tilalla Sorvistot kertoivat panostaneensa peltojen lohkokokoihin ja peltoliikenteen optimointiin. Sillä oli merkittävä vaikutus myös tilan hiilitasoon. Salaojitus tai ylipäätänsä peltojen saaminen lähelle talouskeskusta vähentää polttoainekustannuksia ja tehostaa peltojen käyttöä. Useilla tiloilla hiilijalanjälki nousee korkealle nimenomaan kaukana olevien lohkojen takia.
Maitotiloilla merkittävimmät hiililähteet ovat lehmien aineenvaihdunta, lanta, rehut ja energia.
5 Rehustus Ruokinnalla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen eniten. Ruokinta ja lehmien aineenvaihdunta edustavat lähes puolta kaikista hiilipäästöistä. Luonnonvarakeskus LUKEn uunituore tutkimus osoittaa, että keinoja on saavutettavissa varsin yksinkertaisin keinoin. Jokioisten tutkimusnavetassa tehdyissä ruokintakokeissa ja lehmien päästömittauksissa todettiin, että valitussa ruokinnassa muuttamalla rypsirouhe öljylisää sisältäneeseen rypsipuristeeseen, pienenivät aineenvaihdunnan päästöt noin 13 prosenttia. Aineenvaihdunnan edustaessa 45 prosenttia kokonaishiilijalanjäljestä rypsirouheen vaihtamisella rypsipuristeeksi saadaan yli kuuden prosentin hiilijalanjäljen alenema. 6 Biokaasuinvestoinnit Yksittäiselle tilalle biokaasuinvestoinnit ovat nopein tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Useilla tiloilla biokaasuinvestointi pienentää kokonaishiilijalanjälkeä yli 25 prosenttia. Biokaasuinvestoinnin soveltuvat lähinnä isoimmille tiloille. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 19
HIILIJALANJÄLKI
Lehmien ruokinnalla voi vaikuttaa hiilipäästöihin SAMI KILPELÄINEN
E
rikoistutkija ja maatalous- metsätieteiden tohtori Seppo Ahvenjärvi Luonnonvarakeskus LUKEsta Jokioisilta alusti Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajille lehmien ruokinnan vaikutuksista maidon hiilipäästöihin. Ahvenjärvi totesi, että Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen maatalouden osuus maan kasvihuonekaasupäästöistä on 11,5 prosenttia. Tämän arvion mukaan 60 prosenttia on peräisin maaperän typpidioksidipäästöistä. Koko maatalouden hiilipäästöistä märehtijöiden osuus on 27 prosenttia, mutta yksittäisellä tilalla lähes 4550 prosenttia. – Vuosien 1990–2018 välisenä aikana maataloussektorin päästöt ovat vähentyneet 13,3 prosenttia. Nautojen määrä on vähentynyt samaan aikaan 35 prosentilla, kertoi Ahvenjärvi. Metaanipäästöt mitattiin tutkimusnavetassa Ahvenjärvi on ollut toisena vastuututkijana yhdessä Alireza Bayatin kanssa tutkimushankkeessa, jossa Arla Oy:n lisäksi oli Luken hanketta rahoittamassa myös Hankkija ja Mootral.
20 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
Koeasetelmassa oli aina kahdeksan lehmää, jotka olivat tuotoskauden keskivaiheilla. Lehmien elopaino oli 638–655 kiloa. Lehmillä oli kulunut keskimäärin 65 ja toisessa ryhmässä 96 päivää poikimisesta. Koe toteutettiin 4 kertaa 4 latinalaisen neliön -kokeena. – Koeasetelmassa otettiin tutkimuskammioissa kaikki lehmien kaasut talteen aina eläinryhmältä, kertoi Ahvenjärvi Arla Suomi -ryhmän webinaarissa. Rypsipuriste alensi päästöjä Dieettien välillä ei ollut merkittäviä eroja kuiva-aineen syönnissä. – Rypsipuriste, joka sisälsi öljylisää, vähensi maidontuotannon
LUKEn erikoistutkija Seppo Ahvenjärvi.
metaanipäästöjä -2,3 grammaa metaania per tuotettu maitokiloa eli -16 prosenttia. Ekvivalenttimaitolitraa kohden alenema oli -1,7 grammaa ja prosentuaalisesti -13 prosenttia, kertoi Ahvenjärvi.
UUTUUS SÄILÖNTÄÄN!
SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteisiin Pioneer SILA-BAC -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö/hevosheinälle ja maissisäilörehulle. SILA-BAC -tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja liukenevat erittäin hyvin pieneen vesimäärään. Tuotteet eivät myöskään vaadi kylmäsäilytystä, joten tuotteiden säilytys tilalla on vaivatonta. Tuotteet sopivat erinomaisesti myös pienannosteluun. Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo 2 viikon päästä siilon sulkemisesta.
Ruokinnalla voi vaikuttaa lehmien hiilipäästöihin.
Säilöntäolosuhteet
Oikean säilöntäaineen valinta kuiva-aine % mukaan
Rehun lisäaineilla ei sen sijaan ollut vaikusta metaanipäästöihin. – Rypsipuriste lisäsi maitotuotosta 4 kilogrammaa vuorokaudessa ja ekvivalenttimaitotuosta koeasetelmassa +2,6 kiloa vuorokaudessa. Rypsipuristeella havaittiin Ahvenjärven mukaan olevan myös vaikutusta maitotuotoksen tehokkuuteen. Ahvenjärvi kertoi myös tuoreesta tutkimuksesta Ruotsista, jossa Ramin ym. (2021) tutkijoiden mukaan täysin kaurapohjaisella väkirehulla verrattuna täysin ohrapitoiseen viljakomponenttiin saavutettiin tutkimuksessa viiden prosentin lasku hiilipäästöissä.
Vaikea
Likaista, sade
SILA-BAC®
1188/Hapot
SILA-BAC® 1188
SILA-BAC® Rapid React®
11G22 Kombi-tuote
Keskimääräinen SILA-BAC® Stabilizer
Hyvä 20
30
40
50
ONNISTU SÄILÖNNÄSSÄ JA VALITSE SILA-BAC SÄILÖNTÄAINEET TILALLESI!
LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI TAI HANKKIJA.FI MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 21
ELÄINTEN HYVINVOINTI
Talvijaloittelu edistää lehmien hyvinvointia TUOMAS KOIVUNIEMI
V
ille, 40, ja Terhi Löyttyniemen, 36, omistamalla Hallainmäen tilalla Hämeenkoskella on panostettu lehmien hyvinvointiin. Tilalla on tällä hetkellä viisikymmentä lypsylehmää ja kun lukuun lasketaan muu karja, on eläinmäärä reilut 100 päätä. Hallainmäessä lehmät ovat ulkoilleet myös talvisin jo kahdeksan vuoden ajan. Tilalla on pihattonavetta, joka on rakennettu vuonna 1995. Terhi Löyttyniemen mukaan lehmät ovat koko pihattoajan kulkeneet kylmäpihatosta vanhan parsinavetan puolelle tehdylle lypsyasemalle lypsettäväksi. – Eli lumi tai talvi ei ole ollut leh-
22 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
mille mikään ihmetys. Talvella kylmäpihatossa on yhtä lailla raikas ilma kuin pihallakin. Pihatto on kuivitettu ja ulkoilutus helpottaa siivousta, kun eläimet voi päästää pihalle siivouksen ajaksi. Kuivitus tekee lattiasta pitävän myös sisällä. Kesälaidunnus ja talviulkoilu otettiin käyttöön yhtä aikaa. – Pihaton alkuaikoina laidunnus oli jätetty kokonaan pois. Vanhat lehmät eivät osanneetkaan arvostaa laidunta, vaan käytyään pihalla menivät sisälle syömään ja nukkumaan. Nyt lehmät nukkuvat kesäisin välillä myös laitumella. Aina sen mukaan, missä on mukavinta. Löyttyniemi toteaa, että nuoremmat eläimet ovat enemmän innoissaan ulkoilusta, kun taas vanhat lehmät saattavat käydä kurk-
Terhi (vas.) ja Ville Löyttyniemen tilalla vieraili marraskuussa 2019 alueen kansanedustajia. Paikalla olivat Jari Ronkainen (toinen vas.) ja Hilkka Kemppi (oik.).
kimassa pihalle ja palata sitten sisään. – Toki, aktiiviset eli kiimassa olevat helposti hakeutuvat pihalle riekkumaan, mikä rauhoittaa sisällä ilmapiiriä. Kun aurinko paistaa ensimmäisiä kertoja keväisesti, ovat lehmätkin vähän kevättä rinnassa ja jonottavat lypsyn jälkeen, että portit käännetään ulospäin. Ratkaisuja järkevillä investoinneilla Hallainmäen tilalla on panostettu eläinten hyvinvointiin. Yli 25 vuotta sitten rakennetun pihaton silloisen tietämyksen mukaan tehdyt ratkaisut eivät ole enää ajanmukaisia. Myös paikat ovat käytössä kuluneet. – Olemme lähestyneet asioita avoimin mielin ja hakeneet ratkai-
ELÄINTEN HYVINVOINTI
paikka, johon on helppo mennä ja helppo nousta aina, kun se haluaa mennä maaten. Maito tehdään makuultaan. Lehmän vuorokaudesta menee iso osa makuultaan märehtien. Jos lehmällä ei ole ahtaassa tilassa mahdollisuutta väistää lauman ylempiarvoisia, sille tulee stressiä. – Kuten ihmisellä myös lehmällä stressi alentaa vastustuskykyä ja osaltaan altistaa sairastumiseen. Tuottajan jaksaminen Löyttyniemi korostaa myös karjanomistajien jaksamista. – Ulkoilutus ei saa olla hankalaa ja työlästä. Vain hyvinvoiva karjanomistaja pystyy hoitamaan vaativan työnsä päivästä toiseen hyvin, hän toteaa. suja toiminnan kehittämiseksi nykyisellä rakennuskannalla ja mahdollisimman pienillä, mutta järkevillä investoinneilla, Terhi Löyttyniemi sanoo. Hyvinvoiva ja tyytyväinen lypsylehmä on helppohoitoinen ja tuottava. Löyttyniemen mukaan lehmän hyvinvointia on ajateltava kokonaisvaltaisesti hyvälaatuisen maidon saamiseksi. Ruokinnassa on huomioitava lehmän ravitsemukselliset tarpeet ja maittavuus. – Säilörehun maittavuuteen vaikuttaa muun muassa nurmessa kasvavat heinäkasvit, niiden kasvuvaihe niitettäessä, ruokintapöydälle päätyvän rehun silpunpituus ja kosteus. Jos rehu on liian pitkää tai liian lyhyttä, liian kuivaa tai liian märkää se ei maita. Rouva lehmien mielipiteitä pitää siis kuunnella herkällä korvalla. Ruokinnan parantamiseksi tilalle on hankittu apevaunun, jossa menee säilörehut, kivennäiset ja vähän jauhoja. – Eli kyseessä on laimea ape. Lisäksi lehmät saavat kioskeista tuotoksen mukaisesti lisää jauhoja. Jauhojen tekoa varten hankimme käytetyn eräsekoittimen ja siihen uuden näytöllisen vaa’an. Jauhoihin menee tällä hetkellä kaura, ohra, herne, härkäpapu, rypsi ja e-
seleeni, hän kertoo. Navettaan on uusittu parsikalusteet ostamalla käytetyt parrenerottajat, jotka ovat malliltaan sellaiset, että ne häiritsevät lehmän liikkeitä vähemmän kuin vanhat. – Asennus tehtiin myös vastaamaan nykymittoja. Lehmien koko on muuttunut 25 vuodessa ja ymmärrys lehmien makuumukavuudesta on kehittynyt. Makuumukavuutta meillä lisää runsas oljen käyttö parsissa.
Hämeenkoskella maitoa tuottavilla Löyttyniemillä lehmät laiduntavat ja pääsevät ulos myös talvisin.
Pihaton vajaatäyttö Eläinten hyvinvointia ja tuotosta on parannettu myös tiputtamalla lehmämäärää pihaton vajaatäytöksi. – Jos ainoa tyhjä makuuparsi on pomolehmän vieressä, ei lauman alempiarvoinen mene siihen. Lehmällä pitää olla mukava makuu-
”Vain hyvinvoiva karjanomistaja pystyy hoitamaan vaativan työnsä päivästä toiseen.”
Tietoa kuluttajille Hallainmäen tilalla tuotetaan myös lihaa. Tila on mukana Lahden kauppahallissa sijaitseva maatilatorin toiminnassa, mistä saa kolmentoista eri maatilan tuotteita. Lähiruoan kysyntä ja arvostus ovat tuottajien mukaan nousseet huomattavasti viime vuosina – puheiden lisäksi se näkyy teoissa. Ihmiset laittavat tänään enemmän ruokaa itse ja matkustelun tuloksena on opittu käyttämään naudastakin muita osia kuin paistifileitä ja jauhelihaa. – Suoramyynnin yksi tärkeä anti on suora palaute tyytyväiseltä asiakkaalta. Paikallista tekemistä osataan arvostaa ja moni ilahtuu siitä, että käytämme paikallista teurastus- ja leikkaamopalvelua. Terhi Löyttyniemen mukaan maatilatorin kautta on mahdollisuus myös viedä tietoa nykypäivän maataloudesta kuluttajille. Monellakaan kuluttajalla ei ole enää kosketusta maatalouteen edes sukulaistensa kautta. – Maatiloilla tehdään erittäin hyvää työtä ympäristön, ruuantuotannon ja koko Suomen elinvoimaisuuden puolesta, meidän ei pidä ajatella sen olevan itsestään selvyys, vaan olla ylpeitä siitä mitä teemme ja miten. MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 23
KIERRÄTYS
Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Kiilto Clean yhteistyöhön muovipakkausten kierrättämisessä TUOMAS KOIVUNIEMI
H
ämeenlinnan Osuusmeijeri ja Kiilto Clean tekevät yhteistyötä muovisten pesuainekanisterien kierrätyksessä. Osuusmeijerin laatu-, ympäristö- ja tuotekehityspäällikön Anne Isokankaan mukaan aloite yhteistyöhön tuli Kiil-
lon suunnalta viime syksynä ja se aloitettiin marraskuun alussa. – Tuotantolaitoksellamme on marraskuun alusta lähtien kerätty talteen kierrätykseen kelpaavat muoviastiat yhteen keräyspisteeseen. Kiilto hyödyntää kerätyn muovimateriaalin uudelleen omissa pakkauksissaan, hän kertoo. Ensimmäisten kuukausien aikana kierrätettävää muovimate-
Laboratoriomme on auki normaalisti
ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.eurofins.fi/agro/yhteystiedot/
24 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu
www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi
KIERRÄTYS
riaalia on tuotantolaitokselta kertynyt noin 200 kiloa kuukaudessa. Osuusmeijerin tuottajien osalta muovipakkausten keräily alkoi toukokuun alussa.
Anne Isokangas
Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Kiilto Cleanin pilottiyhteistyö muovisten pesuainepakkausten kierrättämisessä on Kiilto Oy:lle laatuaan ensimmäinen.
Kierrätyspakkaukset maitoauton matkaan Kierrätys koskee aluksi alle 30 litran emäksisiä pesuaineiden muovipakkauksia. Kiillon valmistamien pakkausten lisäksi myös muiden valmistajien pakkaukset kelpaavat niin ikään kierrätykseen, kun muovin laatu HD-PE eli pakkaus on sisältänyt emäksistä pesuainetta ja on väriltään joko sininen tai läpinäkyvä. Talous- ja hallintopäällikkö Minna Tammisen mukaan maidontuotantotiloilla syntyvä muovijäte on koettu ongelmaksi. – Tilat ovatkin toivoneet tämän kaltaista palvelua, joten näin vastaamme tähän toiveeseen. Tuot-
tajakirjeessä olemme lähettäneet ohjeet tiloille muovipakkausten huuhtelusta ja puhdistuksesta sekä asioiden käsittelystä. Tiloja on ohjeistettu myös tekemään pakkauksille oma keräyspaikka, josta ne kuljetetaan maitoautojen mukana meijerille. Meijerillä meillä on näille muoviastioille oma keräyspiste, Tamminen kertoo. Meijerillä sijaitsevilta keräyspisteiltä muovit viedään rouhittavaksi ja sen jälkeen uusiokäyttöön. Ympäristö- ja vastuullisuustyötä Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Kiilto Cleanin kierrätysyhteistyö on pilottikokeilu, mikä kestää tulevaan syksyyn saakka, jolloin arvioidaan saatuja kokemuksia ja tuloksia. Isokankaan ja Tammisen mukaan muovien kierrätys on osa molempien yritysten ympäristö- ja vastuullisuustyötä.
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 25
KIERRÄTYS
Huippusuosittu Kierrätyskaverittehtäväkirja toi kiertotalouden esikouluihin Eskarilaiset kautta Suomen ovat saaneet ensimmäistä kertaa oman tehtäväkirjan, joka tutustuttaa heidät kierrätyksen ja kiertotalouden saloihin. Kierrätyskaverit-tehtäväkirjassa seikkailevat mainiot lastenhahmot ohjastavat eskarilaista mieltä kutkuttavien lapsille sopivien tehtävien avulla miettimään tärkeitä kiertotalousaiheita. SIRPA RINNE
K
iertotaloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Puuha- ja tutkimustehtävien avulla sen aiheet, kuten luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen, kierrättäminen ja uusiokäyttö tulevat lapsille tutuiksi. Isoja teemoja lähestytään leikin ja ilon keinoin. Kirjan tehtävissä mm. tutustutaan kierrätysmerkkiin väritystehtävän avulla, innostetaan löytämään roskalle oma jäteastia ja haastetaan miettimään omaa vedenkulutusta. Tehtäväkirjan taustalla oleville Arlalle, UPM:lle ja K-ryhmälle kiertotalouden edistäminen yhteinen ja tärkeä tavoite. Arla ja UPM ovat tehneet yhteistyötä sen parissa jo aiemmin, ja nyt mukaan on liittynyt K-ryhmä. Oppi&ilo valikoitui kumppaniksi vahvan pedagogisen osaamisen ja tunnetusti kehittävien ja oivaltavien lastentuotteiden tekijänä. – Kierrätys on usein se osa, joka kiertotalouden isosta kokonaisuudesta näkyy arjessa. Meistä on tärkeää, että aihe tulee tutuksi kaikille. Haluamme kasvattaa yhdessä sukupolven, jolle kierrätys on jo-
26 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
kapäiväinen, hauska ja helppo asia, sanoo Kati Janhunen, Arla Suomen Commercial Innovation Manager. Maksuton tehtäväkirja ja siihen liittyvä opetusta syventämään tehty opettajan materiaali ovat osoittautuneet huippusuosituiksi. Tehtäväkirjan ensimmäinen 60 000 kappaleen painos tilattiin neljässä päivässä loppuun, ja 30 000 kappaleen lisäpainoksestakin on tilattu jo suurin osa. ”Kierrätyskaverit-kirjan positiivinen lähestymistapa innostaa lapsia ja opettajia” Päiväkotien johtajina toimivien varhaiskasvatuksen opettajien Martina Hambergin ja Tiia Hongiston mukaan luovuus, visuaalisuus, leikillisyys ja toiminnallisuus
”Haluamme kasvattaa sukupolven, jolle kierrätys on jokapäiväinen asia.”
KIERRÄTYS
yhdessä paketissa houkuttelevat lasta tutkimaan, osallistumaan ja toimimaan ratkaisukeskeisesti omassa ympäristössään. – Kierrätyskaverit-materiaalin positiivinen lähestymistapa innostaa sekä opettajaa että lasta harjoittelemaan ympäristöä suojelevia tekoja matalallakin kynnyksellä. Materiaalin avulla teemoista voi kehkeytyä suurempiakin projekteja lasten kanssa, kertoo Hamberg. Ympäristötietoisuuteen kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota jo pientenkin lasten kanssa, mutta ikäkauteen sopivalla tavalla. – Mitä varhaisemmassa vaiheessa kierrätyskulttuuriin ja ympäristötietouteen kiinnitetään huomiota, sitä paremmin lapsi oivaltaa tekojensa vaikuttavuuden ympäristöönsä. Kestävän elämäntavan omaksuminen saa näin alkunsa, Hongisto toteaa. Tehtävistä kovasti pitävä hämeenlinnalainen eskarilainen Rasmus antoi täydet pisteet Kierrätyskaverit-kirjalle. – Roskaralli oli mun lempparitehtävä. Se oli ihan helppo. Paitsi yhdessä kohdassa mun piti vähän miettiä ja onneksi on pyyhekumi, Rasmus tuumasi.
Näin kerrot lapselle kierrätyksestä
1
Tutkikaa yhdessä kotoa löytyviä pakkauksia. Millaisia kierrätysohjeita niissä on?
2
Miten välipalan roskat lajitellaan? Kurkatkaa roskikseen välipalan jälkeen ja laittakaa roskat oikeille paikoilleen.
3
Voiko omaan vedenkulutukseen vaikuttaa? Miettikää yhdessä, mihin kaikkeen käytetään vettä.
4
Lähtekää retkelle lähiympäristöön. Mitä kaikkea näette matkalla? Löytyykö sellaista, mikä ei kuulu luontoon? MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 27
TERVEYS
JOUNI TAHVANAINEN
A
rla Itä-Suomen tohmajärveläiset maidontuottajat Juha Havukainen ja Anneli Juntunen lopettavat päivän treenejä. He haluavat tuoda omalta osaltaan esille elintapamuutosten merkityksen arjen jaksamisessa. Onnistumiset juontavat juurensa vuoden 2020 lokakuuhun, jolloin Juha ja Anneli alkoivat aktiivisesti muuttaa elintapojaan TYKEshankkeen (Työkuntoa Keski-Karjalaan) avulla. Fyysistä työtä lypsykarjan parissa tekevä pari oppi hankkeen kautta uudella tavalla liikunnan ja ravinnon tärkeyden oman työn ja arjessa jaksamisen peruspilareina. – Paino tippui 12,5 kg ja vyötärö oheni 12 cm jo kolmen kuukauden aikana. Muutos oli valtava, kertoo Anneli. Juhaa Annelin piti hieman puhua ympäri asian tiimoilta. – Lokakuussa parina aloitetiin elintapamuutos. Apua myös terveyteen Annelilla on myös merkittävä onnistuminen, joka liittyy tyypin 2-diabetekseen. – Ennen hanketta pistin päivittäin 42–44 yksikköä. Nyt enää 8 yksikköä, kertoo Anneli. Aikaisemmin Juha ajatteli salilla käynnin olevan lähinnä bensan tuhlausta. – Luulin perinteisten maatilan töiden riittävän fysiikan ylläpitämiseen. Nyt on kuitenkin myönnettävä , että kyllä tässä järkeä on, sanoo Juha. Juha kertoo, että salilla käynnistä on ollut apua olkapääkipuihin. Tukilihasten vahvistaminen on myös tuonut helpotusta niveliä rasittavaan fyysiseen työhön navetalla.
28 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
Vierivä kivi ei sammaloidu – Olo on paljon virkeämpi. Nyt voisi vaikka aamukolmelta tai neljältä nousta ylös navetalle. Mutta sittenhän loppuisi päivän työt kesken, Juha nauraa. – Vanhin tytär kysyi, että onko iskälle tullut burnout, kun hän on nykyisin aina niin iloinen, Anneli
naurahtaa. Onnistumisen taustalla on parin yhdessä tekeminen. – Olemme motivoituneita tekemään työtä oman terveyden edistämiseksi, sekä sairauksien ennaltaehkäisemiseksi, Anneli taustoittaa.
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! MAGNESIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa. Pakkaus 4 x 390 g
Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
FOSFORI-pasta
PÖTSI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
pH-Pasta
KETOOSI-pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 430 g
Pakkaus 4 x 330 g
HIILI-pasta
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 6 x 380 g
Ruoka tärkeä osa Elintapamuutos on onnistunut peruskotiruuan avulla, nyt sitä Annelin ja Juhan mukaan vain syödään useammin ja vähemmän. Molemmat suosittelevat terveyttä edistävää elintapamuutosta, oli kyse miten pienestä muutoksesta tahansa. – Helposti syödään lääkkeitä eikä ajatella ruokavaliota ollenkaan , Juha pohtii. Anneli puolestaan painottaa, että liikunnan aloittamisessa on suuri merkitys mikä on itselle paras tapa - oli se sitten juoksu, pyöräily, hiihto tai jokin muu. – Kevenneen kehon ja mielen kanssa kohti kesää, toivottavat Juha ja Anneli.
– Luulin perinteisten maatilan töiden riittävän fysiikan ylläpitämiseen. Nyt on kuitenkin myönnettävä, että kyllä tässä järkeä on, Juha Havukainen sanoo. Anneli Juntunen kertoo muutoksen olleen valtava.
KALSIUM-pasta
Pakkaus 4 x 370 g
Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
| 29
www.finncow.fi
Mikä TALOUSon sinun näkökulmasi utarehygieniaan? Ennen lypsyä
1
360° OTA
Vältä taudinaiheuttajien levittämistä
NÄKÖKULMA
UTARETERVEYTEEN
8 kohdan lypsyrutiinilla
Lypsyn jälkeen
2 Utareiden puhdistus
ennen lypsyä
Lypsyn aikana
3 Lypsinten asento
5 Suojaa vetimet
6
Lypsinten desinfiointi
Nosta utareterveys uudelle tasolle
Lypsyjen välillä
4 Vedinten kunto
7 Puhtaat parret 8 Tarkista soluluku
säännöllisesti
AITAKÖYSI BW6 6MM 300 M
YHDISTELMÄPAIMEN ESE7BS AURINKOKENNOLLA
SÄHKÖPAIMEN E120M
NORM. 89,- | AL2150004311 Premium 6 mm aitaköysi. Erinomainen johtavuus ja kestävyys high volt johtimien ansiosta.
NORM. 391,00 | AL88859401 Helppokäyttöinen yhdistelmäpaimen kiinteällä aurinkopaneelilla ja integroidulla 12 V 7 Ah akulla.
NORM. 504,00 | AL85488740 Voimakas sähköpaimen pitkiin aitauksiin. Pitää jännitteen vakaana vaikeissakin olosuhteissa. Iskuteho 8,4 J.
KÄRPÄSHÄVITE APTAOR
PAALIVEITSI
LAIDUNALLAS P650
NORM. 39,70 | AL86904901 Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.
NORM. 338,00 | AL89491902 Kestävä laidunallas laitumelle ja pihattoon. Ei sisällä uimuria.
69,-
6 KPL
90,-
NORM. 19,30 | AL96809362 Kärpäshävite Aptaor tehoaa lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin. Tehoaineena luonnon pyretriini.
329,-
30,-
VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET 30.6.2021 MAITOA SUOMESTA 2 /ASTI. 2021 KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN 30 | VOIMASSA MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI
430,-
299,-
Osuuskunta MS Tuottajapalvelujen liikevaihto kasvoi TUOMAS KOIVUNIEMI
A
rla Suomi -ryhmän meijereille ja maidontuottajille laboratoriopalveluita tuottavan Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden liikevaihto kasvoi vuonna 2020 noin 400 000 euroon. Osuuskunnan toimitusjohtajan Risto Kosken mukaan myös liikevoitto kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen. – Koronapandemialla ei ollut vaikutusta osuuskunnan toimintaan ja tulokseen. Osuuskunnassa tehtiin viime vuonna tehtävien uusjakoa. Aiemmin osuuskunnan taloushallinto hoidettiin Arla Oy:n kautta, mutta vuoden 2020 alusta taloushallinnon on hoitanut Laaksojen Maitokunta, hän kertoo. Laboratoriossa käytettävien analysaattorien leasing-sopimus päättyi, jolloin osuuskunta lunasti laitteet itselleen. Meijerit ja ryhmän tuottajat saavat kaksi henkeä työllistävältä laboratoriolta laajasti kattavat maidon analyysipalvelut. Laboratoriotekniikka kehittyy koko ajan, joten toiminnan kehittämiseen panostetaan. – Tekniikka menee alalla eteenpäin ja tarjoaa esimerkiksi automatisointimahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus uudistaa ja päivittää laitekantaa, millä analyysit tehostuvat ja luotettavuus paranee entisestään, Koski sanoo. Osuuskunnassa on toimitusjohtajan mukaan suunnitelmissa laboratoriotoiminnan kehittämisen lisäksi laajentaminen uusille sektoreille. Kosken mukaan näin palvellaan osuuskunnan sääntöjen tarkoitusta ja tavoitetta tuottaa jäsenmeijereille ja tuottajille parempia palveluita ja lisätä kannattavuutta. Lukijan kuva
Silloin ennen wanhaan
VEDINTEN JA UTAREIDEN DESINFIOINTIIN TEHOTIPPI Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.
5 KG
TEHOTIPPI SOFT PLUS Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine. Sopii hyvin myös roboteille. Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus. Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.
20 KG
60 KG
200 1000 KG KG
M
aitoa Suomesta -lehden lukija oli bongannut teiden varsilta varsinaisen löydön, E. Korte Ky:n liikennöimän Laaksojen Maitokunnan tuottajapalvelu -kuorma-auton. Kuvia ”wanhoista vehkeistä” voi lähettää lehteen oman meijerin kautta tai suoraan päätoimittajalle.
Tiedustele tuotteita meijeristäsi MAITOA SUOMESTA 2 / 2021 | 31 puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi
32 |
MAITOA SUOMESTA 2 / 2021
